Pakko-oireinen häiriö lapsuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pakko-oireinen häiriö lapsuudessa"

Transkriptio

1 Anita Puustjärvi ja Mari Asikainen KATSAUS Lapsen pakko-oireinen häiriö aiheuttaa stressiä ja heikentää psykososiaalista toimintakykyä. Sairauden puhkeamiseen vaikuttavat sekä perimä että ympäristötekijät. Yleisimmät lasten pakkoajatukset liittyvät likaantumiseen, vahingoittumisen pelkoon sekä symmetrian ja tarkkuuden pakkoon. Tavallisimpia pakkotoimintoja ovat peseminen, toistaminen, tarkistaminen, laskeminen, koskettaminen, järjesteleminen ja keräily. Myös perheenjäsenet tulevat usein kiedotuiksi mukaan pakko-oireisiin, mikä voi lisätä vanhempien stressiä ja vaikeuttaa lapsen oireilua. Valtaosalla pakko-oireisista lapsista esiintyy muitakin samanaikaisia häiriöitä, jotka vaikeuttavat oirekuvaa. Hoidossa sekä lapsen että perheen huomioiminen on tärkeää. Kognitiivinen käyttäytymisterapia yksin tai yhdistettynä SSRI-lääkitykseen on keskeisin hoitomuoto. Yksittäiset pakko-oireisen häiriön jaksot voivat parantua täysin, mutta osalla häiriö jatkuu aikuisuuteen saakka. Lasten normaaliin psyykkiseen kehitykseen kuuluu rituaali- ja toistamiskäyttäytymistä leikki-iässä ja jossain määrin 9 10-vuotiailla. Rituaalit lisäävät turvallisuuden tunnetta ja auttavat hahmottamaan syysuhteita. Normaaliin kehitykseen kuuluva rituaalikäyttäytyminen ei heikennä toimintakykyä eikä siihen liity merkittävää ahdistuneisuutta (Flament ym. 2007). Pakko-oireisessa häiriössä pakonomaiset toiminnot alkavat viedä yhä enemmän aikaa käyden häiritseviksi ja ärsyttäviksikin. Normaaliin elämään kuuluvat asiat jäävät takaalalle, kun pakkoajatukset ja -toiminnot täyttävät päivän. Lapsilla tavallisimmat pakko-oireet liittyvät likaantumisen tai saastumisen taikka hirvittävän tapahtuman tai vahingoittumisen pelkoon. Lapsuusiän pakko-oireiseen häiriöön liittyy usein muita samanaikaisia häiriöitä, jotka vaikuttavat oirekuvaan, hoitovasteeseen ja ennusteeseen. Pakko-oireinen häiriö on pitkäaikainen sairaus, joka aiheuttaa stressiä ja heikentää psykososiaalista toimintakykyä. Varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä myös pitkäaikaisennusteen kannalta. Lasten pakko-oireista häiriötä hoidetaan lääkkeillä ja psykoterapialla. Diagnoosikriteerit Pakko-oireisen häiriön ICD-10-diagnoosikriteerit on esitetty taulukossa 1. Pakko-oireinen Taulukko 1. Pakko-oireisen häiriön (ICD-10:n diagnoosi F42) diagnostiset kriteerit. Pakkoajatuksia, pakkotoimintoja tai molempia on ilmennyt useimpina päivinä vähintään kahden viikon ajan. Pakkoajatuksiin ja pakkotoimintoihin liittyvät kaikki seuraavat piirteet: Henkilö tunnistaa, että ne ovat lähtöisin hänen ajatuksistaan eivätkä johdu ulkopuolisista vaikutteista tai henkilöistä. Ne ovat toistuvia ja epämiellyttäviä. Lisäksi ainakin jokin pakkoajatus tai pakkotoiminto koetaan liioiteltuna tai epätarkoituksenmukaisena. Henkilö yrittää vastustaa niitä (vastustus vähenee häiriön pitkittyessä). Henkilö on epäonnistunut tässä vastustuksessaan ainakin yhden ajatuksen tai toiminnon suhteen. Ne eivät tuota mielihyvää, vaikka ne saattavat tilapäisesti vähentää ahdistusta. Pakkoajatukset tai -toiminnot aiheuttavat ahdistuneisuutta tai häiritsevät henkilön sosiaalista tai henkilökohtaista toimintaa tavallisesti viemällä aikaa. Tavallisimmat poissulkudiagnoosit: pakkoajatukset tai -toiminnot eivät johdu Touretten oireyhtymästä (F95.2), elimellisestä mielenterveyden häiriöstä (F00 F09), skitsofreniaryhmän häiriöstä (F20 F29) tai mielialahäiriöstä (F30 39) Duodecim 2010;126:

2 KATSAUS häiriö (obsessive-compulsive disorder, OCD) voidaan jakaa kolmeen alatyyppiin: pakkoajatuspainotteiseen, pakkotoimintopainotteiseen ja pakkoajatuksina ja pakko toimintoina ilmenevään häiriöön. Oireet voidaan luokitella neljään ryhmään, joista ensimmäiseen kuuluvat symmetriaan ja järjestelemiseen liittyvä oireet, toiseen aggressiiviset, uskonnolliset, terveyteen ja seksuaalisuuteen liittyvät pakkoajatukset sekä tarkistamispakko, kolmanteen likaantumisen pelko sekä puhdistautumis oireet ja neljänteen keräilyyn sekä varastointiin liittyvät oireet (Delorme ym. 2006). Oireryhmityksellä saattaa olla merkitystä hoitovasteen ja ennusteen kannalta (Grados ja Riddle 2008). Keräilyä ja varastointia esiintyy myös muissa psykiatrisissa häiriöissä, eikä niiden yhteys toisiin pakko-oireisiin ole täysin selvä. Ne näyttävät heikentävän sekä pitkäaikaisennustetta että hoitovastetta. Esiintyvyys Arviot OCD:n esiintyvyydestä lapsilla vaihtelevat eri tutkimuksissa välillä 1 4 % (Flament ym. 2007). Tavallisimmin lapsuuden OCD alkaa yhdeksän ja 14 ikävuoden välillä, keskimäärin kymmenen vuoden iässä, ja se on tavallisempi pojilla kuin tytöillä (2 3:1). Häiriö voi alkaa jo ennen kouluikää. Varhain alkavan häiriön taudinkuva on hankala, ja siihen liittyy useammin oheishäiriöitä, erityisesti nykimisoireita (Garcia ym. 2009). taustatekijöinä pidetään sisäisiä ristiriitoja ja aggressiivisia tunteita, jotka ahdistavuutensa vuoksi pyritään torjumaan pakonomaisten toimintojen ja rituaalien avulla. Ahdistuksen välttelystä seuraa negatiivisen vahvistuksen kierre: pakko-oire helpottaa oloa hetkellisesti mutta estää tunteiden kohtaamisen, jolloin pakko-oireiden tarve kasvaa. Oireisiin liittyy tavallisesti vääriä uskomuksia omien tekojen ja ajatusten vaikutuksista sekä kielteisten tapahtumien todennäköisyyden yliarviointia, täydellisyyden tavoittelua ja tarve varmistua siitä, ettei mitään pahaa tapahdu (Haapasalo ja Kaivosoja 2008). OCD:tä selittävää perhepatologiaa ei ole tutkimuksissa havaittu, mutta oireilu vaikuttaa voimakkaasti koko perheeseen (Flament ym. 2007). Traumakokemukset tai voimakas stressi saattavat laukaista oireilun. On myös epäilty, että streptokokki A infek tion laukaisema neuroimmunologinen reaktio voisi aiheuttaa OCD:n (PANDAS, pediatric autoimmune neuropsychiatric disorders associated with streptococcal infections) (taulukko 2). Tutkimustulokset sekä streptokokki-infektion merkityksestä että antibioottitai immunosuppressiivisen hoidon vaikutuksista ovat olleet ristiriitaisia (Shulman 2009). Streptokokki-infektion etsiminen nieluviljelyllä tai vasta-ainemäärityksin voi olla aiheellista äkillisesti alkavassa OCD:ssä. Tavanomaiset hoidot tehoavat myös PANDAS-diagnoosin saaneiden lasten pakko-oireisiin (Kalra ja Swedo 2009) Etiologia OCD:n puhkeamiseen vaikuttavat sekä perimä että ympäristötekijät. Perintötekijöiden arvioidaan selittävän % häiriöstä (van Grootheest ym. 2005). Geenitutkimuksissa OCD on yhdistetty serotoniini-, dopamiini- ja glutamaattiaineenvaihduntaa sääteleviin geeneihin. Patofysiologiaa ei tunneta tarkasti, mutta tyvitumakkeiden sekä joidenkin serotoniini- ja dopamiinivälitteisten hermoratojen toiminnassa on häiriöitä. Lapsilla erityisesti glutamaattivälitteinen prefrontaali-striataali-talaamis-kortikaalinen yhteys toimii poikkeavasti (Huyser ym. 2009). Psykologisesti OCD:n Oirekuva Keskeisin piirre pakko-oireisessa häiriössä ovat toistuvat, kaavamaiset pakkoajatukset ja -toiminnot. Pakkoajatusten tai -toimintojen avulla potilas pyrkii estämään pelkäämänsä vahingollisen asian, johon toiminnoilla ei todellisuudessa voi vaikuttaa. Tyypilliset pakkoajatukset ovat vastenmielisiä, rasittavia ajatuksia, yllykkeitä ja mielikuvia. Ne voivat ilmetä myös toistuvina kuvitelmina pelottavista tapahtumista sekä tarpeena toistaa mielessä tiettyjä sanoja, laskutoimituksia, laulunpätkiä tai sananmuunnoksia. Pakkotoiminnot ovat rituaaleja, tarkistamisia ja tekemisiä, jotka A. Puustjärvi ja M. Asikainen

3 Taulukko 2. Kartoitettavat esitiedot. Lasta koskevat esitiedot Lapsen tai nuoren kasvu- ja kehityshistoria, psyykkinen kehitys Koulumenestys Nukkuminen ja muut elämäntavat Viimeaikaiset infektiosairaudet Lapsen tai nuoren vahvuudet (hoidon ja kuntoutuksen suunnittelemisen tueksi) Nykyiset ja aiemmat oireet Oireita lievittävät ja vaikeuttavat ympäristötekijät Perheenjäsenten osallistuminen pakko-oireisiin Aiemmat tutkimukset ja hoidot Ajankohtaiset stressitekijät Koulukiusaaminen Perhettä ja sukua koskevat esitiedot Perheen kokonaistilanne, tunneilmapiiri, kasvatusmenetelmät Suvussa esiintyneet mielenterveyshäiriöt Pakko-oireinen häiriö ja muut ahdistushäiriöt Masennus ja mielialahäiriöt Tic-oireet ja Touretten oireyhtymä Autismikirjon häiriöt Oppimisvaikeudet Muut mielenterveyshäiriöt liittyvät usein järjestyksenpitoon, siisteyteen ja asioiden varmistelemiseen. Potilas toteaa pakkoajatukset ja -toiminnot tavallisesti hyödyttömiksi tai liioitelluiksi, mutta silti niitä on vaikeaa välttää. Häiriön pitkittyessä oireiden vastustaminen yleensä vähenee tai jää pois. Yleisimmät lasten pakkoajatukset liittyvät likaantumiseen, omaan tai läheisten vahingoittumisen pelkoon sekä symmetrian ja tarkkuuden pakkoon. Tavallisimpia pakkotoimintoja ovat peseminen, toistaminen, tarkisteleminen, laskeminen, koskettaminen, järjesteleminen ja keräily. Lapsilla hylätyksi tulemisen tai vahingoittumisen pelkoon liittyvät pakko-oireet ovat tavallisempia ja uskontoon tai seksuaalisuuteen liittyvät pakko-oireet harvinaisempia kuin nuorilla tai aikuisilla (Geller 2006). Myös pakkotoiminnot ilman pakkoajatusta ja perheenjäseniä sitouttavat rituaalit ovat yleisiä. Pakko-oireet voivat vaihtua toisiksi ajan myötä ja erilaisia oireita saattaa esiintyä samanaikaisesti. Lasten kyky ymmärtää oireita ja kuvata niitä sanallisesti vaihtelee. Lapset voivat pyrkiä salaamaan pakko-oireita, erityisesti pakkoajatuksia, ja oireiden pidätteleminen esimerkiksi koulupäivän ajan on mahdollista. Myös viive hoitoon hakeutumisessa voi olla pitkä. Lasten pakko-oireet ovat hyvin ahdistavia myös perheenjäsenille, jotka saattavat yrittää auttaa lasta rituaaleissa ja välttelyissä. Pakkooireiden tukeminen kuitenkin lisää lapsen pakko-oireilua ja kuormittaa perheen arkea. Toisaalta lapsen pakko-oireiden rajoittaminen ja sen aiheuttaman ahdistuksen sietäminen voi olla vaikeaa. Tämä ristiriita lisää vanhempien turhautumista, lapseen kohdistuvia syytöksiä ja vihamielisyyttä sekä perheenjäsenten välisiä riitoja, mikä vaikeuttaa edelleen lapsen oireilua (Peris ym. 2008). Myös vanhempien omilla psyykkisillä ongelmilla on merkitystä. Diagnosointi, oheishäiriöt ja erotusdiagnostiikka Diagnosointiin kuuluu lapsen psyykkisen tilanteen laaja-alainen arvio. Lapsen ja vanhempien tapaamisen lisäksi tarvitaan tietoa koulusta. Apuna voidaan käyttää psyykkistä oireilua kartoittavia kyselylomakkeita tai haastattelurunkoa. Oireiden vaikeusastetta voidaan arvioida esimerkiksi C-GAS (Children s Global Assessment Scale) -asteikolla (www. terveysportti.fi/dtk/hpt/koti, Hoidon perusteet > lastenpsykiatria). Myös oheishäiriöt sekä oireiluun vaikuttavat ympäristötekijät kartoitetaan (taulukko 2). Alkukartoitus on luontevaa tehdä perusterveydenhuollossa, jossa ovat käytettävissä tiedot lapsen aiemmasta kehityksestä. Oheishäiriöt. Jopa 75 %:lla OCD:tä potevista lapsista esiintyy oheishäiriötä, jotka muokkaavat oirekuvaa sekä heikentävät toimintakykyä ja hoitovastetta (Huppert ym. 2009). Tavallisimpia ovat nykimisoireet ja Touretten oireyhtymä, ahdistuneisuushäiriöt, masennus, uhmakkuushäiriö, ADHD, syömishäiriöt ja autismikirjon häiriöt. Lasten pakko-oireiseen häiriöön liittyy lähes aina erilaisia unihäiriöitä, joista tavallisimpia ovat painajaiset, yliväsymys, toisen perheenjäsenen vieressä nukkuminen sekä vanhemman ja lapsen ilmoittama nukahtamisvaikeus (Storch ym. 2008). 2857

4 KATSAUS 2858 Nykimisoireet. OCD-lapsista %:lla on samanaikaisia nykimisoireita. Touretten oireyhtymässä %:lla esiintyy myös pakkooireita (Goodman ym. 2006). Yksittäiset ticliikkeet tai -äännähdykset on yleensä helppo erottaa pakko-oireista, mutta monimuotoisten nykimisoireiden (esimerkiksi liikkeen toistaminen kunnes se tuntuu oikealta) ja pakkooireiden erottaminen on hankalampaa (Lewin ja Piacentini 2010). Pakko-oire lievittää ahdistusta, kun taas nykimisoireeseen liittyy usein pakottava halu tai tarve tehdä tietty toiminto. Eroa on myös oireen vastustamisesta syntyvässä tunteessa ( jotain pahaa tapahtuu tai liian voimakas vastustettavaksi ). Nykimisoireet voivat lisääntyä SSRI-lääkityksen aikana. ADHD. OCD on tavallinen ADHD:n oheishäiriö. Tarkkaamattomuuspainotteinen ADHD voi muistuttaa pakkoajatuspainotteista OCD:tä, mutta ADHD-oireisiin ei kuulu rituaaleja tai ahdistuneisuutta. Stimulanttihoito varsinkin suurilla annoksilla voi lisätä pakko-oireita tai ahdistuneisuutta (Lewin ja Piacentini 2010). Ahdistuneisuushäiriöt. Pakko-oireiden ja pelkojen erottaminen saattaa olla hankalaa, jos oire liittyy yleisesti pelottavaan asiaan (pelko kotiin tunkeutuvasta rosvosta). Yleistyneessä ahdistushäiriössä voi esiintyä tarkistelua ja pakkomielteitä, jotka saattavat muistuttaa hyvin läheisesti OCD:tä. Yleistyneessä ahdistushäiriössä huolestuneisuus liittyy arkipäiväisiin kokemuksiin ja asioihin, ei niinkään sosiaalisesti sopimattomiin tekemisiin tai hämmentäviin sisältöihin. Huoliajatukset eivät ole yhtä intensiivisiä kuin pakkoajatukset eivätkä tavallisesti ilmene mielikuvina tai toimintaimpulsseina (Lewin ja Piacentini 2010). Traumaperäisen stressihäiriön tunnistaminen on tärkeää: diagnoosikriteerit täyttyvät lähes 40 %:lla hoitoresistenteistä aikuispotilaista, mikä on selvästi enemmän kuin koko väestössä (Gershuny ym. 2008). Trauma peräisessä stressihäiriössä esiintyy mieleen tunkevia muistikuvia, jotka voivat muistuttaa pakkoajatuksia. Takaumamielikuva liittyy traumaattiseen kokemukseen, vaikka kokemuksen alkuperä on saattanut jo osittain unohtua. Traumasta muistuttavien asioiden välttely tai traumaattinen leikki toistamispakkoineen muistuttaa pakkotoimintoja myös ahdistuksen ja pelon mukanaolon vuoksi. Autismikirjon häiriöissä esiintyvät rutiinit ja rituaalit sekoitetaan herkästi pakkooireisiin. Erotusdiagnostiikassa kartoitetaan muut autismikirjon oireet, kuten vaikeudet sosiaalisen tilanteen sekä eleiden ja ilmeiden tulkinnassa, empatiakyvyn puute, erityiset kiinnostuksen kohteet ja toiminnan joustamattomuus esimerkiksi yllättävissä tilanteissa. Autismikirjon häiriöissä rituaaleihin ei yleensä liity ahdistusta, vaikka niiden estyminen voi laukaista voimakkaan tunnereaktion (Lewin ja Piacentini 2010). Anoreksiassa ruokaan, liikuntaan ja painoon liittyvät pakkoajatukset ja rituaalit ovat keskeinen osa oirekuvaa. Oireiden sisältö ja rajoittuneisuus sekä yhteys laihtumiseen auttavat erotusdiagnostiikassa. Toisinaan kuitenkin myös OCD:ssä likaantumisen pelosta aiheutuvat oireet aiheuttavat laihtumista, mutta niihin ei liity painoon kohdistuvia pelkoja tai ajatuksia (Lewin ja Piacentini 2010). Psykoottiset häiriöt. Psykoosien ja OCD:n oireet ovat samantyyppisiä ja päällekkäisiä; erityisesti paranoidiset ajatukset voivat muistuttaa läheisesti pakko-oireita (pelko saastuneesta tai myrkytetystä ruoasta). Molemmissa esiintyy outoa käyttäytymistä, epätyypillistä ajatuksenkulkua ja maagista ajattelua. OCD:ssä ajatukset ja toiminnot tunnistetaan yleensä omiksi, tarpeettomiksi ja liioitelluiksi. Lasten kyky arvioida tätä on vaihteleva eikä välttämättä auta erotusdiagnostiikassa. Pitkäaikainen epäluulo toisia ihmisiä kohtaan (esimerkiksi perusteettomat käsitykset kiusatuksi tulemisesta) liittyneenä poikkeavaan ajatteluun voi viitata psykoottiseen häiriöön (Lewin ja Piacentini 2010). Lapsuudessa pakko-oireet ovat tavallisempia kuin psykoottinen häiriö, mutta murrosiässä psykoosien puhkeaminen yleistyy. Psykoosien alkuvaiheessa esiintyy usein pakko-oireita, mikä vaatii diagnostista tarkkuutta. Hoito Hoito suunnitellaan yksilöllisesti huomioiden lapsen ikä, kehitystaso, oheishäiriöt ja OCD:n vaikeusaste. Riittävä psykoedukaatio ja van- A. Puustjärvi ja M. Asikainen

5 hempien tukeminen tulee aloittaa jo perusterveydenhuollossa. Lasten OCD:ssä näyttöön perustuvaa hoitoa ovat kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) yksin tai yhdistettynä SSRI-lääkitykseen (Ipser ym. 2009). Hoitokaavio on esitetty kuvassa. CBT ja lääkehoito ovat yhtä tehokkaita ja niiden yhdistelmä voi olla tehokkaampi kuin lääkehoito yksinään (O Kearney ym. 2006). CBT voi sisältää sekä lapseen että perheeseen kohdistuvia menetelmiä, ja sen sovelluksia on kehitetty myös kouluympäristöön (taulukko 3) (Sloman ym. 2007). Psykodynaamisen, potilas- tai ratkaisukeskeisen terapian tehosta ei ole (aikuistenkaan osalta) tutkimustietoa, ja kaikilta psykologisilta hoidoilta sekä lääkehoidoilta puuttuu Perusterveydenhuolto Diagnoosi Psykoedukaatio: tietoa pakko-oireisesta häiriöstä ja sen vaikutuksista perheeseen Vanhempien ohjaaminen: pakko-oireiden turvallinen rajoittaminen ja lapsen ahdistuksensieto Lapsen ohjaaminen: oireen ulkoistaminen ja vastustaminen Muut perheen, päivähoidon tai koulun mahdollisesti tarvitsemat tukimuodot Mahdolllisten oheishäiriöiden tunnistaminen ja huomioiminen hoidon suunnittelussa Erikoissairaanhoito Lääkehoidon aloitus Riittävä teho? Kognitiivinen käyttäytymisterapia Lapsen ja vanhempien käynnit Jos oireet vaikeita, lisätään lääkitys(tä) Ei tehoa: onko annos riittävä? Onko lääkitys jatkunut riittävän kauan? Toteutuuko lääkitys sovitusti? Jos ensimmäinen SSRI ei auta, vaihdetaan toiseen valmisteeseen. Jos se ei auta, kokeillaan klomipramiinia. SSRI-lääkkeestä toiseen vaihdettaessa voidaan lääkitys keskeyttää ilman annoksen pienentämistä ja uusi aloittaa noin puolella tavoiteannoksesta. Jos ensimmäinen lääke on ollut fluoksetiini, pitää toisen lääkkeen annosta suurentaa hitaammin tavoiteannokseen (fluoksetiinin ja sen metaboliittien vaikutus voi kestää jopa neljä viikkoa)(flament ym. 2007) (pth tai esh) Jatkohoidon tarpeen ja muodon arviointi Lääkityksen lopetus stressittömässä vaiheessa psykososiaalisen tuen turvin (riittävän pitkän oireettoman jakson jälkeen) Kuva. Lapsen pakko-oireisen häiriön hoitomalli ja ehdotus hoidon porrastukseksi. 2859

6 KATSAUS edelleen tutkimusnäyttö pitkäaikaisvaikutuksista (Gava ym. 2007). Lääkehoito Lapsilla tutkittuja SSRI-lääkkeitä OCD:n hoidossa ovat fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini, sertraliini ja sitalopraami. SSRI-lääkkeiden tehokkuudessa tai haittavaikutuksissa ei ole merkittäviä eroja. Koska lääkevastetta ennustavista tekijöistä tiedetään vähän eikä tehokkaasta annoksesta ole tarkkaa tietoa, on varminta aloittaa lääkitys pienellä annoksella ja suurentaa sitä vähitellen (Ipser ym. 2009). Lääkevaste tulee hitaasti, minkä vuoksi tehon ar viointi onnistuu vasta 6 8 viikon hoidon jälkeen. Lääkehoitoa jatketaan riittävän kauan (useita kuukausia) oireiden lievittymisen jälkeen. Lopettamisen tulisi tapahtua mahdollisimman stressittömänä ajankohtana psykososiaalisten tukimuotojen tai terapian turvin. Lyhyellä aikavälillä haittavaikutusten riski on vähäinen. Alle kouluikäisten OCD:n lääkehoidosta ei ole kontrolloituja tutkimuksia. Mikäli oireet aiheuttavat merkittävää ahdistusta ja vakavaa toimintakyvyn heikentymistä kotona tai päivähoidossa, voidaan SSRI-lääkitystä harkita. Se tulee kuitenkin toteuttaa aina yhdessä psykoterapian tai käyttäytymisohjauksen tai molempien kanssa (Gleason ym. 2007). Kognitiivinen käyttäytymisterapia OCD:n kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa käytetään altistus-reaktionestomallia (ERP) (March ja Mullen 1998), jonka keskeiset osat ovat psykoedukaatio, altistus pakko-oireita laukaiseville tilanteille, pakko-oireiden ja muiden oirereaktioiden hallitseminen (oireiden ja poikkeavien ajatuskuvioiden tiedostaminen ja muuttaminen) sekä onnistumisista palkitseminen. Terapia alkaa lapselle ja vanhemmille suunnatulla psykoedukaatiolla ja oireen ulkoistamisella. Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti työskentelyyn, johon kuuluu säännöllisiä välitehtäviä. Terapiassa opetellaan oireiden hallinnan keinoja, ennakoidaan oireiden ilmenemistä ja luodaan uusia toimintamalleja. Onnistumisia juhlistetaan ennalta sovitulla tavalla. Pienten lasten altistus-reaktionestohoitoa muokataan siten, että vanhemmat tukevat lasta toimimaan terapiaperiaatteiden mukaisesti. Lapsen iällä, sukupuolella, oireiden kestolla tai samanaikaisilla nykimisoireilla ei ole vaikutusta CBT:n tehoon, mutta vaikea oirekuva häiriön alkuvaiheessa ja perhetilanteen ongelmat voivat heikentää vastetta terapiaan (Ginsburg ym. 2008). Perheinterventioissa tavoitteena on vähentää perheen osallistumista lapsen pakko-oireisiin ja keskinäisen vuorovaikutuksen vihamielisyyttä, edistää myönteisiä ongelmanratkaisutaitoja sekä auttaa vanhempia ymmärtämään oman käyttäytymisensä vaikutusta lapsen oireisiin. Lasta ja vanhempia opetetaan ymmärtämään ja rajoittamaan pakko-oireita, esimerkiksi rajaamaan pakkotoimintojen määrää ja sietämään tästä heräävää ahdistusta. Vanhempien keinoja ovat lapsen huomioiminen, odotetun käyttäytymisen mallintaminen ja vahvistaminen sekä toimiminen lapsen tunteiden säätelijänä siten, että lapsi alkaa oppia säätelemään tunteitaan itse (Choate-Summers ym. 2008). Taulukko 3. Kouluinterventio vaiheittain esitettynä. Mukailtu Slomanin ym. (2007) artikkelista Auttamisen vaihe Ongelman tunnistaminen ja määrittely Arviointimenetelmän määrittäminen Tavoitteen asettaminen Suunnitellaan ja käynnistetään tukitoimet Suunnitelman toteutumisen seuranta Esimerkki Käsien liiallinen pesu Lasketaan käsienpesukerrat Kädet pestään vain ennen ruokailua ja vessassa käyntien jälkeen Kodin ja koulun yhtenäiset linjat käsienpesun suhteen, lapsen tukeminen ahdistuksen sietämisessä Käsien pesemisen väheneminen, mahdolliset esteet tai ongelmat suunnitelman toteuttamisessa A. Puustjärvi ja M. Asikainen

7 Tapausesimerkki Kaksitoistavuotiaalla Pekalla oli esiintynyt usean vuoden ajan kestäneitä ahdistavia pakko-oireita, joita oli hoidettu erikoissairaanhoidossa perhetapaamisilla 1 3 viikon välein. Käynnit olivat lisänneet ymmärrystä potilaan oireilusta ja vaikuttaneet perheensisäisiin tekijöihin. Oireiden hankaloituessa oli aloitettu lääke hoito essitalopraamilla. Vaste ei kuitenkaan ollut riittävä, ja siksi päätettiin aloittaa kognitiivinen käyttäytymisterapia. Yksilöterapiaa annettiin Marchin ja Mullenin manuaalia mukaillen 14 istunnon ja yllä pito istuntojen ajan. Terapiaan kuuluivat lisäksi neljä yhteistapaamista perheen, perheterapeutin, yksilö terapeutin ja lääkärin kesken sekä vanhempien käynnit kerran kuussa. Ahdistusta aiheuttavana uskomuksena Pekalla oli pelko siitä, että toisen lapsen, Kallen, pahat tavat tarttuvat kosketuksesta. Kognitiivisena vääristymänä ilmeni ylikorostunut oikean ja väärän taju. Pakko-oireet ilmenivät välttelynä: Pekka vältteli Kallea, tilanteita, joissa tämän voisi kohdata, sekä kaikkea, mitä tämä ehkä oli koskenut. Mikäli kosketus oli tapahtunut, oli oltava nielaisematta sylkeä, pestävä kädet ja käytävä suihkussa useita kertoja. Lattiatkin kastuivat, koska Pekka ei voinut kuivata käsiä pesun jälkeen. Kaverisuhteet kapeutuivat oireilun vuoksi. Perhe kuormittui potilaan jatkuvasta esineiden välttelystä ja oireilusta. Pikkuveli teki asioita potilaan puolesta ja siten ylläpiti välttelyä. Vanhempien välillä oli ristiriitaa. Äiti tunnisti itsessään samoja piirteitä, joita hän havaitsi pojassa. Äidillä oli kaksisuuntainen mielialahäiriö, johon hän sai hyväksi kokemaansa lääkehoitoa. Omassa terapiassaan hän oli oivaltanut asioi ta, jotka tukivat pojan hoitoa. Perheen vuorovaikutushistoriassa oli kärjistymiä; välit isovanhempiin katkesivat yhtäkkisesti yksittäisen riidan takia usean vuoden ajaksi. Äidin mielessä riitatilanne yleistyi merkittäväksi pojan sairastumista laukaisevaksi tekijäksi. Hoidon myötä Pekan oireet vähenivät siten, että hän ei kokenut niiden enää haittaavan arkeaan. Vanhempien mielestä oireet olivat merkittävästi vähentyneet ja kaverisuhteet palautuneet. Terapian loppuvaiheessa vanhemmat erosivat. Perhetilanteeseen liittyvästä stressistä huolimatta Pekan pakko-oireet ovat pysyneet poissa ainakin seitsemän kuukautta terapian loppumisen jälkeen. Viimeisillä käynneillä pyrittiin ennakoimaan tulevia oireita laukaisevia tilanteita ja vahvistamaan uusien, opittujen keinojen käyttöä näissä tilanteissa. Muut hoitomuodot Aikuisilla hyvin vaikeaoireisen, hoitoresistentin OCD:n hoidossa on käytetty aivojen syvien osien pitkäaikaista sähköstimulaatiota (DBS), jossa säädellään frontaalisen aivokuoren ja capsula internan välisiä yhteyksiä aivoihin asennettujen elektrodien avulla. Pienissä, valikoiduissa potilasaineistoissa hoidon teho on ollut hyvä, ja toimenpide on periaatteessa reversiibeli, mutta silti hyödyt ja riskit on punnittava tarkoin (Lakhan ja Callaway 2010). Myös neurokirurgisia leikkausmenetelmiä (anteriorinen kapsulotomia tai yhteyksien pysyvä katkaisu) on käytetty erittäin vaikeiden oireiden hoidossa aikuisilla (Greenberg ym. 2010). Transkraniaalista magneettistimulaatiota ei suositella aikuisten OCD:ssä, vaikka se on todettu tehokkaaksi masennuksessa (Slotema ym. 2010). Näitä menetelmiä ei ole tutkittu lapsilla, eikä niiden vaikutuksista kehittyvään keskushermostoon ole tietoa. Ennuste YDINASIAT 88Lapsuuden pakko-oireinen häiriö on tavallinen lapsen kehitykseen ja toimintakykyyn vaikuttava sairaus. 88Siihen liittyy usein oheishäiriöitä, jotka vaikeuttavat oirekuvaa ja heikentävät hoitovastetta. 88Lapsuuden pakko-oireisen häiriön puhkeamiseen vaikuttavat sekä perinnöllinen alttius että ympäristötekijät. 88Ensisijainen, tehokkaaksi osoitettu hoitomenetelmä on kognitiivinen käyttäytymisterapia joko yksin tai yhdistettynä SSRI-lääkehoitoon. 8 8 Työskentely koko perheen kanssa on keskeinen osa hoitoa. Yksittäiset pakko-oireisen häiriön jaksot voivat parantua täysin ja pysyvästi. Yleensä sairauden kulku on aaltoilevaa sisältäen sekä vaikeaoireisia jaksoja että vähäoireisia välivaiheita. Lapsuusiän OCD näyttää jatkuvan aikuisuuteen noin 40 %:lla; jopa 80 % pakkooireisista aikuisista on arvioinut oireidensa 2861

8 KATSAUS alkaneen ennen 18 vuoden ikää (Flament ym. 2007). Häiriön pysyvyyttä ennustavat varhainen alkamisikä, naissukupuoli, oireiden vaikeus ja pitkäkestoisuus, keräilyoireet sekä oheishäiriöt (Bloch ym. 2009). ADHD, nykimisoireet sekä uhmakkuus- ja käytöshäiriö liittyvät huonompaan lääkehoitovasteeseen (Ginsburg ym. 2008), ja ne on otettava huomioon hoitoa suunniteltaessa. OCD heikentää koulusuoriutumista ja sosiaalisia taitoja sekä lisää päihteidenkäytön ja itsetuhoisuuden riskiä (Stewart ym. 2004). Lopuksi Pakko-oireinen häiriö aiheuttaa lapselle ja perheelle merkittävää haittaa ja häiritsee normaalia kehitystä. Hoito on mahdollista ainakin aloittaa perusterveydenhuollossa. Useimmiten lääkehoidon aloitus ja psykoterapia kuuluvat kuitenkin erikoissairaanhoitoon. Vanhempien ja perheen sekä myös kouluhenkilökunnan riittävä psykoedukaatio ja tukeminen kuuluvat hoitoon. Yhteistyö eri tahojen välillä on hoidon kannalta tärkeää. Todennäköisesti mutta tutkimustietoa tästä ei ole, hoidon teho paranee, jos hoidon elementtejä (altistaminen ja rituaalien vastustaminen) pystytään toteuttamaan kotona ja koulussa. ANITA PUUSTJÄRVI, erikoislääkäri, lasten kognitiivinen psykoterapeutti YET, ylilääkäri, lasten- ja nuorisopsykiatrian tulosyksikköryhmien johtaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, lastenpsykiatrian tulosyksikkö Porrassalmenkatu Mikkeli MARI ASIKAINEN, vs. erikoislääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, lastenpsykiatrian tulosyksikkö Sidonnaisuudet Anita Puustjärvi: Toistuvia luentoja eri lääkealan yritysten järjestämissä tilaisuuksissa (Janssen-Cilag, Lilly, Algol). Ulkomaan kongressimatka lääkealan yrityksen rahoittamana (Janssen-Cilaq). Toiminut yrityksen asiantuntijana (Janssen-Cilaq). Mari Asikainen: Ei sidonnaisuuksia. Summary Obsessive-compulsive disorder (OCD) in childhood The onset of OCD in a child is influenced by genetic and environmental factors. The most common obsessive thoughts are associated with getting dirty, fear of injury, as well as obsessions about symmetry and exactness. The most common compulsive acts include washing, repetition, checking, counting, touching, arranging and collecting. The majority of children with obsessive-compulsive symptoms also exhibit other concomitant disorders. Cognitive behavior therapy alone or combined with SSRI medication is the essential mode of treatment. Complete recovery from individual episodes of OCD may take place, but in some the disorder continues until adulthood A. Puustjärvi ja M. Asikainen

9 KIRJALLISUUTTA Bloch MH, Craiglow BG, Landeros-Weisenberger A, ym. Predictors of early adult outcomes in pediatric-onset obsessivecompulsive disorder. Pediatrics 2009;124: Choate-Summers ML, Freeman JB, Garcia AM, ym. Clinical considerations when tailoring cognitive behavioral treatment for young children with obsessive compulsive disorder. Educ Treatm Child 2008;31: Delorme R, Bille A, Betancur C, ym. Exploratory analysis of obsessive compulsive symptom dimensions in children and adolescents: a prospective follow-up study. BMC Psychiatry 2006;6:1 Flament MF, Geller D, Irak M, Blier P. Specificities of treatment in pediatric obsessive-compulsive disorder. CNS Spectr 2007;12: Suppl 3: Garcia AM, Freeman JB, Himle MB, ym. Phenomenology of early childhood onset obsessive compulsive disorder. Psychopathol Behav Assess 2009;31: Gava I, Barbui C, Aguglia E, ym. Psychological treatments versus treatment as usual for obsessive compulsive disorder (OCD). Cochrane Database Syst Rev 2007, Issue 2. Art. No.: CD DOI: / CD pub2. Geller DA. Obsessive-compulsive and spectrum disorders in children and adolescents. Psychiatr Clin North Am 2006;29: Gershuny BS, Baer L, Parker H, Gentes EL, Infield AL, Jenike MA. Trauma and posttraumatic stress disorder in treatmentresistant obsessive-compulsive disorder. Depress Anxiety 2008;25: Ginsburg GS, Kingery JN, Drake KL, ym. Predictors of treatment response in pediatric obsessive-compulsive disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2008; 47: Gleason MM, Egger HL, Emslie GJ, ym. Psychopharmacological treatment for very young children: contexts and guidelines. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46: Grados M, Riddle MA. Do all obsessivecompulsive disorder subtypes respond to medication? Int Rev Psychiatry 2008;20: Greenberg BD, Rauch SL, Haber SN. Invasive circuitry-based neurotherapeutics: stereotactic ablation and deep brain stimulation for OCD. Neuropsychopharmacology 2010;35: Goodman WK, Storch EA, Geffken GR, Murphy TK. Obsessive-compulsive dis order in Tourette syndrome. J Child Neurol 2006; 21: van Grootheest DS, Cath DC, Beekman AT, Boomsma DI. Twin studies on obsessive-compulsive disorder: a review. Twin Res Hum Genet 2005;8: Haapasalo J, Kaivosoja M. Pakostakin paranee. Hyviä tuloksia kognitiivis-behavioraalisella perheterapialla lapsen pakkooireisen häiriön hoidossa. Suom Lääkäril 2008;5: Huppert JD, Simpson HB, Nissenson KJ, Liebowitz MR, Foa EB. Quality of life and functional impairment in obsessive-compulsive disorder: a comparison of patients with and without comorbidity, patients in remission, and healthy controls. Depress Anxiety 2009;26: Huyser C, Veltman DJ, de Haan E, Boer F. Paediatric obsessive-compulsive disorder, a neurodevelopmental disorder? Evidence from neuroimaging. Neurosci Biobehav Rev 2009;33: Ipser JC, Stein DJ, Hawkridge S, Hoppe L. Pharmacotherapy for anxiety disorders in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2009, Issue 3. Art. No.: CD DOI: / CD pub.2. Kalra SK, Swedo SE. Children with obsessive-compulsive disorder: are they just little adults? J Clin Invest 2009;119: Lakhan SE, Callaway E. Deep brain stimulation for obsessive-compulsive disorder and treatment-resistant depression: systematic review. BMC Res Notes 2010;3:60. Lewin A, Piacentini J. Evidence-based assessment of child obsessive compulsive disorder: recommendations for clinical practice and treatment research. Child Youth Care Forum 2010;39: March JS, Mullen K. OCD in children and adolescents: A cognitive-behavioral treatment manual. New York: Guilford Press O Kearney RT, Anstey K, von Sanden C, Hunt A. Behavioural and cognitive behavioural therapy for obsessive compulsive disorder in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2006, Issue 4. Art. No.: CD DOI: / CD pub.2. Peris TS, Bergman RL, Langley A, Chang S, McCracken JT, Piacentini J. Correlates of accommodation of pediatric obsessivecompulsive disorder: parent, child, and family characteristics. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2008;10: Shulman ST. Pediatric autoimmune neuropsychiatric disorders associated with streptococci (PANDAS): update. Curr Opin Pediatr 2009;21: Sloman GM, Gallant J, Storch EA. A school-based treatment model for pediatric obsessive-compulsive disorder. Child Psychiatry Hum Dev 2007;38: Slotema CW, Blom JD, Hoek HW, Sommer IE. Should we expand the toolbox of psychiatric treatmentmethods to include repetitive transcranial magnetic stimulation (rtms)? A meta-analysis of the efficacy of rtms in psychiatric disorders. J Clin Psychiatry 2010;71: Stewart SE, Geller DA, Jenike M, ym. Long-term outcome of pediatric obsessive compulsive disorder: a meta analysis and qualitative review of the literature. Acta Psychiatr Scand 2004;110:4 13. Storch EA, Murphy TK, Lack CW, Geffken GR, Jacob ML, Goodman WK. Sleep-related problems in pediatric obsessive-compulsive disorder. J Anx Disord 2008;22: Swedo S, Leonard HL, Garvey M, ym. Pediatric autoimmune neuropsychiatric disorders associated with streptococcal infections (PANDAS): clinical description of the first 50 cases. Am J Psychiatry 1998;155:

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät 10.11.2016 Leena Jaakkola Teoriat täydentämässä toisiaan Luennon sisältö Näkökulmia Diagnoosiin Etiologiaan Hoitomuotoihin DIAGNOOSI

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys 10.11.2016 Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Keskivaikean tai vaikean pakko-oireisen ensisijaiseen psykoterapeuttiseen (CBT) hoitoon voidaan

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajat Heterogeeninen ryhmä ulkomailla syntyneitä Suomessa oleskelevia ihmisiä: Suomessa työskentelevät tai

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10. Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Nuoruusikä ja kehityksellinen neuropsykiatria

Nuoruusikä ja kehityksellinen neuropsykiatria Nuoruusikä ja kehityksellinen neuropsykiatria Minna Poutanen neuropsykologian erikoispsykologi PsL Kuntoutusyksikkö Nekku Neuropsykiatria viittaa siihen että psykiatrisella oireistolla on neurologinen

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9. Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.2012 Neuropsykiatria Mielen ja aivojen erottamattomuus Kognitiota,

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN?

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN? Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito suositus. Varhainen puuttuminen puheen ja kielen kehityksen häiriöihin Marja Asikainen TAYS Foniatria ayl Kela 26.3.2014: Puheen ja kielen kehityksen häiriöiden

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK

Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK mari.stenlund@helsinki.fi Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 11/11/16

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot