LOPPURAPORTTI. projektinro , DNro MMM 4963/715/2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI. projektinro 310633, DNro MMM 4963/715/2005"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI projektinro , DNro MMM 4963/715/2005 JÄRVILOHEN VAELLUSTEN AKUSTINEN TELEMETRIA: TIETOA KALASTUKSEN TÄSMÄOHJAUKSEEN JA JÄRVILOHIKANNAN KESTÄVÄÄN KÄYTTÖÖN Jorma Piironen, Tauno Nurmio, Markku Gavrilov, Tapani Heikkinen, Matti Janhunen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1. Tutkimuksen tavoitteet Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää: 1) eri viljelylaitoksista olevien järvilohismolttien vaellusta ja selviytymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä jokivaiheessa ja järvivaiheen alussa vertaamalla viljeltyjä lohismoltteja Ala-Koitajoessa, luonnonympäristössä smolttiutuneiden järvilohien ominaisuuksiin ja vaelluskäyttäytymiseen, 2) syönnösalueilta eri järvialtaissa pyydettyjen lohien käyttäytymistä ja liikkumista ennen kutuvaihetta sekä erityisesti niiden kutuvaiheeseen liittyvää vaelluskäyttäytymistä sekä 3) Pielisjokeen kudulle nousseitten ja lypsettyjen emolohien selviytymistä, käyttäytymistä ja mahdollisia vaelluksia takaisin järviin. 2. Tutkimusosapuolet ja yhteistyö RKTL vastasi pääosasta hankkeen töitä. Telemetriaseurannassa tehtiin yhteistyötä dos. Hannu Huuskosen kanssa (JoY, ETI) ja fysiologisissa määrityksissä prof. Matti Vornasen kanssa (JoY, BIO). Syönnöslohien pyynnissä oli mukana myös vapaaehtoisia vetouistelukalastajia. 3. Tutkimuksen tulokset 3.1. Tutkimusmenetelmät ja aineisto 3.1. Järvilohen vaelluspoikaset Järvilohen vaelluspoikasia merkittiin kolmena vuonna ( ) kuudelta eri viljelylaitokselta (niistä käytetään kirjainkoodeja A-F) sekä Ala-Koitajoesta saatuja luonnossa smolttiutuneita ja aktiivisimmassa vaellusvaiheessaan olevia kaloja yhteensä 176 kpl (Taulukko 1). Viljellyt lohet otettiin satunnaisesti toukokuun alkupuolella Kuurnaan tuoduista istutuskuormista. Ne siirrettiin Kuurnaan kalaeräkohtaisiin säilytysaltaisiin, joihin johdettiin Pielisjoen vettä. Kaksivuotiaiden lisäksi merkittiin vertailun vuoksi myös pienet määrät 1- ja 3-vuotiaita järvilohia. Merkinnässä käytettiin amerikkalaisen Sonotronics in valmistamia lähettimiä (v IBT96-I-1 ja v PT-3). Ne ovat yksilöllisesti koodattuja, matalataajuisia (69-83 KHz) äänisignaaleja tuottavia lähettimiä, joiden paristot toimivat noin 21 vrk. Lähettimet laitettiin nukutettujen kalojen ruumiinonteloon noin 1½ cm mittaisesta 1

2 viillosta, joka suljettiin 1-2 tikillä. Noin vuorokauden toipumisajan jälkeen kalat vapautettiin pienissä ryhmissä pääsääntöisesti Kuurnan voimalan alapuolelle Pielisjokeen touko-kesäkuussa ( ). Osa Ala-Koitajoen smolteista vapautettiin Siikakosken alapuolelle lähelle Ala-Koitajoen suualuetta. Joitakin kaloja vietiin myös suoraan Pielisjoen suualuelle. Lähettimillä merkittyjä lohia seurattiin pääsääntöisesti pohjaan ankkuroiduilla signaalien tallentimilla (loggereilla), jotka tallensivat kunkin kalan lähettimen frekvenssin, piipausten välisen ajan (intervallin) sekä päivän ja kellonajan, mikäli kala ui riittävän läheltä loggeria. Valmistajan ilmoittama maksimikantama näille smolttilähettimille oli 750 m, mutta käytännössä havaintoetäisyys oli noin 230 m. Sen vuoksi loggereita sijoitettiin tavallisesti pareittain eri alueille Pielisjokea sekä järvialueen salmiin ja kapeikkoihin (Kuva 1). Loggereihin tallentuneet havainnot luettiin kämmentietokoneella ja koodattiin kalakohtaisiksi excel-tiedostoiksi. Niistä voitiin laskea mm. teoreettisia uintinopeuksia tietyille välimatkoille. Eri laitosten kalat olivat kooltaan poikkeavia ja 2-v keskimäärin selvästi suurempia kuin Ala-Koitajoen smoltit. Vastaavasti Ala-Koitajoen smolttien kuntokerroin oli selvästi laitoskaloja pienempi lukuun ottamatta laitos B:n kaloja v (Taulukko 1). Taulukko 1. Järvilohen vaelluspoikasten telemetriatutkimuksessa käytetyt kalat, niiden keskipuus, -paino sekä kuntokerroin (ja vaihteluväli) Alkuperä pituus, mm (vaihteluväli) paino, g (vaihteluväli) kuntokerroin (vaihteluväli) merkittyjen lukumäärä 2006 Ala-Koitajoki 178 ( ) 43,6 (32-72) 0,77 (0,65-0,89) 8 laitos A 196 ( ) 62,0 (38-122) 0,80 (0,69-0,89) 13 laitos B 186 ( ) 49,4 (33-72) 0,76 (0,70-0,82) 8 laitos D 209 ( ) 77,9 (57-103) 0,85 (0,80-0,98) 13 laitos E 238 ( ) 116,0 (88-174) 0,85 (0,79-0,93) 8 laitos A, 3-v 309 ( ) 245 ( ) 0,83 (0,78-0,88) Ala-Koitajoki 168 ( ) 37,9 (29-55) 0,79 (0,66-0,86) 21 laitos C 208 ( ) 82,3 (54-131) 0,89 (0,80-0,95) 10 laitos D 193 ( ) 72,1 (37-104) 0,95 (0,81-1,20) 12 laitos E 207 ( ) 81,5 (59-104) 0,89 (0,87-0,92) 2 laitos F 202 ( ) 72,0 (48-126) 0,84 (0,78-0,94) Ala-Koitajoki 187 ( ) 50,7 (36-73) 0,76 (0,70-0,87) 14 laitos A 202 ( ) 70,1 (48-115) 0,84 (0,76-0,94) 16 laitos D 198 ( ) 66,3 (51-96) 0,85 (0,79-0,94) 16 laitos F, 1-v 161 ( ) 34,0 (30-37) 0,81 (0,78-0,85) 10 Telemetriamerkinnöissä käytetyiltä järvilohilta otettiin v ja 2007 merkinnän yhteydessä pieni kudosnäyte (noin mg) kiduksen sekundaarilamellien kärjestä. 2

3 Siitä määritettiin kidusten suolatasapainon säätelyyn osallistuvia ionipumppuja kuvaava [3H]ouabainsitoutuminen, joka on sitä korkeampi, mitä aktiivisempia kiduksen ionipumput ovat. Loggereiden sijainti Kuva 1. Järvilohen telemetriatutkimusalue Kuurnasta Pihlajaveden Tuohistonselälle. Seurantalaitteiden (loggereiden) sijainti on ilmaistu punaisilla pisteillä. Samoissa paikoissa loggereita on ollut tavallisesti pareittain. 3

4 Vaelluspoikaset kuvattiin merkinnän yhteydessä vasemmalta kyljeltään digitaalisesti morfologisten ominaisuuksien mittaamista varten. Kuvauksessa käytettiin vakioalustaa, johon oli kiinnitetty skaalausta varten mittanauha sekä 45 asteen kulmaan peili, josta saatiin samalla kertaa myös kuva kalan paksuudesta (Kuva 2). Mitatut muuttujat olivat; lovipituus, standardipituus, silmän (mykiön) etäisyys kuonon kärjestä, yläleuan pituus, rintaevän pituus, pyrstön tyven (peräevän takareunasta pyrstön alkuun) pituus, korkeus pään takaa, selkäevän ja peräevän etureunan kohdalta ja vastaavat paksuudet. Kuva 2. Esimerkkikuva telemetriasmolttien muodon määrittämiseksi. Kaikki morfologiset mitat standardoitiin laskennallisesti, jotta kalojen kokoeroista aiheutuvat vaikutukset mittoihin voitiin ottaa huomioon. Sen jälkeen morfologista aineistoa käsiteltiin tilastollisilla menetelmillä, joilla ensiksi etsittiin vaelluspoikasten muotoa kuvaavia yhteisiä ominaisuuksia (ns. pääkomponenttianalyysi). Pääkomponenttianalyysin tuottamien komponenttien yksilöllisiä pistearvoja testattiin vaellukselle lähteneitten ja jokeen jääneiden lohien välillä. Eri laitoksista tai luonnosta saatujen lohien erotteluanalyysillä (diskriminanttianalyysi) etsittiin morfologisia mittoja, jotka selvimmin erottaisivat eri lohiryhmät toisistaan. Lisäksi tehtiin tilastollisia analyysejä muoto-ominaisuuksien, fysiologian ja vaelluskäyttäytymisen välisten yhteyksien selvittämiseksi Syönnösvaiheiset ja kudulle palaavat järvilohet Vuoksen järvialtailta 4

5 Alun perin tarkoituksena oli saada merkittyä lohia 5-6:lta Etelä-Saimaan järvenselältä vaellusseurantaa varten. Syönnösvaelluksella olevia järvilohia yritettiin pyydystää ensimmäisen kerran kesäkuun alussa 2006 etelä-saimaalla mm. Petraselällä. Vapaaehtoiset uistelijat saivat yhden noin 4 kg lohen kiinni, mutta se oli rasittunut pyynnissä jo niin pahoin, ettei se enää selviytynyt merkintäkuntoon. Pyynnistä luovuttiin vesien lämmettyä. Enonvedestä Enonkoskelta lohia yritettiin pyytää kahdella lohiloukulla loppukesällä Yksi hyväkuntoinen lohinaaras saatiin ja merkittiin 5.9. ja se vapautettiin seuraavana päivänä pyyntialueen lähelle (Taulukko 2). Seuraavan kerran syönnösvaiheen lohia yritettiin pyydystää Pihlajavedellä, Sulkavan seudun vesialueella vapaaehtoisten vetouistelijoiden avustuksella. Pyynnissä saatiin neljä kirkasta lohta (53-64 cm), jotka merkittiin kolme vuotta kestävillä, lämpötilatoiminnon sisältävillä lähettimillä ja vapautettiin pyyntialueelleen Tuohiselälle (vrt. taulukko 2). Keväällä 2007 yritettiin syönnösvaiheisia lohia pyydystää lähetinmerkintää varten uudestaan. Pyynti tapahtui sekä kiinteällä pyydyksellä (lohipaunetilla) että paikallisten vetouistelijoiden voimin (mm. Petran-, Ilkon- ja Huuhanselkä). Toukokuun puoliväliin ajoittuneessa uistelurupeamassa saatiin ainoastaan yksi mitallinen järvilohi, joka kuitenkin kuoli nopeasti pyynnin aiheuttamaan rasitukseen. Pyyntiyrityksistä luovuttiin siltä erää tuloksettomina pintavesien lämmettyä nopeasti yli 12 C:n. Syönnöslohien pyyntiä merkintää varten jatkettiin edelleen edellisvuoden tapaan kahdella Ala-Enonveteen asennetulla lohiloukulla. Loukuilla onnistuttiin pyydystämään ( ) yksi 7,5 kg painava, kutuun valmistautuva koiraslohi, joka merkittiin ja vapautettiin pyyntialueelleen. Loukkupyyntiä on tehty myös Paasivedellä sekä alkukesällä että loppusyksyllä. Lisäksi Paasivedellä on uisteltu ja pidetty lohisiimaa, jota on koettu parin tunnin välein. Syönnösvaiheen lohien merkinnöissä käytettiin Sonotronics in valmistamia CTT-83-3-E lähettimiä, jotka toimivat 3 vuotta. Niillä pystytään rekisteröimään myös kalan lähiympäristön veden lämpötilatietoja. Kalat on nukutettu MS-222:lla (puskuroitu trikaiini) ennen käsittelyä. Mittauksen ja punnituksen jälkeen lähetin on asennettu kalan ruumiinonteloon vatsaan tehdystä 3-4 cm pitkästä viiltohaavasta, joka on suljettu nailontikeillä. Valmistajan ilmoittama kuuluvuus on tälle lähetintyypille jopa 1000 m optimaalisissa olosuhteissa. Käytännössä loggereita on sijoitettu siten, että ne peittäisivät noin 500 m laajuudelle ulottuvan havainnointiympyrän. Kalat on vapautettu heti toipumisen jälkeen (noin 2-3 tunnin kuluttua) tai vasta merkintää seuraavana päivänä pyyntialueelleen. Lähes kaikille merkityille kaloille on lisäksi laitettu selkäevän tyvelle keltainen nauhamerkki tai muovinen t-ankkurimerkki (vrt. taulukko 2). Se on tarkoitettu lähinnä merkiksi kalastajille, jotta he voisivat tunnistaa lähetinlohen ja käsitellä niitä varovaisesti ja vapauttaa saaliiksi saamansa kalat hyväkuntoisina. 5

6 Taulukko 2. Telemetrialähettimillä merkityt syönnösvaiheen järvilohet pvm pyyntipaikka pituus, cm paino, kg lähetin lisämerkki Ala-Enonvesi 69 4, Tuohiselkä 64 ~ 2,7 61 RC Tuohiselkä 53 ~1 62 RC Tuohiselkä 62,5 ~2,4 63 RC Tuohiselkä 56,5 ~1,5 64 RC Enonvesi 78 7,5 67 RC Paasivesi 52,5 1,34 72 RC Paasivesi 46,5 1,1 65 RC Paasivesi 59 1,85 77 XE Paasivesi 75 4,5 75 RC Ala-Enonvesi 63 2,83 78 RC2727 Syönnösvaiheen ja kudulle nousevien lohien seurannassa on käytetty pääsääntöisesti automaattisia äänisignaalien tallentimia (loggereita). Niitä on laitettu järvialtaiden välisiin salmiin sekä kanaviin tai muihin todennäköisiin nousureitin kapeikkohin (vrt. kuva 1) Kuteneet emolohet Pielisjoesta Syksyllä 2007 merkittiin viisi (nrot 91-95) Pielisjokeen noussutta naaraslohta. Mädin lypsyn jälkeen emokalapyynnissä Kuurnasta saadut lohet merkittiin CTT lähettimillä kuten syönnösvaiheen lohetkin. Merkityt yksilöt vapautettiin voimalan alapuolelle , ja niiden liikkeitä seurattiin syksyn ja talven yli jokeen asennetuilla loggereilla ja edelleen kevään koittaessa vaelluspoikasten seurantaa varten järvialueelle eri salmipaikkoihin asennetuilla loggereilla (vrt. kuva 1). Kuteneitten naaraslohien telemetriamerkintöjä jatkettiin syksyllä 2008 vastaavasti merkitsemällä lähettimillä 25 lypsettyä naarasta (1,9-5,4 kg), jotka vapautettiin Pielisjokeen Kuurnassa 14. lokakuuta. Seuranta hoidetaan loggereilla edllisvuosien tapaan. 4. Tutkimuksen tulokset 4.1. Järvilohismolttien vaellukset Vaellus Pielisjoesta Pyhäselälle Vaikka olosuhteet ja vapautusajat vaihtelivatkin eri vuosina, lähtivät Ala-Koitajoesta saadut luonnossa smolttiutuneet järvilohet joesta laitoksissa viljeltyjä smoltteja nopeammin. Keskimäärin nämä smoltit vaelsivat noin 21 km matkan Kuurnasta Pielisjoen 6

7 suulle 17 tunnissa. Nopeimmat Ala-Koitajoesta saadut smoltit olivat jokisuussa 9-10 tunnissa, kun hitaimmilla jokimatkaan kului noin 28 tuntia. Laitoksissa kasvatetuilla 2-vuotiailla vaelluspoikasilla samaan matkaan meni keskimäärin tuntia. Vaihtelu oli suurta eri laitosten kaloilla, mutta myös saman laitoksen eri yksilöiden välillä, kuten myös eri vuosina (Taulukko 2). Nopeimmat laitossmoltit vaelsivat jokimatkan kuitenkin lähes Ala-Koitajoen smolttien nopeudella. Eri laitosten smolteista 21-38% lähti joesta samalla vauhdilla ja noin 50-60% vähintään samalla nopeudella (alle 28 tunnissa) kuin hitaimmat Ala-Koitajoen smoltit. Yksivuotiaat ns. ylälajitteen järvilohet vaelsivat jokimatkan selvästi 2-vuotiaita hitaammin, ja hitaimmalla 1-vuotiaalla reilun 21 km jokimatkaan kului 20 päivää. Vuonna 2006 mukana olleet 3-vuotiaat järvilohet vaelsivat jokimatkan jopa hieman 2-vuotiaita nopeammin (Taulukko 3.). Taulukko 3. Telemetriamerkittyjen järvilohismolttien kalaryhmäkohtaiset vaellusajat tunteina (minimi ja maksimi) Kuurnasta Pielisjoen suuhun (noin 21 km) vuosina Alkuperä keskiarvo minimi maksimi lukumäärä 2006 Laitos A 38,1 10,2 147,9 10 Laitos B 70,1 23,6 146,2 6 Laitos D 39,4 10,9 84,9 10 Laitos E 33,6 13,6 60,8 3 Laitos A: 3-v 28,2 10,9 78,5 7 Ala-Koitajoki 16,3 10,1 28, Laitos C 29,1 14, Laitos D 85, Laitos F 20,8 14, Ala-Koitajoki Laitos A 33,6 19,5 80,9 7 Laitos D 83,8 10,6 228,9 4 Laitos F, 1-v 276,7 15,6 478,9 3 Ala-Koitajoki 18,5 9,3 25,5 6 Yksilölliset erot olivat suuria kaikkina vuosina, mutta myös vapauttamisajankohta vaikutti jonkin verran vaellusnopeuteen joessa. Keväällä 2006 ja 2007 erityisesti laitoksen D lohien vaellus hidastui kevään edetessä ja veden lämpötilojen noustessa. Myös joidenkin muidenkin laitosten lohilla havaittiin samantapainen muutos. Toukokuun alussa vapautetut lohet viipyivät myös pidempään jokimatkalla kuin toukokesäkuun vaihteessa vapautetut lohet. Yksilöllinen vaihtelu oli kuitenkin niin suurta, ettei tilastollisesti merkitseviä vaellusajan muutoksia ollut havaittavissa. Vuonna 2008 varhainen vapauttamisjankohta toukokuussa johti selkeästi hitaampaan jokivaellukseen, kuin myöhemmin toukokuussa tai kesäkuun alkupuolella vapautetuilla lohilla 7

8 nopeus (km/t) havaittiin. Muuten vapautusajankohdalla ei juuri ollut vaikutusta jokivaelluksen kestoon vuonna Jokivaelluksen tarkemmat analyysit osoittivat vaellusnopeuden vaihtelevan yksilöllisesti myös eri osissa jokea. Esimerkiksi keväällä 2006 vapautettujen vaelluspoikasten laskennallinen uintinopeus Kuurnasta Kulhonselälle vaihteli noin 0,1:stä jopa yli 3:een kilometriin/tunti. Suurin osa smolteista ui tämän osamatkan selvästi loppumatkaa nopeammin, mutta poikkeavia yksilöitä oli joka vuosi (kuva 3). Kulhosta jokisuulle vaellusnopeus vaihteli välillä 0,2-1,7 km/h. On huomattava, että tarkkaa, hetkittäistä uintinopeutta ei tiedetä, vaan nämä luvut ovat osamatkoille laskettuja teoreettisia keskinopeuksia olettaen uintivauhti ko. matkalla tasaiseksi. 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 A37 D55 D54 B12 A26 D35 B36 kala D29 D9 D22 Ala5 A7 D50 Kuurna- Kulhonselkä Kulhonselkä- Pielisjoen suu Pielisjoen suu- Arvinsalmi Kuva 3. Kulhonselällä (noin 11 km Kuurnasta), Pielisjoen suussa (21 km) ja Arvinsalmessa (59 km) havaittujen vaelluspoikasten yksilökohtaiset vaellusnopeudet osamatkoittain v Kalojen yksilökoodit viittaavat laitoksiin (A, B ja D) tai luonnosta saatuihin smoltteihin (Ala) Smolttien laatu ja selviytyminen jokimatkasta Viljelylaitoksissa olevien kalojen koko (Taulukko 1.) ja laatu vaihteli paljon. Vuonna 2006 laitoksen C lohet homehtuivat ja kuolivat jo muutamien päivien säilytyksen aikana eikä niitä voitu käyttää lainkaan merkintöihin. Niillä oli ollut kasvatuksen aikana Flavobakteeri-infektio, joka oli heikentänyt kalojen kuntoa. Laitosten E ja F lohien kuolleisuus oli huomattavan suurta v Laitoksen E lohilla säilytyksen aikainen kuolleisuus oli suurta (noin %) jo v. 2006, mutta v kuolleisuus oli niin suuri, ettei tältä laitokselta saatu kuin 2 kalaa seurantaan. Keväällä 2008 olivat puolestaan laitoksen D järvilohet selvästi aiempia vuosia heikommassa kunnossa (runsaasti rinta- ja vatsaevä- ja kaihia silmissä) ja se näkyi myös näiden smolttien heikompona selviytymisenä jo jokimatkalla. 8

9 Myös muiden laitosten smolttien selviytyminen jokimatkasta vaihteli merkittävästi eri vuosina. Selvitytymiseroja oli myös alkuperän mukaan (Taulukko 3.). Jos selviytymistä arvioidaan koko aineistosta Pielisjoesta lähteneiden merkittyjen smolttien määrien perusteella, vaihteli selviytyminen 2-vuotiailla smolteilla laitoksittain 40-77%:iin. Ala-Koitajoen luonnossa smolttiutuneista kaloista noin 64 % selviytyi jokivaelluksesta Pyhäselälle. Vuosien välillä oli merkittäviä eroja: esim. Ala-Koitajoen smoltit 30 %-100%; laitos D:n smoltit 31-77%. Joella kadonneet smoltit voivat olla petokalojen syömiä, sillä niistä on saatu havaintoja yleensä joen puolivälissä olleista loggereista. Jos nämä kaikki tulkitaan samoin kuolleiksi, on predaation osuus kokonaishävikissä noin 13%. Merkittyjen smolttien hävikki oli kuitenkin lähes 30 % luokkaa ja suurimmat yksittäiset hävikit olivat niissä kalaryhmissä, joiden kuolevuus oli suurinta jo säilytyksen aikana (Taulukko 3.) Taulukko 3. Kuurnasta vapautettujen telemetriamerkittyjen vaelluspoikasten havainnot seuranta-asemilla Pielisjoessa Joella kadonneista kaloista on saatu havaintoja ennen jokisuuta. Vuonna 2006 loggereiden myöhäisen asentamisen takia osa varhain vapautetuista kaloista (suluissa) on voinut ehtiä joesta Pyhäselän puolelle. Alkuperä vapautettu Kuurnasta joelta lähteneet ei yhtään havaintoa joella kadonneet 2006 Ala-Koitajoki laitos A (2) 2 1 laitos B laitos D (1) 2 1 laitos E 8 3 (1) 5 - laitos A, 3-v Ala-Koitajoki laitos C laitos D laitos E laitos F Ala-Koitajoki laitos A laitos D laitos F, 1-v Vaelluksensa huippuvaiheessa olevilla Ala-Koitajoen smolteilla kiduspumppujen keskimääräinen aktiivisuus oli laitossmoltteja korkeampi (kuva 4). Kuitenkin myös joidenkin laitosmolttien kiduspumppujen aktiivisuus oli samaa luokkaa kuin Ala- Koitajoen smolteilla. Kiduspumppujen aktiivisuus oli jonkin verran korkeampi eräiden laitosten smolteilla toukokuussa kesäkuuhun verrattuna. Kevään edetessä aktiivisuus laski ja myös yksilöllinen vaihtelu pieneni (kuva 4). Keskimääräisissä aktiivisuustasoissa oli myös vuotuista vaihtelua. 9

10 [3H]ouabain, nmol/g [3H]ouabain, nmol/g 0,5 0,4 0,3 Ala-Koita laitos E laitos D laitos A laitos A 3-v laitos B 0,2 0,1 0, A) 0,7 0,6 0,5 0,4 laitos F 1-v Ala-Koita laitos C laitos D laitos E 0,3 0,2 0, B) Kuva 4. Järvilohen telemetrialähettimillä merkittyjen smolttien kiduksen ionipumppujen aktiivisuutta kuvaava [3H]ouabainin sitoutuminen (nmol/g kudosta) v (A) ja 2007 (B). Morfologisten mittojen analysointi tuotti selkeät pääkomponentit, mutta niillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä vaelluskäyttäytymiseen. Ainoa tilastollisesti suuntaa antava (p=0,055) yhteys osoitti vaellukselle lähtevien lohien olevan hieman paksumpia kuin vaellukselle lähtemättömien lohien. Aineisto jäi kuitenkin liian pieneksi pidemmälle menevien johtopäätösten tekemiseksi. Yksilöllinen vaihtelu oli morfologisissa, kuten kaikissa muissakin ominaisuuksissa, niin suurta, että näillä yksilömäärillä aineisto jää valitettavasti liian pieneksi. Myöskään erotteluanalyysillä ei pystytty morfologisin perustein smolttien tarkkaan ryhmittelyyn. Vain reilu kolmannes eri ryhmiin kuuluneista smolteista ryhmittyi oikein. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että eri laitoksista ja luonnosta peräisin olevien järvilohien yksilölliset ominaisuudet eivät poikenneet selkeästi toisistaan, vaan niissä 10

11 Vaellusaika (h) oli paljon päällekkäisyyttä. Esimerkiksi yksittäisiä Ala-Koitajoesta saatuja smoltteja luokittui kaikkiin laitoskalaryhmiin ja vain 36 % alkuperäiseen ryhmäänsä. Muutama yksilö neljästä eri laitoksesta oli morfologisesti luonnosta saatujen smolttien kaltainen. Laitossmoltit luokittuivat vaihtelevasti omaan ryhmäänsä (17-50%), mutta kaikissa tapauksissa myös ainakin kolmeen muuhun laitoskalaryhmään. Osaltaan nämä havainnot kuvaavat myös laitoslohien yksilöllisiä eroja smolttiutumiskehityksessä. Ala-Koitajoen smoltit olivat vaelluksensa huippuvaiheessa joutuessaan smolttirysään. Sen vuoksi näiden kalojen käyttäytymistä voidaan pitää luonnonmukaisena. Keväällä 2008 tehty laitossmolttien viikon välein tapahtunut vapauttaminen osoitti laitoskalojen käyttäytyvän keskimäärin luonnosta saatujen smolttien tavoin toukokuun loppupuolelta kesäkuun alkuun (kuva 5) v laitoskalat Ala-Koita JL Kuva 5. Viikon välein vapautettujen kaksivuotiaiden laitoskalojen ja luonnonlohien keskimääräiset vaellusajat tunteina Kuurnasta Jokiasemalle keväällä Vaellukset järvialueilla Saavuttuaan järvalueelle smolttien vaellusvauhti hidastui oleellisesti ja osa smolteista jäi jo Pyhäselälle ruokailemaan (kuva 1. ja kuva 3.). Vuonna 2006 ja 2008 Pyhäselän eteläpäässä olevaan Vuoniemen salmeen kalat saapuivat 4 22 vuorokaudessa vapautuksesta. Arvinsalmeen lohet saapuivat 5 27 vuorokaudessa vapautuksesta. Arvinsalmen jälkeisen Ukonselän ylityksestä havaintoja saatiin ainoastaan 9 laitoskalasta (Taulukko 4.). Nopein vaelluspoikanen ui paikalle alle viikossa. Hitaampien kalojen lähettimien patteri ehti todennäköisesti kulua loppuun ennen kalojen saapumista paikalle. Ala-Koitajoen verrokkiryhmän kaloista vain 5 havaittiin jokiosuuden jälkeen Vuoniemessä. Niiden vaellusajat Vuoniemeen olivat 5-10,5 vuorokautta. 11

12 Taulukko 4. Kaksivuotiaiden laitoskalojen (n=29) keskimääräiset vaellusajat (min-maks, vrk) vapautuspaikaltaan Kuurnasta eri havaintopaikoille v ja Pielisjoen suu (21 km) Vuoniemi (46 km) Arvinsalmi (59 km) Vuosalmi (70 km) Keskiarvo ,9 (0,4-6,2) 9,7 (4-22) 13,3 (5,1-26,8) 11,6 (6,9-18,8) Kaloja Keskiarvo ,2 (0,4-9,5) 12,5 (6,4-21,1) 14,8 (7,2-25,6) 16,9 (12,6-25,2) Kaloja Vuonna 2008 kauimmaksi ehtinyt merkitty lohi oli uinut Paasiveden etäläpuolella olevaan Oritsalmeen Savonrannalle noin 115 km päähän Kuurnasta ainoastaan 18,5 vuorokaudessa Syönnövaiheen ja kudulle palaavat järvilohet Ala-Enonveden lohinaaras 2006 Ala-Enonvedeltä loukulla saatu järvilohinaaras vapautettiin merkittynä 6.9. pyyntipaikalleen. Loggereita asennettiin Hanhivirtaan, Savonrannan salmiin, Arvinsalmeen, Vuoniemeen ja Tikan kaivantoon Pyhäselän eteläpäähän sekä Pielisjokeen. Se havaitiin Hanhivirrassa (noin 5-6 km pohjoiseen) noin klo Veden lämpötila oli tuolloin 15,4-15,9 C. Lohi jatkoi kutunousuaan vastavirtaan ja se oli Savonrannan Oritsalmessa (veden lt 13,9 C). Siitä noin 60 km päässä olevassa Arvinsalmessa lohi havaittiin , mistä se lähti erittäin nopeasti kohti Pyhäselän eteläosassa olevaa Vuoniemeä (veden lt 12,4 C). Vuoniemen lohi ohitti samana aamupäivänä vain 4 tuntia myöhemmin. Parikymmentä kilometriä pitkän Pyhäselän se ylitti muutamassa päivässä ja nousi Pielisjokeen aamulla (veden lt 10,5 C). Se jäi RKTL:n emokalapyytäjien verkkoon Kuurnan voimalaitoksen alapuolella noin 20 km päässä jokisuusta seuraavana päivänä Tuohiselän lohet Tuohiselällä merkittyjä lähetinlohia jäljitettiin manuaalisella kuuntelulaitteella, ja kolme kalaa onnistuttiin paikallistamaan Tuohiselältä. Neljännestä lohesta (nro 61) saatiin havainto Vänkäläisenselän luoteisreunaan, Selkäsaaren kärkeen sijoitetulla loggerilla. Tämä yksilö (68 cm, 3,2 kg) tarttui myöhemmin ( ) vapaa-ajankalastajan täkyraksiin parikymmentä kilometriä etelämpänä, Sulkavan Siikavedellä. Lähetinlohien liikkeitä on seurattu yhtäjaksoisesti vuoden 2008 loppuun asti Sulkavan ja Savonlinnan vesialueille asennetuilla loggereilla. Talvikuukausien ajalta lohista ei saatu havaintoja, mikä viittaa niiden vähäiseen talviaikaiseen liikkumiseen tai havaintoalueelta poistumiseen (so. erillisiin talvehtimisalueisiin). Seurannan aikana enin osa havainnoista on kirjautunut lohelle nro 63. Tämä yksilö havaittiin Tuohiselän lounaisosassa (Tetriluoto) jo pian merkintänsä jälkeen ja uudemman kerran sa- 12

13 malla paikalla keväällä, 3.4. ja Seuraavan kerran (15.4.) kala paikallistettiin Tuohiselän koillisosassa (välillä Tuohiluoto-Karvasaari) ja edelleen huhtitoukokuun vaihteessa Vänkäläisensaaren kaakkoiskärjestä. Tetriluodon tallentimeen yksilöstä kirjautui yksittäisiä havaintoja aikavälillä Tästä havaintopisteestä saatiin alkukesästä havaintoja myös kahdesta muusta lähetinlohesta (nrot 61 ja 62). Lohi nro 63 palasi syönnöstämään Tuohiselälle muutaman havainnottoman kuukauden jälkeen 2.10., josta lähtien se havainnoitiin säännöllisesti marraskuun alkuun asti (Tetriluodon edusta) (kuva 6.). Todennäköistä on, että myös muut Sulkavan lähetinlohet jäivät vielä Etelä-Saimaalle kasvamaan, sillä oletetun nousureitin kapeikkokohtiin sijoitetuissa loggereissa niistä ei ollut havaintoja. Lohi nro 63 Sulkavan vesillä; 62,5 cm ja 2,5 kg A , 3. ja 10.4., 31.5., , , D B 9.4., 2.5.,10.6., E C ja n. 1 km Viimeinen havainto Kuva 6. Sulkavan Tuohiselälle asennetut loggerit (A-E) ja niissä lohesta nro 63 rekisteröityneet havainnot. Ympyrät kuvaavat karkeasti loggereiden suurinta mahdollista telemetrialähettimien signaalien rekisteröintietäisyyttä. Merkityt lohet vapautettiin Tuohiselälle mustalla neliöllä merkittyyn paikkaan Lohi nro 63 lähti kutuvaellukselle Pielisjokea kohti merkintäalueeltaan jo toukokuun lopulla 2008 (kuvat 6. ja 7.). Lohen kutunousun aikataulu voitiin selvittää melko tarkasti nousureitin salmiin asennettuihin loggereihin tallentuneista tiedoista. Alkumatkaan Tuohiselältä Ala-Enonvedelle Enonkoskelle lohi käytti reilun kuukauden, mutta siitä Pielisjoen suualuelle, lähes 150 km matkan, se ui hämmästyttävän nopeasti, vain parin vuorokauden kuluessa. Pielisjoen suualueella lohi käväisi 7.7., palasi vielä yöksi takaisin Pyhäselälle ja nousi jokeen varhain seuraavana aamuna. 13

14 ens. hav , jokeen Loggereiden sijainti Lohi nro 63 havaittu; merkitty Kuva 7. Sulkavan Tuohiselällä merkityn lähetinlohen (nro 63) kutunousun ajoittuminen Vapautuspaikka Tuohiselällä on merkitty mustalla pisteellä. (Karttapohja: Kirsti Kyyrönen). Kulhonselällä, 10 km:ä jokisuusta, se havaittiin jo noin puolen päivän aikaan samana päivänä. Pielisjoessa lohen nousuvauhti oli edelleen hidastunut ja samaan loggeriin lohen signaali tallentui useita kertoja Kuurnan voimalaitoksen lähelle, noin 500 m voimalaitoksesta alavirtaan, viedyssä loggerissa lohi oli rekisteröitynyt ensimmäisen kerran 4.8., mistä alkaen sen liikkuminen olikin kovin rauhatonta. Se rekisteröityi , 14. ja ja uudelleen samaisessa loggerissa. Sen jälkeen lohi kaikkosi voimalan lähistöltä palatakseen sinne uudelleen 7.9., mistä lähtien sen oleskeluaika voimalan läheisyydessä tiivistyi. Se rekisteröityi samassa paikassa lähes päivittäin yhä pidempiä aikajaksoja aina saakka. 14

15 Kuurnassa pyydettiin emokaloja verkoilla ja myös voimalan alapuolella oleva pyyntilaite oli toiminnassa jo syyskuun 22. lähtien. Tämä lohi ei kuitenkaan sotkeutunut verkkoihin ja useista pyyntiyrityksistä huolimatta se onnistui välttämään pyydykset. Lohen vilkasta liikehdintää kuvaa myös se, että se havaittiin myös useita kertoja Kulhossa, 10 km voimalaitokesta alavirtaan 30.8., 6., 11., 21. ja sekä Kauimmillaan alavirassa, vain parin-kolmen kilometrin päässä jokisuusta, lohi oli käynyt Lokakuun aikana se oli käväissyt lyhyempiä matkoja Kuurnasta alavirtaan useita kertoja. Vielä marraskuussa se oli Pielisjoessa muutaman kilometrin päässä Kuurnan voimalaitoksesta alavirtaan. Kalan lähettimen paristot alkavat olla kulumassa loppuun ja voi olla, ettei siitä enää saada lisää havaintoja Ala-Enonveden kutuvalmis koiras 2007 Ala-Enonveteen asennetulla loukulla onnistuttiin pyydystämään ( ) yksi 7,5 kg painava, kutuun valmistautunut koiraslohi, joka merkittiin ja vapautettiin pyyntialueelleen. Kala siirtyi varsin pian yläpuoliseen Hanhivirtaan, missä se havainnoitiin toistuvasti ajanjaksolla Kyseinen kutuvalmis koiras ei vaeltanut Pielisjokeen, joten siltä selvästikin puuttui tieto (leimautuminen epäonnistunut) lisääntymisjoesta. Kyseessä saattaa olla myös kotiosoitteeton mahdollisesti järvialueelle istutettu kala tai jopa karkulainen lähistöllä sijaitsevalta Enonkosken kalanviljelylaitokselta Kuteneitten emolohien liikkuminen ja selviytyminen Järvialueelta pyydettyjen järvilohien ohella merkittiin syksyllä 2007 viisi (nrot 91-95) Pielisjokeen noussutta naaraslohta. Mädin lypsyn jälkeen Kuurnan emokalapyynnissä saadut lohet merkittiin CTT-3-36-lähettimillä kuten syönnösvaiheen lohetkin. Merkityt yksilöt vapautettiin voimalan alapuolelle , ja niiden liikkeitä seurattiin syksyn ja talven yli jokeen asennetuilla loggereilla ja edelleen kevään koittaessa vaelluspoikasten seurantaa varten järvialueelle eri salmipaikkoihin asennetuilla loggereilla (vrt. kuva 1). Kaikki kuteneet emolohet lähtivät verkkaisesti vapautuksen jälkeen välisenä aikana alavirtaan ja niistä saatiin tietoja Kulhonselältä, noin 10 km alavirtaan olleesta loggerista. Havaintoja oli rekisteröitynyt kolmesta naaraasta lokakuulta aina seuraavan vuoden helmikuulle saakka. Lohi nro 91 oli Kulhossa 16., , ja Lohi nro 93 oli puolestaan rekisteröitynyt saman loggerin muistiin ja lohi nro Jo nämä havainnot osoittavat kuteneitten emolohien liikkuvan aktiivisesti talven aikaan jokialueella. Vuodenvaihteen jälkeen eniten havaintoja Kulhon loggeriin oli tallentunut lohesta nro 91. Havainnot eivät kuitenkaan olleet yhtäjaksoisia ( , 26. ja 31.1., ja ), vaan osoittivat lohen olleen edelleen aktiivinen, vaikka veden lämpötila olikin laskenut jo lähelle nollaa. Lohesta nro 92 saatiin havaintoja Kulhon loggerista toukokuussa ( ), jolloin tämä lohi oli rekisteröitynyt useita kertoja klo 4.31 ja välisenä aikana. Veden lämpötila oli noussut noin 7,5-7,8 C:een. Seuraavat havainnot saatiin Pielisjoen suu- 15

16 alueelta, jokiaseman kohdalta. Lohi nro 93 oli ohittanut jokiaseman loggerit noin klo Merkillepantavaa on, ettei esimerkiksi lohesta nro 95 ollut rekisteröitynyt havaintoja, vaikka se oli siirtynyt järvialueelle. Järvialtailta näistä ns. talvikkolohista saatiin havaintoja Vuoniemestä (lohi nro ja lohi nro ), Arvinsalmesta (lohi nro ) ja Vuosalmesta Rääkkylän kohdalta (lohi nro ). Tuolloin veden lämpötila oli noin 7,2 C. Lohi nro 95 tarttui uistelijan täkyraksiin Paasivedellä Ansoniemessä Villalan kylän tietämillä. Se painoi tuolloin 3,4 kg ja oli purkanut kutupukunsa ja saanut hopeanhohtoisen, vaelluspoikasta muituttavan värityksen. Kala oli laihtunut kutuvaiheen 5 kilon painostaan yli 1,5 kiloa. Myös toinen talvikko oli onnistunut selviytymään Paasivedelle alkukesän aikana, sillä lohi nro 93 jäi RKTL:n lohisiimaan Se saatiin irrotettua vahingoittumattomana jatkamaan matkaansa. Tämän lohen vaellus jatkui aina Pihlajaveden Siikavedelle saakka, missä se jäi verkkoon Lohi painoi ainoastaan 2,6 kg ja oli laihtunut edellisen vuoden kutupainostaan (4,6 kg) jo kaksi kiloa. Jo nämä havainnot osoittavat, että kuteneitten lohien on mahdollista selviytyä takaisin järvialueille ja mahdollisesti myös elpyä uudelleen kutuvalmiiksi. Tämän vuoksi syksyllä 2008 merkittiin Kuurnasta saatuja lypsettyjä emolohia yhteensä 25. Niistä kaksi oli lähtenyt joesta: toinen ja toinen Muut olivat vielä havaintojen perusteella eri osissa Pielisjokea. 5. Toteutusvaiheen arviointi Smolttitelemetria onnistui pääpiirteissään suunnitelmien mukaisesti. Keväällä 2007 oli kuitenkin ennakoitua enemmän teknisiä ongelmia, joiden takia osasta lähettimillä merkittyjä smoltteja ei saatu luotettavasti havaintoja. Järvialueella olisi tarvittu huomattavasti enemmän loggereita, jotta smolttien liikkeistä järvivaiheen alussa olisi saatu tarkempia tietoja. Järvien välisiin kapeikkoihin ja salmiin sijoitetut loggerit tuottivat kuitenkin hyvin tietoa sekä alas vaeltavista smolteista että ylävirtaan vaeltavista kutulohista. Syönnösvaiheisten, sopivan kokoisten (>2 kg) järvilohien pyydystäminen Vuoksen järvialueen eri selkävesiltä osoittautui huomattavasti ennakoitua työläämmäksi ja vaikeammaksi. 6. Julkaisut Hankkeesta on julkaistu tähän mennessä yleisesittely ja ensimmäisen koevuoden smolttitelemetriatuloksia, mutta tarkoituksena on julkaista kerätyt havainnot ja tulokset yhtenäisenä raporttina todennäköisesti RKTL:n raporttisarjassa. Osa tuloksista tultaneen julkaisemaan myös kalabiologian tieteellisissä sarjoissa. Lisäksi havainnoista julkaistaan yleistajuisia artikkeleita kala-alan asiantuntija- ja harrastajalehdissä. Muut hankkeen tulosten julkistukset on esitetty tämän raportin liitteenä. 16

17 7. Tulosten arviointi Smolttien telemetriatutkimukset osoittivat vain osan laitosviljellyistä poikasista käyttäytyvän luonnossa smolttiutuneiden vaelluspoikasten tavoin. Yksilöllistä vaihtelua esiintyi kaikkien lohiryhmien sisällä, mutta vaihtelua esiintyi myös eri laitosten ja samojen laitosten eri vuosien välillä. Sen vuoksi järvilohen säilytysviljelyssä tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota kunkin viljelylaitoksen kasvatusprosessiin ja yksilöllisiin, vaellusvalmiuden kehittymiseen vaikuttaviin tekijöihin. Lisäaineistoa tarvitaan myös hyvän smoltin kriteereiden määrittämiseksi. Syönnösalueilla elävistä järvilohista saatiin ensimmäistä kertaa tarkkoja tietoja jopa usean peräkkäisen vuoden aikana. Näyttääkin siltä, että pysähdyttyään tietylle järvialueelle, lohet liikkuvat enimmäkseen samalla alueella kutuvaiheeseensa valmistautumiseen saakka. Järvilohien kutunoususta ja reiteistä kohti Pielisjokea saatiin myös ensimmäisen kerran tarkkoja havaintoja, tosin vain muutamilta yksilöiltä. Pielisjoen rauhoitus on perinteisesti aloitettu elokuussa, mutta telemetriahavainnot osoittivat ainakin osan kutulohista nousevan jo heinäkuun alussa Pielisjokeen. Siksi järvilohen kuturauhoituksen alkua tulisi harkita aikaistettavaksi. Pielisjoesta pyydettyjen ja lypsettyjen lohien seuranta telemetrialaiteilla osoitti ainakin osan lypsetyistä lohista selviytyvän lypsyä seuraavasta talvesta. Keväällä ainakin kaksi näistä lohista lähti vaellukselle takaisin järvialtaille. Näiden alustavien tulosten varmistamiseksi vuonna 2008 merkittiin Pielisjokeen 25 lypsettyä lohinaarasta. Niiden talviaikaista selviytymistä ja vaelluksia seurataan jatkossa. Kuitenkin jo näiden alustavien tulosten perusteella lypsetyt, hyväkuntoiset lohet tullaan jatkossa vapautamaan takaisin Pielisjokeen Tulosten käytännön sovellutuskelpoisuus Smolttien istutusten jälkeisistä käyttäytymisestä ja jokivaelluksista saatiin tietoa, jonka perusteella istutukset Pielisjokeen tulisi ajoittaa noin toukokuun puolivälin ja kesäkuun ensimmäisen viikon väliseksi ajaksi. Tällöin vaellukselle lähteminen on varminta ja vaellus joesta Pyhäselälle nopeinta, mikä todennäköisesti myös lisää lohien selviytymismahdollisuuksia järvivaiheen aikana. Luonnosta saatujen smolttien ja laitossmolttien ominaisuuksien ja vaellukselle selviytymisen erot viestivät siitä, että viljelyssä olisi kehitettävä menettelyjä, joilla eri laitosten olosuhteisiin ja kasvatuskäytäntöihin liittyvä yksilöllinen vaihtelu smolttiutumisessa voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon. Vaikka osa laitoksissa kasvatetuista poikasista käyttäytyi kuten luonnosta saadut vaelluspoikaset, läheskään kaikki 2-vuotiaat eivät olleet smoltteja. Vaikka syönnösvaiheen lohien käyttäytymisestä ei toistaiseksi saatu tietoa kovin monelta kalalta, vaikuttaa siltä, että lohet pysyttelevät ensimmäisen järvikautensa pääsyönnösalueella, muutamien kymmenien kilometrien säteellä jatkossakin, mikäli sopivaa ravintoa (erityisesti muikkua) on riittävästi. Kutunoususta saadut tiedot ovat toistaiseksi vain muutamlat lohelta. Ne osoittavat lohien vaeltavan Pielisjokeen vaihtelevilla nopeuksilla, vaikkakin loppumatkaa kohti kiihtyvällä vauhdilla. Jokeen tulo näyttää näiden havaintojen perusteella vaihtelevan yksilöllisesti, mutta varhaisin to- 17

18 dettu nousu tapahtui jo heinäkuun alussa. Sen vuoksi jokialueen rauhoittamisen aikaistamista nykyisestä elokuun alusta tulisi jatkossa harkita, mikäli vastaavaa aikaista kutunousua havaittaisiin useammilla lohilla. Selkeä ja heti käytäntöön otettavissa oleva toimenpide koskee Pielisjoesta pyydettyjä järvilohen lypsettyjä emokaloja. Hyväkuntoiset lypsetyt lohet kannattaa vapauttaa Tulosten tieteellinen merkitys Järvilohismolttien telemetria tuotti tarkkaa, yksilötason tietoa, joka osoitti vain osan laitoksissa viljeltyjen poikasten olevan istutushetkellä vaellusvaiheisia poikasia. Yksilöllinen vaihtelu vaelluskäyttäytymisessä, ulkoisissa muoto-ominaisuuksissa sekä fysiologiassa osoittautui varsin suureksi. Tulokset antavat viitteitä siitä, että järvilohen säilytysviljelyssä käytettävien istukkaiden kasvatusprosessiin ja yksilöllisesti kehittyviin vaellusominaisuuksiin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Syönnösvaiheisista ja kudulle palaavista ja lypsetyistä järvilohista saatu tieto, vaikkakin on vain muutamilta yksilöiltä, on uutta ja ainoalaatuista. 8. Loppuraportin tiivistelmä Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää: 1) eri viljelylaitoksista olevien järvilohismolttien vaellusta ja selviytymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä vertaamalla viljeltyjä lohismoltteja Ala-Koitajoessa, luonnonympäristössä smolttiutuneiden järvilohien ominaisuuksiin ja vaelluskäyttäytymiseen, 2) syönnösalueilta eri järvialtaissa pyydettyjen lohien käyttäytymistä ennen kutuvaihetta sekä erityisesti niiden kutuvaiheeseen liittyvää vaelluskäyttäytymistä sekä 3) Pielisjokeen kudulle nousseitten ja lypsettyjen emolohien selviytymistä, käyttäytymistä ja mahdollisia vaelluksia takaisin järviin kudun jälkeen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin akustista telemetriaa, joka tuottaa yksilöllistä tietoa lohen liikkeistä. Lähetinlohien seuranta perustui suurimmaksi osaksi pohjaan ankkuroitavien signaalien tallentimien eli loggereiden käyttöön. Järvilohismoltteja merkittiin yhteensä 176 kpl ja ne vapautettiin pääosin Kuurnan voimalan alapuolelle Pielisjokeen, mutta joitakin smoltteja tuotiin myös Pielisjoen suualueelle tai niitä vapautettiin myös Ala-Koitajoen suualueelle. Myös kutupyynnissä saadut emolohet merkittiin ja vapautettiin Kuurnassa. Syönnösvaiheen järvilohia yritettiin pyydystää eri puolilta Saimaan järvialtaita, mutta pyynnissä onnistuttiin ainoastaan Pihlajaveden Tuohiselällä, Ala-Enonvedellä sekä Paasivedellä, joista saatiin yhteensä 11 järvilohta telemetriamerkintöihin. Lohet vapautettiin toipumisen jälkeen pyyntialueelleen. Eri laitosten ja vuosien välillä poikasten laadussa oli suuria eroja, mistä todennäköisesti johtui myös suuri vaihtelu eloonjäännissä ja vaelluksissa. Pielisjoesta lähteneiden merkittyjen smolttien määrien perusteella 2-vuotiaiden istukkaiden selviytyminen vaihteli laitoksittain 40-77%:iin. Ala-Koitajoessa, luonnossa smolttiutuneista järvilohista noin 64 % selviytyi jokivaelluksesta Kuurnasta Pyhäselälle. Luonnossa smolttiutuneet, vaelluksensa huippuvaiheessa, olevat Ala-Koitajoen smoltit vaelsivat erittäin nopeasti, keskimäärin 17 tunnissa, noin 21 km jokimatkan Kuurnasta Pyhäselälle. Eri 18

19 laitosten smolteista 21-38% lähti joesta samalla vauhdilla ja noin 50-60% vähintään samalla nopeudella (alle 28 tunnissa) kuin hitaimmat Ala-Koitajoen smoltit. Liian varhainen tai liian myöhäinen istutusajankohta heikensi vaellukselle lähtöä sekä vaellusnopeutta Pyhäselälle. Parhaiten laitosistukkaat vaelsivat, kun istutus tehtiin toukokuun puolivälin ja kesäkuun ensimmäisen viikon välisenä aikana. Järvialueella lähes kaikkien smolttien vaellusvauhti hidastui selvästi ja on todennäköistä, että ainakin osa niistä jäi ruokailemaan eri selkävesien alueelle. Kapeahkosta reitistä Pyhäselän jälkeisestä Arvinsalmesta Rääkkylän Vuosalmeen lohet uivat nopeammin alkaen uudelleen pysähdellä sen jälkeisillä selkävesillä. Kauimmaksi uinut telemetriasmoltti oli ehtinyt Paasiveden eteläpuolen salmiin noin 100 km päähän Kuurnasta vain noin 16 vrk:ssa. Syönnösvaiheisia lohia onnistuttiin pyydystämään ja merkitsemään telemetrialähettimillä viileän veden aikoihin alkukeväällä sekä loppusyksyllä. Lähetinlohista on saatu havaintoja parhaimmillaan jopa 3 vuoden ajalta, mikä osoittaa merkittyjen lohien selviytyneen merkintä- ja pyyntirasituksesta hyvin ja käyttäytyneen normaalisti. Syönnösalueeltaan pyydetyt noin 1,5-2,5 kg lohet liikkuivat suhteellisen lähellä (muutamien kymmenien kilometrien etäisyydellä) pyyntipaikastaan jopa 2-3 vuoden ajan. Kutunoususta Pielisjokeen saatiin tarkkoja tietoja kahdelta Ala-Enonvedestä saadulta lohelta sekä yhdeltä Tuohiselällä Pihlajaveden pohjoisosassa v merkityltä lohelta. Se oleskeli merkintäalueensa läheisyydessä pari vuotta ennenkuin lähti kutuvaellukselle toukokuussa Lohi nousi Pielisjokeen jo heinäkuun alussa 2008 ja sen liikkeistä on saatu runsaasti havaintoja myös joesta. Sukukypsän Ala-Enonvedestä saadun koiraan harhailu viittaa siihen, että sen leimautuminen Pielisjokeen on epäonnistunut tai että se on istutettu järvialueelle. Pielisjoesta saatujen, lypsettyjen järvilohinaaraiden selviytyminen kutua seuranneesta talvesta jokiympäristössä ja lähtö vaellukselle toukokuussa takaisin järvialtaille oli merkittävä havainto, jonka perusteella lypsetyt emot tullaan jatkossa vapauttamaan. Julkaisut Piironen, Jorma Järvilohen vaelluksista uutta tietoa akustisella telemetrialla. Apaja 1/2007: Esitelmät ja muut tulosjulkistukset Piironen, J. Saimaan uhanalaisten lohikalojen tulevaisuus: puntarissa luonnonkierron palauttamismahdollisuudet ja viljely. Esitelmä, Vaelluskalan Vuoksi seminaari, Joensuu Piironen, J. Lohikalojen telemetriatutkimukset Saimaalla. Esitelmä, P-K:n kalaväen seminaari, Joensuun yliopisto , Joensuu 19

20 Jorma Piironen, Sampo Vaarala, Markku Gavrilov, Hannu Huuskonen & Helena Haakana. Acoustic telemetry reveals remarkable differences in migratory behaviour and survival between landlocked salmon (Salmo salar m. sebago) smolts of different origin. 7 th Conference on Fish Telemetry held in Europe, Silkeborg, Denmark, June 2007, posteri Piironen Jorma, Järvilohen telemetriatutkimukset Esitelmä, Pohjois-Karjalan kalaväen seminaari, , Joensuu. Jorma Piironen, Vuoksen järvitaimen ja järvilohen telemetria. Esitelmä, Vuoksen kalatoimikunnan kokous, , Oravi. Jorma Piironen, Saimaan järvilohikannan tila ja tulevaisuus, Esitelmä, Saimaan järvilohistrategian toteutuminen- katsaus nykytilaan, , Savonlinna. Aamu-tv:n Luonto lähellä -sarjan jakso maanantaina esitteli järvilohismolttien elemetriatutkimuksia. Ohjelma lähetettiin uusintana keväällä Telemetriatutkimuksesta uutisoitiin YLE:n Itä-Suomen alueuutisissa sekä Pohjois- Karjalan radiossa lokakuussa Matti Janhunen, Syönnös- ja kutuvaiheen järvilohien telemetriatuloksia. Esitelmä, Sulkavan kalastusalueen kokous, , Sulkava. Jorma Piironen, Järvilohen telemetriatutkimukset Saimaalla. Esitelmä, Rautalammin reitin taimenseminaari, , Kapeenkoski, Äänekoski. Opinnäytetyöt Sampo Vaarala: Saimaan järvilohen vaelluspoikasten telemetrinen vaellustutkimus kesällä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Ympäristöteknologian koulutusohjelma, ss. Ville Luolamo: Saimaan järvilohen vaelluspoikasten akustinen telemetriatutkimus kesällä Turun ammattikorkeakoulu, Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma, 64 s. + liitteet 20

Järvilohen vaellusten akustinen telemetria: kuteneitten emolohien liikkeet ja selviytyminen

Järvilohen vaellusten akustinen telemetria: kuteneitten emolohien liikkeet ja selviytyminen Järvilohen vaellusten akustinen telemetria: kuteneitten emolohien liikkeet ja selviytyminen Jorma Piironen, Tauno Nurmio, Markku Gavrilov, Tapani Heikkinen ja Ville Luolamo; RKTL Joensuu ja Enonkoski 25.11.2009

Lisätiedot

Järvilohen telemetriatutkimukset. Saimaalla. Jorma Piironen RKTL/Joensuu

Järvilohen telemetriatutkimukset. Saimaalla. Jorma Piironen RKTL/Joensuu Järvilohen telemetriatutkimukset Saimaalla Jorma Piironen RKTL/Joensuu Järvilohen telemetriatutkimukset Saimaalla smolttien vaellus joesta järvialueelle (2006-2008) syönnösvaihe ja kutuvaellus (2006-2012)

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Vaellustieto perustuu merkintöihin ja vaelluksella olevien pyyntiin

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,

Lisätiedot

Kainuun vaelluskalahanke. Merilohen vaelluspoikastutkimukset Oulujärvellä. v. 2010

Kainuun vaelluskalahanke. Merilohen vaelluspoikastutkimukset Oulujärvellä. v. 2010 Kainuun vaelluskalahanke Merilohen vaelluspoikastutkimukset Oulujärvellä v. 2010 TUTKIMUSRAPORTTI Pekka Hyvärinen, Tapio Laaksonen, Pekka Korhonen, Jouko Moilanen ja Petri Karvonen (RKTL) Petra Rodewald

Lisätiedot

Saimaan järvilohen vaelluspoikasten akustinen telemetriatutkimus kesällä 2008

Saimaan järvilohen vaelluspoikasten akustinen telemetriatutkimus kesällä 2008 Opinnäytetyö Saimaan järvilohen vaelluspoikasten akustinen telemetriatutkimus kesällä 2008 Ville Luolamo Kala- ja Ympäristötalouden koulutusohjelma 2009 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja ympäristötalouden

Lisätiedot

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana Ari Huusko RKTL, Paltamo Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Hyvä saalistuotto Elämykset Mädinhankinta luonnosta Edustava emokalasto Kalastuksen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Sampo Vaarala Saimaan järvilohen vaelluspoikasten telemetrinen vaellustutkimus kesällä 2006 Opinnäytetyö Kevät 2007 2 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta

Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta Iijoella vuosina 2010 2011 Riina Huusko, Panu Orell, Olli van der Meer, Mikko Jaukkuri ja Aki Mäki- Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki

Lisätiedot

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Pohjoiskarjalainen kalatie

Pohjoiskarjalainen kalatie Pohjoiskarjalainen kalatie Järvilohi on ollut Vuoksen vesistössä jo vuosikymmenet viljelyn varassa ja luontaista lisääntymistä ei juurikaan tapahdu. Järvilohi (ts. Pohjois-Karjalan ELY-keskus) voitti voimayhtiöitä

Lisätiedot

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla? Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Palautusistutuksia valtion

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

Näsijärven muikkututkimus

Näsijärven muikkututkimus 1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Jorma Piironen, RKTL Joensuu Kuopio Iso-Valkeinen 19.4.2011 VUOKSEN VESISTÖN TAIMEN? EI (TARKKOJA tai KATTAVIA) TIETOJA Luontainen lisääntyminen?

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 313 Erkki Jokikokko Simojoen lohitutkimukset vuosina 21-23 Helsinki 24 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu 24 Tekijä(t) Erkki

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Jorma Piironen, RKTL. Saimaan Lohikalat-hankkeen loppuseminaari Savonlinna

Jorma Piironen, RKTL. Saimaan Lohikalat-hankkeen loppuseminaari Savonlinna Jorma Piironen, RKTL Saimaan Lohikalat-hankkeen loppuseminaari Savonlinna 15.5.2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ: MIKSI VAPAUTTAMINEN ON TÄRKEÄÄ? MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT ELOONJÄÄNTIIN? Pyyntivälineet Kalan biologia

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Loppuraportti

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Loppuraportti Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Loppuraportti 31.8.2010 Pikes Oy Mirko Laakkonen Sisältö TIIVISTELMÄ... 1 1. RAPORTOINTIKAUSI... 2 2. PROJEKTIN PERUSTIEDOT... 2 3. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT...

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Kymijoen lohen vaelluspoikasten alasvaellusreitit ja voimalaitostappiot

Kymijoen lohen vaelluspoikasten alasvaellusreitit ja voimalaitostappiot Kymijoen lohen vaelluspoikasten alasvaellusreitit ja voimalaitostappiot Jukka Mikkola, Matti Salminen ja Erkki Ikonen r i i s t a - j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä 2 0 / 2 0 1 0 RIISTA- JA

Lisätiedot

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

ANKERIAS (Anguilla anguilla) ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN. SevNIIRH

TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN. SevNIIRH TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN OSALTA SevNIIRH Suurin osa Euraasian mantereen järvilohikannoista on keskittynyt Karjalaan:

Lisätiedot

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Vieläkö on villejä järvitaimenia?

Vieläkö on villejä järvitaimenia? Jyväskylän riistan ja kalantutkimus Vieläkö on villejä järvitaimenia? Keski-Suomen järvitaimen hankkeen raportti vuodelta 2007 Jukka Syrjänen ja Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Radiotelemetriaseuranta Vuoksella 2004

Radiotelemetriaseuranta Vuoksella 2004 Radiotelemetriaseuranta Vuoksella 2004 Pekka Marttinen 19.10.2004 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 2 YLEISTÄ RADIOTELEMETRIASEURANNASTA...3 2.1 LÄHETIN (ULKOISESTI KIINNITETTÄVÄ)...4 2.2 VASTAANOTIN...4 3 SEURANNASSA

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Ankeriaita Kokemäenjoen suulla? Jouni Tulonen Luonnonvarakeskus, Jyväskylä

Ankeriaita Kokemäenjoen suulla? Jouni Tulonen Luonnonvarakeskus, Jyväskylä Ankeriaita Kokemäenjoen suulla? Jouni Tulonen Luonnonvarakeskus, Jyväskylä Ankeriasseuranta Kokemäenjoella 1. Kannan hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutettu osana

Lisätiedot

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

16WWE1356 18.5.2011. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011

16WWE1356 18.5.2011. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 18.5.2011 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LOHEN MÄDIN SUMPUTUSKOKEET... 1 2.1 Aineisto ja

Lisätiedot

7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla

7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla 7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla Petri Karppinen, Maare Marttila, Mikko Jaukkuri, Mari Annala, Katja Männistö- Vetoniemi, Sakari Heikkinen, Sanni Jørgensen, Ville Vähä ja Jaakko

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen

Lisätiedot

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari 29.1.2015 Mikkeli Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo www.kfrs.fi

Lisätiedot

Lohen vaelluspoikasten alasvaelluskokeet

Lohen vaelluspoikasten alasvaelluskokeet Lohen vaelluspoikasten alasvaelluskokeet Merikosken ja Isohaaran kalateissä Riina Huusko, Panu Orell, Timo Kanniainen, Mikko Jaukkuri, Mari Keränen & Aki Mäki-Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

Ylisiirrettyjen lohien radiotelemetriatutkimus. Ounasjoella v. 2010-2011

Ylisiirrettyjen lohien radiotelemetriatutkimus. Ounasjoella v. 2010-2011 Ylisiirrettyjen lohien radiotelemetriatutkimus Kemi- Ounasjoella v. 2010-2011 Tekijät: Mikko Jaukkuri, Panu Orell, Timo Kanniainen, Markku Vierelä, Riina Huusko, Aki Mäki-Petäys, Olli van der Meer ja Erkki

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta

Lisätiedot

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Luontomatkailun tutkija Seija Tuulentie seija.tuulentie@metla.fi Elämys on... matkailu- ja markkinointitutkimuksen näkökulmasta: moniaistinen,

Lisätiedot

Lohien vaelluskäyttäytyminen Kemijoen voimalaitosten alakanavissa: tietoa kalatiesuunnittelun

Lohien vaelluskäyttäytyminen Kemijoen voimalaitosten alakanavissa: tietoa kalatiesuunnittelun RKTL:n työraportteja 44/2014 Lohien vaelluskäyttäytyminen Kemijoen voimalaitosten alakanavissa: tietoa kalatiesuunnittelun tueksi Panu Orell, Timo Kanniainen, Mikko Jaukkuri, Riina Huusko, Olli van der

Lisätiedot

IMPORTANCE OF EGG AND JUVENILE STOCKINGS FOR REVIVAL, BIODIVERSITY AND MANAGEMENT OF ARCTIC CHARR AND LANDLOCKED SALMON STOCKS

IMPORTANCE OF EGG AND JUVENILE STOCKINGS FOR REVIVAL, BIODIVERSITY AND MANAGEMENT OF ARCTIC CHARR AND LANDLOCKED SALMON STOCKS MÄTI- JA PIENPOIKASTEN ISTUTUKSET SAIMAAN NIERIÄN JA JÄRVILOHEN ELINKIERRON PALAUTTAMISESSA, MONIMUOTOISUUDEN YLLÄPIDOSSA JA KALASTETTAVIEN KANTOJEN VAHVISTAMISESSA IMPORTANCE OF EGG AND JUVENILE STOCKINGS

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet

Lisätiedot

Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008

Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008 Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008 Jukka Syrjänen, Jyväskylän yliopisto Pentti Valkeajärvi, Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus Järvitaimenseminaari 29.10.2008 Äänekoski, Kapeenkoski Taimenen elinympäristö

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Vuosina 2014-2015 on Tornionjoella kuollut epänormaalin paljon merilohiemoja

Lisätiedot

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari. Rantasalmi 28.5.21 SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 5713,

Lisätiedot

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut Riitta Savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.3.213 Tausta ja tutkimuksen tarkoitus Alkuperäinen jokirapu (Astacus astacus ) muodostaa lisääntyviä kantoja

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Jouni Tulonen RKTL-Raputalousohjelma, Päätös- ja evaluointityöpaja 13.3.213 Jyväskylä, Viherlandia Rapukanta ja sen vaihtelu Monen tekijän yhteisvaikutus

Lisätiedot

Kestävää kalastusta Pielisellä

Kestävää kalastusta Pielisellä Kestävää kalastusta Pielisellä Elämyksellisiä kalastushetkiä toivottaen, Mirko Laakkonen Projektipäällikkö Pielisen järvilohi ja taimen -hanke www.jarvilohi.net Esipuhe Suomessa on lukuisia järviä, jokia

Lisätiedot

Vuoksen vesistön järvilohen alkuperä ja nykytila

Vuoksen vesistön järvilohen alkuperä ja nykytila Vuoksen vesistön järvilohen alkuperä ja nykytila Jani Ruohola Kirjoittaja opiskelee akvaattisia tieteitä Helsingin yliopistossa. Artikkeli on tehty alun perin proseminaarityönä ja käsittelee lyhyesti Vuoksen

Lisätiedot

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi,

Lisätiedot

Simojoen nousulohien kaikuluotausseurannat

Simojoen nousulohien kaikuluotausseurannat RKTL:n työraportteja 14 /213 Simojoen nousulohien kaikuluotausseurannat vuosina 28 212 Tekijät: Erkki Jaala, Juha Lilja ja Ville Vähä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 213 RKTL:n työraportteja

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Lisätiedot

Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen

Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 328 Juha-Pekka Turkka Pasi Arkko Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen Helsinki 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot