LOPPURAPORTTI Jämsän kaupunki. Jämsän lukion toimitilaratkaisun suunnittelu Sivu 1/18

Transkriptio

1 Sivu 1/18 Tilaaja: Jämsän kaupunki Hanke: Jämsän lukion toimitilaratkaisun suunnittelu LOPPURAPORTTI Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa Luovutetaan Jämsän kaupunginhallitukselle Haahtela kehitys Oy

2 LOPPURAPORTTI Sivu 2/18 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO WORKPLACE PLANNING -PROSESSI JÄMSÄN LUKION SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Tilastokeskuksen väestöennuste Nykytilanne ja opiskelijaennuste Mitoittavan toiminnan volyymi Aikamalli JAMSÄN LUKION TILATARVE JÄMSÄN LUKION SIJOITTAMISEN VAIHTOEHDOT Jämsän keskusta, nykyisten tilojen peruskorjaus / vaihtoehto A Auvilan kampus Tilat yhteiskäytössä Jao:n kanssa / Vaihtoehto B Auvilan päärakennus lukion käytössä / Vaihtoehto C Liikuntatilojen lisärakentaminen Uudisrakennus Lukiolle uudisrakennus / Vaihtoehto D Lukiolle uudisrakennus ilman omia liikuntatiloja / Vaihtoehto E VAIHTOEHTOJEN INVESTOINTI- JA YLLÄPITOKUSTANNUKSET Ylläpitokustannusten määritys selvityksessä Yhteenveto investointi- ja ylläpitokustannuksista LUKION SIJOITUSRATKAISUN MUITA NÄKÖKULMIA YHTEENVETO Liitteet Liite 1, Lukio 300 opiskelijaa, tilaluettelo Liite 2, Sijoituskaaviot nykytiloihin ja Auvilan kampuksen tiloihin Liite 3, Kaavoituksen ja kaupunkikuvan näkökulmia, Kari Vaara

3 LOPPURAPORTTI Sivu 3/18 1 JOHDANTO Lukion tilaselvitys on tehty Jämsän kaupungin toimeksiannosta. Työ on aloitettu huhtikuussa ja se on valmistunut elokuussa Jämsän kaupunki on päättänyt yhdistää Jämsän ja Jämsänkosken lukiot. Toimeksiannossa on määritelty tilaselvitys koskemaan Jämsän lukion nykyisiä tiloja, Auvilan kampuksen tiloja ja uudisrakennusta. Jämsän nykyinen lukiorakennus sijaitsee Jämsän keskustassa osoitteessa Keskuskatu 16 ja vaatii lähiaikoina peruskorjauksen. Jämsän lukion peruskorjauksesta on tehty tavoitehinta-arvio kesäkuussa Peruskorjauksen hinnaksi saatiin 5,5 M (alv 0%). Jämsän taloudellinen tilanne edellyttää investointien tarkkaa harkintaa, joten lukion nykyisten tilojen korjaamisen lisäksi haluttiin selvittää yllä mainitut muut tilavaihtoehdot. Tämän selvityksen tavoitteena on tutkia ja kuvata läpinäkyvästi Jämsän uuden lukion opiskelijapaikkamäärää ja tilatarve tulevaisuudessa, eri sijoitusvaihtoehdoissa muodostuvat tilat sekä vaihtoehtojen investointi- ja ylläpitokustannukset. Opiskelijamäärä ja mitoittava ryhmäkoko on sama kaikissa vaihtoehdoissa, joten opetuksen järjestämisen kustannusten on arvioitu pysyvän kaikissa vaihtoehdoissa samana. Selvitys luovutetaan Jämsän kaupungille ja sen toivotaan helpottavan päätösprosessia Jämsän lukion toimipisteen sijoitusratkaisusta. Selvitysprosessia on ohjannut Jämsän kaupunginjohtajan nimeämä ohjausryhmä, joka on kokoontunut kuusi kertaa. Ohjausryhmän jäseninä ovat olleet Leena Kilpeläinen Juha Damskägg Reijo Järvinen Kari Vaara Ari Luostarinen Erkki Kainulainen Susanna Ruusu Miro Seppänen Vili-Veikko Rauhala sivistystoimenjohtaja, pj lukiokoulutuksen rehtori, varapj kiinteistöpäällikkö yhdyskuntatoimenjohtaja, 1.8. alkaen va. kaupunginarkkitehti talousjohtaja sisäinen tarkastaja lukioiden henkilökunnan edustaja lukioiden oppilaskuntien edustaja lukioiden oppilaskunnan edustaja, varahenkilö Selvityksen ovat laatineet projektipäälliköt Minna Moisio ja Raili Kuosmanen, työtä on johtanut dosentti Ari Pennanen Haahtela Oy:stä.

4 LOPPURAPORTTI Sivu 4/18 2 WORKPLACE PLANNING -PROSESSI WorkPlace Planning -prosessissa organisaatio ei ilmoita tilojen määriä tai kokotavoitteita vaan he kuvaavat mitä he tekevät operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Organisaatioiden opetustoiminta (ydintoiminta) kuvataan oppilaan näkökulmasta opetuksen kurssien pohjalta. Kuvauksessa huomioidaan opiskelijamäärä, opintojen määrä ja opintojen tarvitsemat erilaiset oppimisympäristöt. Kuvausten perusteella ohjelmisto mitoittaa toimintaa palvelevat tilat ja niiden käyttöasteet. Tuki- ja oheistoimintoja ovat oppilaitosten hallinto, henkilöstön itsenäinen työskentely, varastointi, ravitsemuspalvelut jne. Tuki- ja oheistoiminnot kuvataan henkilöstön määrinä, varastointitarpeina, lounasmäärinä jne. Kuvausten perusteella ohjelmisto mitoittaa toimintaa palvelevat tilat. WorkPlace Planning -prosessissa toimialan strateginen ja operatiivinen johto suunnittelee tulevan toimitilaympäristön avoimen interaktiivisen dialogin avulla. Keskustelun näkökulmina ovat toimintojen ajankäytön tarkoituksenmukaisuus tiloissa sekä tilojen laajuuden tarkoituksenmukaisuus suhteessa tilan sisäisiin suorituksiin. Dialogia ja oppimisprosessia ohjaa toimitilasuunnittelija raportoimalla prosessin nykytilanteesta ja nostamalla esiin toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Dialogia tuetaan Wop -tietomallin mittausten avustuksella.

5 LOPPURAPORTTI Sivu 5/18 3 JÄMSÄN LUKION SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Tilastokeskuksen väestöennuste Lukioikäisten määrän ennusteena on käytetty Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain Vuonna 2020 on Jämsässä 688 lukioikäistä vuotiasta nuorta, mikä on 185 nuorta (-21%) vähemmän kuin vuonna Vuoden 2020 jälkeen lukioikäisten määrän ennustetaan pysyvän tasaisena. Kuva: Jämsän lukioikäisten määrän ennuste vuoteen 2025 asti 3.2 Nykytilanne ja opiskelijaennuste Jämsässä toimii tällä hetkellä kaksi lukiota. Lukuvuonna Jämsän lukiossa oli 234 opiskelijaa ja Jämsänkosken lukiossa 95 opiskelijaa. Yhteensä opiskelijoita oli 329. Lukiot on päätetty yhdistää. Nykyinen opiskelijamäärä 329 opiskelijaa tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä noin 38% Jämsän 16-vuotiaiden ikäluokasta valitsee lukion peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Jämsän kaupunki on linjannut tähän selvitykseen lukion kooksi 300 opiskelijaa. Kun ikäluokat pienenevät ennusteen mukaan, lukion vetovoimaisuuden on lisäännyttävän nykyisestä. 300 opiskelijan lukion opiskelijapaikat täyttyvät vuon-

6 LOPPURAPORTTI Sivu 6/18 na 2020, jos 45% ikäluokasta valitsee lukio-opinnot. Lukion oma ennuste lukuvuodelle on 309 opiskelijaa. Pirkanmaan aikuislukio järjestää opetusta arki-iltaisin ja se käyttää yhtä opetustilaa Jämsän lukion tiloista. 3.3 Mitoittavan toiminnan volyymi Lukiokoulutuksen tilatarpeen määrittelyssä lähtökohtana on opiskelijamäärä, ryhmäkoko ja kurssitarjonta. Opiskelijapaikkoja muodostuu laskennallisesti 300, kun aloituspaikkoja on 100 ja opintojen pituus on 3 vuotta. Ryhmäkoko on 25 opiskelijaa. Tätä mitoitusta on käytetty Wop -mittauksessa opiskelijamääränä ja toiminnan keskimääräisenä ryhmäkokona. Mittauksessa on arvioitu, että puolet opiskelijoista valitsee pitkän matematiikan ja puolet lyhyen. Opiskelijat suorittavat lukion kursseja matematiikan valinnan mukaan joko 84 tai 81 kurssia (minimimäärä on 75 kurssia). Jämsän lukiossa opiskelevat kaksois- tai kolmoistutkinnonsuorittajat integroituvat ryhmiin eivätkä lisää tilantarvetta. Lukio-opintojen pituus voi vaihdella 2-4 vuotta, mutta esim. erillisiä 4. vuosiluokan ryhmiä ei ole, vaan myös nämä opiskelijat integroituvat järjestettäviin ryhmiin. Lukion toiminta on mallinnettu rehtoreiden ja opettajien haastatteluiden pohjalta. 3.4 Aikamalli Wop -mittauksessa opiskelijamäärän ja toiminnan lisäksi lähtötietona käytetään aikamallia. Aikamalli kuvaa sitä aikaa vuodesta, jonka koulu on toiminnassa. Tässä selvityksessä aikamallina on käytetty 38 viikkoa vuodessa kahden vuoden osalta ja 25 viikkoa kolmannen vuoden osalta. Yksi työviikko on 40 tuntia. Toiminnan järjestäminen muuna ajankohtana: iltaisin, viikonloppuisin tai lomaaikoina, nostaa tilojen käyttöä, mutta ei vaikuta tilojen tarpeen mitoittamiseen. Tilaluetteloissa esitetyt tilojen käyttöasteet prosentteina kuvaavat ko. tilan käyttöä kurssien tuntimäärän perusteella lasketun tarpeen mukaan. Tilaa käytetään 100 %:sti, jos siellä on opetussuunnitelman mukaista toimintaa 40 tuntia viikossa. Opetussuunnitelmien mukainen opetus vaatii erilaisia tiloja ja opetus tapahtuu jaksoissa, joiden tuntimäärät vaihtelevat, joten tiloihin tulee varata lukujär-

7 LOPPURAPORTTI Sivu 7/18 jestyksen suunnittelukapasiteettia. Wop -mallinnuksessa lähtökohtana on, että pyritään 75 % eli n. 30 viikkotunnin tilakohtaiseen kuormaan. Ohjelma avaa uuden samannimisen tilan, jos ko. aika-raja tilassa ylittyy. Erikoisluokkien osalta, joiden laiteinvestointikustannukset ovat suuret, voi olla järkevää hyväksyä suurempi käyttöaste kuin 75 %. Ohjelma ei kuitenkaan tee sitä automaattisesti, vaan kyseinen ratkaisu jää toimijoiden päätettäväksi. Samoin toimijat joutuvat pohtimaan, onko perusteltua varata erillistä tilaa jollekin toiminnalle, jos opetussuunnitelman mukaan sen käyttö jää esim. 30% eli 12 tuntiin viikossa. 4 JAMSÄN LUKION TILATARVE Wop -mittauksen mukainen 300 opiskelijan lukion tilatarve on m2. Tilaluettelo on liitteenä 1. Liikuntasalin käyttöaste liikuntaan on mittauksessa 25 opiskelijan ryhmäkoolla 25%, joka tarkoittaa, että salissa on liikunnanopetusta keskimäärin 10 tuntia viikossa. Käyttö vaihtelee vuodenajan mukaan, rospuuttoaikoina liikuntatunnit järjestetään pääosin liikuntasalissa. Ulkoliikuntakausina salissa on toimintaa vähän. Tärkeäksi salin kokoa mitoittavaksi tekijäksi nousi yo-kirjoitusten järjestäminen. On arvioitu, että noin sadan opiskelijan yo-kirjoitustilaisuuksia on keväisin ja syksyisin 4 päivää (4+4 päivää, mm. äidinkieli, englanti, matematiikka, reaali). Lisäksi on 3+3 päivää, jolloin yo-kirjoituksiin osallistuu noin 65 opiskelijaa ja 3+3 päivää, jolloin osallistujia on max 30 opiskelijaa. Jos yo-kirjoitusten tilatarpeen mitoituksena käytetään 5 m2 / opiskelija, tilatarpeeksi muodostuu seuraava 8 pv vuodessa 100 opisk x 5 m2 n. 500 m2 6 pv vuodessa 65 opisk x 5 m2 n. 325 m2 6 pv vuodessa 30 opisk x 5 m2 n. 150 m2 Tilaohjelmassa liikuntasalin koko on mitoitettu kirjoitusten järjestämistarpeen mukaisesti ja liikuntasalin kokona on käytetty 500 m2. Mittauksessa on huomioitu tilankäytön optimointi siten, että erikoisluokkia, joihin 300 opiskelijan lukiossa tulee pienet käyttöasteet, käytetään myös yleisopetustilana. Esim. musiikkiluokassa järjestetään muutakin opetusta kuin musiikkia.

8 LOPPURAPORTTI Sivu 8/18 Tilatarve ilman liikuntatiloja on noin m2. Laskentatapa on esitetty liitteenä 1 olevassa tilaluettelossa. Lukion Wop -mittauksen tilaluettelo voi toimia uudisrakennuksen tilaohjelmana, mutta sitä ei voi suoraan saavuttaa olemassa olevissa tiloissa. Jos esim. tilatarve on 60 m2 ja olemassa oleva tila on 64 m2, ei tilaa kannata lähteä purkamaan vaan se peruskorjataan nykyisen kokoiseksi. Tilaohjelman tilojen sijoituksessa vanhoihin tiloihin hyväksytään yleensä maksimissaan 10% suunnitteluväljyys. Peruskorjaushankkeissa tilojen määrä muodostuu siis yleensä noin 5-10% Wop -mittauksen tilojen määrää suuremmaksi. 5 JÄMSÄN LUKION SIJOITTAMISEN VAIHTOEHDOT Toimeksiannon mukaisesti selvitystyön aikana tutkittiin lukion sijoittaminen Jämsän lukion nykyisiin tiloihin, ja Jämsän ammattiopiston Auvilan kampuksen tiloihin. Näitä vaihtoehtoja verrattiin lukion tilojen uudisrakennukseen. Olemassa olevien tilojen kyky palvella lukion toimintoja tutkittiin sijoittamalla tilatarpeen mukainen määrä tiloja nykyisen lukiorakennuksen pohjakuviin sekä Auvilan kampuksen pohjakuviin. Sijoituskaaviot ovat liitteenä 2. Sijoituskaavioita tutkimalla määriteltiin tilojen kehittämistarpeet toimipisteittäin. Esitetty tilasijoitus on yksi mahdollinen tutkittu vaihtoehto. Vaihtoehtoja on luonnollisesti useita. Tilojen varsinainen suunnittelu käynnistyy toimipisteen sijoitusvaihtoehdon valinnan jälkeen. Tilojen sijoittamisen toiminnallisia eroja on koottu vaihtoehdoittain. 5.1 Jämsän keskusta, nykyisten tilojen peruskorjaus / vaihtoehto A Nykyinen lukion, liikuntatoimen ja työväenopiston käytössä oleva rakennus on rakennettu vuosina ja tiloja on yhteensä m2. Lukion tiloja on m2. Lukion käytössä olevien liikuntatilojen kooksi on arvioitu 960 m2, joka koostuu 630 m2 liikuntasalista, liikuntavälinevarastosta, kahdesta pukupesutilayksiköstä, liikunnanopettajien puku-pesutiloista sekä osuudesta liikenne- ja teknisiä tiloja. Loppuosa 740 m2 rakennuksesta on työväenopiston ja liikuntatoimen käytössä. Sijoituskaaviot ovat liitteessä 2.

9 LOPPURAPORTTI Sivu 9/18 Lukion tilat Liikuntatilat Tarve m2 780 m2 Tarjonta m2 960 m2 Erotus 150 m2 180 m2 6 % 23 % Nykyiset lukiorakennusosan tilat vastaavat kooltaan tarvetta. Tilojen peruskorjaus on tarpeellinen ja ajankohtainen elinkaarensa (40v) ja tilojen teknisen kunnon puolesta. Muodostuva suunnitteluväljyys on 6%. Koska lukion opetuksessa liikuntatilojen käyttö on vähäistä, käyttöaste 25 %, lukion vastuulle on laskettu 25% liikuntatilojen (960 m2) ylläpitokustannuksista. Loppuosasta vastaa tilojen muu käyttäjä. Vaihtoehto A:n tilojen määrä, investoinnit ja ylläpitokustannukset yhteensä: Investointitarve Ylläpito vuodessa Lukion tilat m Liikuntatilat / lukio 960 m (25%) Yht m Muut tilat 740 m Liikuntatilat / muu käyttäjä 960 m (75%) Lukion käytössä on tilaa m2, josta vuokravastuu on vuodessa ja investointitarve 5,8 M. Muu käyttäjä (nykyisin työväenopisto ja liikuntatoimi) jakaa vuokravastuuta liikuntasalista (75%) ja vastaa 740 m2:n vuokrista sekä 1,2 M investoinnista. Koko rakennuksen, m2, vuokravastuu on noin vuodessa. Vaihtoehdon ominaisuuksia Jämsän kaupungin oma investointi Säilyttää oppilaitosrakennuksen nykyisellä paikalla. Kaikki yo-kirjoitustilaisuudet voidaan järjestää omassa salissa Ylläpidon ja investoinnin rahoitukseen tarvitaan liikuntatoimi ja työväenopisto tai joku muu toimija Liikuntatilojen määrä Jämsässä pysyy ennallaan Keskeinen sijainti ja helposti saavutettavissa esim. linja-autoaseman läheisyys Keskustan palvelut lähellä Rakennus suunniteltu alun perin lukio- ja liikuntahallirakennukseksi

10 LOPPURAPORTTI Sivu 10/ Auvilan kampus Nykyinen Auvilan päärakennus (alunperin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos), josta on jatkossa käytetty nimitystä päärakennus, on m2 ja vieressä oleva alkujaan puutarha-alan koulutukselle rakennettu rakennus, josta on jatkossa käytetty nimitystä puutarha-alan rakennus, on m2. Yhteensä rakennuksissa on tilaa tarjolla noin m2. Lukion tilatarve Wop -mittauksen mukaan on m2 sisältäen 500 m2:n liikuntasalin. Auvilan kampuksella on nyt Jämsän ammattiopiston nuorisoasteen opiskelijoita yhteensä noin 400 ja lisäksi on aikuisopiskelijoita. Opetusta järjestetään sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa noin 150 opiskelijalle, nuoriso- ja vapaaajanohjauksen perustutkinnossa noin 80 opiskelijalle, puutarhatalouden perustutkinnossa noin 120 opiskelijalle ja matkailualan perustutkinnossa noin 60 opiskelijalle. Jao:n on mahdollista siirtää osa koulutuksista tai koko toiminta Jämsänkoskelle Myllymäen kampukselle. Auvilan kampuksen tilat omistaa tällä hetkellä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Koulutuskuntayhtymällä on käynnissä selvitys, jossa tavoitteena on tehostaa ammattiopiston nykyistä tilankäyttöä. Selvitys valmistuu syksyllä Tilat yhteiskäytössä Jao:n kanssa / Vaihtoehto B Tässä vaihtoehdossa Auvilan kampukselle sijoittuu yhteensä noin 600 opiskelijaa: lukiokoulutuksen 300 opiskelijaa ja Jao:n sosiaali- ja terveysalan opetus sekä Jao:n muuta opetusta yhteensä noin 300 opiskelijaa. Vaihtoehdossa noin 100 Jao:n opiskelijaa siirtyy Auvilasta Myllymäen kampukselle. Sijoituskaaviot ovat liitteessä 2. Auvilan kampuksen tiloista on yhteiskäyttöisiksi Jao:n kanssa arvioitu auditorio, liikuntatilat (sali 300 m2) 560 m2 ruokala ja keittiö 290 m2 kirjasto 100 m2 Yhteiskäyttöisiä tiloja on yhteensä 950 m2 ja niiden vuokravastuu on jaettu puoliksi lukion ja Jao:n kesken. Sote-alan erikoistilat sijoittuvat päärakennukseen. Päärakennus on rakennettu vuonna 1995 ja se on kunnoltaan hyvä. Rakennus tarvitsee peruskorjauksen arviolta vuonna 2035, jolloin se on 40 vuotta vanha. Puutarha-alan rakennus on rakennettu vuonna 1988 ja arvioitu peruskorjaus ajoittuu vuoteen Lukion siirtyminen rakennukseen aikaansaa toiminnallisia tilamuutostarpeita, jotka Jao on valmis toteuttamaan, siten että käytössä on terveet, turvalliset ja asianmukaiset tilat. Muutostarpeet on arvioitu seuraavasti fy-ke ja ma-bio luokkien rakentaminen

11 LOPPURAPORTTI Sivu 11/18 musiikkiluokka, tilamuutoksia ruokasali-keittiö, peruskorjaus Investointi on yhteensä ja toteuttajana Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Vaihtoehto B:n tilojen määrä ja ylläpitokustannukset yhteensä: Ylläpito vuodessa Lukion tilat m Yhteiset tilat 950 m (50%) Yht m Vaihtoehdon ominaisuuksia Jämsän kaupungin ei tarvitse investoida Synnyttää 2. asteen yhteisen kampuksen (ammatilliset opinnot ja lukio) Kahdeksan yo-kirjoitustilaisuutta vuodessa ja osa liikunnan opetuksesta tulee järjestää ulkopuolelta vuokratuissa tiloissa (jonkun muun koulun salissa) Liikuntatilojen kokonaismäärä pienenee Jämsässä, mikäli lukion nykyinen sali puretaan Työväenopiston toimistotilojen sijoittamiselle on Jämsän kaupungilla tarjota muuta tilaa Matkaa keskustaan on 3 km Edellyttää uusia logistisia järjestelyjä Puutarha-alan rakennus tulee peruskorjausikään 2020-luvun lopulla Nykyisen lukiorakennuksen jatkokäyttö / purku ratkaistava Auvilan päärakennus lukion käytössä / Vaihtoehto C Mikäli lukio ottaa Auvilan päärakennuksen käyttöönsä ja Jao siirtää Auvilan toimintansa Myllymäen kampukselle, päärakennus on yksin lukion käyttöön liian suuri. Siinä tapauksessa noin 700 m2 tilaa tulisi osoittaa muun toiminnan käyttöön. Silloin lukion käytössä on päärakennuksen m2, jonne täytyy rakentaa keittiö (83 m2 x 3500 /m2) ruokailutilat (125 m2 x /m fy-ke ja ma-bio luokat Investointitarve on yhteensä euroa. Vaihtoehto C:n tilojen määrä, investoinnit ja ylläpitokustannukset yhteensä:

12 LOPPURAPORTTI Sivu 12/18 Investointitarve Ylläpito vuodessa Lukion tilat m Muun käyttäjän tilat 735 m Yht m Kiinteistöjen omistusjärjestelyt vaativat lisäselvitystä, mikäli lukio sijoittuu Auvilaan ja Jao muuttaa Jämsänkoskelle Myllymäen kampukselle. Päärakennukseen tulisi löytää lukion lisäksi muu käyttäjä, joka käyttää tiloja noin 700 m2. Puutarhaoppilaitoksen tilat (1 970 m2) jäävät tyhjilleen (vuokravastuu Jao:n). Vaihtoehdon ominaisuuksia Jämsän kaupungin oma investointi ja päärakennuksen kiinteistön takaisinosto Kahdeksan yo-kirjoitustilaisuutta vuodessa ja osa liikunnan opetuksesta tulee järjestää ulkopuolelta vuokratuissa tiloissa (jonkun muun koulun salissa) Ylläpidon rahoitukseen tarvitaan liikuntatoimi ja työväenopisto tai joku muu toimija Matkaa keskustaan on 3 kilometriä Edellyttää uusia logistisia järjestelyjä Liikuntatilojen kokonaismäärä pienenee Jämsässä, mikäli lukion nykyinen sali puretaan Nykyisen lukiorakennuksen jatkokäyttö / purku ratkaistava Liikuntatilojen lisärakentaminen Tilaohjelmassa liikuntasalin koko on mitoitettu kirjoitusten järjestämistarpeen mukaisesti ja liikuntasalin kokona on käytetty 500 m2. Auvilassa on 300 m2 kokoinen liikuntasali. Arviolta kahdeksan yo-kirjoitustilaisuutta vuodessa tarvitsee suuremman salin. Samoin jos liikunnan opetusta annetaan kahdelle ryhmälle yhtä aikaa, tarvitaan suurempi sali. Liikunnanopetuksen tukeutuminen muihin Jämsän liikuntasaleihin vaatii erityisjärjestelyjä etäisyyden vuoksi. Mikäli Auvilan salia halutaan suurentaa 500 m2 kokoiseksi, lisää se investointitarvetta ja ylläpitokustannuksia molemmissa yllä esitetyissä vaihtoehdoissa. Auvilan nykyisen salin laajennus on mahdollista vain salin pituussuuntaan ja silloin se tarkoittaa viereisen tien katkeamisen vuoksi uusia tiejärjestelyitä sekä mahdollisesti yhden asuntolarakennuksen purkamista. Salin laajennus 200 m2 investointitarve on laajennusosan vuokra-arvio vuodessa

13 LOPPURAPORTTI Sivu 13/18 Mikäli Auvilaan rakennetaan kokonaan uusi liikuntasali, 500 m2, niin rakennuksen kooksi oheistiloineen muodostuu noin 900 m2. investointitarve on 1,8 M liikuntasalirakennuksen vuokra vuodessa 5.3 Uudisrakennus Lukiolle uudisrakennus / Vaihtoehto D Mikäli lukion tilat rakennettaisiin uudisrakennukseen, muodostuu tilojen kokonaismääräksi Wop-mittauksen mukaisesti m2 Vaihtoehto D:n tilojen investoinnit ja ylläpitokustannukset yhteensä: investointitarve on 6,57 M vuokra vuodessa Uudisrakennuksen tonttikustannuksia ei ole huomioitu laskelmissa. Tontti on kuitenkin osoitettavissa keskusta-alueelta. Vaihtoehdon ominaisuuksia Jämsän kaupungin oma investointi Lisää Jämsän kaupungin julkisia tiloja, mikäli nykyisiä lukion tiloja ei pureta Kaikki yo-kirjoitustilaisuudet voidaan järjestää omassa salissa Liikuntatilojen kokonaismäärä pysyy ennallaan Jämsässä, mikäli lukion nykyinen sali puretaan Keskeinen sijainti ja helposti saavutettavissa esim. linja-autoaseman läheisyys Keskustan palvelut lähellä Uudisrakennuksen sijoittamiselle on tonttivaihtoehtoja Nykyisen lukiorakennuksen jatkokäyttö / purku ratkaistava Lukiolle uudisrakennus ilman omia liikuntatiloja / Vaihtoehto E Vaihtoehdossa E lukiolle rakennettaisiin uudet tilat, m2, ilman liikuntasalia siten, että liikuntatilat olisivat jonkun nykyisen koulun kanssa yhteiset (Paunu ja Vitikkala). Vaihtoehto E:n tilojen investoinnit ja ylläpitokustannukset yhteensä: investointitarve on 5 M vuokra vuodessa

14 LOPPURAPORTTI Sivu 14/18 Uudisrakennuksen tonttikustannuksia ei ole huomioitu laskelmissa. Tontti on kuitenkin osoitettavissa keskusta-alueelta. Tässä vaihtoehdossa toisen koulun liikuntasali olisi ylioppilaskirjoitusten käytössä 2 viikkoa keväällä ja kaksi viikkoa syksyllä. Tänä aikana sali ei ole muun päiväkäyttäjän käytettävissä. Lisäksi liikuntasali olisi lukion liikuntatuntien käytössä noin kaksi tuntia päivässä. Vaihtoehdon ominaisuuksia Jämsän kaupungin oma investointi Liikuntatilojen kokonaismäärä pienenee Jämsässä, mikäli lukion nykyinen sali puretaan Yo-kirjoitustilaisuudet ja lukion liikuntatunnit lisäävät jonkun nykyisen koulun salin käyttöä Työväenopiston toimistotilojen sijoitukselle on Jämsän kaupungilla tarjota muuta tilaa Keskeinen sijainti ja helposti saavutettavissa esim. linja-autoaseman läheisyys Keskustan palvelut lähellä Uudisrakennuksen sijoittamiselle on tonttivaihtoehtoja Nykyisen lukiorakennuksen jatkokäyttö / purku ratkaistava

15 LOPPURAPORTTI Sivu 15/18 6 VAIHTOEHTOJEN INVESTOINTI- JA YLLÄPITOKUSTANNUKSET 6.1 Ylläpitokustannusten määritys selvityksessä Lukio-opetuksen tilakustannukset ovat nykyisin yhteensä euroa vuodessa (noin 4 /m2/kk). Jämsän kaupunki ei huomioi tilakustannuksissa sitoutuneen pääoman korkoa eikä kiinteistöissä syntyvää korjausvelkaa, vaan vuokra kattaa tilojen ylläpidon (ei siivousta) ja tasearvosta tehtävät suunnitelman mukaiset poistot. Esitettyjen vaihtoehtojen tilakustannukset on saatettu keskenään vertailukelpoisiksi. Kaikissa vaihtoehdoissa on huomioitu kaikki ylläpidon kulut (lämmitys, vesi, kunnossapito, siivous jne.) samansuuruisina, 4,75 /m2/kk. Jämsän kaupungin vastuulla olevien investointien rahoitus, on oletettu hoidettavan lainarahoituksella, jonka keskimääräinen korko on 4%. Lainan takaisinmaksuaika on uudisrakennuksen osalla 30 vuotta ja peruskorjauksen osalla 25 vuotta. Näin muodostuva rahoitusvastike on lisätty ylläpitokuluihin. Vuokra-arviot ovat seuraavat: Vuokra-arvio Nykyiset tilat 13,24 /m2/kk Auvilan tilat 11,00 /m2/kk Uudet tilat 14,34 /m2/kk Auvilan kampuksella nykyinen Jyväskylän koulutuskuntayhtymän perimä vuokra on noin 11 /m2. Tällä neliövuokralla Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on lähtökohtaisesti valmis vuokraamaan tilat edelleen Jämsän lukion käyttöön, mikäli tarvittavien muutostöiden kustannukset ovat tässä raportissa esitetyn mukaiset (vaihtoehto B). Vaihtoehdossa C, jossa lukio sijoittuu yksin Auvilan päärakennukseen, on käytetty samaa 11 /m2 suuruista vuokraa.

16 LOPPURAPORTTI Sivu 16/ Yhteenveto investointi- ja ylläpitokustannuksista Alla olevaan taulukkoon on koottu vaihtoehtojen Jämsän kaupungille tuomat investointi- ja ylläpitokustannukset. Jämsän lukion toimitilaratkaisun vaihtoehdot Tilaa käytössä m2 Liikuntatilat / yhteiskäyttötilat Investointitarve / lukio Investointitarve / muu käyttäjä Vuokra lukio /vuosi Vuokra muu käyttäjä (Jämsä) /vuosi A Nykyiset tilat korjattuna (liik.sali 630 m2) B Auvila yhteiskäyttö Jaon kanssa (liik.sali 300 m2) C Auvila lukio päärakennuksessa (ei yhteiskäyttöä Jao:n kanssa) (liik.sali 300 m2) Kiinteistön takaisinosto D Uudisrakennus (liik.sali 500 m2) E Uudisrakennus ilman liikuntatiloja Tilakustannusten määrä ja suhteellinen osuus lukio-opetuksen käyttötaloudesta tulee kasvamaan nykytasosta ( euroa vuodessa) kaikissa vaihtoehdoissa. Vuosivuokralaskelma on esitetty taulukon sarakkeessa Vuokra lukio /vuosi. Ylläpitokustannuksiltaan edullisin on vaihtoehto B. Vaihtoehdoissa A, C ja D on tilaa, jonka vuokravastuu jää Jämsän kaupungin ylläpitämälle muulle toiminnalle tai ylimääräinen tila jää tyhjilleen. Nykyisen lukiorakennuksen tuleva käyttö jää ratkaistavaksi vaihtoehdoissa B, C, D ja E. Mikäli rakennus puretaan Jämsän kaupungin toimesta, purku- ja maisemointikustannuksiksi on arvioitu noin euroa. Mikäli tontin jatkokäyttöön

17 LOPPURAPORTTI Sivu 17/18 löytyy ulkopuolinen toimija, kaupungin on mahdollista saada tontista myyntituloja. Vaihtoehdoissa, joissa lukio sijoittuu Auvilaan (vaihtoehto B ja C) liikuntasalin koko on tavoitetta pienempi. Liikuntasalin tarve on 500 m2 ja tarjonta Auvilassa 300 m2. Vaihtoehdossa C on Auvilan kiinteistön takaisinosto Jämsän kaupungille mahdollinen. 7 LUKION SIJOITUSRATKAISUN MUITA NÄKÖKULMIA Kaikissa esitetyissä lukion sijoitusvaihtoehdoissa on lukiokoulutuksen ohella mukana myös muu toimija. Nykyisen rakennuksen peruskorjausvaihtoehdossa myös Jämsän työväenopiston tilat tulisivat peruskorjattaviksi. Lukion Auvilaan sijoittavissa vaihtoehdoissa tilaratkaisut ovat riippuvaisia Jämsän ammattiopiston tulevaisuuden tilaratkaisuista. Ilman liikuntasalia rakennettava uudisrakennus tukeutuisi liikuntatilojen osalta esim. nykyisiin Vitikkalan ja Paunun kouluihin. Lukion uudisrakennus, joka sisältää kaikki lukion tarvitsemat tilat ei sekään ole itsenäinen erillinen ratkaisu, vaan liittyy vahvasti kaupungin keskusta-alueen kehittämiseen. Va. kaupunginarkkitehti Kari Vaaran näkemyksiä lukion sijoitusratkaisun vaikutuksista maankäytön ja kaupunkikuvan kehittämiseen on liitteenä 3. 8 YHTEENVETO Lukion nykyisten tilojen peruskorjauksen (vaihtoehto A) jälkeen arvio lukion tilakustannuksista on euroa vuodessa. Nykyisen rakennuksen peruskorjaus on kokonaisinvestointina ja tulevina ylläpitokuluina Jämsän kaupungille kallein vaihtoehto, kun mukana ovat myös muiden käyttäjien (liikuntatoimi, työväenopiston) tilat. Koko päärakennuksen tilakustannukset ovat noin euroa vuodessa.

18 LOPPURAPORTTI Sivu 18/18 Lukion tilojen sijoittaminen Auvilan kampukselle niin, että tilat ovat yhteiskäytössä Jämsän ammattiopiston kanssa, on tilakustannuksiltaan lukiolle edullisin vaihtoehto (vaihtoehto B). Tässä ratkaisussa osa ylioppilaskirjoituksista (kahdeksan päivää vuodessa) suunnitellaan toteutettavaksi jonkun muun koulun liikuntasalissa kuten mahdollisesti osa liikunnan opetuksesta. Liikuntatilojen lisärakentaminen Auvilaan on teknisesti mahdollista, mutta kallis ratkaisu. Vaihtoehdossa B Jyväskylän koulutuskuntayhtymä vastaa tilamuutosten investoinneista. Arvio lukion tilakustannuksista on noin euroa vuodessa. Jämsän ammattiopisto on tekemässä omaa tilaselvitystä, joka valmistuu syksyllä Yhtenä vaihtoehtona on ammattiopiston toimintojen keskittäminen Jämsänkoskelle Myllymäen kampukselle, jolloin Auvilan tilojen yhteiskäyttö ei voi toteutua. Lukion tilojen sijoittaminen Auvilan kampukselle siten, että Jämsän ammattiopisto ei toimi siellä, ei ole lukion kannalta toimiva vaihtoehto (vaihtoehto C), ellei tiloihin saada muuta toimijaa jakamaan vuokravastuuta. Arvio lukion tilakustannuksista on noin euroa vuodessa. Muun toimijan vuokravastuusta vastaa käytännössä Jämsän kaupunki. Päärakennuksen tilakustannukset ovat yhteensä noin euroa vuodessa. Entisen puutarhaoppilaitoksen tilat jäävät tyhjilleen (vuokravastuu Jao:n). Lukion uudisrakennus, joka sisältää liikuntasalin (vaihtoehto D) on tilakustannuksiltaan lukiolle kallein. Lukion osuus on noin euroa vuodessa ja koko rakennus yhteensä euroa vuodessa. Jämsän kokonaisinvestointina uudisrakentaminen on edullisempi vaihtoehto kuin nykyisen rakennuksen peruskorjaaminen, jos työväenopisto ei tarvitse muuta omaa tilaa kuin toimistotilat, jotka löytyvät olemassa olevista tiloista. Lukion uudisrakennus ilman liikuntatiloja (vaihtoehto E) on tilakustannuksiltaan euroa vuodessa. Tässä vaihtoehdossa sekä lukion liikunnanopetus että kirjoitusten järjestäminen tukeutuvat jonkun muun koulun liikuntasaliin. Mikäli lukion tilatarve ratkaistaan uudisrakentamisella, eikä liikuntatoimelle peruskorjata nykyisen lukiorakennuksen liikuntatiloja (liikuntasalien määrä pienentyy Jämsässä), on tämä vaihtoehto Jämsän kaupungille edullisempi kuin edellä esitetty vaihtoehto D.

19 Liite 1

20 Liite 1 Perus-, lukio- ja erityisopetuksen tilat - Tilaluettelo Kohde: Jämsän lukio 4-sarjainen lukio, opisk ryhmäkoko (24 28 opisk) Tekijä: Minna Moisio Henkilökuntaa opettajia 20, hallinto 4, yht 24 henk Päiväys, versio: , ver 2 Copyright Haahtela-kehitys Oy YDINTOIMINNOT Tila Ryhmäkoko ka kpl á m²teensä m² Yleisopetus Yleisopetustila 30 opp 68 % 1 64,8 64,8 Yleisopetustila 25 opp 68 % 4 56,5 226,0 Yleisopetustila 10 opp 49 % 1 25,0 25,0 Yleisopetustila, kielistudio 25 opp 49%+26% 1 60,5 60,5 Äidinkielen ja ilmaisutaidon luokka 25 opp 20%+55% 1 88,0 88,0 Luonnontiede Fys/Kem-luokka (A) 25 opp 75 % 1 96,0 96,0 Biol/Maant-luokka (B) 25 opp 57%+18% 1 80,0 80,0 Luonnontied. kokoelmah. ty ,0 35,0 Välinevarasto 1 15,0 15,0 Musiikki Musiikkiluokka 25 opp 13%+62% 1 80,0 80,0 Musiikkivarasto 1 25,0 25,0 Kuvataide Kuvataideluokka 25 opp 15%+60% 1 70,5 70,5 Kuvataidevarasto 1 12,0 12,0 Kuvataideopettaja 1 10,0 10,0 LiikuntaJuhla Liikuntasali(t) 25 % 1 500,0 500,0 Liikuntavälinevarasto 1 20,0 20,0 Ulkoliikuntavälinevarasto 1 20,0 20,0 Pukuhuone 14 opp 2 12,5 25,0 Pesuhuone 14 opp 2 7,5 15,0 Liikun. opett. työ- ja sos.tila 1 opet 2 6,0 12,0 592,0 Yhteensä 1479,8 TUKITOIMINNOT Tila Ryhmäkoko kpl á m²teensä m² Opetusväl. var. Opetusvälinevarasto 288 opp 3 19,0 57,0 Kirjasto Käsikirjasto 1 35,5 35,5 Lehdet 1 35,5 35,5 Lukupaikat 18 paikkaa 1 35,5 35,5 Työtilat Rehtori(t) 2 hlö 2 15,0 30,0 Kanslia 1 hlö 1 15,0 15,0 Opinto-ohjaaja 1 hlö 1 15,0 15,0 Opettajien työtila 17 työpiste 17 5,0 85,0 Työtilojen aputilat Kokoustila 12 hlö 1 25,0 25,0 Kopiointi, tsto-tarvikkeet 1 15,0 15,0 Arkisto 1 4,0 4,0 ATK-palvelimet 1 5,0 5,0 Oppilashuolto Terveydenhoitotila hlö 1 22,0 22,0 Näyte-wc 1 5,0 5,0 Lepohuone 1 7,0 7,0 Koulupsykologi/kuraattori hlö 1 15,0 15,0 Yhteensä 406,5

21 Liite 1 OHEISTOIMINNOT Tila Ryhmäkoko kpl á m²teensä m² Sisääntulo Aulat 72 hlö 1 65,0 65,0 Yleisönaulakko 288 hlö 1 20,0 20,0 Inva-wc 1 5,0 5,0 Ruokailu Ruokasali 96 paikkaa 1 125,0 125,0 Ruuanjakelu+astiapalautus 96 paikkaa 1 21,5 21,5 Jakelukeittiö 287 annos 1 62,0 62,0 Keittiöhenk. wc- ja pukutilat 1 hlö 1 5,0 5,0 Virkistys, henkilökunta Opettajien kahvio 15 hlö 1 29,5 29,5 Virkistys, oppilaat Oppilaskuntakioski ja -tsto 0 25,0 0,0 Saniteetti, vaatteet, opp. Wc-tilat 288 opp 20 1,5 30,0 Vaatenaulakko 288 opp 1 18,0 18,0 Säilytyslokerot 288 opp 1 36,0 36,0 Saniteetti, vaatteet, hk Wc-tilat 30 hlö 2 1,5 3,0 Vaatekaapit+suihkut 30 kaappia 2 12,5 25,0 Vaatenaulakko Yhteensä 30 hlö 1 3,0 3,0 448,0 KIINTEISTÖTOIMINNOT Tila Ryhmäkoko kpl á m²teensä m² Siivous Siivouskeskus 1 12,0 12,0 Siivouskomero 3 3,0 9,0 Siiv. henk. wc- ja pukutilat 3 hlö 1 4,5 4,5 Kiinteistön huolto ja valvonta Kiint.hoit.huone ja varasto 1 11,0 11,0 Kiinteistövalvomo/vahtimestari/keskusradi 1 10,0 10,0 Väestönsuojelu Väestönsuojat 255 hlö 3 74,5 223,5 Väestönsuojien hyötykäyttö Yhteensä 1-167,5-167,5 102,5 LIIKENNE- JA TEKNILLISET TILAT Tila Ryhmäkoko kpl á m²teensä m² Liikennetilat Liikennetilat 1 682,5 682,5 Tekniset tilat Teknilliset tilat Yhteensä 1 163,5 163,5 846,0 YHTEENSÄ yhteensä m² Yhteissummat OHJELMA/HYÖTYALA 2436,8 NETTOALA 3282,8 BRUTTOALA 3676,5 Tilaohjelman tilat ilman liikuntatiloja (vähentää myös liikenne- ja teknisen tilojen tarvetta) 2484,0 Liikuntasali -500 m2 Puku-pesutilat ja varasto -92 m2 Liikennetilat -166 m2 Tekniset tilat -40 m2-798 m2

22 Liite 2

23 Liite 2 Jämsän lukio Sijoituskaaviot nykytiloihin (vaihtoehto A) 1 2 Opetustila Opetustila Wc tilat Terv.hoit kerros Opettajien virkistys 3 Opetustila 4 Opetustila Opett. Työtila / aputilat Opett. työtila 1

24 Jämsän lukio Sijoituskaaviot nykytiloihin (vaihtoehto A) Liite 2 5 Opetustila 11 Opetustila Opetustila Opetustila Opetustila Opetustila Opetustila 2.kerros

25 Jämsän lukio Sijoituskaaviot nykytiloihin (vaihtoehto A) Liite 2 12 Opetustila Kirjasto Ruokasali Keittiö var Sos tila / hlökunta Tekn Ruokasali Kellarikerros

26 Jämsän lukio Sijoituskaaviot nykytiloihin / nykyiset liikuntatilat (vaihtoehto A) Liite 2 Liikuntasali 630 m2 960 m2 Vuokravastuu Lukio 25% Liikuntatoimi 75% 740 m2 Muu käyttäjä Vuokravastuu 100% Tekn Varasto Puku/pesu Puku/pesu Var 1.kerros

27 Jämsän lukio Sijoituskaaviot nykytiloihin / nykyiset liikuntatilat (vaihtoehto A) Liite 2 Muu käyttäjä Katsomo Aula 2.kerros

28 Jämsän lukio Sijoituskaaviot Auvilan kampukselle (vaihtoehto B) Liite Kuntosali 21% B Kirjasto Kielist / yl.op 49%+26% ,5 m Kahvih Hoitola 63% Auditorio B 127B B m2 16,5 m m2 Ilmaisutaito 20% Jao 8% m2 Liikuntasali Lukio 25% Jao 36% 129 Työtilat 20 henk Auditorioon mahtuu 47% myös lukion tunteja, joissa ryhmäkoko 30 opisk Jämsän lukion tarve: 12 opetustilaa + liikuntatilat Tilojen käyttö 130 Lukio Auvilan päärakennus 1.kerros Jämsä Jao Yhteiskäyttö Työtilat (käyttäjää ei nimetty)

29 Jämsän lukio Sijoituskaaviot Auvilan kampukselle (vaihtoehto B) Liite Sis./Kir. Hoitoluokka 64% B Yl opetus 71% 212 Yl.opetus 71% 222 Yl opetus 75% m2 Yl.op. 75% 9 m ,5 m Neuvottelu Kodinhoitoluokka 9%+66% B m m2 32 m2 19 m Neuvottelu Yl opetus 71% Yl opetus % 219 Työtilat 15 henk Auvilan päärakennus 2.kerros Jämsä Tilojen käyttö Lukio Jao Yhteiskäyttö Työtilat (käyttäjää ei nimetty)

30 Jämsän lukio Sijoituskaaviot Auvilan kampukselle (vaihtoehto B) Liite 2 Yhteiskäyttö -lukion kuvataide 15% Lastenhoitoluokka 36%+39% m2 003a EA-luokka Anatomial. 49% 004 Yl.op. 75% Yl.op. 68% 026a Yl.op. 48m2 58m2 68% Yl.op. Yl.opetus Luovan toim. luokka 68% 49%. 22% 64m Katosyhteys puutarha-alan rakennukseen Sos.tila Opp a 20,5m B Pienryhmätyösk tai työtiloja 10 henk Tilojen käyttö Lukio Auvilan päärakennus Kellarikerros Jämsä Jao Yhteiskäyttö Työtilat (käyttäjää ei nimetty)

31 Jämsän lukio Sijoituskaaviot Auvilan kampukselle (vaihtoehto B) Keittiö-ruokasalitarve lukio 320 annosta Jao ~200 annosta Liite 2 122m m2 74m Musiikki + var 13%+62% 108 Yleisopetus 68% Yleisopetus 68% Ruokasali 27m a 126b Katosyhteys päärakennukseen m m m2 45m2 Yleisopetus 71% Ruokasali 100m Keittiö 128 m Korjataan työtiloiksi 72 m Tilojen käyttö Lukio Puutarha-alan rakennus 1.kerros Jämsä Jao Yhteiskäyttö Työtilat (käyttäjää ei nimetty)

32 Jämsän lukio Sijoituskaaviot Auvilan kampukselle (vaihtoehto B) Liite 2 Korjataan sos.tiloiksi? 001 Jao arkisto 110m Biol/maant 80 m2 57%+18% Fy-ke 96 m2 75% Terv. 043 hoitaja Käyttö? Kuntosali (tila ei ole mukana pintaaloissa) Tekn Käyttö varastona? Varastot, kokoelmahuone Tilojen käyttö Lukio Puutarha-alan rakennus Kellarikerros Jämsä Jao Yhteiskäyttö Työtilat (käyttäjää ei nimetty)

33 Jämsän lukio Sijoituskaaviot Auvilan kampukselle (vaihtoehto B) Liite Tekn m m Opett. työtila 6 Kahvih. Työtilat 15 henk Tilojen käyttö Lukio Puutarha-alan rakennus 2.kerros Jämsä Jao Yhteiskäyttö Työtilat (käyttäjää ei nimetty)

34 Liite 3

35 Liite 3 LUKION SIJOITUSRATKAISUN MAANKÄYTÖLLINEN JA KAUPUNKIKUVALLINEN NÄKÖKULMA Jämsän keskusta, nykyisen lukion, työväenopiston ja liikuntahallin peruskorjaus Lukiolle uudisrakennus Nykyiset rakennukset yhdessä kirjaston kanssa edustavat 70-luvun alun julkisen rakentamisen arkkitehtuuria kauniilla tavalla. Rakennukset on toteutettu arkkitehtuurikilpailun voittajaehdotuksen mukaisesti. Rakennuskokonaisuus muodostaa arvokkaan kaupungin keskustan julkisivun maauimalan yli lähestyttäessä kaupunkia Yhdystietä. Rakennusten peruskorjaus turvaa kaupunkikuvan historiallisen säilymisen. Peruskorjauksen toteuttamiselle tulee vaatia korkeatasoinen suunnittelu. Lukio on helposti saavutettavissa keskeisen sijaintinsa ansiosta lähellä linjaautoasemaa. Keskustan palvelut, kirjasto ja muut keskustan koulut ovat kävelyetäisyydellä. Lukion toiminta ja tilojen ilta-aikainen käyttö elävöittävät kaupunkikeskustaa. Uudisrakennuksen sijainti voidaan valita täyttämään halutut kriteerit; mm. lukion toiminta, yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa, liikenneyhteydet, etäisyydet muihin palveluihin, kaupunkikuvan eheyttäminen ja uuden arkkitehtuurin tuoma imagopanos. Uudisrakennukselle on Jämsän keskustassa vaihtoehtoiset rakennuspaikat nykyisen lukion tilalla, Seppolan koulun tontilla ja mahdollisesti Paunun koulun ja Vitikkalan koulun läheisyydessä. Ydinkeskustan vaihtoehdoissa on arvokasta saavutettavuus, keskustan lähipalvelut, kirjaston läheisyys, kaupunkikeskustan elävöittäminen ja keskustan kaupunkikuvallinen uusiutuminen. Alueen muu rakentaminen ratkaistava samalla kertaa. Sijoittuminen Paunun ja Vitikkalan koulujen läheisyyteen täydentäisi toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti koulukokonaisuuden näkyvällä paikalla. Lukion sijainti Auvilan kampuksella Vahvistaa kampuksen toimintaa ja täten parantaa olemassa olevan arvokkaan rakennusmassan säilymistä. Kampus yhdistää Jämsän rakennusmallin mukaisesti Jämsän ja Jämsänkosken keskustaajamia. Etäisyys molemmista taajamista edellyttää kuitenkin uusia logistisia järjestelyjä ja kulkuyhteyksien parantamista. Palvelut ovat etäällä, eivätkä jalankulkuetäisyydellä. Onko tällä hetkellä etäinen kampus riittävän elävä ja vetovoimainen? Tulevaisuudessa alueen ympäristöä tullaan kehittämään ja kaavoittamaan uutena asuinympäristönä. va. kaupunginarkkitehti Kari Vaara