VIESTINTÄVIRASTO: TUTKIMUS TUOTTOPROSENTIN UUDELLEENMÄÄRITTELYSTÄ Diaarinumero 607/230/2012. KPMG Corporate Finance

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIESTINTÄVIRASTO: TUTKIMUS TUOTTOPROSENTIN UUDELLEENMÄÄRITTELYSTÄ Diaarinumero 607/230/2012. KPMG Corporate Finance 27.6.2012"

Transkriptio

1 VIESTINTÄVIRASTO: TUTKIMUS TUOTTOPROSENTIN UUDELLEENMÄÄRITTELYSTÄ Diaarinumero 607/230/2012 KPMG Corporate Finance

2 KPMG Oy Ab PL Helsinki Puh Fax LUOTTAMUKSELLINEN Viestintävirasto Itämerenkatu 3A, PL Helsinki Tärkeää huomioida Raportti tutkimuksesta koskien tuottoprosentin uudelleenmäärittelyä kaikille HMVmarkkinoille. Viitaten päivättyyn toimeksiantokirjeeseemme oheistamme laatimamme raportin koskien tuottoprosentin uudelleenmäärittelyä kaikille HMV-markkinoille. Suorittamamme toimeksiannon luonne, laajuus ja rajoitukset on tarkemmin määritelty toimeksiantokirjeessämme ja sen liitteissä. Kunnioittavasti, Antamamme raportti ja muu toimeksiantoon liittyvä informaatio on tarkoitettu ainoastaan Viestintäviraston (jäljempänä myös Toimeksiantaja ) käyttöön eikä sitä saa kopioida, lainata eikä siihen saa viitata osittainkaan ilman KPMG Oy Ab:n etukäteen antamaa kirjallista lupaa. Emme ole vahvistaneet saamamme materiaalin oikeellisuutta ja siten emme anna lausuntoa sen oikeellisuudesta tai riittävyydestä. Oheista dokumenttia luettaessa tulee huomioida, että käytetyt oletukset ja laskelmat perustuvat vain julkisesti saatavilla olevaan informaatioon, käytössämme oleviin tietokantoihin sekä toimeksiannon aikana Toimeksiantajalta saatuun materiaaliin. Olemme tarkastelleet käytettyä informaatiota objektiivisesti, mutta emme voi taata sen oikeellisuutta. Tuottokoron määrittely perustuu tilanteeseen. Tämän jälkeisiä tapahtumia ja olosuhteiden muutoksia ei ole huomioitu tässä raportissa. KPMG Oy Ab 2012 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved.

3 Termiluettelo After tax Beeta Verojen jälkeen Beeta kuvaa yksittäisen osakkeen systemaattista riskiä NGA Next Generation Access (Seuraavan sukupolven liityntäverkko, jolla tässä yhteydessä tarkoitetaan valokuidulla toteutettua tilaajayhteyttä) Blumen korjaus CAP-malli Beetakertoimien korjaus, joka pohjautuu beetojen keskiarvoistumiseen ajan kuluessa lähemmäksi markkinaportfolion beetaa eli yhtä Capital Asset Pricing Model. Malli oman pääoman tuottovaatimuksen laskemiseksi Oman pääoman beeta Pre-tax Systemaattinen riski Oman pääoman beeta kuvaa osakkeen systemaattista riskiä, kun rahoitusrakenne ja verokanta otetaan huomioon Ennen veroja Markkinariski, jota ei pysty hajauttamaan Dummy-muuttuja Epäsymmetrinen riski HMV Kohtuullinen tuotto Markkinariskipreemio Regressioanalyysissä käytettävä muuttuja, joka saa vain arvoja 1 ja 0 Riski, joka ei ole normaalijakautunut Huomattava markkinavoima Sekä oman että vieraan pääoman ehtoisille sijoituksille vaadittava keskimääräinen painotettu tuottoprosentti, tässä raportissa WACC, joka on lähtökohtaisesti laskettu ennen veroja Osakemarkkinaportfolion riskittömän koron ylittävä tuotto Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteys, joka on ainakin osittain toteutettu metallijohtimella (yleensä tehty kuparista) Nettovelat Nettovelkaantumisaste Korolliset velat + vähemmistöosuus + etuosakkeet rahat ja pankkisaamiset Tässä raportissa laskettu seuraavasti: Markkinaperusteinen = Nettovelat / (nettovelat + oman pääoman markkina-arvo) Tilinpäätösperusteinen = Nettovelat / (nettovelat + oman pääoman tasearvo) Scholes-Williamskorjaus Valokuitutilaajayhteys VDAX index Velaton beeta Volatiliteetti Beetojen tilastotieteellinen korjaus, jolla pyritään vähentämään epäsynkronisten tuottojen aiheuttama harhaisuus yleensä päivätuotoista lasketuissa beetaestimaateissa Tilaajayhteys, joka on kokonaan toteutettu valokuitukaapeloinnilla VDAX-indeksi kuvaa DAX-indeksioptioiden hinnoista johdettua implisiittistä volatiliteettia seuraavalle 30:lle päivälle Velaton beeta kuvaa osakkeen systemaattista riskiä, kun rahoitusrakenteen ja verokannan vaikutus on poistettu Rahoitusinstrumentin tuottojen keskihajonta tietyllä aikaperiodilta. Volatiliteetti ilmaistaan yleensä annualisoituna WACC Pääoman keskimääräinen painotettu kustannus = tuottoprosentti ( Weighted Average Cost of Capital ). Tässä raportissa sama kuin kohtuullinen tuotto 2

4 Sisältö Sivu Yhteenveto 5-7 Toimeksiannon tausta ja tavoitteet 5 Yhteenveto tuloksista 6 HMV-markkinoiden diskonttokorot muualla Euroopassa 7 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen 9-21 Teoreettinen tausta 9 WACC-laskelma (ennen veroja) 12 Riskitön korko 13 Markkinariskipreemio 14 Beetat 16 Velkapreemio 18 Pääomarakenne 20 Riskipreemio valokuituinvestoinneissa Tausta 23 Markkinaevidenssi 24 Liitteet

5 Yhteenveto

6 Yhteenveto Toimeksiannon tausta ja tavoitteet KPMG on Viestintäviraston pyynnöstä analysoinut kohtuullisen tuottoprosentin ( WACC ) laskennan ja parametrit kaikille HMVmarkkinoille. Lisäksi Viestintävirasto on pyytänyt KPMG:tä arvioimaan, tulisiko valokuidulla toteutettujen tilaajayhteyksien mahdollisen kustannussuuntautuneen hinnoittelun arvioinnissa käyttää eri tuottoprosenttia kuin muiden kiinteän televerkon säänneltyjen tukkutuotteiden hinnoittelussa. Tavoite KPMG on Viestintäviraston pyynnöstä analysoinut kohtuullisen tuottoprosentin ( WACC ) laskennan ja parametrit liittyen seuraaville HMV-toiminnoille: Kiinteälle televerkkotoiminnalle Matkaviestinverkkotoiminnalle Digitaalisille televisiolähetyspalveluille Lisäksi Viestintävirasto on pyytänyt KPMG:tä arvioimaan, tulisiko valokuidulla toteutettujen tilaajayhteyksien mahdollisen kustannussuuntautuneen hinnoittelun arvioinnissa käyttää eri tuottoprosenttia kuin muiden kiinteän televerkon säänneltyjen tukkutuotteiden hinnoittelussa. Teoreettinen tausta tuottoprosentin laskennalle WACC tarkoittaa keskimääräistä painotettua pääoman kustannusta, ja se muodostuu oman ja vieraan pääoman tuottovaatimuksista ja näiden suhteellisista painoista eli pääomarakenteesta. Oman pääoman tuotto määritetään vakiintuneen rahoitusteorian mukaan CAP-mallilla. Käytetyt tietokannat ja muut lähteet KPMG on käyttänyt analyysinsä taustalla julkisia tietokantoja kuten Bloombergiä sekä muita julkisia tietolähteitä. Liitteessä 1 on tarkempi listaus käytetyistä lähteistä. Markkinainformaation päivämäärä Markkinainformaation päivämäärä diskonttokoron laskelmissa on CAP-mallia sovellettaessa KPMG on laskenut beetat vertailuyhtiöille kullekin toimialalle ja käyttänyt näitä arvioidessaan HMV-yrityksille soveltuvia beetoja. 5

7 Yhteenveto Yhteenveto tuloksista KPMG on Viestintäviraston toimeksiannosta määrittänyt kohtuulliset tuottoprosentit HMV-markkinoille. KPMG on arvioinut tuottokoron seuraaville HMV-markkinoille: 1) Kiinteä televerkkotoiminta 2) Kiinteä televerkkotoiminta valokuiduilla toteutetuissa tilaajayhteyksissä 3) Matkaviestinverkkotoiminta 4) Digitaaliset televisiolähetyspalvelut KPMG:n analyysin lopputulokset on esitetty oheisessa taulukossa. KPMG suosittelee analyysin päivittämistä säännöllisesti esimerkiksi vuoden välein. Yhteenveto tuottokoroista (KPMG:n analyysi) Kiinteä televerkkotoiminta Kiinteä televerkkotoiminta (valokuitu) Digitaaliset televisiolähetyspalvelut Matkaviestinverkkotoiminta Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Lisätietoa Oman pääoman beta Velaton beta (Ba) 0,51 0,65 0,51 0,78 0,63 0,71 0,73 0,97 Sivut 11,16,17,29,32,33 % nettovelkaantumisaste (g) 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % Sivut 10,20,21,29,31 % oman pääoman suhde kokonaispääomaan (1-g) 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 1-g Yhtiöverokanta (t) 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % Yhtiöverokanta Suomessa Oman pääoman beta (Be) 0,7 0,9 0,7 1,0 0,8 0,9 1,0 1,3 Be=Ba*(1+(1-t)*(g/(1-g))) Oman pääoman tuottovaatimus (CAPM) Riskitön korko (i) 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % Sivut 10,13,31 Oman pääoman beta (Be) 0,7 0,9 0,7 1,0 0,8 0,9 1,0 1,3 Katso edeltävä laskelma Markkinariskipreemio (rm) 5,5 % 6,0 % 5,5 % 6,0 % 5,5 % 6,0 % 5,5 % 6,0 % Sivut 10,14,15,31 Oman pääoman tuottovaatimus, pre-tax (Ke) 8,3% 10,2% 8,3% 11,7% 9,5% 10,9% 10,4% 13,7% Ke = (i+(be*rm)+rc)/(1-t) WACC Oman pääoman tuottovaatimus, pre-tax (Ke) 8,3 % 10,2 % 8,3 % 11,7 % 9,5 % 10,9 % 10,4 % 13,7 % Katso edeltävä laskelma Vieraan pääoman tuottovaatimus, pre-tax (Kd) 4,6 % 6,1 % 4,6 % 6,1 % 4,6 % 6,1 % 4,6 % 6,1 % Sivut 10,18,19 % nettovelan suhde kokonaispääomaan (D/EV) 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % Katso edeltävä laskelma % oman pääoman suhde kokonaispääomaan (1-D/EV) 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 1-g Yhtiöverokanta (t) 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % Yhtiöverokanta Suomessa WACC (pre-tax) 7,2% 9,0% 7,2 % 10,0 % 8,0 % 9,5 % 8,7 % 11,4 % (WACC)=g*Kd+(1-g)*Ke Lähde: Tässä raportissa käytetyt lähteet on lueteltu liitteessä 1. 6

8 Yhteenveto HMV-markkinoiden diskonttokorot muualla Euroopassa Tutkimusyhtiö, Cullen International SA:n, tuoreen selvityksen mukaan regulaation piiriin kuuluvan kiinteän televerkkotoiminnan kohtuullinen tuottotaso (WACC ennen veroja) on muualla Euroopassa keskimäärin 9,0%. Vastaavasti regulaation piiriin kuuluvan matkaviestinverkkotoiminnan kohtuullinen tuottotaso (WACC ennen veroja) on muualla Euroopassa keskimäärin 10,2%. Digitaalisille televisiolähetyspalveluille ei selvityksessä annettu vertailutietoa Euroopasta. Valokuidun osalta ks. tarkemmin sivut Pre-tax WACC kiinteälle televerkkotoiminnalle Euroopassa Pre-tax WACC Pre-tax WACC 16,0 % 12,0 % 8,0 % 4,0 % 0,0 % 16,0 % 12,0 % 8,0 % 4,0 % 0,0 % 10,4 % 10,6 % 10,2 % 9,7 % 10,2 % 9,6 % 8,8 % 9,4 % 7,4 % Belgia 10,1 % Belgia Espanja 11,4 % Espanja (3) Hollanti Pre-tax WACC matkaviestinverkkotoiminnalle Euroopassa 8,5 % 8,9 % 10,4 % Hollanti Irlanti Ei regulointia Irlanti Iso-Britannia (1) Iso-Britannia Iso-Britannia (2) Italia Italia 14,8 % 13,5 % Kreikka Kreikka Norja Norja 11,0 % Portugali Ei päätöstä Portugali 8,9 % 8,8 % 9,0 % 7,9 % 5,4 % 6,4 % Ranska 9,9 % 9,4 % 7,9 % 7,6 % Ranska Ruotsi Ruotsi Saksa Saksa Sveitsi Ei päätöstä Sveitsi Tanska Tanska Keskiarvo 10,2 % Keskiarvo HMV-markkinoiden diskonttokorkojen vertailu Euroopassa Tutkimusyhtiö, Cullen International SA:n, tuoreen selvityksen mukaan regulaation piiriin kuuluvan kiinteän televerkkotoiminnan kohtuullinen tuottotaso (WACC ennen veroja) on muualla Euroopassa keskimäärin 9,0%. Vastaavasti regulaation piiriin kuuluvan matkaviestinverkkotoiminnan kohtuullinen tuottotaso (WACC ennen veroja) on muualla Euroopassa keskimäärin 10,2%. Kuvioista voidaan huomata, että keskimäärin Euroopassa matkaviestinverkkotoiminnan pre-tax WACC on noin 1,2 %- yksikköä korkeampi kuin kiinteän televerkkotoiminnan vastaava. Saksassa kiinteän verkkotoiminnan ja matkaviestinverkkotoiminnan pre-tax WACC:ien välillä ei ole eroa kun taas Kreikalla on suurin ero, 4,4 %-yksiköllä. Matkaviestinverkkotoimintaa on pidetty riskillisempänä liiketoimintana verrattuna kiinteään televerkkotoimintaan, minkä vuoksi sallittu tuotto on ollut myös korkeampi. Ensimmäisestä kuviosta voidaan myös havaita, että Iso- Britanniassa kuparikaapeliverkkoihin perustuvien tilaajayhteyksien sallittu tuotto on pienempi kuin muussa televerkkotoiminnassa, johon kuuluu myös valokuidulla toteutetut tilaajayhteydet. Digitaalisille televisiolähetyspalveluille ei selvityksessä annettu vertailutietoa Euroopasta. (1) Kiinteä televerkkotoiminta (Kuparikaapeliverkkoihin perustuvat tilaajayhteydet), (2) Muut televerkkotoiminta, (3) Kolmen toimijan operaattorin keskiarvo (Näiden WACC vaihtelee välillä 11,3%-11,6%) Lähde: Cullen International (www.cullen-international.com) 7

9 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen

10 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Teoreettinen tausta (1/3) [Key message here.] Teoreettinen tausta Komponentti Kuvaus WACC (ennen veroja) Oman pääoman tuottovaatimus (ennen veroja) Pääoman keskimääräinen painotettu kustannus ennen veroja ja tässä raportissa myös kohtuullinen tuotto eli WACC (ennen veroja) voidaan määrittää perustuen seuraavaan kaavaan: WACC = Ke * E / EV + Kd * D / EV, jossa: WACC = Weighted Average Cost of Capital, ennen veroja Kd = Velan kustannus (ennen veroja) Ke = Oman pääoman kustannus (ennen veroja) EV = Oma pääoma + korollinen vieras pääoma rahat ja pankkisaamiset WACC sisältää siis oman ja vieraan pääoman tuoton ja niiden osuus keskimääräiseen kustannukseen on laskettu painotetusti perustuen määritettyyn pääomarakenteeseen. Yleisen rahoitusteorian mukaan oman pääoman tuottovaatimus määritellään perustuen ns. CAP-malliin ( Capital Asset Pricing Model ). CAP-mallin mukaan oman pääoman tuottovaatimus rakentuu riskittömästä korosta sekä riskipreemiosta. Oman pääoman tuotto ennen veroja voidaan määritellä perustuen CAP-malliin: Ke = (i + Be * (rm - i) + rc)/(1-t), jossa: Ke = Oman pääoman tuottovaatimus (ennen veroja) i = Riskitön korko Be = Oman pääoman beta (verojen jälkeen) rm = Markkinaportfolion tuottovaatimus rm-i = Markkinariskipreemio rc = Yhtiökohtainen riskilisä (mahdollinen erikseen lisättävä riskilisä, tapauskohtaisesti määriteltävä) t = Yhtiöverokanta 9

11 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Teoreettinen tausta (2/3) [Key message here.] Teoreettinen tausta Komponentti Kuvaus Riskitön korko Riskitön korko kuvaa tuottoa, jonka sijoittajat vaativat täysin riskittömältä sijoitukselta. Riskitöntä korkoa määritettäessä keskeinen tekijä on valuutta, jolla yhtiö toimii tai jossa se saa kassavirtansa. Markkinariskipreemio Markkinariskipreemio kuvaa sijoittajien osakkeista vaatimaa tuottoa yli riskittömän sijoituksen. Markkinariskipreemio siis kuvastaa sitä ylimääräistä riskiä, joka keskimäärin osakkeisiin markkinoiden mielestä liittyy. Historiallisesti osakkeet ovat tuottaneet paremmin kuin riskittömiksi luettavat valtion velkakirjat. Lähtökohtaisesti markkinariskipreemion pitäisi pysyä kohtuullisen stabiilina yli ajan, mutta markkinahäiriöiden ja epävarmuuden aikana preemio on näyttänyt kasvavan. Pääomarakenne Pääomarakenne kuvaa velkapääoman ja oman pääoman suhdetta. Koko pääomalle laskettava painotettu keskimääräinen kustannus perustuu oman ja vieraan pääoman kustannuksiin sekä pääomarakenteeseen. Tässä raportissa pääomarakenteen mittarina käytetään nettovelkaantumisastetta, joka voidaan laskea markkinaperusteisesti tai tilinpäätösperusteisesti. Markkinaperusteinen menetelmä on laajemmin käytössä johtuen siitä, että se antaa paremman kuvan yhtiön todellisista pääoman määristä verrattuna tasearvoihin. Nettovelkaantumisaste lasketaan jakamalla kassavaroilla vähennetyt korolliset velat sijoitetulla pääomalla eli oman pääoman ja korollisten velkojen summalla, josta on vähennetty kassavarat. Velan kustannus WACC-laskelmassa velan kustannus tarkoittaa hintaa, jonka yhtiö joutuu keskimäärin maksamaan vieraasta pääomastaan. Velan kustannus voidaan määritellä perustuen riskittömään korkoon sekä riskittömän koron päälle maksettavaan preemioon. Mitä riskisemmästä yrityksestä on kysymys, sitä korkeampi on velasta maksettava preemio, koska rahoittajat vaativat riskistä kompensaatiota. Markkinatilanteella on historiallisesti ollut suuri vaikutus velasta maksettaviin preemioihin. Taloudellisen epävarmuuden aikana preemiot usein kasvavat, koska sijoittajat vaativat suurempaa korvausta pääomalleen riskin kasvaessa ja useasti myös likviditeetin heikentyessä. Käytäntö on osoittanut yhtiön koon vaikuttavan käänteisesti sen riskiin. Lähtökohtaisesti siis pienempi yhtiö on riskisempi kuin suurempi yhtiö ja siten se joutuu maksamaan myös velastaan korkeampaa preemiota. 10

12 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Teoreettinen tausta (3/3) [Key message here.] Teoreettinen tausta Komponentti Kuvaus Yhtiöverokanta Yhtiöverokanta määritetään sen perusteella mihin yritys maksaa veronsa. Tässä raportissa käsitellyt HMV-yritykset ovat suomalaisia ja maksavat veroja siten lähtökohtaisesti Suomen voimassaolevan yhtiöverokannan, 24,5 %:n, mukaan. Vertailuyhtiöiden kohdalla käytetään beetalaskelmissa kunkin yhtiön paikallista verokantaa. Beeta markkinaperusteinen Beeta kuvaa yhtiön osaketuoton herkkyyttä suhteessa markkinoiden tuottoon. Toisin sanoen beeta mittaa osakkeeseen liittyvää systemaattista riskiä, jota ei pysty hajauttamalla poistamaan, vaan sitä kompensoidaan korkeammalla tuotto-odotuksella. Pörssilistatuille yhtiöille oman pääoman beeta voidaan määrittää tilastollisella analyysillä vertaamalla yhtiön tuottoja markkinaportfolion tuottoihin. Listaamattomille yhtiöille beeta voidaan määrittää perustuen samankaltaisten listattujen yritysten beetoihin. Listattujen yhtiöiden beetoista täytyy poistaa pääomanrakenteen vaikutus velattoman beetan laskemiseksi. Laskettuja velattomia beetoja voi tämän jälkeen käyttää listaamattoman kohdeyhtiön velattoman beetan arvioimiseksi. Lopulta kohdeyhtiön WACC-laskennassa käytettävä oman pääoman beeta lasketaan velattomasta beetasta soveltamalla siihen määritettyä pääomarakennetta. 11

13 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen WACC-laskelma (ennen veroja) WACC-laskelma perustuu oman ja vieraan pääoman tuottovaatimuksiin sekä näiden suhteellisiin painoihin eli pääomarakenteeseen. Oman pääoman tuottovaatimus lasketaan perustuen CAP-malliin, joka koostuu riskittömästä korosta ja kohteelle määritettävästä riskipreemiosta. Vastaavasti vieraan pääoman kustannuksessa arvioidaan preemion suuruus, jonka kohde joutuisi keskimäärin maksamaan yli riskittömän koron. Pre-tax WACC saadaan laskemalla pääomapainoilla painotettujen oman ja vieraan pääoman pre-tax - kustannukset yhteen. Vieraan pääoman kustannus + Oman pääoman kustannus Riskitön korko Velkapreemio Riskitön korko + Vieraan pääoman kustannus ennen veroja x Vieraan pääoman paino (Nettovelkaantumisaste) Pre-tax WACC + 1- yhtiöverokanta Oman pääoman kustannus ennen veroja x Oman pääoman paino (1-nettovelkaantumisaste) Oman pääoman beeta x Markkinariskipreemio 12

14 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Riskitön korko KPMG:n näkemyksen mukaan Suomen valtion 10 vuoden lainan tuotto kuvaa riskitöntä korkotasoa Suomen markkinaolosuhteissa. Viimeaikainen markkinaturbulenssi on johtanut kuitenkin siihen, että sijoittajien turvasatamaksi kokemien valtion lainojen korot, kuten Suomi ja Saksa, ovat painuneet historiallisen alas ja niiden korkoero suhteessa riskisempiin valtiolainoihin on kasvanut varsin suureksi. KPMG suosittelee riskittömänä korkona käytettävän Suomen 10-vuotisen valtionlainan viimeisen vuoden havainnoista laskettua keskiarvoa, jolloin suurimmat markkinaheilahtelut korossa hieman tasoittuvat ja korkotaso kuvaa paremmin pidemmän ajan odotettua tasoa. Riskitön korko Riskitön korko kuvaa tuottoa, jonka sijoittajat vaativat täysin riskittömältä sijoitukselta. Viestintävirasto on kohtuullisen tuoton laskelmissaan käyttänyt Suomen valtion 10-vuotisen lainan tuottoa riskittömänä korkona. Suomen markkinaolosuhteissa tämä korko kuvaa käytännössä riskitöntä korkoa, koska Suomella on AAAluottoluokitus, joka on korkein mahdollinen. Saksan valtion 10-vuotisen lainan korkoa on yleisesti pidetty riskitasoltaan kaikista matalimpana sijoituskohteena ainakin Euroopassa. Historiallisesti Suomen ja Saksan valtionlainojen korot ovat olleet hyvin lähellä toisiaan. Suomen ja Saksan luottoluokitukset ovat molemmat korkeimmalla mahdollisella tasolla, minkä lisäksi kumpikin maa kuuluu Euroalueeseen, jolla on yhteinen valuutta ja rahapolitiikka. Näin ollen teoriassa Suomen ja Saksan valtionlainojen mahdollinen korkoero johtuu inflaatioerosta maiden välillä. Lisäksi valtionlainoihin liittyvä likviditeettiriski saattaa hieman nostaa Suomen lainakorkoa suhteessa Saksaan. Viimeaikainen markkinaturbulenssi on johtanut siihen, että sijoittajien turvasatamaksi kokemien valtion lainojen korot, kuten juuri Suomi ja Saksa, ovat painuneet historiallisen alas ja niiden korkoero suhteessa riskisempiin valtiolainoihin, kuten esimerkiksi Italia ja Espanja, on vastaavasti kasvanut varsin suureksi. KPMG:n näkemyksen mukaan markkinatilanteen vuoksi tällä hetkellä viimeisen vuoden havainnoista lasketun keskiarvon mukainen Suomen valtion 10-vuotisen lainan tuotto kuvaa pitkän ajan riskitöntä tasoa paremmin kuin viimeisen hetken havainto. Aikaväliltä lasketun lainan korko oli 2,59%. 10-vuotisten valtiolainojen korot sekä inflaatioero Suomen ja Saksan välillä Riskitön korko Huom. Lähde: 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % -4,0 % 1/2002 8/2002 3/ /2003 5/ /2004 7/2005 2/2006 9/2006 4/ /2007 6/2008 1/2009 8/2009 3/ /2010 5/ /2011 Suomi 10 v Italia 10 v Inflaatioero (Suomi - Saksa) Saksa 10 v Espanja 10 v 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % -4,0 % Inflaatioero on laskettu vähentämällä Suomen inflaatiosta Saksan inflaatio. Positiviinen inflaatioero graafissa tarkoittaa siis, että Suomen inflaatio on ollut Saksan inflaatiota korkeampi. Inflaatio kuvaa keskimääräistä inflaatiota vuoden aikana. Bloomberg, Economist Intelligence Unit Inflaatioero 13

15 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Markkinariskipreemio (1/2) KPMG:n näkemys Suomen osakemarkkinoiden tämän hetkisestä riskipreemiosta on 5,5 %-6,0 %. Markkinariskipreemio Markkinariskipreemio kuvaa sijoittajien osakkeista vaatimaa tuottoa yli riskittömän sijoituksen. Markkinariskipreemio siis kuvastaa sitä ylimääräistä riskiä, joka keskimäärin osakkeisiin markkinoiden mielestä liittyy. Historiallisesti riskipreemio on ollut korkeampi taloudellisen epävarmuuden aikoina, jolloin osakkeiden volatiliteetti on yleensä myös korkea. Professori Aswath Damodaranin laskelmien mukaan markkinariskipreemio Yhdysvaltain osakemarkkinoilla on vuosien aikana vaihdellut n. 2 %-6,5 %:n välillä (katso liite 5). Markkinariskipreemio Damodaran, 2012 päivitys 6,0 % Damodaran, keskiarvo ,0 % Analyytikkoraportit¹ 4,0 %-6,0 % Nyberg & Vaihekoski (2011)² 5,1 %-5,2 % Viestintäviraston aiemmin käyttämä preemio 5,0 %-5,5 % Yhteenveto 5,5 %-6,0 % (1) Deutsche Bank, DnB, FIM, Inderes, Pohjola (2) Markkina-arvopainetut, nimellisarvoiset tuotot ja Damodaranin Suomelle laskemat markkinariskipreemiot ovat vaihdelleet 4,5 %-6,0 %:n välillä vuosien välisenä aikana. Damodaranin maapremio perustuu maan luottoluokitukseen eli mitä heikompi luottoluokitus, sitä korkeampi on markkinariskipreemio. Tällä hetkellä Damodaranin näkemys AAA-luottoluokitetun maan, kuten Suomen, markkinariskipreemiosta on 6,0 %. Viimeaikaisissa KPMG:n tarkastelemissa analyytikkoraporteissa¹ Suomen markkinariskipreemio on 4,0 %-6,0 % ja keskiarvo 5,0 %. Nyberg ja Vaihekoski (2011) tutkivat Suomen osakemarkkinoiden, joukkovelkakirjalainamarkkinoiden ja rahamarkkinoiden historiallisia tuottoja Suomen Pankille teettämässään tutkimuspaperissa. Suomen osakemarkkinoiden nimellinen osakemarkkinoiden ylituotto suhteessa valtion joukkovelkakirjamarkkinoihin oli 5,06 % vuosina ja 5,17 % vuosina Viestintäviraston aiemmin käyttämä riskipreemio on 5,0 %-5,5 %. Markkinoiden epävarmuus lisää osakkeiden volatiliteettia ja nostaa osakemarkkinoiden riskipreemiota. KPMG:n näkemys Suomen osakemarkkinoiden riskipreemiosta on 5,5 %-6,0 %. 14

16 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Markkinariskipreemio (2/2) Damodaran-tietokannan Suomelle laskema markkinariskipreemio on vaihdellut 4,5 %-6,0 % välillä. Tällä hetkellä Damodaranin näkemys Suomen osakemarkkinoiden riskipreemiosta on 6,0 %. Eurokriisi saattaa vaikuttaa Suomen luottoluokitukseen, jolloin myös osakemarkkinoiden riskipreemio saattaa nousta. Suomen markkinariskipreemio (Damodaranin mukaan) Markkinariskipreemio Huom. Lähde: 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % 6,0 % 5,5 % 4,5 % 4,8 % 4,8 % 4,8 % 4,9 % 4,8 % 5,0 % 5,0 % 4,5 % Suomella AAA-reittaus koko tarkasteluajanjakson Damodaran Valtion luottoluokituksen suhde markkinariskipreemioon (Damodaranin mukaan) Markkinariskipreemio Damodaranin mukaan Suomen markkinariskipreemio on 6,0% vuodelle Suomen markkinariskipreemio on noussut huomattavasti finanssikriisiä edeltäneistä ajoista, jolloin markkinariskipreemio oli hieman alle 5%. Osakemarkkinoiden huomattavasti kasvanut volatiliteetti ja epävarmuus tulevasta on nostanut markkinoiden riskisyyttä ja näin ollen vaikuttaa myös sijoittajan vaatimaan tuottoon. Alemmasta kuviosta voidaan havaita valtion luottoluokituksen ja markkinariskipreemion välinen vuorovaikutussuhde. Luottoluokituksen laskiessa myös osakemarkkinoiden tuottovaatimus kasvaa. Tämä johtuu siitä, että alhaisen luottoluokituksen maissa taloudelliset ja poliittiset riskit ovat suurempia jolloin myös tuottovaatimuksen tulee kompensoida suurempaa riskiä. Riskipreeemio 18,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 7,8 % 6,5 % 6,9 % 7,2 % 6,0 % 11,0 % 8,4 % 9,3 % 16,0 % 14,5 % 13,0 % Aaa Aa1 Aa2 Aa3 A1 A2 A3 Baa1 Baa2 Baa3 Ba1 Ba2 Ba3 B1 B2 B3 Caa1 Caa2 Caa3 Lähde: Damodaran 15

17 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Beetat (1/2) KPMG on laskenut vertailuyhtiöiden oman pääoman beetat ja velattomat beetat. Beetoihin on tehty ns. Blumen korjaus, joka ottaa huomioon beetojen keskiarvoistumisen ajan kuluessa ja on näin ollen eteenpäin katsova. Lisäksi päivätuottoihin on tehty Scholes-Williamskorjaus, jos tilastotieteellisin menetelmin on havaittu todisteita epäsynkronisista tuotoista. Yleisimmin käytetyt beetat on laskettu kahden tai kolmen vuoden viikkotuotoista tai viiden vuoden kuukausituotoista. Televerkkoyhtiöiden oman pääoman beetat (Blumen korjatut) Päivätuotot Viikkotuotot Kuukausituotot 1 vuosi 2 vuotta 2 vuotta 3 vuotta 5 vuotta 5 vuotta Belgacom SA 0,65 0,65 0,73 0,74 0,63 0,50 BT Group Plc 1,03 1,02 0,93 1,01 0,89 1,03 Deutsche Telekom AG 0,79 0,78 0,73 0,74 0,75 0,60 Elisa Oyj 0,64 0,67 0,70 0,72 0,76 0,61 France Telecom SA 0,85 0,82 0,81 0,78 0,71 0,60 Koninklijke KPN NV 0,67 0,65 0,67 0,64 0,64 0,47 Portugal Telecom SGPS SA 0,94 0,99 0,97 1,00 0,93 0,81 Sw isscom AG 0,70 0,69 0,65 0,63 0,70 0,54 TDC A/S 0,63 0,60 0,61 0,53 0,50 0,46 TELE2 Ab 0,73 0,78 0,65 0,76 0,83 0,87 Telecom Italia SPA 0,85 0,87 0,83 0,84 0,88 0,66 Telefonica SA 0,96 0,92 0,86 0,84 0,85 0,83 Telekom Austria AG 0,68 0,67 0,63 0,69 0,79 0,67 Telenor ASA 0,75 0,78 0,82 0,84 0,76 1,01 Teliasonera Ab 0,85 0,83 0,77 0,80 0,79 0,73 Vodafone Group Plc 0,70 0,76 0,71 0,70 0,81 0,81 Alakvartiili 0,68 0,67 0,67 0,70 0,71 0,58 Mediaani 0,74 0,78 0,73 0,75 0,77 0,67 Keskiarvo 0,78 0,78 0,76 0,77 0,76 0,70 Keskihajonta 0,12 0,12 0,11 0,12 0,11 0,18 Yläkvartiili 0,85 0,84 0,82 0,84 0,84 0,82 Televisioverkko-operaattoreille lasketut oman pääoman beetat (Blumen korjatut) Päivätuotot Viikkotuotot Kuukausituotot 1 vuosi 2 vuotta 2 vuotta 3 vuotta 5 vuotta 5 vuotta American Tow er Corp 0,74 0,77 0,72 0,79 1,03 0,71 Crow n Castle Intl Corp 0,84 0,87 0,83 0,91 1,26 1,14 Ei Tow ers 0,75 0,67 0,66 0,89 1,10 1,19 SBA Communications Corp 0,87 0,87 0,82 0,95 1,37 0,89 Televerkkoyhtiöiden velattomat beetat (Blumen korjatut) Päivätuotot Viikkotuotot Kuukausituotot 1 vuosi 2 vuotta 2 vuotta 3 vuotta 5 vuotta 5 vuotta Belgacom SA 0,57 0,57 0,64 0,64 0,55 0,43 BT Group Plc 0,72 0,71 0,65 0,70 0,62 0,72 Deutsche Telekom AG 0,43 0,43 0,40 0,41 0,41 0,33 Elisa Oyj 0,53 0,55 0,58 0,60 0,63 0,51 France Telecom SA 0,48 0,46 0,46 0,44 0,40 0,34 Koninklijke KPN NV 0,37 0,36 0,37 0,35 0,35 0,26 Portugal Telecom SGPS SA 0,37 0,39 0,38 0,39 0,37 0,32 Sw isscom AG 0,52 0,52 0,49 0,47 0,52 0,40 TDC A/S 0,42 0,40 0,40 0,35 0,33 0,31 TELE2 Ab 0,62 0,66 0,55 0,64 0,70 0,74 Telecom Italia SPA 0,32 0,33 0,31 0,32 0,33 0,25 Telefonica SA 0,51 0,49 0,46 0,45 0,45 0,44 Telekom Austria AG 0,41 0,40 0,38 0,41 0,47 0,40 Telenor ASA 0,67 0,70 0,74 0,76 0,68 0,90 Teliasonera Ab 0,66 0,64 0,60 0,62 0,61 0,56 Vodafone Group Plc 0,56 0,61 0,56 0,56 0,64 0,64 Alakvartiili 0,41 0,40 0,40 0,40 0,39 0,32 Mediaani 0,51 0,50 0,47 0,46 0,49 0,42 Keskiarvo 0,51 0,51 0,50 0,51 0,50 0,47 Keskihajonta 0,12 0,12 0,12 0,14 0,13 0,19 Yläkvartiili 0,58 0,61 0,58 0,62 0,62 0,58 Huom: Mobiiliverkkoyhtiöistä vertailukelpoisimmiksi on valittu skandinaaviset Elisa, TeliaSonera, Telenor ja Tele2, joiden liiketoiminnasta enemmistö on mobiilipainotteista. Lisäksi mukana on Vodafone, joka on keskittynyt täysin mobiililiiketoimintaan. Lisätietoja seuraavalla sivulla ja liitteessä 7. Televisioverkko-operaattoreille lasketut velattomat beetat (Blumen korjatut) Päivätuotot Viikkotuotot Kuukausituotot 1 vuosi 2 vuotta 2 vuotta 3 vuotta 5 vuotta 5 vuotta American Tow er Corp 0,64 0,67 0,62 0,68 0,89 0,62 Crow n Castle Intl Corp 0,66 0,68 0,65 0,71 0,99 0,90 Ei Tow ers 0,65 0,58 0,57 0,77 0,95 1,03 SBA Communications Corp 0,68 0,68 0,64 0,74 1,07 0,70 Alakvartiili 0,75 0,75 0,71 0,87 1,08 0,85 Mediaani 0,79 0,82 0,77 0,90 1,18 1,02 Keskiarvo 0,80 0,80 0,76 0,88 1,19 0,99 Keskihajonta 0,06 0,10 0,08 0,07 0,16 0,22 Yläkvartiili 0,85 0,87 0,82 0,92 1,29 1,16 Alakvartiili 0,65 0,65 0,61 0,71 0,93 0,68 Mediaani 0,65 0,67 0,63 0,73 0,97 0,80 Keskiarvo 0,66 0,65 0,62 0,73 0,97 0,81 Keskihajonta 0,01 0,05 0,04 0,04 0,07 0,19 Yläkvartiili 0,66 0,68 0,64 0,75 1,01 0,93 Lähde: Bloomberg, KPMG:n analyysi, Scholes & Williams (1977) 16

18 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Beetat (2/2) KPMG on laskenut vertailuyhtiöiden oman pääoman beetat ja velattomat beetat. Beetoihin on tehty Blumen korjaus, joka ottaa huomioon beetojen keskiarvoistumisen ajan kuluessa ja on näin ollen eteenpäin katsova. Lisäksi päivätuottoihin on tehty Scholes-Williams - korjaus, jos tilastotieteellisin menetelmin on havaittu todisteita epäsynkronisista tuotoista. KPMG suosittelee kiinteälle televerkkotoiminnalle 0,51-0,65 velatonta beetaa ja matkaviestinverkkotoiminnalle 0,63-0,71 velatonta beetaa. Televisioverkkoyhtiöille KPMG suosittelee 0,73-0,97 velatonta beetaa. Beetat KPMG on laskenut vertailuyhtiöiden oman pääoman beetat ja vertailuyhtiöiden beetat käyttäen päivädataa, viikkodataa ja kuukausidataa erimittaisilta ajanjaksoilta. Johtuen epänormaalista markkinatilanteesta enemmän painoa annetaan pidemmältä aikaväliltä lasketuille beetoille. Beetoihin on tehty Blumen korjaus, joka ottaa huomioon beetojen keskiarvoistumisen ajan kuluessa ja on näin ollen eteenpäin katsova. Beetan estimoinnin ongelmana on usein se, että historiallinen vuorovaikutussuhde osakkeen ja markkinaportfolion välillä voi muuttua ajan kuluessa. Näin ollen historiallisesta informaatiosta johdettu arvio yhtiön beetasta sisältää epävarmuutta siitä, että kuvastaako historiallinen kehitys myös tulevaisuutta. Toimialojen ja yhtiöiden tuottojen on pitkällä aikavälillä havaittu keskiarvoistuvan tarkoittaen että toimiala- tai yrityskohtaiset yli- ja alituotot eivät jatku ikuisuuteen. Lisäksi päivätuottoihin on tehty Scholes-Williams-korjaus, joka ottaa huomioon epäsynkronisen kaupankäynnin aiheuttaman virheen beetaestimaattiin. Epälikvidien tai alhaisen kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden päivätuotoissa ei saata tapahtua juurikaan muutoksia, jolloin beetaestimaatti antaa virheellisen kuvan osakkeen systemaattisesta riskistä. Scholes-Williams-korjauksen tarpeellisuutta arvioitaessa tulee tarkastella aikaistettujen ja viivetermien tilastollista merkittävyyttä. Valitsemalla 5 %:n tilastollisen merkittävyyden taso voitiin havaita, että ainoastaan American Tower Corpin päivätuottojen kohdalla termit olivat tilastollisesti merkittäviä. Korjaus tulee suorittaa ainoastaan, jos epäsynkronisen kaupankäynnin vaikutuksista voidaan havaita todisteita. Tarkastelemalla edellisellä sivulla esitettyjä tuloksia voidaan havaita, että televerkkoyhtiöiden oman pääoman beetan keskiarvo liikkuu välillä 0,76-0,78 lähes riippumatta aikaperiodista ja tuottofrekvenssistä. Velattomien beetojen keskiarvoksi tulee vastaavasti 0,50-0,51. Yläkvartiilihavainnot sijoittuvat välille 0,82-0,84 oman pääoman beetan kohdalla ja välille 0,58-0,62 velattoman beetan osalta. Taulukosta voidaan myös havaita, että suomalaisten, norjalaisten ja ruotsalaisten teleoperaattoriyhtiöiden velattomat beetat ovat hieman korkeammalla tasolla verrattuna muunmaalaisiin yhtiöihin. Tämä johtuu pohjoismaisten yhtiöiden alhaisista nettovelkaantuneisuusasteista, joka on linjassa myös suomalaisten listaamattomien teleyhtiöiden hyvin alhaisten nettovelkaantuneisuusasteiden kanssa. Vertailtaessa mobiiliverkkoliiketoimintaan erikoistuneiden yhtiöiden kuten Vodafonen ja Telenorin (noin 14% liikevaihdosta kiinteästä televerkkotoiminnasta, internet- ja TV-toiminnasta) velattomia beetoja kiinteään verkkotoimintaan erikoistuneen British Telecomin (BT Group) velattomaan beetaan voidaan havaita, että British Telecomin velaton beeta ei ole enää matalampi kuin mobiilioperaattoreiden vastaavat beetat kuten on ollut historiallisesti. Tämä johtuu osittain BT:n kasvaneesta oman pääoman beetasta, mutta myös merkittävin osin nettovelkaantuneisuusasteen huomattavasta laskusta. Toisaalta BT:n liiketoimintaan kuuluu myös muita operaatioita, joita ei voi luokitella puhtaasti kiinteäksi televerkkotoiminnaksi. Ottaen huomioon otoksen pienen koon on vaikea tehdä empiirisesti yleistyksiä toimialojen riskitasojen muutoksista. On kuitenkin mahdollista, että mobiiliverkkotoiminnan riskitaso on laskenut kun taas vastaavasti kiinteän verkkotoiminnan toimintojen riskillisyys on lisääntynyt johtuen vahvasta teknologisesta murroksesta. Kuitenkin tarkasteltaessa mobiili- ja televerkkotoiminnan riskillisyyttä aikaisemmat tutkimustulokset, kansainvälinen regulaatio ja liitteessä 7 laskemamme liiketoimintayksiköiden beetat tukisivat edelleen korkeampaa tuottovaatimusta mobiililiiketoiminnalle. KPMG suosittelee 0,51-0,65 velatonta beetaa kiinteälle televerkkotoiminnalle, joka pohjautuu 3 vuoden beetojen keskiarvoon ja yhteen keskihajonnan mittaan. Alalaidaksi on valittu keskiarvo alakvartiilin sijaan, koska reguloitavien yhtiöiden koko on vertailuryhmän yhtiöitä pienempi ja näin ollen myös sen pitäisi heijastua tuottovaatimuksessa. Ylälaidaksi on valittu keskiarvo lisättynä yhdellä keskihajonnan mitalla. Valokuidulla toteutettuihin tilaajayhteyksiin liittyy suurempaa epävarmuutta tulevaisuudesta, jolloin KPMG pitää sopivana vaihteluvälinä samaa alalaitaa kuin muissa kiinteän televerkon tilaajayhteyksissä, mutta ylälaitana olisi kaksi hajonnan mittaa, jolloin normaalijakaumaoletuksen mukaisesti vaihteluvälin ylälaidan tulisi olla suhteessa keskiarvoon 95 %:n todennäköisyydellä. Empiria osoittaa kuitenkin että tuotot eivät ole täysin normaalisti jakautuneita, jolloin todellisuudessa on todennäköisempää että tuotot poikkeavat merkittävästi keskihajonnasta. Mobiiliverkkoyhtiöille suositellaan käytettäväksi korkeampaa beetaa verrattuna kiinteään televerkkotoimintaan pohjautuen toimialan korkeampana pidettyyn riskisyyteen, kansainväliseen televerkkotoiminnan regulaatioon ja Liitteessä 7 havaittuun korkeampaan liiketoiminnan beetaan. KPMG suosittelee käytettäväksi 0,63-0,71 beetaa, joka pohjautuu skandinaavisten ja enimmäkseen mobiililiiketoiminnasta koostuvien TeliaSoneran, Elisan, Tele2:n ja Telenorin ja Vodafonen (täysin mobiilioperaattori) 3 vuoden beetojen keskiarvoon ja yhteen keskihajonnan mittaan. Tutkittaessa televisioverkko-operaattoreiden beetoja havaitaan huomattavasti suurempi hajonnan vaihtelu eri aikaperiodeilta ja eri tuottofrekvenseillä laskettujen beetojen välillä. Oman pääoman beetan keskiarvo vaihtelee välillä 0,76-1,19, kun taas velaton beeta on vaihdellut välillä 0,62-0,97. Markkinatilanteesta johtuen perusteltuna tasona voidaan pitää kolmen ja viiden vuoden viikkotuotoista laskettujen beetojen arvoa, jolloin vaihteluvälinä olisi 0,73-0,97. Koska vertailuyhtiöiden määrä on vähäinen, keskihajonnan käyttöä ei voida pitää yhtä perusteltuna kuin televerkkoyhtiöiden tapauksessa. Tästä syystä olemme valinneet pidemmän aikavälin keskiarvojen vaihteluvälin. 17

19 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Velkapreemio (1/2) KPMG:n näkemys velkapreemiosta kaikille HMV-yrityksille on 2,0 % - 3,5 %. KPMG suosittelee markkinainformaation päivittämistä säännöllisesti esimerkiksi vuoden välein. Tausta Velkapreemio kuvaa kustannusta, jonka yhtiö joutuu keskimäärin maksamaan velastaan yli riskittömän koron. Mitä riskisemmästä yrityksestä on kysymys, sitä korkeampi tämä preemio yleensä on, kun rahoittajat vaativat riskistä kompensaatiota. Markkinatilanteella on historiallisesti ollut suuri vaikutus velasta maksettaviin preemioihin. Taloudellisen epävarmuuden aikana preemiot usein kasvavat, koska sijoittajat vaativat suurempaa korvausta pääomalleen riskin kasvaessa ja useasti myös likviditeetin heikentyessä. Käytäntö on osoittanut yhtiön koon vaikuttavan käänteisesti sen riskiin. Lähtökohtaisesti siis pienempi yhtiö on riskisempi kuin suurempi yhtiö ja siten se joutuu maksamaan myös velastaan korkeampaa preemiota. KPMG:n tekemät tarkastelut KPMG on arvioinut velkapreemiotason perustuen Damodaranin tietokantaan sekä vertailukelpoisten joukkovelkakirjojen preemioihin. Damodaranin mukaan velkapreemio tämän tarkastelun kannalta relevanteille toimialoille (CableTV, Telecom Services, Wireless Networking) on tällä hetkellä 1,5 %-2,0 %. Preemio on laskenut selvästi vuodesta 2009, jolloin se Damodaranin mukaan oli 4,0 %. BBB-luottoluokitettujen eurooppalaisten 10-vuotisten yrityslainojen korkoero suhteessa Suomen 10-vuotisen lainan korkoon kasvoi voimakkaasti vuosien 2008 ja 2009 aikana. Korkeimmillaan joulukuussa 2008 korkoero oli 5,32 %. Sittemmin korkoero on hieman kaventunut, joskin viimeisten kuukausien aikana se on lähtenyt jälleen lievään nousuun. Sen sijaan AA-luokitettujen lainojen korkoero on pysynyt selvästi stabiilimpana. Vertailuyhtiöiden vertailukelpoisten joukkovelkakirjojen korkopreemiot vaihtelevat n.1 %-4,3 %:n välillä mm. maturiteetista, luottoluokituksesta ja liikkeellelaskijan kotimaasta riippuen. Viestintävirasto on käyttänyt tuottokoron määrittelyssä 2,5 % - 3,5 %:n velkapreemiota. Tämänhetkinen markkinainformaatio sinänsä tukee tätä tasoa, mutta antaisi varaa myös laskea preemiota hieman. Toisaalta suomalaiset HMV-yritykset ovat vertailuyrityksiä selvästi pienempiä, mikä lähtökohtaisesti vaikuttaa nostavasti potentiaalisen velkarahoituksen hintaan. KPMG:n näkemys velkapreemiosta kaikille HMV-yrityksille on 2,0 % - 3,5 %. Velkapreemio Damodaran, toimiala keskimäärin 1,5 %-2,0 % Vertailuyhtiöiden joukkovelkakirjat 1,0 %-4,3 % Viestintäviraston aiemmin käyttämä preemio 2,5 %-3,5 % Yhteenveto 2,0 %-3,5 % Keskimääräinen korkoero suhteessa riskittömään korkoon eurooppalaisissa 10-vuotisissa yrityslainoissa KorkoerosuhtKorkoero suhteessa riskittömään korkoon Huom. Lähde: 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % AA- sekä BBB-luottoluokitettujen investment grade -yhtiöiden lainojen korkoeroissa on ollut n 1-1,5 %-yksikön ero. Myös HMV-yritysten luottoluokitukset vaihtelevat lähtökohtaisesti investment grade -luokan sisällä, minkä vuoksi ylläesitetyn vaihteluvälin käyttäminen on näkemyksemme mukaan perusteltua. VDAX index EUR Industrial 10- year BBB EUR Industrial 10- year AA+/AA Tilanne AA: 0,7 % BBB: 1,9 % 1/2003 7/2003 1/2004 7/2004 1/2005 7/2005 1/2006 7/2006 1/2007 7/2007 1/2008 7/2008 1/2009 7/2009 1/2010 7/2010 1/2011 7/2011 1/ ,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Korkoero laskettu suhteessa Suomen valtion 10-vuotiseen valtionlainaan. VDAX index kuvaa DAX-osakeindeksin (Saksa) implisiittistä volatiliteettia. Bloomberg, KPMG:n analyysi Volatilteetti-indeksi (VDAX) 18

20 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Velkapreemio (2/2) Vertailuyritysten joukkovelkakirjalainojen keskimääräinen korkoero suhteessa riskittömään korkoon oli 1,8 %. Vertailuyritykset ovat kuitenkin kooltaan selvästi HMV-yrityksiä suurempia, minkä vuoksi HMV-yritysten velkapreemio on lähtökohtaisesti edellä mainittua tasoa korkeampi. Vertailuyhtiöiden lainojen luottoluokitukset vaihtelevat A:n ja BBB-:n välillä. Vertailuyhtiöiden joukkovelkakirjojen korkoero (vertailuyhtiöt järjestetty luottoluokituksen mukaan) 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % 1,9 % 2,2 % 2,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,4 % 1,5 % 1,6 % 1,0 % Belgacom S.A. Droit Pub / A Telenor Asa / A Teliasonera Ab / A Keskiarvo 1,8 % Vodafone Group Plc / A France Telecom / A Deutsche Telekom Ag / BBB Koninklijke Kpn Nv / BBB Elisa Oyj / BBB Tdc A/S / BBB British Telecom Plc / BBB ,3 % Telecom Italia Spa / BBB Velkapreemio KPMG on myös tarkastellut vertailuyhtiöiden joukkovelkakirjalainojen korkoeroa suhteessa kunkin vertailuyhtiön vertailukelpoiseen riskittömään korkoon. Joukkovelkakirjalainoiksi on valittu kuponkikorkoa maksavia, bullet-lainoja, jotka eivät sisällä optioita. Yhtiön luottoluokituksella ja lainoista maksettavalla korkoerolla on aineiston mukaan tilastollinen yhteys: mitä korkeampi luottoluokitus sitä korkeampi on velasta maksettava preemio. Yhtiön koolla ja velan kustannuksella on vastaavasti käänteinen riippuvuus: pienempi yhtiö maksaa lähtökohtaisesti korkeampaa hintaa lainastaan kuin suuri yhtiö. Vertailuyritysten keskimääräinen korkoero on 1,8%-yksikköä. On kuitenkin huomioitava, että vertailuyritykset ovat selvästi kooltaan HMVyrityksiä suurempia, jolloin lainan velkapreemio on HMV-yrityksellä lähtökohtaisesti suurempi. Vertailuyritysten keskimääräinen markkina-arvo n. 24,5 miljardia euroa Vertailuyritysten keskimääräinen liikevaihto n. 17,8 miljardia euroa Huom. Lähde: Korkoero laskettu suhteessa kunkin vertailuyhtiön omaan, Bloombergin määrittämään, vertailukelpoiseen riskittömään korkoon. Vertailuyhtiöiden lainoista mukaan on valittu lähimpänä 10-vuotta maturiteetiltaan olevia lainoja, jotka eivät sisällä optioita. Bloomberg 19

Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille

Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Muistio 1 (8) Dnro: 12.12.2016 142/230/2016 Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Johdanto Viestintävirasto on päivittänyt kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuoton määrittämiseen

Lisätiedot

Viestintävirasto. Tuottoprosenttien uudelleenmäärittely. Suomen sähköisen viestinnän säännellyille markkinoille

Viestintävirasto. Tuottoprosenttien uudelleenmäärittely. Suomen sähköisen viestinnän säännellyille markkinoille Viestintävirasto Tuottoprosenttien uudelleenmäärittely kaikille Suomen sähköisen viestinnän säännellyille markkinoille Loppuraportti KPMG Deal Advisory 20.9.2016 Tärkeää huomioida Antamamme raportti ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Riski ja velkaantuminen

Riski ja velkaantuminen Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Advisory Corporate Finance. Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus Syyskuu 2009

Advisory Corporate Finance. Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus Syyskuu 2009 Advisory Corporate Finance Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Syyskuu 2009 Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

Energiavirasto Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle Loppuraportti

Energiavirasto Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle Loppuraportti Energiavirasto Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle Loppuraportti 10. lokakuuta 2014 Mikko Äijälä Partner Olli Kemppinen Director Antti Kauppila

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Tarkastusvaliokunnat ja hallituksen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖN LEHDISTÖTIEDOTE klo (5)

REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖN LEHDISTÖTIEDOTE klo (5) REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖN LEHDISTÖTIEDOTE 21.3.2007 klo 11.30 1(5) REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖ KOMMENTOI BIRKA LINE ABP:N TÄNÄÄN JULKISTAMASSA ECKERÖN JULKISTA OSTOTARJOUSTA KOSKEVASSA LAUSUNNOSSA ANTAMIA

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Pankkien ja pankkiiriliikkeiden varainhoidon tarkoituksena on tuoda asiakkaan sijoituspäätöksiin ja salkunhoitoon lisäarvoa. Täyden

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012 MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / 26. lokakuuta TAMMI SYYSKUU Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 101,9 milj. euroa (91,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 11,1 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti vuoden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien pähkäilyä ja luottamuksen mittausta Viime viikon antia: Euroalueen nousu jatkuu BoE korjasi linjaansa Suomesta karmeat

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31.12.2013 [tilintarkastamaton] Vahva vire jatkuu Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 23.5% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.8m Q4/2012). Vuoden alusta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016 Markkinakatsaus Lokakuu 2016 Talouskehitys IMF nosti euroalueen kasvuennustettaan 1,7 prosenttiin kuluvalle vuodelle, ensi vuoden kasvun kuitenkin ennustetaan hidastuvan 1,5 prosenttiin. Euroalueella Brexit

Lisätiedot

Markkinakatsaus. tammikuu 2017

Markkinakatsaus. tammikuu 2017 Markkinakatsaus tammikuu 2017 Talouskehitys IMF:n odotukset Maailman BKT-kasvun suhteen ennallaan (3,4 prosenttia 2017 ja 3,6 prosenttia 2018). Talousennusteisiin liittyy kuitenkin tällä hetkellä tavallista

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012

Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012 Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012 Petri Pöllänen salkunhoitaja Sijoitus Invest 16.11.2011 UB konserni Perustettu vuonna 1986 Kotimainen, pankkiryhmistä riippumaton avainhenkilöiden omistama

Lisätiedot

Metsä Board Tulos loka joulukuu ja vuosi 2016

Metsä Board Tulos loka joulukuu ja vuosi 2016 Metsä Board Tulos loka joulukuu ja Olennaista vuoden 216 viimeisellä neljänneksellä 2 Liikevaihto laski hiukan, ja vertailukelpoinen liiketulos pysyi jokseenkin samalla tasolla kuin kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Hallitusammattilaiset ry Suomen Pankissa 27.11.2008 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki 6.11.2008 1 Kolmen kuukauden Libor-viitekorkoja

Lisätiedot

Liikevaihto 1985-2004

Liikevaihto 1985-2004 Liikevaihto 1985-24 5 4 Infrastruktuuri & ympäristö 3 Energia 2 Metsäteollisuus 1 1985 1991 1997 23 24 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 2 Liikevaihto markkina-alueittain 23 411,6 milj.

Lisätiedot

Suomen Pankin valvonnasta ja riskeistä

Suomen Pankin valvonnasta ja riskeistä Suomen Pankin valvonnasta ja riskeistä Pääjohtaja Erkki Liikanen Eduskunnan talousvaliokunta Suomen Pankin toiminnan valvonta Suomen Pankki on eduskunnan pankki riippumaton hallituksesta Eduskunnan valvontavalta

Lisätiedot

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin www.handelsbanken.fi/sertifikaatit KUPONKISERTIFIKAATTI SUOMI Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin VIIMEINEN MERKINTÄPÄIVÄ 9 HELMIKUUTA 2010 MARKKINATILANNE Globaalin talouden elpyminen jatkuu.

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

Yritysluottokori Tuotto 1/2018

Yritysluottokori Tuotto 1/2018 Yritysluottokori Tuotto 1/2018 Valikoidusti eurooppalaisille yritysluottomarkkinoille Sijoituskorin keskeiset tiedot Nimi: Mandatum Life Yritysluottokori Tuotto 1/2018 Salkunhoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja Janne Vesa 19.11.2015 Arvioinnin tavoite Arvioinnin tavoitteena oli arvioida hankkeen: tavoitteita tehdäänkö oikeita asioita? toteutusta tehdäänkö

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla.

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TILINPÄÄTÖS 2016 HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TEKNOLOGINEN EDELLÄKÄVIJÄ Monipuoliset taloushallinnon ohjelmistot

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite Tase, konserni, milj. euroa Liite 31.12.2008 31.12.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1,2 758,5 844,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,2 587,5 476,8 Myytävissä olevat sijoitukset

Lisätiedot

Nordnetin luottowebinaari

Nordnetin luottowebinaari Nordnetin luottowebinaari Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa opit käyttämään luottoa kaupankäynnissä. Lisää ostovoimaa luotolla, käytä salkkuasi luoton vakuutena ja paranna tuottomahdollisuuksia. Webinaarissa

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 %

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2016 Timo Levoranta 3.2.2017 Kasvustrategian vaiheet toteutus vaatii muutosta ja tuo mahdollisuuksia

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (1) Tehty 3.11.1 Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... 1 Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma.......................

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Tilinpäätösanalyysi piensijoittajalle Yhtiön arvonmääritys Yritysrahoitus piensijoittajalle Johdannaiset Vaihtoehtoiset sijoitukset

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS /

MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS / MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS 01-03 / 2011 27.04.2011 TAMMI MAALISKUU 2011 Toimistokalustekysynnässä ei ole 2011 alussa tapahtunut merkittävää muutosta päämarkkinoillamme. Konsernin tammi-maaliskuun liikevaihto

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet x/2013

Määräykset ja ohjeet x/2013 Määräykset ja ohjeet x/2013 Liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut LIITE Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328

Lisätiedot

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti: OHJELMAESITTEEN TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAAN 2014 (200.000.000 EUROA) SEKÄ HELSINGIN OP TUOTTODEBENTUURI 5/2014 LAINAKOHTAISIIN EHTOIHIN

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 28.2.2007 eq Pankki SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti SanomaWSOY:n strategian painopisteet Liite 1: Median trendejä Hannu

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014 Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja Pasi Sorjonen 03/02/2014 Keskuspankit sekä työllisyys- ja luottamusluvut vievät huomion Viime viikon antia: Fed pienensi odotetusti ostoohjelmaansa Hyviä Q4 BKT-lukuja

Lisätiedot

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito 3.9.2016 Sisältö Metsä sijoituskohteena: hyvät puolet ja riskit Eri sijoitusvaihtoehdot ja niiden pääpiirteet

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot