TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE SEKÄ TALOUSARVION 2015 LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE SEKÄ TALOUSARVION 2015 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Valtuuston on talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä tai talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalain mukaan talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman avulla pyritään saamaan kunnan talous vertailukelpoiseksi muun yhteiskunnan talousyksiköiden kanssa. Kuntalain 65 :n säännöksissä korostetaan toiminnallisten tavoitteiden merkitystä sekä sitä, että toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia, ja että niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle Talousarvion laadintaan vaikuttavat kaupungin yleiset tavoitteet Oriveden kaupunkistrategia on laadittu vuoteen 2020 tähtäävänä ja sen mukaan Orivesi on viihtyisä ja kasvava monipuolisten palvelujen kaupunki Tampereen seudulla. Kaupunkistrategiaan kirjatut kaupungin päämäärät ja tavoitteet vuosille ovat: 1. Elinvoiminen kaupunki - Väestömäärän kääntäminen kasvuun - Hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet - Monipuolinen tonttitarjonta uusille asukkaille ja yrityksille - Oriveden hyvä imago ja tunnettavuus 2. Hyvinvointia tukevat palvelut - Saavutettavat, vaikuttavat, laadukkaat ja kustannustehokkaat peruspalvelut - Ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä toiminta painopisteenä - Kaupunki edistää yhteisöllisyyttä sekä kuntalaisen omaa vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista 3. Talous tasapainossa - Talous mahdollistaa toimivien peruspalveluiden järjestämisen ja välttämättömät investoinnit - Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alueen toiminnan ja talouden ohjauksen onnistuminen

2 2 Kaupunkistrategian perusteella talousarvion laadinnassa tulee ottaa huomioon mm.: - Väestönkasvu 0,5 % vuodessa - Kuntaimago- ja tunnettavuustutkimusten suorittaminen toistuvaa - Palveluja kehitetään asiakas- ja asukastyytyväisyyskyselyiden tulosten perusteella - Palvelujen kehittäminen tehdään hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden pohjalta - Vuosikatteen tulee riittää vuosittaisiin poistoihin - Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alueen palvelusopimus toteutuu tilauksen mukaisesti Lisäksi talousarvion laadinnan yhteydessä tulee huomioida valtuuston hyväksymät talouden tasapainottamista koskevat toimenpiteet ja jatkovalmistelua koskevat linjaukset. Oriveden kaupungin talouden tasapainon säilymiseksi on huomioitava, että - palvelutasoa ei tule lisätä ilman lain velvoitetta, - uusia vakansseja ei perusteta, mahdolliset esitykset käsitellään tapauskohtaisesti, - toimintatapoja tulee arvioida tehokkuuden näkökulmasta ja tuottavuutta on parannettava hallinnossa, tukipalveluissa ja palvelutuotannossa. Kaupunginhallituksen alaisen sote-jaoston taloussuunnitelmaan otetaan Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alueen alustavan palvelutilauksen vaikutus määrärahoihin ja tavoitteisiin. Taloussuunnitelmassa tulee myös huomioida aktiivinen osallistuminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhteistyöhön ja tämän yhteistyön hyödyntäminen sekä siitä aiheutuvat velvoitteet Talousarvion ja -suunnitelman rakenne Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Määrärahat ja tuloarviot ovat bruttomääräisiä, ellei kaupunginvaltuusto erikseen päätä nettomääräisestä sitovuudesta. Palvelukeskusten valmistelun perusteella muodostuu käyttötalous- ja investointiosa, jotka on laadittava taloushallinnon järjestelmään kustannuspaikoille tileittäin. Hallintoja talouspalvelukeskus valmistelee tuloslaskelma- ja rahoitusosan, joihin tarvittavat tiedot johdetaan käyttötalous- ja investointiosista. Käyttötalousosa Talousarviossa ja -suunnitelmassa kaupunginvaltuusto asettaa lautakunnille tulosalueittain toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen käytettävissä olevat resurssit määrärahoineen ja tuloarvioineen. Määrärahan tai tuloarvion yhteydessä voi olla yksi tai useampia tavoitteita, joita on kaupungin toiminnassa ja taloudessa noudatettava. Tavoitteet voivat olla joko sitovia tai ei-sitovia. Muutokset sitoviin tavoitteisiin on hyväksyttävä kaupunginvaltuustossa ja tilinpäätöksessä tulee selvittää asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Talousarviotavoitteiden asettamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tavoitteiden tulee olla laadittuna siten, että ne pohjautuvat valtuuston hyväksymään kaupunkistrategiaan.

3 3 Talousarvion tavoitteiden pohjaksi on valtuuston hyväksymästä kaupunkistrategiasta valittu viranhaltijatyönä kaikille palvelukeskuksille yhteiset strategiset tavoitteet. Palvelukeskuksittain on näiden lisäksi myös muutama kohdennettu tavoite. Näiden valtuustokauden strategisten tavoitteiden pohjalta tulosalueiden tulee laatia kullekin tavoitteelle 1-3 talousarviotavoitetta, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia. Vuodelle 2014 asetettavat talousarviotavoitteet on vertailtavuuden vuoksi säilytetty edellisen vuoden mukaisina. Hyvä tavoite on merkittävä toiminnan ohjaamisen kannalta, mitattava ja keskeinen, johtaa oikeaan strategiseen suuntaan, ymmärrettävä, riittävän yksinkertainen, ristiriidaton ja sillä on yhteys resursseihin, siihen pystytään vaikuttamaan, realistinen ja hyväksyttävä. Lakiin, asetuksiin ja normeihin perustuvien velvoitteiden täyttäminen ei koskaan voi olla tavoitteena, koska ne pitää saavuttaa ilman tavoiteasetantaakin! Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, miten talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet, siksi mitattavuuteen/seurattavuuteen on kiinnitettävä huomiota. Oriveden kaupunkikonsernin osana tytäryhtiöiden tulee laatia määrärahaesitysten lisäksi talousarvioissaan toiminnalliset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Kirjanpidossa aiempien vuosien vertailtavuuden varmistamiseksi vuonna 2015 sovellettava osasto- ja kustannuspaikkakartta on A5. Investointiosa Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Usean vuoden aikana toteutettava hanke jaetaan toteuttamisaikataulunsa mukaisesti eri vuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Investointiosaan arvioidaan talousarviovuonna tarvittava määräraha. Investointiosaan otettavan hankkeen euromääräinen raja on euroa. Tuloarviona talousarviossa esitetään arvioidut rahoitusosuudet investointimenoon. 2. TALOUSARVION LAADINTAAN VAIKUTTANUT TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuote väheni vuonna 2013 noin 1,4 prosenttia. Kansantalous oli jo toisena vuonna peräkkäin taantumassa, sillä vuonna 2012 vähennys oli 1,0 %. Vuonna 2014 tuotannon kasvun arvioidaan olevan vain nollan ja yhden prosentin tuntumassa. Ensi vuodelle valtionvarainministeriö arvioi bruttokansantuotteen kasvuksi 0,5 %:n luokkaa. Seuraavien viiden vuoden kokonaistuotannon kasvun määrän arvioidaan olevan vain yhteensä noin 1,3 %. Kasvua hillitsevät mittavat julkisen sektorin sopeutustoimet sekä kuluttajien ostovoiman heikkous. Valtiovarainministeriön arvio yleisen ansiotasoindeksin kasvavan vuonna 2014 noin 1,3 %. Vuodelle 2015 ansiokehityksen kasvun arvioidaan olevan noin 1,2 %. Kunta-alan nykyinen sopimuskausi on voimassa asti ja sopimuksen mukaiset korotukset ovat maltilliset, noin 1,0 %:n tuntumassa. Työttömien määrä kasvoi hengellä vuoden 2013 aikana ja työttömyysaste nousi tuolloin 8,2 %:a edellisvuoden 7,7 %:sta. Valtiovarainministeriö arvioi työttömyysasteen edelleen nousevan tänä vuonna noin 8,4 %:iin, mutta kääntyvän sen jälkeen laskuun. Kui-

4 4 tenkin epävarmuustekijät tämän kehityksen toteutumiseksi ovat edelleen suuret. Vuoden 2015 työttömyysasteen arvioidaan olevan noin 8,3 %:a Kuntatalouden kehitys Kuntien tilinpäätösarvioiden 2013 mukaan kuntien toimintamenojen kasvu hidastui hieman edellisvuosista merkittävästi, menojen kasvu puolittui 2,6 %:iin edellisvuoden 5 %:sta. Palkkausmenot kasvoivat vain 1,0 %, kun vuoden 2012 kasvu oli 4,1 %:a. Tänä vuonna palkkausmenojen arvioidaan nostavan kuntien ansiotasoindeksiä 1,2 %:lla ja muutos pysynee samoissa lukemissa, noin 1,1 %:ssa, myös vuonna Vuonna 2013 kuntien verotilitykset kasvoivat huimat 6,8 %:a. Osan verotulojen merkittävän suuresta lisäyksestä selittää verotilityksen maksatusjärjestelmän muutos, joka siirsi tammikuun 2014 tilityksistä osan maksettavaksi jo vuoden 2013 joulukuussa. Kuntien verotilitysten kasvun arvioidaankin vuonna 2014 romahtavan noin 1,0 %:iin. Verotilitysten lasku selittyy osittain tilitysjärjestelmän muutoksella ja toisaalta myös tuloverotuksen perustemuutoksilla, jotka laskevat kunnallisveron kasvua. Näitä veroperustemuutoksia tehtiin mm. perusvähennyksen ja työtulovähennyksen enimmäismäärän korotuksina sekä valtion tuloveroasteikon tarkistuksina. Kunnallisverosta ansiotuloista tehtävien vähennysten arvioidaankin lisääntyvän tänä vuonna hieman aiempia vuosia nopeammin, noin 2,2 %:a. Vuonna 2015 kuntien kunnallisverojen tilitysten kasvuksi arvioidaan olevan edelleen vaatimattomalla tasolla, noin 1,2 %:ssa. Kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän kunnille noin 18,7 mrd. euroa. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan olevan vuonna 2015 noin 1,39 mrd. euroa, joka on hieman vuoden 2014 tasoa korkeampi. Kuntaryhmän jako-osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin määräaikaisesti vuosina Vuonna 2014 kuntien jako-osuus on 35,56 % ja arvioiden mukaan vuodelle 2015 jako-osuus laskee 34,19 %:iin Oriveden kaupungin talouden kehitys Oriveden kaupungin tilinpäätös vuodelta 2013 osoitti alijäämää noin 2,5 milj. euroa, jonka jälkeen kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää 5,9 milj. euroa. Tilikauden alijäämä aiheutui merkittävästi talousarviota suuremmista menoista, vaikka niiden kasvu oli 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kaupungin asukasmäärän kasvoi 64 asukkaalla muutaman laskuvuoden jälkeen. Taloussuunnitelmakaudella tavoitellaan kaupunkistrategian mukaista 0,5 %:n eli noin 50 henkilön vuosittaista asukasmäärän lisäystä. Talousarvioraamin laadinnassa on varovaisuuden periaatetta noudattaen lähdetty siitä, että asukasluku pysyy vuoden 2013 tasolla. Vuonna 2013 työttömyysaste hieman kasvoi ollen vuoden lopussa 14,7 %. Vuoden 2014 maaliskuun tilaston perusteella työttömyysaste on hieman parantunut, ollen 12,6 %. Vuoden 2013 kunnallisveron tilitykset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattua noin 6,5 %. Osa tästä kasvusta selittyi 0,5 %-yksikön tuloveroprosentin korotuksella. Oriveden kaupungin kokonaisverokertymä kasvoi edellisvuodesta noin 7,5 %. Osuus yhteisöveron tuotosta lisääntyi 9,2 % ja kiinteistöverot 21,8 %. Vuoden 2014 tammi-toukokuun kunnallisveron tilitykset ovat edellisvuoteen verrattuna lisääntyneet 8,3 %. Kunnallisveron tilitykset ovat lisääntyneet edellisvuoteen verrattuna tammi-toukokuussa 7,7 %, vaikka ansio- ja pääomatuloveroprosenttia korotettiin vuoden 2014 alusta 1,0 %-yksiköllä, jonka laskennallinen tuloja lisäävä vaikutus olisi pitänyt olla 4,9 %.

5 5 Tulevan talousarvion ja suunnitelman verotuloihin ei ole laskettu korotusta vuoden 2014 tasoon. Näiden perusteiden mukaan arvioitu verotulojen kehitys noudattelee Suomen Kuntaliiton ennusteita Oriveden kaupungin veropohjasta sekä vuoden 2014 verotilitysten perusteella tehtyjä ennusteita, jotka ovat selvästi Kuntaliiton kertymäennusteita pienemmät. Verotulojen ennakoitu kehitys taloussuunnitelmakaudella on seuraava: VEROTULOT (1 000 t ) TP TA ETP TS TS TS Kunnallisvero Muutos % 4,2 5,4 0,4 4,0 2,8 Yhteisövero Muutos % -11,6 7,3 18,2-7,7 8,3 Kiinteistövero Muutos % 9,4 25,7 0,0 0,0 0,0 Yhteensä Muutos Muutos % 3,8 6,7-1,6 1,0 3,2 2,8 Valtionosuuden kehitys on arvioitu käytettävissä olevin tiedoin seuraavaksi: VALTIONOSUUDET (1 000 t ) ETP TA ETP TS TS TS Peruspalv. vos Muutos % 3,7 0,0 0,2-3,9-4,1-3,8 Ylläpitäjäjärj. vos Muutos % -0,6-0,6-5,2 6,3 5,9 0,0 Yhteensä Muutos Muutos % 4,0 0,0 0,6-4,6-4,8-4,1 Oriveden kaupungin valtionosuuteen vuodelle 2015 on arvioitu lisäyksenä vuoden 2013 asukasluvun lisäys sekä lukion ennakoitu oppilasmäärän lisäys, vastaavasti taas näitä isompana vähennyksenä on huomioitu suunnitellun valtionosuusuudistuksen mukainen peruspalvelujen valtionosuuden vähennys. Vähennys on vuodelle 2015 noin 0,5 milj. euroa ja kokonaisvähennys vuoden 2014 tasoon verrattuna viiden vuoden siirtymäajalla noin 3,1 milj. euroa. Tämä muutos aiheuttaa siis merkittävän muutoksen ja vähennyksen Oriveden kaupungin tulopohjaan vuosina

6 6 3. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Talousarviotekstit laaditaan yhtenevän käytännön mukaisesti tulosalueittain pohjille, jotka löytyvät osoitteesta: O:\hallintopalvelut\talousarviot\2015\ Toiminnan vastuuhenkilö Jokaisen palvelukeskuksen/tulosalueen osalta tekstiosan alkuun mainintaan tili- ja vastuuvelvollisen viranhaltijan virkanimike ja nimi Käyttötalous Taloushallinnon talousarviosovellukseen on siirretty kustannuspaikoittain edellisen vuoden talousarviossa hyväksytyt luvut. Palvelukeskusten tulee edellisten vuosien tapaan tallentaa itse tiedot taloushallinnon järjestelmään heille annetuilla budjettitunnuksillaan. Talousarviotiedot annetaan pyöristettyinä alaspäin lähimpään 10 euroon. Käytettävä osasto- ja kustannuspaikkakartta on A Vuokrat/vastikkeet sekä tilojen vuokraaminen Tilapalvelun sisäiset vuokrat Tilapalvelut ilmoittaa palvelukeskuksille vuoden 2014 sisäiset veloitukset siivous-, ruoka- ja kiinteistöhoitopalveluille ennen talousarvion laadintaa, viimeistään mennessä. Ilmoitettua vuokratasoa voidaan soveltaa myös suunnitelmavuosiin Tilapalvelujen sisäiset vuokrat on huomioitu talousarvioraamiin vuoden 2014 tasolla. Tilapalvelun ilmoittamat sisäiset menot (ja tilapalvelun osalta tulot) tulee palvelukeskusten kirjata sisäisinä määrärahoina talousarvioon. Tilapalvelun muilta palvelukeskuksilta perimien sisäisten ylläpito- ja pääomavuokrien taso tulee olla enintään vuoden 2014 tasolla, ellei kiinteistöön kohdistu sellaisia peruskorjauksia, jotka nostavat kiinteistöstä kirjattavien poistojen määrää. Korotuksista tulee erikseen neuvotella kiinteistöä käyttävän palvelukeskuksen kanssa. Tilojen vuokraaminen Palvelukeskukset voivat vuokrata toimitiloja kaupungin organisaation ulkopuolelta vain, mikäli vuokrauksesta on etukäteen käyty neuvottelut tilapalvelun ja talousjohdon kanssa, ja että vuokraukseen on määrärahavaraus talousarviossa Palkat Virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa asti ja palkkojen muutoksiin vuonna 2015 varaudutaan 1,0 %:n korotuksella kesäkuun 2014 tasosta. Taloussuunnitelmavuosien raamiin on laskettu palkankorotusvarat samoin 1,0 %:n korotuksiin. Palkanlaskenta toimittaa palvelukeskuksiin henkilöstön palkoista palkkaliitteen, johon on laskettu ao. korotus ja henkilösivukulut uusin perustein Henkilösivukulut Palkkoihin liittyvät henkilösivukuluprosentit ovat seuraavat: * sairausvakuutusmaksu 2,15 % (2,14 %) * työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksut 3,65 % (3,50 %) * eläkevakuutusmaksu/palkkaperusteinen (KuEL) 17,05 % (16,45 %) * opettajien eläkevakuutusmaksu (VaEL) 19,00 % (19,00 %)

7 7 KuEL:n eläkemenoperusteinen maksu ja Varhe-maksu varataan Kuntien eläkevakuutuksen ohjeistuksen mukaan seuraavasti: Tili 4101 KuEL/eläkemenoper. Vuosi 2015 edellisen vuoden meno*0,97 Vuosi 2016 edellisen vuoden meno*0,97 Vuosi 2017 edellisen vuoden meno*0,95 Tili 4102 Varhe-maksu Vuosi 2015 edellisen vuoden meno*1,02 Vuosi 2016 edellisen vuoden meno*1,02 Vuosi 2017 edellisen vuoden meno*1, Muut menot Muihin menoihin ei saa tehdä korotuksia, ellei menonlisäystä ole erikseen raamin laatimisen yhteydessä hyväksytty Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kustannukset tulee vuoden 2015 alusta alkaen kirjata palvelukeskuksittain yhteen kohtaan hallinnon menoiksi. Menettelyllä yksinkertaistetaan työterveyshuollon korvaushakemuksen laadintaprosessia Poistot Talouspalvelut kirjaa talousarvioon poistot, joten niitä ei tarvitse käsitellä palvelukeskuksissa Maksut ja taksat Maksujen ja taksojen tarkistaminen toteutetaan vähintään talouden tasapainotussopimuksen mukaan. 4. TALOUSARVIORAAMI Talousarvioraamissa on huomioitu talouden tasapainotussopimuksen ja sen tarkistuksen mukaiset tulojen lisäykset ja menojen vähennykset lautakunnittain. Erikoissairaanhoidon hintojen korotukseen/palvelutarpeen lisääntymiseen on talousarvioraamissa varauduttu 1 %:n lisäyksellä vuoden 2014 tilaukseen (lisäys 0,1 milj. euroa). Kyseisestä menettelystä on sovittu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa käydyissä neuvotteluissa. Suurin lisäys on Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alueen menoihin varautumisessa, joihin on lisätty 1,5 milj. euroa vuoden 2014 tilaukseen verrattuna. Rahoitustuottoihin ja kuluihin on laskettu 0,5 %:n varaus korkotason mahdolliseen nousuun vuoden 2014 kesäkuun korkotasosta sekä lisäksi varauduttu taloussuunnitelman mukaiseen lainakannan kasvun tuomaan korkolisäykseen.

8 8 Käyttötalouden lautakuntakohtainen toimintakate eli nettomenoraami vuodelle 2015 on tällöin: TA 2014 TA 2015 M % euroa Kaupunginhallitus , Lasten ja nuorten ltk , Elämänlaatultk , Tekninen lautakunta , Ympäristölautakunta , Toimintakatteet yhteensä , Vuoden 2015 talousarvioraamin muutos vuoden 2014 tilinpäätöksessä toteutuvaksi arvioituun toimintakatteeseen, - 55,3 milj. euroa, verrattuna on -0,3 %. Alla olevalla nettoraamilla sekä edellä arvioiduilla korotetuilla tuloperusteilla vuoden 2015 talousarvioraami osoittaa alijäämää koko taloussuunnitelmakauden. Talousarvioraamin mukainen tulosennuste on seuraava: TA 2014 ETP 2014 TA 2015 Muut. % TA 2016 % TA 2017 % Toimintakatteet yhteensä , , ,1 Verotulot , , ,8 Valtionosuudet , , ,1 31, Rahoitustuotot ja -kulut , , VUOSIKATE , Poistot+satunn.kulut , , ,4 TILIKAUDEN TULOS , Lainojen lyhennyksiin ja investointien rahoittamiseen ei tällä negatiivisella vuosikatteella jää rahoitusta. Kaikki investoinnit ja lainanlyhennykset tulee siis rahoittaa uutta lainaa ottamalla tai omaisuutta myymällä. Koska talousarvioraami on merkittävästi alijäämäinen, niin Oriveden kaupungin talouden tasapainottamistoimenpiteiden laatimista jatketaan erillisenä toimenpiteenä vuoden 2015 talousarvion laadinnan rinnalla. Tasapainottamistoimenpiteet huomioidaan vuoden 2015 talousarvioon. Kaupunginjohtaja ja talousjohtaja voivat lisäksi antaa muitakin talousarvioraamiin liittyviä tarkennuksia talousarvion laadinnan aikana. Investointiosa laaditaan vuosien taloussuunnitelmassa vahvistetun investointisuunnitelman pohjalta. Investointisuunnitelmaa on karsittu valtuustoseminaarissa käydyn valmistelun pohjalta. Uusien investointien yksilöidyt ja perustellut esitykset tulee toimittaa viranhaltijaesityksinä mennessä tekniselle johtajalle ja talousjohtajalle. Investointiosan laatimista voidaan tarkentaa myöhemmin annettavilla ohjeilla. Orivedellä Juha Kuusisto kaupunginjohtaja