Tuottavuus julkisella sektorilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuottavuus julkisella sektorilla"

Transkriptio

1 Esipuhe Talouspoliittisten vaatimusten pitäessä kukkaronnyörejä tiukalla ympäri Eurooppaa julkiseen sektoriin kohdistuu yhä kasvava paine saada enemmän aikaan vähemmällä. Tämä johtaa kysymykseen julkisen sektorin tuottavuudesta: mitä se on, mitä sillä mitataan ja minkälaista informaatiota se antaa julkisen sektorin ammattijärjestöille ja niiden jäsenille. EPSU organisoi näiden kysymysten pohjalta Euroopan komission taloudellisesti tukeman projektin, joka sisälsi kolme EPSU:n alajärjestöjen alueellista kokoontumista sekä päätöskokouksen yhteenvetojen ja loppuanalyysien vetämistä varten. Keskusteluihin osallistui lähes seitsemänkymmentä edustajaa kahdenkymmenen maan ammattijärjestöistä. Tässä loppuraportissa pyritään esittämään näissä tapaamisissa esiin nousseet avainasiat. Raportin ovat laatineet Christoph Hermann itävaltalaisesta FORBA-tutkimusorganisaatiosta sekä David Tarren brittiläisestä Adapt Internationalista. Molemmat antoivat panoksensa projektiin myös lukuisten tapaamisissa pitämiensä esitelmien muodossa. EPSU:n alajärjestöjen kanssa käydyissä raporttia ja sen käännösversioita käsitelleissä jatkokeskusteluissa nousi kuitenkin esiin joukko tärkeitä kannanottoja, joiden sisällyttäminen raporttiin ennen projektin päättymistä ei ollut mahdollista. Tämän vuoksi katsomme tämän raportin olevan yksi puheenvuoro edelleen jatkuvassa keskustelussa julkisen sektorin tuottavuudesta eikä se suinkaan ole EPSU:n tai sen alajärjestöjen viimeinen sana aiheesta. EPSU:n sihteeristö jatkaa työtään tämän kysymyksen parissa vuonna 2012 ja sen tavoitteena on tuottaa tätä raporttia täydentävä selonteko tai artikkeli, jossa alajärjestöiltä tulleet täydentävät kannanotot tulevat huomioiduiksi. Mikä tekee julkisesta sektorista erilaisen? Julkista sektoria on ympäri Eurooppaa moitittu tehottomaksi ja sen tuottavuudessa on nähty suurta parantamisen varaa. Julkinen sektori on kuitenkin kaikkea muuta kuin rahareikä tai taakka yhteiskunnalle, sillä se tuottaa sosiaalista rikkautta ja on merkittävä myötävaikuttaja kansalaisten kehitykseen ja hyvinvointiin kautta Euroopan. Iso osa julkisen sektorin suorituskykyyn kohdistuvasta kritiikistä liittyy siihen väärinkäsitykseen, että julkisen sektorin tavoitteet olisivat samat kuin yksityisellä puolella. Julkinen sektori, tai konkreettisemmin julkiset palvelut ja hyödykkeet, kuten infrastruktuuri kunnossapitoineen ja huoltoineen, yleinen terveydenhuolto, koulutusjärjestelmä ja muut valtion ja kuntien tuottamat palvelut eroavat täysin yksityisestä puolesta. Julkisella sektorilla päämäärä ei ole tuottojen tavoittelu ja maksimointi, vaan perustason sosiaalitarpeiden tyydyttäminen tasapuolisella ja demokraattisella tavalla. Parhaan mahdollisen tuloksen tavoitteleminen käytettävissä olevin resurssein ei ole mitenkään moitittavaa. Julkisella sektorilla on kuitenkin yksityisen puolen menetelmien yksioikoisen kopioinnin sijaan otettava huomioon laatuun, saatavuuteen, vastuunalaisuuteen ja kustannusten hallintaan liittyvät kysymykset. 1

2 Mitä on tuottavuus? Tuottavuus-termin ongelma on, että sille voidaan antaa erilaisia merkityssisältöjä riippuen termin käyttäjästä ja käyttöyhteydestä. Hyvin yleisluontoisesti määriteltynä tuottavuus viittaa tuotantopanosten ja tuotosten väliseen suhteeseen tuotantoprosessissa. Tuottavuuden voi odottaa kasvavan, jos tuotos kasvaa samalla kun tuotantopanos pysyy ennallaan tai jos tuotantopanos pienentyy mutta tuotos pysyy ennallaan. Tuotantopanos käsittää tyypillisesti pääoman ja työvoiman sekä välillisten toimijoiden panostukset. Tuotosten määrittämiseen liittyviä ongelmia käsitellään myöhemmin tässä raportissa. Bisnesmaailmassa tuottavuudella on usein huomattavasti kapeampialainen merkitys, jolloin sillä viitataan tiettyihin tuottavuuden tai suorituskyvyn indikaattoreihin, joita pyritään parantamaan. Esimies voi esimerkiksi vaatia siivoushenkilökuntaa kasvattamaan tunnissa tai työvuoron aikana siivottujen neliömetrien määrää. Tuottavuutta käytetään myös usein synonyymina tehokkuudelle. Molemmat termit viittaavat tuotantopanosten ja tuotosten väliseen suhteeseen. Kuitenkin monesti ekonomistien ja poliitikkojen puhuessa organisaation tai instituution tehokkuudesta, ei varsinaista tehokkuutta ole mitattu. Viralliset tilastot tarjoavat vain tietoa tuottavuudesta ja usein se koskee vain tiettyä tuotannonalaa tai sitten tuottavuutta koko kansallisella tasolla (tavallisimmin tarkoitetaan työn tuottavuutta, jota käsitellään tarkemmin edempänä). Tehokkuus sekoitetaan usein myös tuottoisuuteen. Vaikka rahallinen tulos tavallisesti kasvaakin tuottavuuden kasvaessa, voi organisaatio vallan hyvin toimia tehokkaasti vailla rahallisten voittojen tekemistä. Joskus tehokkuus-termiä käytetään yhdessä vaikuttavuuden kanssa. Tehokkuuden ja vaikuttavuuden välillä on kuitenkin merkittävä ero: Siinä missä tehokkuus viittaa tuotantopanoksen ja tuotoksen väliseen suhteeseen, vaikuttavuus yhdistää tuotantopanoksen ja lopputuloksen. Lopputulos ei tarkoita vain tuotantoprosessin välitöntä tulosta, vaan sen merkitys ulottuu myös tietyn yhteiskunnallisen tai sosiaalisen tuloksen saavuttamiseen. Koska julkisten palvelujen tarjoamisen tavoite on yhteiskunnallisten ja sosiaalisten tarpeiden täyttäminen, on julkisen sektorin suorituskykyä mitattaessa tarkoituksenmukaisempaa keskittyä lopputulosten kuin tuotosten arvioimiseen. Puhuttaessa lopputuloksesta pelkän tuotoksen sijaan siirtyy myös fokus puhtaasti kvantitatiivisesta kvalitatiivisempiin aspekteihin. Laatu on olennainen kriteeri, koska se heijastaa sitä, missä määrin tuotoksella on ollut merkitystä lopputuloksen saavuttamisessa. Tuottavuuden mittaaminen Tuottavuuden mittaaminen on monimutkaisempaa kuin miltä saattaisi aluksi vaikuttaa, jopa yksityisen sektorin tuottavuudesta puhuttaessa. Pääasiallinen ongelma on, kuinka mitata tuotosta (tai työtulosta). Prosessi on suhteellisen suoraviivainen, kun tuotantoprosessin tuotoksena on konkreettisista, laskettavissa olevista hyödykkeistä. Esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa työpäivän tai -viikon aikana valmistettujen autojen tai tietokoneiden lukumäärää. Kun tuottavuus viittaa yksilön suorituskyvyn mittareihin, kuten työtunnin tai - vuoron aikana siivottuihin neliömetreihin, mitattavissa oleva lukumäärä toimii tuotoksen indikaattorina; tällöin voi olla vahvistettavissa, että vaadittu määrä neliömetrejä on siivottu, mutta siivouksen laadun valvonta on toinen asia. Kun organisaatio tuottaa useita erilaisia työtuloksia, ja kun nämä tuotokset eivät ole konkreettisia, kuten palvelujen tarjonnassa usein on kyse, tuotosten mittaamisesta tulee entistä haastavampaa. Tilastotieteilijät mittaavat tuotosta tavallisesti tuotantoprosessissa syntyneiden tuotteiden ja palvelujen rahallisessa arvossa, toisin sanoen niiden potentiaalisessa myyntihinnassa. Näin toimimalla he olettavat, että markkinat ovat kilpailukykyisiä ja että kaikki tuotteet ja palvelut myydään niiden todellisella arvolla. Näin ollen korkeammat hinnat juontuvat tuotteen tai 2

3 palvelun korkeammasta laadusta, eikä niinkään tuottajan markkinavoimasta tai erityisistä myyntistrategioista (esim. hintojen kasvattaminen potentiaalisten asiakkaiden ostovoiman perusteella). Koska todellinen maailma ei aina toimi yhtä yksinkertaisesti, tuottavuuden mittaaminen voi jopa yksityisellä puolella olla visaista. Julkisella sektorilla ongelma on kuitenkin vielä monimutkaisempi. Täällä ongelman ydin on siinä, että julkisella puolella tuotoksella ei ole markkina-arvoa. Kuten jo aiemmin mainittiin, julkiset organisaatiot tuottavat palveluja yhteiskunnallisten ja sosiaalisten tarpeiden tyydyttämiseen. Julkisen puolen palvelujen jakelukanavina eivät toimi kaupalliset markkinat, joissa tarjonta ja kysyntä muodostavat markkinahinnat. Sen sijaan julkisen sektorin palvelut tarjotaan vastaanottajille ilmaiseksi ja tasapuolisesti niin, että ne ovat jokaisen kansalaisen saatavilla tämän ostovoimasta riippumatta. Vaikka käyttäjät joutuisivat maksamaan saamistaan palveluista, kertyneet tulot kattavat vain osan todellisista kustannuksista. Koska markkinahintoja ei ole, ei voi olla myöskään markkina-arvoa. Tästä syystä viralliset tilastot antoivat vuosia ymmärtää, että julkisen sektorin tekemän työn lopputulos on yhtä suuri kuin julkisen sektorin tuotantopanos (pääoma, työpanos ja välilliset palvelut). Tämä lähestymistapa tarkoittaa kuitenkin sitä, että julkisen sektorin tuottavuudessa ei voi tapahtua muutoksia. Koska tuotantopanoksen ja tuotoksen välinen suhde säilyi aina samana, myöskään tuottavuus ei voinut kasvaa ei laskea. Vasta hiljattain ja muutamissa maissa ovat tilastokeskukset alkaneet kehittää uusia keinoja julkisen sektorin tuotoksen mittaamiseen. Ensimmäisessä vaiheessa julkinen sektori jaetaan yksittäisiin toimintoihin. Esimerkiksi poliisivoimien tuottamat palvelut jaetaan rikkeiden ja rikosnimikkeiden mukaan, kuten pahoinpitelyt ja henkirikokset, seksuaalirikokset, huumausainerikokset, ryöstöt, varkaudet, murtovarkaudet jne. Koska toiset toiminnot vievät enemmän resursseja kuin muut, niille annetaan erilaiset painokertoimet. Seuraavassa vaiheessa toiminnot assosioidaan niihin liittyviin kuluihin, mistä saadaan toiminnon kokonaistulokselle rahallinen arvo. Kyseisen arvon on tarkoitus olla verrattavissa yksityisellä sektorilla tuotettujen palvelujen arvoihin. Julkisen sektorin tuottavuuden mittaamisen ongelmat Vaikka käytössä on yhä kehittyneempiä mittausmenetelmiä, yritykset mitata julkisen sektorin työn lopputulosta eivät ole poistaneet mittaamisen perusongelmaa. Olemassa olevista menetelmistä on löydettävissä ainakin kuusi merkittävää kritiikin aihetta: o Sokeat pisteet Työtuloksen mittarit jättävät aina joitain toimintoja huomioimatta, ja toiminnot saattavat muuttua ajan mittaan. Niinpä työtuloksen mittarit antavat parhaimmillaankin osittaisen tai likimääräisen kuvan todellisesta työtuloksesta. o Arvioperusteisuus Laskennallisista ja kirjanpidollisista ongelmista johtuen yksittäisille toiminnoille määritetyt hinnat tai arvot ovat usein ennemmin arvioita kuin tarkan laskennan tuloksia. o o Vääristymät Toimintojen muuntaminen hinnoiksi ja hintojen muuntaminen työn lopputulosta kuvaaviksi arvoiksi on altis monenlaisille vääristymille. Ennaltaehkäisy Julkisen palvelun tarkoitus saattaa olla toimintojen tekeminen tarpeettomiksi. Paras terveydenhuolto on terveydenhuolto, jota ei tarvita. Kuitenkin väestön yleisen terveystilanteen kohentumisesta aiheutuva pudotus terveydenhuollon toimintojen määrissä tuottaisi perinteisiä laskentamenetelmiä käyttäen kuvan heikentyneestä tuottavuudesta. o Suorituskyky Työtulos saattaa olla olemassa vain potentiaalisina toimintoina esim. terveydenhuollon valmiudessa kyetä hoitamaan mahdollisia epidemioita. Esimerkiksi Kanadasta saadut kokemukset ovat näyttäneet, että sairaaloiden sulkeminen ja sairasvuodepaikkojen karsiminen saattaa kasvattaa produktiivisuutta mutta heikentää terveydenhuollon kykyä toimia suuren mittakaavan terveyskriisin iskiessä, kuten 3

4 o tässä tapauksessa hengityselimiin iskeneen SARS-viruksen taltuttamisessa. Toisaalta suurimuotoinen terveydellinen kriisi väestön keskuudessa saattaa kasvattaa tuottavuutta samalla, kun se todellisuudessa on hyvin haitallinen yhteiskunnalle. Kenties paras esimerkki normaalisti toimettomuus- ja siten tuottamattomuustilassa olevasta potentiaalista ovat armeija ja asepalvelus. Tilastotieteilijät mittaavat poliisivoimien tuottavuutta poliisin selvittämien rikosten määrän ja tyyppien perusteella. Tuskin moni kuitenkaan mittaisi armeijan tuottavuutta sen tarkasteluaikana käymien sotien tai toteutettujen sotatoimien määrän perusteella. Laatu Nämä mittauskeinot jättävät huomiotta tai ottavat puutteellisesti huomioon palvelun laadun. Käytössä olevien mittausmenetelmien yleinen puute on keskittyminen laadun sijasta määrään ja työn laaja-alaisemman lopputuloksen sijasta välittömään tuotokseen. Kuten aiemmin mainittu, julkisella sektorilla työn todellinen lopputulos riippuu suuresti tuotetun palvelun laadukkuudesta. Niinpä henkilöstön määrän lisääminen Britannian terveydenhuollossa lähes kaksi vuosikymmentä jatkuneiden leikkausten ( ) jälkeen saattoi kasvattaa tuotantopanosta, mutta myös palvelun laadukkuutta, mitä ei edelleenkään riittävällä tavalla huomioida virallisissa tilastoissa, huolimatta Britannian ONS-tilastotoimiston yrityksistä luoda uusi menetelmä tuottavuuden mittaamiseen. Yksityisellä puolella laadun oletetaan heijastuvan samankaltaisten tuotteiden erilaisiin hintoihin. Joissain malleissa on yritetty ottaa huomioon laatukysymystä lisäämällä laatuindikaattoreita hintojen laskentaan ja painotusvaiheeseen. Esimerkiksi terveydenhuollon arvioinnissa ONS käyttää sellaisia laatuindikaattoreita kuten henkiinjääminen, terveydentilan kohentuminen ja odotusajat. Tällaiset indikaattorit eivät kuitenkaan liene riittäviä palvelun kokonaislaadun arvioimiseen, ja muutamat käytössä olevat indikaattoritkin ovat kyseenalaistettavissa: Esimerkiksi, onko 30 päivän tarkkailujakson ajalta huomioitu potilaiden kuolleisuus riittävä määrittelemään operaation lopputuloksen? Aiemmin mainitun mukaanhan terveydenhuoltojärjestelmän perimmäinen tarkoitus on enemminkin estää sairautta puhkeamasta kuin hoitaa se. Yksityistämisen, markkinaehtoistamisen ja ulkoistamisen vaikutus Yksityistäminen, ulkoistaminen ja markkinaehtoistaminen esitetään usein keinoiksi kohentaa julkisen sektorin tuottavuutta. Kuitenkin kokonaistuottavuuden kohentuminen on harvoin seurausta uuden tekniikan käyttöönotosta tai työorganisaation erinomaisuudesta, tai ulkoistamisen yhteydessä laajamittaisen tuotannon eduista. Oletettu tuottavuuden kasvu on tavallisesti seurausta leikkauksista ja matalampien palkkojen maksamisesta. On totta, että alemmat palkat vähentävät tuottavuusmittauksissa työtuotantopanoksen arvoa, mutta tällä ei ole välitöntä vaikutusta tuotantoprosessiin (pidemmällä aikavälillä seurauksena on mitä todennäköisimmin tuottavuuden heikkeneminen, kun huonosti palkatut työntekijät eivät ole motivoituneita tekemään töitään). Kuitenkin useimmat yhdistävät mielessään korkean tuottavuuden tehokkaaseen työorganisaatioon. Kenenkään mielestä siivous ei ole lääkärivastaanottoa tehokkaampi palvelu, koska siivoojille maksetaan vähemmän kuin lääkäreille. Tämän vuoksi työvoiman tuotantopanosta mitataan tavallisesti ennemmin työtuntien kuin työkustannusten perusteella. Työn tuottavuus viittaa näin ollen työn tuotokseen tehtyjä työtunteja kohti. Koska sama lopputulos on saavutettavissa pienemmällä työntekijämäärällä, henkilöstön leikkaukset saattavat väliaikaisesti kasvattaa produktiivisuutta. Pidemmällä aikavälillä henkilöstön määrän pienentäminen voi kuitenkin johtaa palvelun laadun rapautumiseen. Työvoimavaltaisissa palveluissa, kuten vastaanotto- tai hoitopalvelut, palvelun laatu on kriittisessä määrin riippuvainen asiakkaan parissa vietetystä ajasta. Useissa tapauksissa on voitu todeta, että jos henkilöstön määrän laskua ei kompensoida uuden tekniikan käyttöönotolla tai organisaatiouudistuksilla, tuottavuuden kasvun hintana tulee olemaan alaarvoinen palvelun laatu. 4

5 Avainkysymyksiä ammattijärjestöille Kun tunnetaan olemassa olevien tuottavuuden laskentamenetelmien rajoitukset, ammattijärjestöillä pitäisi olla vankat lähtökohdat kyseenalaistaa väitteet julkisten palvelujen heikosta tai heikentyvästä tuottavuudesta. Kun keskustelu siirtyy tilastojen ulkopuolelle, ammattijärjestöillä on lukuisia tärkeitä kysymyksiä, joihin ne voivat keskittää huomionsa erityisesti kysymykseen tuotetun palvelun sekä työsuhteen ja työolojen laadusta. Jos ammattijärjestöt onnistuvat nostamaan esiin näitä kysymyksiä, se voi auttaa varmistamaan, että työnantaja tavoittelisi tuottavuuden kasvua aidosti rationaalisista lähtökohdista, eikä pyrkisi vain vähentämään kuluja. Pyrittäessä todelliseen tuottavuuden kohentamiseen tulisi itse asiassa sallia ajatus jopa työvoiman lisäyksistä sen sijaan, että työpaikkojen leikkauksien oletetaan aina olevan välttämätöntä. Seuraavassa avainseikkoja ammattijärjestöille huomioon otettavaksi työnantajien kanssa käytäviin tuottavuuteen liittyviin keskusteluihin ja neuvotteluihin Tuottavuuden määrittely Kuten kaikissa neuvotteluissa, aluksi on oltava yhteisymmärrys siitä, mitä neuvottelujen aihe varsinaisesti pitää sisällään; tuottavuudella on erityinen merkitys, josta on päästävä sopuun ennen varsinaisten neuvottelujen aloittamista. Ammattijärjestöjen kannalta on lisäksi tärkeää olla olettamatta, että työnantajan edustajat ennalta täysin ymmärtävät ja hyväksyvät erot tehokkuuden, tuottavuuden ja suorituskyvyn välillä. Niinpä ammattijärjestöjen edustajien saattaa olla järkevää tuoda esiin nämä erot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta vältytään epäselvyyksiltä ja väärinkäsityksiltä myöhemmin. Työnantaja ja rationaaliset perusteet Työnantajapuoli voi pyrkiä esittämään todisteita työvoiman vähentämistarpeesta esittämällä tuottavuuslaskelmia. Työnantaja saattaa jopa valmistella kyseessä olevan palvelun ulkoistamista tai yksityistämistä, ja käyttää kyseistä prosessia vain palvelun vertailuun. Ammattijärjestön neuvottelijoiden tulisi tuoda esille, että tuottavuudessa on oltava kyse pitkän tähtäimen tavoitteista, jotka sisältävät palvelun laadun sekä työntekijöiden työhyvinvoinnin. Kuten alla oleva case-tutkimus Suomesta osoittaa, työntekijämäärien leikkaamien saattaa vaikuttaa tuottavuuden kannalta aluksi positiiviselta ratkaisulta, mutta todellisuudessa kyseessä on virheellinen lähestymistapa, joka ei takaa tuottavuuden kestävää kasvua ajan mittaan pikemminkin päinvastoin. Neuvotteluohjelman laajennus Ammattijärjestön neuvottelijoiden tulisi varmistaa, että keskusteluissa työnantajien kanssa otetaan esille sellaisia aiheita kuin työntekijöiden hyvinvointi. Työntekijöiden voimavarojen ylikäyttö saattaa aluksi edistää tuottavuutta, mutta myöhempi henkilöstön sairastelu, burn outit ja työntekijöiden korkea vaihtuvuusaste saattavat hyvinkin tehdä tyhjäksi saavutetut ennenaikaiset hyödyt. Tuottavuuden kasvun tulisi perustua teknologian aiempaa parempaan ja viisaampaan hyödyntämiseen sekä järkevämpien työtekniikoiden käyttöönottoon eikä työntekijöiden voimavarojen ylikäyttöön. Eturyhmän laajentaminen Laajenna keskustelut koskemaan tiettyjä sidosryhmiä, kuten palvelun käyttäjiä tai työntekijöiden ammattiryhmiä. Eturyhmien rintaman laajentaminen neuvottelujen aikana auttaa muodostamaan monipuolisemman ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan, joka luonnostaan ohjaa työnantajat siirtämään huomion pelkistä työntekijäkuluista laajemmalle. Sidosryhmää tulisi laajentaa koskemaan itse työntekijöitä, koska heillä on ymmärrystä työorganisaatiosta ja sen tarjoamasta palvelusta, joten heidän näkemyksensä ja analyysinsa ovat tärkeitä kokonaisprosessin kannalta. Alla oleva esimerkki Norjasta näyttää, mitä voidaan saavuttaa kolmikantamuotoisessa prosessissa, jossa mukana ovat ammattijärjestöt, johto ja tässä tapauksessa myös paikallispoliitikkoja. 5

6 Ota työorganisaatio yhdeksi keskustelunaiheeksi Työorganisaatio on yksi tuottavuuden avainelementeistä, ja sen vuoksi siitä tulisi keskustella työnantajien ja ammattijärjestöjen välisissä neuvotteluissa, tai vähintäänkin sieltä tulisi hakea informaatiota ja konsultaatioapua. Läpinäkyvyys Työntekijöiden hyväksyntä muutoksille, jotka koskevat työorganisaatiota, perinteistä urapolkua organisaation sisällä tai työviikkoa tai operatiivisia muutoksia tuottavuuden parantamiseksi saavutetaan vain, mikäli prosessi on läpinäkyvä, ja työntekijät, joihin se vaikuttaa, kokevat sen reiluksi. Ammattijärjestön mukana olo voi hälventää mahdollisia huolia prosessin epäavoimuudesta. Tavoitteet Mikäli tavoitteita on tarpeen asettaa, tämän tulisi tapahtua työnantajien ja ammattijärjestöjen välisten keskustelujen kautta. Tavoitteiden on myös oltava realistisia ja niiden saavuttamiselle on asetettava aikaraja. Järjestöjen on konsultoitava jäseniään saadakseen hyvän käsityksen siitä, mitä on mahdollista saavuttaa ja mitä on neuvoteltu työnantajien kanssa aikarajan sisällä. Prosessin arvioiminen Sovitaanpa tuottavuuden mittaamiseksi mikä toimintamalli tahansa, tulisi säännöllisen seurannan ja raportoinnin olla osa tätä prosessia. Näin varmistetaan, että prosessi lunastaa sille asetetut tavoitteet ja tarjoaa järjestöjen edustajille uuden mahdollisuuden tuoda esiin aiemmin hylättyjä tai huomiotta jätettyjä konsepteja. Yhteys kunnon työhön Olennainen tuottavuusdebattiin liittyvä elementti on työpaikan ja työskentelyolosuhteiden laatu. Esimerkiksi julkinen sektori ympäri Eurooppaa saa usein kritiikkiä siitä, että sen sairauspoissaololuvut ovat korkeammat kuin yksityisellä puolella. Tämän ilmiön selvittely voi demonstroida tärkeää yhteyttä kunnon työn ja parantuvan tuottavuuden välillä. The Association for Public Service Excellence (APSE) Britanniassa on korostanut 1, että vuosittaiset henkilöstön poissaolot maksavat työnantajalle 598 puntaa työntekijää kohti. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että poissaolojen vähentäminen työolosuhteita ja työorganisaatiota parantamalla voi kohentaa tuottavuutta. Maininnan arvoista on sekin, että saman julkaisun mukaan Britannian julkisen sektorin työntekijät tapaavat tehdä yli tunnin palkattomia ylitöitä viikossa, mikä keinotekoisesti parantaa tuottavuuslukuja Mikäli työntekijöiden moraali laskisi esimerkiksi stressin, liian suurien työmäärien tai heikentyneen työnantajauskollisuuden vuoksi, myös tuottavuus Britannian julkisella sektorilla noudattaisi samaa trendiä, mikä ilmentää selkeästi sitä, kuinka tärkeää on rekrytoida ja pitää kiinni uskollisista työntekijöistä hyvään työympäristöön pohjaavien houkuttelevien uramahdollisuuksien avulla. Niinikään on tärkeää sisällyttää laskelmiin väliaikaisten vuokratyöntekijöiden palkkaamisesta aiheutuvat kulut, kun vakiohenkilökunnan sairauspoissaoloja joudutaan paikkaamaan. Nämä ylimääräiset kulut heikentävät tuottavuutta, ja ammattijärjestöjen olisi nostettava tämä esiin vakuuttaakseen työnantajat siitä, että tuottavuusindikaattoreissa olisi huomioitava työympäristön laadun lisäksi myös niin työn kvalitatiiviset kuin kvantitatiivisetkin aspektit. Myös koulutus ja harjoittelu ovat tärkeitä työelämän osia, ja ne tulisi lukea mukaan käytettäviin mittausmenetelmiin. Palvelun heikko laatu, aikarajat, joista ei onnistuta pitämään kiinni, ja palvelun käyttäjien heikko tyytyväisyys laskevat tuottavuuslukuja. Näitä seikkoja voidaan korjata investoimalla henkilökunnan koulutukseen. Jos työnantajat keskittyvät lyhyen 1 Workforce and Staff Absence: Maximising efficiency, APSE Briefing 10/58 (October 2010) 6

7 tähtäimen hyötyihin leikkaamalla koulutusbudjetteja, korkeammat kustannukset syövät ennen pitkää saadut hyödyt ja alkavat vaikuttaa tuottavuuslukuihin negatiivisesti. APSE katsoo myös, että työntekijöiden tulisi harkita keinoja, joilla he voivat valvoa ja hallita henkilökunnan poissaoloja tutkimalla työtyytyväisyyttä ja työntekijöiden työkuormia. Ammattijärjestö ja työntekijöiden osallistuminen Työntekotapoja ja mahdollisesti työolosuhteita koskevat muutokset kysyvät luottamusta ja läpinäkyvyyttä, ja pitkälle tulevaisuuteen tähtäävissä tuottavuuteen liittyvissä aloitteissa myös itse työntekijät tulisi ottaa aidosti mukaan. Työntekijät tuntevat ja ymmärtävät omaa työtään paremmin kuin kukaan muu, joten heidän panoksensa tuottavuuden mittaamisessa ja kohentamisessa on arvokas. Se, että työnantajat jättävät tämän merkittävän resurssin hyödyntämättä, koituu heidän vahingokseen. Työnantajan tulisi valtuuttaa työntekijänsä kehittämään omaa työorganisaatiotaan työnantajan ja työntekijöiden edustajien yhdessä sopiman prosessin kautta. Päätelmiä Ei ole olemassa yhtä oikeaa keinoa mitata tuottavuutta. Erityisesti julkisella sektorilla kyseessä on monimutkainen prosessi, jossa luotettavaa keinoa mitata tuottavuutta ei vielä ole. Ammattijärjestöillä on tässä mahdollisuus ottaa merkittävä rooli, mikäli ne ovat valmiita haastamaan työnantajan kapean näkemyksen tuottavuudesta kulujenleikkausmekanismina, tai mikäli ne saavat mahdollisuuden työstää näkemyksiä syvemmälle osana sovittua neuvotteluprosessia. Avainkohtia tiivistettynä: Tee selväksi, mitä mitataan (tehokkuutta, tuottavuutta vai suorituskykyä) Kasvatettaessa tuottavuutta tulee keskittyä tekemään niin pitkäjänteisten kestävien tavoitteiden avulla työnantajat saattavat haluta lyhyessä ajassa saavutettavia hyötyjä työpaikkojen leikkausten kautta, mutta työntekijöiden sairauspoissaolot, burn outit ja korkeampi työntekijöiden vaihtuvuus voivat tällöin mitätöidä aluksi saavutetut edut Työntekijöiden hyvinvoinnin kaltaiset kysymykset on sisällytettävä työnantajan kanssa käytäviin keskusteltuihin. Työntekijöiden hyväksyntä työorganisaatiota, työviikkoa tai tuottavuuden parantamiseksi tehdyille operatiivisille muutoksille voidaan saavuttaa vain, mikäli asioista neuvotellaan, prosessi on läpinäkyvä ja työntekijät ja heidän edustajansa otetaan siihen mukaan. Jos tavoitteita asetetaan, niiden on perustuttava keskusteluihin työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa, ja niiden on oltava realistisia ja avoinna arvioinnille Laajenna keskustelut koskemaan sidosryhmiä, kuten tuotetun palvelun käyttäjiä, työntekijöiden ammattiryhmiä, poliittisia päättäjiä jne. Esimerkki: Norja kolmikantayhteistyö demokratian ja laadukkaiden julkisten palveluiden moottori Tämä esimerkki havainnollistaa, minkälaista lisäarvoa ammattijärjestöt voivat tuoda julkisten palvelujen jakeluprosessin kehittämiseen. Siinä ovat olleet mukana Norjan kuntatyöntekijöiden liitto (Fagforbundet), paikallisviranomaiset, työntekijät ja paikallispoliitikot. Tuottavuudesta käytyihin keskusteluihin osallistuneet tahot arvioivat, että työorganisaation muuttamisessa ja julkisen sektorin työntekijöiden tehokkaammassa hyödyntämisessä piili käyttämätön potentiaali ja että innovaatioita voidaan saavuttaa vain yhteistyön kautta. Fagforbundet on ollut avainasemassa tämän kolmikantayhteistyömallin kehittämisessä, ja sillä on nyt yli kymmenen vuoden kokemus laadukkaiden julkisten palvelujen kehittämisestä ja uudistamisesta menetelmällä, jossa työntekijöitä, ammattiliittoa, hallintoa ja poliitikkoja kannustetaan ja organisoidaan mukaan aktiiviseen osallistumiseen. 7

8 Ammattijärjestöt olivat avoinna keskustelemaan haasteista ja rakentamaan keskinäistä ymmärrystä niiden sisällöstä. Ne olivat myös valmiita hyväksymään tarvittavien toimenpiteiden toteutuksen. Yhteistyö piti sisällään informaation jakamista, läpinäkyvyyttä ja alhaalta ylös viedyn prosessin, sekä lopulta kompromisseja molemmilta osapuolilta. Yhteistyötahot kehittivät hallituksen hyväksymän kansallisen toimenpideohjelman vuosille , minä aikana 138 kaupunkia ja kuntaa kehitti menetelmää yhä eteenpäin. Kehitetyn kumppanuusmallin kautta mukana olleet kaupungit ja kunnat ovat saaneet nauttia kasvaneista säästöistä, työvoiman tiedon ja kykyjen paremmasta käytöstä, viihtyisimmistä työpaikoista, lisääntyneestä työntekijöiden hyvinvoinnista ja terveellisemmistä työympäristöistä. Norjassa on myös juuri käynnistetty uusi kansallinen ohjelma, joka ottaa mallia tästä kunta- ja kaupunkisektorin yhteistyömallista. Fagforbundet kouluttaa edustajiaan ympäri Norjaa lisätäkseen tietoisuutta ja jakaakseen tietoa yhteistyömallin merkityksestä. Samalla se saa mallistaan palautetta paikallistason toimijoilta. Tässä esimerkissä on selvää, että työntekijöillä on keskeinen rooli, erityisesti etulinjan palveluntarjoajan ominaisuudessa. He kuuntelevat paikallisväestön huolia ja pyrkivät ratkaisemaan ne, mutta palvelujen käyttäjät ymmärtävät myös, että sillä, mikä on mahdollista toteuttaa, on rajansa. Kun eri osapuolet voivat tuntea puhaltavansa yhteen hiileen, saa myös ammattijärjestö lisäarvoa palvelunkäyttäjien osallistumisen kautta, mikä luo omistuksen ja ylpeyden tunnetta yhteisöä kohtaan. Entistä suurempi läpinäkyvyys ja tiedonjako rakentaa luottamusta sekä poliitikkoja että paikallishallintoa kohtaan. Yhteistyöstä ja osallistumisesta on kehittynyt ympäristö, jossa kaikki sidosryhmät hyötyvät. Se on myös kultainen opinkappale sosiaalisen pääoman rakentamisesta ja ylläpidosta. Seuraava linkki sisältää tarkempaa tietoa prosessista, kolmikantayhteistyön tuloksista ja ammattijärjestöjen ratkaisevasta roolista julkisen sektorin haasteiden ratkaisemisessa. Esimerkki: Suomi kapea-alaisen tuottavuusnäkökulman kyseenalaistaminen ja uudesta lähestymistavasta sopiminen Julkisen sektorin ammattijärjestöt Pardia ja JHL aloittivat neuvottelut Suomen hallituksen kanssa sen jälkeen, kun se oli julkaissut oman tuottavuusohjelmansa Kävi nopeasti selväksi, että hallituksen hankkeen tarkoitus oli yksinkertaisesti vähentää palkatun henkilökunnan määrää keinotekoisesti tuottavuutta lisätäkseen sen sijaan, että olisi tutkittu olemassa olevia työtapoja tai mahdollisuuksia uuden teknologian hyödyntämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen Valtiontalouden tarkastusvirasto raportoi hallituksen tuottavuusohjelmasta, että hallituksen pyrkimystä kasvattaa tuottavuutta 2 prosenttia oli toteutettu vain vastaavalla henkilöstömäärän pienennyksellä, eikä aitoa tuottavuuden kohennusta uusien teknologioiden, koulutukseen pääsyn helpottamisen ja työn uudelleenorganisoinnin muodossa ollut harkittu. Tämän lisäksi JHL:n jäsenillään teetättämä kysely selvitti, että hallituksen toimenpiteet tuottavuuden kasvattamiseksi koettiin vahingollisena työntekijöiden työmoraalille ja hyvinvoinnille, ja kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, että työpaikkojen vähentäminen vaikutti negatiivisesti heidän osastoonsa. Useat työntekijäjärjestöt teetättivät yhdessä kyselyn jäsenillään mitatakseen heidän kokemuksiaan tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseksi tehdyistä 8

9 kehittämisaloitteista. Kyselyn tulos osoitti selvän yhteyden tuottavuuden ja työn laadun välillä, tarjoten liitoille todisteita neuvotteluihin. Yksi hallituksen ja ammattiliittojen välisten neuvotteluiden tärkeimmistä tuloksista oli tuottavuuden mittaamiseen käytettävien menetelmien kehitys. Liitot eivät olleet hyväksyneet ajatusta, että tuottavuutta tulisi mitata vain prosenttilukuina. Näiden menetelmien, jotka laajensivat mittauskenttää niin, että mukaan sisällytettiin työn laatu, ja hallituksen oman kestävään kehitykseen keskittyneen työn seurauksena näkemyserot eri osapuolten välillä tuottavuuden mittauksessa huomioon otettavista tekijöistä ovat kaventuneet, ja työhyvinvointi, laatu ja johtaminen ovat kaikki otettu mukaan indikaattoreiksi. Tästä case-tutkimuksesta on ilmenee selvästi, että ammattiliitot laajensivat toiminnallaan tuottavuuden mittaamiseen käytettäviä osoittimia ja että keskittyminen tuottavuuden edistämiseen kestävillä menettelytavoilla vahvisti prosessia. Tämä julkaisu on tuotettu Euroopan komission taloudellista tuella 9

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014 Tuottavuus tuloksellisuuden edistäjänä Tuottavuuden parantaminen on tärkeää

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Suomalainen työelämä paras Euroopassa miten sen teemme? Tuottavuuden pyöreä pöytä

Suomalainen työelämä paras Euroopassa miten sen teemme? Tuottavuuden pyöreä pöytä Suomalainen työelämä paras Euroopassa miten sen teemme? Tuottavuuden pyöreä pöytä Työelämän kehittämisstrategian tavoite on asetettava korkealle Tuottavuuden pyöreä pöytä on osallistunut aktiivisesti työelämän

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman prosessi

Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuus Panokset (I) Voimavarat Kustannukset Tuotantoprosessi Voimavarojen yhdistely Tuotos (O) Suoritteet Palvelut Menetelmät? Vaikuttavuus (E) Elämän pituuden ja/tai laadun

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Tampereen teknillinen yliopisto Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi 27.9.2011 Esityksen sisältö Tuottavuustyö ja siihen liittyvät haasteet Case Helsingin kaupunki: mittaristohankkeessa

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Tunnetta ja älyä työpaikalle

Tunnetta ja älyä työpaikalle Tunnetta ja älyä työpaikalle Ota mukava asento, hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen, tunne kuinka ilma virtaa sisään ja ulos. Sulje silmäsi ja mietiskele näitä tieteellisesti todistettuja faktoja: Mindfulness

Lisätiedot

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Suomi ja työtulevaisuus Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Pasi Papunen, liiketoimintajohtaja Työtulevaisuuspalvelut Edut, hyödyt ja lupaukset Suomi ja työtulevaisuus Mitä Terveystalo

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Tuottavuus ja sen mittaaminen. Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi

Tuottavuus ja sen mittaaminen. Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi Tuottavuus ja sen mittaaminen Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi Voimassa olevassa hallitusohjelmassa sana tuottavuus esiintyy 31 kertaa Perusasetelma Yritykset, joiden keskeinen tavoite on kannattavuus,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma Ylitarkastaja Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto [Tekijän nimi ja osasto] 3.5.2017 1 Työsuojeluvalvonnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot