VIESTINTÄVIRASTO: TUTKIMUS TUOTTOPROSENTIN UUDELLEENMÄÄRITTELYSTÄ Diaarinumero 607/230/2012. KPMG Corporate Finance

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIESTINTÄVIRASTO: TUTKIMUS TUOTTOPROSENTIN UUDELLEENMÄÄRITTELYSTÄ Diaarinumero 607/230/2012. KPMG Corporate Finance 27.6.2012"

Transkriptio

1 VIESTINTÄVIRASTO: TUTKIMUS TUOTTOPROSENTIN UUDELLEENMÄÄRITTELYSTÄ Diaarinumero 607/230/2012 KPMG Corporate Finance

2 KPMG Oy Ab PL Helsinki Puh Fax LUOTTAMUKSELLINEN Viestintävirasto Itämerenkatu 3A, PL Helsinki Tärkeää huomioida Raportti tutkimuksesta koskien tuottoprosentin uudelleenmäärittelyä kaikille HMVmarkkinoille. Viitaten päivättyyn toimeksiantokirjeeseemme oheistamme laatimamme raportin koskien tuottoprosentin uudelleenmäärittelyä kaikille HMV-markkinoille. Suorittamamme toimeksiannon luonne, laajuus ja rajoitukset on tarkemmin määritelty toimeksiantokirjeessämme ja sen liitteissä. Kunnioittavasti, Antamamme raportti ja muu toimeksiantoon liittyvä informaatio on tarkoitettu ainoastaan Viestintäviraston (jäljempänä myös Toimeksiantaja ) käyttöön eikä sitä saa kopioida, lainata eikä siihen saa viitata osittainkaan ilman KPMG Oy Ab:n etukäteen antamaa kirjallista lupaa. Emme ole vahvistaneet saamamme materiaalin oikeellisuutta ja siten emme anna lausuntoa sen oikeellisuudesta tai riittävyydestä. Oheista dokumenttia luettaessa tulee huomioida, että käytetyt oletukset ja laskelmat perustuvat vain julkisesti saatavilla olevaan informaatioon, käytössämme oleviin tietokantoihin sekä toimeksiannon aikana Toimeksiantajalta saatuun materiaaliin. Olemme tarkastelleet käytettyä informaatiota objektiivisesti, mutta emme voi taata sen oikeellisuutta. Tuottokoron määrittely perustuu tilanteeseen. Tämän jälkeisiä tapahtumia ja olosuhteiden muutoksia ei ole huomioitu tässä raportissa. KPMG Oy Ab 2012 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved.

3 Termiluettelo After tax Beeta Verojen jälkeen Beeta kuvaa yksittäisen osakkeen systemaattista riskiä NGA Next Generation Access (Seuraavan sukupolven liityntäverkko, jolla tässä yhteydessä tarkoitetaan valokuidulla toteutettua tilaajayhteyttä) Blumen korjaus CAP-malli Beetakertoimien korjaus, joka pohjautuu beetojen keskiarvoistumiseen ajan kuluessa lähemmäksi markkinaportfolion beetaa eli yhtä Capital Asset Pricing Model. Malli oman pääoman tuottovaatimuksen laskemiseksi Oman pääoman beeta Pre-tax Systemaattinen riski Oman pääoman beeta kuvaa osakkeen systemaattista riskiä, kun rahoitusrakenne ja verokanta otetaan huomioon Ennen veroja Markkinariski, jota ei pysty hajauttamaan Dummy-muuttuja Epäsymmetrinen riski HMV Kohtuullinen tuotto Markkinariskipreemio Regressioanalyysissä käytettävä muuttuja, joka saa vain arvoja 1 ja 0 Riski, joka ei ole normaalijakautunut Huomattava markkinavoima Sekä oman että vieraan pääoman ehtoisille sijoituksille vaadittava keskimääräinen painotettu tuottoprosentti, tässä raportissa WACC, joka on lähtökohtaisesti laskettu ennen veroja Osakemarkkinaportfolion riskittömän koron ylittävä tuotto Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteys, joka on ainakin osittain toteutettu metallijohtimella (yleensä tehty kuparista) Nettovelat Nettovelkaantumisaste Korolliset velat + vähemmistöosuus + etuosakkeet rahat ja pankkisaamiset Tässä raportissa laskettu seuraavasti: Markkinaperusteinen = Nettovelat / (nettovelat + oman pääoman markkina-arvo) Tilinpäätösperusteinen = Nettovelat / (nettovelat + oman pääoman tasearvo) Scholes-Williamskorjaus Valokuitutilaajayhteys VDAX index Velaton beeta Volatiliteetti Beetojen tilastotieteellinen korjaus, jolla pyritään vähentämään epäsynkronisten tuottojen aiheuttama harhaisuus yleensä päivätuotoista lasketuissa beetaestimaateissa Tilaajayhteys, joka on kokonaan toteutettu valokuitukaapeloinnilla VDAX-indeksi kuvaa DAX-indeksioptioiden hinnoista johdettua implisiittistä volatiliteettia seuraavalle 30:lle päivälle Velaton beeta kuvaa osakkeen systemaattista riskiä, kun rahoitusrakenteen ja verokannan vaikutus on poistettu Rahoitusinstrumentin tuottojen keskihajonta tietyllä aikaperiodilta. Volatiliteetti ilmaistaan yleensä annualisoituna WACC Pääoman keskimääräinen painotettu kustannus = tuottoprosentti ( Weighted Average Cost of Capital ). Tässä raportissa sama kuin kohtuullinen tuotto 2

4 Sisältö Sivu Yhteenveto 5-7 Toimeksiannon tausta ja tavoitteet 5 Yhteenveto tuloksista 6 HMV-markkinoiden diskonttokorot muualla Euroopassa 7 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen 9-21 Teoreettinen tausta 9 WACC-laskelma (ennen veroja) 12 Riskitön korko 13 Markkinariskipreemio 14 Beetat 16 Velkapreemio 18 Pääomarakenne 20 Riskipreemio valokuituinvestoinneissa Tausta 23 Markkinaevidenssi 24 Liitteet

5 Yhteenveto

6 Yhteenveto Toimeksiannon tausta ja tavoitteet KPMG on Viestintäviraston pyynnöstä analysoinut kohtuullisen tuottoprosentin ( WACC ) laskennan ja parametrit kaikille HMVmarkkinoille. Lisäksi Viestintävirasto on pyytänyt KPMG:tä arvioimaan, tulisiko valokuidulla toteutettujen tilaajayhteyksien mahdollisen kustannussuuntautuneen hinnoittelun arvioinnissa käyttää eri tuottoprosenttia kuin muiden kiinteän televerkon säänneltyjen tukkutuotteiden hinnoittelussa. Tavoite KPMG on Viestintäviraston pyynnöstä analysoinut kohtuullisen tuottoprosentin ( WACC ) laskennan ja parametrit liittyen seuraaville HMV-toiminnoille: Kiinteälle televerkkotoiminnalle Matkaviestinverkkotoiminnalle Digitaalisille televisiolähetyspalveluille Lisäksi Viestintävirasto on pyytänyt KPMG:tä arvioimaan, tulisiko valokuidulla toteutettujen tilaajayhteyksien mahdollisen kustannussuuntautuneen hinnoittelun arvioinnissa käyttää eri tuottoprosenttia kuin muiden kiinteän televerkon säänneltyjen tukkutuotteiden hinnoittelussa. Teoreettinen tausta tuottoprosentin laskennalle WACC tarkoittaa keskimääräistä painotettua pääoman kustannusta, ja se muodostuu oman ja vieraan pääoman tuottovaatimuksista ja näiden suhteellisista painoista eli pääomarakenteesta. Oman pääoman tuotto määritetään vakiintuneen rahoitusteorian mukaan CAP-mallilla. Käytetyt tietokannat ja muut lähteet KPMG on käyttänyt analyysinsä taustalla julkisia tietokantoja kuten Bloombergiä sekä muita julkisia tietolähteitä. Liitteessä 1 on tarkempi listaus käytetyistä lähteistä. Markkinainformaation päivämäärä Markkinainformaation päivämäärä diskonttokoron laskelmissa on CAP-mallia sovellettaessa KPMG on laskenut beetat vertailuyhtiöille kullekin toimialalle ja käyttänyt näitä arvioidessaan HMV-yrityksille soveltuvia beetoja. 5

7 Yhteenveto Yhteenveto tuloksista KPMG on Viestintäviraston toimeksiannosta määrittänyt kohtuulliset tuottoprosentit HMV-markkinoille. KPMG on arvioinut tuottokoron seuraaville HMV-markkinoille: 1) Kiinteä televerkkotoiminta 2) Kiinteä televerkkotoiminta valokuiduilla toteutetuissa tilaajayhteyksissä 3) Matkaviestinverkkotoiminta 4) Digitaaliset televisiolähetyspalvelut KPMG:n analyysin lopputulokset on esitetty oheisessa taulukossa. KPMG suosittelee analyysin päivittämistä säännöllisesti esimerkiksi vuoden välein. Yhteenveto tuottokoroista (KPMG:n analyysi) Kiinteä televerkkotoiminta Kiinteä televerkkotoiminta (valokuitu) Digitaaliset televisiolähetyspalvelut Matkaviestinverkkotoiminta Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Lisätietoa Oman pääoman beta Velaton beta (Ba) 0,51 0,65 0,51 0,78 0,63 0,71 0,73 0,97 Sivut 11,16,17,29,32,33 % nettovelkaantumisaste (g) 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % Sivut 10,20,21,29,31 % oman pääoman suhde kokonaispääomaan (1-g) 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 1-g Yhtiöverokanta (t) 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % Yhtiöverokanta Suomessa Oman pääoman beta (Be) 0,7 0,9 0,7 1,0 0,8 0,9 1,0 1,3 Be=Ba*(1+(1-t)*(g/(1-g))) Oman pääoman tuottovaatimus (CAPM) Riskitön korko (i) 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % Sivut 10,13,31 Oman pääoman beta (Be) 0,7 0,9 0,7 1,0 0,8 0,9 1,0 1,3 Katso edeltävä laskelma Markkinariskipreemio (rm) 5,5 % 6,0 % 5,5 % 6,0 % 5,5 % 6,0 % 5,5 % 6,0 % Sivut 10,14,15,31 Oman pääoman tuottovaatimus, pre-tax (Ke) 8,3% 10,2% 8,3% 11,7% 9,5% 10,9% 10,4% 13,7% Ke = (i+(be*rm)+rc)/(1-t) WACC Oman pääoman tuottovaatimus, pre-tax (Ke) 8,3 % 10,2 % 8,3 % 11,7 % 9,5 % 10,9 % 10,4 % 13,7 % Katso edeltävä laskelma Vieraan pääoman tuottovaatimus, pre-tax (Kd) 4,6 % 6,1 % 4,6 % 6,1 % 4,6 % 6,1 % 4,6 % 6,1 % Sivut 10,18,19 % nettovelan suhde kokonaispääomaan (D/EV) 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % Katso edeltävä laskelma % oman pääoman suhde kokonaispääomaan (1-D/EV) 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 1-g Yhtiöverokanta (t) 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % Yhtiöverokanta Suomessa WACC (pre-tax) 7,2% 9,0% 7,2 % 10,0 % 8,0 % 9,5 % 8,7 % 11,4 % (WACC)=g*Kd+(1-g)*Ke Lähde: Tässä raportissa käytetyt lähteet on lueteltu liitteessä 1. 6

8 Yhteenveto HMV-markkinoiden diskonttokorot muualla Euroopassa Tutkimusyhtiö, Cullen International SA:n, tuoreen selvityksen mukaan regulaation piiriin kuuluvan kiinteän televerkkotoiminnan kohtuullinen tuottotaso (WACC ennen veroja) on muualla Euroopassa keskimäärin 9,0%. Vastaavasti regulaation piiriin kuuluvan matkaviestinverkkotoiminnan kohtuullinen tuottotaso (WACC ennen veroja) on muualla Euroopassa keskimäärin 10,2%. Digitaalisille televisiolähetyspalveluille ei selvityksessä annettu vertailutietoa Euroopasta. Valokuidun osalta ks. tarkemmin sivut Pre-tax WACC kiinteälle televerkkotoiminnalle Euroopassa Pre-tax WACC Pre-tax WACC 16,0 % 12,0 % 8,0 % 4,0 % 0,0 % 16,0 % 12,0 % 8,0 % 4,0 % 0,0 % 10,4 % 10,6 % 10,2 % 9,7 % 10,2 % 9,6 % 8,8 % 9,4 % 7,4 % Belgia 10,1 % Belgia Espanja 11,4 % Espanja (3) Hollanti Pre-tax WACC matkaviestinverkkotoiminnalle Euroopassa 8,5 % 8,9 % 10,4 % Hollanti Irlanti Ei regulointia Irlanti Iso-Britannia (1) Iso-Britannia Iso-Britannia (2) Italia Italia 14,8 % 13,5 % Kreikka Kreikka Norja Norja 11,0 % Portugali Ei päätöstä Portugali 8,9 % 8,8 % 9,0 % 7,9 % 5,4 % 6,4 % Ranska 9,9 % 9,4 % 7,9 % 7,6 % Ranska Ruotsi Ruotsi Saksa Saksa Sveitsi Ei päätöstä Sveitsi Tanska Tanska Keskiarvo 10,2 % Keskiarvo HMV-markkinoiden diskonttokorkojen vertailu Euroopassa Tutkimusyhtiö, Cullen International SA:n, tuoreen selvityksen mukaan regulaation piiriin kuuluvan kiinteän televerkkotoiminnan kohtuullinen tuottotaso (WACC ennen veroja) on muualla Euroopassa keskimäärin 9,0%. Vastaavasti regulaation piiriin kuuluvan matkaviestinverkkotoiminnan kohtuullinen tuottotaso (WACC ennen veroja) on muualla Euroopassa keskimäärin 10,2%. Kuvioista voidaan huomata, että keskimäärin Euroopassa matkaviestinverkkotoiminnan pre-tax WACC on noin 1,2 %- yksikköä korkeampi kuin kiinteän televerkkotoiminnan vastaava. Saksassa kiinteän verkkotoiminnan ja matkaviestinverkkotoiminnan pre-tax WACC:ien välillä ei ole eroa kun taas Kreikalla on suurin ero, 4,4 %-yksiköllä. Matkaviestinverkkotoimintaa on pidetty riskillisempänä liiketoimintana verrattuna kiinteään televerkkotoimintaan, minkä vuoksi sallittu tuotto on ollut myös korkeampi. Ensimmäisestä kuviosta voidaan myös havaita, että Iso- Britanniassa kuparikaapeliverkkoihin perustuvien tilaajayhteyksien sallittu tuotto on pienempi kuin muussa televerkkotoiminnassa, johon kuuluu myös valokuidulla toteutetut tilaajayhteydet. Digitaalisille televisiolähetyspalveluille ei selvityksessä annettu vertailutietoa Euroopasta. (1) Kiinteä televerkkotoiminta (Kuparikaapeliverkkoihin perustuvat tilaajayhteydet), (2) Muut televerkkotoiminta, (3) Kolmen toimijan operaattorin keskiarvo (Näiden WACC vaihtelee välillä 11,3%-11,6%) Lähde: Cullen International (www.cullen-international.com) 7

9 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen

10 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Teoreettinen tausta (1/3) [Key message here.] Teoreettinen tausta Komponentti Kuvaus WACC (ennen veroja) Oman pääoman tuottovaatimus (ennen veroja) Pääoman keskimääräinen painotettu kustannus ennen veroja ja tässä raportissa myös kohtuullinen tuotto eli WACC (ennen veroja) voidaan määrittää perustuen seuraavaan kaavaan: WACC = Ke * E / EV + Kd * D / EV, jossa: WACC = Weighted Average Cost of Capital, ennen veroja Kd = Velan kustannus (ennen veroja) Ke = Oman pääoman kustannus (ennen veroja) EV = Oma pääoma + korollinen vieras pääoma rahat ja pankkisaamiset WACC sisältää siis oman ja vieraan pääoman tuoton ja niiden osuus keskimääräiseen kustannukseen on laskettu painotetusti perustuen määritettyyn pääomarakenteeseen. Yleisen rahoitusteorian mukaan oman pääoman tuottovaatimus määritellään perustuen ns. CAP-malliin ( Capital Asset Pricing Model ). CAP-mallin mukaan oman pääoman tuottovaatimus rakentuu riskittömästä korosta sekä riskipreemiosta. Oman pääoman tuotto ennen veroja voidaan määritellä perustuen CAP-malliin: Ke = (i + Be * (rm - i) + rc)/(1-t), jossa: Ke = Oman pääoman tuottovaatimus (ennen veroja) i = Riskitön korko Be = Oman pääoman beta (verojen jälkeen) rm = Markkinaportfolion tuottovaatimus rm-i = Markkinariskipreemio rc = Yhtiökohtainen riskilisä (mahdollinen erikseen lisättävä riskilisä, tapauskohtaisesti määriteltävä) t = Yhtiöverokanta 9

11 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Teoreettinen tausta (2/3) [Key message here.] Teoreettinen tausta Komponentti Kuvaus Riskitön korko Riskitön korko kuvaa tuottoa, jonka sijoittajat vaativat täysin riskittömältä sijoitukselta. Riskitöntä korkoa määritettäessä keskeinen tekijä on valuutta, jolla yhtiö toimii tai jossa se saa kassavirtansa. Markkinariskipreemio Markkinariskipreemio kuvaa sijoittajien osakkeista vaatimaa tuottoa yli riskittömän sijoituksen. Markkinariskipreemio siis kuvastaa sitä ylimääräistä riskiä, joka keskimäärin osakkeisiin markkinoiden mielestä liittyy. Historiallisesti osakkeet ovat tuottaneet paremmin kuin riskittömiksi luettavat valtion velkakirjat. Lähtökohtaisesti markkinariskipreemion pitäisi pysyä kohtuullisen stabiilina yli ajan, mutta markkinahäiriöiden ja epävarmuuden aikana preemio on näyttänyt kasvavan. Pääomarakenne Pääomarakenne kuvaa velkapääoman ja oman pääoman suhdetta. Koko pääomalle laskettava painotettu keskimääräinen kustannus perustuu oman ja vieraan pääoman kustannuksiin sekä pääomarakenteeseen. Tässä raportissa pääomarakenteen mittarina käytetään nettovelkaantumisastetta, joka voidaan laskea markkinaperusteisesti tai tilinpäätösperusteisesti. Markkinaperusteinen menetelmä on laajemmin käytössä johtuen siitä, että se antaa paremman kuvan yhtiön todellisista pääoman määristä verrattuna tasearvoihin. Nettovelkaantumisaste lasketaan jakamalla kassavaroilla vähennetyt korolliset velat sijoitetulla pääomalla eli oman pääoman ja korollisten velkojen summalla, josta on vähennetty kassavarat. Velan kustannus WACC-laskelmassa velan kustannus tarkoittaa hintaa, jonka yhtiö joutuu keskimäärin maksamaan vieraasta pääomastaan. Velan kustannus voidaan määritellä perustuen riskittömään korkoon sekä riskittömän koron päälle maksettavaan preemioon. Mitä riskisemmästä yrityksestä on kysymys, sitä korkeampi on velasta maksettava preemio, koska rahoittajat vaativat riskistä kompensaatiota. Markkinatilanteella on historiallisesti ollut suuri vaikutus velasta maksettaviin preemioihin. Taloudellisen epävarmuuden aikana preemiot usein kasvavat, koska sijoittajat vaativat suurempaa korvausta pääomalleen riskin kasvaessa ja useasti myös likviditeetin heikentyessä. Käytäntö on osoittanut yhtiön koon vaikuttavan käänteisesti sen riskiin. Lähtökohtaisesti siis pienempi yhtiö on riskisempi kuin suurempi yhtiö ja siten se joutuu maksamaan myös velastaan korkeampaa preemiota. 10

12 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Teoreettinen tausta (3/3) [Key message here.] Teoreettinen tausta Komponentti Kuvaus Yhtiöverokanta Yhtiöverokanta määritetään sen perusteella mihin yritys maksaa veronsa. Tässä raportissa käsitellyt HMV-yritykset ovat suomalaisia ja maksavat veroja siten lähtökohtaisesti Suomen voimassaolevan yhtiöverokannan, 24,5 %:n, mukaan. Vertailuyhtiöiden kohdalla käytetään beetalaskelmissa kunkin yhtiön paikallista verokantaa. Beeta markkinaperusteinen Beeta kuvaa yhtiön osaketuoton herkkyyttä suhteessa markkinoiden tuottoon. Toisin sanoen beeta mittaa osakkeeseen liittyvää systemaattista riskiä, jota ei pysty hajauttamalla poistamaan, vaan sitä kompensoidaan korkeammalla tuotto-odotuksella. Pörssilistatuille yhtiöille oman pääoman beeta voidaan määrittää tilastollisella analyysillä vertaamalla yhtiön tuottoja markkinaportfolion tuottoihin. Listaamattomille yhtiöille beeta voidaan määrittää perustuen samankaltaisten listattujen yritysten beetoihin. Listattujen yhtiöiden beetoista täytyy poistaa pääomanrakenteen vaikutus velattoman beetan laskemiseksi. Laskettuja velattomia beetoja voi tämän jälkeen käyttää listaamattoman kohdeyhtiön velattoman beetan arvioimiseksi. Lopulta kohdeyhtiön WACC-laskennassa käytettävä oman pääoman beeta lasketaan velattomasta beetasta soveltamalla siihen määritettyä pääomarakennetta. 11

13 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen WACC-laskelma (ennen veroja) WACC-laskelma perustuu oman ja vieraan pääoman tuottovaatimuksiin sekä näiden suhteellisiin painoihin eli pääomarakenteeseen. Oman pääoman tuottovaatimus lasketaan perustuen CAP-malliin, joka koostuu riskittömästä korosta ja kohteelle määritettävästä riskipreemiosta. Vastaavasti vieraan pääoman kustannuksessa arvioidaan preemion suuruus, jonka kohde joutuisi keskimäärin maksamaan yli riskittömän koron. Pre-tax WACC saadaan laskemalla pääomapainoilla painotettujen oman ja vieraan pääoman pre-tax - kustannukset yhteen. Vieraan pääoman kustannus + Oman pääoman kustannus Riskitön korko Velkapreemio Riskitön korko + Vieraan pääoman kustannus ennen veroja x Vieraan pääoman paino (Nettovelkaantumisaste) Pre-tax WACC + 1- yhtiöverokanta Oman pääoman kustannus ennen veroja x Oman pääoman paino (1-nettovelkaantumisaste) Oman pääoman beeta x Markkinariskipreemio 12

14 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Riskitön korko KPMG:n näkemyksen mukaan Suomen valtion 10 vuoden lainan tuotto kuvaa riskitöntä korkotasoa Suomen markkinaolosuhteissa. Viimeaikainen markkinaturbulenssi on johtanut kuitenkin siihen, että sijoittajien turvasatamaksi kokemien valtion lainojen korot, kuten Suomi ja Saksa, ovat painuneet historiallisen alas ja niiden korkoero suhteessa riskisempiin valtiolainoihin on kasvanut varsin suureksi. KPMG suosittelee riskittömänä korkona käytettävän Suomen 10-vuotisen valtionlainan viimeisen vuoden havainnoista laskettua keskiarvoa, jolloin suurimmat markkinaheilahtelut korossa hieman tasoittuvat ja korkotaso kuvaa paremmin pidemmän ajan odotettua tasoa. Riskitön korko Riskitön korko kuvaa tuottoa, jonka sijoittajat vaativat täysin riskittömältä sijoitukselta. Viestintävirasto on kohtuullisen tuoton laskelmissaan käyttänyt Suomen valtion 10-vuotisen lainan tuottoa riskittömänä korkona. Suomen markkinaolosuhteissa tämä korko kuvaa käytännössä riskitöntä korkoa, koska Suomella on AAAluottoluokitus, joka on korkein mahdollinen. Saksan valtion 10-vuotisen lainan korkoa on yleisesti pidetty riskitasoltaan kaikista matalimpana sijoituskohteena ainakin Euroopassa. Historiallisesti Suomen ja Saksan valtionlainojen korot ovat olleet hyvin lähellä toisiaan. Suomen ja Saksan luottoluokitukset ovat molemmat korkeimmalla mahdollisella tasolla, minkä lisäksi kumpikin maa kuuluu Euroalueeseen, jolla on yhteinen valuutta ja rahapolitiikka. Näin ollen teoriassa Suomen ja Saksan valtionlainojen mahdollinen korkoero johtuu inflaatioerosta maiden välillä. Lisäksi valtionlainoihin liittyvä likviditeettiriski saattaa hieman nostaa Suomen lainakorkoa suhteessa Saksaan. Viimeaikainen markkinaturbulenssi on johtanut siihen, että sijoittajien turvasatamaksi kokemien valtion lainojen korot, kuten juuri Suomi ja Saksa, ovat painuneet historiallisen alas ja niiden korkoero suhteessa riskisempiin valtiolainoihin, kuten esimerkiksi Italia ja Espanja, on vastaavasti kasvanut varsin suureksi. KPMG:n näkemyksen mukaan markkinatilanteen vuoksi tällä hetkellä viimeisen vuoden havainnoista lasketun keskiarvon mukainen Suomen valtion 10-vuotisen lainan tuotto kuvaa pitkän ajan riskitöntä tasoa paremmin kuin viimeisen hetken havainto. Aikaväliltä lasketun lainan korko oli 2,59%. 10-vuotisten valtiolainojen korot sekä inflaatioero Suomen ja Saksan välillä Riskitön korko Huom. Lähde: 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % -4,0 % 1/2002 8/2002 3/ /2003 5/ /2004 7/2005 2/2006 9/2006 4/ /2007 6/2008 1/2009 8/2009 3/ /2010 5/ /2011 Suomi 10 v Italia 10 v Inflaatioero (Suomi - Saksa) Saksa 10 v Espanja 10 v 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % -4,0 % Inflaatioero on laskettu vähentämällä Suomen inflaatiosta Saksan inflaatio. Positiviinen inflaatioero graafissa tarkoittaa siis, että Suomen inflaatio on ollut Saksan inflaatiota korkeampi. Inflaatio kuvaa keskimääräistä inflaatiota vuoden aikana. Bloomberg, Economist Intelligence Unit Inflaatioero 13

15 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Markkinariskipreemio (1/2) KPMG:n näkemys Suomen osakemarkkinoiden tämän hetkisestä riskipreemiosta on 5,5 %-6,0 %. Markkinariskipreemio Markkinariskipreemio kuvaa sijoittajien osakkeista vaatimaa tuottoa yli riskittömän sijoituksen. Markkinariskipreemio siis kuvastaa sitä ylimääräistä riskiä, joka keskimäärin osakkeisiin markkinoiden mielestä liittyy. Historiallisesti riskipreemio on ollut korkeampi taloudellisen epävarmuuden aikoina, jolloin osakkeiden volatiliteetti on yleensä myös korkea. Professori Aswath Damodaranin laskelmien mukaan markkinariskipreemio Yhdysvaltain osakemarkkinoilla on vuosien aikana vaihdellut n. 2 %-6,5 %:n välillä (katso liite 5). Markkinariskipreemio Damodaran, 2012 päivitys 6,0 % Damodaran, keskiarvo ,0 % Analyytikkoraportit¹ 4,0 %-6,0 % Nyberg & Vaihekoski (2011)² 5,1 %-5,2 % Viestintäviraston aiemmin käyttämä preemio 5,0 %-5,5 % Yhteenveto 5,5 %-6,0 % (1) Deutsche Bank, DnB, FIM, Inderes, Pohjola (2) Markkina-arvopainetut, nimellisarvoiset tuotot ja Damodaranin Suomelle laskemat markkinariskipreemiot ovat vaihdelleet 4,5 %-6,0 %:n välillä vuosien välisenä aikana. Damodaranin maapremio perustuu maan luottoluokitukseen eli mitä heikompi luottoluokitus, sitä korkeampi on markkinariskipreemio. Tällä hetkellä Damodaranin näkemys AAA-luottoluokitetun maan, kuten Suomen, markkinariskipreemiosta on 6,0 %. Viimeaikaisissa KPMG:n tarkastelemissa analyytikkoraporteissa¹ Suomen markkinariskipreemio on 4,0 %-6,0 % ja keskiarvo 5,0 %. Nyberg ja Vaihekoski (2011) tutkivat Suomen osakemarkkinoiden, joukkovelkakirjalainamarkkinoiden ja rahamarkkinoiden historiallisia tuottoja Suomen Pankille teettämässään tutkimuspaperissa. Suomen osakemarkkinoiden nimellinen osakemarkkinoiden ylituotto suhteessa valtion joukkovelkakirjamarkkinoihin oli 5,06 % vuosina ja 5,17 % vuosina Viestintäviraston aiemmin käyttämä riskipreemio on 5,0 %-5,5 %. Markkinoiden epävarmuus lisää osakkeiden volatiliteettia ja nostaa osakemarkkinoiden riskipreemiota. KPMG:n näkemys Suomen osakemarkkinoiden riskipreemiosta on 5,5 %-6,0 %. 14

16 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Markkinariskipreemio (2/2) Damodaran-tietokannan Suomelle laskema markkinariskipreemio on vaihdellut 4,5 %-6,0 % välillä. Tällä hetkellä Damodaranin näkemys Suomen osakemarkkinoiden riskipreemiosta on 6,0 %. Eurokriisi saattaa vaikuttaa Suomen luottoluokitukseen, jolloin myös osakemarkkinoiden riskipreemio saattaa nousta. Suomen markkinariskipreemio (Damodaranin mukaan) Markkinariskipreemio Huom. Lähde: 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % 6,0 % 5,5 % 4,5 % 4,8 % 4,8 % 4,8 % 4,9 % 4,8 % 5,0 % 5,0 % 4,5 % Suomella AAA-reittaus koko tarkasteluajanjakson Damodaran Valtion luottoluokituksen suhde markkinariskipreemioon (Damodaranin mukaan) Markkinariskipreemio Damodaranin mukaan Suomen markkinariskipreemio on 6,0% vuodelle Suomen markkinariskipreemio on noussut huomattavasti finanssikriisiä edeltäneistä ajoista, jolloin markkinariskipreemio oli hieman alle 5%. Osakemarkkinoiden huomattavasti kasvanut volatiliteetti ja epävarmuus tulevasta on nostanut markkinoiden riskisyyttä ja näin ollen vaikuttaa myös sijoittajan vaatimaan tuottoon. Alemmasta kuviosta voidaan havaita valtion luottoluokituksen ja markkinariskipreemion välinen vuorovaikutussuhde. Luottoluokituksen laskiessa myös osakemarkkinoiden tuottovaatimus kasvaa. Tämä johtuu siitä, että alhaisen luottoluokituksen maissa taloudelliset ja poliittiset riskit ovat suurempia jolloin myös tuottovaatimuksen tulee kompensoida suurempaa riskiä. Riskipreeemio 18,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 7,8 % 6,5 % 6,9 % 7,2 % 6,0 % 11,0 % 8,4 % 9,3 % 16,0 % 14,5 % 13,0 % Aaa Aa1 Aa2 Aa3 A1 A2 A3 Baa1 Baa2 Baa3 Ba1 Ba2 Ba3 B1 B2 B3 Caa1 Caa2 Caa3 Lähde: Damodaran 15

17 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Beetat (1/2) KPMG on laskenut vertailuyhtiöiden oman pääoman beetat ja velattomat beetat. Beetoihin on tehty ns. Blumen korjaus, joka ottaa huomioon beetojen keskiarvoistumisen ajan kuluessa ja on näin ollen eteenpäin katsova. Lisäksi päivätuottoihin on tehty Scholes-Williamskorjaus, jos tilastotieteellisin menetelmin on havaittu todisteita epäsynkronisista tuotoista. Yleisimmin käytetyt beetat on laskettu kahden tai kolmen vuoden viikkotuotoista tai viiden vuoden kuukausituotoista. Televerkkoyhtiöiden oman pääoman beetat (Blumen korjatut) Päivätuotot Viikkotuotot Kuukausituotot 1 vuosi 2 vuotta 2 vuotta 3 vuotta 5 vuotta 5 vuotta Belgacom SA 0,65 0,65 0,73 0,74 0,63 0,50 BT Group Plc 1,03 1,02 0,93 1,01 0,89 1,03 Deutsche Telekom AG 0,79 0,78 0,73 0,74 0,75 0,60 Elisa Oyj 0,64 0,67 0,70 0,72 0,76 0,61 France Telecom SA 0,85 0,82 0,81 0,78 0,71 0,60 Koninklijke KPN NV 0,67 0,65 0,67 0,64 0,64 0,47 Portugal Telecom SGPS SA 0,94 0,99 0,97 1,00 0,93 0,81 Sw isscom AG 0,70 0,69 0,65 0,63 0,70 0,54 TDC A/S 0,63 0,60 0,61 0,53 0,50 0,46 TELE2 Ab 0,73 0,78 0,65 0,76 0,83 0,87 Telecom Italia SPA 0,85 0,87 0,83 0,84 0,88 0,66 Telefonica SA 0,96 0,92 0,86 0,84 0,85 0,83 Telekom Austria AG 0,68 0,67 0,63 0,69 0,79 0,67 Telenor ASA 0,75 0,78 0,82 0,84 0,76 1,01 Teliasonera Ab 0,85 0,83 0,77 0,80 0,79 0,73 Vodafone Group Plc 0,70 0,76 0,71 0,70 0,81 0,81 Alakvartiili 0,68 0,67 0,67 0,70 0,71 0,58 Mediaani 0,74 0,78 0,73 0,75 0,77 0,67 Keskiarvo 0,78 0,78 0,76 0,77 0,76 0,70 Keskihajonta 0,12 0,12 0,11 0,12 0,11 0,18 Yläkvartiili 0,85 0,84 0,82 0,84 0,84 0,82 Televisioverkko-operaattoreille lasketut oman pääoman beetat (Blumen korjatut) Päivätuotot Viikkotuotot Kuukausituotot 1 vuosi 2 vuotta 2 vuotta 3 vuotta 5 vuotta 5 vuotta American Tow er Corp 0,74 0,77 0,72 0,79 1,03 0,71 Crow n Castle Intl Corp 0,84 0,87 0,83 0,91 1,26 1,14 Ei Tow ers 0,75 0,67 0,66 0,89 1,10 1,19 SBA Communications Corp 0,87 0,87 0,82 0,95 1,37 0,89 Televerkkoyhtiöiden velattomat beetat (Blumen korjatut) Päivätuotot Viikkotuotot Kuukausituotot 1 vuosi 2 vuotta 2 vuotta 3 vuotta 5 vuotta 5 vuotta Belgacom SA 0,57 0,57 0,64 0,64 0,55 0,43 BT Group Plc 0,72 0,71 0,65 0,70 0,62 0,72 Deutsche Telekom AG 0,43 0,43 0,40 0,41 0,41 0,33 Elisa Oyj 0,53 0,55 0,58 0,60 0,63 0,51 France Telecom SA 0,48 0,46 0,46 0,44 0,40 0,34 Koninklijke KPN NV 0,37 0,36 0,37 0,35 0,35 0,26 Portugal Telecom SGPS SA 0,37 0,39 0,38 0,39 0,37 0,32 Sw isscom AG 0,52 0,52 0,49 0,47 0,52 0,40 TDC A/S 0,42 0,40 0,40 0,35 0,33 0,31 TELE2 Ab 0,62 0,66 0,55 0,64 0,70 0,74 Telecom Italia SPA 0,32 0,33 0,31 0,32 0,33 0,25 Telefonica SA 0,51 0,49 0,46 0,45 0,45 0,44 Telekom Austria AG 0,41 0,40 0,38 0,41 0,47 0,40 Telenor ASA 0,67 0,70 0,74 0,76 0,68 0,90 Teliasonera Ab 0,66 0,64 0,60 0,62 0,61 0,56 Vodafone Group Plc 0,56 0,61 0,56 0,56 0,64 0,64 Alakvartiili 0,41 0,40 0,40 0,40 0,39 0,32 Mediaani 0,51 0,50 0,47 0,46 0,49 0,42 Keskiarvo 0,51 0,51 0,50 0,51 0,50 0,47 Keskihajonta 0,12 0,12 0,12 0,14 0,13 0,19 Yläkvartiili 0,58 0,61 0,58 0,62 0,62 0,58 Huom: Mobiiliverkkoyhtiöistä vertailukelpoisimmiksi on valittu skandinaaviset Elisa, TeliaSonera, Telenor ja Tele2, joiden liiketoiminnasta enemmistö on mobiilipainotteista. Lisäksi mukana on Vodafone, joka on keskittynyt täysin mobiililiiketoimintaan. Lisätietoja seuraavalla sivulla ja liitteessä 7. Televisioverkko-operaattoreille lasketut velattomat beetat (Blumen korjatut) Päivätuotot Viikkotuotot Kuukausituotot 1 vuosi 2 vuotta 2 vuotta 3 vuotta 5 vuotta 5 vuotta American Tow er Corp 0,64 0,67 0,62 0,68 0,89 0,62 Crow n Castle Intl Corp 0,66 0,68 0,65 0,71 0,99 0,90 Ei Tow ers 0,65 0,58 0,57 0,77 0,95 1,03 SBA Communications Corp 0,68 0,68 0,64 0,74 1,07 0,70 Alakvartiili 0,75 0,75 0,71 0,87 1,08 0,85 Mediaani 0,79 0,82 0,77 0,90 1,18 1,02 Keskiarvo 0,80 0,80 0,76 0,88 1,19 0,99 Keskihajonta 0,06 0,10 0,08 0,07 0,16 0,22 Yläkvartiili 0,85 0,87 0,82 0,92 1,29 1,16 Alakvartiili 0,65 0,65 0,61 0,71 0,93 0,68 Mediaani 0,65 0,67 0,63 0,73 0,97 0,80 Keskiarvo 0,66 0,65 0,62 0,73 0,97 0,81 Keskihajonta 0,01 0,05 0,04 0,04 0,07 0,19 Yläkvartiili 0,66 0,68 0,64 0,75 1,01 0,93 Lähde: Bloomberg, KPMG:n analyysi, Scholes & Williams (1977) 16

18 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Beetat (2/2) KPMG on laskenut vertailuyhtiöiden oman pääoman beetat ja velattomat beetat. Beetoihin on tehty Blumen korjaus, joka ottaa huomioon beetojen keskiarvoistumisen ajan kuluessa ja on näin ollen eteenpäin katsova. Lisäksi päivätuottoihin on tehty Scholes-Williams - korjaus, jos tilastotieteellisin menetelmin on havaittu todisteita epäsynkronisista tuotoista. KPMG suosittelee kiinteälle televerkkotoiminnalle 0,51-0,65 velatonta beetaa ja matkaviestinverkkotoiminnalle 0,63-0,71 velatonta beetaa. Televisioverkkoyhtiöille KPMG suosittelee 0,73-0,97 velatonta beetaa. Beetat KPMG on laskenut vertailuyhtiöiden oman pääoman beetat ja vertailuyhtiöiden beetat käyttäen päivädataa, viikkodataa ja kuukausidataa erimittaisilta ajanjaksoilta. Johtuen epänormaalista markkinatilanteesta enemmän painoa annetaan pidemmältä aikaväliltä lasketuille beetoille. Beetoihin on tehty Blumen korjaus, joka ottaa huomioon beetojen keskiarvoistumisen ajan kuluessa ja on näin ollen eteenpäin katsova. Beetan estimoinnin ongelmana on usein se, että historiallinen vuorovaikutussuhde osakkeen ja markkinaportfolion välillä voi muuttua ajan kuluessa. Näin ollen historiallisesta informaatiosta johdettu arvio yhtiön beetasta sisältää epävarmuutta siitä, että kuvastaako historiallinen kehitys myös tulevaisuutta. Toimialojen ja yhtiöiden tuottojen on pitkällä aikavälillä havaittu keskiarvoistuvan tarkoittaen että toimiala- tai yrityskohtaiset yli- ja alituotot eivät jatku ikuisuuteen. Lisäksi päivätuottoihin on tehty Scholes-Williams-korjaus, joka ottaa huomioon epäsynkronisen kaupankäynnin aiheuttaman virheen beetaestimaattiin. Epälikvidien tai alhaisen kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden päivätuotoissa ei saata tapahtua juurikaan muutoksia, jolloin beetaestimaatti antaa virheellisen kuvan osakkeen systemaattisesta riskistä. Scholes-Williams-korjauksen tarpeellisuutta arvioitaessa tulee tarkastella aikaistettujen ja viivetermien tilastollista merkittävyyttä. Valitsemalla 5 %:n tilastollisen merkittävyyden taso voitiin havaita, että ainoastaan American Tower Corpin päivätuottojen kohdalla termit olivat tilastollisesti merkittäviä. Korjaus tulee suorittaa ainoastaan, jos epäsynkronisen kaupankäynnin vaikutuksista voidaan havaita todisteita. Tarkastelemalla edellisellä sivulla esitettyjä tuloksia voidaan havaita, että televerkkoyhtiöiden oman pääoman beetan keskiarvo liikkuu välillä 0,76-0,78 lähes riippumatta aikaperiodista ja tuottofrekvenssistä. Velattomien beetojen keskiarvoksi tulee vastaavasti 0,50-0,51. Yläkvartiilihavainnot sijoittuvat välille 0,82-0,84 oman pääoman beetan kohdalla ja välille 0,58-0,62 velattoman beetan osalta. Taulukosta voidaan myös havaita, että suomalaisten, norjalaisten ja ruotsalaisten teleoperaattoriyhtiöiden velattomat beetat ovat hieman korkeammalla tasolla verrattuna muunmaalaisiin yhtiöihin. Tämä johtuu pohjoismaisten yhtiöiden alhaisista nettovelkaantuneisuusasteista, joka on linjassa myös suomalaisten listaamattomien teleyhtiöiden hyvin alhaisten nettovelkaantuneisuusasteiden kanssa. Vertailtaessa mobiiliverkkoliiketoimintaan erikoistuneiden yhtiöiden kuten Vodafonen ja Telenorin (noin 14% liikevaihdosta kiinteästä televerkkotoiminnasta, internet- ja TV-toiminnasta) velattomia beetoja kiinteään verkkotoimintaan erikoistuneen British Telecomin (BT Group) velattomaan beetaan voidaan havaita, että British Telecomin velaton beeta ei ole enää matalampi kuin mobiilioperaattoreiden vastaavat beetat kuten on ollut historiallisesti. Tämä johtuu osittain BT:n kasvaneesta oman pääoman beetasta, mutta myös merkittävin osin nettovelkaantuneisuusasteen huomattavasta laskusta. Toisaalta BT:n liiketoimintaan kuuluu myös muita operaatioita, joita ei voi luokitella puhtaasti kiinteäksi televerkkotoiminnaksi. Ottaen huomioon otoksen pienen koon on vaikea tehdä empiirisesti yleistyksiä toimialojen riskitasojen muutoksista. On kuitenkin mahdollista, että mobiiliverkkotoiminnan riskitaso on laskenut kun taas vastaavasti kiinteän verkkotoiminnan toimintojen riskillisyys on lisääntynyt johtuen vahvasta teknologisesta murroksesta. Kuitenkin tarkasteltaessa mobiili- ja televerkkotoiminnan riskillisyyttä aikaisemmat tutkimustulokset, kansainvälinen regulaatio ja liitteessä 7 laskemamme liiketoimintayksiköiden beetat tukisivat edelleen korkeampaa tuottovaatimusta mobiililiiketoiminnalle. KPMG suosittelee 0,51-0,65 velatonta beetaa kiinteälle televerkkotoiminnalle, joka pohjautuu 3 vuoden beetojen keskiarvoon ja yhteen keskihajonnan mittaan. Alalaidaksi on valittu keskiarvo alakvartiilin sijaan, koska reguloitavien yhtiöiden koko on vertailuryhmän yhtiöitä pienempi ja näin ollen myös sen pitäisi heijastua tuottovaatimuksessa. Ylälaidaksi on valittu keskiarvo lisättynä yhdellä keskihajonnan mitalla. Valokuidulla toteutettuihin tilaajayhteyksiin liittyy suurempaa epävarmuutta tulevaisuudesta, jolloin KPMG pitää sopivana vaihteluvälinä samaa alalaitaa kuin muissa kiinteän televerkon tilaajayhteyksissä, mutta ylälaitana olisi kaksi hajonnan mittaa, jolloin normaalijakaumaoletuksen mukaisesti vaihteluvälin ylälaidan tulisi olla suhteessa keskiarvoon 95 %:n todennäköisyydellä. Empiria osoittaa kuitenkin että tuotot eivät ole täysin normaalisti jakautuneita, jolloin todellisuudessa on todennäköisempää että tuotot poikkeavat merkittävästi keskihajonnasta. Mobiiliverkkoyhtiöille suositellaan käytettäväksi korkeampaa beetaa verrattuna kiinteään televerkkotoimintaan pohjautuen toimialan korkeampana pidettyyn riskisyyteen, kansainväliseen televerkkotoiminnan regulaatioon ja Liitteessä 7 havaittuun korkeampaan liiketoiminnan beetaan. KPMG suosittelee käytettäväksi 0,63-0,71 beetaa, joka pohjautuu skandinaavisten ja enimmäkseen mobiililiiketoiminnasta koostuvien TeliaSoneran, Elisan, Tele2:n ja Telenorin ja Vodafonen (täysin mobiilioperaattori) 3 vuoden beetojen keskiarvoon ja yhteen keskihajonnan mittaan. Tutkittaessa televisioverkko-operaattoreiden beetoja havaitaan huomattavasti suurempi hajonnan vaihtelu eri aikaperiodeilta ja eri tuottofrekvenseillä laskettujen beetojen välillä. Oman pääoman beetan keskiarvo vaihtelee välillä 0,76-1,19, kun taas velaton beeta on vaihdellut välillä 0,62-0,97. Markkinatilanteesta johtuen perusteltuna tasona voidaan pitää kolmen ja viiden vuoden viikkotuotoista laskettujen beetojen arvoa, jolloin vaihteluvälinä olisi 0,73-0,97. Koska vertailuyhtiöiden määrä on vähäinen, keskihajonnan käyttöä ei voida pitää yhtä perusteltuna kuin televerkkoyhtiöiden tapauksessa. Tästä syystä olemme valinneet pidemmän aikavälin keskiarvojen vaihteluvälin. 17

19 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Velkapreemio (1/2) KPMG:n näkemys velkapreemiosta kaikille HMV-yrityksille on 2,0 % - 3,5 %. KPMG suosittelee markkinainformaation päivittämistä säännöllisesti esimerkiksi vuoden välein. Tausta Velkapreemio kuvaa kustannusta, jonka yhtiö joutuu keskimäärin maksamaan velastaan yli riskittömän koron. Mitä riskisemmästä yrityksestä on kysymys, sitä korkeampi tämä preemio yleensä on, kun rahoittajat vaativat riskistä kompensaatiota. Markkinatilanteella on historiallisesti ollut suuri vaikutus velasta maksettaviin preemioihin. Taloudellisen epävarmuuden aikana preemiot usein kasvavat, koska sijoittajat vaativat suurempaa korvausta pääomalleen riskin kasvaessa ja useasti myös likviditeetin heikentyessä. Käytäntö on osoittanut yhtiön koon vaikuttavan käänteisesti sen riskiin. Lähtökohtaisesti siis pienempi yhtiö on riskisempi kuin suurempi yhtiö ja siten se joutuu maksamaan myös velastaan korkeampaa preemiota. KPMG:n tekemät tarkastelut KPMG on arvioinut velkapreemiotason perustuen Damodaranin tietokantaan sekä vertailukelpoisten joukkovelkakirjojen preemioihin. Damodaranin mukaan velkapreemio tämän tarkastelun kannalta relevanteille toimialoille (CableTV, Telecom Services, Wireless Networking) on tällä hetkellä 1,5 %-2,0 %. Preemio on laskenut selvästi vuodesta 2009, jolloin se Damodaranin mukaan oli 4,0 %. BBB-luottoluokitettujen eurooppalaisten 10-vuotisten yrityslainojen korkoero suhteessa Suomen 10-vuotisen lainan korkoon kasvoi voimakkaasti vuosien 2008 ja 2009 aikana. Korkeimmillaan joulukuussa 2008 korkoero oli 5,32 %. Sittemmin korkoero on hieman kaventunut, joskin viimeisten kuukausien aikana se on lähtenyt jälleen lievään nousuun. Sen sijaan AA-luokitettujen lainojen korkoero on pysynyt selvästi stabiilimpana. Vertailuyhtiöiden vertailukelpoisten joukkovelkakirjojen korkopreemiot vaihtelevat n.1 %-4,3 %:n välillä mm. maturiteetista, luottoluokituksesta ja liikkeellelaskijan kotimaasta riippuen. Viestintävirasto on käyttänyt tuottokoron määrittelyssä 2,5 % - 3,5 %:n velkapreemiota. Tämänhetkinen markkinainformaatio sinänsä tukee tätä tasoa, mutta antaisi varaa myös laskea preemiota hieman. Toisaalta suomalaiset HMV-yritykset ovat vertailuyrityksiä selvästi pienempiä, mikä lähtökohtaisesti vaikuttaa nostavasti potentiaalisen velkarahoituksen hintaan. KPMG:n näkemys velkapreemiosta kaikille HMV-yrityksille on 2,0 % - 3,5 %. Velkapreemio Damodaran, toimiala keskimäärin 1,5 %-2,0 % Vertailuyhtiöiden joukkovelkakirjat 1,0 %-4,3 % Viestintäviraston aiemmin käyttämä preemio 2,5 %-3,5 % Yhteenveto 2,0 %-3,5 % Keskimääräinen korkoero suhteessa riskittömään korkoon eurooppalaisissa 10-vuotisissa yrityslainoissa KorkoerosuhtKorkoero suhteessa riskittömään korkoon Huom. Lähde: 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % AA- sekä BBB-luottoluokitettujen investment grade -yhtiöiden lainojen korkoeroissa on ollut n 1-1,5 %-yksikön ero. Myös HMV-yritysten luottoluokitukset vaihtelevat lähtökohtaisesti investment grade -luokan sisällä, minkä vuoksi ylläesitetyn vaihteluvälin käyttäminen on näkemyksemme mukaan perusteltua. VDAX index EUR Industrial 10- year BBB EUR Industrial 10- year AA+/AA Tilanne AA: 0,7 % BBB: 1,9 % 1/2003 7/2003 1/2004 7/2004 1/2005 7/2005 1/2006 7/2006 1/2007 7/2007 1/2008 7/2008 1/2009 7/2009 1/2010 7/2010 1/2011 7/2011 1/ ,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Korkoero laskettu suhteessa Suomen valtion 10-vuotiseen valtionlainaan. VDAX index kuvaa DAX-osakeindeksin (Saksa) implisiittistä volatiliteettia. Bloomberg, KPMG:n analyysi Volatilteetti-indeksi (VDAX) 18

20 Tuottokoron parametrit ja niiden määrittäminen Velkapreemio (2/2) Vertailuyritysten joukkovelkakirjalainojen keskimääräinen korkoero suhteessa riskittömään korkoon oli 1,8 %. Vertailuyritykset ovat kuitenkin kooltaan selvästi HMV-yrityksiä suurempia, minkä vuoksi HMV-yritysten velkapreemio on lähtökohtaisesti edellä mainittua tasoa korkeampi. Vertailuyhtiöiden lainojen luottoluokitukset vaihtelevat A:n ja BBB-:n välillä. Vertailuyhtiöiden joukkovelkakirjojen korkoero (vertailuyhtiöt järjestetty luottoluokituksen mukaan) 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % 1,9 % 2,2 % 2,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,4 % 1,5 % 1,6 % 1,0 % Belgacom S.A. Droit Pub / A Telenor Asa / A Teliasonera Ab / A Keskiarvo 1,8 % Vodafone Group Plc / A France Telecom / A Deutsche Telekom Ag / BBB Koninklijke Kpn Nv / BBB Elisa Oyj / BBB Tdc A/S / BBB British Telecom Plc / BBB ,3 % Telecom Italia Spa / BBB Velkapreemio KPMG on myös tarkastellut vertailuyhtiöiden joukkovelkakirjalainojen korkoeroa suhteessa kunkin vertailuyhtiön vertailukelpoiseen riskittömään korkoon. Joukkovelkakirjalainoiksi on valittu kuponkikorkoa maksavia, bullet-lainoja, jotka eivät sisällä optioita. Yhtiön luottoluokituksella ja lainoista maksettavalla korkoerolla on aineiston mukaan tilastollinen yhteys: mitä korkeampi luottoluokitus sitä korkeampi on velasta maksettava preemio. Yhtiön koolla ja velan kustannuksella on vastaavasti käänteinen riippuvuus: pienempi yhtiö maksaa lähtökohtaisesti korkeampaa hintaa lainastaan kuin suuri yhtiö. Vertailuyritysten keskimääräinen korkoero on 1,8%-yksikköä. On kuitenkin huomioitava, että vertailuyritykset ovat selvästi kooltaan HMVyrityksiä suurempia, jolloin lainan velkapreemio on HMV-yrityksellä lähtökohtaisesti suurempi. Vertailuyritysten keskimääräinen markkina-arvo n. 24,5 miljardia euroa Vertailuyritysten keskimääräinen liikevaihto n. 17,8 miljardia euroa Huom. Lähde: Korkoero laskettu suhteessa kunkin vertailuyhtiön omaan, Bloombergin määrittämään, vertailukelpoiseen riskittömään korkoon. Vertailuyhtiöiden lainoista mukaan on valittu lähimpänä 10-vuotta maturiteetiltaan olevia lainoja, jotka eivät sisällä optioita. Bloomberg 19

Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille

Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Muistio 1 (6) Dnro: 19.12.2012 607/230/2012 Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Tiivistelmä Viestintävirasto on päivittänyt kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuoton määrittämiseen

Lisätiedot

Tuottoprosentin määrittäminen kaikille HMV-markkinoille Deloitte Corporate Finance Oy 18.5.2009

Tuottoprosentin määrittäminen kaikille HMV-markkinoille Deloitte Corporate Finance Oy 18.5.2009 Tuottoprosentin määrittäminen kaikille HMV-markkinoille Deloitte Corporate Finance Oy 18.5.2009 2009 Deloitte Corporate Finance Sisällysluettelo 1. Johdanto ja selvityksen tavoitteet 2. Tuottoprosentin

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

www.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla

www.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla www.pwc.fi Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Lokakuu 2012 Sisältö Yhteenveto 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla 4 Pienten ja epälikvidien yhtiöiden lisäriskipreemio 6

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012 LBOyrityskauppojen vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla Elokuu 1 Top 5 Buy-outit ja IPO:t Buy-out-sijoitukset muodostavat merkittävän 1 osan Suomen 1 pääomamarkkinasta. 8 Top-5 IPO:t Top-5 Buy-outit Buy-out-sijoituksia

Lisätiedot

LAUSUNTO OMAN PÄÄOMAN KUSTANNUKSEN KOHTUULLISESTA TASOSTA

LAUSUNTO OMAN PÄÄOMAN KUSTANNUKSEN KOHTUULLISESTA TASOSTA LAUSUNTO OMAN PÄÄOMAN KUSTANNUKSEN KOHTUULLISESTA TASOSTA Professori Juha-Pekka Kallunki Oulun yliopisto Laskentatoimen ja rahoituksen laitos 15.1.2004 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PÄÄOMAN KUSTANNUSTEN

Lisätiedot

Energiavirasto Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle Loppuraportti

Energiavirasto Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle Loppuraportti Energiavirasto Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle Loppuraportti 10. lokakuuta 2014 Mikko Äijälä Partner Olli Kemppinen Director Antti Kauppila

Lisätiedot

www.pwc.fi Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

www.pwc.fi Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla www.pwc.fi Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Selvitys Kesäkuu 2015 Sisältö Yhteenveto 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla 4 Epälikvidien osakkeiden lisäriskipreemio 6 Suomen osakemarkkinoiden

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld 1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi

Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi Muistio 1 (7) Dnro: 30.9.2013 548/962/2013 Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi Johdanto Vakiokomponenttimenetelmä Viestintävirasto antoi 3.12.2013 AinaCom Oy:lle,

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Koottuja kommentteja Yhtiöllä menee huonosti, ei omistusta nyt kannata siirtää Lahjaveroa ei sitten makseta yhtään! Perintövero poistuu, odotellaan kaikessa rauhassa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun 1 Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun Tommi Kokkarinen Head of Credit Pohjola Varainhoito 8.5.2012 Rahamarkkinat/Valtiolainat - Matala korkotaso pakottaa hakemaan tuottoja muualta 2 Korot ennätysalhaalla,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015 Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit

Lisätiedot

Turun Sataman yhtiöittäminen 18.9.2012

Turun Sataman yhtiöittäminen 18.9.2012 Turun Sataman yhtiöittäminen 18.9.2012 Kohta 1 - Maanvuokra aihealueet ja pääsisältö Toimeksiantajalta saatujen vastausten pääasiallinen sisältö Tarkempi analyysi kommentit saatuun materiaaliin perustuen

Lisätiedot

Distance to Default. Agenda. listaamattomien yritysten analysoinnissa 5.5.2009. Riku Nevalainen HSE 8.5.2009

Distance to Default. Agenda. listaamattomien yritysten analysoinnissa 5.5.2009. Riku Nevalainen HSE 8.5.2009 Distance to Default Riku Nevalainen HSE 8.5.2009 Agenda 1. Distance to default malli osakemarkkinoilla 2. Osakemarkkinoiden informaation hyödyntäminen listaamattomien yritysten analysoinnissa 3. Moody

Lisätiedot

Mat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd

Mat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd .* Mat-2.11 4 Investointiteoria Tentti 6.9.2005 Ki{oita jokaiseen koepapcriin selveisti: o Mat-2.114 Investointiteoria o opintoki{'an numero sekii sukunimi ja viralliset etunimet tekstaten o koulutusohjelma

Lisätiedot

YHTIÖKATSAUS Huhtikuu 2015

YHTIÖKATSAUS Huhtikuu 2015 YHTIÖKATSAUS Huhtikuu 2015 Tässä esitetyt, yhtiötä ja sen liikkeeseen laskemia arvopapereita koskevat, tiedot on tarkoitettu vain vastaanottajan käyttöön eikä niitä saa jäljentää tai kopioida tai muulla

Lisätiedot

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001...

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001... Page 1 of 5 Suomen Asiakastieto Oy 0 14:22:23 Rating Alfa Konehuone Oy Päivänkakkarantie 8 02270 Espoo Päivänkakkarantie 8, 02270 Espoo Tiedot luovutettu 0 Puhelin +358 0207438000 Fax +358 0207438020 Kaupparekisterinumero

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Pohjola Markets Tämä materiaali on luottamuksellinen ja saattaa sisältää vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tai muuten suojattua tietoa. Materiaalin kopiointi,

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja - Kuinka erotan jyvät akanoista Petri Kärkkäinen salkunhoitaja eq Suomiliiga eq Suomiliiga on Suomeen sijoittava osakerahasto Rahasto sijoittaa varansa suomalaisiin ja Suomessa noteerattujen yhtiöiden

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b )

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvontaseminaari Helsinki 15.11.2013,Kuntatalo Tero

Lisätiedot

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen Osakassopimus tiekartta vai pahan päivän vara? Vesa Ellonen Technopolis 22.8.2013 Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen sopimus, jossa sovitaan esimerkiksi yhtiön - hallintoon

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tähtiluokka 2009. Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen

Tähtiluokka 2009. Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen Tähtiluokka 2009 Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen Indeksilaina sijoituskohteena Nimellispääoma suojattu Liikkeeseenlaskijan vakavaraisuus merkittävä tekijä Tuottona tietty prosenttiosuus viiteindeksin

Lisätiedot

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki 20.4.2010 1 Teemat: Valtioiden velkaantuminen markkinoiden keskeisen huomion kohteena Vuoden ensimmäisten kuukausien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Yritys ja Informaatio Rahoitusmarkkinoilla Vuosikertomuspäivä 19.5.2015 Professori Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland ~ Informaatio Rahoitusmarkkinoilla ~ Informaatio Johtaa Yrityksen

Lisätiedot

Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla

Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla Sisältö Commerzbank AG Bull & Bear perusteet Sertikaatin komponentit Esimerkkejä Vertailua muihin tuotteisiin Suojamekanismi Mahdollisuudet ja riskit 1 Commerzbank

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

Sijoittajatapaaminen 17.5.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Sijoittajatapaaminen 17.5.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Sijoittajatapaaminen 17.5.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Sisältö Q1/2011 Taloudelliseen tulokseen liittyvät avainasiat Taloudelliseen asemaan liittyvät avainasiat Tiesittekö? Q1/2011 Keskeiset

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4. Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Pasi Laaksonen Vastuuvelka Solvenssi II: kehikossa Vastuuvelka

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Markkina- ja vastapuoliriski

Markkina- ja vastapuoliriski Markkina- ja vastapuoliriski Aktuaariyhdistys 14.4.2010 Kai Niemi 4/23/10 / 1 Yleistä Perustuu pitkälti CEIOPS:n antamiin ehdotuksiin komissiolle 2. tason ohjeistuksesta Riskien vaikutus lasketaan delta-nav-periaatteella

Lisätiedot

MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7)

MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7) MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7) MARTELAN OSAVUOSIKATSAUS AJALTA 01.01.-30.06.2003 Toimistokalusteiden kysyntä on jatkunut heikkona. Liikevaihto laski 19,2 % ja oli 49,0 milj. euroa.

Lisätiedot

Vuosi 2010. Haetaan valtuutusta 0,40 euron lisäosinkoon ja 5 milj. oman osakkeen hankintaan

Vuosi 2010. Haetaan valtuutusta 0,40 euron lisäosinkoon ja 5 milj. oman osakkeen hankintaan Sisällys Katsaus vuoteen 2010 Q4 2010 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Uusien palveluiden ja älypuhelinmarkkinan eteneminen Näkymät vuodelle 2011

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät

Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät Kotitehtäviä on yhteensä kahdeksan ja ne ratkeavat tavallisilla taulukkolaskentaohjelmistoilla. Jokaisesta kotitehtävistä saa maksimissaan 5 pistettä: 4p/oikea

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Korkosijoitusten analysointi Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Nordean yrityslainarahastot suosikkimme tässä markkinatilanteessa

Nordean yrityslainarahastot suosikkimme tässä markkinatilanteessa Nordean yrityslainarahastot suosikkimme tässä markkinatilanteessa Arvopaperin aamuseminaari 8. toukokuuta 2012 Miia Hukari Nordea Rahastoyhtiö Oy Korkosijoittajan näkymät Hidas talouskasvu ja matala korkotaso

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Energiamarkkinavirasto

Energiamarkkinavirasto Energiamarkkinavirasto Sähköverkkotoiminnan WACC-mallin ja sen parametrien arviointi Image for illustrative purposes only 6. elokuuta 2010 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Selvityksen tausta 3 Selvityksen

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 2 Taantumapelot heiluttaneet markkinoita 3 Osakkeiden nousu tasaantunut Ristiriitaisia viestejä Taloudesta

Lisätiedot

Yritysluottokori Tuotto 1/2018

Yritysluottokori Tuotto 1/2018 Yritysluottokori Tuotto 1/2018 Valikoidusti eurooppalaisille yritysluottomarkkinoille Sijoituskorin keskeiset tiedot Nimi: Mandatum Life Yritysluottokori Tuotto 1/2018 Salkunhoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö

Lisätiedot

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012 Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan lokakuu 2012 Miltä maailma näyttää 12 kk:n horisontilla? Globaali kasvu jatkuu ja elpyy 2013 Kiina ja Yhdysvallat elvyttävät Euroopan velkakriisi laimenee

Lisätiedot

Arvonmääritysopas. Copyright 2015 3J Consulting Oy

Arvonmääritysopas. Copyright 2015 3J Consulting Oy Arvonmääritysopas Copyright 2015 3J Consulting Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Julkaisua ei saa ladata tai julkaista ilman julkaisijan lupaa. Luvan saamiseksi kysy kirjallisesti julkaisijalta: info@3j.fi

Lisätiedot

Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2004

Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2004 Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2004 Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2004 Liikevaihto kasvoi 14% edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 42,8 miljoonaa euroa Liiketulos parani 93% ja nousi 2,4

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Kare Laukkanen Pörssi-ilta Maaliskuu 2007 SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti Mediamarkkinat Liiketoiminta Strategiset tavoitteet Kare Laukkanen Maaliskuu

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita

Lisätiedot

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19 Yritys 1 Oy FI1 213-8-19 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto...4 Yritysvertailun yhteenveto... 5 Toiminnan laajuus...6 Markkinaosuus...7 Liikevaihto... 8 Jalostusarvo... 9 Liikevoitto... 1 Oma

Lisätiedot

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty 15.01.2014

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty 15.01.2014 Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen () Tehty.. Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma.......................

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 5 435 6 296 6 161 6 159 6 56 Myyntikate 3 442 3 558 4 314 3 842 3 722 Käyttökate 2 292 2 271 3 8 2 525 2

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Heinä - syyskuu 2009 lyhyesti Jatkuvien toimintojen liikevaihto pieneni 24,5 % 15,9 (21,1) miljoonaan euroon Jatkuvien

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla

Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla Matias Juslin Equity Derivatives Public Distribution 21. marraskuuta 2013 Bull & Bear -sertifikaatit: Johdanto Pörssissä treidattu sertifikaatti, jolla

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot