Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnoittelun arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnoittelun arviointi"

Transkriptio

1 Muistio 1 (13) Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnoittelun arviointi

2 Muistio 2 (13) Sisältö 1 JOHDANTO HINNOITTELUN ARVIOINTIIN LIITTYVÄT SÄÄNNÖKSET Kansalliset säännökset Euroopan komission suositus HINNOITTELUN ARVIOINTIMENETELMÄN YLEISKUVAUS LASKELMISSA HUOMIOITAVAT KUSTANNUSERÄT Käyttö- ja yleiskustannukset Matkaviestinverkon jälleenhankintahinta Poistot Tuotto sitoutuneelle pääomalle Sitoutuneen pääoman määrittäminen Kohtuullinen tuotto KUSTANNUSTEN KOHDENTAMINEN PALVELUILLE TOIMINNAN TEHOKKUUDEN ARVIOINTI MUUT TERMINOINTIHINTOJEN ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVAT SEIKAT... 11

3 Muistio 3 (13) 1 JOHDANTO Tässä muistiossa kuvataan Viestintäviraston yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen (jälj. matkaviestinverkon terminointi) kustannussuuntautuneen hinnan arvioinnissa käyttämä menetelmä. Viestintävirasto arvioi matkaviestinverkon terminointihintojen kustannussuuntautuneisuuden matkaviestinverkon kustannusten kohdentamiseen laaditun FIFAC-mallin (FIcora Fully Allocated Costs) avulla. FIFAC-malli perustuu Viestintäviraston vuonna 2005 Frontier Economics Ltd:llä teettämään selvitykseen. Koska matkaviestinverkkojen teknologinen kehitys on ollut merkittävää alkuperäisen FIFAC-mallin luomisen jälkeen, Viestintävirasto on päivittänyt mallia vuonna 2013 Frontier Economics Ltd:lla teetetyn selvityksen perusteella 1. Hinnoittelun arvioinnissa käytettävän menetelmän tarkoituksenmukaisuutta ja ajantasaisuutta arvioidaan jatkuvasti ja tässä muistiossa esitettyä menetelmää että FIFAC-mallia päivitetään tarvittaessa. Matkaviestinverkon terminoinnilla tarkoitetaan kaikista muista televerkoista kyseiseen verkkoon tulevaa liikennettä. Yksittäiseen verkkoon voi laskea liikennettä esimerkiksi muista kotimaisista tai ulkomaisista matkaviestinverkoista ja kotimaisista tai ulkomaisista kiinteistä verkoista. Laskevan puheliikenteen palvelussa on kyse homogeenisesta tuotteesta, puheen välittämisestä kohdeverkossa. Matkaviestinverkkoyritykset perivät muilta verkkoyrityksiltä tukkutasolla minuuttiperusteisia korvauksia omaan verkkoonsa laskevasta puheliikenteestä. Matkaviestinverkon terminointipalvelun ostaminen edellyttää viestintäverkon yhteenliittämistä matkaviestinverkkoon. Yhteenliittäminen ja terminointipalvelujen ostaminen edellyttää esimerkiksi yhdysjohtoliitännän käyttöönottoa ja ylläpitoa, YKM-liitännän kytkentää, muutosta ja ylläpitoa. Laskevan puheliikenteen toteuttamiseksi välttämättömästä yhteenliittämisestä peritään usein kertaluonteisia yhteenliittämiseen liittyviä korvauksia. Myös näiden säänneltyjen tuotteiden hinnoittelussa tulee noudattaa yritykselle asetettuja hinnoitteluvelvoitteita. 2 HINNOITTELUN ARVIOINTIIN LIITTYVÄT SÄÄNNÖKSET 2.1 Kansalliset säännökset Suomessa toimiville valtakunnallisille matkaviestinverkkoyrityksille 2 on asetettu markkina-analyysiin perustuvissa yrityskohtaisissa HMV-päätöksissä 3 matkaviestinverkon terminointimarkkinoilla 4 velvollisuuden noudattaa kustannussuuntautunutta hinnoittelua. 1 https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjeettulkinnatsuosituksetjaselvitykset/ohjeidentulkintojensuositustenj aselvitystenasiakirjat.html 2 DNA Oy, Elisa Oyj ja TeliaSonera Finland Oyj 3 https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ennakkosaantelypaatokset/huomattavanmarkkinavoimanhmvsaantely/ hmv-paatokset/yksittaiseenmatkaviestinverkkoonlaskevaliikenne.html 4 komission suosituksen markkina nro 7

4 Muistio 4 (13) Viestintämarkkinalain 84 :n mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös kohtuullinen pääomalle laskettava tuotto, johon vaikuttavat teleyrityksen tekemät investoinnit ja niihin liittyvät riski. Lain esitöiden mukaan toiminnan tehokkuutta arvioidaan vertaamalla suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia muissa vastaavissa olosuhteissa toimivien teleyritysten kustannuksiin. Tehokkuusarviointi suoritetaan, jos teleyrityksen toiminnan tehokkuutta on syytä epäillä. 2.2 Euroopan komission suositus Euroopan komissio on antanut vuonna 2009 suosituksen kiinteän ja matkaviestintäverkon terminointihintojen sääntelystä 5. Suosituksellaan komissio pyrkii yhdenmukaistamaan kiinteän ja matkaviestinverkon terminointimaksujen sääntelyä EU:ssa. Komission suositus ei ole luonteeltaan sitovaa lainsäädäntöä, mutta Viestintäviraston on otettava se huomioon hinnoittelun arvioinnissaan. Komission suosituksen mukaan kansallisten viranomaisten tulisi asettaa terminointimaksut tasolle, jotka perustuvat tehokkaasti toimivalle operaattorille aiheutuviin kustannuksiin. Tehokkaan toimijan kustannukset tulee suosituksen mukaan määrittää käyttäen perustana nykykustannuksia ja alhaalta ylöspäin (ns. bottom up) rakennettua pitkän aikavälin lisäkustannuksiin perustuvaa mallia (Long Run Incremental Costs, LRIC). Hinnoittelumenetelmän vertailuperustana tulee käyttää tarkastelujaksona saatavissa olevaa tehokasta teknologiaa. Komission suosituksen mukaan matkaviestinverkon terminoinnin kustannukset tulisi laskea ns. puhtaan LRIC-mallin (pure LRIC) avulla, missä kustannuksiksi hyväksytään ainoastaan laskevasta liikenteestä aiheutuvat vältettävissä olevat kustannukset. Toisin sanoen laskevan liikenteen LRIC-malli kattaa ainoastaan ne kustannukset, joilta vältyttäisiin, jos laskevan liikenteen palvelua ei tarjottaisi kolmansille osapuolille. Suosituksen mukaisesti kansallinen viranomainen voi käyttää vaihtoehtoista mallia hinnoitteluvelvoitteita asettaessaan ainoastaan poikkeuksellisissa, suosituksessa erikseen mainituissa olosuhteissa. Komission suositteleman pure LRIC -mallin käyttöön onkin siirrytty monessa EU-maassa. Suomen voimassa olevan viestintämarkkinalain mukaan kustannussuuntautunutta hinnoittelua on arvioitava teleyritykselle aiheutuneiden kustannusten näkökulmasta. Komission suositteleman pure LRIC -mallin soveltamista ei ole pidetty mahdollisena, koska sen mukaan säännellylle palvelulle ei voida kohdentaa lainkaan esimerkiksi yleiskustannuksia. 3 HINNOITTELUN ARVIOINTIMENETELMÄN YLEISKUVAUS Viestintävirasto arvioi matkaviestinverkon terminointihintojen kustannussuuntautuneisuutta ensisijaisesti matkaviestinverkon kustannusten kohdentamiseen laaditun FIFAC-mallin (FIcora Fully Allocated Costs) avulla. FIFAC-mallin perustana on teleyrityksen todellinen verkko ja sille säännellyn palvelun toteuttamisesta aiheutuneet kus- 5

5 Muistio 5 (13) tannukset (niin kutsuttu top down -malli). FIFAC-mallissa teleyritykselle aiheutuneet kustannukset, mukaan lukien osa yleiskustannuksista kohdennetaan säännellylle palvelulle aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Teleyrityksen on pyynnöstä toimitettava virastolle ajantasaiset ja riittävän yksityiskohtaiset hinnoittelulaskelmat, joihin yrityksen terminointihinnat perustuvat. Viestintäviraston arvio terminointihintojen kustannussuuntautuneisuudesta perustuu lähtökohtaisesti teleyritysten esittämiin kustannus- ja volyymitietoihin, mutta Viestintävirasto ei ole omassa arvioinnissaan sidottu teleyrityksen kustannus- ja hinnoittelulaskennassa käyttämiin periaatteisiin. Pääsääntöisesti kustannus- ja volyymitietojen tarkasteluajanjaksona käytetään selvityksen tekohetkellä viimeisintä päättynyttä tilikautta. Viestintävirasto voi kuitenkin ottaa huomioon merkittävät muutokset esimerkiksi kustannustiedoissa tai liikennemäärissä arviointia tehdessään. FIFAC-mallissa tarkastellaan teleyritykselle aiheutuneita käyttö- ja yleiskustannuksia sekä pääomakustannuksia. Käyttö- ja yleiskustannukset ovat verkon operatiivisia kustannuksia ja niiden osalta FIFAC-malli perustuu historiallisiin kirjanpidon kustannuksiin. Pääomakustannusten määrittäminen FIFAC-mallissa perustuu nykykustannuksiin (Current Cost Accounting). Lähtökohtana pääomakustannusten määrittämisessä on matkaviestinverkon jälleenhankintahinta, jonka perusteella määritetään vuosittaiset poistot. Lisäksi jälleenhankintahinnan perusteella määritetään verkkoon sitoutunut pääoma eli nykykäyttöarvo, jolle lasketaan tuottoa. Kuva 1 havainnollistaa kustannusten muodostumista. Jälleenhankintahinta Poistot + Nykykäyttöarvo Pääoman tuotto + Käyttökustannukset + Yleiskustannukset = Kustannukset yhteensä KUVA 1 Kustannusten muodostuminen

6 Muistio 6 (13) Matkaviestinverkkoyrityksen kustannukset kohdennetaan FIFAC-mallissa ensin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti matkaviestinverkon osille ja tämän jälkeen verkon käytön ja kuormituksen mukaan matkaviestinverkon palveluille. Mallin lopputuloksena saadaan arvio matkaviestinverkon terminoinnin yksikkökustannuksesta. 4 LASKELMISSA HUOMIOITAVAT KUSTANNUSERÄT 4.1 Käyttö- ja yleiskustannukset Matkaviestinverkon käyttökustannukset muodostuvat verkon käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Tällaisia kustannuksia voivat olla esimerkiksi vuosittaiset taajuus- ja lupamaksut, tila- ja mastopaikkavuokrat, vuokrayhteydet, materiaali-, palkka- ja henkilösivukulut, verkonhallintajärjestelmän käytön ja ylläpidon kustannukset, voimalaitteiden käyttökustannukset, testaus- ja kehitystoiminnan kustannukset sekä muut toimintakustannukset, jotka liittyvät matkaviestinverkon käyttöön ja ylläpitoon. Mikäli teleyritys ei omista omaa verkkoa, vaan esimerkiksi vuokraa sitä muilta teleyrityksiltä, tästä aiheutuvat kustannukset huomioidaan FIFAC-mallissa lähtökohtaisesti käyttökustannuksissa. Myös konsernin sisäiset veloitukset verkon käytöstä huomioidaan toteutuneiden kustannusten mukaisesti (ainoastaan käyttökustannuksissa). Käyttökustannusten tulee perustua teleyrityksen toteutuneisiin kirjanpidon ja kustannuslaskennan tietoihin. Matkaviestinverkon käyttökustannuksiin saa sisällyttää ainoastaan matkaviestinverkkotoiminnan (verkko-operaattorin) käyttökustannuksia. Näin ollen Viestintävirasto ei hyväksy käyttökustannuksiin sisältyväksi esimerkiksi toisille teleyrityksille maksettavia terminointikorvauksia, roaming-kustannuksia eikä laskutuskorvauksia, jotka kuuluvat matkaviestinverkon palveluoperaattorille. Yhdysliikennetuotteille voidaan FIFAC-mallissa kohdistaa myös yhtiötasoisia yleiskustannuksia, jotka kuuluvat matkaviestinverkkotoiminnalle. Yleiskustannukset muodostuvat esimerkiksi teleyrityksen tukitoiminnoista, kuten talous-, henkilöstö-, tieto- ja materiaalihallinnosta, aiheutuvista kustannuksista. Teleyrityksen tulee myös varmistua siitä, että kukin tuotteelle kuuluva kustannuserä kohdennetaan vain kerran, jotta moninkertaisia kohdistuksia ei yritystasolla tarkasteltuna tapahdu. Lisäksi yleiskustannusten kohdentamisessa tulee kiinnittää huomiota yleiskustannusten määrään. Yleiskustannusten osuuden yhdysliikenteen kustannuksista ei tulisi olla merkittävä, vaan valtaosa kustannuksista tulisi olla suoraan kohdistettavia kustannuksia. 4.2 Matkaviestinverkon jälleenhankintahinta Matkaviestinverkon arvo arvioidaan jälleenhankintahintaisena poistojen ja sitoutuneen pääoman laskemiseksi. Jälleenhankintahinta muodostuu verkon eri omaisuuserien jälleenhankintahintojen summasta. Matkaviestinverkon arvostamisen kannalta merkittäviä verkon omaisuuseriä ovat esimerkiksi tukiasemat, keskukset, tukiasemien ja keskusten sekä keskusten väliset siirtoyhteydet. Viestintäviraston FIFAC-mallissa verkon käyttöomaisuus arvioidaan jälleenhankintahintaisena seuraaville omaisuuserille:

7 Muistio 7 (13) Omaisuuserä Kuvaus Tukiasemajärjestelmä Tukiasemat ja toistimet; antennijärjestelmät ja RFlaitteet; Tukiasemaohjaimet (BSC ja RNC), ohjaimiin liittyvät ohjelmistot, mittauslaitteet ja muu radioverkko Tukiasemaohjainten ja keskusten välinen transmissio (TRAU) Transmissio BSC/RNC:ltä MSC:lle; Transkooderi Matkapuhelinkeskukset Matkapuhelinkeskukset (MSC) Keskustenvälinen transmissio Keskustenvälinen transmission Yhteenliittämislinkit Yhteenliittämislinkit muihin verkkoihin Vastaajapalvelujärjestelmät Datapalvelujärjestelmät SMSC; MMSC; Pakettidatajärjestelmät (SGSN/GGSN ja siihen liittyvä transmissio) Muu verkon käyttöomaisuus AuC; EIR; verkon hallintajärjestelmät; HLR; ajoneuvot; kaikki muu matkaviestinverkon käyttöomaisuus, joita ei voi kohdentaa muille verkon osille Aineettomat hyödykkeet Viestintävirasto suosittelee, että teleyritykset käyttävät verkon arvostamisessa ensisijaisesti laitetoimittajien hintoja, joita teleyritys todellisuudessa laitetoimittajalle maksaisi (esimerkiksi voimassa olevat hankintasopimukset, tarjouskyselyt). Näin ollen myös hankinnoista saatavat alennukset tulisi ottaa huomioon verkon uudelleenarvostusta tehtäessä. Teleyrityksellä tulee olla käytössään taustalaskelmat siitä, miten uudelleenarvostaminen jälleenhankintahintaiseksi on käytännössä tehty. Taustalaskelmista on siis selvästi käytävä ilmi, miten jälleenhankintahintoihin on päädytty. Mikäli mahdollista, käytössä tulisi olla myös jälleenhankintahinnan määrittämiseen käytettyjen omaisuuserien historialliset hankintahinnat. Taustalaskelmat on toimitettava Viestintävirastolle pyydettäessä. Verkon jälleenhankintahinnan arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös työn osuus, mikäli teleyritys on investoinnin yhteydessä aktivoinut kirjanpidossaan taseeseen myös työn osuuden. Muutoin työn osuus tulee huomioiduksi laskelmissa käyttökustannuksina. 4.3 Poistot Poistot lasketaan verkon jälleenhankintahintaisen arvon pohjalta tasapoistoina käyttäen poistoaikana komponenttien teknistaloudellisia pitoaikoja. FIFAC-mallissa poistot määritellään edellä kohdassa 3.2 mainituille omaisuuserille. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on päätöksissään 67 ottanut kantaa poistoaikoihin verkon jälleenhankintahinnan ja yrityksen sitoutuneen pääoman määrittämisessä. Edellä mainittujen KHO:n päätösten perusteella Viestintävirasto katsoo, että poistokustannusten ja sitoutuneen pääoman laskennassa käytettävien poistoaikojen tulee olla luotettavia ja 6 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös , Dnro 1386/3/10, taltio Korkeimman hallinto-oikeuden päätös , Dnro 2062/3/10, taltio 2074

8 Muistio 8 (13) todennettavissa sekä kuvastaa riittävällä tarkkuudella omaisuuden teknistaloudelllista pitoaikaa. Teknistaloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka verkon osa todellisuudessa on liiketoiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista. Viestintäviraston käsityksen mukaan kirjanpidossa käytetyt poistoajat eivät matkaviestinverkon komponenttien osalta pääsääntöisesti eroa merkittävästi omaisuuden teknistaloudellisista pitoajoista ja tällöin niitä voidaan käyttää FIFAC-mallissa jatkossakin. Mikäli yritys itse katsoo sen kirjanpidossa käyttämien poistoaikojen eroavan joidenkin verkon osien kohdalla merkittävästi teknistaloudellisesta pitoajasta, se voi käyttää poistoaikana käyttöomaisuuskirjanpidosta johdettua, tilintarkastajan todentamaa, pitoaikaa. Teknis-taloudellisen pitoajan määritelmän mukaan liiketaloudellisessa käytössä ei tulisi olla merkittävästi pitoaikaa vanhempia pääomaeriä. Teleyrityksen tulisikin valita pitoaika niin, ettei merkittävää osaa käytössä olevasta verkosta jää laskelman ulkopuolelle. 4.4 Tuotto sitoutuneelle pääomalle Sitoutuneen pääoman määrittäminen Matkaviestinverkkoon sitoutunut pääoma, jolle tuottoa lasketaan, muodostuu matkaviestinverkon käyttöomaisuudesta ja muista toimintaan liittyvistä lyhytaikaisista varoista ja veloista. Sitoutuneeseen pääomaan saa sisällyttää ainoastaan matkaviestinverkkoon sitoutuneita omaisuuseriä. Esimerkiksi yhtiön aikaisempien vuosien tappiot tai yhtiön liikearvo eivät ole sellaisia omaisuuseriä, jotka olisivat välttämättömiä laskevan liikenteen tuottamiseksi. Siten Viestintävirasto ei arvioinnissaan hyväksy niitä sisällytettäväksi hinnoittelulaskelmien sitoutuneeseen pääomaan. Viestintävirasto käyttää arvioinnissaan käyttöomaisuuteen sitoutuneena pääomana ensisijaisesti nykykäyttöarvoa. Nykykäyttöarvo määritetään vähentämällä jälleenhankintahinnasta omaisuuden pitoajan perusteella tehdyt jälleenhankintahintaiset poistot. Viestintävirasto käyttää nykykäyttöarvon laskennassa alla olevaa laskentakaavaa. Koko verkon nykykäyttöarvo saadaan verkon osien nykykäyttöarvojen summana. = 1 -ä, missä = äö = ä!!hh = -ä = ä Viestintäviraston käyttämä laskentakaava huomioi verkon osien todellisen iän nykykäyttöarvon määrittämisessä ja tuottaa sen vuoksi luotettavan arvion verkon matkaviestinverkkoon kullakin hetkellä sitoutuneesta pääomasta. Verkon osalla tarkoitetaan kohdassa 3.2 mainittuja omaisuuseriä. Kunkin omaisuuserän keski-ikä lasketaan omaisuuserään kuuluvien komponenttien keski-ikätietojen perusteella jälleenhankintahinnoilla painotettuna. Mikäli teleyrityksellä ei ole tarkkaa tietoa

9 Muistio 9 (13) jonkun komponentin iästä, se voi esittää asiantuntijan parhaan arvion komponentin iästä. Viestintävirasto pyytää tarvittaessa teleyrityksen tilintarkastajan lausunnon käyttöomaisuuskirjanpidon ikätietojen luotettavuudesta. Teleyritykset voivat ottaa sitoutuneen pääoman määrittämisessä käyttöomaisuuden lisäksi huomioon myös lyhytaikaisia varoja ja velkoja, jotka ovat aiheutuneet matkaviestinverkkotoiminnan ja laskevan liikenteen tuottamisesta. Lyhtyaikaisten varojen ja velkojen osuus sitoutuneesta pääomasta ei tulisi olla merkittävä ja lyhytaikaisten varojen ja velkojen tulisi käytännössä netottaa toisensa. Matkaviestinverkkoon sitoutuneet lyhytaikaiset varat ja velat arvostetaan tasearvoihin. Lyhytaikaisten varojen ja velkojen kohdentamisessa matkaviestinverkolle ja laskevalle liikenteelle tulee noudattaa aiheuttamisperiaatetta. Näin ollen käytettävän jakoperusteen tulee kuvastaa parhaalla mahdollisella tavalla matkaviestinverkkotoimintaan sitoutuneita lyhytaikaisia varoja ja velkoja. Lisäksi lyhytaikaisten varojen ja velkojen osalta tulee kiinnittää huomiota tarkasteluajankohtaan. Yhden tietyn ajankohdan esimerkiksi tilikauden viimeisen päivän käyttö ei välttämättä kuvasta oikealla tavalla lyhytaikaisten varojen ja velkojen määrää pidemmän ajanjakson tarkastelussa, vaan niitä tulisi tarkastella esimerkiksi tilikauden keskimääräisen arvon perusteella Kohtuullinen tuotto Viestintävirasto käyttää kohtuullisen tuoton laskemisessa prosenttia, joka on määritetty keskimääräisen pääomakustannuksen avulla eli niin kutsuttua WACC-menetelmää (Weighted Average Cost of Capital) käyttäen. Tässä menetelmässä koko pääoman kustannus muodostuu oman ja vieraan pääoman tuottovaatimusten painotetusta keskiarvosta, jossa painokertoimena toimii yritysten nettovelkaantumisaste eli vieraan pääoman prosentuaalinen osuus koko sijoitetusta pääomasta. Oman pääoman kohtuullista tuottoa arvioidaan CAP-mallin avulla. Viestintävirasto määritteli uudelleen kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuoton määrittämiseen käytettävät WACC -parametrit kaikille HMV-markkinoille vuoden 2012 lopussa 8. Päivitetyt parametrit perustuivat KPMG:n Viestintävirastolle tekemään tutkimukseen vuonna Kulloinkin voimassa oleva kohtuulliseksi katsottu sitoutuneen pääoman tuotto matkaviestinverkkotoiminnalle on julkaistu Viestintäviraston internetsivuilla. 9 5 KUSTANNUSTEN KOHDENTAMINEN PALVELUILLE Viestintävirasto käyttää kustannusten kohdentamisessa edellä kerrotun mukaisesti FI- FAC-mallia, jonka avulla kohdennetaan todelliset verkon kustannukset matkaviestinverkkoyritysten tuottamille palveluille. FIFAC-mallissa yritysten kustannukset kohdennetaan ensin matkaviestinverkon pääelementeille ja sitten verkon elementtien käytön suhteessa kullekin palvelulle. 8 https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjeettulkinnatsuosituksetjaselvitykset/ohjeidentulkintojensuositustenj aselvitystenasiakirjat/tuottoprosentinuudelleenmaarittelykaikillehmv-markkinoille2012.html 9 Viestintäviraston julkaistu muistio kohtuullisista tuottoprosenteista: https://www.viestintavirasto.fi/attachments/kohtuulliset_sitoutuneen_paaoman_tuottoprosentit_30_4_2013.pdf

10 Muistio 10 (13) Matkaviestinverkon kustannukset kohdennetaan FIFAC-mallissa eri matkaviestinverkon osille kohdentamisavaimien avulla. Kohdentamisavaimet määritetään kustannuserän luonteen mukaisesti ja kustannukset kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti verkon eri osille. Kohdentamisavaimina voivat olla esimerkiksi verkon eri osat, henkilöstömäärä, lattiapinta-ala, kulkuneuvot, ohjelmistot ja yhteysvuokrat. Matkaviestinverkon kustannukset kohdennetaan kohdentamisavaimien perusteella verkon eri osille, joita ovat tukiasemajärjestelmät, tukiasemaohjainten ja keskusten välinen transmissio, matkapuhelinkeskukset, yhteenliittämislinkit, vastaajapalvelujärjestelmät ja yhteiset matkaviestinverkon kustannukset. Kustannusten kohdentaminen palveluille tapahtuu FIFAC-mallissa palveluiden volyymien sekä käytön ja kuormituksen mukaan. Tarkasteltavia palveluita ovat nouseva liikenne, laskeva liikenne, verkon sisäinen liikenne, nouseva SMS, laskeva SMS, sisäinen SMS sekä pakettidataliikenne. Palveluiden käyttöä mallissa tarkastellaan painokertoimien avulla, jotka kuvastavat palveluiden keskimääräistä verkon käyttöä. Muunto- ja kuormituskertoimet sen sijaan muuntavat puheen ja datan yhteismitalliseksi yksiköksi ottaen huomioon palveluiden aiheuttaman verkon kuormituksen. Viestintävirasto käyttää kaikille matkaviestinverkkoyrityksille samoja painokertoimia sekä muunto- ja kuormituskertoimia lukuun ottamatta datan muuntokerrointa, joka on päivitetyssä mallissa yhtiökohtainen. Viestintävirasto on päivittänyt FIFAC-mallia Frontier Economicsin tekemän ehdotuksen pohjalta. Datan muuntokertoimet määritetään vuosittain teleyritysten toimittamien tietojen pohjalta perustuen palveluiden volyymeihin ja niiden jakautumiseen eri teknologioiden välillä. Mallin lopputuloksena saadaan laskettua palveluiden kustannukset verkon eri osille ja palveluiden yksikkökustannukset. 6 TOIMINNAN TEHOKKUUDEN ARVIOINTI Viestintämarkkinalain 84 :n mukaan kustannussuuntautunutta hintaa arvioitaessa otetaan aiheutuneiden kustannusten ja kohtuullisen pääomalle laskettavan tuoton lisäksi huomioon myös toiminnan tehokkuus. Lain esitöiden mukaisesti tehokkuutta arvioidaan vertaamalla suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia samanlaisen suoritteen tuottamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin muissa vastaavissa olosuhteissa toimivissa teleyrityksissä. Tehokkuusarviointi on tapauskohtaista. Tehokkuutta arvioidessaan Viestintävirasto voi jättää hyväksymättä säänneltyjen tuotteiden hinnoittelun perusteeksi kustannuksia, jotka oleellisesti ylittävät vertailutietojen perusteella määriteltävän tehokkaan toiminnan kustannukset. Toiminnan tehokkuutta voi olla syytä arvioida tarkemmin esimerkiksi silloin, jos teleyrityksen perimät hinnat merkittävästi ylittävät yleisen hintatason tai jos hinnoittelulaskelmassa esitetyt kustannuserät huomattavasti ylittävät muiden vastaavissa olosuhteissa toimivien teleyritysten ilmoittamat kustannukset.

11 Muistio 11 (13) 7 MUUT TERMINOINTIHINTOJEN ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVAT SEIKAT Viestintävirasto katsoo, että edellä selostetun FIFAC-mallin ja sitä tukevan, kustannusten vertailuun perustuvan tehokkuustarkastelun avulla saadaan luotettava kuva matkaviestinverkon terminoinnin kustannussuuntautuneesta hintatasosta. Lisäksi mallin avulla voidaan arvioida operaattoreiden välisiä yksikköhintojen eroja ja liikennemäärien kehityksen vaikutusta hintaeroihin. Terminointihintojen kohtuullisuutta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon terminoinnin vastavuoroinen luonne ja eri hinnoittelutapojen vaikutus verkko- ja palveluoperaattoreiden kilpailumahdollisuuksiin. Kustannussuuntautuneen hinnoittelun on toteuduttava matkaviestinverkon terminointihinnoittelussa hinnoittelurakenteesta riippumatta. Laskevan liikenteen kustannukset ovat samat riippumatta siitä, mistä liikenne verkkoon laskeutuu. Yhteenliittämismaksuista ei saa myöskään myöntää määräalennuksia, sillä viestintämarkkinalain 44 :n mukaisesti puhelinverkkojen yhteenliittämisestä perittävä korvaus ei saa riippua välitetyn televiestinnän määrästä. Suomessa valtakunnallisesti toimivat matkaviestinverkkoyritykset ovat sopineet, että vuoden 2009 joulukuusta lähtien matkaviestinverkon terminointihinnoittelussa sovelletaan tasahintaa. Tasahinnalla (symmetrisyydellä) tarkoitetaan käytännössä sitä, että yritykset veloittavat toisiltaan samansuuruisen maksun laskevan liikenteen välittämisestä verkkoonsa. Tällä hetkellä voimassa oleva terminointihinta on 2,8 snt/min. Euroopan komissio on antamissaan lausunnoissa ja näkemyksissä myös katsonut, että terminointihintojen tulisi olla symmetriset ja ainoastaan perustelluista syistä maksut voivat olla epäsymmetriset. Myös eurooppalaisten sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (tuolloin European Regulators Group, ERG) on maaliskuussa 2008 julkaissut yhteisen näkemyksen kiinteän ja matkaviestinverkon terminointihintojen symmetrisyydestä 10. ERG:n näkemyksen mukaan matkaviestinverkon terminointihintojen tulisi normaalisti olla symmetrisiä. ERG:n mukaan mahdolliset epäsymmetriset maksut, jotka ovat objektiivisesti perusteltuja, voidaan hyväksyä vain hetkellisesti. Maksujen tulisi kuitenkin siirtymäajan jälkeen olla symmetriset. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tasahinnan soveltamista matkaviestinverkon terminointihinnoittelussa voidaan perustella muun muassa laskevan liikenteen vastavuoroisen luonteen vuoksi ja tasapuolisten kilpailuedellytysten varmistamiseksi. Epäsymmetriset maksut voidaan hyväksyä kohtuullisen ajan esimerkiksi myöhäisen markkinoille tulon vuoksi, koska uuden toimijan yksikkökustannukset saattavat olla toiminnan aloitusvaiheessa korkeammat kuin markkinoilla jo pidempään toimineiden yritysten. Näin voidaan huomioida myös tarve turvata kilpailua pitkällä aikavälillä. Sovellettaessa tasahintaa kaikkien matkaviestinverkon terminointia tarjoavien yritysten, mukaan lukien MVNO-yritysten 11 terminointihintojen tulisi viimeistään kohtuullisen siirtymäajan jälkeen olla symmetriset. Viestintäviraston antamien HMV-päätösten mukaan Suomessa valtakunnallisesti toimivien matkaviestinverkkoyritysten terminointimaksujen tulee olla kustannussuuntautu MVNO=Mobile Virtual Network Operator

12 Muistio 12 (13) neita. Kustannussuuntautuneisuuden tulee toteutua myös tasahinnan käyttämisen yhteydessä. Viestintävirasto arvioi terminointihintoja ensisijaisesti FIFAC-mallin kustannustietojen pohjalta. Yrityskohtaisista terminoinnin yksikkökustannuksista lasketaan yhtiöiden liikennemäärillä painotettu keskiarvo. Viestintävirasto katsoo, että näin saatu liikennemäärillä painotettu keskiarvo kuvastaa parhaiten keskimääräistä terminoinnin yksikkökustannusta. Viestintävirasto arvioi siis tasahinnan kustannussuuntautuneisuutta peilaten terminointihintaa matkaviestinverkkoyritysten terminoinnin keskikustannukseen. Matkaviestinverkon terminointihinnoittelun arvioinnissa otetaan aiheutuneiden kustannusten lisäksi huomioon myös muun muassa matkaviestinmarkkinoiden ominaispiirteitä kuten laskevan liikenteen vastavuoroinen luonne sekä matkaviestinverkon laskevan liikenteen hintojen yleinen taso Euroopassa. Kuva 2 havainnollistaa matkaviestinverkon laskevan liikenteen maksuja EU:ssa. Average MTR per country - January 2013 KUVA 2 Matkaviestinverkon terminointihinnat EU:ssa tammikuussa 2013 Lähde: BEREC Vielä tammikuussa vuonna 2008 suomalaisten matkaviestinverkkoyritysten perimät terminointihinnat olivat lähes halvimpia EU:ssa. Viime vuosina terminointihinnat muualla Euroopassa ovat kuitenkin laskeneet nopeammin kuin Suomessa. Tammikuun 2013 hintatietojen perusteella Suomen hinnat olivat eurooppalaiseen tasoon verrattuna jo keskimääräistä suurempia. Muiden EU-maiden siirtyessä matkaviestinverkonterminoin-

13 Muistio 13 (13) tihintojen arvioinnissa komission suosittelemaan pure LRIC-mallin käyttöön ero todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa.

Viestintävirasto 1 (10) Viestintämarkkinat ja -palvelut

Viestintävirasto 1 (10) Viestintämarkkinat ja -palvelut Viestintävirasto 1 (10) VIESTINTÄVIRASTON TELEYRITYSTEN KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMISTÄ JA JÄR- JESTELMIEN KUVAUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (55 A/2009 M) PERUSTELUMUIS- TIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto

Lisätiedot

DNA OY:n lausunto mobiiliterminoinnin HMV-päätösluonnokseen ja markkinaanalyysiin

DNA OY:n lausunto mobiiliterminoinnin HMV-päätösluonnokseen ja markkinaanalyysiin LAKIASIAT JA REGULAATIO 1 (6) HMV - Viestintävirasto dnro 18/961/2015 DNA OY:n lausunto mobiiliterminoinnin HMV-päätösluonnokseen ja markkinaanalyysiin 1 Yhteenveto 2 Päätösluonnos DNA Oy (DNA) kiittää

Lisätiedot

Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien

Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien 1 (7) Dnro: 17.12.2013 1475/962/2013 Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien noudattamisesta vuonna 2013 Hinnoittelua ja hinnoittelun valvontaa koskevat säännökset Viestintäviraston

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

Suuntaviivojen tilannekatsaus

Suuntaviivojen tilannekatsaus Suuntaviivojen tilannekatsaus Sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 7.1.2015 Tilannekatsauksen aiheet 1) Kohtuullisen tuottoasteen

Lisätiedot

Viestintäviraston näkemykset komission esitykseen verkkovierailun tukkusääntelyn uudistamiseksi

Viestintäviraston näkemykset komission esitykseen verkkovierailun tukkusääntelyn uudistamiseksi Lausunto 1 (5) Dnro: 29.6.2016 790/97/2016 Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö komission esityksestä verkkovierailun tukkuhintoja koskevaksi uudeksi sääntelyksi 16.6.2016 Viestintäviraston

Lisätiedot

Lounea Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu

Lounea Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu Päätös 1 (47) Dnro: 29.4.2015 40/962/2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6 24100 Salo Lounea Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu 1 Yritys, jota päätös koskee Lounea Oy 1 2 Toimenpidepyynnön tekijä 3 Päätös

Lisätiedot

Hintatason viranomaisvalvonta

Hintatason viranomaisvalvonta Hintatason viranomaisvalvonta Esimerkkeinä jäljempänä viestintämarkkinat ja energiamarkkinat Sääntely perustuu EY-direktiiveihin Luonteeltaan väliaikaista, kunnes saavutetaan toimiva kilpailu Luonnollisen

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta Muistio 1 (5) Dnro: 31.5.2016 1248/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1307/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1768/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon

Lisätiedot

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, 24.4.2002, s. 33.

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) EYVL 108, 24.4.2002, s. 33. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 17.12.2003 SG (2003) D/233786 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset FI/2003/0028

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Dnro: 24.2.2016 1282/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille

Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Muistio 1 (8) Dnro: 12.12.2016 142/230/2016 Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Johdanto Viestintävirasto on päivittänyt kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuoton määrittämiseen

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/ /2013. Kunnanhallitus

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/ /2013. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 19 20.01.2014 Kunnanhallitus 29 28.01.2014 Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/02.05.00/2013 Kunnanhallitus 20.01.2014 19 Suunnitelman mukaisella poistamisella tarkoitetaan pysyvien vastaavien

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva) Analyysi 1 (6) Tämä markkina-analyysi korvaa Dnro: 14.12.2012 päivätyn analyysin 25.5.2016 1760/9520/2012 Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Lisätiedot

Viestintäviraston kertomus hinnoitteluvalvonnasta ja kustannuslaskentajärjestelmän noudattamisesta Itella Posti Oy:ssä 2014

Viestintäviraston kertomus hinnoitteluvalvonnasta ja kustannuslaskentajärjestelmän noudattamisesta Itella Posti Oy:ssä 2014 Kertomus 1 (6) Dnro: 19.12.2014 556/912/2014 Viestintäviraston kertomus hinnoitteluvalvonnasta ja kustannuslaskentajärjestelmän noudattamisesta Itella Posti Oy:ssä 2014 1 Yhteenveto Viestintäviraston tekemästä

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Päätös 1 (32) Luonnos Dnro: 10.10.2014 629/962/2014 Anvia Oyj Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Teleyritys, jota päätös koskee Anvia Oyj Asetettavat enimmäishinnat

Lisätiedot

Elisa Oyj:n. Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste)

Elisa Oyj:n. Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste) Elisa Oyj:n Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste) Voimassa 1.7.2006 alkaen Hinnaston yleiset ehdot 1. Oikeus hintojen muutoksiin pidätetään. 2. Hinnastossa mainitut maksut ovat

Lisätiedot

Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien

Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien 1 (9) 21.12.2016 Dnro: 1251/962/2016 Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien noudattamisesta vuonna 2016 Hinnoittelua ja hinnoittelun valvontaa koskevat säännökset Viestintäviraston

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien

Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien 1 (9) 18.12.2015 Dnro: 1314/962/2015 Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien käytöstä vuonna 2015 Hinnoittelua ja hinnoittelun valvontaa koskevat säännökset Viestintäviraston

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta

HMV-sääntelyn tiekartta HMV-sääntelyn tiekartta Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Taustaa... 4 2.1 Huomattavan markkinavoiman sääntelyyn vaikuttava lainsäädäntö ja ohjeistus 5 2.2 Yhteenveto HMV-sääntelystä ja hinnoittelumenetelmistä

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 9.3.2016 1767/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta 1

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (7) 20.11.2014 Dnro VK/1077/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Käyttöomaisuuden määrittely

Käyttöomaisuuden määrittely 1 (5) 8.70 IISALMEN KAUPUNGIN POISTOSUUNNITELMA 1.1.1997 LUKIEN Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.1996 134, tarkastettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 25.3.2002 23 ja kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pöytyän kansanterveystyönkuntayhtymä ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Suuntaviivojen valmistelu tilannekatsaus

Suuntaviivojen valmistelu tilannekatsaus Suuntaviivojen valmistelu tilannekatsaus Valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 2.9.2014 Yleistä hankkeen etenemisestä Valvontajaksojen 2016-2019 ja 2020-2023 valvontamenetelmiä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

Sääntelyelimen painopisteet Sääntelyelimen päällikkö Juha Karjanlahti

Sääntelyelimen painopisteet Sääntelyelimen päällikkö Juha Karjanlahti Sääntelyelimen painopisteet 2016 Sääntelyelimen päällikkö Juha Karjanlahti 25.11.2015 Aiheet Verkkoselostus Palvelupaikat ja niiden hinnoittelu Rataverkon hinnoittelu Kirjanpidollinen eriyttäminen Lisää

Lisätiedot

KAUPALLINEN MALLI. Sisällys. Mäntykampus, allianssisopimus, liite 1

KAUPALLINEN MALLI. Sisällys. Mäntykampus, allianssisopimus, liite 1 KAUPALLINEN MALLI Sisällys 1 Yleiskuvaus ja yleiset ehdot... 2 1. 1.1 Tämän sopimusliitteen täydellisyys... 2 2. 1.2 Palveluntuottajien kompensaation yleiskuvaus... 2 3. 1.3 Arvonlisäveron soveltaminen...

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1732/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin maakunnan liiton

Lisätiedot

Poistojen käsittely valvontamallissa

Poistojen käsittely valvontamallissa Poistojen käsittely valvontamallissa 9.2.2011 Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi LUT Energy Electricity Energy Environment Poistot valvontamallissa 2008-2011 Keskeytyskustannukset Operatiiviset kustannukset

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston tilinpäätös 2013 Oikeuskanslerinviraston talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

KOLMAS VUOSINELJÄNNES: KASVU JATKUI ENNAKOIDUSTI ALKUVUOTTA MALTILLISEMPANA

KOLMAS VUOSINELJÄNNES: KASVU JATKUI ENNAKOIDUSTI ALKUVUOTTA MALTILLISEMPANA QT GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 24.10.2016 kello 08:00 QT GROUP OYJ JOHDON OSAVUOTINEN SELVITYS 1.1.2016 30.9.2016 Qt Group Oyj julkaisee kalenterivuoden kolmen ja yhdeksän kuukauden osalta johdon osavuotiset

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖN LEHDISTÖTIEDOTE klo (5)

REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖN LEHDISTÖTIEDOTE klo (5) REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖN LEHDISTÖTIEDOTE 21.3.2007 klo 11.30 1(5) REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖ KOMMENTOI BIRKA LINE ABP:N TÄNÄÄN JULKISTAMASSA ECKERÖN JULKISTA OSTOTARJOUSTA KOSKEVASSA LAUSUNNOSSA ANTAMIA

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet ja laskin. Laskut erilliselle konseptille, vastaus selkeästi näkyviin!!! Palauta tenttipaperi!!

Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet ja laskin. Laskut erilliselle konseptille, vastaus selkeästi näkyviin!!! Palauta tenttipaperi!! 1 School of Business and Management Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Opiskelijanumero ja nimi: CS31A0101 KUSTANNUSJOHTAMISEN PERUSKURSSI Tentti 01.02.2016 Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011

Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 1 (5) Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Elisa Oyj:n. Yhteenliittämishinnasto telealueilla 03, 09, 013, 014 ja 019. Voimassa 1.3.2007 alkaen

Elisa Oyj:n. Yhteenliittämishinnasto telealueilla 03, 09, 013, 014 ja 019. Voimassa 1.3.2007 alkaen :n Yhteenliittämishinnasto telealueilla 03, 09, 013, 014 ja 019 Voimassa 1.3.2007 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 HINNASTON YLEISET EHDOT...1 2 TELEVERKKOJEN YHTEENLIITTÄMINEN...2 2.1 YHDYSJOHTOLIITÄNTÄ...2

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa

Lisätiedot

IFRS-tilinpäätösvalvonnan eräitä havaintoja vuonna 2011

IFRS-tilinpäätösvalvonnan eräitä havaintoja vuonna 2011 IFRS-tilinpäätösvalvonnan eräitä havaintoja vuonna 2011 Vuoden 2010 tilinpäätös Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 12/2011 Rahoitusinstrumentit (IFRS 7 ja IAS 39) Rahoitusinstrumenttien

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli - EAKR 14.6.2016 Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli Toteutetaan kokonaan investointina tai

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 1 (5) Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite Tase, konserni, milj. euroa Liite 31.12.2008 31.12.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1,2 758,5 844,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,2 587,5 476,8 Myytävissä olevat sijoitukset

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 30.5.2012 2011/0430(COD) LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Teleyritysten ABC -koulutus 12.10.2016 Mitä tarkoittaa olla teleyritys ja Viestintäviraston asiakas? Saara Punkka Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Viestinnän välittäminen Yleinen teletoiminta Verkkotoimilupaa

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu.

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu. 1 Investointien hallinta ja poistot Investointien (esimerkiksi koneet ja laitteet, maa-alueet ja kiinteistöt) hallinta Odoo kirjanpidossa tehdään "Omaisuuden hallinta" moduulin alaisuudessa. Siellä voidaan

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Dnro: Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa /9520/ päivätyn markkina-analyysin

Dnro: Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa /9520/ päivätyn markkina-analyysin Analyysi 1 (6) Dnro: Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 4.4.2016 1071/9520/2011 28.10.2011 päivätyn markkina-analyysin MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KYMENLAAKSO HANKEALUE 31 (KOUVOLA)

Lisätiedot

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ Sari Ropponen 11.10.2016 Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus VAKUUTUSMATEMAATIKON ASEMA TUNNISTETTU TÄRKEÄKSI yhtiölaki (2008/521) 6.

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1716/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Kainuun maakunnan liiton

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf 1 (1) SAATE Kuntalain mukaan kunnan tilintarkastajan on osana tilintarkastusta tarkastettava,

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

Johtopäätöksiä OTM -tutkielmasta: Yrityssaneerauksen perusselvityksen funktio

Johtopäätöksiä OTM -tutkielmasta: Yrityssaneerauksen perusselvityksen funktio Johtopäätöksiä OTM -tutkielmasta: Yrityssaneerauksen perusselvityksen funktio Saneerausmenettelyn lopputulosta koskevat tiedot ja perusselvitysten sisältö Tutkimusaineistoon sisältyi 30 perusselvitystä,

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1780/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Satakunnan maakunnan

Lisätiedot

Päätös huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen. matkaviestinverkkoonsa laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla.

Päätös huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen. matkaviestinverkkoonsa laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla. Dnro: 10.8.2015 19/961/2015 1 (34) Päätös huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1 Teleyritys jota päätös koskee Elisa Oyj 2 Tiivistelmä

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 405/530/2009 ENERGIMARKNADSVERKET

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 405/530/2009 ENERGIMARKNADSVERKET ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 405/530/2009 13.4.2010 ASIA Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta sekä järjestelmävastuun piiriin kuuluvista palveluista perittävien maksujen määrittämistä

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA

HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA esitys HSLH 15.6.2010 HSL Helsingin seudun liikenne PL 100 00077 HSL Puhelin (09) 4766 4444 Faksi (09) 4766 4441 hsl@hsl.fi Y-2274586-3 HRT Helsingforsregionens

Lisätiedot

Tielaitoksen hankenumeroluettelo Tielaitos 1991

Tielaitoksen hankenumeroluettelo Tielaitos 1991 Tielaitoksen hankenumeroluettelo Tielaitos 1991 Taloushallinto Helsinki 1990 Tiehallitus 9- r Tielaitoksen hankenumeroluettelo Tielaitos Tiehallitus Helsinki 1990 Helsinki 1990 Tielaitos Tiehaflitus Opastin

Lisätiedot

Opiskelijanumero ja nimi:

Opiskelijanumero ja nimi: 1 LUT School of Business and Management Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Opiskelijanumero ja nimi: CS31A0101 KUSTANNUSJOHTAMISEN PERUSKURSSI Tentti 22.10.2015 Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet

Lisätiedot

TILIKAUDEN TULOS 2009

TILIKAUDEN TULOS 2009 TILIKAUDEN TULOS 2009 1.3.20101 Tärkeä huomautus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille se esitetään Yhtiön

Lisätiedot

Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset

Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset Sähköverkkotoiminnan Keskustelupäivä Kalastajatorppa Helsinki 18.11.2013 Matti Ilonen Esityksen sisältö KAH kustannusten rajaaminen tehostamiskannustimessa ja vahvistuspäätösten

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAN LAATIMINEN

KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAN LAATIMINEN VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 1(6) 21.10.2003 Dnro 278/03/v447/531/2003 Tilivirastot KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAN LAATIMINEN Valtion virastojen ja laitosten maksullisesta toiminnasta on säädetty valtion maksuperustelaissa

Lisätiedot