Sisko Mällinen, FT

Transkriptio

1 Sisko Mällinen, FT

2 Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle Päätoteuttajana on Turun yliopisto Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu Noin 70 osallistujaa 25 korkeakoulusta Rahoittava viranomainen on Pirkanmaan Elykeskus

3 On tarve tietää, vastaako korkeakoulujen kieltenopetus työelämän muuttuneita tarpeita. On tarve kuvata yhteismitallisesti vaadittu kielten ja viestinnän osaaminen niin, että hyväksiluku opiskelijan siirtyessä korkeakoulusta toiseen ovat johdonmukaista ja tasapuolista. On tarve kuvata osaaminen niin konkreettisesti ja työelämälähtöisesti, että opiskelija itse kykenee tunnistamaan, mitä hän jo osaa suhteessa tavoitteisiin ja mitä hänen tulee oppia. Ja että työnantaja saa todellisen kuvan hakijan kielitaidosta.

4 Muuttuneen työelämän yleisten ammatillisten kvalifikaatioiden ja kielitaitotarpeiden tunnistaminen. Kielten- ja viestinnän opettajien ammatillinen uudistuminen sekä opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen päivitys. Konkreettiset ala- ja kielikohtaiset osaamisperustaiset tavoitekuvaukset tekniikkaan, kauppaan, sosiaali- ja terveysalalle sekä kulttuurialalle englannissa, ruotsissa ja viestinnässä.

5 Auttaa tunnistamaan ja arvioimaan omaa osaamistaan 1. opintojen alussa: a. hyväksiluvut b. kokonaiskuva alalla tarvittavasta kielija viestintäosaamisesta 2. valmistumisvaiheessa a. tunnistaa ja osaa kuvata osaamistaan työnantajalle

6 Yhteinen näkemys opetuksen tavoitteista: Apuna omien opintojaksojen suunnittelussa Uudelle opettajalle tieto keskeisistä opetettavista asioista Arvioinnin tukena Yhdessä määritellyt arviointikriteerit (1,3,5) linjaavat arviointia

7 Kun keskeiset osaamistarpeet on määritelty alakohtaisesti: Alakohtaisen täydennyksen tarve on helposti nähtävissä Osaamisen näytön kohdistaminen keskeisiin asioihin helpottuu Opiskelijoiden tasavertainen kohtelu turvataan paremmin (yhteiset tavoitteet, yhteiset arviointikriteerit)

8 Työntekijän elinikäinen oppiminen: Osaamiskuvaukset auttavat tunnistamaan alalla vaadittavaa osaamista Itsearvointi oman osaamisen riittävyydestä/täydentämistarpeesta mahdollistuu Rekrytointivaiheessa työnantaja saa konkreettisen tiedon siitä, mitä hakija osaa tehdä ao kielillä

9 TYÖELÄMÄN MUUTOKSET, OSAAMISTAR- PEET UUSI, YHTEINEN YMMÄRRYS TYÖELÄMÄN TARPEISTA OSAAMISTAVOITTEET YHTEINEN AIKA TUTKIMUSTIETOA, KOLLEGIAALISTA DIALOGIA, KRIITTISTÄ (ITSE)REFLEKTIOTA HANKKEEN OSALLISTUJAT AJANPUUTE, WIKITYÖSKENTELY, DIALOGI JYRKÄT ENNAKKOKÄSITYKSET

10 Perehtyminen työelämän kieli- ja viestintätaidosta tehtyihin tutkimuksiin Lukupiiri + Dialogi: Mitkä ovat valmistuvien keskeisimmät työtehtävät eri aloilla? Mitä viestintätilanteita he ko. tehtävissä kohtaavat? Mitä kieli- ja viestintäosaamista se heiltä vaatii? -> Yhteinen ymmärrys osaamistarpeista.

11 ek.multiedition.fi/oivallus/fi/liitetiedostot/arkisto/oivallus_loppuraportin-esitysja-kuvat.pdf

12 Dialogi syntyy vuorovaikutuksessa ja ryhmässä. Mutta se on enemmän kuin ryhmäkeskustelu. Dialogissa jaetaan omia käsityksiä ja ajatuksia. Mutta se ei koostu monologeista, joissa perustellaan väitteitä. (Aarnio & Enqvist 2004)

13 Dialogi on tavoitteellista uuden, yhteisen ymmärryksen etsimistä ( = 5). Sille on ominaista ajatusten keskeneräisyys. Puolivalmiita ideoita arvioidaan ja kehitellään yhdessä. Se vaatii taitoa kuunnella ja yrittää ymmärtää. Siihen kuuluu myös kriittinen omien ja muiden käsitysten tarkastelu.

14 Dialogin tappaa varmimmin se, joka jo tietää kaiken. Burbules (1993)kuvaa dialogin edellytyksiä: -huolehtiminen, luottamus, kunnioitus, arvostus, kiintymys, toivo Dialogi vaikuttaa myös tunnetasolla. Lopputulos on kaikille uusi ja merkityksellinen.

15 2011 syksy: Aloitus ja perehtyminen työelämän kielitaitotarpeisiin. 2012: Perehtyminen eri kouluissa tehtyyn kielten ops työhön ja jo tehtyihin tavoitekuvauksiin. -> Ala- ja kielikohtaisten osaamistavoitteiden työstäminen. 2013: Osaamisperustaisten tavoitekuvausten arviointi ja käytäntöön ottaminen, raportointi

16 Työelämän uudet ammatilliset kvalifikaatiot Alakohtaiset kielten ja viestinnän osaamistarpeet AHOT kielissä ja viestinnässä Osaamistavoitteiden työstäminen alkaa Kielenopettajan ammatillinen kasvu Taitotasoihin perehtyminen Kielten ops-työ

17 o Arviointi o Työelämän odotukset ja kieli- ja viestintätaidon mittauskohteet o AMK-/kandidaattitason kuvausten työstäminen palautteen pohjalta o YAMK-/Maisteritason osaamistavoitteet? o Kuvausten viimeistely kouluilta saadun palautteen pohjalta

18 Lähtökohtana: hyväksiluvut, ahotointi Kohderyhmä: työnantajat, opiskelijat, opettajat -> tiivis, konkreettinen, rautalankamalli -> tavoitteet on mitattavia -> alakohtaiset erot näkyvät tavoitteissa -> vain ammattialan keskeisin osaaminen -> 5-6 tavoitelausetta + arviointikriteerit -> apuna jo olemassa olevat kuvaukset

19 7. OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN 6. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN 5. OSAAMISEN NÄKYVÄKSI TEKEMINEN 4. ARVIOINNIN KEINOT 3. ARVIOINNIN KOHTEET (TASOT 1-3-5) 2. OSAAMISEN ANALYSOINTI OSAAMISLAUSEET Vaihe II Vaihe I 1. OSAAMISEN KUVAUS AMMATTIALA/KOULUTUSALA

20 Etätyöskentelyalusta on Turun yliopiston Moodle: Hankkeen etenemistä seurataan blogissa: TAMKin hanketiimillä on suunnittelualustana TAMKin Moodle:

21