Leikkipaikkojen OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen. Leikkipaikat. Omavalvontajärjestelmä

Transkriptio

1 Leikkipaikkojen OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ 2010 Leikkipaikat Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Omavalvontajärjestelmä

2

3 Leikkipaikkojen OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen

4

5 TIIVISTELMÄ Raportin aiheena on Tampereen kaupungin yleisillä viheralueilla sijaitsevien leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä. Omavalvontajärjestelmä koostuu kunnossapitoon liittyvien tehtävien ja vastuiden, sekä yleisten turvallisuustehtävien määrittelystä. Tavoitteena on avata ja selventää leikkipaikkojen kunnossapidon organisaatiota ja toimintatapoja sekä asian parissa työskenteleville että kuntalaisille. Työn lähtökohtana ovat olleet viheralueiden kunnossapidon muuttuneet järjestelyt Tampereella viime vuosina, sekä lakisääteiset vaatimukset kuluttajapalvelusten turvallisuudesta. Kuluttajaturvallisuuslain lisäksi leikkipaikkojen kunnossapitoa ja turvallisuutta ohjaavat Suomen Standardisoimisliitto SFS:n julkaisemat standardit. Raportti on laadittu konsulttityönä, tilaajana on Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen yksikkö. Työhön ovat osallistuneet sekä kaupungin leikkipaikkojen kunnossapitoa tilaava osapuoli että leikkipaikkojen käytännön kunnossapidosta vastaavat henkilöt. Raportin rakenne on muotoutunut leikkipaikkoja koskevien standardien sekä Turvatekniikan keskuksen turvallisuussuunnitelmasta antamien ohjeiden pohjalta. Raporttiin on saatu kommentteja kunnossapitohenkilökunnan lisäksi kaupungin tuoteturvallisuusviranomaisilta, jotka huolehtivat leikkipaikkojen viranomaisvalvonnasta. Työn tuloksena on saatu kirjattua leikkipaikkojen kunnossapitoon liittyvät käytännöt ja tehtävät yksiin kansiin. Kunnossapidon tärkeänä osana ovat leikkipaikkojen tarkastukset, joiden perusteella korjaus- ja huoltotoimintaa voidaan suunnitella. Oleellista on myös leikkipaikkoihin liittyvän tiedon dokumentointi ja tiedonkulku. Turvallisuussuunnitteluun liittyy onnettomuuskirjanpito ja riskinarviointi, sekä näiden perusteella onnettomuuksia ehkäisevien toimenpiteiden suunnittelu. Raportti on tarkoitus päivittää säännöllisesti vuosittain. Päivityskokouksessa, johon osallistuvat niin tilaajat, kunnossapitäjät kuin tuoteturvallisuusviranomaisetkin, käydään läpi kaikki kunnossapitoon liittyvät tehtävät ja vastuut, ja kirjataan raporttiin tarvittavat muutokset.

6 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO Taustaa Työryhmä 9 2 OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ Tavoitteet Sisältö Viranomaisvalvonta 12 3 KUNNOSSAPITO Laatu Kaupungin organisaatio Tilaajayksikön organisaatio ja vastuuhenkilöt Kunnossapidon organisaatio ja vastuuhenkilöt Kunnossapitopiirit ja urakka-alueet Leikkipaikkojen tarkastusryhmä Verstaan toiminta Leikkipaikkojen tarkastukset Käyttöönottotarkastus Rutiininomainen silmämääräinen tarkastus Toiminnallinen tarkastus Vuositarkastus Huollot Korjaukset Talvikunnossapito Kunnossapitotehtävien vastuunjako Dokumentointi ja tiedonkulku Iris-järjestelmä Tarkastuslomakkeet Tiedonkulku tarkastuksista ja korjauksista 27

7 3.8.4 Dokumenttien säilytys Asiakaspalaute 28 4 TURVALLISUUSSUUNNITELMA Turvallisuustehtävät ja vastuuhenkilöt Omavalvontajärjestelmän seuranta ja päivitykset Viranomaistarkastukset Onnettomuuskirjanpito ja riskien arviointi Onnettomuuksista tiedottaminen Yleisten alueiden päivystystoiminta Palvelunkäyttäjien ohjeistus Kunnossapitohenkilökunnan ohjeistus Suunnittelijoiden ja rakentajien ohjeistus 32 LIITTEET 34

8 8 Omavalvontajärjestelmä

9 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Tampereen kaupungilla leikkipaikkojen kunnossapito on kokenut suuria hallinnollisia ja toiminnallisia muutoksia viime vuosina. Yhdyskuntatuotanto on siirtynyt tilaaja-tuottaja malliin vuonna 2005, minkä seurauksena kunnossapidon järjestelyt ovat muuttuneet ja sirpaloituneet. Käytännön kunnossapitoon on tullut mukaan myös yksityisiä toimijoita eli alueurakoitsijoita vuodesta 2007 lähtien. Tämä on aiheuttanut tarpeen yhtenäistää ja ohjeistaa kunnossapidon käytäntöjä, jotta myös leikkipaikkojen turvallisuutta voidaan paremmin valvoa ja ylläpitää. Käytäntöjen yhtenäistämiseksi on laadittu tämä omavalvontajärjestelmä. Myös tuoteturvallisuuslainsäädäntö edellyttää omavalvontajärjestelmän laatimista. Lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) mukaan vastuu tavaroiden ja palvelujen turvallisuudesta on elinkeinonharjoittajalla tai muulla palveluntarjoajalla (esimerkiksi kunta tai seurakunta). Palveluiden tarjoajien on myös toimittava huolellisesti ja varmistettava, ettei palvelun käyttämisestä aiheudu vaaraa kuluttajille tai lähistöllä oleville henkilöille. Leikkipaikkojen turvallisuutta ohjaavat myös Suomen Standardisoimisliiton SFS:n julkaisemat standardit, jotka ilmestyivät ensimmäisen kerran vuonna Standardeihin sisältyy yleisiä turvallisuusvaatimuksia, sekä mm. ohjeita leikkivälineiden asennuksesta, tarkastuksesta, huollosta ja ylläpidosta. Vuonna 2008 standardeista ilmestyi uusi päivitetty painos, joka astui voimaan Standardin SFS-EN kohdan 8 mukaan leikkikentän ylläpitäjän tulee laatia tarkoituksenmukainen järjestelmä leikkikentän turvallisuuden valvomiseksi. 1.2 Työryhmä Omavalvontajärjestelmä on laadittu konsulttityönä. Tilaajana on Tampereen kaupunkiympäristön kehittäminen, jossa projektista on vastannut rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski. Työhön ovat osallistuneet myös kaupunginpuutarhuri Timo Koski, rakennuttajahortonomi Janne Syrjä, työpäällikkö Pentti Katajisto, työnjohtaja Timo Hetekivi sekä vanhempi erikoissuunnittelija Marjaana Tuoriniemi. Tekninen suunnittelija Kaarina Kyllönen toimitti konsultille Iris-järjestelmään liittyvää tausta-aineistoa sekä työssä tarvittavaa karttamateriaalia. Konsulttina toimi WSP Finland Oy, jossa työryhmään kuuluivat suunnitteluhortonomi Paula Hurme (projektipäällikkö), maisema-arkkitehti Arto Kaituri sekä miljöösuunnittelija Juuso Haapamäki. Raportin taiton laati graafinen suunnittelija Riikka Airaksinen. Omavalvontajärjestelmä 9

10 10 Omavalvontajärjestelmä

11 2 OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ 2.1 Tavoitteet Omavalvontajärjestelmän tavoitteena on yhtenäistää kaupungin yleisten viheralueiden leikkipaikkojen kunnossapidon käytäntöjä ja parantaa leikkipaikkojen turvallisuutta. Omavalvontajärjestelmä on toimintamalli, joka ohjaa ja selventää, miten kunnossapito järjestetään ja määrittelee kunnossapidon vastuutahot ja henkilöt. Järjestelmä palvelee sekä tilaajaa (kaupunkiympäristön kehittäminen) että kunnossapidon järjestäviä urakoitsijoita. Järjestelmä antaa myös kuntalaisille selkeän kuvan leikkipaikkojen kunnossapidosta. 2.2 Sisältö Omavalvontajärjestelmä jakautuu kahteen osaan, kunnossapitoon ja turvallisuussuunnitelmaan. Kunnossapito-osuudessa määritellään kunnossapidon organisaatio ja vastuuhenkilöt, leikkipaikkojen tarkastus-, korjaus- ja huoltotoiminta sekä asiakirjojen dokumentointi ja tiedonkulku. Turvallisuussuunnitelmassa määritellään tilaajapuolen turvallisuustehtävät sekä näiden vastuutahot. Järjestelmä päivitetään säännöllisesti vuosittain. LEIKKIPAIKKOJEN OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ KUNNOSSAPITO Organisaatio ja vastuut Tarkastukset, huollot, korjaukset Dokumentointi TURVALLISUUS- SUUNNITELMA Turvallisuustehtävät ja vastuuhenkilöt Omavalvontajärjestelmä 11

12 2.3 Viranomaisvalvonta Omavalvontajärjestelmän lisäksi leikkipaikkojen turvallisuutta valvotaan viranomaisten toimesta. Tampereella viranomaisvalvonnasta vastaa tilaajaryhmän ympäristöterveysyksikkö. Terveydensuojeluryhmä valvoo leikkipaikkapalveluita tekemällä valvontasuunnitelman mukaista säännöllistä valvontaa. Tampereen kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2010 hyväksyttiin terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnassa Tuoteturvallisuusvalvonta perustuu Turvatekniikan keskuksen (Tukes) ohjeisiin. Valvontasuunnitelmassa on otettu huomioon ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille sekä keskusviranomaisten laatimat toimialakohtaiset valtakunnalliset valvontaohjelmat. Valvontaviranomainen tarkastaa vuosittain leikkipaikkoja valvontasuunnitelmansa mukaisesti. Tarkastettavat kohteet valitaan riskiperusteisesti leikkipaikan käyttömäärä, ikä ja kunto huomioiden. Tarkastettavia kohteita valitaan tasaisesti eri kaupunginosista. Tarkastukset ovat silmämääräisluonteisia, ja niiden painopisteenä on kokonaisturvallisuuden tarkastus. Tarkastukset tehdään yhteistyössä tilaajan ja ylläpitäjän kanssa ja tarkastuksen tulokset käsitellään yhdessä. 12 Omavalvontajärjestelmä

13 Omavalvontajärjestelmä 13

14 3 KUNNOSSAPITO Kunnossapidon suunnittelu ja ohjeistus ovat keskeinen osa omavalvontajärjestelmää. Kun kunnossapidon toimenpiteet on ohjeistettu ja aikataulutettu sekä vastuut määritetty, vahvistuu leikkipaikkojen kokonaisturvallisuus. Kunnossapitoon kuuluvat olennaisena osana leikkipaikkojen tarkastukset ja huollot sekä näihin liittyvä dokumentointi ja tiedonkulku. Kaupungin yleisten viheralueiden leikkipaikat (260 kpl) 14 Omavalvontajärjestelmä

15 Leikkipaikkojen ja leikkivälineiden määrät urakka-alueittain URAKKA-ALUE Nimi Leikkipaikkojen lukumäärä Leikkivälineiden* lukumäärä Hervanta Kalkku Keskusta Kissanmaa Leinola Lielahti Peltolammi Tasanne Viinikka-Nekala Kaikki yhteensä * Leikkivälineet sisältävät myös kuntoilu/liikunta- ja pelivälineet Yksityisen urakoima alue 3.1 Laatu Lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) mukaan leikkipaikkojen ja siellä olevien välineiden on aina oltava käyttäjälle turvallisia. Kunnossapidon laadun tulee jatkuvasti olla sellainen, että turvallisuusriskejä ei aiheudu. Säännölliset tarkastukset ja huollot ovat kunnossapidon perusta. Etenkin talvikauden jälkeen leikkialueet tulee tarkastaa erityisen huolellisesti. Kunnossapitohenkilökunnan tulee olla ammattitaitoista. Kunnossapidossa tulee noudattaa standardia SFS-EN Poikkeuksena standardiin on, että talvikaudella joulu maaliskuussa Tampereella ei tehdä leikkipaikkojen toiminnallisia tarkastuksia, koska leikkipaikkoja ei ole tarkoitus käyttää talvella. Asiasta ovat sopineet ympäristöinsinööri Kari Esko ja rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski. Omavalvontajärjestelmä 15

16 3.2 Kaupungin organisaatio Tampereen kaupunki on toiminut tilaaja-tuottaja-mallissa vuoden 2007 alusta alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluiden tilaaja ja tuottajat on erotettu toisistaan, ja palvelut järjestetään kaupunkilaisten tarpeista lähtien tilaajien ja tuottajien yhteistyöllä. Tilaaja arvioi palvelutarpeita ja valitsee kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisen tuotantotavan. Kaupungin oman tuotannon rinnalla on ulkopuolisten yritysten ja yhteisöjen palvelutuotantoa. Tilaajan ja tuottajan solmima palvelusopimus on tilaajatuottaja-mallissa tärkein ohjauksen ja yhteistyön väline. Sopimuksissa määritellään tilattavien palvelujen sisältö, laajuus ja hinta. Palvelujen järjestämisestä vastaavat tilaajat muodostuvat lautakunnista, joita tukee asioita valmisteleva virkakoneisto. Palvelujen tuottamisesta vastaavat johtokunnat, joilla myös on apunaan virkakoneisto. Konsernihallintoon kuuluva tilaajaryhmä valmistelee tilaajalautakuntien päätettäväksi tulevat asiat. Tilaajaryhmän toiminnasta vastaa tilaajajohtaja ja ydinprosesseista tilaajapäälliköt. ORGANISAATIO 2010 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Suunnittelujaosto Henkilöstöjaosto PORMESTARI Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus KONSERNIHALLINTO Tilaajaryhmä Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Talous- ja strategiaryhmä Konsernipalvelut Hyvinvointipalveluiden tuotannon ohjaus Liiketoiminnan ohjaus TILAAJALAUTAKUNNAT Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Apulaispormestari HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT Avopalvelut LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Tampereen ateria Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Sopimus Laitoshoito Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen infratuotanto Tampereen kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Tampereen Tietotekniikkakeskus Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Tampereen Aluepelastuslaitos TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT Kaupungin organisaatio 16 Omavalvontajärjestelmä

17 3.2.1 Tilaajayksikön organisaatio ja vastuuhenkilöt Yleisten alueiden kunnossapidon tilaajana toimii Kaupunkiympäristön kehittäminen yksikkö, joka kuuluu konsernihallinnon alaisuudessa toimivaan tilaajaryhmään. Yksikkö vastaa maankäytön ja yleisten alueiden suunnittelusta, yleisten alueiden rakentamisesta sekä kunnossapidosta, joukkoliikenteestä, erilaisista viranomaistehtävistä sekä asiakaspalvelusta. Yksikköä johtaa tilaajapäällikkö Risto Laaksonen. Kaupunkiympäristön kehittämisen ja kaupunkikehittämisen yksiköt toimivat apulaispormestari Timo Hanhilahden ja yhdyskuntalautakunnan alaisuudessa. Apulaispormestari toimii lautakunnan puheenjohtajana. Kaupunkiympäristön kehittämisen rakennuttaminen, kunnossapito ja valvonta -vastuualuetta johtaa rakennuttamispäällikkö Milko Tietäväinen. Vastuualue vastaa yleisten alueiden investointikohteiden rakennuttamisesta, valaistuksesta, katutilan- ja pysäköinninvalvonnasta, satamista ja erikoisrakenteista sekä yleisten alueiden ylläpidon tilaamisesta ja laadun valvonnasta. Kyseinen vastuualue hallinnoi myös viheralueiden rakentamista ja kunnossapitoa, johon leikkipaikkapalvelut kuuluvat. Viheralueiden kunnossapidon tilaamisesta ja valvonnasta vastaa koko kaupungin osalta rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski. Sopimusasioista vastaa rakennuttamispäällikkö Milko Tietäväinen. KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN 2010 Maankäytön suunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu masu ylsu rary Rakennuttaminen, kunnossapito ja valvonta Tuki- ja asiakaspalvelut Joukkoliikenne joli Viranomaisyksiköt viryt kake / tuki Maankäytön suunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu Rakennuttaminen Kunnossapito Katuvalvonta kativa rava Joukkoliikenne Rakennusvalvonta Pysäköinninvalvonta Kaupunkimittaus kami Ympäristön suojelu ysu Toimistopalvelut Talouspalvelut Henkilöstöasiat Arkisto Palvelupiste Frencell pafre Kaupunkiympäristön kehittämisen vastuualueet Omavalvontajärjestelmä 17

18 RAKENNUTTAMINEN, KUNNOSSAPITO JA VALVONTA Rakennuttaminen Kunnossapito Viheralueet TYTÄRYHTIÖT Satamat, JA sillat, -YHTEISÖTValaistus päällysteet Katutila ja pysäköinnin valvonta Ruohomäki Pasi (länsi) Vainiomäki Mikko (länsi) Rannisto Esa Kylmäkoski Teemu Syrjä Janne Kantola Petri Joki Matti (satamat) Heikkilä Mika Hallinen Marjo Leppänen Petri (itä) Lindström Tapio (itä, etelä) Rakennuttamisen, kunnossapidon ja valvonnan vastuuhenkilöt Kunnossapidon organisaatio ja vastuuhenkilöt Yleisten alueiden kunnossapito järjestetään erilaisten kunnossapitosopimusten kautta. Oman tuotannon kanssa tehdään vuosisopimukset urakka-alueittain. Yksityisissä alueurakoissa sopimusaika on vähintään kolme vuotta. Leikkipaikkojen käytännön kunnossapidosta vastaavat sekä kaupungin oma tuotanto (Tampereen Infratuotanto liikelaitos) että yksityiset urakoitsijat. Oman tuotannon osalta viheralueiden kunnossapito toimii yhteistyössä katujen kunnossapidon kanssa. Infratuotanto liikelaitos toimii johtokunnan alaisuudessa, ja sen toimitusjohtajana toimii Sakari Suominen. Katu- ja vihertuotannon yksikönjohtajana toimii Wille Siuko, ja ylläpitoyksikön päällikkönä työskentelee kunnossapitopäällikkö Petri Kujala. Viheralueiden ylläpidossa työskentelee vakituisesti n. 100 henkeä. Yksityisillä urakoitsijoilla vakituisen henkilöstön määrä on noin 3 henkeä urakka-aluetta kohden. 18 Omavalvontajärjestelmä

19 TAMPEREEN INFRATUOTANTO JOHTOKUNTA TOIMITUSJOHTAJA Sakari Suominen TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO Hallinto- ja talouspäällikkö, varatj. Annamari Kortesaari AUTO- JA KONEKESKUS Yksikönjohtaja Petri Salonen Korjaamopalvelut Kuljetuspalvelut KATU- JA VIHERTUOTANTO Yksikönjohtaja Wille Siuko Laskenta- ja rakennuttamispalvelut Rakentamispalvelut Kunnossapitopalvelut Tuotantopalvelut SUUNNITTELUPALVELUT Yksikönjohtaja Veikko Vänskä Yleiskaavasuunnittelu Asemakaavasuunnittelu Liikennesuunnittelu Kuntatekniikan suunnittelu Vihersuunnittelu Selvitykset ja arvioinnit Karttapalvelut Mittaus- ja geotekniikkapalvelut Kehittämispalvelut Ylläpitoyksikön ORGANISAATIOKAAVIO 2010 Kunnossapitopäällikkö Petri Kujala TUOTANTOALUE 1 Länsi Työpäällikkö Reijo Lahtinen TUOTANTOALUE 2 Itä Työpäällikkö Kari Korpela TUOTANTOALUE 3 Työpäällikkö Pentti Katajisto TUOTANTOALUE 4 Metsänhoitopäällikkö Tommi Granholm Katujen kunnossapito Juha Antila Vesa Toivonen Seppo Nikkanen Viheralueiden kunnossapito Päivi Selin Harri Ketola Tapani Lahtiperä Katujen kunnossapito Jorma Välimäki Pentti Heiskari Pentti Seppä Viheralueiden kunnossapito Veli-Matti Mytty Venla Kuusela Jorma Tammisto Liikennemerkit Jyrki Kärk Jani Heino Liikuntapaikat Erkki Ruoranen Timo Hetekivi Kaupunginpuutarha Ritva Lemblin Viheralueet ja leikkipaikat Timo Hetekivi Urakointi Timo Huttunen Metsät Matti Pesonen Tamistot ja istutukset Ilpo Leskinen Puiden hoito Heli Vuorilampi Omavalvontajärjestelmä 19

20 3.2.3 Kunnossapitopiirit ja urakka-alueet Yleisten katu- ja viheralueiden kunnossapito on jaettu tilaajan ja tuottajan sopimuksesta 11 eri urakkaalueeseen. Tasanteen ja Peltolammin alueet ovat yksityisen urakoitsijan kunnossapitämiä. Tasanteen urakkaa on hoitanut alkaen KKK Maanrakennus Oy ja Peltolammin alueurakkaa alkaen Pihahuolto Ky Haapaniemi. Kalkun alue siirtyy yksityiselle urakoitsijalle alkaen. Muut alueet ovat kaupungin oman tuotannon kunnossapitämiä. Oma tuotanto on jakanut kaupungin itä- ja länsipuoliin omiksi tuotantoalueiksi. Idän tuotantoalueesta vastaa Kari Korpela, ja länsipuolen tuotantoalueesta Reijo Lahtinen. Tuotantoalueet on vielä jaettu pienemmiksi kunnossapitopiireiksi. Urakka-alueet ja kunnossapitopalveluiden piirijako (vihertyöt) Läntisten piirien viheralueiden vastaavana työnjohtajana toimii Päivi Selin, ja työnjohtajina Harri Ketola (piiri 1) sekä Tapani Lahtiperä (piiri 2). Itäisten piirien viheralueiden vastaavana työnjohtajana toimii Veli- Matti Mytty, ja työnjohtajina Venla Kuusela (piiri 3) sekä Jorma Tammisto (piiri 4) Leikkipaikkojen tarkastusryhmä Kaupungin oman tuotannon kunnossapitämillä alueilla leikkipaikkojen tarkastukset suorittaa tarkastusryhmä. Tarkastusryhmä on oman tuotannon tapa hoitaa tarkastustoimintaa, ja myös yksityiset urakoitsijat voivat organisoida tarkastustoimintansa samaan tapaan. Pätevyysvaatimukset yksityisen urakoitsijan tarkastushenkilökunnalle ovat samat kuin oman tuotannon tarkastusryhmän jäsenille. Ryhmä koostuu vähintään 2 henkilöstä, jotka ovat suorittaneet VYL:n Ulkoleikkipaikkojen turvallisuus -peruskurssin. Peruskurssin suorittaminen on minimivaatimus ryhmän jäsenille. Jatkokurssin käyminen 20 Omavalvontajärjestelmä

21 on suositeltavaa ja se voi jatkossa tulla pakolliseksi. Tarkastusten pohjana toimivat SFS-standardit. Tarkastusryhmän työnjohtaja on Timo Hetekivi. Tarkastusryhmä tekee tilauksesta myös uudis- ja perusparannuskohteiden käyttöönottotarkastuksia. Leikkipaikkoja voivat tarkastaa myös muut ulkopuoliset urakoitsijat, mikäli pätevyysvaatimukset, asiantuntemus ja kokemus riittävät kyseiseen työtehtävään. Kaikki ulkopuoliset aliurakoitsijat hyväksytetään tilaajalla ennen työn käynnistymistä Verstaan toiminta Tarkastuksissa havaittujen puutteiden korjauksia tekee oman tuotannon verstas. Korjauksista sovitaan tarkastusten jälkeen yhdessä tarkastusryhmän työnjohtajan kanssa. Osan leikkivälineiden pienimmistä korjauksista tekevät kunnossapitopiirit itse. Verstas tekee korjaukset, joita piirit eivät ehdi tai pysty tekemään. Verstaalla on erityisosaamista ja työtiloja, joita kunnossapitopiireillä ei ole. Verstaalla työskentelee viisi vakituista työntekijää, joilla on pätevyys suorittaa leikkivälinekorjaukset SFS-EN standardin mukaisesti. Työntekijöistä neljä on Hagsin, Lappsetin ja Kompanin valtuuttamia asentajia. Leikkivälineiden ja puistokalusteiden korjauksissa käytetään välinevalmistajien hyväksymiä varaosia. Verstaan työnjohtajana toimii Hannu Savolainen. Tilaukset puistoalueilla olevien välineiden huolto- ja korjaustoimenpiteistä voivat tulla verstaalle tilaajalta, kunnossapitopiirien työnjohtajilta tai tarkastusryhmän työnjohtajalta. Verstas tekee myös tarkastustoiminnan ulkopuolelta, esim. ilkivaltapuhelimen kautta tietoon tulevia kiireellisiä korjaustöitä. Välineen korjauksen valmistuttua verstaan työnjohtaja vie muutostiedot Iris järjestelmään. Osa suuremmista korjauksista, jotka tehdään erillisistä tilauksista, raportoidaan tilaajalle laskun yhteydessä. Omavalvontajärjestelmä 21

22 3.3 Leikkipaikkojen tarkastukset Leikkipaikkatarkastuksia käsittelee turvallisuusstandardi SFS-EN Standardin mukaan leikkipaikoilla tulee suorittaa kolmen tason tarkastuksia: vuositarkastuksia, toiminnallisia tarkastuksia sekä rutiininomaisia silmämääräisiä tarkastuksia. Lisäksi leikkipaikan käyttöönoton yhteydessä tulee suorittaa käyttöönottotarkastus. Tarkastustoiminnassa oleellista on se, että tiedostetaan ja tarkastetaan välineiden mahdolliset puutteet, ja puutteiden korjaaminen aikataulutetaan. Ennen vuotta 1998 (jolloin ei vielä ollut voimassa oleva standardia) asennettujen leikkivälineiden osalta tulee suorittaa riskin arviointia, ja sen perusteella määrittää, ovatko välineet vielä turvallisia. Välineiden tulee vähintään täyttää seuraavat vaatimukset: rakenteellinen lujuus, putoamisen estäminen ja riittävä ja toimiva turva-alusta. Riskinarvioinnin tarkoituksena on tunnistaa vaarat, määrittää riskin suuruus ja arvioida riskin merkitys. Arvio on tehtävä tapauskohtaisesti, sillä välineen asennus, asennuspaikka ja valmistaja sekä käyttäjien ikä ja määrä vaikuttavat siihen millaiseksi riski muodostuu Käyttöönottotarkastus Käyttöönottotarkastuksessa uusi leikkipaikka otetaan tarkastustoiminnan ja kunnossapidon piiriin. Tarkastus on siis rakennuttamisen päätepiste ja se suoritetaan ennen leikkipaikan käyttöönottoa. Vastuu käyttöönottotarkastusten tilaamisesta sekä oman tuotannon että yksityisten urakoitsijoiden alueilla on rakennuttajalla. Tarkastuksessa käydään läpi leikkipaikan kaikki rakenteet ja samalla leikkivälineet tunnistetaan. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota mm. leikkivälineiden sijaintiin, turva-alueisiin, kulkuteihin ja riittäviin opastekyltteihin (mm. info-kyltin näkyvyyteen). Lisäksi tarkastetaan yksityiskohtaisesti leikkikenttävälineiden ja muiden kalusteiden, esim. penkkien, katosten ja aitojen rakenteet. Leikkivälineiden stabiliteettiin ja asennusvirheisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Myös leikkikenttävälineiden iskua vaimentavien alustojen riittävyys eli laajuus ja syvyys tarkastetaan. Mikäli välineisiin on tehty rakentamisen yhteydessä muutoksia tai lisäyksiä, myös nämä tarkastetaan käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. Käyttöönottotarkastuksen lomake on Word-pohjainen, ja se tulostetaan oman tuotannon verkkoasemalta. Lomakkeeseen kirjataan tarkastuksen yhteydessä kaikki leikkipaikalla olevat leikkivälineet. Tästä Word-lomakkeesta välineet ja varusteet viedään ensimmäistä kertaa Irikseen, joka on tilaajan omaisuudenhallintarekisteri yleisten alueiden osalta. Tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan myös, että kaikki tarvittavat välinevalmistajan ohjeet leikkipaikan välineisiin liittyen löytyvät. Ohjeet siirretään säilytettäväksi kunnossapitopiiriin. Kun tarkastuksessa mahdollisesti havaitut puutteet on korjattu, leikkipaikka voidaan ottaa käyttöön. Tarkastus tulee tehdä rakennustyöryhmän vielä ollessa kohteessa, jolloin havaitut puutteet voidaan heti korjata. Jos korjattavaa on paljon, tehdään vielä uusi tarkastus ennen varsinaista käyttöönottoa. Käyttöönottotarkastuksen suorittaa pääsääntöisesti kaikissa tilaajan kohteissa leikkipaikkojen tarkastusryhmä. Pätevyysvaatimuksena on VYL:in Ulkoleikkipaikkojen turvallisuus -peruskurssin suorittaminen. Käyttöönottotarkastus tulee tehdä sellaisen henkilön toimesta, joka ei itse ole osallistunut asennus- 22 Omavalvontajärjestelmä

23 työhön. Tarkastuksessa käytetään apuna leikkipaikkojen tarkastussondeja tai muita apuvälineitä, millä voidaan todentaa, että vaadittavat mitat välineissä ja niiden ympäristössä täyttyvät. LIITE 1: käyttöönottotarkastuksessa käytettävä lomake Rutiininomainen silmämääräinen tarkastus Rutiininomaisessa silmämääräisessä tarkastuksessa havaitaan ja mahdollisuuksien mukaan korjataan sellaiset selvät vaaratekijät, jotka johtuvat ilkivallasta, normaalista käytöstä tai sääolosuhteista, esim. rikkoutuneet osat tai särkyneet pullot. Samassa yhteydessä tarkastetaan, että leikkipaikalle johtavat huoltoväylät ovat kulkukelpoiset. Silmämääräisestä tarkastuksesta ei täytetä lomaketta. Tarkastuksen tekijä merkitsee suoritetun tarkastuksen Excel-taulukkoon, joka säilytetään kunnossapitopiirissä. Myös yksityisellä urakoitsijalla tulee olla vastaavanlainen taulukko tai esimerkiksi työmaapäiväkirja. Silmämääräinen tarkastus suoritetaan viikoittain. Leikkikentillä, jotka ovat kovassa käytössä tai joutuvat usein ilkivallan kohteiksi, voi tarkastus olla tarpeen päivittäin. Silmämääräisen tarkastuksen suorittaa oman tuotannon alueilla kunnossapitopiirien työntekijät, ja yksityisen urakoimilla alueilla urakoitsijan tehtävään valitsemat henkilöt Toiminnallinen tarkastus Toiminnallinen tarkastus on yksityiskohtaisempi tarkastus, jossa tarkastetaan välineen toiminta ja stabiliteetti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kiinteästi asennettuihin osiin ja erityisesti kulumisesta johtuviin vikoihin. Esimerkkejä toiminnallisen tarkastuksen kohteista ovat välineen ja maan välinen tila, alustamateriaalin kunto, näkyvissä olevat perustukset, terävät reunat, puuttuvat osat, liikkuvien osien liiallinen kuluminen ja rakenteiden eheys. Toiminnallisessa tarkastuksessa käytettävä lomake tulostetaan Iris-järjestelmästä. Välinevalmistajien ohjeet tarkastuksiin liittyen löytyvät kunnossapitopiiristä. Toiminnallinen tarkastus tehdään kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen tarkastus pyritään suorittamaan mennessä, toinen tarkastus mennessä. Toiminnallisia tarkastuksia ei tehdä talvikautena välillä joulukuu maaliskuu. Mikäli leikkipaikkoja tulevaisuudessa päätetään ottaa talvikunnossapitoon, tulee myös talvikaudella suorittaa yksi toiminnallinen tarkastus. Oman tuotannon kunnossapidossa olevilla alueilla toiminnalliset ja vuositarkastukset suorittaa leikkipaikkojen tarkastusryhmä tai työhön valittu aliurakoitsija. Yksityisen urakoimilla alueilla tarkastukset annetaan tehtäväksi päteville työntekijöille tai ne aliurakoidaan. Pätevyysvaatimuksena on VYL:in Ulkoleikkipaikkojen turvallisuus -peruskurssin suorittaminen. Tarkastuksessa käytetään apuna leikkipaikkojen tarkastussondeja tai muita apuvälineitä, millä voidaan todentaa, että vaadittavat mitat välineissä ja niiden ympäristössä täyttyvät. LIITE 2: toiminnallisessa ja vuositarkastuksessa käytettävä lomake Omavalvontajärjestelmä 23

24 3.3.4 Vuositarkastus Vuositarkastus tehdään välineen, perustusten ja pintojen turvallisuuden kokonaistason selvittämiseksi. Tarkastukseen sisältyvät myös mahdolliset muutostyöt, jotka on tehty turvatoimien arvioinnin jälkeen tai sään aiheuttamien vaurioiden, lahoamisen tai korroosion seurauksena. Tarkastuksessa huomioidaan myös mahdolliset muutokset välineen turvallisuustasossa sen osien korjauksen, lisäyksen tai vaihdon jälkeen. Erityishuomiota tulee kiinnittää kiinteästi asennettuihin osiin. Vuositarkastuksessa arvioidaan välineiden kestävyys vuodeksi eteenpäin keskimääräisellä käyttöasteella. Vuositarkastus on samalla myös toiminnallinen tarkastus, joten myös toiminnallisen tarkastuksen sisältö huomioidaan. Tarkastuslomake tulostetaan Iris-järjestelmästä. Välinevalmistajien ohjeet tarkastuksiin liittyen löytyvät kunnossapitopiiristä. Vuositarkastus voi vaatia tiettyjen osien esiin kaivamisen tai purkamisen. Rakenteen mahdollisen muunlaisen heikkenemisen selvittämiseksi voidaan vaatia lisätoimenpiteitä. Vuositarkastus suoritetaan välisenä aikana. Oman tuotannon kunnossapidossa olevilla alueilla vuositarkastukset suorittaa leikkipaikkojen tarkastusryhmä. Yksityisen urakoimilla alueilla tarkastukset annetaan tehtäväksi päteville urakoitsijoiden työntekijöille tai ne voidaan aliurakoida. Pätevyysvaatimuksena on VYL:in Ulkoleikkipaikkojen turvallisuus -peruskurssin suorittaminen. Tarkastuksessa käytetään apuna leikkipaikkojen tarkastussondeja tai muita apuvälineitä, millä voidaan todentaa, että vaadittavat mitat välineissä ja niiden ympäristössä täyttyvät. Leikkipaikkatarkastusten vuosikello Joulu Tammi Marras Helmi Loka Maalis 1. toiminnallinen tarkastus mennessä Syys Elo Heinä Kesä Huhti Touko Vuositarkastus välisenä aikana 2. toiminnallinen tarkastus mennessä Yksi toiminnallinen tarkastus, mikäli kohteita otetaan talvikunnossapitoon 24 Omavalvontajärjestelmä

25 3.4 Huollot Tarkastusten lisäksi leikkipaikoilla tulee suorittaa säännöllistä huoltoa, joka sisältää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä välineiden turvallisuuden ja toimivuuden säilyttämiseksi. Tarkastusten yhteydessä tehdään seuraavia huoltoja: ruuvien kiristys ulkonevien naulojen sisään lyöminen turva-alustat kumialustan harjaus turvahiekan tasoittaminen puuttuvien muovitulppien asentaminen keinut ylimääräisen ketjun katkaisu istuimen korkeuden säätö oikeaan korkeuteen istuimen ja/tai ketjujen vaihto kuluneiden sakkeleiden vaihto välineiden turva-alueilta sinne kuulumattoman irtomateriaalin poisto rikkinäisten osien poisto, ellei se aiheuta vaaraa käyttäjälle Muita säännöllisiä huoltotoimenpiteitä ovat mm.: kiinnittimien kiristys ja tarvittaessa vaihto kuluneiden tai viallisten osien vaihto hitsaus tai hitsien korjaus iskua vaimentavien alustojen huolto laakereiden voitelu irtomateriaalin lisääminen merkintään saakka pintojen huoltomaalaus ja käsittely sadevesikaivojen tarkastus ja tarvittaessa tyhjennyksen tilaus Oman tuotannon alueilla huollot suorittavat kunnossapitopiirit, ja yksityisen urakoimilla alueilla urakoitsijan työntekijät. Tarvittavat huoltotoimenpiteet suoritetaan viikoittaisten silmämääräisten tarkastusten yhteydessä. Myös leikkipaikkojen tarkastajat tekevät pienimuotoisia huoltotoimenpiteitä tarkastusten yhteydessä. Välineen yksittäisten osien muutokset tai rakenteelliset muutokset, jotka voivat oleellisesti vaikuttaa välineen turvallisuuteen, tulee toteuttaa vasta kun asiasta on keskusteltu valmistajan tai muun asiantuntijan kanssa. Omavalvontajärjestelmä 25

26 3.5 Korjaukset Periaatteena on, että tarkastuksissa havaitut puutteet korjataan mahdollisuuksien mukaan heti tarkastuksen yhteydessä. Erityisesti kiireelliset, vaaraa aiheuttavat viat korjataan heti. Mikäli vikoja ei saada heti korjattua, ne kirjataan ylös ja tehdään myöhemmin. Korjaukset aikataulutetaan ja vastuutetaan siten, että kaikki vakavan onnettomuuden riskit korjataan ensin. Kaikkia välineitä ei voida korjata samanaikaisesti eikä kaikkia puutteellisia välineitä ole mahdollista vaihtaa uusiin. Vaarallisesti viallinen väline eristetään käytöstä kunnes vika on korjattu. Kokonaan poistettavien välineiden osalta toimintatavoista sovitaan erikseen. Oman tuotannon alueilla korjaustoimenpiteitä tekevät sekä kunnossapitopiirit että verstas, yksityisen urakoimilla alueilla urakoitsija. Verstas voi tilauksesta tehdä korjauksia myös yksityisen urakoimilla alueilla. 3.6 Talvikunnossapito Kaupunkiympäristön kehittäminen käy keskustelun oman tuotannon ja kaupungin terveydensuojelun kanssa, ja harkitsee mahdollisuutta ottaa tulevaisuudessa yksi leikkipaikka jokaiselta viideltä palvelualueelta talvikunnossapidon piiriin. Mikäli leikkipaikkoja otetaan talvikunnossapitoon, on talvella niiden tarkastus ja kunnossapito tehtävä mahdollisuuksien mukaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin kesälläkin huomioiden talven erityisolosuhteet. Jos lunta tulee paljon, se luodaan välineestä pois. Jos jäätä pääsee kertymään portaille, se hakataan pois. Kulkuväylät hiekoitetaan. Toimenpiteiden periaate on, että talviajan olosuhteet eivät saa tehdä välineestä vaarallista. Talvikunnossapito suoritetaan viikoittaisten tarkastusten yhteydessä. Talvikunnossapidettävien leikkipaikkojen välinevalinnoissa panostetaan materiaalien talvenkestävyyteen. Leikkipaikkojen tulee myös olla suunniteltu talvikunnossapitoa ajatellen. Esimerkiksi välineiden sijoittelun tulee olla sellainen, että talvikunnossapito voidaan suorittaa. 3.7 Kunnossapitotehtävien vastuunjako Kaikille edellä mainituille kunnossapitoon liittyville tehtäville on määritelty vastuuhenkilöt niin oman tuotannon urakka-alueilla, kuin yksityistenkin urakoimilla alueilla. Vastuuhenkilöt on esitetty taulukoissa, jotka ovat raportin liitteenä. LIITE 3: Vastuunjakotaulukko, oma tuotanto LIITE 4: Vastuunjakotaulukko, Peltolammin urakka-alue LIITE 5: Vastuunjakotaulukko, Tasanteen urakka-alue 26 Omavalvontajärjestelmä

27 3.8 Dokumentointi ja tiedonkulku Iris-järjestelmä Tampereella on syksyllä 2009 siirrytty Novapoint-pohjaiseen Iris-tietojärjestelmään. Iris on työkalu esim. tie- ja katuverkon tai alueiden hallintaan sekä kunnossapito- ja hoitotoimenpiteiden suunnitteluun, seurantaan ja raportointiin. Järjestelmä yhdistää katu- ja tieverkkoon tai alueisiin liittyvät toimenpiteet ja tietosisällöt yhdeksi kokonaisuudeksi. Iriksen avulla on mahdollista tuottaa raportteja, tulostaa karttaotteita, suunnitella kunnossapitoa ja tarkastella verkoston kohteisiin liittyviä tietoja. Iris mahdollistaa tiedon yhteiskäytön sekä hajautetun käytön. Järjestelmässä on mahdollista tallentaa alueelle tehdyn kuntokartoituksen tiedot sekä tuottaa erilaisia teemakarttoja ja raportteja kuntotietojen perusteella. Teemakartat auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia ja raportit antavat tilaisuuden yksityiskohtaisten tietojen tarkasteluun ja koostamiseen. Järjestelmästä löytyy tietoa toiminnan tueksi myös esim. kustannuslaskennan ja urakoinnin osalta. Iris-järjestelmän viheralueosion ylläpitäjänä toimii tekninen suunnittelija Kaarina Kyllönen. Leikkivälineitä koskevia tietoja ylläpitävät ja päivittävät hänen lisäkseen leikkipaikkojen tarkastusryhmän henkilöt. Myös yksityisille urakoitsijoille on mahdollisesti jatkossa tulossa katselu- ja päivitysoikeudet Irikseen. Kaupungin oman tuotannon henkilöstö voi katsella järjestelmässä olevia tietoja Novapoint Web -katselusovelluksella Tarkastuslomakkeet Kohdekohtainen ja ajan tasalla oleva tarkastuslomake, jossa on lueteltuna kunkin kohteen tarkastettavat välineet, tulostetaan Iris-järjestelmästä. Käyttöönottotarkastusta varten tulostetaan Word-lomake, jossa on ainoastaan leikkipaikan nimi- ja osoitetiedot. Tarkastuksen yhteydessä lomakkeeseen lisätään kaikki leikkipaikalla olevat välineet. Yksityiset urakoitsijat saavat lomakkeet Kaarina Kyllösen kautta. Oman tuotannon puolella leikkipaikkojen tarkastusryhmän jäsen voi itse tulostaa lomakkeet Iriksestä Tiedonkulku tarkastuksista ja korjauksista Toiminnallisessa ja vuositarkastuksessa tarkastuksen suorittaja kirjaa lomakkeeseen havaitut puutteet, ja vie lomakkeen tiedot Iris-järjestelmään. Mikäli tarkastajalla itsellään ei ole päivitysoikeutta Irikseen, tiedot päivittää Kaarina Kyllönen. Tiedot tulee viedä järjestelmään viikon sisällä tarkastuksen jälkeen. Lomakkeeseen merkitään aina tarkastuksen tekijä ja päivämäärä. Tulevaisuudessa tarkastuksen tiedot voidaan tallentaa suoraan mobiililaitteella, joka otetaan pilottikäyttöön kesällä Leikkipaikkojen tarkastusryhmän työnjohtaja koostaa tarkastuksissa havaituista puutteista vastuussa oleville työnjohtajille listat korjaustarpeista kiireellisyysjärjestyksessä. Listat käydään läpi työnjohtajien ja verstaan työnjohtajan kanssa ja korjauksesta vastuussa oleva henkilö kirjataan Iris-järjestelmään. Kun korjaus on suoritettu, se kuitataan tehdyksi päivämäärällä ja korjaajan nimellä Irikseen. Myös yksityisen urakoitsijan tulee säännöllisesti koostaa lista alueellaan havaituista korjaus- tai uusimistarpeista, ja toimittaa se tilaajalle. Lista käydään läpi säännöllisesti työmaakokouksissa. Omavalvontajärjestelmä 27

28 Silmämääräisen tarkastuksen tekijä on velvollinen viemään tarkastuksessa havaitut puutteet, joita ei itse ole pystynyt korjaamaan, eteenpäin kunnossapitopiirin tai urakka-alueen työnjohtajalle. Havaituista vioista, puutteista tai materiaaliongelmista leikkivälineissä ilmoitetaan myös välinevalmistajalle. Huomautukset kerätään listaan, joka toimitetaan säännöllisin väliajoin valmistajalle. Tilaaja vastaa puutelistan toimittamisesta leikkivälinevalmistajille ja -toimittajille. Leikkivälineiden vaihtojen, poistojen tai koko leikkipaikan kunnossapidon lopettamisen osalta tietojen päivittämisestä Iris-järjestelmään vastaa oman tuotannon puolella Timo Hetekivi, ja urakka-alueiden osalta Kaarina Kyllönen. Kaikista edellä mainituista asioista tulee informoida myös kunnossapidon tilaajaa Dokumenttien säilytys Leikkipaikkojen tarkastustiedot tulee säilyttää Iriksessä vähintään 10 vuotta korvaustilanteiden varalta. Välinevalmistajien tarkastus-, huolto- ja ylläpito-ohjeet, varaosaluettelot nimikenumeroin, välineiden tarkastus- ja testaustodistukset, leikkipaikan suunnitelma sekä käyttöönottopöytäkirja säilytetään kunnossapitopiireissä tai urakka-alueen työnjohtajalla. Leikkipaikan suunnittelu-, tarjous-, ja mahdolliset kilpailutusasiakirjat säilyttää tilaaja Asiakaspalaute Jokaisen leikkipaikan infotaulussa on ilkivaltapuhelimen numero, jonka vastaajaan voi jättää viestin mm. leikkipaikan kunnossapitoon, ilkivaltaan tai rikkoutuneeseen välineeseen liittyen. Ilkivaltapuhelimeen tulleet tiedot purkaa oman tuotannon työnsuunnittelija Elise Pämppi, ja varahenkilöinä ovat leikkipaikkojen tarkastusryhmän henkilöt. Oman tuotannon urakka-alueita koskevat palautteet ja ilmoitukset toimitetaan sähköpostilla aluevastaavalle sekä kunnossapitopiirin työnjohtajalle. Yksityisiä urakka-alueita koskevat palautteet toimitetaan sähköpostilla sekä tilaajalle että alueen urakoitsijalle. Frenckellin palvelupisteeseen tuleva viheralueiden kunnossapitoon tai leikkipaikkapalveluihin liittyvä palaute ohjataan sekä tilaajalle että alueen urakoitsijalle. Pääosin palautteeseen vastaa tilaaja. Mikäli palaute koskee kunnossapidon suorittamista, on vastausvelvollisuus alueurakoitsijalla tai omalla tuotannolla. Asiakaspalaute käydään tarvittaessa läpi työmaakokouksissa, jossa todetaan mahdolliset toimenpiteet, joita palaute edellyttää. 28 Omavalvontajärjestelmä

29 Omavalvontajärjestelmä 29

30 4 TURVALLISUUSSUUNNITELMA 4.1 Turvallisuustehtävät ja vastuuhenkilöt Omavalvontajärjestelmän seuranta ja päivitykset Omavalvontajärjestelmän raportti päivitetään vuosittain yhteisessä kunnossapitäjien, tilaajien sekä valvovien viranomaisten pitämässä työmaakokouksessa. Päivitys tehdään mm. organisaatioiden, urakoitsijoiden, henkilöiden ja tehtävien osalta. Järjestelmän päivityksestä vastaa Teemu Kylmäkoski, joka myös nimetään leikkipaikkojen turvallisuuskoordinaattoriksi. Varahenkilönä toimii Janne Syrjä Viranomaistarkastukset Leikkipaikkojen viranomaisvalvonnasta vastaa tilaajaryhmän ympäristöterveysyksikkö. Leikkipaikkatarkastuksia tekevät ympäristöinsinöörit Kari Esko ja Pirjo Pöntinen. Tarkastuksiin on olemassa oma lomakkeensa, joka toimitetaan tarkastusten jälkeen niin alueen ylläpitäjälle kuin tilaajallekin. Yhteyshenkilönä kaupunkiympäristön kehittämiseen sekä oman tuotannon ja alueurakoitsijoiden suuntaan toimii Pirjo Pöntinen Onnettomuuskirjanpito ja riskien arviointi Kaupungin tulee pitää säännöllistä onnettomuuskirjanpitoa tapahtuneista onnettomuuksista ja läheltä piti - tilanteista. Kirjanpidon perusteella voidaan suunnitella ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä onnettomuuksien välttämiseksi. Onnettomuuden tai läheltä piti tilanteen sattuessa, tulee onnettomuudessa asianosaisen henkilön täyttää kaupungin internet-sivuilta löytyvä tapausilmoituslomake, ja lähettää se joko postitse tai sähköpostilla. Lomakkeet vastaanottaa rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski. Onnettomuustietojen kokoamisvastuu on Teemu Kylmäkoskella. Hän kokoaa saadut tapausilmoituslomakkeet ja tallentaa ne verkkoasemalle. Myös ilkivaltapuhelimeen tai palvelupiste Frenckelliin tulevat tiedot onnettomuuksista tai läheltä piti tilanteista raportoidaan Kylmäkoskelle. Onnettomuuskirjanpitoa hyödynnetään säännöllisesti. Työryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja käy läpi tapahtuneet onnettomuudet ja läheltä piti -tilanteet. Tapausten perusteella analysoidaan, minkälaisissa välineissä ja millä leikkipaikoilla onnettomuuksia sattuu eniten ja pohditaan, minkälaisilla keinoilla onnettomuuksia voitaisiin ehkäistä. Kokouksissa myös sovitaan tarvittavien toimenpiteiden toimeen panemisesta, vastuista sekä aikataulusta. 30 Omavalvontajärjestelmä

31 Kokouksiin osallistuvat myös ympäristöinsinöörit Esko ja Pöntinen, sillä kuluttajaturvallisuuslain mukaan myös tuoteturvallisuusviranomaisen tulee saada tieto tapahtuneista onnettomuuksista. Samoissa kokouksissa voidaan käydä läpi myös muut viranomaisvalvontaan liittyvät asiat. Kokousten järjestämisen vastuuhenkilö on Teemu Kylmäkoski. LIITE 6: tapausilmoituslomake Onnettomuuksista tiedottaminen Leikkipaikoilla tapahtuneista onnettomuuksista tiedotetaan tuoteturvallisuusviranomaiselle yhteisissä kokouksissa. Vakavammista onnettomuuksista ilmoitetaan heille myös Turvatekniikan keskuksen lomakkeella. Tiedottamisen vastuuhenkilö on Teemu Kylmäkoski. Vakavimmista leikkivälineissä sattuneista onnettomuuksista tai läheltä piti tilanteista tulee toimittaa tieto välinevalmistajalle. Tiedottamisen vastuuhenkilö on Teemu Kylmäkoski. Jos leikkivälineessä on vakava turvallisuuspuute, tulee myös selvittää, missä muissa paikoissa samaa välinettä on, ja tehtävä korjaukset tarpeen mukaan myös niihin. LIITE 7: Onnettomuudesta ilmoittaminen tuoteturvallisuusviranomaiselle (Turvatekniikan keskuksen lomake) Yleisten alueiden päivystystoiminta Yleisten alueiden kunnossapitoon ja turvallisuuden varmistamiseen kuuluu minimivalmius korjaustöiden tekemiseen myös virka-ajan ulkopuolella. Talvikunnossapitokaudella katujen ja yleisten alueiden alueurakkasopimuksiin on kirjattu velvoite järjestää 24 h päivystys ja varallaolo kunnossapitotöitä varten. Velvoite koskee niin omaa tuotantoa kuin yksityisiä alueurakoitsijoitakin. Kesäkunnossapitokaudella on Kaupunkiympäristön kehittäminen tehnyt sopimuksen Tampereen Veden kanssa päivystävän työryhmän käyttämisestä myös katujen ja yleisten alueiden kiireellisiin kunnossapitotehtäviin, joilla torjutaan esimerkiksi tienkäyttäjille tai kiinteistöjen omistajille aiheutuva välitön vaara virka-ajan ulkopuolella. Virka-ajan ulkopuolella puhelinpäivystyksestä vastaa aluepelastuslaitos. Mikäli asiakas soittaa palvelupiste Frenckelliin, puhelinvastaaja opastaa hänet kiireellisissä kunnossapitotapauksissa ottamaan yhteyttä aluepelastuslaitoksen päivystykseen. Omavalvontajärjestelmä 31

32 4.1.6 Palvelunkäyttäjien ohjeistus Jokaiselle leikkipaikalle on sijoitettu opastaulu, johon on merkitty yleinen hätänumero, leikkipaikan nimi ja osoite, sekä palvelupiste Frenckellin yhteystiedot ja ilkivaltapuhelimen numero. Koska leikkipaikoilla ei yleensä ole omaa katunumeroa, tulee opastaulussa olla ilmoitettuna lähin katu- tai tienumero, jonka soittaja voi ilmoittaa hätäkeskukselle. Opaskylttimalleja säilytetään oman tuotannon verkkoasemalla. Uusissa leikkipaikkakohteissa suunnitelman varusteluettelon tulee sisältää käytettävä opaskylttimalli. LIITE 8: esimerkki opastaulusta Kunnossapitohenkilökunnan ohjeistus Leikkipaikkojen kunnossapitäjät perehdytetään omavalvontajärjestelmään ja sitä kautta yleisen turvallisuuden ylläpitoon leikkipaikoilla. Perehdytys järjestetään vuosittain pidettävässä omavalvontajärjestelmän päivityskokouksessa. Kokouksen järjestämisestä ja oman tuotannon ja urakoitsijoiden työnjohdon perehdyttämisestä vastaa Teemu Kylmäkoski. Kunnossapidon työjohto vastaa omien alaistensa perehdyttämisestä Suunnittelijoiden ja rakentajien ohjeistus Leikkipaikkojen suunnittelussa noudatetaan aiheesta laadittuja standardeja ja leikkivälineiden, rakenteiden, turva-alustojen ja turva-alueiden tulee olla standardien mukaisia. Standardeista voidaan poiketa, mikäli turvallisuudesta ja suunnitelman toimivuudesta voidaan muutoin varmistua, ja ratkaisu on tilaajalla hyväksytetty. Rakentamisen aikana tulee noudattaa leikkipaikkastandardeja, välinevalmistajien ohjeita, työkohteeseen liittyviä työselityksiä ja mahdollisia muita asiakirjoja sekä Tampereen kaupungin laatimia työturvallisuusohjeita. Työaikaiset suunnitelman muutokset tai lisäykset hyväksytetään sekä kohteen suunnittelijalla että työn tilaajalla. 32 Omavalvontajärjestelmä

33 Tietolähteet Turvallisuusstandardi SFS-EN : Leikkivälineet ja turva-alustat, ohjeita asennuksesta, tarkastuksesta, huollosta ja ylläpidosta. Vahvistettu Suomen Standardisoimisliitto SFS. Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta /75 Junttila, E. (toim.) Toimiva, kestävä ja turvallinen leikkikenttä. Viherympäristöliitto ry. Turvatekniikan keskuksen (Tukes) internetsivut Tampereen kaupungilta saatu lähtöaineisto Tampereen kaupungin internetsivut Omavalvontajärjestelmä 33

34 LIITTEET 1. Käyttöönottotarkastuksessa käytettävä lomake 2. Toiminnallisessa ja vuositarkastuksessa käytettävä lomake 3. Vastuunjakotaulukko, oma tuotanto 4. Vastuunjakotaulukko, Peltolammin urakka-alue 5. Vastuunjakotaulukko, Tasanteen urakka-alue 6. Tapausilmoituslomake 7. Onnettomuudesta ilmoittaminen tuoteturvallisuusviranomaiselle -lomake 8. Esimerkki opastaulusta 34 Omavalvontajärjestelmä

35 Käyttöönottotarkastuksessa käytettävä lomake LIITE 1 LEIKKIPAIKAN KÄYTTÖÖNOTTO TAMPEREEN KAUPUNKI Tilaaja Kustannuspaikka / verkko / vaihe Viheralueen numero Viheralueen nimi ja osoite Leikkipaikan nimi Varuste Valmistaja Malli/tuote no Rakenteet Turvaetäisyydet Kiinnikkeet, liitokset Liikkuvat osat Putoamisalusta Vakaus Selite Leikkipaikan siisteys, huoltotie, kasvillisuus yms. Välinevalmistajien ohjeet leikkipaikan välineistä on kerätty ja tallennettu kunnossapitopiiriin. Tarkastuspäiväys Turvatarkastajan allekirjoitus ja nimen selvennys Rakentajan allekirjoitus ja nimen selvennys Vastaanottopäiväys Tilaajan allekirjoitus Kunnossapitäjän allekirjoitus ja nimen selvennys viher54ep06/10

36 LIITE 2 Toiminnallisessa ja vuositarkastuksessa käytettävä lomake TAMPEREEN KAUPUNKI LEIKKIPAIKAN TARKASTUS TILAAJA: KAKE,VIHERTILAAJA Vuositarkastus Kustannuspaikka/verkko/vaihe: Toiminnallinen tarkastus / / Viherkohteen nro: Viherkohteen nimi ja sijainti: Leikkipaikan nimi: JANKANPUISTO JANKANRAITTI - SAMMON VALTATIE 1EI-NIMEÄ *) Korjaustarveluokitus: 1 vk, 3 kk, 6 kk, VORI Varuste Malli + tuotenumero Valmistaja Kunnos Poist *) Korj lk Korjaustarve MUU LEIKKIVÄLINE ASKELTASO, SPFE KOMPAN KEINUMISVÄLINE AMBULANSSI, M166P KOMPAN KEINUMISVÄLINE VIPPY, HAGS LIUKUMÄKI PECK, HAGS KALUSTE KIINTOPENKKI ROSKA-ASTIA KEINU 3-PAIKKAINEN HAGS MUU LEIKKIVÄLINE HIEKKALAATIKKO KEINUMISVÄLINE KANA, M106P KOMPAN MONITOIMIVÄLINE OXYGEN, LAPPSET KEINUMISVÄLINE JOUSIKEINU KOLMELLE, BLAZER, KOMPAN ELE MUU VARUSTE INFO-TAULU PUISTO KARUSELLI SECTOR, LAPPSET MUU LEIKKIVÄLINE HIEKKALAATIKKO PUISTO KARUSELLI SECTOR, LAPPSET KARUSELLI SECTOR, LAPPSET MUU LEIKKIVÄLINE ASKELTASO, SPFE KOMPAN MUU LEIKKIVÄLINE ASKELTASO, SPFE KOMPAN MUU LEIKKIVÄLINE ASKELTASO, SPFE KOMPAN KUNTOILU-/LIIKUNTA- TAI PELIVÄLINE KORIPALLOTELINE, TRESS Muuta huomioitavaa Päivämäärä Tarkastajan allekirjoitus Työnjohtajan allekirjoitus 1 / 2

37 Vastuunjakotaulukko, oma tuotanto LIITE 3 LEIKKIPAIKKOJEN KUNNOSSAPITO Vastuunjakotaulukko, Tampereen kaupunki, oma tuotanto Tuotanto Tilanne 04/2010 Tilaaja - kake Työpäällikkö Tarkastusten tj Tarkastaja Verstas Piirin tj Vastuuhenkilö Huomioita KUNNOSSAPITO JA TARKASTUKSET Tarkastusten määrä - sopimukset X TKY Tarkastusten aikataulutus X X TKY ja PK Aikataulussa pysyminen X X PK ja TH Tarkastustoiminnan organisointi X X PK ja TH Tarkastusten urakointi X PK Käyttöönottotarkastusten tilaaminen X TKY Rutiininomainen silmämääräinen tarkastus ja säännölliset huollot X HK, TL, VK ja JT tarkastukset ja huollot tekee piirin työntekijät Toiminnallinentarkastus 2 kpl X JM, JK tarkastuksia voi tehdä myös aliurakoitsija Vuositarkastus 1 kpl X JM, JK tarkastuksia voi tehdä myös aliurakoitsija Tarkastuksessa havaittujen vikojen korjaukset pienet korjaukset ja varaosien vaihdot X JM, JK tarkastuksen yhteydessä muut korjaukset ja purkutyöt X X HS ja ptj korjaukset aikataulutettu kiireellisyyden mukaan Muina ajankohtina havaittujen vikojen korjaukset X X HS ja ptj esim. ilkivaltapuhelin Ilkivaltapuhelimeen tulleiden viestien purku Elise Pämppi sijaisena leikkipaikkojen tarkastusryhmä Yhteydenpito tarkastuksista kunnossapitopiirien työnjohtajiin X TH Yhteydenpito verstaan työnjohtajaan X TH Tarkastusten dokumentointi tarkastusten vienti Irikseen X JM, JK rutiininomainen silmämääräinen tarkastus X HK, TL, VK ja JT piirien tekemät muutokset ja korjaukset Iirikseen X X TH, JM, JK piirin tj toimittaa tiedot muutoksista perusparannukset ja uudiskohteet Iirikseen X X TKY, PK Purettavat välineet - päätös pienet X X TH, JM, JK tieto tilaajalle isot X TKY Havaituista vioista ilmoittaminen välinevalmistajille X X X TKY,PK, TH Yhteydenpito tilaajaan X X X PK, TH, ptj TURVALLISUUSTEHTÄVÄT Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmän seuranta ja päivitykset X X TKY, TH Onnettomuuskirjanpito X X TKY, TH Onnettomuuskirjanpidon seuranta, kokousten järjestäminen X TKY, TH Yhteydenpito tuoteturvallisuusviranomaisiin X TKY, TH Onnettomuuksista tiedottaminen välinevalmistajille X X TKY, TH Kunnossapitohenkilökunnan perehdytys omavalvontajärjestelmään X X TKY, ptj Yleinen turvallisuuden koordinointi X X TKY, PK TKY = Teemu Kylmäkoski PK = Pentti Katajisto TH = Timo Hetekivi HS = Hannu Savolainen JM = Jarkko Mattila JK = Juha Kukkula HK = Harri Ketola TL = Tapani Lahtiperä VK = Venla Kuusela JT = Jorma Tammisto ptj = piirin työnjohtaja kake = kaupunkiympäristön kehittäminen -yksikkö