Asuinalueindeksit 2015 Juho Kiuru, KSK, Konserniesikunta, TYT Esikunta

Transkriptio

1 Asuinalueindeksit 2015 Juho Kiuru, KSK, Konserniesikunta, TYT Esikunta

2 Asuinalueindeksit Asuinalueindeksit kuvaavat kahta eri ilmiötä: 1. Asuinalueiden välinen eriytyminen (Espoon tavoitteena segregaation ehkäiseminen) ja 2. Kaupunkirakenteen eheyttämistarve (Espoon tavoitteena verkostokaupunki, jossa tiiviit ja hyvin saavutettavat keskukset ja pientaloalueet) Näitä kuvaamaan rakennettiin faktorianalyysin avulla samaa ilmiötä kuvaavat muuttujajoukot, joista muodostettiin skaalauksella seuraavat indeksit: 1. Hyvinvointi-indeksi ja 2. Kaupungistuneisuusindeksi, joka jaettiin a) Saavutettavuusindeksiin ja b) Kaupunkimaisen asumisen indeksiin, joista yhdistettiin 3. Täydennysrakentamisindeksi Luvut haluttiin esittää sekä yleispiirteisellä tasolla pienalueittain että yksityiskohtaisemman tarkastelun mahdollistavalla 250m x 250m ruututasolla. Alle sadan asukkaan pienalueet ja alle kymmenen talouden ruudut jätettiin tietoturvasyistä tarkastelun ulkopuolelle Kukin ruutu/pienalue saa kustakin indeksistä arvon 0 ja 100 välillä, lukuun ottamatta täydennysrakentamisindeksia, jossa arvot ovat -100 ja 100 välillä Hyvinvointi-indeksiä päivitettiin 2015 vuoden 2012 tiedoilla ja laajennettiin koskemaan koko pk-seutua Espoon asuinalueiden laajemman aseman hahmottamiseksi. Samassa yhteydessä tulosten tulkintaan käytettiin klusterianalyysi Moranin indeksiä Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi

3 Käytetyt muuttujat Kaupunkimaisen asumisen indeksi Kerrostaloasuntojen osuus (YKR 2012) - Vuokra-asuntojen osuus (YKR 2012) - Yksiöiden osuus (YKR 2012) - Autonomistavien talouksien osuus (YKR 2010) Saavutettavuusindeksi (2011) Ruuduittain: - Aluetehokkuus (YKR 2011) - SAVU-vyöhyke (HSL 2012) - Matka-aika lähimpään kaupunkikeskukseen joukkoliikenteellä (MetropAccess 2013) - Työmatkan keskipituus (YKR 2010) - 500m säteellä ruokakaupasta asuvien osuus (AC Nielsen, Espoon kaupunki 2012) Pienalueittain: - Aluetehokkuus (YKR 2011) - Työmatkan keskipituus (YKR 2010) - 500m säteellä ruokakaupasta asuvien osuus (AC Nielsen, Espoon kaupunki 2012) - Joukkoliikenteen palvelutasoluokka (HSL 2011) Hyvinvointi-indeksi: (2011) - Asuntokuntien mediaanitulot (YKR 2010) - Korkeakoulutettujen osuus (YKR 2010) - Työttömien osuus (YKR 2010) - Yksinhuoltajien osuus (ei ruututason tarkastelussa) (Aluesarjat 2012) - Toimeentulotuen saajien osuus (Espoon kaupunki 2013) - Vieraskielisten osuus (YKR 2011) Hyvinvointi-indeksi PK-seutu ( ): - Asuntokuntien mediaanitulot (YKR 2012) - Korkeakoulutettujen osuus (YKR 2012) - Työttömien osuus (YKR 2012) Täydennysrakentamisindeksi (2011) - Saavutettavuusindeksi-kaupunkimaisen asumisen indeksi Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi

4 Analyysit

5 Saavutettavuusindeksi (2011) - Leppävaara ja Tapiola tällä hetkellä parhaiten saavutettavissa Espoon kaupunkikeskuksista - Lounais-Espoon saavutettavuutta parantaa metron jatkaminen Kivenlahteen - Kauklahden ja Kalajärven seuduilla on heikko saavutettavuus tällä hetkellä - Kaupunkirata parantaa saavutettavuutta Rantaradan vyöhykkeellä Käytetyt muuttujat: - Aluetehokkuus (YKR) - SAVU-vyöhyke (HSL) - Matka-aika lähimpään kaupunkikeskukseen joukkoliikenteellä (MetropAccess) - Työmatkan keskipituus (YKR) - 500m säteellä ruokakaupasta asuvien osuus (AC Nielsen, Espoon kaupunki

6 Kaupunkimaisen asumisen indeksi (2011) - Espoossa on ainoastaan 7 erittäin kaupungistunutta ruutua kaikkiaan 1 422:sta ruudusta - Jopa asemien ympäristössä alimpaan luokkaan kuuluvia ruutuja Käytetyt muuttujat: - Kerrostaloasuntojen osuus (YKR) - Vuokra-asuntojen osuus (YKR) - Yksiöiden osuus (YKR) - Autonomistavien talouksien osuus (YKR)

7 Täydennysrakentamisindeksi (2011) - Potentiaalisia täydennysrakentamiskohteita on analyysin perusteella erityisesti Lintuvaaran, Mankkaa-Laajalahden ja Friisilän pientaloalueet sekä metron jatkeen vaikutusalue

8 Hyvinvointi-indeksi (2011) - Sivistys- ja sosiaalitoimen resurssien kohdentaminen - Työvoima- ja koulutuspoliittiset kehittämistoimet - Fyysisen ympäristön kehittäminen - Täydennysrakentaminen monipuolistaa asuntotarjontaa mikä oikaisee väestön alueen väestön ikä- ja sosioekonomista rakennetta - Tiivistäminen tukee myös alueen palveluiden pysyvyyttä ja monipuolistaa palvelukysyntää - Täydennysrakentamisella voidaan rahoittaa vanhojen rakennusten peruskorjausta -> Omistumisasumista heikot pisteet saaneille alueille -> Vuokra-asumista alueille, joilla ei segregaatiovaaraa Käytetyt muuttujat: Asuntokuntien mediaanitulot (YKR) Korkeakoulutettujen osuus (YKR) Työttömien osuus (YKR) Yksinhuoltajien osuus (ei ruututason tarkastelussa) (YKR) Toimeentulotuen saajien osuus (Espoon kaupunki) Vieraskielisten osuus (YKR)

9 Analyysit

10 Pääkaupunkiseudun hyvinvointi Espoon asuinalueindekseistä jatkotutkittiin hyvinvointiindeksiä Tavoitteena esittää Espoo koko pääkaupunkiseudun kontekstissa sekä tarkastella hyvinvoinnin muutosta Monimuuttuja-analyysin lisäksi aineistoa tarkasteltiin spatiaalianalyysin avulla Muuttujiksi valittiin kolme ilmiötä, jotka todettu hyvinvointia hyvin selittäviksi (yhteistyössä Helsingin tietokeskuksen kanssa), sekä koko seudulta ruututasolla saataviksi (YKR): tulotaso, työttömyysaste ja koulutusaste Muuttujat skaalattiin yhdeksi indeksiksi (0-100, 100 hyvinvoivin alue) Tulokset esitettiin sellaisenaan teemakarttana sekä klusterianalyysin tuloksena

11 Hyvinvointi 2012 (Moranin indeksi)

12 Klustereiden osuuksia kaupungeittain Kauniaisten ruuduista peräti 80% korkean statusindeksin luokkaan kuuluvia, Espoonkin 68 % Espoossa hyvinvoivien ruutujen määrä noussut 5 prosenttiyksikköä, Vantaalla 2 prosenttiyksikköä Espoossa peräti neljännes asuinruuduista kokenut korkeaa hyvinvoinnin nousua Helsingissä ja Vantaalla matalan statuksen ruutuja 27 % Vain Vantaalla matalan statuksen ruutujen määrä noussut, tosin vain 1 prosenttiyksikköä Kauniaisissa Hyvinvoinnin kasvu ollut matalaa, koska ruudut ovat saaneet jo 2007 maksimipisteet tai lähelle sitä Espoo % Kauniainen % Vantaa % Helsinki % Korkea-Korkea (2007) Korkea-Korkea (2012) Korkea 2007 Korkea Muutos Matala-Matala (2007) Matala-Matala (2012) Matala Matala Muutos

13 PK-seudun hyvinvointi-indeksin muutos verrattuna lähtötilanteeseen ( ) -Analyysissa otettu huomioon ruudun lähtötilanne (esim. matala) sekä muutoksen taso (esim. matala) - Hyvinvoinnin muutos ollut matalaa tai laskenut usealla jo alun perin matalan statuksen alueella (Espoon keskus, Vantaankosken rata, osia Itä-Vantaalta sekä Itä-Helsinki - Hyvinvointi kasvanut jo ennestään hyväosaisilla alueilla (Jupperi, Lintuvaara, Pohjois-Tapiola-Mankkaa, Westend, Iirislahti, Nöykkiö jne.) - Matalan statuksen alueista vain Kivistössä, Tammistossa ja Suutarilassa hyvinvointi kasvanut merkittävästi -> Alueellinen eriytyminen on voimistunut selvästi tarkastelujakson aikana

14 Korkean statuksen kerrostaloalueet (2012, muutos ) - Suhteellisessa tarkastelussa harvempaan asutut eivät huku keskustojen alle, toisaalta homogeeniset pientaloalueet ylikorostuvat - 50 % huono-osaisuudesta selittyy ARA- ja kerrostaloasuntojen osuudella (Vilkama ym. 2014) - Joka toisen espoolaisen asumistoiveena kuitenkin kerrostalo (Lehtonen 2014) - Kerrostaloalueilla asuvat tyytymättömimpiä asuinalueeseensa, mutta toivovat nimenomaan laadukkaampaa kerrostaloasumista, ei pientaloasumista (Kytö ym. 2014) - Sitoutuminen kerrostaloasuntojen kaavoittamiseen (80 % MaSun ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille, Metrovyöhykkeen uutta asukasta) -> Millaiset kerrostaloalueet houkuttelevat hyväosaisia? 1) Uudet kerrostaloalueet (Latokartano, Kartanonkoski), sekä vanhoista alueista 2) kaupunkimaisimmat (kantakaupunki) alueet, 3) meren läheisyydessä (Munkkiniemi, Lauttasaari) sijaitsevat alueet, sekä sellaiset joiden 4) saavutettavuus (ja kaupunkimaisuus) paranevat uuden korkean palvelutason joukkoliikenneyhteyden ansiosta (vrt. Jokeri I/runkolinja 550-vyöhyke) tai joiden 5) viereen rakennetaan uusi kerrostaloalue (vrt. Herttoniemenranta ja Herttoniemi, Etelä- ja Pohjois-Leppävaara) tai joihin 6) kaavoitetaan täydennysrakentamista (vrt. Myllypuro)

15 Johtopäätökset Pk-seudun klusterianalyysin perusteella hyvinvointi kasautunut lähes kokonaan Espooseen ja Kauniaisiin Viidessä vuodessa hyvinvointi heikentynyt tai kasvanut vain vähän jo ennestään huonoosaisilla alueilla ja kasvanut jo ennestään hyväosaisilla alueilla -> Alueellinen eriytyminen lisääntynyt selvästi taloudellisen taantuman seurauksena Segregaation ehkäiseminen Espoossa täydennysrakentamisen kohdentamisella: -> Matalan statusindeksin alueille sosiaalista asuntotuotantoa harkiten -> Kaupungin vuokra-asuntojen kohdistaminen ensisijaisesti korkean statusindeksin alueille Hyväosaisia houkuttelevat kerrostaloalueet 1) Uudet kerrostaloalueet, sekä vanhoista alueista 2) kaupunkimaisimmat alueet, 3) meren läheisyydessä sijaitsevat alueet, sekä sellaiset joiden 4) saavutettavuus (ja kaupunkimaisuus) paranevat uuden korkean palvelutason joukkoliikenneyhteyden ansiosta (vrt. Jokeri I/runkolinja 550-vyöhyke) tai joiden 5) viereen rakennetaan uusi kerrostaloalue (vrt. Herttoniemenranta ja Herttoniemi, Etelä- ja Pohjois-Leppävaara) tai joihin 6) kaavoitetaan täydennysrakentamista (vrt. Myllypuro)

16 Visio

17 Yleistetyt hyvinvointivyöhykkeet (Kaupungin vuokra-asuntojen kohdistaminen ensisijaisesti korkean statusindeksin alueille )

18 Suositus sosiaalisen asuntotuotannon painotuksista - Kivenlahden, Espoonlahden ja Matinkylän uudistuotannosta 10 % tuettujen vuokra-asuntojen osuus ja Soukan 20 % tasapainottaisi alueiden asunto- ja sosioekonomista rakennetta - Muiden asemanseutujen uudistuotannosta kolmannes tulisi olla tuettuja vuokra-asuntoja, jotta MAL-tavoite 25% vuosittaisesta asuntotuotannosta toteutuisi