Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Transkriptio

1 Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

2 Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa luvulla kehittämät toimintamallit merkitsivät siirtymistä retrospektiivisestä asetelmasta prospektiiviseen prepsykoottisen oireilun kuvaamiseen Työryhmän menetelmä määritellä riskiryhmiä varhaistoteamiseen on taustalla useimmissa käynnissä olevissa varhaistoteamisprojekteissa

3 Prospektiivisen kuvaamisen haasteeseen vastaaminen 1. Nosologinen fokus primäärisesti psykoosissa, ei skitsofreniassa 2. Close in strategia: riskitekijöiden yhdistäminen riskioireisiin 3. Oireilun hybridimalli ( at-risk-mentalstate )

4 Hyvin korkean riskin syndroomat (UHR, McGorry et al 2002) A. Lyhytkestoiset psykoosioireet (BLIPS, Brief, Limited, Intermittent Psychotic Sxs) B. Vaimentuneet psykoosioireet (APS, Attenuated Psychotic Sxs) C. Geneettinen riski ja toimintakyvyn lasku (GR + FD, Genetic Risk and Functional Deterioration)

5 Diagnostiikan vieraantuminen havainnosta 1. Prototyyppinen - Klassinen -Missä määrin oirekuva muistuttaa sairauden kliinistä kuvausta? 2.Polyteettinen - DSM III:sta alkaen -Miten monta oirekriteeriä potilas täyttää? 3. Polysyndromaalinen UHR -Täyttääkö potilas jonkin riskisyndrooman kriteerit?

6 Muuttuva psykoosiriski 45 % 40 % 35 % 30 % PACE studies 25 % 20 % 6 mos follow-up 15 % 10 % 5 % 0 % Prediction study 1996 (n=49) Controls 1999 (n=28) CAARMS evaluation (n=43) Prediction study 2003 (n=119)

7 Millaisia potilaita ovat kliinisessä psykoosiriskissä olevat eli UHR -kriteerit täyttävät henkilöt?

8 EPOS-Turku aineisto Osa eurooppalaista EPOS monikeskusseurantatutkimusta Seulottiin psykiatriseen avohoitoon hakeutuneita potilaita Prod screenillä (n=772), joista 25 % epäiltiin psykoosiriskiä Tutkittiin korkean psykoosiriskin potilaita (n=55), potilasverrokkeja (n=25) ja väestöverrokkeja (n=30) Baseline, 9 kk ja 18 kk seurantatutkimukset

9 Kysymykset Miten riskipotilaat (n=55) eroavat ryhmätasolla normaaliväestöstä (väestöverrokit, n=30)? Miten riskipotilaat eroavat ryhmänä ja seurannassa muista psykiatriseen avohoitoon hakeutuneista potilaista (potilasverrokit, n=25)? Tavoitteena saada kuva riskipotilaiden taustasta, kliinisestä kuvasta ja toteutuneesta hoidosta

10 Inkluusiokriteerit riskipotilailla (%) Kaikki <23 23 n=55 n=19 n=36 n=37 n=18 BLIPS APS BS 49 28* 60 61* 21 GRFD

11 Sosiodemografia Kaksi kolmasosaa riskipotilaista oli naisia, naimattomia ja alle 23-vuotiaita Noin puolet riskipotilaista asui vanhempiensa kanssa Tutkimusryhmät eivät eronneet toisistaan merkitsevästi sukupuolen, iän, siviilisäädyn ja asumistilanteen suhteen. Väestöverrokeissa oli suhteellisesti enemmän yksinasuvia kuin potilasryhmissä. olivat opiskelleet keskimäärin 12,0 vuotta, potilasverrokit keskimäärin 11,8 vuotta ja väestöverrokit keskimäärin 13,6 vuotta (p=0,002) Sosiaaliluokkaluokituksen (Strauss ja Carpenter 1977) perusteella potilaiden sosiaaliryhmä oli alhaisempi kuin vertailuhenkilöillä (p=0,025)

12 Ensiasteen sukulaisten psykiatriset hoidot 80 % 70 % 60 % p<, % 40 % 30 % 20 % Väestöverrokit 10 % 0 % Psykiatrinen hoito Psykiatrinen sairaalahoito

13 Työtilanne 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Väestöverrokit Töissä Opiskelee Työtön Työkyvytön

14 Somaattinen sairastavuus P=, % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Oireeton Oireita Diagnoosi 20 % 10 % 0 % Väestöverrokit

15 Päihdekäyttö 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Tupakoi Alko >7 annosta Huume >5 P=n.s. Väestöverrokit

16 Lapsuusiän traumat (TADS) 10 % 9 % P=.04 8 % 7 % 6 % 5 % P=.03 4 % 3 % 2 % Väestöverrokit 1 % 0 % Emot neglect Emot abuse Phys neglect Phys abuse

17 Psykososiaalinen kehitys (PAS) 7-11 v v v. 0 0,05 0,1 0,15 0,2 0,25 0,3 0,35 0,4 0,45 0,5 P=,03 P=,006 Väestöverrokit

18 Skitsotypaalisuus (SPQ) P<.05 Cognitiveperceptual P<.01 P=n.s. Interpersonal Disorganised Väestöverrokit

19 SIPS oireet T P<.001 P=.002 P=.02 Posit Negat Disorg Väestöverrokit

20 SIPS positiiviset oiredimensiot T0 3,5 P< ,5 P<.000 P< ,5 1 P<.05 P=n.s. 0,5 0 P1 P2 P3 P4 P5

21 SIPS positiivinen oire 3 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % P1 P2 P3 P4 P5

22 SIPS negatiiviset oireet T0 3,5 3 2,5 P<.01 P< ,5 1 P<.05 P=n.s. P<.02 P=.02 0,5 0 N1 N2 N3 N4 N5 N6

23 SIPS negatiivinen oire 3 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % N1 N2 N6

24 SIPS disorganisoivat oireet T0 3,5 3 P=n.s. 2,5 2 1,5 1 0,5 0 D1 D2 D3 D4

25 Perusoireita (BSABS) 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ajatushäir Havaintohäir Motorinen häir Jokin oire

26 GAF T P= Väestöverrokit T0

27 PANSS oirepisteet (T0) 16 P<.001 P=.05 P< Väestöverrokit Positiiviset Negatiiviset Yleiset

28 BDI 25 P= Väestöverrokit 5 0 T0

29 Psykiatriset häiriöt (SCID past month) Depressio 16 % 12 % Bipolar I 0 % 0 % Paniikkihäiriö 22 % 8 % PTSD 11 % 4 % Syömishäiriö 7 % 4 %

30 Psykiatriset häiriöt (SCID lifetime) Depressio 56 % 44 % Bipolar I 9 % 0 % Paniikkihäiriö 36 % 20 % PTSD 16 % 4 % Syömishäiriö 13 % 4 %

31 SIPS positiiviset oireet (seuranta) P<,001 T0 P<,05 T2

32 SIPS negatiiviset oireet (seuranta) 9 P= P=n.s. 0 T0 T2

33 PANSS riskipotilailla (seuranta) 14 P< P=.005 P=.021 P=.002 T0 T1 T2 2 0 Posit Negat Yleiset

34 BDI (seuranta) 25 P= P=n.s. Väestöverrokit 5 0 T0 18 kk

35 GAF (seuranta) P=.001 P= Väestöverrokit T0 18 kk

36 Hoidon kuukausikustannukset

37 Psykoosiriskipotilaita erottivat muista psykiatrisista avohoitopotilaista Psykiatrisen oireilun määrä Psykoosipiirteisen oireilun määrä Lapsuusiän psykososiaalinen kehitys Tunne-elämän traumatisoituminen lapsuusiässä Alhaisempi toimintakyky

38 Kiitokset mielenkiinnosta!

39

40

41 SIPS positiiviset oireet (seuranta) T0 T2

42 SIPS negatiiviset oireet (seuranta) 7 P= P=.05 T0 T2 0