Varisto-Petikko-Vantaankoski -alueen liikenneselvitys
|
|
- Eveliina Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Varisto-Petikko-Vantaankoski -alueen liikenneselvitys VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD
2 Vantaan kaupunki Kaupungintalo Asematie Vantaa Puhelin (09) VARISTO-PETIKKO-VANTAANKOSKI -ALUEEN LIIKENNESELVITYS
3 1 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Variston ja Petikon alue on seudullisesti merkittävä tilaa vievän erikois- ja tukkukaupan keskittymä, joka synnyttää erityisesti lauantai-iltapäivisin voimakkaan asiointiliikenteen. Kaupallisten toimintojen yhtenäisen luonteen seurauksena alueelle syntyy myös huomattava sisäinen liikenne. Vantaankosken alueella on suuria toimistorakennuksia, mutta alue on suurelta osin rakentumatta. Liikenteen sujuvuus nykytilanteessa on normaalisti tyydyttävä. Kriittisin liikennetilanne on lauantai-iltapäivä, jolloin Riihimiehentien ja Riihitontuntien liittymät ovat ajoittain ylikuormittuneet. Arkisin ei varsinaisia toimivuusongelmia ole, vaikka Martinkyläntien liittymistä Vihdintien, Raappavuorentien ja Kivivuorentien liittymissä kuormitusasteet ovat arjen iltahuipputuntina melko suuret, eikä merkittävälle liikenteen kasvulle ole tilaa. Petikon ja Variston alueelle on lähitulevaisuudessa suunnitteilla useita kaupallisen toiminnan laajennushankkeita. Vantaankosken alue on tulevaisuudessa toimisto- ja tuotantotoiminnan keskittymä. Maankäyttöhankkeet on jaoteltu kaavamuutoshakemusten ja Vantaan kaupungin kaavoittajien näkemysten perusteella oletetun toteutumisajankohdan mukaisesti keskipitkän ( ) ja pitkän aikavälin ( ) hankkeisiin. Absoluuttisen kasvun lisäksi maankäytön muuttaminen tuotantopainotteisesta toiminnasta kohti kaupallista toimintaa lisää olennaisesti liikennettä. k-m Toimisto Tuotanto ja teollisuus Myymälät Maankäytön ja erityisesti runsaasti liikennettä synnyttävän myymäläpintaalan lisääminen koko tarkastellussa laajuudessaan edellyttää suunnittelualueen liikenneverkon massiivista kehittämistä esitetyn tilavaraussuunnitelman mukaisesti. Näilläkään tie- ja katuverkon kehittämisratkaisuilla ei voida varmistaa liikenteen sujuvuutta vuoden 2030 ennustetilanteessa. Alueen ulkopuolisilla liikennehankkeilla (esimerkiksi Luhtitien jatke Raappavuorentielle) voidaan Martinkyläntien liikennettä keventää hieman, mutta ei kuitenkaan ratkaisevasti. Verkkoon saadaan tuntuvasti lisää kapasiteettia kehittämällä Martinkyläntie 2+2-kaistaiseksi ja toteuttamalla Kehä III:n Kivivuoren eritasoliittymä. Tämä mahdollistaa karkeasti arvioiden noin puolet kaavaillusta maankäytön lisäyksestä ilman verkon vakavaa ruuhkautumista. Lisäksi Kehä III:n liittymäjärjestelyjen kehittäminen ja muu parantaminen Kivivuorentiestä länteen, Vihdintien ja Martinkyläntien liittymän eritasoratkaisut sekä Petikontien kehittäminen mahdollistaisivat edelleen jonkin verran lisää maankäyttöä.
4 2 Pelkästään Variston alueella myymäläkannan kasvattaminen kaavamuutoshakemusten mukaisesti (lisäys 80 %) edellyttää Martinkyläntien parantamista 2+2-kaistaiseksi Vihdintien ja Raappavuorentien välillä. Tällöin liikenteen sujuvuus Martinkyläntiellä olisi lähellä nykytasoa. Vihdintien ja Martinkyläntien liittymän eritasoratkaisun tarve on Variston kehityksen ohella riippuvainen muiden lähialueiden kehityksestä sekä seudullisen liikenteen kasvusta. Vantaankosken toimisto- ja tuotantotilojen rakentaminen kaavamuutoshankkeiden ensivaiheen (-2015) mukaisesti edellyttää Kehä III:n liittymäjärjestelyjen (Kivivuoren eritasoliittymä) toteuttamista sekä Martinkyläntien 2+2- kaistaistamista Raappavuorentien ja Hämeenlinnanväylän itäisen ramppiliittymän välisellä osuudella. Tällöin Martinkyläntie tulee olla myös Hämeenlinnanväylän siltaosuudella 2+2-kaistainen. Pitkän aikavälin maankäyttöhankkeet saattavat kuitenkin johtaa 2+2-kaistaisen Martinkyläntien tasoliittymien ja Hämeenlinnanväylän ylikuormittumiseen iltaruuhkassa. Siten Vantaankosken-Sanomalan -alueen maankäytön suunnittelussa tulisikin painottaa liikenteen syöttämistä Kehä III:n suuntaan. Petikossa myymäläkannan kasvattaminen kaavamuutoshankkeiden mukaisesti edellyttää Petikontien ja Riihimiehentien liittymän parantamista. Kaupalliset hankkeet Petikon puolella lisäävät selvästi myös Variston kriittisimpien liittymien kuormittumista. Tuotantotoimintojen lisääminen alueella ei edellytä merkittäviä liikenneverkon kehittämistoimenpiteitä. Mikäli lähialueiden maankäyttö kehittyy voimakkaasti ja uusia yhteyksiä Kehä III:lle ja Martinkyläntielle rakennetaan, tulee varautua Petikontien 2+2-kaistaistamiseen Tiilipojanlenkin ja Tiilitien välillä. Alueen toimivuusongelmat johtuvat osittain myös nykyisistä tie- ja katuverkon järjestelyistä. Nykyisen Kehä III:n katuramppiliittymän korvaaminen varsinaisella eritasoliittymällä parantaisi kokonaisuudessaan suunnittelualueen saavutettavuutta, selkiyttäisi verkon liittymätoimintoja ja edelleen vähentäisi olennaisesti alueen sisäisestä liikenteestä aiheutuvia ongelmia kriittisissä liittymissä. Kehä III:n nykyisten katuramppiliittymien poistaminen heikentäisi oleellisesti Martinkyläntiellä Raappavuorentien ja Vihdintien liittymien liikenteellistä toimivuutta. Alueella tulisi myös toteuttaa kriittisten liittymien ympäristössä yhteispysäköintijärjestelyjä, jotka vähentäisivät yksittäisten pysäköintialueiden välistä ajoneuvoliikennettä. Alueen kriittisimpien liittymien ympäristössä toteutettavat yhteispysäköintijärjestelyt vähentäisivät jonkin verran myymälöiden välistä liikennettä ja keventäisivät katuverkon kuormitusta. Yksittäisten kaavamuutosten vaikutus verkon toimivuuteen riippuu rakennusten käyttötarkoituksesta, sijoittumisesta ja koosta. Tarkastelut on esitetty raportin liitteessä.
5 3 SISÄLTÖ YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT... 1 SISÄLTÖ... 3 ALKUSANAT SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUALUE JA SEN KEHITTYMINEN TYÖN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET NYKYINEN MAANKÄYTTÖ LIIKENNEMALLIN KUVAUS TIE- JA KATUVERKON TOIMIVUUS NYKYTILANTEESSA TIE- JA KATUVERKON TOIMIVUUS VUONNA LÄHTÖTILANNE MAANKÄYTTÖENNUSTE VUODELLE SUURET TIE- JA KATUVERKON KEHITTÄMISTARPEET PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET V TIE- JA KATUVERKOKSI.32 3 TIE- JA KATUVERKON TOIMIVUUS VUONNA MAANKÄYTTÖENNUSTE VUODELLE TIE- JA KATUVERKON TOIMIVUUS V LIITE 1. YKSITTÄISTEN MAANKÄYTTÖHANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT LIITE 2. LIITTYMÄVIRTOJA JA TOIMIVUUKSIA LIITE 3. MARTINKYLÄNTIEN TILAVARAUSSUUNNITELMA... 51
6 4 ALKUSANAT Työn tavoitteena on ollut osoittaa Variston, Petikon ja Vantaankosken alueen nykyisen ja suunnitellun maankäytön synnyttämä liikenne sekä arvioida alueen tie- ja katuverkon toimivuutta erilaisissa ennusteskenaarioissa. Työssä on lisäksi tutkittu tie- ja katuverkon erilaisten kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia liikenteen toimivuuteen. Keskeisenä tavoitteena on ollut osoittaa tie- ja katuverkon pitkän aikavälin kehittämisratkaisu ja sen toimivuus. Lisäksi on arvioitu tiettyjen maankäytön kehittämishankkeiden vaikutukset liikennemääriin ja liikenteen toimivuuteen sekä osoitettu näistä johtuvat katu- ja liittymäjärjestelyjen muutostarpeet. Työn osatuloksena on laadittu Martinkyläntien tilavaraussuunnitelma Raappavuorentieltä länteen. Variston-Petikon-Vantaankosken -alueen liikenneselvitys on laadittu Vantaan kaupungin toimeksiannosta. Selvitystä ovat Vantaan kaupungin lisäksi rahoittaneet Isku Oy, Kesko Oyj, Kirjavälitys Oy, Lastentarvike Oy, Sanoma WSOY sekä SKS-Tekniikka Oy, joiden osalta hankkeiden vaikutuksia on tarkasteltu lähemmin. Selvitystä ohjasi työryhmä, johon ovat kuuluneet: Hannu Laakso, puheenjohtaja Vantaan kaupunki Ritva Valo Vantaan kaupunki Leena Viilo Vantaan kaupunki Teuvo Huutoniemi Vantaan kaupunki Pekka Haasanen Vantaan kaupunki Juha Hiekkala Vantaan kaupunki Noora Koskivaara Vantaan kaupunki Timo Kallaluoto Vantaan kaupunki Teuvo Kuparinen Vantaan kaupunki Jukka Peura Tiehallinto Johanna Saarivuo Kesko Oyj Pentti Katainen Sanoma WSOY Björn Kivimäki Kiinteistö Oy Vantaan Kiveliönmäki Juhani Ylhäinen YIT Rakennus Oy / Kirjavälitys Oy Patrick Eriksson Eriksson Arkkitehdit Oy / Lastentarvike Oy Jorma Öhman Arkkitehtitoimisto NVØ Ky / Isku Oy Heikki Hirvonen Evata Finland Oy / SKS-Tekniikka Oy Konsultteina työssä ovat toimineet Strafica Oy ja LT-Konsultit Oy. Liikenneennusteet ja toimivuustarkastelut on laadittu Strafica Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet Hannu Pesonen ja Kari Hillo. Fyysisestä suunnittelusta ja katusuunnitelman laadinnasta on vastannut LT-Konsultit, jossa työstä on vastannut Jouni Ikäheimo. Työ käynnistettiin lokakuussa 2003 ja se valmistui syyskuussa 2004.
7 5 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue ja sen kehittyminen Variston-Petikon -alue on seudullisesti merkittävä tilaa vievän erikoiskaupan ja tukkukaupan keskittymä, jossa on nykytilanteessa toimistotyöpaikkojen ja pientuotannon lisäksi erityisesti rakentamiseen, asumiseen ja kodin sisustamiseen liittyvää kauppaa. Alueen sijainti seudullisen saavutettavuuden näkökulmasta on hyvä, sillä se kytkeytyy kiinteästi pääkaupunkiseudun pääliikenneväyliin Kehä III:een, Vihdintiehen ja Hämeenlinnanväylään. Pääväylästön ohella alueen liikenteellisen rungon muodostavat Kehä III:n rinnakkaisyhteydet eli Martinkyläntie Kehä III:n eteläpuolella Varistossa ja Petikontie pohjoispuolella Petikossa. Kuva 1. Suunnittelualueen seudullinen sijainti. Alueelle on kaavailtu merkittävää uutta maankäyttöä. Lähitulevaisuudessa Variston ja Petikon alueille saattaa syntyä useita kaupallisen toiminnan laajennushankkeita, joiden vaikutusalue tulee olemaan laaja. Näiden lisäksi Vantaankoskelle saattaa muodostua hankkeita, jotka liittyvät käyttötarkoitukseltaan lähinnä korkean teknologian tuotannon sekä tutkimuksen ja kehittämisen toimintoihin, jolloin Vantaankoski on tulevaisuudessa toimisto- ja tuotantotoimintojen keskittymä. Asemakaavojen mukaan lisärakentamisen mahdollisuuksia on, ja useita kaavamuutosaloitteita on jo jätetty. Tulevaisuuden hankkeet vahvistavat alueen kaupallista asemaa kilpailevan tarjonnan lisääntyessä. Toisaalta myös alueen liikenne kasvaa. Alueen maankäyttö sijoittuu Kehä III:n eri puolille, mikä korostaa sisäisten yhteyksien kehittämisen merkitystä alueen vetovoimaisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta. On myös tärkeää varmistaa, ettei liikenteen ruuhkautuminen heijastu pääväylille saakka. Kaupan kilpailukyvyn osalta on tärkeää, että alueen lähisaavutettavuus pääliikenneväyliin pysyy ennallaan ja alueen sisäisen liikenteen toimivuus säilytetään. Liikenteen toimivuuden kannalta kriittisimpiä kohtia ovat Martinkyläntien valo-ohjatut tasoliittymät Vihdintien, Riihimiehentien sekä Riihitontuntien liittymissä, joiden kuormitus on voimakasta erityisesti lauantaisin. 1.2 Työn sisältö ja tavoitteet Työn tavoitteena on osoittaa alueen nykyisen ja suunnitellun maankäytön synnyttämä liikenne, arvioida alueen tie- ja katuverkon ratkaisuja yhteyksien kysynnän ja kapasiteetin riittävyyden kannalta sekä esittää alueen liikenneverkkoa ja maankäytön sijoittamista koskevia konkreettisia päätelmiä ja suosituksia kaavoitustyön tueksi. Työssä on tutkittu Martinkyläntien ja lähiverkon toimivuutta erilaisilla maankäytön ja liikenneverkon kehittämisvaihtoehdoilla. Alueelle on tehty joitakin konkreettisia maankäyttösuunnitelmia, joiden lisäksi työssä on selvitetty myös kaavan toteutumattoman rakennusalan täydentämisen vaikutuksia. Aikajänne on ulotettu nykytilan tarkasteluista vuoden 2015 välivaiheen skenaarion kautta edelleen lopputilanteen tarkasteluihin v. 2030, jolloin nykyisistä suunnitelmista löytyvät tie- ja katuhankkeet on oletettu toteutuneiksi. Lisäksi työssä on osoitettu yksittäisen hankkeiden liikenteellisiä vaikutuksia ja esitetty hankkeisiin liittyviä suunnittelun periaateratkaisuja. Selvityksen tulosten perusteella Martinkyläntielle on laadittu alustava tilavaraussuunnitelma Raappavuorentieltä länteen.
8 6 1.3 Nykyinen maankäyttö Tässä selvityksessä maankäyttötiedot on luokiteltu liikennetuotosten määrittämistä varten käyttötarkoituksen perusteella asumiseen, liike- ja myymälätilaan, tuotanto- ja varastotilaan, toimistotilaan sekä muuhun tilaan. Kuvassa 2 on esitetty käyttötarkoituksen mukaan luokiteltuna teemakarttana nykytilanteen maankäyttö. Nykytilan maankäyttötiedot perustuvat SeutuCD 2002:n rakennustietuekuvauksiin, joita on karkean käyttötarkoitusluokittelun perusteella täydennetty paikallistuntemuksen perusteella. SeutuCD:n mukaan alueella on kaikkiaan noin k-m 2 rakennettua kerrosalaa, joka jakaantuu käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: - asuminen k-m 2 - liike- ja myymälätila k-m 2 - tuotanto- ja varastotila k-m 2 - toimistotila k-m 2 - muut tilat k-m 2 Kuva 2. Suunnittelualueen nykyinen maankäyttö käyttötarkoituksen mukaan.
9 7 1.4 Liikennemallin kuvaus Aluejako ja liikenneverkko Työtä varten on muodostettu YTV:n ajoneuvoliikenteen kuvauksesta tarkennettu malli niin liikennekysynnän kuin verkkokuvauksenkin osalta. Liikennemalli käsittää koko Länsi-Vantaan alueen. Alue rajautuu pohjoisessa Vantaan ja Nurmijärven väliseen rajaan, etelässä Vantaan ja Helsingin väliseen rajaan ja lännessä Espoon kaupungin rajaan. Idässä mallialue ulottuu Pakkalaan asti. Mallissa on yhteensä 259 osa-aluetta, joista suunnittelualueella on 46 osaaluetta (kuva 3). Liikennemallin osa-aluejako on tihennetty YTV:n 596-aluejaosta Variston- Petikon-Vantaankosken alueella pysäköintialuetarkkuuteen, jotta maankäyttö on saatu kytkettyä liikenneverkkoon toimivuustarkastelujen edellyttämällä tarkkuudella. Kuvassa 4 on esitetty tarkastelualueen tie- ja katuverkon mitoitus liikennemallin verkkokuvauksessa. Linkin värikoodi kuvaa nopeusrajoitusta ja linkin paksuus kaistamäärää. Kuva 3. Suunnittelualue ja liikennemallin osa-aluejako. Kuva 4. Tie- ja katuverkon kuvaus liikennemallissa. Seudullinen liikennekysyntä Liikenteen kysyntäennusteet on laadittu EMME/2-ohjelmiston avulla hyödyntäen suunnittelualueen maankäyttötietoja sekä YTV:n liikennevirtamatriiseja pääkaupunkiseudulle ja ulkoisille alueille. Seudullinen liikennekysyntä on muodostettu tekemällä Länsi-Vantaan kattavan liikennemallialueen reunoilla ns. kehähaastattelu, jossa mallialueen liikennekysyntä on leikattu YTV:n nykytilanteen mukaisesta liikenneverkosta. Mallialueelle saapuva ja sieltä poistuva liikenne on syötetty 18 ulkosyöttölinkkiin. Liikennekysyntämatriiseina on käytetty YTV:n vuoden 2000 iltahuipputuntiennustetta sekä päivätuntiliikenteen ennustetta, jonka avulla lauantain kysyntä on muodostettu.
10 8 Kehähaastattelun tuloksena on saatu iltahuipputunnin ja päivätuntiliikenteen matriisit, jotka kuvaavat mallialueelle suuntautuvan ulkoisen kysynnän lisäksi mallialueen sisäisen liikenteen. Lauantain kysyntämatriisi on muodostettu arjen päivätuntimatriisin pohjalta hyödyntämällä Kaivokselan ja Pähkinärinteen LAM-pistetietoja vuodelta YTV:n kysyntämatriiseissa päivätuntiliikenne on määritelty olevan 5 % keskimääräisestä arkivuorokausiliikenteestä (KAVL). Mittauspisteistä saatujen tunti- ja viikonpäivävaihtelujen perusteella on arvioitu, että lauantain keskimääräinen vuorokausiliikenne on 60 % arkivuorokausien keskiarvoliikenteestä. Lauantain huipputunti puolestaan on LAM-pistetietojen mukaan n. 9 % lauantain vuorokausiliikenteestä. Liikennetuotokset lauantain kysyntämatriisissa ovat symmetriset. Aluejakoa on tihennetty myös Marja-Vantaan alueella. Seudullinen kysyntä on jaettu tihennetylle osa-alueille hyödyntämällä ajoneuvoliikenteen tuotosmalleja, jotka ottavat huomioon osa-alueiden asukas- ja työpaikkamäärät. Ajoneuvoliikenteen tuotokset pohjautuvat nykyiseen kulkutapajakaumaan. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on nykytilanteessa iltahuipputuntina Vantaankosken alueella 50 % ja Variston alueella 37 % lähtevien matkojen osalta. Marja-ratahankkeen kulkutapajakaumavaikutukset tuovat epävarmuutta ennustettuun ajoneuvoliikenteen kasvuun erityisesti radan välittömässä läheisyydessä. Mahdollinen joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu merkitsee siten ennustettuja pienempiä ajoneuvoliikenteen tuotoksia. Liikennetuotosten laskentaperiaatteet ja matkojen suuntautuminen Suunnittelualueen liikennetuotokset on laadittu erikseen alueen maankäyttölukujen ja -suunnitelmien mukaisten kerrosalatietojen perusteella, jolloin YTV:n kysyntämatriisien tuotokset näillä alueilla on laskettu erillisillä tuotosmalleilla. Matkojen suuntautuminen kaupan liikennettä lukuun ottamatta on sama kuin YTV:n seudullisessa mallissa. Erikoiskaupan matkoista 50 % on suunnattu Vantaan kaupan palveluverkkoselvityksen mukaisella Petikkoon sijoitetun asumiseen liittyvän erikoiskaupan suuntautumismallilla (kuva 5), joka ottaa huomioon seudullisesti kilpailevan muun tarjonnan. Kaupan tuotoksesta 50 % on suunnattu alueen muiden erikoistavarakauppojen tuotosten suhteessa. Malli olettaa siten alueelle saapuvan erikoiskaupan asiointimatkan suuntautuvan keskimäärin kahteen eri kohteeseen. Kuva 5. Alueen erikoiskaupan matkojen mallinnettu seudullinen suuntautuminen. 1.5 Tie- ja katuverkon toimivuus nykytilanteessa Liikennettä on tarkasteltu kahdessa liikennöintitilanteessa. Arjen iltahuipputunti (IHT) klo kuvaa tilannetta, jolloin työmatkaliikenne on maksimissaan ja verkkoa kuormittaa lisäksi asiointiliikenne. Lauantain huipputunti klo (LHT) puolestaan kuvaa tilannetta, jolloin työmatkaliikennettä ei ole, mutta asiointiliikenne on maksimissaan. Aamuhuipputuntia ei ole tarkasteltu, koska alueen kaupallisen luonteen vuoksi liikennekysyntä on suurinta iltahuipputuntina ja lauantain huipputuntina. Nykytilan arjen huipputunnin ja lauantain huipputunnin liikennekysynnät on kalibroitu ns. Spiessin menetelmällä vastaaman tuoreimpia liikennelaskentatietoja, joita on ollut käytettävissä Martinkyläntieltä Vihdintien, Riihimiehentien, Riihitontuntien, Raappavuorentien ja Kivivuorentien liittymistä. Näiden lisäksi laskentatiedot on saatu myös Tiilipojanlenkiltä ja Petikontien- Riihimiehentien liittymästä (kuva 6). Suunnittelualueen liikennetuotokset on laskettu tuotosmalleilla ennen varsinaista kalibrointia.
11 9 Kuva 6. Liittymät, joista oli käytettävissä liikennelaskentatietoja mallin kalibrointiin. Kuvassa 7 on esitetty huipputuntien kalibroidut liikennemäärät nykytilanteessa. Linkin värikoodi kuvaa kapasiteetin käyttöasteen perusteella tie- ja katuverkon ruuhkautumisherkkyyttä. Myös liittymissä on esitetty liittymien kapasiteetin käyttöaste. Suunnittelualueen keskeisissä liittymissä (Martinkyläntien liittymät ja Vihdintien Kehä III:n läntinen ramppi) on tehty liittymien yksityiskohtaiset toimivuustarkastelut Synchrolla, joka on liikennevalojen ajoituskaavioiden suunnitteluun sekä liittymien palvelutaso- ja kapasiteettitarkasteluihin tarkoitettu ohjelma. Synchron laskentamenetelmät perustuvat HCM 2000:n (Highway Capacity Manual) periaatteisiin. Muissa liittymissä kuormitusastetta on tarkasteltu menetelmällä, jossa liittymään saapuvaa kokonaisliikennettä verrataan liittymätyypin ja kaistamäärien perusteella määritettyyn kapasiteettiin. Menetelmä on karkeampi kuin liittymien toimivuustarkasteluiden erikoisohjelmat, mutta antaa kuitenkin hyvän käsityksen liittymän kapasiteetin käyttöasteesta ja sen muutoksista. Kuva 7. Liikenneverkon ja liittymien kuormittuminen v.2003 arjen iltahuipputuntina(iht) ja lauantain huipputuntina (LHT).
12 10 Nykytilanteessa arjen huipputuntina liikenteen toimivuusongelmia alueella ei ole. Kuormittuneimmat liittymät ovat Vihdintien ja Raappavuorentien liittymät. Tie- ja katuverkon kapasiteetin riittävyys ei ole toimivuuden kannalta kriittinen. Sen sijaan Riihimiehen- ja Riihitontuntien liittymissä lauantain huipputuntina on varsin korkea kapasiteetin käyttöaste. Riihimiehentien liittymä ruuhkautuu lauantain huipputuntina ja liittymän kapasiteetti on lähes kokonaan käytössä. Näiden liittymien korkea kuormitusaste aiheutuu ensisijaisesti alueen sisäisestä kauppojen välisestä liikenteestä. Nykytilanteessa suunnittelualueen liittymät toimivat kokonaisuudessaan näitä kahta poikkeusta lukuun ottamatta varsin hyvin ilman suuria viivytyksiä. Arjen iltahuipputuntina verkko kuormittuu voimakkaimmin Martinkyläntien kummassakin päässä ja lauantain huipputuntina kriittisimpiä pisteitä ovat Riihimiehen- ja Riihitontuntien liittymät.
13 11 2 TIE- JA KATUVERKON TOIMIVUUS VUONNA Lähtötilanne Seudullinen maankäyttö ja kysyntäennuste Vuoden 2015 vertailutilanteessa suunnittelualueen maankäyttö on oletettu nykyisen kaltaiseksi (Ve 0+ maankäyttö). Liikennekysyntä alueella on kuitenkin nykyistä suurempi. Yleinen liikenteen kasvu perustuu seudullisiin maankäyttömuutoksiin ja autoistumisen kasvuun. Maankäyttökokonaisuuksien kehittymisen liikenteellisiä vaikutuksia vuoden 2015 ennustetilanteessa on tutkittu jäljempänä. Tarkastelujen perusteella on annettu suositukset vuoden 2015 tie- ja katuverkkojärjestelyille, jotka mahdollistavat edellä kuvatun maankäytön kehittymispotentiaalin toteutumisen. Vuoden 2015 seudullinen liikennekysyntä on muodostettu YTV:n nykytilamatriisista ja PLJ 2002-kysyntämatriisista (ennustevuosi 2030) interpoloimalla siten, että nykyiseen liikennekysyntään on lisätty puolet vuoteen 2030 mennessä ennustetusta kasvusta. Seudullinen kysyntä on suurta erityisesti Marja-Vantaan alueella, jonka liikennetuotos on arvioitu samanaikaisesti käynnissä olevan osayleiskaavatyön liikenneselvityksen perusteella. Lähtötilanteen liikenneverkko ja seudulliset hankkeet Seudullisista liikennehankkeista vuoden 2015 ennustetilanteessa on oletettu toteutuneeksi Kehä II:n jatke Hämeenlinnanväylälle sekä Kehä III:n parantaminen välillä Vantaankoski-Lentoasemantie. Lisäksi Myllymäen eritasoliittymä sekä uusi katuyhteys Martinkyläntieltä Petakseen, kuten myös Tikkurilantien jatke Riipiläntielle on oletettu toteutuneiksi. Kuvassa 8 on esitetty tie- ja katuverkon sekä liittymien toimivuus vuoden 2015 liikennekysynnällä nykytilanteen mukaisella liikenneverkolla. Martinkyläntien tietyissä liittymissä ilmenee jo nykytilanteessa ajoittaista ruuhkautumista, mikä edellyttää katuverkon kehittämistä lähitulevaisuudessa. Kuva 8. Liikenneverkon ja liittymien kuormittuminen v.2015 nykyisellä liikenneverkolla arjen iltahuipputuntina ja lauantain huipputuntina. Suunnittelualueen maankäyttö nykytilanteen mukainen.
14 12 Kuvassa 9 on esitetty luonnos Martinkyläntien lyhyen aikavälin kehittämistoimenpiteistä, joilla väylä- ja liittymäkapasiteettia voidaan lisätä. Valoohjauksen tehostaminen liittymissä on yksi toimenpiteistä. Kuva 9. Luonnostelma Martinkyläntien lyhyen aikavälin kehittämistoimenpiteistä. Käytännössä lisäkapasiteetin saaminen Martinkyläntielle merkitsee kadun poikkileikkauksen muuttamista 2+2 kaistaiseksi Vihdintien ja Raappavuorentien välisellä osuudella. Toimenpide lisää siten kapasiteettia kriittisissä liittymissä, koska esimerkiksi Riihimiehentien liittymään saadaan kaksi vasemmalle kääntyvää kaistaa Martinkyläntielle. Katualue on nykyisten rakennusten takia kuitenkin melko ahdas, minkä vuoksi kaistat joudutaan mitoittamaan tavanomaista kapeammiksi. Lisäksi Kehä III:n Vihdintien ramppiliittymässä tulisi olla sujuvuuden takaamiseksi kaksi kääntyvää kaistaa oikealle Vihdintielle etelän suuntaan. Liikenteen toimivuus Kuvassa 10 on esitetty tie- ja katuverkon liikenteellinen toimivuus vuoden 2015 tilanteessa, jossa Martinkyläntietä on parannettu nykyisestä edellä esitetyn mukaisesti. Verkkoa kutsutaan jäljempänä Ve 0+ -verkoksi. Kuva 10. Liikenneverkon ja liittymien kuormittuminen v verkolla arjen iltahuipputuntina ja lauantain huipputuntina. Suunnittelualueen maankäyttö nykytilanteen mukainen.
15 Maankäyttöennuste vuodelle 2015 Maankäytön muutosarviot perustuvat tehtyihin kaavamuutoshakemuksiin ja aloitteisiin sekä Vantaan kaupungin kaavoittajien näkemyksiin alueen kehittymisestä. Kuvassa 11 on esitetty maankäytön muutokset, jotka on tässä selvityksessä oletettu toteutuneeksi noin vuoden aikajänteellä. Muutos kuvaa siten alueen keskipitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Teemakartan uusi kerrosala ei merkitse kokonaan uutta rakentamista, vaan osa kerrosalamuutokset tulevat uuden rakentamisen ohella käyttötarkoituksen muutoksen kautta. Näin on esimerkiksi Keskon alueella. Osa liikenteellisen tuotoksen kasvusta johtuu kerrosalan käyttötarkoituksen muutoksesta enemmän liikennettä tuottavaan toimintaa.tarkastelussa on oletettu, että käyttötarkoituksen muuttuessa teollisuus- ja varastorakennusten alueesta liikerakennusten korttelialueeksi rakennusoikeus pienenee 20 %. Suunniteltu maankäyttöpotentiaali kasvaa kokonaisuudessaan alueella noin 60 %. Kaupallinen kerrosala kasvaa suhteessa eniten, noin 147 %. Tämä merkitsee, että alueen liikennetuotokset kasvavat arjen iltahuipputuntina noin 80 % nykyisestä ja lauantain huipputuntina noin 120 %. Kuva 11. Keskipitkän aikavälin maankäytön muutosennuste vuodelle 2015.
16 14 Maankäyttökokonaisuuksien kehittämisen vaikutukset liikenteen toimivuuteen Maankäytön kehittymispotentiaalin toteutumista on aluksi tutkittu aluekokonaisuuksittain. Suunnittelualue on jaettu kolmeen aluekokonaisuuteen, joiden kehittymistä on tarkasteltu yksi kerrallaan. Oletukset kunkin aluekokonaisuuden (kuva 12) maankäytön muutoksista ja edelleen maankäytön muutosten vaikutuksista liikennetuotoksiin on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Alueiden kehittymistä on tarkasteltu edellä kuvatulla paikallisesti kehitetyllä tie- ja katuverkolla (Ve 0+).. Kuva 12. Aluekokonaisuudet, joiden kehittymistä on tarkasteltu yksitellen.
17 15 Taulukko 1. Oletukset aluekokonaisuuksien maankäyttömuutoksista v mennessä Alue Nykyinen maankäyttö (k-m 2 ) tuotantoja teollisuus liike- ja myymälä toimisto yhteensä Maankäytön muutos (k-m 2 ) liike- ja myymälä tuotantoja teollisuus toimisto yhteensä toimisto tuotanto- ja teollisuus liike- ja myymälä Hämeenkylä k-m Varisto Petikko Vantaankoski YHT Hämeenkylä Hämeenkylä Varisto 2003 Varisto 2015 Petikko 2003 Petikko 2015 Vantaankoski Vantaankoski Kuva 13. Keskipitkän aikavälin maankäyttömuutokset aluekokonaisuuksittain. Taulukko 2. Liikennetuotosten muutokset maankäytön kehitysvaihtoehdoilla Alue Liikennetuotokset nykyisellä maankäytöllä (ajon/h) IHT läht. IHT saap LHT läht. LHT saap. Tuotosten muutos (ajon/h) IHT läht. IHT saap LHT läht. LHT saap Varisto IHT läht IHT läht LHT saap LHT saap Petikko Hämeenkylä Vantaankoski YHT Hämeenkylä Varisto Petikko Vantaankoski Kuva 14. Liikennetuotosten muutokset aluekokonaisuuksittain
18 16 Variston maankäyttöhankkeet toteutuneet Kuva 15. Variston alueen kehittymisen liikenteelliset vaikutukset 2015 IHT. Kuva 16. Variston alueen kehittymisen liikenteelliset vaikutukset 2015 LHT.
19 17 Petikon maankäyttöhankkeet toteutuneet Kuva 17. Petikon alueen kehittymisen liikenteelliset vaikutukset 2015 IHT. Kuva 18. Petikon alueen kehittymisen liikenteelliset vaikutukset 2015 LHT.
20 18 Vantaankosken maankäyttöhankkeet toteutuneet Kuva 19. Vantaankosken alueen kehittymisen liikenteelliset vaikutukset 2015 IHT. Kuva 20. Vantaankosken alueen kehittymisen liikenteelliset vaikutukset 2015 LHT.
21 19 Kaikki keskipitkän maankäyttöhankkeet toteutuneet Kuva 21. Alueen 1.vaiheen kehittymisen liikenteelliset vaikutukset 2015 IHT. Kuva 22. Alueen 1.vaiheen kehittymisen liikenteelliset vaikutukset 2015 LHT.
22 Suuret tie- ja katuverkon kehittämistarpeet Tarkasteltavat hankkeet ja niiden kuvaus Tie- ja katuverkon kehittämisvaihtoehtojen vaikutuksia liikenteen toimivuuteen on tutkittu vuoden 2015 tilanteessa liikennekysynnällä, jonka ensimmäisen maankäyttövaiheen suunnitelmien on ennustettu toteutuneina synnyttävän. Tie- ja katuverkon kehittämistoimenpideskenaarioiden vertailutilanteena toimii ennustetilanne, jossa kysyntä on edellä mainittu ja liikenneverkko vaihtoehdon 0+ mukainen. Aluksi on tutkittu laajemman verkon kehittämisvaihtoehtojen vaikutuksia. Tällaisiksi on luokiteltu Kehä III:n kehittäminen sekä Luhtitien jatkeen toteuttaminen Raappavuorentielle, jotka ovat Martinkyläntien rinnakkaisyhteyksien kehittämistoimenpiteitä. Lisäksi on tutkittu paikallisempia kehittämisratkaisuja. Vaikutukset on esitetty seuraavien sivujen kuvissa Kehä III:n kehittäminen välillä Vanhakartano-Vantaankoski on kuvattu vuonna 1999 laaditun toimenpide- ja aluevaraussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmassa on osoitettu mm. Askiston eritasoliittymä katujärjestelyineen sekä Kehä III:n 3+3-kaistainen poikkileikkaus Vihdintien liittymästä itään. Kehä III:n kehittäminen välillä Vantaankoski Lentoasemantie on liikenneväyläpolitiikkaa valmistelleen ministerityöryhmän investointiohjelmassa vuosille sijoitettu vuosina aloitettaviin hankkeiden koriin. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2002:n kehittämisohjelmassa hanke on sijoitettu ennen vuotta 2010 toteutettavaksi 1. vaiheen hankkeeksi. Kehä III:n kehittäminen välillä Vanhakartano-Vantaankoski on PLJ2002:n kehittämisohjelmassa sijoitettu 3.vaiheen ( ) hankkeisiin. Luhtitien jatke on Martinlaaksontien eteläpuolella sijaitsevan itä-länsi suuntaisen yhteyden suunnitelma Vihdintieltä Varistosta ja Vapaalasta Pellaksen kautta Raappavuorentielle. Yhteys toimii Variston ja Vapaalan yhteytenä Myyrmäkeen sekä palvelee myös joukkoliikennettä. Luhtitien toteuttamisen suunnitelmavaihtoehtoja on linjauksen itäpään osalta periaatteessa kolme: itäinen jatke Virtatielle (Ve 1), itäinen jatke Martinlaaksontielle (Ve 2) ja itäinen jatke Uomatielle (Ve 3). Tarkasteluissa on tutkittu kunkin linjausvaihtoehdon vaikutuksia. Orsi Variston ja Petikon välillä muodostaa periaatteellisen tarkastelun, joka kuvaa alueiden välisen toisen katuyhteyden kysyntää. Nykymallisessa verkkoratkaisussa ongelmana on Riihimiehentien korkea kuormittuminen. Tutkittu katuyhteys muodostaa vaihtoehtoisen yhteyden olemassa olevalle yhteydelle. Katuyhteyden sijainnista ei ole tehty tarkempia suunnitelmia, mutta sitä ei tulla sijoittamaan viheryhteyden kohdalle. Tässä yhteydessä määritetty sijainti on periaatteellinen eli tarkasteluissa on tutkittu yhteyttä, joka ei sijoittuisi viheryhteydelle. Kehä III:n liittymäjärjestelyt on tarkasteluvaihtoehto, jossa on tarkasteltu nykyisten katumaisten suuntaisliittymien korvaamista täydellisellä rombisella eritasoliittymällä. Tällöin liittymien lukumäärä tarkasteltavalla Kehä III:n osuudella pysyisi ennallaan. Petikon ja Variston välinen orsi voisi siten toimia rombisen eritasoliittymän vaiheittain toteuttamisen ensimmäisenä vaiheena. Vihdintien eritasoliittymä on Vihdintien ja Martinkyläntien nykyisen valoohjauksisen tasoliittymän paikalle esitetty suunnitteluvaihtoehto. Nykymallinen liittymä ei kestä kovin suurta kuormittumisen lisäystä. Eritasoliittymä on esitetty Viatekin suunnitelman mukaan eli kaakkois-sektorissa on silmukkaramppi, jolle ohjataan myös Vihdintieltä pohjoisesta tuleva virta. Länsipuolelta on rombinen ramppi etelään nykyisen McDonaldsin kulmalta. Petikontien kehittäminen 2+2-kaistaiseksi on Petikon puolella toteutettava kehittämisvaihtoehto, jolla pyritään saamaan lisää kapasiteettia Petikontien lisäksi korkeasti kuormittuvaan Petikontien ja Riihimiehentien liittymään. Toteutettava katuyhteys olisi käytännössä katumainen, ja Petikontien- Riihimiehentien liittymä valo-ohjauksinen. Yhteispysäköinti on luonnostelma paikallisten pysäköintijärjestelyjen toteuttamisesta, jossa Askon, Iskun ja Anttilan pysäköintijärjestelyt on keskitetty Martinkyläntien pysäköintikannelle. Järjestelyllä pyritään siihen, että alueiden välinen liikenne ei kuormittaisi lähiympäristön katuverkkoa ja liittymiä. Kuvassa 23 on esitetty tarkastellut toimenpiteet. Osa hankkeista on käsitelty periaatteellisella tasolla eli niiden sijainnista ei ole olemassa suunnitelmia.
Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, 2016
Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, 2016 Liikenteelliset vaikutukset PKi, TRa 1.4.2016 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, 2016 2 (14) 1.4.2016 SISÄLTÖ 1 MAANKÄYTTÖ...
LisätiedotKankaan ja Seppälän alueiden liikennetarkastelu. Taina Haapamäki Strafica Oy
Kankaan ja Seppälän alueiden liikennetarkastelu Taina Haapamäki Strafica Oy (26.6.2012) päivitetty 14.8.2012 Liikenne-ennusteen lähtökohdat Pohjalla Jyväskylän seudun liikennemalli aluejakoa tarkennettu
LisätiedotFOCUS-ALUEEN LIIKENNETARKASTELUT
FOCUS-ALUEEN LIIKENNETARKASTELUT Lähtökohdat ja oletukset Liikenteellinen toimivuustarkastelu on laadittu Paramics-mikrosimulointiohjelmalla. Tarkastelualue on esitetty kuvassa 1. Toimivuustarkasteluissa
LisätiedotVOIMALANTIE 5-6 VANTAA Asemakaavan muutos nro LIIKENNE SUUNNITTELUALUE
SUUNNITTELUALUE MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT 1.VAIHE Murata Electronics Oy:n laajennus noin 8500 kem2 Voimalantie 6:n alueelle Muratan työntekijöiden pysäköinti, noin 500 autopaikkaa. Nykyisin autopaikkoja on
LisätiedotNiiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut
Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle
LisätiedotPalomiehentien liikenteen toimivuustarkastelut
Palomiehentien liikenteen toimivuustarkastelut Tarkastelumenetelmä ja tarkasteltavat vaihtoehdot Simuloimalla tutkittiin Espoon Sepänkylään toteutettavan erikoistavarakaupan vaikutuksia lähiympäristön
LisätiedotKotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014
LIITE 6 Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 27.11.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin
LisätiedotTurvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy
Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007 WSP Finland Oy 1. TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Työn tarkoituksena oli tutkia eri liittymäratkaisujen liikenteellistä toimivuutta Turvesuonkadun
LisätiedotSuupohjantien ja Kantatie 67:n liittymän n toimivuustarkastelut 18.6.2010.2010
Suupohjantien ja Kantatie 67:n liittymän n toimivuustarkastelut 18.6.2010.2010 Yleistä tarkasteluista Toimivuustarkastelut pohjautuvat nykytilanteen liikennelaskentaan tarkasteltavasta liittymästä sekä
LisätiedotVapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015
Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen
LisätiedotKotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy
Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014
LisätiedotKauppajoupin liikenneselvitys. toimivuustarkastelut
Kauppajoupin liikenneselvitys Liikenne-ennusteet ennusteet ja toimivuustarkastelut 06.05.2010 Yleistä liikenne-ennusteista ennusteista Liikenne-ennusteet laadittiin Seinäjoen liikennemallin tuloksia hyödyntäen
LisätiedotJaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)
Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut
LisätiedotPAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS
1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen
LisätiedotMyyrmäen katuverkon toimivuustarkastelu
Myyrmäen katuverkon toimivuustarkastelu 3.1.2018 Tarkastelumenetelmä ja liikenneverkko Simuloimalla tutkittiin Myyrmäen keskusta-alueen katuverkon liikenteen toimivuutta vuoden 2040 iltahuipputunnin ennustetilanteissa,
LisätiedotLentokonetehtaan liikenteelliset vaikutukset. Aineisto / Sitowise
Lentokonetehtaan liikenteelliset vaikutukset Aineisto / Sitowise 2 Härmälänrannan alueen kehittyminen Nykytila Asunnoista valmiina noin 40% (Pääosa Valmetinkadun itäpuolella) Työmaaliikenne Useita asuintaloja
LisätiedotMustolan asemakaavan liikenneselvitys Liikenteellinen toimivuustarkastelu
Mustolan asemakaavan liikenneselvitys Liikenteellinen toimivuustarkastelu Tarkastelussa Lappeenrannan Mustolan asemakaava-alueen liikenteellinen toimivuus ja liiketilan kasvun vaikutukset nykyisen ja vuoden
LisätiedotRykmentinpuiston keskustan asemakaava-alueen keskeisten katuliittymien toimivuustarkastelut Katarina Wallin ja Olli Haveri
Rykmentinpuiston keskustan asemakaava-alueen keskeisten katuliittymien toimivuustarkastelut Katarina Wallin ja Olli Haveri Tarkastelumenetelmä Simuloimalla tutkittiin Tuusulan Rykmentinpuiston keskustan
LisätiedotLIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA
Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made
LisätiedotValtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila
Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän
LisätiedotKAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT
KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22.10.2013 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykyliikenteen liikennemäärät Liikenne-ennuste 10v ja 20v päähän Liikenteen toimivuustarkastelut Pääoven edustan liikennejärjestelyt
LisätiedotPohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu
Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Tarkasteluperiaatteet Tarkastelussa arvioidaan Terholan liikekiinteistön rakentamisen vaikutuksia Pohjoisväylän ja Hesingintien liittymän toimivuuteen.
LisätiedotMUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen
LisätiedotPirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys
Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys Lisätarkastelu muuttuneiden maankäyttösuunnitelmien perusteella Maiju Lintusaari Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtötiedot Asumisen
LisätiedotKORVENKYLÄN LIIKENNE- ENNUSTE STRATEGINEN MALLI (EMME4) JA MIKROSIMULOINTIMALLI (VISSIM)
KORVENKYLÄN LIIKENNE- ENNUSTE STRATEGINEN MALLI (EMME4) JA MIKROSIMULOINTIMALLI (VISSIM) STRATEGINEN MALLI Nykytilan 2014 ennuste laadittiin ruutuaineistosta (250m) saatujen asukas- ja työpaikkatietojen
LisätiedotAulangontie 1, Hämeenlinna
Aulangontie 1, Hämeenlinna Liikenteen toimivuustarkastelut Sito Parhaan ympäristön tekijät Simulointimallit: nyky- ja vertailuverkko NYKYVERKKO VERTAILUVERKKO Kääntyvien kaista, johon mahtuu 2 henkilöautoa
LisätiedotMUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys
MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa
LisätiedotRasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy
Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu Strafica Oy 15.4.2015 Tarkastelun sisältö Rasinkylän asemakaava-alue sijoittuu Kotkan Sutelan kaupunginosaan, Sutelantien, Pernoontien ja Mussalontien risteysalueen
LisätiedotTakumäentie Takumäenkuja Pälkäneentie (Kt 57) Tölkkimäentie Vt 3. Wartiamäentie (mt 130)
Takumäenkuja asemakaavamuutos 2523, Pullerinmäki, liikennetarkastelu 30.12.2015 Liikennetarkastelu on tehty Takumäenkujan asemakaavan muutosta varten (kohteen sijainti liitteessä 1). Kaavan tarkoituksena
LisätiedotLänsirannan asemakaavan muutos
Länsirannan asemakaavan muutos Liikennetuotos ja liikennejärjestelyjen toimivuus 30.1.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Liikennetuotokset illan huipputunnilla 2 Liikennetuotoksen arvioissa on käytetty kulkutapana
LisätiedotSipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys
16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014
NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5
LisätiedotToimivuustarkastelut. Talman osayleiskaavan liikenneselvityksen päivitys, When infrastructure counts.
Toimivuustarkastelut Talman osayleiskaavan liikenneselvityksen päivitys, When infrastructure counts. 2 Toimivuustarkastelut, liikennemäärät Tarkasteltuina on mt148 ja mt140 kriittiset liittymäalueet Keravan
LisätiedotLIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS
LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS MUISTIO 16.10.2007 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE 2 1.1 Tarkastelukohde ja liikennemäärät... 2 1.2 Liittymäjärjestelyt... 3
Lisätiedot16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS
16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää
LisätiedotVanhan Rauman katujärjestelyjen muutoksen liikenteellinen toimivuus
6.9.2013 1 (8) Vanhan Rauman katujärjestelyjen muutoksen liikenteellinen toimivuus Lähtökohdat Työssä on tarkasteltu Kuninkaankadun ja Kauppakadun katujärjestelyjen muutosten vaikutuksia Vanhan Rauman
LisätiedotKarnaisten alueen maankäytön kehittäminen Liikenne
Suunnittelualue Suunnittelualueena on valtatien 1 ja Karnaistentien sekä Hossanmäentien rajaama alue sekä Hossantien varsi Ruotiontien liittymästä valtatien ramppiliittymiin. Alueella sijaitsee nykyisin
LisätiedotRAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS
1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön
LisätiedotPalomiehentien liikenteen toimivuustarkastelut
Raportti Palomiehentien liikenteen toimivuustarkastelut 20.11.2015 Sisältö Sisältö... 2 1. Suunnitelman yleiskuvaus... 3 2. Tarkastelumenetelmä ja liikenne-ennuste... 4 2.1. Tarkastelumenetelmä... 4 2.2.
LisätiedotMÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS
1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen
LisätiedotELOVAINION KOHDAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS
ELOVAINION KOHDAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS LIIKENNE-ENNUSTE LÄHTÖKOHDAT Liikenteellisiä tarkasteluita varten laadittiin liikenne-ennuste Ylöjärven keskustan alueelta. Ennusteessa on otettu huomioon Ylöjärven
LisätiedotOutlet-kylän liikenneselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2
LisätiedotVantaan tie- ja pääkatuverkon liikenne-ennusteet 26.9.2005
Vantaan tie- ja pääkatuverkon liikenne-ennusteet 26.9.2005 SISÄLTÖ Alkusanat... 1 1 Lähtökohdat... 3 2 Liikennemalli... 3 2.1 Aluejako ja liikenneverkot... 3 2.2 Nykytilanteen liikennekysyntämatriisien
LisätiedotTUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS
16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää
LisätiedotLiittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen.
Porvoon kaupunki 7224 Loviisantien yritysalue Toimivuustarkastelu Tämä toimivuustarkastelu on laadittu Porvoon kaupungin toimeksiannosta. Tarkastelun kohteena on liikenteellinen toimivuus Loviisantie Porvoon
LisätiedotYleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
LisätiedotHARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011
HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle
LisätiedotMäkelänkadun toimivuustarkastelut Aamuhuipputunti 2020 Iltahuipputunti
Mäkelänkadun toimivuustarkastelut Aamuhuipputunti 2020 Iltahuipputunti 2020 (AHT) (IHT) Yleistä 2 Mäkelänkadun toimivuustarkasteluissa on käytetty nykyistä liikenneverkkoa täydennettynä Hämeentien eteläosan
LisätiedotPeuraniityn kunnallistekninen yleissuunnitelma, Liikenteen toimivuustarkastelut
Raportti Peuraniityn kunnallistekninen yleissuunnitelma, Liikenteen toimivuustarkastelut 28.5.2015 Sisältö Sisältö... 2 1. Tarkastelumenetelmä ja liikenne-ennuste... 3 1.1. Tarkastelumenetelmä... 3 1.2.
LisätiedotEskoon Tyrnäväntien liittymien toimivuustarkastelut
Eskoon Tyrnäväntien liittymien toimivuustarkastelut Jussi Lassila 16.3.2016 Sito Parhaan ympäristön tekijät Tarkastellut vaihtoehdot Toimivuustarkastelut on tehty kahdelle tilanteelle Perusennuste 2030-2040
LisätiedotSANTALAHDEN ASEMAKAAVA RANTAVÄYLÄN TOIMIVUUS
SANTALAHDEN ASEMAKAAVA RANTAVÄYLÄN TOIMIVUUS 28.3.2013 TARKASTELUALUEEN NYKYISET VUOROKAUSILIIKENNEMÄÄRÄT KAAVA-ALUEEN LIIKENNE-ENNUSTE Rakentuneella kaavaalueella 2 800 asukasta (sis. nykyiset asukkaat)
LisätiedotLIIKENNETARKASTELU KALEVANRINTEEN ENSIMMÄINEN RAKENNUSVAIHE
LIIKENNETARKASTELU KALEVANRINTEEN ENSIMMÄINEN RAKENNUSVAIHE 14.11.2013 SISÄLTÖ Nykyliikennemäärät ja liikenteen toimivuus Liikenne-ennuste Yön yli tilanteen toimivuus Herkkyystarkastelut NYKYTILANNE LIIKENNELASKENNAT
LisätiedotAmurin yleissuunnitelman liikenneselvitys
Amurin yleissuunnitelman liikenneselvitys Perustuu H&K laatimaan maankäytön yleissuunnitelmaan. Työssä tehtiin - liikenne-ennuste - toimivuustarkastelut simuloimalla - tarvittavien toimenpiteiden määrittelyn
LisätiedotNUMMELAN ETELÄOSIEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYKSEN PÄIVITYS
NUMMELAN ETELÄOSIEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYKSEN PÄIVITYS 15.3.2013 2 1 JOHDANTO Etelä-Nummelan alueelle laadittiin liikenneselvitys vuonna 2009. Liikenneselvityksen tavoitteena oli osoittaa alueen
LisätiedotKAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007
Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa
LisätiedotHimoksen Uskolan ja kylpylän asemakaavojen alueen liikenteen toimivuustarkastelu
Himoksen Uskolan ja kylpylän asemakaavojen alueen liikenteen toimivuustarkastelu Jämsän kaupunki 9.5.2016 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Johtopäätökset Paikkatietoikkuna 2016 9.5.2016 Page
LisätiedotVIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS, KLAUKKALA
VIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS, KLAUKKALA TOIMIVUUSTARKASTELUT LIITE: LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT NYKYTILANTEESSA Sami Iikkanen, Jukka Räsänen 20.5.2014 LISÄTARKASTELUJEN TARKOITUS Lisätarkastelut
LisätiedotLapinrauniontie 3, Kaakkuri
Lapinrauniontie 3, Kaakkuri Oulu Kuva: Microsoft Corporation 20.3.2018 Alkusanat Lapinrauniontie 3:n liikenneselvitys on laadittu alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Selvityksessä on esitetty kohteen
LisätiedotLIIKENTEEN TOIMIVUUS NUOTTASAARENTIE 5 TOIMENPITEET 2016/04/19
LIIKENTEEN TOIMIVUUS NUOTTASAARENTIE 5 TOIMENPITEET TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT TARKASTELUALUE JA LIIKENNEMÄÄRÄT UUSI MAANKÄYTTÖ; NUOTTASAARENTIE 5 VE 0, NYKYTILA MAANKÄYTTÖ LIIKENNE VE 0+, NYKYTILA + MAANKÄYTTÖMUUTOKSET
LisätiedotNURMON ABC-MYYMÄLÄN ASEMAKAAVAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Pohjanmaan osuuskauppa NURMON ABC-MYYMÄLÄN ASEMAKAAVAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS Raportti, luonnos 3773-P11136 ABC-myymälä 26.2.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy
LisätiedotKirstula Mäkelä Tiiriö alueen liikenne
Kirstula Mäkelä Tiiriö alueen liikenne Erityiskohteen liikenteellinen tarkastelu osana liikenneselvitystä Sito Parhaan ympäristön tekijät 33 [Esityksen nimi] Kirstula Mäkelä Tiiriö alueen liikenne Alueen
LisätiedotNaantalin Aurinkotie/Nuhjalantie liittymäalueen liikennelaskennat ja toimivuustarkastelut
Naantalin Aurinkotie/Nuhjalantie liittymäalueen liikennelaskennat ja toimivuustarkastelut 11.4.2019 Liikennelaskennat AAMUN HUIPPUTUNTI Liikennelaskennat suoritettiin torstaina 28.3.2019 Aurinkotien ja
LisätiedotAsemakaavan havainnekuva 2
Puustellinkallion kaava alueen liikennetekninen tarkastelu 08.06.2017 Ympäristösi parhaat tekijät Asemakaavan havainnekuva 2 Julkisen liikenteen saavutettavuus 3 Tarkasteluvaihtoehtojen kerrosneliöt (Kerrosneliömäärät
LisätiedotSIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II
1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa
LisätiedotLohjan torialue Pysäköintilaitoksen liikenteen toimivuustarkastelut Trafix Oy, LOHJAN TORIPARKKI, LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT
LOHJAN TORIPARKKI, LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tarkastelussa on arvioitu Lohjan torin alle suunnitellun pysäköintilaitoksen ajojärjestelyjen toimivuutta. Tarkastelut on tehty käyttäen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotMultimäki II, kunnallistekniikan YS
1 / 7 Liikenteelliset tarkastelut Tero Rahkonen L1 28.5.2014 2 / 7 2 (7) 28.5.2014 SISÄLTÖ 1 LIIKENNEMÄÄRÄT... 3 1.1 Nykyliikenne... 3 1.2 Ennusteliikenne... 3 2 LIIKENTEEN TOIMIVUUS... 4 2.1 Toimivuustarkastelut...
LisätiedotKIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014
KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen
LisätiedotLuhtajoentien-Havumäentien asemakaava
Luhtajoentien-Havumäentien asemakaava Liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut Luonnos 26.6.2018 Tarkennettu 10.10.2018 Tarkennukset 26.2.2019 Tarkennettu 24.4.2019 Liikenne-ennuste Liikenne-ennuste on
LisätiedotEteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue
LisätiedotVihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus
Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III-Lahnus 1 Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Destia Selvitysalue Vihdintien
LisätiedotOJALA-LAMMINRAHKA PÄÄKADUN YS LIIKENNETARKASTELUT
OJALA-LAMMINRAHKA PÄÄKADUN YS LIIKENNETARKASTELUT 14.3.2017 LÄHTÖKOHDAT Tutkittiin Ojalan ja Lamminrahkan kaupunginosien rakentamisten vaikutusta liittymien toimivuuteen Aitolahdentiellä sekä Ojalan uudella
LisätiedotKehä II:n jatkeen vaikutusalueen liikenneverkkoselvitys Tarkennukset Kauniaisten alueella
Kehä II:n jatkeen vaikutusalueen liikenneverkkoselvitys Tarkennukset Kauniaisten alueella YHTEENVETO Vuoteen 2025 mennessä liikenne Kauniaisten tie- ja katuverkolla kasvaa ennusteen mukaan melko vähän.
LisätiedotSalo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030
LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie
LisätiedotHärmälän liikennejärjestelyjen esiselvitys Herkkyystarkastelu, Härmäläntanta II asukasmäärä / Antti Soisalo
Härmälän liikennejärjestelyjen esiselvitys Herkkyystarkastelu, Härmäläntanta II asukasmäärä 14.6.2012 / Antti Soisalo Huipputunnin liikennetuotokset korjattu ja simulointitulokset päivitetty 4.10.2012
LisätiedotK-Supermarket, Kalkkipellontie Liikenteellinen jatkotarkastelu
K-Supermarket, Kalkkipellontie Liikenteellinen jatkotarkastelu Mikko Yli-Kauhaluoma Trafix Oy 4.5.2018 LS-03-02 Johdanto Tässä raportissa käsitellään Espoon Mäkkylään sijoitettavan K-Supermarket (KSM)
LisätiedotOutlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu
Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Humppilan kunta 12.2.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Nykytilanne vuonna 2015 Outlet-kylä
LisätiedotVALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE
VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän
Lisätiedot18.12.2013 VAAHTERAMÄEN ASEMAKAAVAN JA KLAUKKALAN MONITOIMITALON LIIKENNESELVITYS
18.12.2013 VAAHTERAMÄEN ASEMAKAAVAN JA KLAUKKALAN MONITOIMITALON LIIKENNESELVITYS LIIKENNESELVITYS Tarkastus 03 Päivämäärä 18/12/2013 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Jukka-Pekka
LisätiedotTalman TM2-asemakaavaalueen kiertoliittymien (2 kpl) suunnittelu ensivaiheen tasoliittymäratkaisuina
Talman TM2-asemakaavaalueen kiertoliittymien (2 kpl) suunnittelu ensivaiheen tasoliittymäratkaisuina Liikenteen toimivuustarkastelut ja liittymäsuunnitelmat Työn lähtökohdat ja sisältö 2 Työssä tutkittiin
LisätiedotHATSINANPUISTO LIIKENNETARKASTELUJEN PÄIVITYS
HATSINANPUISTO LIIKENNETARKASTELUJEN PÄIVITYS 11.4.2018 LÄHTÖKOHDAT Liikenteen toimivuustarkastelut laadittiin alun perin asemakaavamuutoksen 2017 yhteydessä, ja ne on kuvattu tarkemmin raportissa Perkkaan
LisätiedotKORVENKANNAN KAAVA-ALUE, LIIKENNEVAIKUTUKSET
KORVENKANNAN KAAVA-ALUE, LIIKENNEVAIKUTUKSET MALLINNUKSEN MAANKÄYTÖN TUNNUSLUVUT KM-1-alueiden kokonaispinta-ala on 394 560 m², josta 40 % on varattu työpaikkaalueeksi. KM-1-alueiden kokonaisrakennusoikeus
Lisätiedot1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne...
Sisältö 1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila... 1 Katuverkko ja liikennemäärä... 1 Jalankulku ja pyöräily... 2 Joukkoliikenne... 3 2. Nykyinen ja tuleva maankäyttö... 4 Kortteli 60... 6 3. Asemakaavan
LisätiedotSIPOON JA KERAVAN SAUMA-ALUEEN LIIKENNE-ENNUSTE KERCA III ASEMAKAAVAN MUUTOS
SIPOON JA KERAVAN SAUMA-ALUEEN LIIKENNE-ENNUSTE KERCA III ASEMAKAAVAN MUUTOS 10.5.2013 2 3 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ Työ on jatkoa Strafica Oy:n vuonna 2012 laatimalle Bastukärr III työpaikka-alueen
LisätiedotNURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU
NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU MUISTIO 30.11.2010 1-1 Päivämäärä 30/11/2010 Laatija Čapek Karel, Nyberg Johanna Tarkastaja Hyväksyjä SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT
LisätiedotKivenlahden eritasoliittymän tilavaraussuunnitelma Liikenne-ennusteet ja toimivuustarkastelut
Kivenlahden eritasoliittymän tilavaraussuunnitelma Liikenne-ennusteet ja toimivuustarkastelut 05.01.2016 Liikenne-ennusteet Taustaa Liikenne-ennusteet perustuvat Länsimetron jatkeen alueen liikenneennusteet
LisätiedotHÄRMÄLÄN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN KEHITTÄMINEN. Yhteenveto tehdyistä liikennetarkasteluista
HÄRMÄLÄN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN KEHITTÄMINEN Yhteenveto tehdyistä liikennetarkasteluista 12.12.2012 HÄRMÄLÄN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO TEHDYISTÄ LIIKENNETARKASTELUISTA Destia Oy Infrasuunnittelu
LisätiedotLIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA
Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made
LisätiedotHATANPÄÄN SAIRAALA, KARTANOALUE JA ARBORETUM ASEMAKAAVA NRO 8578 TOIMIVUUSTARKASTELUT
HATANPÄÄN SAIRAALA, KARTANOALUE JA ARBORETUM ASEMAKAAVA NRO 8578 TOIMIVUUSTARKASTELUT TYÖN TARKOITUS Työ liittyy Tampereen kaupungin asemakaavaan nro 8578 Hatanpään sairaala, kartanoalue ja arboretum.
LisätiedotJÄRVENPÄÄN KESKUSTAN KEHÄN TOIMIVUUSTARKASTELU
JÄRVENPÄÄN KESKUSTAN KEHÄN TOIMIVUUSTARKASTELU LUONNOS 5.1.2012 1(8) 1 LÄHTÖKOHDAT Työn tarkoituksena on tutkia Järvenpäässä Helsingintielle rautatien länsipuolelle tehtävien katuverkon uudistamistoimenpiteiden
LisätiedotTuusulan itäväylän uuden eritasoliittymän tarkastelu
Tuusulan itäväylän uuden eritasoliittymän tarkastelu 11.05.2011 Sisältö Esipuhe... 2 1. Työn tavoitteet ja lähtökohdat... 3 2. Nykytilanne ja maankäyttösuunnitelmat... 4 3. Liittymän toteuttamismahdollisuudet...
LisätiedotKehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi
Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015
LisätiedotVIITASAAREN VÄHIT- TÄISKAUPAN SUURYK- SIKÖN LIIKENNESELVITYS
Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Syyskuu 2014 VIITASAAREN VÄHIT- TÄISKAUPAN SUURYK- SIKÖN LIIKENNESELVITYS Liikenneselvitys 1 SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat 2 1.1 Liikennöintiselvityksen
LisätiedotLavolankadun liikenneselvitys: liikenteellinen toimivuustarkastelu
Mikko Jokinen Trafix Oy 14.12.2017 : liikenteellinen toimivuustarkastelu Trafix Oy 1 : liikenteellinen toimivuustarkastelu Tarkastelukohde Tarkastelun kohteena on Lappeenrannan Lavolankadun liikenteellinen
LisätiedotMYYRMÄEN KAAVARUNGON AJONEUVOLIIKENTEEN ENNUSTEET
MYYRMÄEN KAAVARUNGON AJONEUVOLIIKENTEEN ENNUSTEET 24.08.2017 YLEISKUVA Ennuste perustuu Vantaan tarkennetun liikennemallin (VALIPA) ennusteisiin Vantaan mallin tarkkuustasona on kaupunginosien väliset
LisätiedotVt2 toimivuustarkastelut Ruskilantien ja Tervasmäentien liittymissä
Vt2 toimivuustarkastelut Ruskilantien ja Tervasmäentien liittymissä Nakkilan kunta 26.11.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut ja tulokset Johtopäätökset 26.11.2015 Page 2 Työn lähtökohdat FCG
LisätiedotTrafix Oy Kuva 1. Tarkastelussa käytetyt liikennejärjestelyt; yksikaistainen kiertoliittymä (VE1).
Mutkakadun kiertoliittymän toimivuustarkastelu Toimivuustarkastelussa tutkittiin Mutkakadun ja Snellmaninkadun liittymän muuttamista kiertoliittymäksi ennusteen 2014 ja vuoden 2025 iltahuipputunnin liikennemäärillä.
LisätiedotKOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013
KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus
LisätiedotKarakallion täydennysrakentaminen, liikenteen toimivuustarkastelut sekä toimenpidetarkastelut
11.04.2016 1/15 307267 KARKOITE Katarina Wallin ja Olli Haveri Karakallion täydennysrakentaminen, liikenteen toimivuustarkastelut sekä toimenpidetarkastelut 1. Tarkastelun tausta Työssä tarkastellaan Karakallioon
LisätiedotKivenlahden Metrokeskus
Kivenlahden Metrokeskus Liikenteellinen toimivuustarkastelu Mikko Yli-Kauhaluoma Trafix Oy 8.5.2018 Työn lähtökohdat Tässä työssä on tutkittu Kivenlahteen rakennettavan Metrokeskuksen liikenteellistä toimivuutta
Lisätiedot