Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen

Transkriptio

1 Liite 1 (17) Luonnos LIITE Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on huomattavan markkinavoiman päätöksessään asettanut DNA Oy:lle (jäljempänä DNA) velvollisuuden hinnoitella laskevan puheliikenteen palvelu siten, että hinta saa olla enintään 1,25 senttiä minuutilta. Enimmäishinta on asetettu kolmeksi vuodeksi. Tässä liitteessä on kuvattu Viestintäviraston käyttämät periaatteet ja arviointitapa enimmäishinnan tason määrittämisessä. 1 Asiaan sovellettavat säännökset 1.1 Kansalliset säännökset Tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 71 :n mukaan Viestintävirasto voi velvoittaa huomattavan markkinavoiman teleyrityksen noudattamaan Viestintäviraston etukäteen määrittämää enimmäishintaa. Asetettavan enimmäishinnan tulee olla kustannussuuntautunut. Kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tehokkaan toimijan kustannukset säännellyn tuotteen tai palvelun tuottamisesta. Kustannussuuntautuneen hinnan määrittämisessä voidaan ottaa huomioon vastaavilla kilpailluilla markkinoilla vallitseva hintataso. Viestintäviraston harkintavaltaan kuuluu arvioida 1) mitkä kustannukset on kohtuullista sisällyttää säännellyn tuotteen tai palvelun hintaan 2) millä tavalla kustannukset määritetään sekä 3) millä tavalla toiminnan tehokkuus otetaan hinnoittelussa huomioon kunkin säännellyn tuotteen osalta. Käyttäessään tätä harkintavaltaansa Viestintäviraston tulee ottaa huomioon 71 :n 5 momentissa luetellut edellytykset. Enimmäishinnan tasoa määritettäessä huomioon on otettu erityisesti tietoyhteiskuntakaaren 71 :n 5 momentin 4 ja 5 koh- Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL Helsinki Puhelin Östersjögatan 3A PB 313, FI Helsingfors, Finland Telefon Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI Helsinki, Finland Telephone

2 2 (17) 1.2 Asiaan liittyvä EU-sääntely dat sekä 53 :n 2 momentin 4 kohdan vaatimukset kohtuullisen tuoton ja investointien huomioon ottamisesta. Viestintävirasto on ottanut yllä mainitut edellytykset huomioon asettaessaan DNA:lle velvollisuuden noudattaa Viestintäviraston etukäteen määrittämää enimmäishintaa. Tämän vuoksi enimmäishinnan noudattamista koskevan velvollisuuden asettamisen perusteluja ja tämän liitteen mukaista arviointitapaa tulee arvioida kokonaisuutena. Puitedirektiivin 1 8 artiklassa asetettujen sääntelyn yleisten tavoitteiden mukaan sääntelyviranomaisten tulee edistää kilpailua, edistää tehokkaita investointeja ja varmistaa, että käyttäjille koituu mahdollisimman paljon hyötyä valinnanvaran lisääntymisestä, hintojen alentumisesta ja laadun parantumisesta. Käyttöoikeusdirektiivin 2 13 artiklan mukaan kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että hinnoitteluvelvoitteet edistävät tehokkuutta ja kestävää kilpailua sekä tuovat kuluttajille mahdollisimman paljon hyötyjä. Direktiivin 13 artiklan mukaan tässä yhteydessä kansalliset sääntelyviranomaiset voivat ottaa huomioon vastaavilla kilpailluilla markkinoilla käytössä olevan hintatason. Euroopan komissio on antanut vuonna 2009 suosituksen kiinteän ja matkaviestintäverkon laskevan puheliikenteen hintojen sääntelystä 3. Suosituksellaan komissio pyrkii yhdenmukaistamaan kiinteään ja matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen hintoja EU:ssa. Komission suosituksen mukaisesti kansallisen sääntelyviranomaisen olisi edellytettävä laskevan puheliikenteen hinnoittelua, joka perustuu tehokkaasti toimivalle operaattorille aiheutuviin kustannuksiin. Suosituksen mukaan tämä merkitsee, että hintojen tulee olla eri yrityksillä keskenään samansuuruisia. Komission suosituksen mukaan tehokkaat kustannukset tulisi määritellä käyttäen perustana nykykustannuksia ja alhaalta ylös rakennettua mallinnusta pitkän aikavälin lisäkustannusmallin (Pure Long Run Incremental Cost, "Pure LRIC") pohjalta. Viestintäviraston on otettava komission suositukset toiminnassaan mahdollisimman tarkasti huomioon. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (2002/21/EY) muutettuna direktiivillä 2009/140/EY. 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä (2002/19/EY) muutettuna direktiivillä 2009/140/EY. 3 Euroopan komission suositus kiinteään ja matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen hintojen sääntelystä (2009/396/EY).

3 3 (17) 2 Kustannussuuntautuneen enimmäishinnan määrittäminen 2.1 Lähtökohdat kustannussuuntautuneisuuden arvioinnille Viestintäviraston lähtökohtana hinnoittelun kustannussuuntautuneisuuden arvioinnissa ja enimmäishinnan määrittämisessä ovat teleyritykselle aiheutuneet kustannukset. Viestintävirasto määrittää kustannussuuntautuneen enimmäishinnan kahdessa vaiheessa. Aluksi Viestintävirasto arvioi kunkin yrityksen toimittamien tietojen perusteella yrityskohtaisen laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksen. Seuraavassa vaiheessa virasto määrittää kustannussuuntautuneen enimmäishinnan tason kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten yksikkökustannusten perusteella. Enimmäishinta lasketaan käyttämällä puheliikennemäärillä painotettua yksikkökustannusten keskiarvoa. Viestintävirasto on ottanut kustannussuuntautuneen enimmäishinnan määrittämisessä huomioon myös komission laskevan puheliikenteen hinnoittelua koskevan suosituksen siltä osin kuin se on mahdollista. Tietoyhteiskuntakaari ei mahdollista komission suosittaman teoreettisen tehokkaan toimijan Pure LRIC - mallin käyttämistä Suomessa. Tietoyhteiskuntakaaren esitöiden mukaan mallia ei voida lähtökohtaisesti pitää kohtuullisena Suomessa, koska tehokkaan toimijankin kustannuksissa tulisi ottaa huomioon kohtuullisessa määrin myös tuotteen tai palvelun tuottamiseen liittyvät yleiskustannukset. Viestintäviraston näkemyksen mukaan viraston tapa määrittää yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen kustannussuuntautunut hinta edistää kuitenkin EU-direktiivien ja komission suosituksen tavoitteita viemällä matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen hinnoittelun lähelle tehokkaan toimijan kustannustasoa. 4 Tämä edistää kestävää kilpailua sekä mahdollistaa kuluttajille mahdollisimman paljon hyötyjä valinnanvapauden, hinnan ja laadun suhteen. Lisäksi virasto on määrittänyt matkaviestinverkkoihin laskevan puheliikenteen enimmäishinnan siten, että velvoitteen avulla otetaan huomioon komission suositus keskenään samansuuruisista hinnoista. 2.2 Enimmäishinnan määrittämisessä huomioitavat kustannukset Viestintävirasto on arviointinsa perustana huomioinut teleyrityksen todellisen matkaviestinverkon ja sille säännellyn palvelun toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset. Viraston käyttämässä arviointitavassa teleyritykselle aiheutuneet kustannukset, mukaan lukien osa yleiskustannuksista, kohdennetaan säännellylle palvelulle aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Viestintävirasto tarkastelee teleyritykselle aiheutuneita matkaviestinverkon pääomakustannuksia sekä käyttö- ja yleiskustannuksia. Pääomakustannukset on määritetty nykykustannuksiin 4 Viestintävirasto vertaa enimmäishinnan tasoa Pure LRIC -menetelmää käyttävien maiden hintatasoon kappaleessa Enimmäishinnan vertailu eurooppalaiseen hintatasoon.

4 4 (17) perustuen (Current Cost Accounting). Lähtökohtana pääomakustannusten määrittämisessä on matkaviestinverkon jälleenhankintahinta, jonka perusteella määritetään vuosittaiset poistot. Lisäksi jälleenhankintahinnan perusteella määritetään verkkoon sitoutunut pääoma eli nykykäyttöarvo, jolle lasketaan tuottoa. Käyttö- ja yleiskustannukset ovat verkon operatiivisia kustannuksia ja niiden osalta tarkastelu perustuu historiallisiin kirjanpidon kustannuksiin. Kuvio 1 havainnollistaa kustannusten muodostumista. Jälleenhankintahinta Poistot + Nykykäyttöarvo Pääoman tuotto + Käyttökustannukset + Yleiskustannukset = Kustannukset yhteensä Kuvio 1. Kustannusten muodostuminen Matkaviestinverkkoyrityksen kustannukset kohdennetaan ensin teleyrityksen määrittelemien kohdentamisavaimien avulla matkaviestinverkon osille ja tämän jälkeen verkon volyymien, käytön ja kuormituksen mukaan matkaviestinverkon palveluille. Lopputuloksena saadaan arvio teleyrityksen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksesta. Kuvio 2 havainnollistaa matkaviestinverkkoyrityksen laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksen laskentaa.

5 5 (17) Datan muuntokerroin Yrityskohtaisten tietojen kerääminen - Matkaviestinverkon parametrit - Palveluiden volyymit - Liikenteen jakauma verkkoteknologioittain Laskelma Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus Yrityskohtaisten tietojen kerääminen ja laskevan puheliikenteen kustannuksen laskenta - Käyttö- ja yleiskustannukset - Jälleenhankintahinta - Sitoutuneen pääoman tuotto - Poistot - Palveluiden volyymit - Matkaviestinverkon osat - Matkaviestinverkon osien käyttö ja kuormitus - Kustannusten kohdistaminen verkon osille ja palveluille Kuvio 2. Matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksen laskenta Viestintävirasto on analysoinut ja tarvittaessa oikaissut Viestintävirastolle toimitettuja tietoja vertaamalla niitä Viestintävirastolle aikaisemmin toimitettuihin tietoihin ja muihin tietoihin, joita Viestintävirasto on saanut sille lain mukaan kuuluvia tehtäviä hoitaessaan. 2.3 Matkaviestinverkon kustannukset, DNA:n esittämät kustannusperusteet ja Viestintäviraston arvio DNA toimitti Viestintävirastolle laskelman ja liitetiedot (muun muassa datanmuuntokertoimen laskelma 5 ja taustalaskelmat). Yritys täydensi vastauksiaan , ja DNA toimitti kaksi eri versiota laskelmista. Omassa laskelmaversiossaan DNA käytti WACC-korkoa korkeampaa korkokantaa, jota yritys perusteli sillä, että sijoittavat vaativat listaamattomalta yhtiöltä korkeampaa tuottoa kuin pörssinoteeratuilta yhtiöiltä. Lisäksi DNA oli laskenut datan muuntokertoimen oman määrittelynsä mukaan, mitä yritys perusteli sillä, että datan muuntokerroin ei muuten huomioi syrjäseutujen ja syrjäytyvyyden vaikutuksia. Viestintäviraston arvioinnin lähtökohtana ovat DNA:n toimittamat laskelma ja sen liitetiedot. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan alla esitettyjä periaatteita, joita virasto on soveltanut samalla tavoin kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen kohdalla. Yritysten yhdenvertaisen kohtelun vuoksi Viestintävirasto on käyttänyt normaalia laskentamallia ja 5 Tässä laskelmalla tarkoitetaan yrityksen toimittamiin tietoihin perustuvaa laskelmaa, joka on tehty Viestintäviraston toimittamalle laskelmapohjalle ( Lisäksi arvioinnissa käytetään datan muuntokertoimen laskelmaa (

6 6 (17) datan muuntokertoimen laskelmaa, eikä ole siten käyttänyt arvioinnissaan DNA:n toimittamia vaihtoehtoisia laskelmia. Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen kustannukset on määritetty DNA:n jälleenhankintahintaisten poistojen, matkaviestinyhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten ja datan muuntokertoimen perusteella Matkaviestinverkon jälleenhankintahinta Matkaviestinverkon arvo arvioidaan jälleenhankintahintaisena poistojen ja sitoutuneen pääoman laskemiseksi. Näiden pääomakustannusten määrittäminen perustuu nykykustannuksiin (Current Cost Accounting). Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan matkaviestinverkon arvona verkon jälleenhankintahintaa, jonka avulla virasto määrittää vuosittaiset poistokustannukset ja sitoutuneen pääoman. Jälleenhankintahinta kuvaa mahdollisen uuden toimijan kohtaamaa hintatasoa alkuperäistä hankintahintaa paremmin ja siten tukee uuden toimijan investointipäätöstä. Jälleenhankintahinnan käyttö sisältää myös riskin komponenttien hinnan alentumisesta, mikä on myös toteutunut matkaviestinverkon komponenttien hinnoissa. Toisaalta säänneltyyn toimintaan sitoutuneiden komponenttien määrät perustuvat lähtökohtaisesti todellisuudessa tehtyihin investointeihin. DNA:n toimittaman laskelman mukainen matkaviestinverkon jälleenhankintahinnan määrittäminen perustuu käytössä olevan matkaviestinverkon osien keskimääräisiin hankintakustannuksiin ja niiden volyymeihin. Hankintahintoina DNA on käyttänyt voimassa olleita hankintahintoja. Verkon osien volyymitiedot DNA on ottanut teknisistä rekistereistään, esimerkiksi käytössä olevien tukiasemien määrät yritys on selvittänyt tukiasematietokannasta. Matkaviestinverkon järjestelmien (esimerkiksi SMSC, MMSC, IN-järjestelmät) volyymit ja jälleenhankintahinnat yritys on toimittanut asiantuntija-arvioihin pohjautuen. Verkonhallintajärjestelmille ei DNA:n mukaan ole määriteltävissä jälleenhankinta-arvoa samaan tapaan kuin matkaviestinverkon osille, koska verkonhallintajärjestelmiä kehitetään jatkuvasti. Tämän vuoksi yritys on määritellyt niiden jälleenhankintahinnat käyttämällä näiden järjestelmien tasearvoja, ja korjannut kustannustasoa Tilastokeskuksen julkaisemalla palveluiden tuottajaindeksillä (2005=100). Siirtoverkon jälleenhankintahinnan DNA on määritellyt siten, että siirtoverkosta on otettu mukaan matkaviestinverkon käyttämät osat. Yrityskauppojen seurauksena siirtoverkon jälleenhankintahinnassa on mukana puhelinyhtiöiltä ostettua kuituverkkoa ja transmissiojärjestelmiä sekä yrityskauppojen jälkeisenä aikana rakennettua kuituverkkoa ja transmissiojärjestelmiä. Lisäksi siirtoverkon jälleenhankintahintaan sisältyy kupariverkkoa ja dataverkkotekniikkaa. Kuituverkon muuttamisessa jälleenhankinta-arvoiseksi DNA on käyttänyt Tilastokeskuksen julkai-

7 7 (17) semaa maarakennuskustannusindeksiä (2005=100). Kupariverkon osalta DNA on käyttänyt metallijohtimisen tilaajayhteyden laskelmassa laskemaansa tilaajayhteyskohtaista jälleenhankinta-arvoa. DNA on lisäksi olettanut, että transmissiolaitteiden ja tilaajadataverkkojen kustannustasot eivät ole muuttuneet. Tukiasemaverkon käyttämien laitetilojen ja mastoissa olevien antenni- ja linkkipaikkojen jälleenhankinta-arvot DNA on selvittänyt asiantuntija-arvioiden perusteella. DNA:n matkaviestinverkon jälleenhankintahinta sisältää taajuushuutokaupan lisenssimaksuja vuodelta 2013 [ ] euroa. Lisenssi on tullut voimaan DNA:n laskelman mukaan sen matkaviestiverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. [ ] Viestintäviraston näkemyksen mukaan vuoden 2013 taajuushuutokaupan lisenssien hankintamenoja ei tule sisällyttää matkaviestinverkon vuoden 2013 jälleenhankintahintaan, sillä kyseiset lisenssit ovat voimassa alkaen, ja arvioinnissa tarkastellaan vuoden 2013 kustannuksia ja volyymejä. Viestintäviraston on käyttänyt arvioinnissaan DNA:n matkaviestinverkon jälleenhankintahintana edellä kuvatulla tavalla oikaistua määrää [ ] euroa Poistot Poistot lasketaan verkon jälleenhankintahintaisen arvon pohjalta tasapoistoina käyttäen poistoaikana komponenttien teknistaloudellisia pitoaikoja. Laskelmassa poistot määritellään edellä mainituille jälleenhankintahintaan kuuluville omaisuuserille. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on päätöksissään 6 ottanut kantaa poistoaikoihin verkon jälleenhankintahinnan ja yrityksen sitoutuneen pääoman määrittämisessä. Edellä mainittujen KHO:n päätösten perusteella Viestintävirasto katsoo, että poistokustannusten ja sitoutuneen pääoman laskennassa käytettävien poistoaikojen tulee olla luotettavia ja todennettavissa sekä kuvastaa riittävällä tarkkuudella omaisuuden teknis-taloudellista pitoaikaa. Teknis-taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka verkon osa todellisuudessa on liiketoiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista. Viestintäviraston käsityksen mukaan kirjanpidossa käytetyt poistoajat eivät matkaviestinverkon komponenttien osalta pääsääntöisesti eroa merkittävästi omaisuuden teknis-taloudellisista pitoajoista ja tällöin niitä voidaan käyttää laskelmassa jatkossakin. Mikäli yritys itse katsoo sen kirjanpidossa käyttämien poistoaikojen eroavan joidenkin verkon osien kohdalla merkittävästi teknis-taloudellisesta pitoajasta, se voi käyttää poistoai- 6 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös , Dnro 1386/3/10, taltio 1115 ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätös , Dnro 2062/3/10, taltio 2074.

8 8 (17) Sitoutunut pääoma kana käyttöomaisuuskirjanpidosta johdettua, tilintarkastajan todentamaa pitoaikaa. Teknis-taloudellisen pitoajan määritelmän mukaan liiketaloudellisessa käytössä ei tulisi olla merkittävästi pitoaikaa vanhempia pääomaeriä. Teleyrityksen tulisikin valita pitoaika niin, ettei merkittävää osaa käytössä olevasta verkosta jää laskelman ulkopuolelle. DNA on laskenut vuosittaiset poistokustannukset matkaviestinverkon jälleenhankintahinnasta tasapoistoina. Matkaviestinverkon osien pitoaikoina DNA on käyttänyt seuraavia arvoja: Taajuudet [ ] Tukiasemajärjestelmä (BSS) [ ] Mobiilikeskustekniikka [ ] Mobiiliverkon järjestelmät [ ] Verkonhallintajärjestelmät [ ] Siirtoverkko [ ] Rakennelmat (laitetilat) [ ] Voimalaitteet ja talotekniikka laitetiloissa [ ] Televerkkotili (laitetilojen osalta) [ ] Mastot [ ] DNA:n laskelmassaan käyttämät teknistaloudelliset pitoajat vastaavat yrityksen ilmoituksen mukaan lähtökohtaisesti kirjanpidon pitoaikoja. Poikkeuksina kirjanpidon pitoaikoihin ovat rakennukset, joiden pitoaikana DNA on käyttänyt [ ] vuotta, vaikka niiden kirjanpidon poistoaika on [ ] vuotta. Lisäksi sellaisissa yksittäistapauksissa, joissa matkaviestinverkon osan keski-ikä on ylittänyt kirjanpidon poistoajan, DNA on käyttänyt pitoaika keski-ikää +[ ] vuotta. DNA:n esittämien vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistokustannusten yhteismäärä on [ ] euroa. Poistojen arvioinnissa Viestintävirasto on käyttänyt edellä kuvatulla tavalla oikaistua matkaviestinverkon jälleenhankintahintaa [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan poistoina [ ] euroa. Virasto on käyttänyt arvioinnissaan käyttöomaisuuteen sitoutuneena pääomana nykykäyttöarvoa. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut viraston soveltaman arviointimenetelmän lainmukaisuuden. Viestintävirasto on määrittänyt kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen verkon nykykäyttöarvon vähentäen jälleenhankintahinnasta omaisuuden pitoajan perusteella tehdyt jälleenhankintahintaiset poistot verkon keski-ikä huomioiden. Pitoaikoina on käytetty teknis-taloudellisia pitoaikoja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tällä tavoin laskettava nykykäyttöarvo antaa luotettavan kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta.

9 9 (17) Matkaviestinverkkoon sitoutunut pääoma, jolle tuottoa lasketaan, muodostuu matkaviestinverkon käyttöomaisuuden nykykäyttöarvosta ja muista toimintaan liittyvistä lyhytaikaisista varoista ja veloista. Sitoutuneeseen pääomaan saa sisällyttää ainoastaan matkaviestinverkkoon sitoutuneita omaisuuseriä. Esimerkiksi yhtiön aikaisempien vuosien tappiot tai yhtiön liikearvo eivät ole sellaisia omaisuuseriä, jotka olisivat välttämättömiä laskevan liikenteen tuottamiseksi. Siten Viestintävirasto ei arvioinnissaan hyväksy niitä sisällytettäväksi laskelmien sitoutuneeseen pääomaan. Viestintävirasto on arvioinnissaan laskenut matkaviestinverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon yrityksen esittämän jälleenhankintahinnan sekä verkon pitoajan että keski-iän perusteella. Nykykäyttöarvo lasketaan kaavalla missä = 1 -ä, =äö =ähh =-! -ä = ä DNA on käyttänyt pitoaikana edellä kuvattuja pitoaikoja, ja yritys on laskenut nykykäyttöarvon viraston käyttämällä kaavalla. Yrityksen ilmoituksen mukaan laskelmassa tukiasemien keskiiän määritys perustuu tukiasematietokannasta saatuihin käyttöönottopäivämäärätietojen ja tilannepäivämäärän ( ) erotukseen. Kaikkien käytössä olevien tukiasemien keski-ikä on DNA:n ilmoituksen mukaan [ ] vuotta. Toistimien, ohjainten, mobiilikeskustekniikan ja järjestelmien keski-iät DNA on ilmoittanut asiantuntija-arvioihin perustuen. Verkonhallintajärjestelmien keski-iän DNA on olettanut olevan [ ] poistoajasta, mitä yritys perustelee sillä, että verkonhallintajärjestelmää kehitetään koko ajan. Siirtoverkon keski-iät DNA on määritellyt siten, että puhelinyhtiöiltä ostetun kuituverkon keski-ikä on laskettu rakentamisajankohdan perusteella, ja keski-ikänä on tälle siirtoverkon osalle käytetty noin [ ] vuotta. Yrityskauppojen jälkeisenä aikana rakennetun kuituverkon keski-iän DNA on laskenut jälleenhankintahinnalla painotettuna rakentamisajankohdan perusteella. Tukiasemille menevien metallijohdinyhteyksien keskiikä on määritelty myös rakentamisajankohdan perusteella, ja keski-ikä on noin [ ] vuotta. Koko siirtoverkon keski-ikä on [ ] vuotta. Siirtojärjestelmien ja dataverkkotekniikan keski-iät on laskettu jälleenhankintahinnalla painotettuna. DNA:n käyttämät keski-iät ovat seuraavat:

10 10 (17) Sitoutuneen pääoman tuotto Taajuudet [ ] Tukiasemajärjestelmä (BSS) [ ] Mobiilikeskustekniikka [ ] Mobiiliverkon järjestelmät [ ] Verkonhallintajärjestelmät [ ] Siirtoverkko [ ] Rakennelmat (laitetilat) [ ] Voimalaitteet ja talotekniikka laitetiloissa [ ] Televerkkotili (laitetilojen osalta) [ ] Mastot [ ] Sitoutunut pääoma muodostuu käyttöomaisuudesta sekä lyhytaikaisista varoista ja veloista. DNA:n ilmoittama käyttöomaisuuden määrä on [ ] euroa, ja lyhytaikaisia varoja on [ ] euroa sekä lyhytaikaisia velkoja [ ] euroa. Yrityksen hinnoittelulaskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma on yhteensä [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman arvioinnissa Viestintävirasto on käyttänyt edellä kuvatulla tavalla oikaistua matkaviestinverkon jälleenhankintahintaa. Viestintäviraston arvioinnissa käyttöomaisuuden määrä on [ ] euroa, lyhytaikaisten varojen määrä on [ ] euroa ja lyhytaikaisten velkojen määrä on [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman määrä on oikaisujen jälkeen yhteensä [ ] euroa. Määrittäessään kohtuullista tuottoa säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle Viestintävirasto käyttää WACCmenetelmää. WACC-menetelmä ottaa huomioon kohtuullisen tuoton säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle ja kannustimet investointeihin. WACC-menetelmä on yleisesti käytössä oleva tuoton laskemisessa käytettävä menetelmä, jota Viestintävirasto on käyttänyt useiden vuosien ajan sitoutuneen pääoman tuoton kohtuullisuuden arvioinnissa 7. Sallimalla kohtuullisen tuoton sitoutuneelle pääomalle yrityksiä kannustetaan investoimaan, koska tällöin yritykset saavat katettua investointiensa kustannuksia. Investointeihin mahdollisesti liittyvät riskit huomioidaan WACC-menetelmässä riskipreemioiden (riskitön korko ja sen lisäksi tuleva velkapreemio sekä markkinariskipreemio) avulla. WACC-menetelmän avulla Viestintävirasto määrittää kohtuulliseksi katsottavan sitoutuneen pääoman tuoton parametrit kaikille ennakkosäännellyille markkinoille, kuten matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen markkinoille. Koska WACCmenetelmän parametrit ovat muuttuvia, Viestintävirasto määrittää sallitut tuottoprosentit uudelleen säännöllisin väliajoin: viimeisin päivitys on toukokuulta ja sen mukainen sallit- 7 WACC-menetelmässä koko pääoman kustannus muodostuu oman ja vieraan pääoman tuottovaatimusten painotetusta keskiarvosta, jossa painokertoimena toimii nettovelkaantumisaste eli vieraan pääoman prosentuaalinen osuus koko sijoitetusta pääomasta. Viestintävirasto huomioi maksetut verot pääoman kustannuksessa voimassa olevan yritysverokannan mukaisesti. 8 Viestintävirasto Kohtuullinen sitoutuneen pääoman tuotto kiinteässä televerkkotoiminnassa, matkaviestinverkkotoiminnassa ja digitaalisten televisiolähetyspalvelujen toiminnassa (diaarinumero 13/962/2014).

11 11 (17) Käyttö- ja yleiskustannukset tujen tuottojen vaihteluväli matkaviestinverkkotoiminnassa on 7,0 8,3 %. Viestintävirasto on arvioinnissaan käyttänyt sitoutuneen pääoman tuottoprosenttina vaihteluvälin ylärajaa 8,3 %, minkä voidaan katsoa olevan kohtuullinen ja ottavan huomioon investointeihin liittyvät riskit. Sitoutuneen pääoman tuotto on yrityksen toimittamassa laskelmassa laskettu verkon nykykäyttöarvolle. DNA on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt matkaviestinverkon osalta yrityksen ilmoittamia teknis-taloudellisia pitoaikoja ja keski-ikätietoja. Viestintäviraston arvioinnissaan käyttämä DNA:n sitoutuneen pääoman määrä on edellä kuvatulla tavalla oikaistuna [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan kohtuullisena tuottoprosenttina 8,3. Viestintäviraston arvioinnissa DNA:n sitoutuneen pääoman tuoton määrä on [ ] euroa. Matkaviestinverkon käyttökustannukset muodostuvat verkon käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Yleiskustannukset muodostuvat esimerkiksi teleyrityksen tukitoiminnoista, kuten talous-, henkilöstö-, tieto- ja materiaalihallinnosta, aiheutuvista kustannuksista. Käyttö- ja yleiskustannusten arviointi perustuu historiallisiin kirjanpidon kustannuksiin (Historical Cost Accounting). DNA on rajannut käyttökustannukset siten, että ne on haettu raportointijärjestelmän kautta kirjanpitojärjestelmästä, jossa ne on kirjattu kuluiksi. Tämä varmistaa yrityksen mukaan sen, että käyttökustannukset eivät sisällä pääomakustannuksia. Käyttökustannukset eivät myöskään sisällä yrityksen mukaan yleiskustannusten kanssa päällekkäisiä kustannuksia, koska kustannuslaskentajärjestelmässä osa kustannuspaikoista on luokiteltu yleiskustannuksiksi, ja näiden kustannuspaikkojen kustannuksia ei yrityksen mukaan ole mukana käyttökustannuksissa. Käyttökustannukset sisältävät muun muassa vuokrattuja tiloja ja niiden energiakuluja, siirtoverkon kustannuksia ja radioverkkojen kustannuksia. DNA:n matkaviestinverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta Yleiskustannuksina DNA on ilmoittanut hallinto- ja IT-kuluja. Yleiskustannusten alaeristä teknologioihin liittyvistä kustannuksista [ ] % ja kaikista muista yleiskustannuksista [ ] % on aselvitystenasiakirjat/kohtuullinensitoutuneenpaaomantuottokiinteassateleverkkotoiminnassamatkaviestinverkkotoiminnassajadigitaalisten televisiolahetyspalvelujentoiminnassa_2.html

12 12 (17) Kustannukset yhteensä Palveluiden volyymit kohdistettu matkaviestinverkolle. DNA:n matkaviestinverkolle kohdistamat yleiskustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta Viestintäviraston arvioinnissa ei ole tullut esille, että DNA:n käyttö- tai yleiskustannukset sisältäisivät palveluoperaattorin kustannuksia. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa DNA:n tavassa määrittää matkaviestinverkon käyttö- ja yleiskustannukset yrityksen esittämällä tavalla. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan DNA:n ilmoittamia käyttökustannuksia [ ] euroa ja yleiskustannuksia [ ] euroa. DNA:n virastolle toimittaman laskelman mukaiset matkaviestinverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Viestintäviraston arvioinnissa käyttämät DNA:n matkaviestinverkon vuosittaiset oikaistut kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. DNA:n matkaviestinverkon palveluiden volyymit vuonna 2013 olivat yrityksen mukaan seuraavat: liikennelaji Nouseva liikenne Laskeva liikenne Verkon sisäinen liikenne Nouseva SMS Laskeva SMS Sisäinen SMS Pakettidataliikenne liikennemäärä [] miljoonaa minuuttia [] miljoonaa minuuttia [] miljoonaa minuuttia [] miljoonaa viestiä [] miljoonaa viestiä [] miljoonaa viestiä [] teratavua Kustannusten kohdentaminen Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa DNA:n tavassa määrittää matkaviestinverkon palveluiden volyymejä yrityksen esittämällä tavalla. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan DNA:n ilmoittamia palveluiden liikennevolyymeja. Viestintäviraston käyttämässä arviointitavassa matkaviestinverkkoyritykselle aiheutuneet kustannukset kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan palveluille (puheliikenne, SMSliikenne ja pakettidataliikenne). Kustannukset kohdistetaan kahdessa vaiheessa; aluksi kustannukset kohdistetaan yrityksen määrittelemien kohdentamisavaimien avulla matkaviestinverkon osille ja sen jälkeen kustannukset kohdistetaan verkon liikennemäärien sekä käytön ja kuormittavuuden mukaan palveluille. Kustannuskohdistusten jälkeen saadaan arvio yrityksen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksesta.

13 13 (17) Datan muuntokerroin DNA on määritellyt verkon osien kustannusten kohdentamisavaimet pohjautuen edellisten vuosien määrityksiin kustannusten jakautumisesta eri komponenteille. Näiden kohdentamisavainten määrittely ei tule HMV-kohdistustiedostosta, jota DNA muuten käyttää reguloitujen tuotteiden kustannusten kohdistamiseen. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa DNA:n tavassa määrittää matkaviestinverkon kustannusten kohdentaminen yrityksen esittämällä tavalla. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan DNA:n ilmoittamia kustannusten kohdentamisavaimia. Viestintävirasto käyttää kaikille matkaviestinverkkoyrityksille samoja painokertoimia sekä muunto- ja kuormituskertoimia lukuun ottamatta datan muuntokerrointa, joka on yrityskohtainen. Datan muuntokertoimet määritetään yritysten toimittamien tietojen pohjalta perustuen palveluiden volyymeihin ja niiden jakautumiseen eri teknologioiden välillä. Muunto- ja kuormituskertoimet muuntavat puheen ja datan yhteismitalliseksi yksiköksi ottaen huomioon palveluiden aiheuttaman verkon kuormituksen. Datan muuntokerroin on yksi laskelmassa käytettävistä syöttötiedoista. DNA:n toimittamassa datan muuntokertoimen laskelmassa yritys on käyttänyt SMS-liikennevolyyminä [ ] miljoonaa viestiä, puheliikennevolyyminä [ ] miljoonaa minuuttia ja dataliikennevolyyminä [ ] teratavua. SMS-liikenne jakautuu DNA:n mukaan siten, että 2G-verkoissa SMS-liikenteestä on [ ] % ja 3G-verkoissa [ ] %. Puheliikennevolyymi jakautuu yrityksen mukaan siten, että 2G-verkoissa liikenteestä on [ ] % ja 3G-verkoissa [ ] %. Dataliikenteestä 2Gverkoissa on yrityksen mukaan [ ] % ja 3G-verkoissa [ ] % ja 4G-verkoissa [ ] %. DNA:n toimittaman laskelman mukaan datan muuntokerroin on [ ]. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa DNA:n tavassa määrittää matkaviestinverkon datan muuntokerroin yrityksen esittämällä tavalla. Viestintävirasto on arvioinnissaan käyttänyt DNA:n toimittaman laskelman mukaista datan muuntokerrointa [ ] DNA:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen kustannus DNA:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen kustannus on yrityksen toimittaman laskelman mukaan [ ] senttiä minuutilta.

14 14 (17) Viestintäviraston arvion mukaan DNA:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen kustannus on viraston tekemien oikaisujen jälkeen [ ] senttiä minuutilta. 2.4 Enimmäishinnan tason määrittäminen Enimmäishinnan tason määrittäminen Viestintävirasto on määrittänyt enimmäishinnan laskemalla liikennemäärillä painotetun keskiarvon enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen teleyritysten ilmoittamien kustannustietojen ja Viestintäviraston arvioimien kustannusperusteiden avulla. Liikennemäärien käyttö yksikkökustannusten painotuksessa kuvaa aiheutuneiden kustannusten jakautumista eri yritysten kesken. Virasto on soveltanut omassa arvioinnissaan ja laskelmissaan samoja periaatteita kaikkien matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoilla enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten osalta. Kuvio 3 havainnollistaa matkaviestinverkkoyritysten laskevan puheliikenteen yksikkökustannusten ja keskikustannuksen laskentaa.

15 15 (17) DNA Datan muuntokerroin Elisa Datan muuntokerroin TSF Datan muuntokerroin Yrityskohtaisten tietojen kerääminen - Matkaviestinverkon parametrit - Palveluiden volyymit - Liikenteen jakauma verkkoteknologioittain DNA Laskelma DNA Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus Elisa Laskelma Elisa Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus TSF Laskelma TSF Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus Yrityskohtaisten tietojen kerääminen ja laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksen laskenta - Käyttö- ja yleiskustannukset - Jälleenhankintahinta - Sitoutuneen pääoman tuotto - Poistot - Palveluiden volyymit - Matkaviestinverkon osat - Matkaviestinverkon osien käyttö ja kuormitus - Kustannusten kohdistaminen verkon osille ja palveluille # $%& # '()*+ #,-. DNA Laskevan puheliikenteen volyymi Yrityskohtaisten painokertoimien laskenta Elisa Laskevan puheliikenteen volyymi TSF Laskevan puheliikenteen volyymi Yrityskohtaisten painokertoimien laskenta DNA Painokerroin / $%& Elisa Painokerroin / '()*+ TSF Painokerroin /,-. Painotetun keskikustannuksen laskenta 0 =# $%& / $%& +# '()*+ / '()*+ +#,-. /,-. Painotetun keskikustannuksen laskenta missä # 2 = 3 ö / 2 = 3 Kuvio 3. Matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannusten ja keskikustannuksen laskenta Viestintäviraston näkemyksen mukaan liikennemäärillä painotetun keskikustannuksen määrittäminen on kohtuullinen tapa asettaa enimmäishinnan taso yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen markkinoilla. Tällöin enimmäishinta voidaan määrittää kaikkien kyseisillä markkinoilla samassa tilanteessa olevien teleyritysten aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen. Enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettavien teleyritysten toimintaolosuhteissa ei ole merkittäviä eroja, sillä kaikki enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetut teleyritykset toimivat valtakunnallisesti, eivätkä yritysten peittoalueet tai koot eroa toisistaan niin merkittävästi, että yksikkökustannusten erot olisivat perusteltavissa eroilla toimintaolosuhteissa. Tämän vuoksi liikennemäärillä painotettua teleyritysten aiheutuneiden kustannusten keskiarvoa voidaan pitää osoituksena tehokkaan toimi-

16 16 (17) jan kustannusten tasosta kyseisillä markkinoilla. Enimmäishinnan asettaminen on Viestintäviraston näkemyksen mukaan kohtuullista ottaen huomioon ne hyödyt, joita enimmäishinnan asettaminen aiheuttaa vähittäismarkkinoilla kilpaileville teleyrityksille ja enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetuille teleyrityksille. Tällaisia hyötyjä ovat erityisesti hinnoittelun ennakoitavuus ja tukkuhintojen alenemisesta aiheutuvat kustannussäästöt. Viestintäviraston arvioima DNA:n yksikkökustannus on asetettavaa enimmäishintaa [ ] Viestintäviraston arvion ja teleyrityksiltä saatujen tietojen perusteella matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen markkinoilla ei ole tapahtumassa kolmen vuoden aikana sellaisia muutoksia, joilla olisi merkittävää vaikutusta teleyrityksen yksikkökustannuksiin. Merkittävin näköpiirissä oleva muutos kustannuksissa on taajuushuutokaupan lisenssimaksut. Viestintäviraston laskelmien mukaan lisenssimaksujen huomioiminen matkaviestinverkon jälleenhankintahinnassa nostaisi laskevan puheliikenteen painotettua enimmäishintaa noin 4 % sen voimassaoloaikana. Kun tämän lisäksi huomioidaan matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannusten aleneva trendi, Viestintäviraston näkemyksen mukaan lisenssimaksujen huomioimatta jättämisellä ei ole sellaista merkittävää vaikutusta, joka johtaisi enimmäishinnan kohtuuttomuuteen. Edellä mainituin perustein asetettavaa enimmäishintaa voidaan pitää kohtuullisena huomattavan markkinavoiman sääntelylle asetetut tavoitteet huomioon ottaen Painokertoimet ja enimmäishinnan taso Enimmäishinnan laskemisessa käytetyt painokertoimet on laskettu käyttäen enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten vuoden 2013 laskevan puheliikenteen määriä. Kaikkien yritysten laskevan puheliikenteen määrät on laskettu yhteen, jonka jälkeen yritysten painokertoimet on saatu jakamalla kunkin yrityksen laskevan puheliikenteen määrä kaikkien yritysten yhteenlasketulla laskevan puheliikenteen määrällä. Kaikkien yritysten painokerrointen summa on 100 %. DNA:n yksikkökustannuksen painokerroin enimmäishinnan laskemisessa on [ ] %, joka vastaa yrityksen osuutta kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten yhteenlasketusta laskevan puheliikenteen määrästä. Viraston laskelman mukainen DNA:n yksikkökustannus [ ] senttiä minuutilta on painotettu kyseisellä kertoimella. Näin on päästy laskevan puheliikenteen painotettuun enimmäishintaan, joka on 1,25 senttiä minuutilta Enimmäishinnan vertailu eurooppalaiseen hintatasoon Viestintävirasto on arvioinut matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen hintatasoa myös vertaamalla liikennemäärillä painotettua keskiarvoa matkaviestinverkkoon laskevan puhelii-

17 17 (17) kenteen hintatasoon muualla Euroopassa. Viestintävirasto pitää erityisesti komission suosituksen mukaiseen Pure LRIC -malliin perustuvaa hintatasoa sopivana vertailukohtana, koska Pure LRIC -mallin avulla hintojen katsotaan asettuvan samalle tasolle kuin kilpailluilla markkinoilla, eli vastaavan modernia tekniikkaa käyttävän kilpailevan operaattorin hinnoittelua tarkasteltavilla markkinoilla. Eurooppalaisten sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen BERECin tammikuussa 2014 keräämien tietojen mukaan keskimääräinen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen hinta Euroopassa oli 1,31 senttiä minuutilta (liittymämäärillä painotettu keskiarvo). Samaan aikaan Pure LRIC - menetelmää käyttävien maiden keskiarvo oli 1,31 senttiä minuutilta. Heinäkuussa 2014 keskimääräinen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen hinta Euroopassa oli 1,23 senttiä minuutilta (liittymämäärillä painotettu keskiarvo). Samaan aikaan Pure LRIC -menetelmää käyttävien maiden keskiarvo oli 1,22 senttiä minuutilta. BERECin kesällä 2014 keräämien tietojen perusteella Pure LRIC -menetelmää käyttävien maiden tavoitehintojen (target rate) keskiarvo oli 1,13 senttiä minuutilta. 9 3 Salassapito Viestintävirasto katsoo viraston määrittämän enimmäishinnan ottavan asianmukaisesti huomioon toiminnan tehokkuuden ja eurooppalaisten viestintäpalvelujen tarjoamisen. Liite sisältää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :n 1 momentin 20 kohdan perusteella salassa pidettävää tietoa. Salassa pidettävät kohdat on merkitty päätökseen hakasulkein [ ]. 9 Tiedot on kerätty BERECin tuottamista sisäisistä vertailuraporteista.