PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU-2008-Y-71 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus, joka koskee kalkkunoiden ja lihasikojen kasvatustoiminnan muuttamista broilereiden kasvatustoiminnaksi. Saari Markku Ahonkyläntie LUOPA SIJAINTI JA TOIMINTA Broilerkasvattamohallit sijaitsevat Kurikan kaupungin Luovan kylässä tiloilla Saari RN:o 6:119 ja Poutaperä RN:o 6:129. Muutoksen yhteydessä uuden kasvattamohallin käyttöönoton myötä tilalla Latvarisku RN:o 6:144 sijaitsevat eläinhallit jäävät pois eläinsuojakäytöstä. Nykyinen lannan kompostointilaatta sijaitsee noin 2 km tuotantorakennuksista itä-koilliseen tilalla Rantaopas RN:o 7:161. Broilerkasvattamon toiminnan laajuus tulisi olemaan broileria. Eläinsuojalla ja samalla toiminta-alueella sijaitsevalla Jari Saaren eläinsuojalla on ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin tarkoittama sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä. Sen vuoksi eläinsuojien ympäristöluvat käsitellään samanaikaisesti. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään broilerille. Hakemuksen mukainen eläinsuoja on IPPC-laitos, koska IPPC-direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat siipikarjan kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin siipikarjapaikkaa.... Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään broilerille. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen ja sitä on täydennetty ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan kalkkunan ja lihasian pitämiseen. Vaasan hallinto-oikeus on antanut ympäristölupapäätöksestä ratkaisun Hallinto-oikeus määräsi ratkaisussaan mm., että uuden kalkkunahallin pohjoisen puoleisen päädyn on oltava vähintään 200 metrin päässä Ahonkyläntien keskilinjasta. Halli on rakennettava niin, että eläinten teuraskuljetuksiin liittyvät kuormaukset tehdään hallin etelän puoleisesta päästä. Lisäksi hallinto-oikeus määräsi, että toiminnanharjoittajan on otettava ammoniakin ja lämmön talteenottoon perustuva ilmastointijärjestelmä käyttöön vähintään yhdessä tuotantorakennuksessa vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ilmaan kohdistuvat ammoniakkipäästöt on ilmoitettava vuosittain. Hallinto-oikeus piti voimassa määräykset suojaistutuksista ja määräsi lisäksi penkereen viimeistelemisestä sekä hoidosta niin, että siitä ei aiheudu epäsiisteyttä tai muuta haittaa. Hakija ei ole pystynyt ottamaan käyttöön hallinto-oikeuden edellyttämää ammoniakin ja lämmön talteenottoon perustuvaa ilmastointijärjestelmää. Toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa asematai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Kurikan kaupungin Luovan kylässä noin 11 km Kurikan keskustasta kaakkoon Jalasjärven suuntaan. Kasvattamohallit sijaitsevat peltoalueella Jari Saaren kasvattamohallien välittömässä läheisyydessä. Nykyistä kasvattamohallia lähimpänä on vapaaajanrakennus koillisessa noin 85 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat luoteessa noin 245 metrin ja 380 metrin etäisyydellä sekä lännessä noin 310 metrin ja 435 metrin (asumaton) etäisyydellä kasvattamohallista. Uusi kasvattamohalli sijoittuu nykyisen hallin kaakkoispuolelle ja siitä on asemapiirroksen mukaan etäisyyttä vapaaajan asuinrakennukseen pohjoisessa noin 215 metriä ja muihin asuinrakennuksiin lännessä noin 390 metriä, luoteessa noin 395 metriä ja kaakossa noin 495 metriä. Noin kilometrin säteellä eläinsuojista on noin 50 asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöä. Eläinsuojakäytöstä pois jäävät hallit sijaitsevat kasvattamohallien länsipuolella. Tilalla on Markku ja Jari Saaren yhteinen kiinteällä polttoaineella toimiva lämpökeskus. Suunnitteilla on turvevaraston rakentaminen tilalle. Ahonkyläntien varteen on tehty maapenger lähimmän naapurin vapaa-ajankiinteistön suojaksi.

3 3 Eläinsuojat sijaitsevat Jalasjoen alaosan osavaluma-alueella nro Jalasjoki virtaa kasvattamohallien pohjoispuolella lähimmillään noin 240 metrin etäisyydellä. Tila ei sijaitse pohjavesialueella tai sen läheisyydessä. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan omasta porakaivosta ja kaupungin vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Broilereita kasvatetaan kahdessa hallissa, joihin mahtuu ja broileria broilerin halli on rakenteilla. Sikalakäyttöön aiotut eläinhallit muutetaan varastoiksi uuden hallin käyttöönoton myötä. Kasvattamossa tullaan tuottamaan kg broilerinlihaa. Linnut tuodaan untuvikkoina tilalle niiden kuoriutumispäivänä ja niitä kasvatetaan tilalla noin 5 viikkoa. Kasvatuseriä on vuodessa 5 7 kpl. Kasvatuserien välissä hallitilat tyhjätään, pestään ja desinfioidaan. Hallit ovat erien välissä tyhjänä noin 2-4 viikkoa. Broilerkasvattamohallien ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat seinällä. Lannan ja jätevesien käsittely Broilerkasvattamohallien lannankäsittelymenetelmänä on kuivikelanta. Kuivitetun alueen pinta-alat ovat halleissa m 2 ja m 2. Kuivikkeena käytetään kutteria tai turvetta niin, että kuivikekerroksen paksuus on noin 10 cm. Kuivikepohjat tyhjennetään 5-7 kertaa vuodessa kompostointialustalle ja lantaloihin. Markku ja Jari Saaren broilerkasvattamoiden tuottamat kuivikelannat varastoidaan yhteisiin lantavarastoihin. Kuivalantavarastona on noin 2 km tuotantorakennuksista itä-koilliseen tilalla Ranta-opas RN:o 7:161 sijaitseva noin m 2 :n asfalttipohjainen kompostointilaatta, jossa on yhdellä sivulla noin metrin korkuinen betoninen puskuseinä. Lisäksi hakijalla on käytössä neljä betonista kuivalantalaa, joista on vuokrasopimukset. Noin 18 km tuotantorakennuksista luoteeseen sijaitsevassa noin 140 m 3 :n lantalassa on kolmella sivulla noin metrin korkuiset betonireunat ja nesteet sieltä johdetaan noin 150 m 3 :n lietesäiliöön. Noin 37 km tuotantorakennuksista länsi-luoteeseen sijaitsevissa noin 299 m 3 :n ja 93 m 3 :n lantaloissa on kolmella sivulla noin metrin korkeat betonireunat. Noin 1 km tuotantorakennuksista itään sijaitsevassa noin 374 m 3 :n lantalassa on kolmella sivulla noin metrin korkuiset reunat. Urakoitsija suorittaa broilerhallien pesun höyrypesurilla. Pesuvedet johdetaan rautakannella katettuun 30 m 3 :n umpisäiliöön, betonikannella katettuun uuteen 120 m 3 :n umpisäiliöön ja betonikannella katettuun m 3 :n lietesäiliöön. Hakijan mukaan eläinsuojissa ei ole WC:tä. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on lannan levitykseen käytettävissä peltoa noin 390 ha, josta omaa on 83,23 ha, vuokrapeltoa 9,71 ha ja sopimuspeltoa noin 297 ha. Lisäksi hakijalla on Jari Saaren kanssa yhteistä sopimuspeltoa noin 123 ha. Lannasta 60 % levitetään viikoilla ja 40 % viikoilla Muut varastot Tilalla on yhteensä litran maanpäälliset öljysäiliöt, jotka tullaan korvaamaan uusilla kaksoisvaippasäiliöillä. Tilalla on lisäksi enintään 500 litraa muita öljytuotteita, jotka säilytetään tynnyreissä.

4 4 Tuotannossa tarvittavat pesu- ja desinfiointiaineet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa varastoissa. Peltoviljelyssä tarvittavat kasvinsuojeluaineet hankitaan viljelysuunnitelman mukaisesti tarvetta vastaava määrä, eikä niitä varastoida tilalla pidempää aikaa. Lannoitteet hankitaan syksyllä seuraavaa satokautta varten suursäkeissä, ja ne varastoidaan hallissa. Lannoitteet hankitaan viljelysuunnitelman mukaisesti. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakijan mukaan tuotantorakennukset sijaitsevat maatalousvaltaisella alueella. Ahonkyläntien varteen on näköesteeksi naapurin suuntaan tehty maavalli johon on tehty istutuksia. Tuotantorakennusten ympäristö pyritään pitämään siistinä niin, ettei haittaeläimiä esiinny. Tarvittaessa haitta-eläimiä torjutaan. Hallien ympäristössä on asfalttipiha. Lannan levityksen ajankohdissa pyritään huomioimaan ympäröivä asutus ja noudatetaan voimassa olevia asetuksia. Liikennöinti pyritään lopettamaan iltaisin niin, ettei siitä aiheudu haittaa naapurustolle. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Hakijan mukaan tilalla on käytössä aggregaatti. Joka hallissa on laitteet, jotka antavat hälytyksen kännykkään poikkeamatilanteista (lämpö, vesi, ilmastointi, sähkö ym.). Rakennuksissa on alkusammutuskalustoa. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Kuolleet eläimet (4 800 kpl/v) varastoidaan tilalla kontissa, jossa on tuuletus ja toimitetaan raadonkeräilyyn Kaustiselle. Jäteöljyt, akut ja loisteputket säilytetään tilalla varastossa ja toimitetaan jäteasemalle. Metalliromut säilytetään tilalla varastossa ja toimitetaan metallinkeräykseen.. Toiminnasta aiheutuva liikenne Rehukuljetuksia tulee olemaan n. kerran viikossa. Rehukuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti päivän aikana. Rehut kuljetetaan omalla kalustolla. Lintuja tuodaan 5-7 kertaa vuodessa ja lastataan teuraaksi 5-7 kertaa vuodessa/tuotantohalli. Kasvatuserät tuodaan yhdellä autolla kerrallaan. Teuraaksi menevien broilereiden lastaus aloitetaan yleensä yöaikaan. Teurastamo määrää lastausaikataulun. Lantaa levitetään n. viikko/levitysjakso omilla levityskoneilla. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyvä lannan levityskalusto ja pikainen multaus.

5 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kurikan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kurikan kaupungin kirjaamossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kurikan kaupunginhallitukselta, kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja ympäristökeskuksen YVA-yhteysviranomaiselta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet A ja B kuolinpesän puolesta toteaa muistutuksessaan, että Saaren rakentaminen näyttäisi olevan täydessä vauhdissa niin kuin lupa olisi jo myönnetty. Kysytäänkö mielipidettä liian myöhään? Onko sillä enää mitään merkitystä? Muistuttajan mielestä tämän tyyppinen yritys asutun kylän alueella näin isona toimintana on mahdoton. Muistuttaja on tehnyt työnsä Kelan sairausvakuutustoimistossa ja tuntee vaikeudet, joita tällaiset hajuhaitat allergisille aiheuttavat. Nyt jo vähän kauempana asuva henkilö, jolta ei edes mielipidettä kysytä, on tukehtua, kun sopivan tuulen mukana haju lantalasta tulee avoimen peltoaukean yli. Muistuttaja ei kannata tällaista mammuttimaista toimintaa, koska laaja asuttu ympäristö siitä kärsii, vaikka muuten yrittäjyyttä kunnioittaakin. Muistuttajan mielipide laajennukseen on kielteinen. C ja D toteavat muistutuksessaan, että hakemuksen käsittelyssä on selvitettävä, lisääntyvätkö ammoniakki- ja lantakaasupäästöt entisestään. Siirryttäessä sian- ja kalkkunankasvatuksesta broilereiden kasvatukseen, tuotannon intensiteetti ja eläintiheys kasvaa. Voimakkaita hajuhaittoja on Jalasjoen jokilaaksossa esiintynyt varsinkin hallien ollessa täynnä ja niiden tyhjäysvaiheessa. Broilereiden kasvatuksessa tällaiset jaksot saattavat esiintyä entistä toimintaa useammin. E ja F esittävät muistutuksessaan seuraavat vaatimukset: - Suojapuusto muistuttajien kiinteistöön päin on istutettava hajua pidättäväksi, ja puuston on pidätettävä hajua myös talviaikaan - Suojapuusto on istutettava laajennetun kuivaamokentän ympärille myös saasteita pidättäväksi - Eläinten lastauskielto öiseen aikaan on oltava voimassa koko toiminnassa - Toinen liittymä on rakennettava lounaaseen päin Saaren tilalta, ettei kaikki tilan liikenne kulje muistuttajien kiinteistön vierestä edestakaisin - Saaren tonttia on hoidettava siten, että allergiaa aiheuttava pujo häviää - On tehtävä puolueeton tutkimus Saarten tuotantotoiminnan vaikutuksista ympäröivän asutuksen sekä luonnon ja ilmanlaadun muutoksiin Muistutuksessa todetaan mm., että minkäänlaista ympäristövaikutusten arviointia ei ole tehty missään vaiheessa ja eläinmäärä vain paisuu. Tämä eläinmäärä vaatii todellakin tehtäväksi ympäristövaikutusten arvioinnin. Jos Saarten tuotantorakennuksia katsoo kaukaa ulkopuolisen silmin, alue antaa huolimattoman ja epäsiistin vaikutuksen. Koska siat ja kalkkunat muuttuvat broilereiksi, eläinten kasvatusaika lyhenee ja kasvatuskierron vaatima liikennemäärä kasvaa ainakin kaksinkertaiseksi. Liikenne tälläkin hetkellä on jo verrattavissa moottoritiehen, ja suurin osa liikenteestä on perävaunullisia kuorma-autoja.

6 6 Kaikki kasvatuksen vaatima liikenne kulkee liittymästä, joka on lähempänä muistuttajien kuin omaa tupaa. Muistuttajat vaativat, että Saarten tilalle rakennetaan myös toinen liittymä lounaasta päin, jotta liikenne puolittuisi muistuttajien läheisessä liittymässä. Saarten omistamaa maata on Mäkitielle asti ja siitä kulki ennen Latva-Riskun liittymä. Myös autojen käsittely olisi helpompaa eikä tarvitsisi peruutella muistuttajien pihan läheisyydessä. Yölastauskielto määrättiin edellisissä ympäristöluvissa vain Jari Saarelle johtuen virkamiesten virheestä. Perinteisen maanviljelyksen vaatima liikenne keskittyy kevääseen ja syksyyn. Saarten toiminnan vaatima liikenne pyörii ympäri vuoden ja autot ovat suuria. Onko ympäristökeskus laskenut, miten paljon Saarten liikenne saastuttaa ympäristöään? Tyhjäkäynti on vakiotapa, eikä se ole äänetöntäkään saastutuksen lisäksi. Mitä tapahtuu Saarten broilerkasvattamon pesuvesille säiliöiden täyttymisen jälkeen? Miten puhdistetaan Saarten vessa- ja pesuvedet? Onko heillä edelleen erikoisoikeus ajaa vessa- ja pesuvedet peltoon puhdistuslaitoksen sijasta? Lannan kuljetus kompostointilaatalle on varsinaista ympäristön saastuttamista. Lanta kuljetetaan pienimuotoisen maalaiskylän läpi. Mitä varten laattaan ei ole rakennettu reunoja kaikille sivuille, jottei siitä pääse mitään valumia ympäristöön? Eihän kompostikaan saa saastuttaa ympäristöään eikä puucee saa haista naapurille. Saarten tuotantorakennusten liittymän suojaksi muistuttajien kiinteistöön päin ei ole istutettu minkäänlaisia havupuita, jotta edes jonkinlaista suojaa liikenteeltä olisi ympärivuotisesti. Maavallin viereen ovat Saaret pidetyllä valvontakäynnillä luvanneet istuttaa havupuita koko vallin matkalle keväällä 2009, mutta mitään ei ole istutettu mennessä. Viime kesänä istutetuista koivuista kymmenen oli kuollut muistuttajien kiinteistön kohdalla, mutta niitäkään ei ole vaihdettu eläviin. Tällaiset istutukset ympäristöään ajatteleva voisi tehdä ilman ympäristökeskuksen määräyksiäkin. Saarten kuivaajan luiskaa oli nyt keväällä laajennettu reilusti. Hakemuksen karttaliitteeseen on täysin väärin piirretty kuivaajan ajoväylän nykyinen koko. Myös muistuttajien tupa on väärin ja liittymä on keikahtanut väärälle puolelle. Kuivaajaa ympäröi ennen laajennusta n. 5-7 metriset koivut ja kuuset. Niitä ei viitsitty siirtää laajennuksen tieltä, vaan tuhottiin, ja nyt ei ole mitään estettä pakokaasujen laskeutua muistuttajien kasvimaalle ja pihalle. Muistuttajat vaativat kuivaajan maisemoinnin samantasoiseksi heidän kiinteistöönsä päin kuin maisemointi on Saaren oman tuvan suuntaan. Eikö ympäristökeskuksella ole valtaa ja halua vaatia niiltä, jotka rakentavat halvalla rumia halleja, että hallit täytyy ilman muuta maisemoida joka puolelta? Ainakin maisemoida täytyy silloin, kun rakennukset tulevat täysin poikkeavaan ympäristöön. Saarten hallit vaativat paljon puita ympärilleen lakatakseen pilaamasta maaseutumaisemaa. Jos Saarten tontilta tulee vielä hajuja muistuttajien pihalle, muistuttajat vaativat ainakin kahteen ikkunaan sellaiset suodattimet, ettei haju tule sisälle asti ikkunaa auki pidettäessä. Kenelläkään ei ole oikeutta päästää hajuja naapurin puolelle. Ei ainakaan sellaisella, joka saa ympäristötukia! Muistuttajat ovat elämänsä aikana istuttaneet ja kasvattaneet niin paljon puita ja pensaita, että heille kuuluu aivan puhdas hengitysilma.

7 7 Hallien tyhjennykset ja sen vuoksi ovien aukipitämiset täytyy tehdä vain silloin, kun tuuli ei ole muistuttajiin päin. Etelä-Suomessa on rakennettu haisemattomia biovoimaloita. Miten Saarten hajunpoistosysteemi ei ole täysin toimintavarma? Onko Saarten käyttämä hajunpoistotekniikka vielä keskeneräinen? Rahalla varmasti saa toimivaa tekniikkaa! Lausunnot Kurikan kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen YVA-yhteysviranomainen on antanut päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta. Sen mukaan hankkeeseen ei tule soveltaa YVA-menettelyä, koska hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu päivätyllä kirjeellä muistutusten ja lausuntojen johdosta. Hakija on antanut päivätyn vastineen. A ja B kuolinpesän puolesta jätettyyn muistutuksen johdosta hakija toteaa, että muistutuksen tekijä on oikeassa siinä, että siipikarjahallin rakennustyöt ovat alkaneet. Länsi-suomen ympäristökeskus on myöntänyt Markku Saarelle ympäristöluvan kalkkunakasvattamon ja lihasikalan laajentamiseen. Ympäristöluvan mukaiset eläinmäärät olivat kalkkunaa sekä lihasikaa. Ympäristöluvasta tehtyjen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeus on antamassaan päätöksessä pysyttänyt myönnetyn ympäristöluvan voimassa ja päätöksessä on edellytetty, että uusi kasvattamo rakennetaan vähintään 200 metrin etäisyydelle Ahonkyläntiestä. Vaasan hallinto-oikeuden edellyttämien ehtojen mukaan rakennushankkeelle on myönnetty suunnittelutarveratkaisu ja edelleen rakennuslupa Rakennuslupapäätös on tullut lainvoimaiseksi Rakennuspaikkaan rajoittuville naapureille varattiin ennen lupien käsittelyä mahdollisuus muistutusten tekemiseen, kuten laissa on edellytetty. Päätös suunnittelutarveratkaisusta on lähetetty Länsi-Suomen ympäristökeskukseen tiedoksi, eikä ympäristökeskuksella ole ollut huomauttamista tehdyn päätöksen johdosta. Tällä hetkellä rakennustyöt ovat siinä vaiheessa, että kasvattamorakennuksen ulkoseinäelementit sekä kattoristikot on asennettu paikalleen ja vesikatteen rakennustyöt ovat lähes valmiit. C ja D muistutuksen johdosta hakija toteaa, että Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antama päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta kalkkunoiden ja lihasikojen kasvatustoiminnan muuttamisesta broilereiden kasvatustoiminnaksi ja toiminnan laajentamisesta antaa vastauksen muistutuksen jättäjille siitä, että päästöt tulevat selvästi vähenemään, koska fosforimäärään perustuvan eläinyksikkökertoimen mukaan Markku ja Jari Saaren yhteenlaskettu kokonaislantamäärä pienenee nykyisestä m 3 :sta m 3 :iin. E ja F muistutuksen johdosta hakija toteaa, että muistuttajien vaatimukseen ympäristövaikutusten arvioinnista on jo olemassa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tekemä päätös. Sen yhteenvedossa on mm. todettu, että hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi ei perustu vain hankkeen kokoon. Arvioinnissa on otettu huomioon myös muut hankkeen ominaisuudet kuten yhteisvaikutukset alueen muiden maataloustoimintojen kanssa, syntyvän lannan määrä ja varastointi, peltopinta-alat, pilaantumisriskit, etäisyydet lähiasutukseen, maankäyttö ja ympäröivä luonto sekä vaikutusten luonne. Hankkeen merkittävimpiä todennä-

8 8 köisiä ympäristövaikutuksia ovat haju- ja ravinnepäästöjen vaikutukset. Hajuhaitta ei toiminnan muutoksen ja laajennuksen myötä tule luultavimmin kasvamaan. Tilalla syntyvä lantamäärä ja lannanlevitykseen tarvittava peltoala pienenee tiloilla tapahtuvan muutoksen myötä. Lannan kuljetuksen, levityksen ja varastoinnin hajuvaikutukset hajaantuvat eri alueille. Kaiken kaikkiaan toiminnan vaikutukset ovat luonteeltaan maatalousvaltaiselle alueelle tyypillisiä, kohdistuvat melko suppealle alueelle ja pieneen väestömäärään. Suurimmat hajuhaitat ovat broilereiden kasvatukselle tyypillisesti kausittaisia. Huomioon ottaen laajennushankkeen ominaisuudet, sijoittuminen, vaikutusten luonne ja nykyisten broilerkasvattamoiden ympäristövaikutukset yhteistyöviranomainen katsoo, että Markku ja Jari Saaren suunnittelemaan lihasikojen ja kalkkunoiden kasvatustoiminnan muuttamiseen broilereiden kasvatustoiminnaksi ja toiminnan laajentamiseen ei tule soveltaa YVA-menettelyä, koska hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laadultaan rinnasteisia YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. Muistutuksessa on liikennettä ja liikennemelua verrattu moottoritiehen, joka vertauksena on hakija mielestä täysin kohtuuton. Todellisuudessa liikenne tapahtuu siten, että rehukuljetuksia on noin kerran viikossa ja broilereita tuodaan sekä lastataan 5-7 kertaa vuodessa tuotantohallia kohden. Tilan peltoviljelyyn liittyvä liikenne sekä naapuritilojen liikenne ajoittuu samalle tieosuudelle merkittävästi kevään kylvöaikana sekä syksyllä puintiaikana. Viittaukset autojen peruutteluun muistuttajien pihan läheisyydessä ei yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta pidä paikkaansa, koska molempien tilojen alueella on käytössä riittävästi asfaltoitua liikennealuetta, jossa autot pääsevät kääntymään. Haetun tuotantosuunnan muutoksen jälkeen muistutuksessa mainitut lastaamisesta aiheutuvat haitat vähenevät, koska broilereiden lastaaminen koneellisesti on huomattavasti nopeampaa sekä vähemmän melua aiheuttavaa kuin kalkkunoiden tai sikojen lastaaminen. Broilerhalli tyhjennetään yhdellä kertaa, kun kalkkunankasvatushallin ja sikalan tyhjentäminen kestää käsityönä tehtynä useita vuorokausia. Muistuttajien omat esiintuomat mielipiteet, kuten polttoaineen hinta, kansalliset ympäristötuet, elintarvikkeiden kallis kuluttajahinta sekä heidän oma kieltäytymisensä tehokasvatetun ruoan käytöstä eivät liity olennaisena asiana hakemuksen mukaisiin ympäristölupiin. Kun molempien tuotannonharjoittajien kaikki peltolohkot eivät sijaitse tuotantotilojen kanssa yhtenäisellä alueella, ei lannan maantiekuljetuksia yleisillä teillä voida välttää. Kasvattamoiden tyhjennyksen yhteydessä kuivikepohjainen lanta kuljetetaan määräysten mukaisesti rakennetulle tilojen yhteisesti omistamalle kompostilaatalle sekä sopimuksella vuokrattuihin lantaloihin, mikä osaltaan vähentää keväällä suoritettavia kuljetuksia. Kuljetukset eivät aiheuta ylimääräistä ympäristön saastumista vaan tulevat päinvastoin vähenemään, koska kuljetettavat kokonaislantamäärät tulevat olemaan nykyistä pienemmät. Broilerkasvattamot pestään höyrypesuna. Markku Saaren käytössä on n. 150 m 3 :n ja Jari Saaren kasvattamon yhteydessä n. 75 m 3 :n pesuvesisäiliöt. Näiden lisäksi tilalla on vanhan sikalan katettu n m 3 :n lietesäiliö, johon pesuvesiä voidaan varastoida kaikkien hallien osalta. Säiliöt tyhjennetään imusäiliöajoneuvoilla, ja niiden sisältö levitetään hyötykäyttöön peltolohkoille maanmuokkaustöiden yhteydessä. Viittaukset tekemättömiin istutuksiin eivät täysin pidä paikkaansa, koska maavalliin on istutettu runsaasti pensaita, muistuttajien kiinteistön puoleiselle sivulle koivurivi sekä maavallin toiselle puolelle havupuurivi. Istutukset on suoritettu ympäristökeskuksen edustajien suorittaman

9 9 tilatarkastuksen yhteydessä antamien ohjeiden mukaisesti. Muistuttajien huomautus viime kesänä istutettujen koivujen mahdollisesta kuolemisesta muutaman puun osalta pitää paikkansa, koska näyttää siltä, että muutaman koivun kasvu ei ole lähtenyt liikkeelle toivotulla tavalla, ja niiden tilalle voidaan joutua uusimaan muutama koivu. Ahonkyläntien joenpuolella sijaitsevan viljankuivaajan alueella suoritetut toimenpiteet eivät vaadi rakennus- toimenpide- tai maisematyölupaa eivätkä ne liity mitenkään hakemuksen mukaisten ympäristölupien käsittelyyn. Muistutuksessa mainittujen mahdollisten hajuhaittojen minimoimiseksi on uusin halli sijoitettu vaaditun etäisyyden päähän Ahonkylään johtavasta yleisestä tiestä. Broilerkasvattamossa ilmamäärät ovat pienempiä kuin kalkkunankasvattamossa johtuen nopeammasta broilerikanan kierrosta ja useammista tuotantotauoista. Broilereita kasvatetaan 5-5,5 viikkoa enintään kuusi erää vuodessa. Kalkkunoita kasvatetaan 18 viikkoa keskimäärin 2,5 erää vuodessa. Broilerituotannossa muodostuu untuvikkovaiheita enemmän kuin kalkkunankasvattamisessa. Untuvikkovaiheessa kasvattamoa tuuletetaan vähemmän ja siten myös hajuhaittoja muodostuu vähemmän. Broilerituotannossa on myös enemmän tuotantotaukoja, joiden aikana mahdollisia hajuhaittoja ei muodostu lainkaan. Sikataloudesta luopumisen johdosta karjanlantaa ei varastoida enää lainkaan tilalle, vaan kaikki lanta kuljetetaan olemassa olevaan siipikarjanlannan varastoon, mikä osaltaan vähentää hajuhaittoja tuotantotilojen läheisyydessä. Broilerilannasta muodostuu vähemmän hajuhaittoja lannan kuljetus- ja levitystilanteessa kuin sian lietteen levityksessä. Muistuttajien vaatimus toisen liittymän rakentamisesta Saarten tilalta lounaaseen ei ole perusteltua, koska liittymä kasvattamoille on kulkusuunnassa ennen muistuttajien kiinteistöä. Liikenne tulee Kurikan suunnasta eikä näin ollen hakijan mielestä aiheuta haittaa muistuttajien kiinteistölle. Koska tuotantohallien välinen sisäinen liikenne on kiertomahdollisuuksista johtuen hakijan mielestä riittävän joustava, ei ole tarvetta uusiin liittymiin ja kiertoteihin. Hakija haluaa korostaa, että hakemuksen mukaisen tuotantosuunnan muutostyön jälkeen tilalla Latvarisku RN:o 6:144 sijaitsevat sikatalouteen liittyvät tuotantorakennukset jäävät pois käytöstä ja eläinten lastaukseen käytettävä aika omilla lastauskoneilla lyhenee nykyisestä selvästi. Hakija on hankkinut lisäksi Atria-Chick Oy:n lausunnon yölastauksen välttämättömyydestä. Lausunnon mukaan broilerien kasvatus tiloilla kestää Atria-ketjussa päivää. Vaihtelu teurasiästä johtuu viikonlopuista, jolloin teurastusta ei ole. Normaali teurastusaika ajoittuu klo väliseen aikaan. Teurastuksen tuntivauhti on noin kpl. Täysperävaunulliseen rekkaan mahtuu noin lintua eli noin tunnin teurastus. Jotta teurastus sujuisi ilman katkoja, on aamulla teurastuksen alkaessa oltava riittävä määrä lintuja odottamassa. Lisäksi tarkastuseläinlääkärin on ehdittävä tarkastamaan linnut ennen teurastuksen alkua. Tämän vuoksi teuraslintujen keruu tiloilta on aloitettava yöllä niin, että ensimmäisen auton lastaus alkaa klo Teoriassa voitaisiin tietysti ajatella, että kerätään linnut esim. päivän ja illan aikana, mutta silloin teurastus ja leikkuu tapahtuisivat yöllä. Tämä edellyttäisi työntekijäpuolen (noin 250 henkilöä) suostumista asiaan, mikä tuskin toteutuisi. Lisäksi kustannukset nousisivat niin paljon, että se ei ole taloudellisesti mahdollista. Tilalla tapahtuvaan lastaukseen (lintujen keruu hallista laatikoihin, jotka siirretään kuljetusautoon) osallistuu lastausryhmä. Atrian ketjussa ryhmiä on viisi kappaletta (yksi käsinlastaus- ja

10 10 neljä konelastausryhmää). Kiertävien lastausryhmien lisäksi lastaukseen osallistuu tilan väkeä. Teuraskuljetusten suunnittelussa huomioidaan lastausryhmien mahdollinen siirtyminen tilalta toiselle pesuineen. Linnut täytyy paastottaa ennen teurastusta, jotta teurastushygienia varmistuu. Toisaalta eläinsuojelulaissa määritetään paaston maksimipituus. Paastotus tarkoittaa, että rehustus on lopetettava riittävän ajoissa ennen lastausta. Rehustuksen loputtua on huolehdittava, että linnut saavat vettä vapaasti vähintään neljä tuntia rehun sulavuuden varmistamiseksi. Paastotuksen toteuttamisen hallin/hallien kesken sanelee voimassa olevat rehulinjastot. Tällöin teurastusta ei voi jaksottaa samassa hallissa useammalle päivälle (päiväkeruun aikaansaamiseksi), koska samaan aikaan hallissa ei voi kerätä ja ruokkia eläimiä. Yhteenvetona lausunnossa todetaan, että osa lastauksesta Atria-ketjussa on tapahduttava yöaikaan. Halleja on kierrossa noin 125 kpl, ja teurastussuunnitelmat tehdään huomioiden hallien koko, kuljetusmatkat, lastausryhmien sijoittelumahdollisuus ja päivittäinen teurastusmäärä. Atria-Cick Oy:n toimesta on lastauksen aikana mitattu melua lähimmän naapurin kiinteistön liittymän kohdalla. Käytettävissä olevan mittarin asteikko alkoi 50 db:stä. Liittymästä mitattaessa mittari ei reagoinut, joten silloin lukema oli alle 50 db. Todellista db-arvoa ei saatu mitattua. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti, josta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot, muistutukset, vastineen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Markku Saarelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kalkkunoiden ja lihasikojen kasvatustoiminnan muutamiseksi broilereiden kasvatustoiminnaksi Kurikan kaupungin Luovan kylässä tiloilla Saari RN:o 6:119 ja Poutaperä RN:o 6:129 seuraavin lupamääräyksin. Kun uusi broilerhalli otetaan käyttöön, tulee sikalakäyttöön aiotut eläinhallit tilalla Latvarisku RN:o 6:144 poistaa eläinsuojakäytöstä. Ympäristölupa myönnetään hakemuksesta poiketen haettua eläinmäärää pienemmälle eläinmäärälle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin A omasta ja B kuolinpesän puolesta tehty muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Uuden kasvattamohallin rakentaminen on hyväksytty toiminnanharjoittajalle myönnetyssä ympäristöluvassa ja siitä annetussa Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisussa. C ja D muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristökeskus on selvittänyt toiminnasta syntyvät päästöt ja antanut lupamääräykset tehtyjen selvitysten perusteella.

11 11 E ja F muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristökeskus katsoo, että muistuttajia lähimmän broilerhallin eläinmäärän rajoittaminen ja siten toiminnan painopisteen siirtyminen muistuttajista poispäin sekä muut lupamääräykset huomioiden toiminnasta ei todennäköisesti aiheudu muistuttajille terveyshaittaa, kohtuutonta rasitusta tai merkittävää ympäristön pilaantumista. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai täysin haitatonta. Suojapuuston istuttamisesta kuivaamokentän ympärille, pujon hävittämisestä tai toisen tieliittymän rakentamisesta toiminnanharjoittajan kiinteistöltä ei ympäristöluvassa voi antaa määräyksiä. Eläinten lastauskieltoa yöaikana on ympäristökeskus pitänyt toiminnanharjoittajan hankkimien selvitysten perusteella kohtuuttomana. Markku Saaren ja Jari Saaren toiminnan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta on tehty erillinen päätös. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärät Broilerkasvattamorakennuksissa voidaan pitää kasvatuserää kohden enintään broileria niin, että tilalla Poutaperä RN:o 6:129 sijaitsevassa uudessa kasvattamohallissa voidaan pitää enintään broileria ja tilalla Saari RN:o 6:119 sijaitsevassa nykyisessä kasvattamohallissa voidaan pitää enintään broileria. 2. Lannan ja jätevesien varastointi Broilerkasvattamohallien kuivikemateriaalina tulee käyttää turvetta. Muodostuva kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevilla kompostointilaatalla ja kuivalantaloissa niin, että lantaa tai lantavesiä ei pääse ympäristöön. Lannan varastointitilavuutta tarvitaan 12 kuukauden varastointiin broilerille laskennallisesti vähintään m 3. Tarvittavaan lannan varastotilavuuteen tulee huomioida lisäksi Jari Saaren broilerkasvattamohallien lanta m 2 :n kompostointilaatan yhdellä sivulla tulee olla vähintään metrin korkuinen reuna. Laattaa tulee muotoilla siten, että kertyvät nesteet pysyvät laatalla ja valumat ympäristöön voidaan estää. Nesteet tulee imeyttää turpeeseen. Nesteet tulee imeyttää turpeeseen. Kompostointilaatan reunalle tulee tehdä vähintään yhden metrin levyinen turvepatja, johon nesteet imeytyvät. Turvepatja on uusittava vuosittain. Kompostointilaatalla varastoitavan kuivikelannan kuivaainepitoisuus tulee olla vähintään 40 %. Toimitettaessa lantaa lantaloihin, joiden käytöstä toiminnanharjoittajalla on vuokrasopimus, tulee lantaloiden olla hyväkuntoisia ja vesitiivistä materiaalia niin, että valumia ympäristöön ei pääse tapahtumaan. Broilerkasvattamon jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä. Käytettäessä broilerhallien pesussa höyrypesua tulee pesu- ja desinfiointivedet sekä muut jätevedet johtaa umpisäiliöihin, joiden yhteistilavuus on vähintään 126 m 3. Tarvittavaan säiliötilavuuteen tulee huomioida lisäksi Jari Saaren broilerkasvattamohallien pesuvedet. Säiliöt tulee olla katettu kiinteällä katteella esim. puu-, pelti- tai betonikannella. Lannan ja jätevesien säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uuden pesuvesisäiliön tulee olla käyttökunnossa ennen uuden kasvattamohallin käyttöönottoa. Mikäli kasvattamohalleihin rakennetaan WC, tulee WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti tai johtaa ne erilliseen vesitiivistä materiaalia olevaan umpikaivoon. Umpikaivo tai saostussäiliöt tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja niiden sisältö tulee toimittaa

12 12 kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä ja lietteitä. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lantaa joudu ympäristöön tai kulkureiteille ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lanta ja jätevedet tulee hyödyntää ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti vähintään 334 ha peltoalaa käytettävissä Markku Saaren broilerkasvattamon lannan levitykseen. Tarvittavaan lannanlevityspeltoalaan tulee huomioida lisäksi Jari Saaren broilerkasvattamon lanta. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lantaa ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto-olosuhteista ja maalajista riippuen 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää pesu- tai jätevesiä ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Eläinsuojien pesuvesien ja sosiaalitilojen pesuvesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000) määrätty.

13 13 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Broilerkasvattamohalleissa tulee käyttää kuivikkeena turvetta. Eläinsuojien sekä lantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Ennen uuden broilerhallin käyttöönottoa toiminnanharjoittajalla tulee olla istutettuna mahdollisimman nopeakasvuisia, hyvän peittävyyden omaavia puita ja pensaita uudisrakennustontin pohjoisreunalla paikallistien varressa koko tontin matkalla. Istutusten tulee perustua lajien, istutusten ajankohdan ja istutusmäärän osalta puutarha-alan tutkinnon suorittaneen henkilön suosituksiin. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjuntaaineet ja käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet, tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt sijoitettava suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai suoja-allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliö tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa broilerkasvattamon toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa vuosittain muodostuva lantamäärä, lannan toimituspaikat ja -ajankohdat, tiedot lannan levitysaloista, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka ja ajankohta sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mah-

14 14 dollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Lannasta on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta enintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset on liitettävä kirjanpitoon. Kirjanpito ja voimassaolevat lannan levityssopimukset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Vuosiraportti kirjanpidon tiedoista sekä muuttuneet ja uudet lannan levityspeltojen vuokrasopimukset ja lannan vastaanottosopimukset tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ilmaan kohdistuvat ammoniakkipäästöt vuosittain ympäristökeskuksen erikseen antamien ohjeiden mukaan. Lannan ja pesuvesien säilytystiloja sekä niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden broilerkasvattamohallin ja siihen liittyvän pesuvesisäiliön käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Uusi broilerhalli on rakennettava niin, että eläinten teuraskuljetuksiin liittyvät kuormaukset tehdään hallin etelän puoleisesta päästä. Tien varressa olevan penkereen on sopeuduttava maisemaan ja sitä on hoidettava niin, että siitä ei aiheudu epäsiisteyttä tai muuta haittaa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Lupahakemuksen mukaisen hankkeen osittaisen hylkäämisen perustelut Vaasan hallinto-oikeus on antamassaan Markku Saaren ympäristölupaa koskevassa päätöksessä numero 07/0636/2 määrännyt mm., että toiminnanharjoittajan on otettava ammoniakin ja lämmön talteenottoon perustuva ilmastointijärjestelmä käyttöön vähintään yhdessä tuotantorakennuksessa vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Päätöksen perusteluissa hallinto-oikeus on mm. kiinnittänyt huomiota Markku ja Jari Saaren toiminnasta aiheutuviin ammoniakkipäästöihin ja katsonut, että toiminnan laajentamisesta ei aiheudu merkittävää olosuhteiden heikkenemistä mm. uuden ilmastointitekniikan käyttöönoton myötä. Markku Saaren hallinto-oikeudelle antaman selvityksen mukaan uusi menetelmä olisi ottanut ammoniakkikaasusta talteen noin 80 %. Menetelmää ei kuitenkaan ole pystytty ottamaan käyttöön hallinto-oikeuden edellyttämällä tavalla.

15 15 Ympäristökeskus katsoo, että lupahakemuksen mukainen toiminta ilman hallinto-oikeuden edellyttämää ammoniakkia talteen ottavaa menetelmää aiheuttaisi ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa sekä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kun otetaan huomioon lupahakemuksessa esitetty eläinmäärä, lyhyet suojaetäisyydet lähimpään naapurin vapaa-ajan asuinrakennukseen sekä toiminnan sijoituspaikka Jari Saaren tuotantorakennusten välittömässä läheisyydessä avoimella peltoalueella. Ympäristöministeriön antaman kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen liitteen 3 mukaan lihasika vastaa eläinyksikkömäärinä 1,0 eläinyksikköä, kalkkuna 0,04 eläinyksikköä ja broileri 0,02 eläinyksikköä. Toiminnanharjoittajan ympäristöluvan mukaiset lihasikapaikkaa ja kalkkunapaikkaa vastaavat yhteensä eläinyksikköä ja broileria. Koska toiminnanharjoittaja ei ole kyennyt ottamaan käyttöön ammoniakkia talteenottavaa menetelmää hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti, katsoo ympäristökeskus eläinmäärän vähentämisen olevan ainut keino ammoniakkipäästöjen pienentämiseksi. Hallinto-oikeuden määräys koskee yhtä tuotantorakennusta, jossa on tilat kalkkunalle. Ympäristöministeriön ohjeen mukaiset ammoniakkipäästökertoimet ovat kalkkunalle 0,55 (kg/nh 3 )/eläin/vuosi ja broilerille 0,16 (kg/nh 3 )/eläin/vuosi. Tarvittava 80 %:n ammoniakkivähenemä on kalkkunan hallissa 8,8 tonnia vuodessa, mikä vastaa broileria. Kun tämä vähenemä ja Jari Saaren tuotantorakennusten ammoniakkipäästöt otetaan huomioon, voidaan toiminnanharjoittajan kasvattamohallien yhteiseksi eläinmääräksi sallia enintään broileria. Näin menetellen toiminnanharjoittajan ja Jari Saaren yhteiset ammoniakkipäästöt eivät lisäänny muutettaessa myönnetyn ympäristöluvan mukainen kalkkunoiden ja lihasikojen kasvatustoiminta broilereiden kasvatustoiminnaksi. Etäisyys lähimpään naapurin vapaa-ajanrakennukseen on nykyisestä kasvattamohallista koilliseen noin 85 metriä ja uudesta kasvattamohallista pohjoisessa noin 215 metriä. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat nykyisestä kasvattamohallista luoteeseen noin metrin etäisyydellä sekä länteen noin 310 metrin etäisyydellä ja uudesta kasvattamohallista länteen noin 390 metrin, luoteeseen noin 395 metrin ja kaakkoon noin 495 metrin etäisyydellä. Ympäristökeskus katsoo, että suojaetäisyydet lähimpiin naapureihin eivät ole riittävät ilman lupahakemuksen mukaisen eläinmäärän rajoittamista. Ympäristökeskus katsoo, että toiminnalle ei voida antaa sellaisia lupamääräyksiä, joita voitaisiin pitää riittävinä suojatoimenpiteinä vähentämään toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja siten, että luvan myöntämisedellytykset lupahakemuksen mukaiselle tuotantotoiminnan laajuudelle täyttyisivät haetulla paikalla. Ympäristökeskus katsoo myös, että hakemuksessa esitettyjä ympäristöhaittojen vähentämistoimenpiteitä ei voida pitää riittävinä luvan myöntämisedellytysten täyttymiseksi lupahakemuksessa esitetylle toiminnan laajuudelle. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan sellaiset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnat, joiden ympäristöhaittoja ei voida riittävästi lupamääräyksillä ehkäistä, on sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Riittävien suojaetäisyyksien ja toiminnan sijoittumisen sopivuuden huomioonottaminen on keskeinen toiminnan hyväksyttävyyden peruste, joka tulee ottaa huomioon harkittaessa luvan myöntämisedellytysten täyttymistä. Edellä mainitun perusteella ympäristökeskus on harkinnut, että ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty lupahakemuksen mukaiselle broilereiden kasvatustoiminnan laajuudelle haetulla paikalla.

16 16 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan lupahakemuksesta poiketen broilerille. Ympäristökeskus katsoo, että kyseinen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kyseisessä laajuudessa toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta lähimmille asuinrakennuksille, kun otetaan huomioon toiminnalle asetetut lupamääräykset. Tarkasteltaessa ympäristöluvan myöntämisedellytyksiä broilerin kasvattamotoiminnalle, on asiassa otettu huomioon myös alueen aikaisempi käyttö, sikalakäyttöön aiottujen eläinhallien poistaminen eläinsuojakäytöstä ja se, että eläinmäärää rajoitetaan kasvattamohallissa, joka sijaitsee lähimmän naapurin vapaa-ajan rakennusta lähimpänä. Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla siipikarjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristökeskus on lupaharkinnassaan ottanut huomioon, että Jari Saaren kasvattamohallit sijaitsevat broilerkasvattamohallien välittömässä läheisyydessä. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Broilerkasvattamotoiminnan aiheuttamien hajuhaittojen vähentämiseksi broilereiden enimmäismäärää on rajoitettu hakemuksessa esitetystä määrästä siten, että toiminnasta ei aiheutuisi ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa lähimmille asuinrakennuksille eikä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärät. Lähimmälle naapurille aiheutuvan haitan pienentämiseksi eläinmäärää on rajoitettu naapuria lähimpänä sijaitsevassa kasvattamohallissa. (Lupamääräys 1) Määräys turpeen käytöstä kuivikemateriaalina on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan ja pesuvesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittami-