Laadullinen tutkimus. Laadullinen tutkimus sosiaalityön tutkimuksessa Sosiaalityön tutkijakoulun aloitusseminaari Mikko Mäntysaari

Transkriptio

1 sosiaalityön tutkimuksessa Sosiaalityön tutkijakoulun aloitusseminaari Mikko Mäntysaari 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Luennon sisältö Ontologia ja epistemologia Metodologia: kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen perusteet Laadullisen tutkimuksen vahvuudet ja ongelmat 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 2

2 Osa I: Ontologia Ontologia on oikeastaan oppi olevaisen perimmäisestä luonteesta eli metafysiikka. Metafysiikka oli Aristoteleen järjestelmässä teos, joka tuli Fysiikka-teoksen jälkeen. Sanaa ontologia käytti ensimmäisen kerran Rudolf Göckel ( ) Marburgin yliopiston professori. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 3 Miksi ontologia on tärkeää? Millaiselle ontologialle sosiaalitieteet perustavat? Tähän jokaisen tutkijan on pakko muodostaa oma kantansa, ennemmin tai myöhemmin. Ontologiset ja epistemologiset kysymykset liittyvät yhteen myös sosiaalitieteissä. Miten yhteiskuntatieteet ovat mahdollisia, ja mikä on niiden suhde esim psykologiaan: ontologinen kysymys. Yhteiskuntateorian sisältönä on sen selvittäminen, millainen entiteetti yhteiskunta ja sosiaalinen maailma on ontologisesti (Kuusela) 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 4

3 Millainen maailma on? Onko maailmalla looginen muoto vai onko se hilloa? Puoltavia ja vastustavia kantoja: * On: idealismin tai realismin kanta * Ei ole: materialismia ja nominalismia 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 5 Kolme kantaa tieteenfilosofiassa: Klassinen empirismi (Hume): tutkimuksen kohteena on atomistiset tapahtumat. Transsendentaali idealismi (Kant): tutkimuksen kohteena ovat mallit, ideat jne jotka ovat ihmisistä riippuvaisia. Realismin eri muodot. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 6

4 OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia Peirce: abduktiologiikka ja pragmatismi Popper: falsifikaatio ja demarkaatio Sisäinen realismi 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 7 Käsityksiä tieteellisestä tiedosta keskiajan skolastikot luottivat auktoriteetteihin Bacon ja empiristit: vain kokemus opettaa, turhat teoretisoinnit on hylättävä Peirce ja päättelyn logiikka 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 8

5 Tieteellisen ajattelun perustoja Peircen mukaan tiukka sisäinen realismi induktio, deduktio, abduktio pragmatismi 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 9 Charles Sanders Peirce ( ) opiskeli Harvardissa kemiaa ja fysiikkaa, ja työskenteli Yhdysvaltain rannikko- ja maanmittausvirastossa. Noin viiden vuoden ajan hän toimi logiikan lehtorina Johns Hopkins yliopistossa Baltimoressa. Peirce on pragmatismiksi kutsutun filosofian keskeisiä nimiä, ja hän on tutkinut tieteen logiikkaa. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 10

6 Käsiterealismi Peirce puolusti käsiterealismia ja vastusti tuolloin vallinnutta nominalismia. Käsiterealismin juuret ovat antiikin filosofiassa, kahdessa toisilleen vastakkaisessa kannassa. Platonin mielestä käsitteet (universaalit), esimerkiksi omenan idea, olivat transsendentaalisia eli ne eivät kuuluneet olioihin itseensä vaan ylimaallisiin sfääreihin. Sen sijaan Aristoteles väitti, että käsitteet ovat immanentteja eli ne sisältyvät olioihin. William Occamilainen sanoutui irti käsiterealismista: hänen mukaansa käsitteet eivät ole transkendentaalisia eivätkä immanentteja vaan ne ovat olemassa vain ihmisten mielessä. [?, 447] Peirce puolsi kantaa, jonka mukaan käsitteet ovat immanentteja. Käsitteet eivät ole myöskään täysin sopimuksenvaraisia kuten nominalistit ajattelevat. Kielen ja inhimillisen tietoisuuden ulkopuolella sijaitsevan todellisuus sisältää merkkejä, jotka ovat välittömässä 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 11 vuorovaikutuksessa tietoisuutemme kanssa ja näin luovat uusia merkkejä. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 12

7 Epäily Kaiken uutta tietoa tuottavan työn perusta on epäily. Epäilyn lietsoma ärtymys johtaa taistelemaan käsityksen saavuttamiseksi. Tätä taistelua kutsutaan tutkimukseksi (inquiry) Metodeja epäilyn tyynnyttämiseksi: (1) jääräpäisyyden menetelmä, (2) arvovallan menetelmä (3) a priori menetelmä (4) tieteen menetelmä. Jotta tekisimme oikeutta epäilylle, on löydettävä menetelmä jonka avulla käsityksiämme ei vakiinnuttaisi inhimillinen vaan ulkoinen pysyvyys. Tätä on tieteellinen päättely... [?, ] 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 13 Kaikki päätelmämme jakautuvat (1)selittäviin, analyyttisiin eli deduktiivisiin päätelmiin ja (2)laajentaviin, synteettisiin eli induktiivisiin päätelmiin. Peirce laajensi tätä jakoa ottamalla mukaan abduktion. Tieteellistä päättelyä on siis kolmea tyyppiä: deduktiota, induktiota ja abduktiota. [?, 448] deduktio: yksityistapauksen päätteleminen yleisestä säännöstä induktio: säännön johtaminen yksittäisistä tapauksista. Vain nämä päätelmät laajentavat tietoamme. Samalla ovat epävarmoja abduktio: eli induktion ja deduktion yhdistäminen teoreettisen ajattelun avulla. Abduktio on laadullista päättelyä, joka tarjoaa meille välitöntä ja intuitiivista tietoa todellisuuden rakenteesta. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 14

8 DEDUKTIO sääntö: kaikki tämän säkin pavut ovat valkoisia tapaus: nämä pavut ovat tästä säkistä tulos: nämä pavut ovat valkoisia Syllogismia luetaan niin että kaksi ylempää lausetta ovat premisseja ja kolmas lause muodostaa johtopäätöksen. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 15 INDUKTIO tapaus: nämä pavut ovat tästä säkistä tulos: nämä pavut ovat valkoisia sääntö: kaikki tämän säkin pavut ovat valkoisia 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 16

9 ABDUKTIO sääntö: kaikki tämän säkin pavut ovat valkoisia tulos: - nämä pavut ovat valkoisia tapaus: nämä pavut ovat tästä säkistä 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 17 Pragmatismi Teorioiden merkitys on niiden toimivuudessa. Totuudella tarkoitamme sitä hypoteesia, joka tulee vastaisuudessa käyttöön ja joka on äärettömän tutkijayhteisön kriittisten ponnistelujen tuoma lopullinen näkemys. [?, 451] Kannattaa panna merkille, että pragmatistinen asenne ei oikein sovi yhteen relativismin kanssa. Mikäli teorioita voidaan arvioida toimivuutensa perusteella, on selvää, että relativismi ei ole kestävä kanta. Toimivuus edellyttää myös käsitystä jonka mukaan on olemassa jonkinlainen kausaalinen järjestys. Muutenhan ei voisi olla mahdollista oletta teorioiden toimivuutta. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 18

10 Kant: Harkitse kaikkia vaikutuksia jotka voisivat seurata sanoistasi ja toimi sen mukaisesti Pragmatismin peruslause: mitä kaikkia käytännön seuraamuksia voisi olla jos jotakin lausumaa seurattaisiin johdonmukaisesti. Kontrafaktuaalinen päättely. Miten kävisi jos tutkimus jatkuisi ainoa käytännöllinen ohje on do not block the road of inquiry. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 19 Monia realismin suuntauksia Realismi koostuu monista keskenään kiistelevistä suuntauksista. Fallibilistinen realismi (Popper, Campbell) Metafyysinen tai transsendentaalinen realismi, mm. Bhaskar Sisäinen tai pragmaattinen realismi, Tuomela, Sellars, Putnam 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 20

11 Fallibilismi Sir Karl Popper ( ), alunperin itävaltalainen filosofi, joka vaikutti Englannissa. Popper tutki tieteiden luonnetta, ja esitti teorian, jonka mukaan tieteen tehtävänä ei ole tosiasioiden verifiointi vaan teorioiden falsifiointi. Teoriat pitää laatia sellaiseen muotoon, että ne ovat periaatteessa empiirisellä näytöllä osoitettavissa vääriksi. Tieteelliset teoriat ja historistiset ideologiat eroavat toisistaan juuri tässä suhteessa: ideologioita ei voida osoittaa empiirisesti vääriksi. (Demarkaatioperiaate) Tieteellisten teorioiden pitäisi olla kumottavissa. Tähän palataan vielä luennon lopulla kalvossa 34. Donald Campbell, sosiaalipsykologi, joka uskoi koeasetelman voimaan. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 21 Popperin käsitys tieteen luonteesta Tiede eroaa ei-tieteestä siinä että ei-tiedettä (esim marxismi, psykoanalyysi jne.) ei voida edes periaatteessa osoittaa vääräksi. Ei-tiede voidaan aina pelastaa lisähypoteeseilla. Teorioita ei voida koskaan osoittaa tosiksi, mutta niitä voidaan tukea havainnoilla. (Koska havainnot ovat teoriapitoisia, tähän liittyy ongelma!) Totuudesta puhumisen sijaan maltillisemmin totuudenkaltaisuuden käsite. (verisimilitude) Tiede on perusluonteeltaan ongelmanratkaisua. Vrt Popperin käsitys historisismista ja yhteiskuntasuunnittelusta: hyvä yhteiskunta ei pyri hyvään vaan mieluummin pyrkii minimoimaan pahaa. Holistiset suuret suunnitelmat johtavat totalitarismiin. Negatiivisen utilitarismin periaate, eli yhteiskuntapolitiikan tarkoituksena on huonojen olosuhteiden 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 22

12 vähentäminen, ei hyvinvoinnin lisääminen. [?, ] 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 23 Tiede on ongelmanratkaisua! Inhimillinen tieto lisääntyy ongelmanratkaisujen kautta. Tiedekin edistyy, ei yksittäisten havaintojen vaan (teorioissa) esiin nousevien ongelmien kautta. Tieteellinen toiminta on Popperin mukaan luonteeltaan deduktiivista teorioiden testausta. Teoriat eivät itsessään ole loogisesti perusteltavissa (ei ole keksimisen logiikkaa). Teorioista johdetaan alustavia hypoteeseja joita testataan empiirisesti empiirinen näyttö joko vahvistavaa tai hylkää hypoteesin. Kaikki tieteellinen tieto on väliaikaista, hypoteettista, muuttuvaa. Kriittinen asenne on siksi välttämätöntä. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 24

13 Maailman kerrostuneisuuden idea: Maailma on sipuli, eli todellisuus on kerrostunutta. Popperin teoria kolmesta maailmasta Luonnon maailma, ihmisen maailma ja teorioiden maailma (Niiniluoto) Eri kerrokset vaikuttavat toisiinsa, mutta niillä on myös itsenäisyyttä. Kannalle vastakkainen käsitys on sellainen, että on olemassa vain pintakerros, tai että vain luonnonmaailma on olemassa 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 25 Metafyysinen realismi (a) pitää maailmaa valmiina, inhimillisestä tajunnasta riippumattona objektien kokonaisuutena. (b) MR:n mukaan on olemassa yksi ja vain yksi täydellinen kuvaus maailmasta. (c) Tässä kuvauksessa totuus merkitsee maailman ja kielen välistä korrespondenssia. Kyse on siten radikaalisti ei-episteemisestä todellisuuskäsityksestä. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 26

14 Sisäinen realismi kieltää edellä esitettyjen teesien (a), (b) ja (c) pätevyyden. Sisäinen realismi puolestaan väittää, että (a ) Maailma on eräässä mielessä ihmisten tekemä, eli siihen vaikuttaa ihmisten käsitteellistäminen. (b ) On mahdollista esittää useita keskenään kilpailevia, mutta tosia ja täydellisiä kuvauksia maailmasta (c ) Totuus on episteeminen ja teoriaan sidottu käsite. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 27 Metafyysinen realismi on väärässä, sisäinen realismi on oikeassa. Sisäistä realismia pitää kuitenkin täydentää käsityksellä kausaalisuudesta. Teorioiden toimivuuteen nojautuva pragmaattinen sisäinen realismi on oikeassa. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 28

15 Teorioiden rooli yhteiskuntatieteissä Realismi eroaa empirismistä ja instrumentalismista siinä, että realismissa ajatellaan teorioilla olevan tärkeä merkitys olemassaolevan kuvaamisessa. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 29 Teorioiden rooli tietoperustan luomisessa Empirismi pitää maailmaa sellaisena kuin se näyttää olevan. Maailma on meille annettu. Emipirismi uskoo välittömiin havaintoihin ja katsoo tutkimuksen tehtävänä olevan näiden havaintojen järjestämisen raportiksi. Instrumentalismi puolestaan pitää teorioita välineinä, joilla voidaan organisoida ja systematisoida dataa, ja pitää havaittavan jokapäiväisen maailman ja ei-havaittavien teorioiden välistä eroa luonteeltaan ontologisena. Realistiselle tutkijalle teoria ei ole vain väline, jolla yksittäisiä havaintoja järjestetään raportiksi. Se, että jokin ei ole havaittavissa, ei merkitse sitä, että ilmiö ei olisi olemassa. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 30

16 Teoria määrittelee, mikä on olemassaolevaa: Oletetaan, että on olemassa teoria yhteiskuntaluokista. Realismin mukaan, mikäli teoria on kelvollinen, ovat luokat olemassa. Realismin variantista riippuen pidetään sekä tieteen avulla kuvattu ilmiö että arkipäivän ymmärryksen mukaista kuvausta olemassaolevana (minimaalinen realismi), tai vain parhaan mahdollisen teorian kuvaamaa ilmiötä totena, ja arkiymmärryksen kuvaamaa ilmiötä oikeastaan ei-olemassaolevana. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 31 Teorioita tarvitaan erityisesti tekemään yhteiskunnalliset rakenteet näkyviksi. Yhteiskunnan keskeisiä aspekteja on todella vaikea kuvata induktiivisesti. Olipa kyse globalisaatiosta, pankkijärjestelmästä, rahasta tai sukupuolijärjestelmästä, on induktiivinen tutkimusstrategia hankaluuksissa. Induktivismin ongelmat ovat todellisia, ja siksi tilanne, jossa huomattava osa sosiaalityön tutkimuksesta nojaa vahvasti siihen, on pulmallinen sosiaalityön tietoperustan kehittymisen kannalta. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 32

17 Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 33 Miksi laadullista tutkimusta kutsutaan tutkimukseksi Mietittäviä kysymyksiä: on usein kovin subjektiivisen oloista. Ideologiat ja tutkijan omat arvostukset näyttävät vaikuttavan tutkimustuloksiin. Miten eroaa kaunokirjallisuudesta tai journalismista? Voidaanko kourallista suunnitelmallisesti valittuja ihmisiä haastattelemalla saadusta aineistosta yleistää väitteitä joiden katsotaan pätevän esimerkiksi kaikkiin naisiin tai vaikkapa sosiaalityön asiakkaisiin. Teorianmuodostus ontuu. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 34

18 Vastaväitteitä Kaikki yhteiskuntatieteellinen tutkimus, ei vain laadullinen, on subjektiivista. Kyse on lopulta siitä, että positivismin usko käsitevapaaseen havaitsemiseen ei pidä vettä. Saamme maailmasta ja yhteiskunnasta tietoa vain käsitteellistämällä, ja käsitteemme ovat aina kulttuurisidonnaisia ja yhteiskunnallisia. Myös laadullisessa tutkimuksessa voidaan (ja pitää) pyrkiä objektiivisuuteen. Tämä ei kuitenkaan tapahdu häivyttämällä kirjoittava subjekti pois tekstistä vaan päinvastoin osoittamalla subjektin rooli ja paikka havaintojen tekijänä. ei etsi luonnonlakeja koska ei tutki luontoa vaan yhteiskuntaa ja kulttuuria. Kulttuurissa taas luonnonlait eivät päde. Tarkastelun kohteena on ainutkertainen, muuttuva prosessi. Ainutkertaista ei voi yleistää. Siksi tilastollinen otoskoko ei ole ratkaiseva. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 35 Teoriat syntyvät induktion kautta. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 36

19 1990-luvun kuluessa jo perinteiseksi muodostunut jyrkkä vastakkainasettelu laadullisen ja määrällisen tutkimuksen välillä on jossakin määrin lientynyt. Silti kysymys on edelleen olemassa: mitä yhteiskuntatieteellinen tutkimus oikeastaan on. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 37 Ihmistieteen ja luonnontieteen ero 1800-luvun lopulla saksalaisessa idealistisessa filosofiassa syntyi idea ihmistieteen ja luonnontieteen jyrkästä erosta. Schleiermacher. Ihmistiede on historiatiedettä. Kun kiinnostus Husserlin fenomenologiaa kohtaan kasvoi 1970-luvulta lähtien yhteiskuntatieteissä, monet yhteiskuntatieteilijät korostivat ihmistieteen ja luonnontieteen jyrkkää eroa. Toisen kannan mukaan tieteiden välillä ei ole sellaista perustavanlaatuista eroa kuin oli väitetty. Tämän näkemyksen mukaan tieteellisen päättelyn säännöt ovat samanlaisia tutkimuskohteesta ja taustateorioista riippumatta. Usko yhtenäistieteeseen on ollut viime vuosina taas vahvistumassa. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 38

20 Perusteita ihmistieteiden ainutlaatuisuudelle Ihmiset ovat tavoitteellisia, merkityksiä antavia ja vapaita toimijoita. Heitä ei siksi voi tutkia kuin luonnonesineitä. Idiografisen ja nomoteettisen tutkimustavan ero: luonnon tutkimiseen sopii lainomaisuuksien etsiminen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimiseen idiografinen lähestymistapa. Historian tutkimus on idiografista. Historiantutkimuksen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen välinen ero on taas liukuva, vrt. aatehistoria, sosiaalihistoria, poliittinen historia. Teorioiden rooli on erilainen luonnon ja toisaalta yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksessa. Yhteiskuntatieteelliset teoriat eivät kerro tiedon kasautumisesta vaan asettavat uudenlaisia kysymyksiä. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 39 Hermeneutiikka Alunperin Raamatun tutkimusta tarkoituksena selvittää, mitä kirjoittaja on tarkoittanut. Kriittisen raamatuntutkimuksen havainnot: raamattu on ristiriitainen eri aikoina kirjoitettujen kirjojen kokoelma, vrt esim Uuden testamentin evankeliumien erot. Kriittinen raamatuntutkimus hakee ikäänkuin tekstien ydinviestiä historiallisten kerrosten takaa. Hermeneuttinen kehä: tutkimus etenee ikäänkuin spiraalina, edeten ymmärryksessä yhä syvemmälle. Horisonttien sulautumisen idea. Tulkitsija saavuttaa ymmärryksen asiasta kun hänen ja tulkittavan tulkintahorisontit kohtaavat. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 40

21 Fenomenologia Edmund Husserlin fenomenologiassa pyritään ulkoisesta maailmasta (empiirisestä aineistosta) reduktion avulla sulkeistamaan ilmiöiden olemusta koskevia tuloksia. Husserlin fenomenologiaa on pidetty kvalitatiivisen tutkimuksen tieteenfilosofisena perustana. Onko Husserlin filosofiasta todellakin johdettavissa empiiriselle tieteelle metolodologia perusteita? Husserlin pyrkimyksenä ei ollut fenomenologiassaan luoda perustoja empiiriselle tieteelle vaan varma perusta filosofialle. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 41 Ihmistieteiden kaksoishermeneutiikka Unkarilainen sosiaalifilosofi Agnes H e l l e r väittää, että Ihmistieteet ja luonnontieteet todella eroavat toisistaan, mutta ei ehkä niin paljon kuin äärimmäisissä kannoissa ajatellaan. Ihminen ei voi asettautua historian ulkopuolelle ja sieltä arvioida mitä tapahtuu. Tällaista historian tai yhteiskunnan ulkopuolista arkhimedeen pistettä ei yksinkertaisesti ole olemassa. Luonnontieteissä uudet tieteelliset kysymykset perustuvat edellisten kysymysten ratkaisuille. Ihmistieteissä samoja kysymyksiä kysytään yhä uudestaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös ihmistieteellinen tutkimus edistyisi. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 42

22 Hellerin käsitys ihmistieteen edistymisestä Vaikka ihmistieteissä ei perusteta uusia kysymyksiä vanhoille vastauksille, vaikuttaa olemassaoleva tieto kysymysten asettamiseen. Tieteen kannalta relevantti kysymys on nimittäin uusi eli se ei toista jo esitettyä kysymystä. Tämä on mahdollista vain tuntemalla asiaa koskeva aikaisempi tutkimus (jotta uusi kysymys voitaisiin löytää). Tutkimus tavoittelee totuutta vaikka ei sitä koskaan saavutakkaan. Totuuden sijasta voidaan puhua totuudenkaltaisuudesta. Totuus on silti olemassa se on eksistentiaalinen kokemus. Sanokaa hyvä tohtori, onko minussa syöpä! Ydintieto ja kehätieto: ydintieto on kutakuinkin varmaa, tietoa 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 43 josta vallitsee suuri yksimielisyys. Kehätieto on vakiintumatonta, ristiriitaista, epävarmaa ja siitä ollaan erimielisiä. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 44

23 Ihmistieteen edistymisestä Hellerin mukaan ihmistiede edistyy, sillä kullakin tutkimuksen alueella ydintiedon osuus kasvaa kehätiedon kustannuksella. Uusien näkökulmien löytäminen vanhoihin kysymyksiin on mahdollista vain aikaisemman tutkimuksen tuntemuksella. Siten yksittäisen tutkijan kohdalla tiede kehittyy lukemalla ja taas lukemalla. Ydintieto jakautuu kehittyessään uusiksi ytimiksi. Syntyy uusia tutkimusalueita, joiden sisällä kehätiedon ja ydintiedon keskinäinen suhde muuttuu. (Uudessa tiedonalueessa kehätiedon suhteellinen osuus on suurempi, ydintiedon pienempi). Näin ihmistiede etenee ja laajenee. (Luonnontiede etenee ja syvenee.) 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 45 Johtopäätöksiä on tekstin tutkimusta. pyrkii selittämisen sijasta ymmärtämiseen. on mahdollista vain aikaisemman tutkimuksen tulokset huomioimalla. (Abduktio mieluummin kuin puhdas induktio.) Aikaisempi tutkimus välittyy teorioiden kautta. 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 46

24 Viitteet [1] Rosen, Aaron, Proctor, Enola K. & Staudt, Marlys M. (1999) Social work research and the quest for effective practice. Social Work Research 23 (1), syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 46