LUKIOVERKON TOIMIPISTEVAIHTOEHTOJEN ESITTELY

Transkriptio

1 Sivu 1/15 Tilaaja: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Hanke: Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioverkko vuonna 2020 LUKIOVERKON TOIMIPISTEVAIHTOEHTOJEN ESITTELY Haahtela kehitys Oy Bulevardi 16 B, Helsinki, puhelin , fax , sähköposti haahtela@haahtela.fi

2 Sivu 2/15 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LUKIOVERKON TOTEUTUKSEN VAIHTOEHDOT Vaihtoehtojen tutkiminen Vaihtoehto A1: Harju Viitaniemi Vaihtoehto A2: Lyseo Harju Viitaniemi Vaihtoehto C: Voionmaa Harju Viitaniemi Vaihtoehto D: Harju Voionmaa Viitaniemi Laskennan tunnusluvut LYSEON TONTIN KEHITTÄMINEN VÄISTÖTILOJEN TARVE VAIHTOEHTOJEN YHTEENVETO... 14

3 Sivu 3/15 1 JOHDANTO Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Haahtela Oy:llä teettämä Jyväskylän keskusta-alueen lukioverkko vuonna selvitys valmistui Julkistamisen jälkeen lukiokoulutuksen johto on selvittänyt lukio-opetuksen pedagogisia ja toiminnallisia näkökantoja sekä seurannut yleistä keskustelua selvityksessä esitetyistä vaihtoehdoista ja ohjannut lukioverkkosuunnittelun jatkotyöskentelyä. Nykyisin Jyväskylän keskusta-alueella toimii neljä koulutuskuntayhtymän lukiota. Yksi lukio on Tikkakoskella. Lukioverkkoselvityksessä tutkittiin opiskelijoiden määrän ja toimipisteiden määrän muutosten vaikutusta lukioiden tilatarpeisiin, tilakustannuksiin ja tuleviin investointitarpeisiin. Mitoittavana oppilaspaikkamääränä keskusta-alueen lukioihin käytettiin opiskelijaa, joka mahdollistaa ikäluokalle riittävän lukio-opetustarjonnan ja Tikkakosken lukion toimintojen siirtämisen tarvittaessa keskustaan. Myös järjestettävien kurssien määrän nähtiin olevan riippuvainen siitä kuinka monessa eri toimipisteessä lukiokoulutusta järjestetään. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutuksen suunnittelu arvioi, että erillisen neljän lukion kurssitarjonnan kustannukset tulevat vuodessa noin euroa kalliimmaksi kuin saman opiskelijamäärän kurssitarjonnan järjestäminen kahdessa lukiossa. Selvityksessä esitettiin kahden, kolmen ja neljän toimipisteen lukioverkkovaihtoehdot. Vaihtoehtoja syntyi kahdeksan erilaista toimipisteiden sijoittumisen ja lukion oppilaspaikkamäärän variaatioina. Kalleimmaksi vaihtoehdoksi todettiin nykyisten neljän keskusta-alueen noin 600 opiskelijan lukion, sekä Tikkakosken lukion ylläpito, koska ylläpidettävien tilojen neliömäärä muodostuu tässä vaihtoehdossa suurimmaksi ja investointitarve on lähivuosina yhteensä noin 25 M, kun sekä Lyseon että Voionmaan lukiot kaipaavat peruskorjausta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutuksen johtoryhmä on ohjannut lukioverkkoselvityksen jatkotyöskentelyä karsien pois kalleimmat lukiokoulutuksen resursseja kohtuuttomasti kiinteistökuluihin sitovat toimitilavaihtoehdot ja tuoden uusia mahdollisia toimintamalleja tutkittavaksi. Tähän selvitykseen on koottu jatkotyöskentelyn tuloksena tarkentuneiden neljän vaihtoehtoisen toimitilaratkaisun kehittämistarpeiden kuvaukset, sekä vaihtoehtojen ylläpito- ja investointikustannukset. Alkuperäisen selvityksen vaihtoehdot A, C ja D, jotka on todettu toiminnan kannalta mahdollisiksi, on päivitetty. Uusi vaihtoehto on nimetty A2:ksi. Mitoittava opiskelijapaikkamäärä on aiemman mukaisesti opiskelijaa.

4 Sivu 4/15 Selvityksen ovat laatineet projektipäälliköt Minna Moisio ja Raili Kuosmanen, työtä on johtanut dosentti Ari Pennanen Haahtela Oy:stä. 2 LUKIOVERKON TOTEUTUKSEN VAIHTOEHDOT 2.1 Vaihtoehtojen tutkiminen Lukioverkon toteutuksen vaihtoehdot on tutkittu opetustoiminnan wopmittauksilla muodostettujen lukioiden mallitilaohjelmien avulla ja tarkemmin tarvittavien tilojen sijoitustestauksella nykyisiin lukioiden ja koulutuskuntayhtymän tiloihin. Jos tilatarve on jossakin toimipisteessä nykyistä suurempi, ratkaisuksi on esitetty rakennuksen laajentamista (uudisrakennus). Myös tilojen sijoittamisen toiminnallisia eroja on huomioitu. Esim. Sepän lukion (Harjulla) musiikin opetus on nykyisin järjestetty Konservatoriolla (Pitkäkadulla) ja oletuksena on ollut, että käytäntö jatkuu ja että sama käytäntö tulee toimimaan Voionmaan lukiossa tulevaisuudessa. Tai esim. oppilashuollon tilat, jotka Sepän lukiossa (Harjulla) ovat viereisessä rakennuksessa, mutta muissa lukioissa mukana toimipisteen tilatarpeessa. Alla on luettelo lukioverkon toteutuksen vaihtoehdoista. Vaihtoehdot on jaettu kahden lukion lukioverkkomalliin, vaihtoehdot A1 ja A2, sekä kolmen lukion lukioverkkomalliin, vaihtoehdot C ja D. Vaihtoehdon kirjaintunnuksen lisäksi vaihtoehdon nimenä on käytetty toimipisteen sijaintia ja oppilasmäärää. Esim. Harju opiskelijaa. Vaihtoehdot ovat seuraavat: Vaihtoehto A1: Harju 1200 Viitaniemi 1200 Vaihtoehto A2: Harju + Lyseo 1200 Viitaniemi 1200 Vaihtoehto C: Voionmaa 1200 Harju 600 Viitaniemi 600 Vaihtoehto D: Harju 1200 Voionmaa 600 Viitaniemi 600 Vaihtoehdot on avattu tarkemmin jäljempänä. Jyväskylän aikuislukion opetuksen hallinnon ja henkilöstön tilatarve on yhteensä noin 300 m2. Aikuislukion toivotaan olevan sijainniltaan keskeisellä paikalla, toimivien julkisen liikenteen kulkuyhteyksien piirissä. Aikuislukion sijoittaminen esitetään ratkaistavaksi nuorisokoulutuksen lukioverkkoratkaisun edetessä. Aikuislukiolle on mahdollista osoittaa koko toimintaa palvelevat tilat Harjulle tai Viitaniemeen. Lyseon suojellun rakennuksen tilat, jotka sisältyvät vaihtoehtoon A2, eivät pelkästään riitä tyydyttämään aikuislukion tilatarvetta eli Lyseon tilojen lisäksi tarvitaan opetustiloja esim. Harjulta. Jatkotyöskentelyn aikana tutkittiin myös yhden lukion malli, opiskelijaa. Yhden opiskelijan lukion tilatarve on m2 ja se on tilankäytöltään

5 Sivu 5/15 tehokkain. Tarvittavat toiminnot olisi mahdollista sijoittaa esim. Harjun toimipisteeseen, kun tontille rakennetaan lisää liikuntatiloja ja kun ammattiopiston nykyisin Harjulla oleville toiminnoille osoitetaan korvaavat tilat. Tämän ratkaisun todettiin eriyttävän 2. asteen lukio- ja ammattiopetus kokonaan eri kampuksille ja tätä toimintamallia ei haluttu valita jatkotyöskentelyn vaihtoehdoksi. 2.2 Vaihtoehto A1: Harju Viitaniemi 1200 Kahden lukion malli, jonka tilatarve opiskelijan lukion mallitilaohjelman mukaan on 2 x m2. Harju 1200 Harjulla lukio saa käyttöönsä nykyisen lukion tilojen lisäksi sähköalan koulutukselta vapautuvat tilat (2 750 m2). Tilat peruskorjataan (4,4 M ). Tilojen peruskorjaus on tarpeellinen ja ajankohtainen myös tilojen teknisen kunnon vuoksi. Lukion musiikin opetus järjestetään Konservatoriolla, kuten nykyisin (tarve 2 luokkaa). Harjulle rakennetaan 600 m2:n liikuntasali oheistiloineen, yhteensä m2. Harjulla on ammattiopiston kanssa yhteiskäyttöisiä tiloja juhlasali (396 m2, voidaan käyttää tanssiin yms.), voimistelusali (255 m2) ja kuntosali (99 m2) sekä ruokailutilat. Ylläpitokustannuksiin on huomioitu Harjulla nykyisin tarjolla olevista tiloista m2. Lukion käytössä Harjulla Musiikin tilat konservatoriolla, 2 luokkaa + varastot 200 Uusi liikuntasali 600 m2 oheistiloineen m2 Harjun nykyisten tilojen jakautuminen käyttäjittäin tulevaisuudessa Lukiokoulutus Kahden tutkinnon opinnot 700 Painoviestinnän pt ja aikuiskoulutus AV-viestinnän perustutkinto Laboratorioalan pt 500 Yhteiset opinnot (sis liikuntatilat) OKSA ja ammattistartti Harjun yhteiset tukipalvelut 500 Kellarin huonosti hyödynnettävät tilat m2 Harjun kampus nykyiset tilat yht Suunnitteluväljyys m m2 6 %

6 Sivu 6/15 Viitaniemi 1200 Viitaniemessä nykyinen lukio käyttää EF:n vuokratiloja (4 600 m2) ja näiden lisäksi Viitaniemen kampukselle rakennetaan m2 uudisrakennus (6,60 M ), jossa on mukana 800 m2 liikuntasali. Yhteiskäyttöisiä tiloja ammattiopiston kanssa ovat nykyiset liikuntatilat, ruokailutilat ja kirjasto. Lukion vuokravastuuksi on huomioitu m2. Vaihtoehto A1:n investointi ja ylläpitokustannukset yhteensä Investoinnin kustannus yhteensä 13,00 M - peruskorjaus Harjulla m2 4,40 M - laajennus Harjulla m2 2,00 M - laajennus Viitaniemessä m2 6,60 M Koulutuskuntayhtymän kannalta investointia pienentää Lyseon myyntitulo 1,14 M ja Voionmaan myyntitulo 1,46 M, jolloin investointitarve on 10,4 M. Ylläpitokustannukset yhteensä vuodessa m2 2,86 M - Harju m2 1,24 M - Harju, uudisrakennus m2 0,13 M - Konservatorio 200 m2 0,03 M - Viitaniemi EF:n tilat m2 0,72 M - Viitaniemi B m2 0,22 M - Viitaniemi, uusi m2 0,51 M 2.3 Vaihtoehto A2: Lyseo Harju Viitaniemi 1200 Kahden lukion malli, jossa on kolme toimipistettä. Tilankäyttöä on Lyseon ja Harjun osalta tutkittu yhtenä oppilaan lukiona. Tilantarve opiskelijan lukion mallitilaohjelman mukaan on 2 x m2. Lyseo 300 Lyseon suojeltu osa peruskorjataan lukion käyttöön, m2 (9 M ) ja vuonna 1959 rakennetut osat (3 600 m2) puretaan (0,5M ). Lyseon tilat pienentävät Harjulla tilantarvetta opetustilojen osalta 12 kpl. Rakennukseen voidaan sijoittaa tilaohjelman mukaisia tiloja noin m2. Tilankäyttö on tehotonta johtuen alimman kerroksen ikkunattomuudesta ja mataluudesta sekä leveistä käytävistä. Keski-Suomen museolla on tällä hetkellä käytössä tilo-

7 Sivu 7/15 ja alimmassa kerroksessa noin 400 m2. Suunnitteluväljyyttä (tarpeen ja tarjonnan erotuksen suhde) muodostuu runsaasti, 54% - 38% riippuen siitä, jatkuuko museon toiminta rakennuksessa myös peruskorjauksen jälkeen. Tähän rakennukseen syntyvä suunnitteluväljyys tulee hyväksyä, jotta suojeluvelvoitteet ja toiminnallisuus voidaan saavuttaa. Koulutuskuntayhtymä on teettänyt Lyseosta lokakuussa 2011 kuntotutkimuksen ja tavoitehintalaskelman Insinööritoimisto Vahanen Oy:llä. Peruskorjauksen kustannustason arviointi on tehty oletuksella, että perustuksia pitää vahvistaa, alapohja, välipohjat ja yläpohja aukaistaan ja uusitaan, ikkunat kunnostetaan ja vesikatto uusitaan. Julkisivuille riittää kevyt kunnostus ja sisätiloissa on entisöitäviä tiloja/pintoja (kirjasto, sali, aula). Harju 900 Harjulla lukio saa käyttöönsä nykyisen lukion tilojen lisäksi sähköalan koulutukselta vapautuvat tilat (2 750 m2). Tilat peruskorjataan (4,4 M ). Tilojen peruskorjaus on tarpeellinen ja ajankohtainen myös tilojen teknisen kunnon vuoksi. Lukion musiikin opetus järjestetään Konservatoriolla kuten nykyisin (tarve 2 luokkaa). Harjulle rakennetaan 600 m2:n liikuntasali oheistiloineen, yhteensä m2. Harjulla on ammattiopiston kanssa yhteiskäyttöisiä tiloja juhlasali (396 m2, voidaan käyttää tanssiin yms.), voimistelusali (255 m2) ja kuntosali (99 m2) sekä ruokailutilat. Ylläpitokustannuksiin on huomioitu Harjun nykyisin tarjolla olevista tiloista m2. Lukion käytössä Harjulla Musiikin tilat konservatoriolla, 2 luokkaa + varastot 200 Lyseon tilat, tilaohjelman mukaisia tiloja 1100 Uusi liikuntasali 600 m2 oheistiloineen m2 Tässä vaihtoehdossa Harjun tiloihin jää väljyyttä. Väljyys mahdollistaa ammattiopiston liiketalouden ja tietojenkäsittelyn opetuksen siirtämisen Viitaniemestä Harjulle. Tämän siirron jälkeen rakennuksen tilat ovat mittauksen mukaan erittäin tehokkaassa käytössä (ei suunnitteluväljyyttä). Tässä vaihtoehdossa tulee huomioida opiskelijoiden ja opettajien liikkumisen tarve Harjun ja Lyseon välillä (ruokailu, opiskelijapalvelut, erikoisluokat jne.).

8 Sivu 8/15 Harjun nykyisten tilojen jakautuminen käyttäjittäin tulevaisuudessa Lukiokoulutus Kahden tutkinnon opinnot 700 Liiketalous ja tietojenkäsittely Painoviestinnän pt ja aikuiskoulutus AV-viestinnän perustutkinto Laboratorioalan pt 500 Yhteiset opinnot (sis liikuntatilat) OKSA ja ammattistartti Harjun yhteiset tukipalvelut 500 Kellarin huonosti hyödynnettävät tilat m2 Harjun kampus nykyiset tilat yht m2 Suunnitteluväljyys 0 m2 Viitaniemi 1200 Viitaniemessä lukio käyttää EF:n vuokratiloja (4 600 m2) ja lisäksi lukio saa käyttöönsä liiketalouden ja tietojenkäsittelyn opetukselta vapautuvat tilat (B1 rakennus, m2). Liikuntatilan nykyinen noin 600 m2 sali (tarve mittauksen mukaan 800 m2). B1 rakennuksen luokkiin tehdään muutostöinä tarvittavat erikoisluokat, investointi 1 M. EF:n vuokratilat B1-rakennus m2 Vaihtoehto A2:n investointi ja ylläpitokulut yhteensä Investoinnin kustannus yhteensä 16,40 M - peruskorjaus Harjulla m2 4,40 M - uudisrakennus Harjulla m2 2,00 M - Lyseon peruskorjaus m2 9,00 M - muutostyöt Viitaniemessä m2 1,00 M Koulutuskuntayhtymän kannalta investointia pienentää Voionmaan myyntitulo 1,46 M, jolloin investointitarve on 14,94 M. Mikäli Viitaniemeen halutaan rakentaa lisää liikuntatilaa (600 m2 sali), investointikustannus on noin 2 M ja vuotuinen vuokratarve noin Vaihtoehtoisesti lisää liikuntatilaa on mahdollista vuokrata Hippoksen alueelta.

9 Sivu 9/15 Ylläpitokustannukset yhteensä vuodessa m2 3,34 M - Harju m2 0,96 M - Harju, uudisrakennus m2 0,13 M - Konservatorio 200 m2 0,03 M - Lyseo m2 0,63 M - Viitaniemi EF:n tilat m2 0,72 M - Viitaniemi B m2 0,87 M Mikäli Keski-Suomen museo vuokraa edelleen peruskorjauksen jälkeen Lyseon rakennuksesta noin 400 m2 museon käyttöön, vuotuinen vuokra pienentää lukion vuokravastuuta noin vuodessa (400 m2 x 21,91 /m2/kk x 12). 2.4 Vaihtoehto C: Voionmaa Harju Viitaniemi 600 Kolmen lukion malli, jossa on kolme toimipistettä. Tilantarve opiskelijan lukion mallitilaohjelman mukaan m2 ja 600 opiskelijan lukiossa tilantarve on m2. Voionmaa 1200 Voionmaan koulun tilat peruskorjataan (6 300 m2, 10,08 M ). Tilojen peruskorjaus on tarpeellinen ja ajankohtainen tilojen iän ja teknisen kunnon vuoksi. Rakennusta laajennetaan m2 (7,20 M ). Laajennuksessa on mukana 800 m2 liikuntasali. Nykyinen liikuntasali kehitetään muuhun käyttöön. Musiikin opetus järjestetään Konservatoriolla (tarve 2 luokkaa). Nykyiset tilat, peruskorjattava Laajennus Musiikin tilat konservatoriolla, 2 luokkaa + varastot m2 Harju 600 Lukion nykyiset tilat. Lukion musiikin opetus järjestetään Konservatoriolla kuten nykyisin (tarve 1 luokka). Yhteiskäyttöisiä tiloja ammattiopiston kanssa ovat ruokailu- ja liikuntatilat. Ylläpitokustannuksiin on huomioitu 30% Harjulla tarjolla olevista tiloista (5 600 m2). Osuus vastaa lukiolaisten lukumäärän osuutta kaikista Harjun opiskelijoista. Lukion käytössä Harjulla (nykyiset tilat) Musiikin tilat konservatoriolla, 1 luokkaa + varasto m2 Tässä vaihtoehdossa Harjun tiloihin jää väljyyttä. Väljyys mahdollistaa ammattiopiston liiketalouden ja tietojenkäsittelyn opetuksen siirtämisen Viitaniemestä

10 Sivu 10/15 Harjulle. Tilat vaativat peruskorjauksen (4,4 M ), joka on Koulutuskuntayhtymän investointi, mutta joka ei ole mukana lukioverkon investoinneissa. Harjun nykyisten tilojen jakautuminen käyttäjittäin tulevaisuudessa Lukiokoulutus Kahden tutkinnon opinnot 700 Liiketalous ja tietojenkäsittely Painoviestinnän pt ja aikuiskoulutus AV-viestinnän perustutkinto Laboratorioalan pt 500 Yhteiset opinnot (sis liikuntatilat) OKSA ja ammattistartti Harjun yhteiset tukipalvelut 500 Kellarin huonosti hyödynnettävät tilat m2 Harjun kampus nykyiset tilat yht Suunnitteluväljyys m m2 6 % Viitaniemi 600 Lukio saa käyttöönsä liiketalouden ja tietojenkäsittelyn opetukselta vapautuvat tilat (B1 rakennus, m2). B1 rakennuksen luokkiin tehdään muutostöinä tarvittavat erikoisluokat, investointi 1 M. EF:n tiloista luovutaan. Vaihtoehto C:n investointi- ja ylläpitokustannukset yhteensä Investoinnin kustannus yhteensä 18,28 M - peruskorjaus Voionmaa m2 10,08 M - uudisrakennus Voionmaa m2 7,20 M - muutostyöt Viitaniemessä m2 1,00 M Koulutuskuntayhtymän kannalta investointia pienentää Lyseon myyntitulo 1,14 M ja kasvattaa Harjun tilojen (2 750 m2) peruskorjaus 4,4 M, jolloin investointitarve on 21,22 M. Ylläpitokustannukset yhteensä vuodessa m2 3,33 M - Voionmaa m2 1,67 M - Harju m2 0,74 M - konservatorio 315 m2 0,05 M - Viitaniemi B m2 0,87 M

11 Sivu 11/15 Viitaniemessä olevista EF:n vuokratiloista luovutaan (vuokrakulut 0,7 M vuodessa). 2.5 Vaihtoehto D: Harju Voionmaa Viitaniemi 600 Kolmen lukion malli, jossa on kolme toimipistettä. Tilantarve opiskelijan lukion mallitilaohjelman mukaan m2 ja 600 opiskelijan lukiossa tilantarve on m2. Harju 1200 Harju kuten A1 vaihtoehdossa. Harjulla lukion nykyiset tilat ja lisäksi sähköalan koulutukselta vapautuvat tilat (2 750 m2). Tilat peruskorjataan (4,4 M ). Harjulle rakennetaan 600 m2:n liikuntasali oheistiloineen, yhteensä m2. Ylläpitovastuulla on yhteensä m2. Lukion käytössä Harjulla Musiikin tilat konservatoriolla, 2 luokkaa + varastot 200 Uusi liikuntasali 600 m2 oheistiloineen m2 Voionmaa 600 Voionmaan koulun nykyiset tilat peruskorjataan (6 300 m2, 10,08 M ). Tilojen peruskorjaus on tarpeellinen ja ajankohtainen tilojen iän ja teknisen kunnon vuoksi. Nykyinen liikuntasali on 390 m2. Viitaniemi 600 Viitaniemessä lukio käyttää EF:n vuokratiloja (4 600 m2). Yhteiskäyttöisiä tiloja ammattiopiston kanssa ovat ruokailu- ja liikuntatilat sekä kirjasto. Ylläpitovastuulla on yhteensä m2. EF:n vuokratilat B1-rakennus m2 Vaihtoehto D:n investointi- ja ylläpitokustannukset yhteensä Investoinnin kustannus yhteensä 16,48 M - peruskorjaus Harjulla m2 4,40 M - laajennus Harjulla m2 2,00 M - peruskorjaus Voionmaalla m2 10,08 M

12 Sivu 12/15 Koulutuskuntayhtymän kannalta investointia pienentää Lyseon myyntitulo 1,14 M, jolloin investointitarve on 15,34 M. Ylläpitokustannukset yhteensä vuodessa m2 3,39 M - Harju m2 1,24 M - Harju, uudisrakennus m2 0,13 M - Konservatorio 200 m2 0,03 M - Viitaniemi EF:n tilat m2 0,72 M - Viitaniemi B m2 0,22 M - Voionmaa m2 1,04 M 2.6 Laskennan tunnusluvut Vaihtoehtojen rakennusinvestoinnin määrä on laskettu tunnusluvulla (alv 0%) seuraavasti: Investoinnit - uudisrakennus /m2 - peruskorjaus /m2 - erikoisluokkien rakentaminen valmiiseen tilaan /m2 - Lyseon peruskorjaus /m2 Investoinnin tuoma rahoitusvastikkeen tarve on laskettu oletuksella, että oman pääoman tuotto on 4,5% ja yli 10 M investointiin tarvitaan lainaa. Hoitovastike on 5,5 /m2/kk ja se ei sisällä indeksikorotusta eikä siivousta. Arvioitu neliövuokra investointien jälkeen - Harju 11,00 /m2/kk - Konservatorio 12,00 /m2/kk - Viitaniemen B1-rakennus 11,00 /m2/kk - Viitaniemen laajennus 13,00 /m2/kk - EF-vuokratilat 13,00 /m2/kk - Lyseon peruskorjaus 21,91 /m2/kk - Voionmaan peruskorjaus ja laajennus 14,07 /m2/kk - Voionmaan peruskorjaus 13,79 /m2/kk 3 LYSEON TONTIN KEHITTÄMINEN Jyväskylän Lyseon tontin nykyinen asemakaava on vuodelta Kaavan päivitys tulee ajankohtaiseksi, kun tiedetään mihin käyttöön tontti tulee. Lyseon vanha rakennus ei ole kaavassa suojeltu, mutta muuttuu suojelluksi kaavan päivityksen yhteydessä.

13 Sivu 13/15 Lyseon tontti on kaupungin omistuksessa ja Koulutuskuntayhtymällä on siihen vuokrausoikeus niin kauan kuin tontilla järjestetään opetusta. Tontti sijaitsee keskustassa alueella, jossa on potentiaalia kehittämiseen ja alueen eheyttämiseen mm. lisärakentamalla. Lyseon vanha kiinteistö on rakennushistoriallisesti arvokas ja sen korjaaminen arvoiseensa käyttöön on nähty tärkeäksi. Mahdollinen lisärakentaminen edellyttää kaavan päivitystä, mutta ei vaikuta suojellun rakennuksen peruskorjauksen toteutusmahdollisuuksiin tai aikatauluun. Vaihtoehto A2:ssa tontin kehittämiseen avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia, kun opetuksen käyttöön tulee vain Lyseon suojeltu rakennus ja siihen liittyvät piha-alueet. 4 VÄISTÖTILOJEN TARVE Lukiot toimivat kaikissa lukioverkkovaihtoehdoissa nykyisissä tiloissaan vähintään vuoteen 2015 saakka, jonka jälkeen Harjulle on mahdollista sijoittaa toimintaa sähköalan koulutukselta vapautuviin peruskorjattuihin tiloihin. Lukioiden muuttoihin liittyvä aikataulutus tarkentuu, kun on valittu lukioverkkovaihtoehto, jota halutaan lähteä toteuttamaan.

14 Sivu 14/15 5 VAIHTOEHTOJEN YHTEENVETO Alla on esitetty toimipistevaihtoehtojen yhteenveto. Lukioiden tilat Viiden lukion malli Nykytilanne A1 kaksi toimipistettä "Harju 1200, Viitaniemi 1200" Kahden lukion malli A2 kolme toimipistettä "Harju 900, Lyseo 300, Viitaniemi 1200" C kolme toimipistettä "Harju 600, Viitaniemi 600, Voionmaa 1200" Kolmen lukion malli D kolme toimipistettä "Harju 1200, Viitaniemi 600, Voionmaa 600" m2 m2 m2 m2 m2 Viitaniemi / Cygnaeus-lukio EF:n tilat B1-rakennus laajennus Harju / Sepän lukio laajennus Lyseo Voionmaa Tikkakoski 1490 Konservatorio Yhteensä, m M M M M Investoinnit 13,00 16,40 18,28 16,48 - Lyseon ja Voionmaan myyntitulo -2,6 M - Voionmaan myyntitulo -1,46 M - Lyseon myyntitulo -1,14 M Harjun peruskorjaus +4,4 M - Lyseon myyntitulo -1,14 M Vuokra-arvio investointien jälkeen M /vuosi 2,86 3,34 3,33 3,39 0,480 0,470 0,530 - Vuonna 2012 talousarvion mukaan lukioiden vuokrat ovat 2,67 M - Vuokra-arviot eivät huomioi indeksiä Tikkakoskelle ei selvityksessä ole osoitettu lukion toimitiloja. Tikkakosken lukion toiminnot ovat tarvittaessa sijoitettavissa kaikissa esitetyissä vaihtoehdoissa hahmottuviin kokonaisuuksiin. Vaihtoehto A1 on investoinneiltaan ja vuokra-arvioltaan edullisin. Vuokra on noin 2,86 M vuodessa. Vuosivuokrat ovat investointien aikaansaaman rahoitusvastikkeen kasvamisen johdosta noin euroa korkeammat kuin nykyiset vuokrat. Valtionosuusrahoituksen lukio-opetukseen osoitetun korotuksen ansiosta lukion toimintatuotot kasvavat ja vaihtoehto A1:n vuokrien arvioidaan pysyvän suhteellisesti nykytasossa eli vuokrat ovat noin 18 % toimintatuotoista, kun oletetaan, että valtionosuus pysyy uudella tasolla.

15 Sivu 15/15 Vaihtoehtojen A2, C ja D vuokra-arviot ovat keskenään lähes samalla tasolla, 3,3-3,4 M vuodessa. Mikäli lukioverkon kehittäminen valitaan näiden vaihtoehtojen joukosta, tulee tiloihin menevä korkeampi vuokrakulu, noin euroa vuodessa, kattaa säästöinä muusta toiminnasta kuten henkilöstön palkoista, ostopalveluista, materiaaleista jne, jotta tavoitteena oleva nollatulos toimintatuottojen ja toimintakulujen kesken on mahdollista saavuttaa. Näistä kolmesta vuokrakustannuksiltaan samantasoisista vaihtoehdoista investointitarpeeltaan edullisin on vaihtoehto A2: Harju+Lyseo 1200 Viitaniemi Tämä vaihtoehto on tehokas tilankäytöltään. Liiketalouden ja tietojenkäsittelyn koulutus voi siirtyä Harjulle ja ko. toiminnalta vapautuvat tilat voidaan osoittaa kasvavan lukion käyttöön Viitaniemessä.