Suomi-käytävän liikenteellinen merkitys osana TEN-T -ydinverkkoa Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä nro/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi-käytävän liikenteellinen merkitys osana TEN-T -ydinverkkoa 25.11.2014. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä nro/2014"

Transkriptio

1 Suomi-käytävän liikenteellinen merkitys osana TEN-T -ydinverkkoa Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä nro/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014

2 Kannen kuva: ( VR Group) Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

3 Esipuhe Tällä selvityksellä tuotetaan EU:n ydinverkkomäärittelyyn perustuva analyysi Suomikäytävän liikenneinfrastruktuurin nykytilasta ja käytävän liikenteellisestä merkityksestä osana EU:n määrittelemää TEN-T ydinverkkoa. Selvitys perustuu aikaisempien selvitysten ja tutkimusten tuloksiin. Työtä ovat ohjanneet Juhani Tervala, Kaarina Korander ja Arto Tevajärvi Liikennevirastosta. Työn ovat toteuttaneet Marko Mäenpää, Minna Koukkula ja Vesa Verronen Ramboll Finland Oy:stä. Helsingissä marraskuussa 2014 Liikennevirasto Suunnitteluosasto

4

5 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Tausta Selvityksen tavoitteet SUOMIKÄYTÄVÄN MÄÄRITELMÄ SUOMIKÄYTÄVÄN OMINAISUUDET Liikenteellinen merkitys Väestö, työpaikat ja tuotanto Infrastruktuuri Liikenne ja kuljetukset Tavaraliikenteen nykytila Tavaraliikenne-ennusteet Henkilöliikenteen nykytila Henkilöliikenne-ennusteet SUOMIKÄYTÄVÄN TEKNINEN TAVOITETILA VUONNA TEN-T-verkkojen kehittämisen yleiset periaatteet Tieverkon jaksottelu ja tekninen tavoitetila Rataverkon jaksottelu ja tekninen tavoitetila Saimaan alueen syväväylästön tekninen tavoitetila SUOMIKÄYTÄVÄN INFRASTRUKTUURIN TILANNE Tieverkko Rataverkko Saimaan alueen syväväylästö YHTEYDET SUOMIKÄYTÄVÄLTÄ POHJOISEEN JA ETELÄÄN Barentsin logistinen alue Yhteys Tallinnaan ja Eurooppaan... 32

6 2 1 Johdanto 1.1 Tausta TEN-T-verkosto koostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta. Koko EU:n kattavalla verkolla varmistetaan, että EU:n kaikki alueet ovat saavutettavissa. Ydinverkko, jonka on tarkoitus olla kokonaisuudessaan toiminnassa vuoteen 2030 mennessä, keskittyy TEN-Tverkon tärkeimpiin yhteyksiin ja solmukohtiin. Molemmat osat kattavat kaikki liikennemuodot: maantie-, ilma-, sisävesi-, meri- sekä liikennemuotojen yhdistelyn mahdollistavat alustat. TEN-T-suuntaviivoissa asetetaan yhteiset vaatimukset TEN-T-infrastruktuureille ja tiukemmat vaatimukset ydinverkolle. Tällä varmistetaan liikenteen sujuvuus koko verkossa. Tavoitteena on edistää myös liikenteenohjausjärjestelmien käyttöönottoa, mikä mahdollistaa infrastruktuurin käytön optimoinnin ja tehostamisen, jolloin myös hiilidioksidipäästöt vähenevät. Ydinverkon toteuttamista helpottaa käytäviin perustuva lähestymistapa. Ydinverkon infrastruktuurin koordinointi perustuu kymmeneen käytävään. Käytävät, jotka kattavat vähintään kolme liikennemuotoa, kolme jäsenvaltiota ja kaksi rajatylittävää osuutta, saattavat yhteistyöhön sekä jäsenvaltioita että sidosryhmiä, esimerkiksi infrastruktuurin hallinnoijia ja käyttäjiä. Suomeen ulottuu Skandinavia Välimeri-ydinverkkokäytävä, joka ulottuu Suomen ja Venäjän raja-asemilta ja Suomen satamista (Hamina/Kotka, Helsinki ja Turku/Naantali) merten moottoritietä pitkin Tukholmaan ja Osloon, josta se haarautuu Etelä-Ruotsin kautta Tanskan, Saksaan (Bremenin, Hampurin ja Rostockin satamat) ja läntisen Itävallan kautta Italian satamiin ja merten moottoritietä pitkin Maltalle. Käytännössä tämä tarkoittaa Suomen osalta E18-tietä, Turku Helsinki Lahti Kouvola Luumäki Vainikkala-ratayhteyttä, Helsingin ja Turun lentoasemia, Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalia (RRT), Naantalin, Turun, Helsingin ja HaminaKotkan-satamia, sekä HaminaKotka -satamaan johtavaa Kouvola Kotka/Hamina -ratayhteyttä sekä Vaalimaan ja Vainikkalan raja-asemia. Lisäksi Pohjanmeri-Itämeri-käytävän pohjoinen osa Via/Rail Baltica Tallinnaan päättyy Helsinkiin.

7 3 Kuva 1. EU:n päätös TEN-T ydinverkoksi Suomessa (Liikennevirasto 2014a). 1.2 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena on tuottaa EU:n ydinverkkomäärittelyyn perustuva analyysi Suomikäytävän liikenneinfrastruktuurin nykytilasta ja käytävän liikenteellisestä merkityksestä osana EU:n määrittelemää TEN-T ydinverkkoa. Työssä tarkastellaan myös jatkoyhteydet Ruotsiin, Norjaan ja Viroon. Työ perustuu aikaisempien selvitysten ja tutkimusten tuloksiin.

8 4 2 Suomikäytävän määritelmä Suomi-käytävällä tarkoitetaan tässä selvityksessä Valtatien 4 osuutta Helsingistä Kemiin ja Valtatien 29 osuutta Keminmaa Tornio sekä Pääradan Helsingistä Kemiin ulottuvaa osuutta sekä Kemi Tornio rataosuutta. Väylät ovat osa TEN-T ydinverkkoa, mutta eivät kuulu määritelmällisesti mihinkään TEN-T -verkon nimettyyn ydinverkkokäytävään. Myös Saimaan vesistöalue kuuluu ydinkäytävään. Saimaan kanava ei kuitenkaan ole osa TEN-T -ydinverkkoa. Kuva 2. Suomikäytävä.

9 5 3 Suomikäytävän ominaisuudet 3.1 Liikenteellinen merkitys Suomikäytävä yhdistää EU:n TEN-T ydinverkon Skandinavian Mediterranian ja North Sea Baltic käytävät Northern Axis:iin sekä Barentsin alueeseen (kuva 3). Northern Axis on yksi viidestä High Level Groupin vuonna 2005 määrittämästä Trans-European liikenneakselista. Northern Axis muodostuu tie- ja rautatieyhteyksistä, jotka on linkitetty suoraan TEN-Tverkkoon, ja se yhdistää EU:n pohjoisosat naapurimaihin; pohjoisessa Norjaan Narvikiin ja idässä Venäjälle Pietariin ja sieltä edelleen Berliini Moskova-käytävälle. (European Commission Directorate-General Energy and Transport 2007). Suomikäytävä on merkittävä yhteys sekä kansainväliselle, valtakunnalliselle että alueelliselle liikenteelle. Se välittää kansainvälistä liikennettä Euroopan, Pohjois-, Keski-, Länsi- ja Etelä- Suomen sekä Barentsin alueen välillä. Suomikäytävä palvelee länsi- ja etelärannikon satamia, joilla on tärkeä rooli kansainvälisissä kuljetuksissa. Suomikäytävän vaikutusalueeseen kuuluvat myös Helsinki-Vantaan, Tampereen, Jyväskylän, Seinäjoen, Kokkola-Pietarsaaren, Oulun ja Kemi-Tornion lentoasemat. Lisäksi Suomikäytävä on pohjoisessa osa Suomen ja Ruotsin rannikkoseutujen satamakaupunkeja sekä teollisuus-, teknologia- ja osaamiskeskittymiä yhdistävää Perämerenkaarta. Kuva 3. Suomikäytävä (Bothnian corridor) yhdistää Skandinavian Mediterranian ja North Sea Baltic käytävät Northern Axis:iin. Suomikäytävän rataverkko yhdistää Pohjois-Suomen ja Länsi-rannikon kasvukeskukset pääkaupunkiseutuun ja palvelee alueen metsä-, metalli-, kemian-, kaivos- ja konepajateollisuuden kuljetuksia. Tornion ja Haaparannan rajalla on ainut rautatieyhteys Suomen ja Ruotsin

10 6 välillä, jonka kautta on yhteys Ruotsin läpi myös Norjaan ja Jäämerelle. Suomessa ja Ruotsissa on käytössä eri raideleveydet (1 524 mm / mm), mikä estää tehokkaan liikennöinnin maiden välillä. Suomikäytävän rataverkko kytkeytyy myös Suomen tärkeimpiin itä-länsisuuntaisiin yhteyksiin, jotka yhdistävät Suomikäytävän Keski- ja Itä-Suomeen sekä Venäjälle pohjoisessa Vartiuksen ja Etelässä Vainikkalan kautta. Valtatie 4 on Suomen tärkein etelä-pohjois-suuntainen tieyhteys, joka yhdistää Pohjois- ja Keski-Suomen etelän kasvukeskuksiin. Tieyhteys palvelee kansainvälistä ja alueellista henkilö- ja tavaraliikennettä sekä on osa valtakunnallista erikoiskuljetusverkkoa. Pohjoisessa valtatieltä 4 on yhteys Ruotsiin, Norjaan ja Luoteis-Venäjälle, etelässä Venäjälle sekä laivayhteyksien avulla Viroon ja Ruotsiin. Saimaan sisävesiväylästö palvelee Itä-Suomen metsä- ja kaivos- sekä muun teollisuuden kuljetuksia ja matkailua. Se yhdistää Saimaan alueen Saimaan kanavan kautta Venäjälle ja Itämerelle. 3.2 Väestö, työpaikat ja tuotanto Valtatien 4 pääradan seutukuntien alueella välillä Helsinki Tornio on asukkaita yhteensä noin 3.1 miljoonaa, mikä on lähes 60 prosenttia koko maan väestöstä. Ennusteen mukaan väestö kasvaa 12 prosenttia vuoteen 2030, jolloin asukasmäärä nousee noin 3.5 miljoonaan. Työpaikkoja alueella on yhteensä noin 1.4 miljoonaa, mikä vastaa lähes 60 prosenttia koko maan työpaikoista. Helsingin seutukunta on Suomikäytävän suurin asukas- ja työpaikkakeskittymä noin 1.5 miljoonalla asukkaalla ja noin 0.7 miljoonalla työpaikalla. Tämän lisäksi Tallinnan suunnasta on tullut yhä tärkeämpi pendelöintisuunta Helsingin metropolialueelle - nykyään jo noin Viron kansalaista työskentelee Suomessa. Seuraavaksi suurimpia asukas- ja työpaikkakeskittymiä ovat Tampereen, Oulun, Lahden ja Jyväskylän seutukunnat, joissa on yhteensä noin miljoona asukasta ja noin 0.4 miljoonaa työpaikkaa. Yli 70 % koko maan informaatioalojen ja liike-elämän palveluiden työpaikoista sijaitsee Suomi-käytävän alueella. Näillä työpaikoilla on merkittävä rooli henkilöliikenteessä, etenkin kaupunkien välisessä työasialiikenteessä. Suomen kasvu ja hyvinvointi perustuu jatkossa yhä enemmän kasvukeskusten kasvuun. Näiden keskusten välisiä yhteyksiä parantamalla muodostetaan samalla merkittäviä kasvukäytäviä ml. Suomikäytävä. (Keski-Suomen liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011, Nelostie ry 2011, Tilastokeskus 2014). Suomen tuotanto on keskittynyt hyvin voimakkaasti Suomikäytävän vaikutusalueelle. Suomikäytävän seutukuntien osuus koko maan BKT:sta on lähes kaksi kolmannesta (Tilastokeskus 2014). Suomikäytävällä on useita tavaraliikenteen kannalta Suomen merkittävimpiä tuotannollisia keskittymiä: metalliteollisuus (sis. elektroniikkateollisuus); Helsingin, Tampereen, Jyväskylän, Raahen, Oulun ja Kemi-Tornion seutukunnat Metsäteollisuus; Tampereen, Äänekosken, Oulun ja Kemi-Tornion seutukunnat Elintarviketeollisuus ja alkutuotanto; Seinäjoen seutukunta Kauppa; Helsingin seutukunta ja muut suuret kaupunkialueet

11 7 Kuva 4. Väestön kokonaismuutos vuosina ja työpaikkojen määrän muutos vuosina (TEM, LVM, YM 2013). Kuva 5. Työllisten osuus koko väestöstä seutukunnittain vuonna 2010 ja taajamien välinen työssäkäynti vuonna 2009 (TEM, LVM, YM 2013).

12 8 3.3 Infrastruktuuri Suomikäytävän henkilö- ja tavaraliikenteen rataosuus on yhteensä noin 810 km. Tästä neliraiteinen osuus on noin 3 %, kaksiraiteinen osuus noin 30 % ja yksiraiteinen osuus noin 67 %. Neliraiteinen osuus sijaitsee Helsingin ja Keravan välillä. Kaksiraiteisia rataosuuksia on Keravan ja Tampereen välillä sekä Seinäjoen seudulla. Kokkolan ja Ylivieskan välinen kaksoisraide valmistuu vuonna Rata on suojastettu, kauko-ohjattu ja varustettu kulunvalvonnalla. Rataosa Helsinki Laurila on sähköistetty, mutta sähköistys puuttuu väliltä Laurila Tornio. (Liikennevirasto 2014a, Liikennevirasto 2014d). Tieverkon pituus on yhteensä noin 730 km, josta moottoriteiden osuus on noin 30 %, moottoriliikenneteiden osuus noin 5 % ja muiden maanteiden osuus noin 65 %. Moottoritieosuudet sijaitsevat välillä Helsinki Lusi, Jyväskylän ja Oulun seuduilla sekä välillä Maksniemi Tornio. Moottoriliikennetiet sijaitsevat Jyväskylän ja Oulun seuduilla. Tieverkon nopeusrajoitukset vaihtelevat pääosin km/h välillä ja päällysteen leveys noin 6 21 metrin välillä. (Liikennevirasto 2014a). Saimaan alueen syväväylästön kokonaispituus on yhteensä noin 780 km. Sen kulkusyvyys on vähintään 4.2 metriä ja siltojen alikulkukorkeus 5.25 metriä. Syväväyläaluksen maksimipituus koko verkolla on yli 85 metriä (Saimaan kanavassa 82 metriä) ja maksimilasti tonnia. Jokiliikenteen tietopalvelun RIS-järjestelmää ei ole rakennettu syväväyläverkolle. (Liikennevirasto 2014f, Merenkulkulaitos 2008). Kuva 6. Suomikäytävän tie- ja rataverkon ominaisuuksia sekä Saimaan sisävesiverkosto, Saimaan kanava ja tärkeimmät syvävesisatamat (Liikennevirasto 2014a, Merenkulkulaitos 2008).

13 9 Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Kuva 7. Suomikäytävän tieyhteyden nopeusrajoitukset (Liikennevirasto 2014a). Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Kuva 8. Suomikäytävän tieyhteyden päällysteen leveys (Liikennevirasto 2014a). 3.4 Liikenne ja kuljetukset Tavaraliikenteen nykytila Tavaraliikenteessä rataverkon merkitys korostuu etenkin pohjoisessa. Rataosa Kokkola Oulu on Suomen toiseksi kuormitetuin rataosuus miljoonan tonnin vuosittaisilla kuljetusmäärillä (kuva 9). Rataosalla Riihimäki Tampere vuosittaiset kuljetusmäärät ovat miljoonaa tonnia. Noin kolmannes Venäjän transitoliikenteestä Suomen rataverkolla (2 3 miljoonaa tonnia) kuljetetaan välillä Kokkola Oulu. (Liikennevirasto 2014a). Maantieliikenteen osuus tavaraliikenteessä on kasvanut jatkuvasti. Maantieliikenteessä suurimmat kuljetusmäärät ovat välillä Helsinki Äänekoski ja Oulun ympäristössä (kuva 9). Raskaan liikenteen ajoneuvojen määrä nousee yli välillä Helsinki Heinola sekä Jyväskylän ja Oulun seuduilla. Raskaan liikenteen osuus on suuri kaupunkiseutujen ulkopuolella. Tieosilla Jyväskylä Oulu ja Oulu Kemi raskaan liikenteen osuus nousee enimmillään yli 20 prosentin. Tornio Haaparanta rajanylityspaikka on yksi Skandinavian vilkkaimmista maarajanylityspai-

14 10 koista, jossa rekisteröitiin vuonna 2012 yhteensä noin 3.6 miljoonaa ajoneuvoa. (Liikennevirasto 2014a, Tulli 2014). Saimaan (Vuoksen) vesistöalueen tavaraliikenne on vaihdellut 2000-luvulla noin miljoonan tonnin välillä ollen vuonna 2013 yhteensä noin 2.8 miljoonaa tonnia. Tavaraliikenne Saimaan kanavan kautta on 2000-luvulla ollut parhaimmillaan yli 2 miljoonaa tonnia, mutta vuonna 2013 kuljetusmäärät olivat miljoonaa tonnia. (Liikennevirasto 2014f). Saimaan alueen satamista Vuoksen satama (Imatra) kuuluu ydinverkkoon. Jotta sisävesisatama olisi osa kattavaa verkkoa, sataman vuotuinen liikennemäärä täytyy ylittää tonnia. Ainoa Saimaan alueen satama, jonka liikennemäärä täyttää tämän vaatimuksen, on Vuoksen satama. Kuva 9. Suomikäytävän tavaraliikenteen kuljetusvirrat tie- ja rataverkolla vuonna 2013 (Liikennevirasto 2014a, Liikennevirasto 2014f). Suomen ulkomaankaupan kuljetukset olivat vuonna 2012 yhtensä noin 105 miljoonaa tonnia, josta merikuljetusten osuus oli noin 90 prosenttia ja maantiekuljetusten osuus noin 10 prosenttia (Liikennevirasto 2014a, kuva 10). Ulkomaankaupan kannalta tärkeimpiä merisatamia ovat Kilpilahti/Sköldvik (öljysatama) HaminaKotka (metsäteollisuus, kemikaalit ja transito) Helsinki (yleissatama) Kokkola (malmit ja rikasteet, transito) Rauma (metsäteollisuus)

15 11 Naantali (öljysatama) Raahe (terästeollisuus) Kuva 10. Ulkomaan tavaraliikenne satamittain vuonna 2013 (Liikennevirasto 2014a). Etelä-Suomen isot satamat palvelevat koko Suomen yritystoiminnan ulkomaankauppaa (kuva 11). Suomen satamien takamaaselvityksen (2014g) mukaan Suomikäytävällä on merkittävä rooli näissä kuljetuksissa. Rautatiekuljetusten merkitys Suomikäytävällä korostuu etenkin välillä Oulu Kokkola ja tiekuljetuksissa Keski- sekä Etelä-Suomessa. Tuontikuljetuksissa tiekuljetukset ovat hallitsevia alle 300 km kuljetuksissa, joista suurin osa painottuu Kaakkois- ja Etelä-Suomeen. Vientikuljetuksissa tiekuljetukset hallitsevat alle 100 km kuljetuksissa, mutta km pituisissa kuljetuksissa tie- ja rautatiekuljetukset yhtä tärkeitä. Pituuksiltaan km kuljetukset painottuvat Kaakkois-, Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomeen.

16 12 Kuva 11. Suomen satamien vienti- ja tuontikuljetukset tie- ja rataverkolla (Liikennevirasto 2014g) Tavaraliikenne-ennusteet Liikenneviraston valtakunnallisessa tieliikenne-ennusteessa (2014i) arvioitiin liikenteen kehittymistä maakunnittain ja pääväylittäin vuoteen Valtatielle 4 tehtiin oma ennuste maakunnittain sekä keskimääräiselle vuorokausiliikenteelle (KVL) että raskaan liikenteen keskimääräiselle vuorokausiliikenteelle (KVLRAS). Ennusteen mukaan raskaan liikenteen kasvukertoimet vuoden 2013 ja 2030 vaihtelevat 10 ja 15 prosentin välillä (kuva 12). Ennusteen suurimmat epävarmuustekijät liittyvät sekä henkilö- että tavaraliikenteessä bruttokansantuotteen kehittymiseen. Kuorma-autojen keskimääräisellä kuorman painolla on vaikutusta raskaan liikenteen määrään, mutta tieliikenteen kokonaissuoritteen kannalta merkitys on vähäinen.

17 13 Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Kuva 12. Keskimääräinen vuorokausiliikenne sekä raskaan liikenteen keskimääräinen vuorokausiliikenne Suomikäytävän tieverkolla vuonna 2013 sekä ennuste vuodelle 2030 (Liikennevirasto 2014i). Liikenneviraston rataverkon tavaraliikenne-ennusteessa 2035 (2014c) arvioitiin rataverkon tavaraliikenteen kehittymistä rataosittain vuosille 2025 ja Perusennusteen mukaan Suomikäytävän rataverkon rataosien kuljetusmäärät kasvavat vuodesta 2013 yhteensä noin 7 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, jonka jälkeen kokonaisliikennemäärät laskevat muutaman prosentin vuoteen 2035 (kuva 13). Rataosalla Helsinki Tampere kasvu välillä on noin 16 prosenttia, rataosalla Tampere Oulu noin 1 prosentti, rataosalla Oulu Kemi noin 4 prosenttia ja rataosalla Kemi Tornio jopa noin 100 prosenttia. Rataosalle Tornio Haaparanta ei laadittu erikseen ennustetta, mutta kuljetusmäärien arvellaan pysyvän nykyisellä tasolla tai hiukan laskevan. Rataverkon tavaraliikenne-ennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät Venäjän ja Suomen välisiin kuljetuksiin ja transitoliikenteeseen. Näihin vaikuttavat mm. taloudelliset muuttujat, Venäjän politiikka sekä Suomen kauttakulkureitin kilpailukyky suhteessa Venäjän ja Baltian satamien sekä muun väyläinfrastruktuurin kilpailukykyyn. Suomen sisäisessä liikenteessä merkittävimmät epävarmuudet liittyvät metsäteollisuuden ja kaivostuotannon kehittymiseen sekä niissä käytettäviin reitteihin ja kuljetustapoihin. Perusennusteessa ei ole huomioitu esimerkiksi kuljetusmääriltään merkittävimpien uusien kaivoshankkeiden Soklin ja Hannu-

18 14 kaisen mahdollisia kuljetuksia. Maksimiskenaariossa koko rataverkon tavaraliikenteen ennuste on noin 20 prosenttia korkeampi kuin perusennusteessa. Tästä merkittävä osa kohdistuisi Suomikäytävän rataverkolle. (Liikennevirasto 2014c). Kuva 13. Suomikäytävän rataverkon tavaraliikenteen kuljetusvirrat vuonna 2013 ja perusennusteen mukaiset muutosprosentit rataosittain vuoteen 2025 sekä koko Suomen rataverkon kuljetusennuste vuodelle 2025 (1000 nettotonnia) (Liikennevirasto 2014c) Henkilöliikenteen nykytila Suomikäytävän rataverkolla välillä Helsinki Riihimäki on tiheä tarjonta lähijunaliikenteessä. Rataosa Helsinki Tampere on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosa miljoonalla vuosittaisella matkustajalla ja Tampere Seinäjoki Oulu puolestaan yksi tiheimmin liikennöidyistä yksiraiteisista rataosista Suomessa miljoonalla vuosittaisella matkustajalla. (kuva 14, Liikennevirasto 2014a)

19 15 Kuva 14. Henkilöliikenteen matkustajamäärät erikseen Suomikäytävän rataverkolla sekä koko Suomen rataverkolla vuonna 2013 (Liikennevirasto 2014a). Maantieliikenteessä suurimmat liikennemäärät löytyvät välillä Helsinki Lahti sekä Oulun ja Jyväskylän seuduilla, jossa keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) ylittää ajoneuvon rajan (kuvat 15 ja 16). Pitkänmatkaisen liikenteen osuus on suuri koko tieverkolla suuria kaupunkiseutuja lukuun ottamatta. Välillä Jyväskylä Oulu pitkänmatkaisen liikenteen osuus koko liikenteestä on enimmillään noin 90 prosenttia. (Liikennevirasto 2014a, Liikennevirasto 2013b).

20 16 Kuva 15. Keskimääräinen vuorokausiliikenne, raskaanliikenteen osuus sekä pitkänmatkaisen liikenteen osuus koko liikenteestä valtatiellä 4 (Liikennevirasto 2014a, Liikennevirasto 2013b). Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Kuva 16. Keskimääräinen vuorokausiliikenne ja raskaiden ajoneuvojen keskimääräinen vuorokausiliikenne valtatiellä 4 (Liikennevirasto 2014a). Saimaan koko vesistöalueen henkilöliikennettä seurataan vain muutamilla sulkukanavilla, mikä ei anna oikeaa kuvaa koko vesialueen henkilöliikennemääristä. Saimaan kanavan matkustajaliikennemäärissä on ollut suurta vaihtelua viimeisten vuosikymmenten aikana, mikä johtuu suurelta osin Viipurin risteilyjen viisumikäytännöistä. Tällä hetkellä risteilyllä on viisu-

21 17 mivapaus, joka myönnettiin vuonna Vuonna 2013 matkustaja-alusliikenteessä Saimaan kanavan läpi kulki yli matkustajaa. (Liikennevirasto 2014f). Suomikäytävän vaikutusalueen merkittävimmät lentoasemat ovat Helsinki-Vantaa, Tampere, Jyväskylä, Kokkola-Pietarsaari, Oulu ja Kemi-Tornio. Näiden yhteenlaskettu matkustajamäärä oli vuonna 2013 noin 16.8 miljoonaa, mikä on lähes 90 % koko maan lentoasemien matkustajamääristä. (Finavia 2014). Taulukko 1. Suomen lentoasemien matkustajamäärät vuonna 2013 (Finavia 2014). LENTOASEMA 2013 Helsinki Oulu Tampere Rovaniemi Turku Vaasa Kuopio Kittilä Ivalo Joensuu Lappeenranta Kuusamo Kajaani Kokkola-Pietarsaari Kemi-Tornio Mariehamn Jyväskylä Pori Enontekiö Savonlinna Varkaus Yhteensä Henkilöliikenne-ennusteet Liikenneviraston valtakunnallisessa tieliikenne-ennusteessa (2014i) arvioitiin liikenteen kehittymistä maakunnittain ja pääväylittäin vuoteen Ennusteen mukaan liikenteen kasvukertoimet valtatiellä 4 vuoden 2013 ja 2030 välillä ovat prosenttia (kuva 12). Ennusteen suurimmat epävarmuustekijät liittyvät sekä henkilö- että tavaraliikenteessä bruttokansantuotteen kehittymiseen. Liikenneviraston Liikenneolosuhteet selvityksessä (2011) laadittiin rautatieliikenteen ennustetarkasteluja vuodelle Selvitys sisälsi useita eri skenaarioita henkilöliikenteen kehittymisestä. Vaihtoehdon B mukaan, joka sisälsi merkittäviä henkilökaukoliikenteeseen vaikuttavia hankkeita (mm. Pisararata, Lentorata (Helsinki-Vantaan-lentoaseman kaukoliikenneyhteys), Espoo Lohja Salo-rata, Pietarin yhteyden kehittäminen ja merkittäviä nopeudennostoja Helsingistä muualle Suomeen), Suomikäytävän rataosien yhteenlaskettu matkustajamäärä kasvaa vuodesta 2010 vuoteen 2030 noin 40 prosenttia (kuva 17). Rataosalla Helsinki Tampere kasvu on noin 38, Tampere Oulu noin 39 ja Oulu Kemi noin 50 prosenttia.

22 18 Kuva 17. Matkustajamäärien muutokset rataverkolla vuonna 2035 verrattuna vuoden 2010 tilanteeseen vaihtoehdossa B (1000 kaukojunamatkaa/vuosi) (Liikennevirasto 2011).

23 19 4 Suomikäytävän tekninen tavoitetila vuonna TEN-T-verkkojen kehittämisen yleiset periaatteet Suomi on sitoutunut korkealuokkaisiin ja kustannustehokkaisiin TEN-T-verkkoihin. TEN-Tverkon pitkän aikavälin kehittämisen tulee perustua liikenneverkon aitoon kehittämistarpeeseen ja välttää yli-investointeja. Verkon kehittämistä ajatellen on huomioitava, että rahoitus on pääosin kansallista ja vain osa (investointeja koskien keskimäärin prosenttia) verkon rahoituksesta tulee CEF-rahoituksesta. Siksi hankkeita ei kannata toteuttaa vain TEN-Ttuen toivossa, vaan liikenneverkon kehittäminen tulee määrittää kansallisen tarpeen mukaan. Tarpeet tulee tutkia ja ne voivat kohdistua myös TEN-T-verkon ulkopuolelle. TEN-T-verkon kehittämisessä tulisi huomioida samat periaatteet kuin muussakin liikennepolitiikassa. Tavoitteena on siis hyödyntää olemassa oleva liikenneverkko tehokkaasti ja täysimääräisesti sekä ratkaista siinä esiin tulevat ongelmat. TEN-T-verkon kehittämisen ei tulisi lähteä ainoastaan suurten investointien toteuttamisesta, jos ne eivät ole erittäin hyvin perusteltavissa ja vastaa aitoon tarpeeseen. On syytä huomioida, että maankäytön ratkaisuilla voidaan vaikuttaa merkittävästi liikkumis- ja kuljetustarpeisiin ja sitä kautta liikenneverkon palvelutasoon ja kehittämistarpeisiin. TEN-T-verkon investointien rahoituksen yleisperiaatteet ovat seuraavat; - investointien tulee perustua liikennetarpeeseen ja välttää yli-investointeja, - rahoitus kohdistetaan ensisijaisesti jo olemassa olevaan infrastruktuuriin, sen ylläpitoon ja parantamiseen - investoinnit syntyvät tarpeesta, - palvelutason ei tarvitse olla yhtenäinen, tehdään täsmätoimia, - tarkasteltava koko liikennejärjestelmän kehittämistä, ei vain TEN-T verkkoa ja - rahoitus perustuu laadittavaan kehittämissuunnitelmaan. Suomikäytävän tie- ja rataverkolle tehtiin jaksottelu yhteysvälin roolin, ominaisuuksien ja liikennemäärien perusteella (kuva 18). Lisäksi jaksottelun määrittelyssä hyödynnettiin aikaisempia selvityksiä ja kannanottoja; tieverkon osalta etenkin Liikenneviraston (2014j) valtatien 4 palvelutasolähtöistä kehittämisselvitystä. Jaksottelun jälkeen kullekin jaksolle määritettiin tekninen tavoitetaso perustuen Liikenneviraston näkemyksiin TEN-T-verkon kehittämisen yleisistä periaatteista sekä valtatien 4 palvelutasolähtöiseen kehittämisselvitykseen. Esityksiä voidaan myöhemmin hyödyntää Suomikäytävän kehittämistoimenpiteiden tarpeellisuuden ja vaiheistuksen määrittämisen tukena. Liikenneviraston Valtatien 4 palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys (2014j) ja Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva 2035 (2013a) sekä muutamien muiden selvitysten perusteella arvioitiin karkealla tasolla Suomikäytävän toteuttamiskustannuksia esitettyjen tavoitteiden mukaiseksi. Kokonaiskustannukset ovat miljardia euroa, josta tiehankkeiden osuus on , ratahankkeiden ja sisävesihankkeiden 0.1 miljardia euroa.

24 20 Kuva 18. Suomikäytävän tie- ja rataverkon jaksottelu. 4.2 Tieverkon jaksottelu ja tekninen tavoitetila 2030 TEN-T-ydinverkon osalta Suomen tulkinta tieverkolla on korkeatasoinen valtatie. Ydinverkon valtateillä (expressteillä) kaksikaistainen tieosuus voi vuorotella säännöllisin välein keskikaiteellisen ohituskaistatien kanssa. Ydinverkon suunnitteluperiaatteet ovat: kysynnän mukaan yksi- tai kaksiajoratainen tie, tarvittaessa yksiajorataisilla osuuksilla ajosuuntien erottelu, nopeus km/h (pistekohtaisesti 60 km/h), pysähtyminen ja pysäköinti kielletty, ei tasoristeyksiä, järjestetyt (kontrolloidut) liittymät, ammattiliikenteen parkkipaikat, tiedotusta ja liikkumisen hallintaa. Vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkaus/latauspisteet toteutetaan ensisijaisesti markkinaehtoisesti kaupallisten tms. toimintojen yhteyteen. Seuraavassa on esitetty Suomikäytävän tieverkon jaksottelu, nykytila sekä esitys tavoitetilasta. Nopeusrajoitusten osalta on esitetty tavoitetila kesärajoituksille. On kuitenkin syytä huomioida, että noin viisi kuukautta vuodessa, mikä vastaa noin 35 prosenttia suoritteesta, ajetaan alemmilla talvinopeusrajoituksilla (Keski-Suomen ELY-keskus).

25 21 1. Helsinki Lusi Nykytilanne; 2+2-kaistainen moottoritie, nopeusrajoitus km/h, eritasoliittymiä, osittain telematiikkaa (Helsingissä tie kaupunkirakenteessa) Tavoite; 2+2-kaistainen moottoritie, nopeusrajoitus 120 km/h, eritasoliittymät, telematiikka (Helsingissä tie kaupunkirakenteessa) 2. Lusi Toivakka Nykytilanne; 1+1-kaistainen valtatie, ohituskaistoja, nopeusrajoitus km/h, pääosin tasoliittymiä Tavoite; ohituskaistatie, nopeusrajoitus 100 km/h, tasoliittymissä nopeusrajoitus 80 km/h, eritasoliittymiä, kontrolloituja tasoliittymäjärjestelyjä, yksityistieeritasoliittymiä 3. Toivakka Vaajakoski Nykytilanne; moottoriväylä, ohituskaistoja, nopeusrajoitus 100 km/h Tavoite; moottoriväylä, nopeusrajoitus 100 km/h, eritasoliittymiä 4. Vaajakoski Äänekoski Nykytilanne; 2+2-kaistainen moottoritie Jyväskylän kohdalla, nopeusrajoitus 100 km/h (keskustan kohdalla lyhyt jakso 2+2-kaistainen valtatie, nopeusrajoitus 70 km/h), muualla 1+1-kaistainen valtatie (nopeusrajoitus km/h), Vaajakoskella kiertoliittymiä, nopeusrajoitus km/h, eritaso- ja tasoliittymiä Tavoite; 2+2-kaistainen moottoritie, nopeusrajoitus 100 km/h, eritasoliittymät, telematiikka Jyväskylän kohdalla lyhyt jakso 2+2-kaistaista valtatietä, nopeusrajoitus 70 km/h Vehniä Äänekoski välillä 2+2-kaistainen valtatie, nopeusrajoitus 100 km/h 5. Äänekoski Liminka Nykytilanne; 1+1-kaistainen valtatie, ohituskaistoja, nopeusrajoitus km/h, taajamien kohdalla nopeusrajoitus km/h, eritaso- ja tasoliittymiä Tavoite; ohituskaistatie, nopeusrajoitus 100 km/h, tasoliittymissä nopeusrajoitus 80 km/h, eritasoliittymiä, kontrolloituja tasoliittymäjärjestelyjä, yksityistieeritasoliittymiä Viitasaaren, Pulkkilan, Pihtiputaan ja Temmeksen kohdilla tie edelleen taajamarakenteen läpi Kärsämäelle ja Ala-Temmekseen ohitustie 6. Liminka Ii Nykytilanne; 2+2-kaistainen moottoritie Oulun kohdalla (nopeusrajoitus 100 km/h), 1+1-kaistainen moottoriliikennetie Oulun pohjoispuolella (nopeusrajoitus 100 km/h), muualla 1+1-kaistainen valtatie (nopeusrajoitus km/h), Iissä kiertoliittymiä ja nopeusrajoitus 60 km/h, eritaso- ja tasoliittymiä Tavoite; Oulun ydinalueella 3+3-kaistainen moottoritie, Haukiputaan eteläpuolella 2+2-kaistainen moottoritie ja pohjoispuolella jatkuva ohituskaistatie, nopeusrajoitus 100 km/h, eritasoliittymät, telematiikka Iihin ohitustie 7. Ii Simon Maksniemi Nykytilanne; 1+1-kaistainen valtatie, nopeusrajoitus km/h, Simossa ohituskaistaosuus, tasoliittymiä Tavoite; ohituskaistatie, nopeusrajoitus 100 km/h, tasoliittymissä nopeusrajoitus 80 km/h, eritasoliittymiä, kontrolloituja tasoliittymäjärjestelyjä, yksityistieeritasoliittymiä 8. Simon Maksniemi Haaparanta Nykytilanne; 2+2-kaistainen moottoritie (nopeusrajoitus km/h), eritasoliittymiä, telematiikkaa, Tornion kohdalla 2+2-kaistainen valtatie (nopeusrajoitus 60 km/h), kierto- ja liikennevalo-ohjattuja liittymiä, valtakunnan rajalla nopeusrajoitus 30 km/h Tavoite; 2+2-kaistainen moottoritie (nopeusrajoitus km/h), eritasoliittymät, telematiikka, Tornion kohdalla 2+2-kaistainen valtatie (nopeusrajoitus 60 km/h), val-

26 22 takunnan rajalla nopeusrajoitus 30 km/h, kiertoliittymiä, liikennevalo-ohjattuja liittymiä 4.3 Rataverkon jaksottelu ja tekninen tavoitetila 2030 Suomen TEN-T-ydinrataverkko voidaan tulkita erillään olevaksi muusta EU:n TEN-Tydinverkosta. Tästä syystä ydinverkon vaatimuksia ei sovelleta pakottavasti. Lähtökohtana suunnittelussa on, että olemassa oleva raideleveys (1524 mm) säilytetään. Samasta syystä TEN-T-ydinverkolle asetettu mitoitusjunapituus 740 metriä ei koske Suomea ja Suomikäytävän mitoitusjunapituustavoitteeksi esitetään 725, 740 tai 925 metriä rataosasta riippuen. Tämän lisäksi Suomikäytävän koko rataverkolle esitetään seuraava yleinen tavoitetila; Suomikäytävän koko rataverkolle määritettiin seuraava yleinen tavoitetila; Tavaraliikenteen nopeus 100 km/h akselipainolla 22.5 tn tai 25 tn Henkilöliikenteen nopeus km/h Asemilla ja ratapihoilla nopeusrajoitusta voidaan tarvittaessa laskea Sähköistys ERTMS Seuraavassa on esitetty rataverkon jaksottelu, nykytila sekä rataosakohtainen esitys tavoitetilasta: 1. Helsinki Tampere Nykytilanne; 2 4 raidetta, akselipaino 25 tn, henkilöliikenteen nopeus km/h (Helsinki 80 km/h), tavaraliikenteen nopeus 100 km/h Tavoite; Helsinki Riihimäki 4 raidetta, Riihimäki Tampere 2 raidetta + lisäraideosuuksia tai lisää kohtauspaikkoja, henkilöliikenteen nopeus 200 km/h (Helsinki 80 km/h) 2. Tampere Seinäjoki Nykytilanne; 1 2 raidetta, akselipaino 22.5 tn, henkilöliikenteen nopeus km/h (radan kunnosta johtuvia erillisiä nopeusrajoituksia), tavaraliikenteen nopeus 100 km/h Tavoite; 1 2 raidetta + tarpeen mukaan lisäraideosuuksia, akselipaino 25 tn, henkilöliikenteen nopeus 200 km/h. Selvitetään Tampereen läntisen oikoradan tarve 3. Seinäjoki Oulu Nykytilanne; 1 2 raidetta, akselipaino 22.5 tn (Seinäjoki Oulu II-vaiheen valmistumisen jälkeen 25 tn), henkilöliikenteen nopeus km/h (radan kunnosta johtuvia erillisiä nopeusrajoituksia), tavaraliikenteen nopeus 100 km/h Tavoite; 1 2 raidetta + tarpeen mukaan lisäraideosuuksia, akselipaino 25 tn, henkilöliikenteen nopeus 200 km/h, välillä Kokkola Oulu 925 m junan liikennöinti mahdollinen 4. Oulu Kemi Nykytilanne; 1 raide, akselipaino 22.5 tn, henkilöliikenteen nopeus 140 km/h, tavaraliikenteen nopeus 100 km/h Tavoite; 1 raide + mahdollisia lisäkohtauspaikkoja tarpeen mukaan, henkilöliikenteen nopeus 160 km/h 5. Kemi Tornio (Ruotsin raja) Nykytilanne; 1 raide, akselipaino 22.5 tn, henkilöliikenteen nopeus 120 km/h, tavaraliikenteen nopeus 100 km/h (Tornio 40 km/h), Laurila Haaparanta sähköistämätön Tavoite; 1 raide, henkilöliikenteen nopeus 140 km/h, rataosan Laurila Torniovaltakunnan raja sähköistys

27 Saimaan alueen syväväylästön tekninen tavoitetila Saimaan alueen syväväylästö on ainut sisävesialue Suomessa, joka on osa TEN-Tydinverkkoa. Syväväylästö täyttää jo nykyään ydinverkolle asetetut tavoitteet leveyden, siltojen alikulkukorkeuksien, lastauskykyvaatimusten ja alusten pituuksien osalta. Sisävesialueet on lisäksi varustettava RIS:llä (River Information System - jokiliikenteen tietopalvelu), jossa jaetaan tietoa mm. vedenkorkeuksista, sääolosuhteista ja liikenteestä. RIS määritetään pakolliseksi maille, joiden sisävesiverkko on yhteydessä toisen jäsenvaltion sisävesiverkkoon. Siten RIS ei ole Suomelle pakollinen ja sitä ei ole rakennettu. Saimaalla olisi tilausta hieman vastaavanlaiselle järjestelmälle, joka olisi räätälöity alueen olosuhteisiin. Aluksille annettavat palvelut paranisivat, kun niille tarjotaan ajantasaista tietoa liittyen turvallisuuteen, sujuvaan liikkumiseen satamasta toiseen ja kanavassa, aikataulutukseen ruuhkien estämiseksi yms. jota ei mahdollisesti olisi suoraan VTS:stä saatavilla. Nykytilanne; kulkusyvyys min. 4.2 m siltojen alikulkukorkeus min m aluksen pituus min. 85 m Tavoite; kulkusyvyys min. 4.2 m siltojen alikulkukorkeus min m aluksen pituus min. 85 m

28 24 5 Suomikäytävän infrastruktuurin tilanne Työssä tehtiin analyysi Suomikäytävän tie- ja rataverkon kunnosta ja kapasiteetin riittävyydestä suhteessa kappaleessa 4 asetettuun tavoitetilaan (kuva 19). Analyysin perusteella yhteysväli tai kohta merkittiin vihreäksi, mikäli infrastruktuuri on kunnossa ja vastaa nykyisiä sekä lähitulevaisuuden tarpeita keltaiseksi, mikäli infrastruktuurin kunnossa tai kapasiteetissa on lieviä puutteita punaiseksi, mikäli infrastruktuurin kunnossa tai kapasiteetissa on selviä puutteita Analyysin perusteella Suomikäytävän rataverkosta noin 26 prosenttia on kunnossa, 43 prosentin osuudella löytyy lieviä puutteita ja 31 prosentin osuudella merkittäviä puutteita. Tieverkon osalta kunnossa on noin 27 prosenttia on kunnossa, 46 prosentin osuudella löytyy lieviä puutteita ja 27 prosentin osuudella merkittäviä puutteita. Seuraavassa on analyysin tulokset sekä lyhyet perustelut. 5.1 Tieverkko Analyysissä on huomioitu mm. Vt 4 (E75) välillä Heinola Jyväskylä Oulu Haaparanta; Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys tulokset (Liikennevirasto 2014j). Helsinki Tornio - Helsinki Lusi vihreä/punainen (täyttää pääosin tavoitteet, Pääkaupunkiseudulla kapasiteettipuutteita) - Lusi Toivakka punainen/keltainen (paikallisia kehittämistarpeita, Hartola Joutsa väli kapea ja paljon nopeusrajoituksia) - Toivakka Vaajakoski vihreä (täyttää pääosin tavoitteet) - Vaajakosken kohta punainen (kapasiteettipuutteita, 60 km/h nopeusrajoituksia) - Jyväskylän kohta keltainen (kapasiteettipuutteita liittymissä, maankäyttömuutokset aiheuttavat muutostarpeita liittymissä) - Kirri Äänekoski + Äänekosken kohta punainen (kapasiteettipuutteita, liikenneturvallisuusongelmia, liittymissä välityskykyongelmia ja 60 km/h nopeusrajoituksia) - Äänekoski Liminka keltainen (paikallisia parantamistarpeita, taajamien kohdalla km/h nopeusrajoituksia). - Liminka Oulu Kaakkuriin saakka vihreä (täyttää pääosin tavoitteet) - Oulu Maksniemi punainen (Moottoritie ulottuu Haukiputaalle asti, mutta sillä on kapasiteettipuutteita. Muualla liikennemäärät ja etenkin raskaan liikenteen osuudet ovat suuria, erityisesti Iin taajaman kohta on ongelmallinen (kiertoliittymiä, 60 km/h nopeusrajoitus), taajamien kohdalla km/h nopeusrajoitus, liikenneturvallisuuspuutteita, Simossa noin 5 km ohituskaistaosuus on kunnossa). - Maksniemi Tornio Haaparanta vihreä (täyttää pääosin tavoitteet)

29 Rataverkko Analyysissä on huomioitu mm. Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva selvityksen tulokset (Liikennevirasto 2013a). Helsinki Tornio - Helsinki Kerava Riihimäki punainen (kapasiteettiongelmia ja kehittämistarpeita) o Helsingin, Pasilan ja Riihimäen ratapihat on luokiteltu henkilöliikenteessä valtakunnallisesti tärkeiksi ratapihoiksi (luokka 1) ja Riihimäki tavaraliikenteen alueelliseksi järjestelyratapihaksi (luokka 2b). Helsingin, Tikkurilan ja Riihimäen henkilöliikenteen ratapihat on lisäksi luokiteltu merkittävää kehittämistä edellyttäviksi ratapihoiksi. Riihimäki on yksi turvallisuusviraston nimeämästä VAK -ratapihasta. o Liikenneviraston selvityksen mukaan Pasilassa on puutteita henkilöliikenteen laiturimäärissä. Pahin pullonkaula on kuitenkin Helsingin ratapihan kapasiteetti. Riihimäellä on kolmioraidetarve, asetinlaitteen uusimistarpeita ja puutteita henkilöliikenteen laiturikorkeuksissa. o Helsinki Riihimäki yhteyden kapasiteetin lisääminen sisältäen mm. Tikkurilan raidemuutokset (rakenteilla), Riihimäen henkilöratapihan suuret muutokset ja Hyvinkään vaihdemuutokset lähellä asemaa, Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen sisältäen mm. Helsingin ratapihan kehittämisen ja korvausinvestoinnit sekä Pasilan lisäraiteen rakentaminen, on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin I. Helsingin ratapihan asetinlaitteen uusiminen ja sähköistyksen muutokset sekä Riihimäen tavaraliikenneratapihan muuttaminen nykyistä tarvetta vastaavaksi on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin III. - Riihimäki Tampere keltainen (jonkin verran kapasiteettipuutteita) o Liikenneviraston selvityksen mukaan Toijalassa on kolmioraidetarpeita. Ilman kolmioraidetta Riihimäen ja Turun suuntien välillä liikennöivät junat pitää kääntää Tampereen ruuhkaisella ratapihalla. Välillä Riihimäki Seinäjoki on asetinlaitteen uusimisja kehittämistarpeita, jotka liittyvät myös pienempiin ratapihoihin. o Lisäksi välillä Riihimäki Toijala on tarve lisätä molemminpuolisia kohtauspaikkoja ja välillä Toijala Tampere kohtauspaikkoja tai kolmas raide. - Tampereen kohta punainen (ratapiha merkittävä pullonkaula) o Tampere on luokiteltu tavaraliikenteen keskusjärjestelyratapihaksi (luokka 1), henkilöliikenteessä valtakunnallisesti tärkeäksi ratapihaksi (luokka 1) ja tavaraliikenteen terminaali merkittävää kehittämistä edellyttäväksi ratapihaksi. Lisäksi se on yksi turvallisuusviraston nimeämästä VAK -ratapihasta. o Liikenneviraston selvityksen mukaan ratapihalla on puutteita mm. henkilöliikenteen laiturimäärässä ja tavaraliikenteen raidepituuksissa. o Tavaraliikenteen tuloratapihan raiteiden jatkaminen ja ohitusraiteen rakentaminen sekä henkilöliikenteen uusi välilaituri, raiteisto- ja vaihdemuutokset sekä uusi käyttövalmiushuoltoraiteisto Naistenlahteen on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin I. - Tampere Seinäjoki punainen (yksiraiteiselle osuudella suuret junamäärät) o Liikenneviraston selvityksen mukaan välillä Riihimäki Seinäjoki on asetinlaitteen uusimis- ja kehittämistarpeita, jotka liittyvät myös pienempiin ratapihoihin. Yhtenäinen kuljetuskäytävä välillä Helsinki Oulu edellyttää 25 tn akselipainoa ja henkilöliikenteessä 200 km/h nopeusrajoitusta (Seinäjoki Oulu hankkeen II-vaiheen toteuttamisen jälkeen). - Seinäjoki Kokkola vihreä (Seinäjoki Oulu II-vaiheen valmistuttua tavoitteet pääosin täyttyvät) - Seinäjoki punainen (kapasiteettipuutteita ja kehittämistarpeita)

30 26 o Ratapiha on luokiteltu tavaraliikenteen alueelliseksi järjestelyratapihaksi (luokka 2b), henkilöliikenteessä valtakunnallisesti tärkeäksi ratapihaksi (luokka 1) sekä henkilöliikenteen ratapiha pienehköjä kehittämis- ja korvausinvestointeja edellyttäväksi ratapihaksi. o Liikenneviraston selvityksen mukaan ratapihalla on puutteita mm. raiteiston kunnossa ja henkilöliikenteen laiturimäärässä sekä -korkeuksissa. o Henkilöliikenteen laiturien korotus sekä raide- ja vaihdemuutokset on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin I. Tavaraliikenneratapihan muuttaminen nykyistä tarvetta vastaavaksi, on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin III. - Kokkolan ratapiha punainen (kapasiteettipuutteita ja kehittämistarpeita) o Ratapiha on luokiteltu tavaraliikenteen alueelliseksi järjestelyratapihaksi (luokka 2b), henkilöliikenteen tärkeäksi ratapihaksi (luokka 2) ja tavaraliikenteen ratapiha merkittävää kehittämistä edellyttäväksi ratapihaksi. Lisäksi Kokkolan ja Ykspihlajan ratapihat ovat turvallisuusviraston nimeämiä VAK -ratapihoja. o Liikenneviraston selvityksen mukaan ratapihalla on puutteita mm. tavaraliikenteen raidepituuksissa ja henkilöliikenteen laiturikorkeuksissa sekä kulkuyhteyksissä. Lisäksi osassa raiteistosta on kuntopuutteita. Ykspihlajassa on puutteita raiteiden määrässä. o Tankkauspaikan siirto Ykspihlajaan on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin I. Kokkola Ykspihlaja-kaksoisraiteen rakentaminen ja tasoristeysjärjestelyt, Kokkolan tavaraliikenteen ratapihan muutokset, Ykspihlajan väliratapihan ja tavararatapihan kehittäminen sekä Kokkolan henkilöliikenteen välilaiturin korotus, alikulku ja raiteistomuutokset, on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin II. - Kokkola Ylivieska vihreä (nykyiset ongelmat poistuvat kun kaksoisraide valmistuu) - Ylivieskan ratapiha punainen (kapasiteettipuutteita ja kehittämistarpeita) o Ratapiha on luokiteltu tavaraliikenteen raakapuuterminaaliksi (luokka 6) ja henkilöliikenteen tärkeäksi ratapihaksi (luokka 2). o Liikenneviraston selvityksen mukaan ratapihalla on puutteita mm. tavaraliikenteen raidepituuksissa ja raiteiston kunnossa sekä henkilöliikenteen laiturikorkeuksissa. Lisäksi ratapihalla on tarpeita 925 m sivuraiteelle. o Henkilöliikenteen reunalaiturin korotus, uusi välilaituri ja alikulku on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin II. - Ylivieska Oulu keltainen (jonkin verran kapasiteettipuutteita ja kehittämistarpeita) o Kempeleen uuden henkilöliikennepaikan rakentaminen on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin I. o Liikennemääriltään Suomen vilkkain yksiraiteinen rataosa (Kokkola Ylivieskakaksoisraiteen valmistumisen jälkeen), jolla on 925 m pitkiä tavarajunia ja 200 km/h henkilöliikennejunia. Yhteysvälin toimivuutta lisääviä toimenpidetarpeita ovat 925 m junien kohtauspaikkojen lisääminen sekä Oulun kolmioraiteen ja kaksoisraiteen rakentaminen Oulun eteläpuolelle (vähintään 4 km). Välille Liminka Oulu jää nykyisestä parantamishankkeesta huolimatta tärinäalueita. Tästä syystä raskaan tavaraliikenteen nopeuksia joudutaan laskemaan tärinäongelmien takia. - Oulun ratapiha punainen (kapasiteettiongelmia ja kehittämistarpeita) o Ratapiha on luokiteltu tavaraliikenteen järjestelyratapihaksi (luokka 2a) ja henkilöliikenteessä valtakunnallisesti tärkeäksi ratapihaksi (luokka 1). Tavaraliikenteen ratapiha on luokiteltu kiireellisiä korvausinvestointeja edellyttäväksi ratapihaksi ja henkilöliikenteen ratapiha pienehköjä kehittämis- ja korvausinvestointeja edellyttäväksi ratapihaksi. Lisäksi ratapiha on yksi turvallisuusviraston nimeämästä VAK -ratapihasta. o Liikenneviraston selvityksen mukaan Oulussa on puutteita mm. raiteiston kunnossa, turvalaitteissa, vaihteiden keskityksessä, henkilöliikenteen laiturimäärissä, - korkeuksissa ja -pituuksissa sekä vaihtoyhteyksissä. Lisäksi Oulussa on kolmioraidetarpeita idän ja etelänsuuntien välillä. Nykyään mm. Vartiuksesta Kokkolaan kulkevat

31 27 rikastejunat pitää kääntää Oulun Nokelan ratapihalla. Lisäksi rikastejunat pitää pilkkoa, mikäli Oulu Kokkola-välillä ei ole riittävän pitkiä kohtauspaikkoja. o Tavaraliikenteen Oulu Nokelan ja Oulu Tavara korvausinvestoinnit ja turvalaitevarustus sekä henkilöliikenteen korkean reunalaiturin pidennys IC- ja yöjunille sopivaksi ja välilaiturin korotus on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin I. - Oulu Laurila keltainen (kapasiteettipuutteita jos potentiaalisia kaivoskuljetuksia pohjoisesta suuntautuu rataosalle) - Laurila Tornio Haaparanta punainen (sähköistys puuttuu, Haaparannalla raideleveys vaihtuu) o Kemin tavaraliikenteen ratapiha on luokiteltu alueelliseksi järjestelyratapihaksi (luokka 2b) ja henkilöliikenteessä kaupallisen kohtaamisen mahdollistavaksi ratapihaksi (luokka 3a). o Liikenneviraston selvityksen mukaan henkilöliikenteen käyttövalmiushuoltovarustuksessa on puutteita. o Kemin henkilöliikenteen terminaalin laituripolkujen poisto, laiturimuutokset ja pääteasemaksi varustelu (vaihtoehtona Tornion kehittäminen pääteasemaksi) on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin II. o Vaikka kuljetusmäärät sähköistämättömällä rataosalla Laurila Tornio ovat pienet, mahdollinen henkilöliikenteen kehittäminen Suomen ja Ruotsin välillä edellyttää radan sähköistämistä. VR sekä Norrtåg ovat ilmaisseet mielenkiintonsa henkilöliikenteen kehittämiselle. Laurila Tornio on ainut TEN-T-ydinverkon sähköistämätön rataosa Suomessa. Ruotsin puolella on parannettu ja sähköistetty rata Haaparannalle (Haparandabanan). 5.3 Saimaan alueen syväväylästö Saimaan alueen syväväylästö täyttää TEN-T-ydinverkon leveys-, alikulkukorkeus- ja lastauskykyvaatimukset. Saimaan sisäisessä liikenteessä ei ole estettä käyttää 85 metrin alusta, mutta käytännössä Saimaan kanava on määrännyt käytettävän aluspituuden (Saimaan kanavan maksimialus on 82 metriä). RIS (jokiliikenteen tietopalvelu) ei ole Suomelle pakollinen ja sitä ei ole rakennettu. Syväväylästön infrastruktuurissa ei ole merkittäviä puutteita, mutta osa väylästön laitteista ja järjestelmistä on käyttöikänsä päässä ja edellyttää uusimista tai modernisointia. Taipaleen ja Konnuksen syväväyläsulkujen tekniset laitteet ja järjestelmät (mm. sähkönjakelu, sähköpääkeskukset, betonirakenteet jne.) edellyttävät korvausinvestointeja Kiinteät turvalaitteet edellyttävät peruskunnostusta. Kiinteiden valaistujen turvalaitteiden tekniikka edellyttää modernisointia ja turvalaitteiden kaukovalvonta yhdistämistä VTS -järjestelmään. RIS-järjestelmän sijaan Saimaan alueella olisi tilaus paikallisiin olosuhteisiin räätälöidylle Saimaa Information System ja ENSI -järjestelmälle, niiden laatimiselle ja jalkauttamiselle. Nykyiset vanhentuneet tiedonsiirtoyhteydet ja niihin liittyvät laitteistot edellyttävät päivittämistä IP -pohjaisiksi. ENSI-, RIS- ja älyverkkopalvelujen tukemiseksi tulisi tehdä varaus AIS- ja VHFtukiasemaverkon laajentamista varten. Lisäksi Saimaan syväväylän siirto Savonlinnan kohdalla sujuvoittaa tie- ja laivaliikennettä. Nykyisen lautan korvaaminen sillalla Hätivirrassa ja Vekaransalmella sekä Jännevirran sillan uusiminen on todettu kiireellisimmiksi syväväylästön ylittävistä siltahankkeista.

32 28 Kuva 19. Suomikäytävän tie- ja rataverkon kunnon ja kapasiteetin tilanne.

33 29 6 Yhteydet Suomikäytävältä pohjoiseen ja etelään Euroopan tulevaisuuden kilpailukyky on vahvasti kytköksissä TEN-T liikenneverkon saavutettavuuteen. Suomikäytävä (Bothnian Corridor) on osa EU:n määrittämää ydinverkkoa. Suomikäytävällä on strategisesti tärkeä rooli Suomen vientiteollisuudelle ja koko Suomen talouden kehitykselle. Se välittää alueellisen ja kansallisen liikenteen lisäksi myös kansainvälistä liikennettä, minkä takia on tärkeää turvata yhteydet Suomikäytävältä muualle Eurooppaan sekä Barentsin alueelle, jossa on tekeillä alueen runsaiden luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyviä mittavia investointeja. 6.1 Barentsin logistinen alue Barentsin alueen osalta kehitetään ensisijaisesti olemassa olevia tie- ja ratayhteyksiä. Ulkomaankaupan kuljetukset hoidetaan jatkossakin pääosin Perämeren ja muiden Suomen satamien kautta. Myös Pohjois-Suomen uudet kaivoshankkeet tulevat hyödyntämään pääosin olemassa olevia yhteyksiä Perämeren satamiin ja tuotantolaitoksiin. Jäämerelle on olemassa useita tieyhteyksiä, esimerkiksi Norjaan Kirkenesiin E75 ja mt 791 kautta, Skibotniin ja Tromssaan E8 kautta sekä Narvikiin E8 ja E10 kautta, ja Venäjälle Murmanskiin Raja-Joosepin ja Sallan raja-asemien kautta. On kuitenkin syytä huomioida, että osa yhteyksistä edellyttää kehittämistä. Suomen rataverkolta on yhteys Jäämerelle Norjaan Narvikiin Tornion kautta ja Venäjälle Murmanskiin Vartiuksen kautta. Narvikin yhteyden merkittävimmän pullonkaulan muodostaa Suomen ja Ruotsin erilaiset raideleveydet. Malmbanan Bodenin ja Narvikin välillä kärsii jo tällä hetkellä kapasiteettiongelmista. Lisäksi Pohjois-Ruotsissa on useita lupaavia kaivoshankkeita, jotka toteutuessaan kaksin- tai jopa kolminkertaistaisivat nykyiset kuljetusmäärät. Yhteys Murmanskiin ei tällä hetkellä ole käytännössä mahdollista Vartiuksen kautta Venäjän tariffipolitiikan takia. Lisäksi Murmanskin rata kärsii kapasiteettiongelmista ja ennusteiden mukaan radan kuljetusmäärät tulevat kasvamaan merkittävästi jo lähitulevaisuudessa. Suomessa on tutkittu useita uusia vaihtoehtoisia ratayhteyksiä Suomen nykyiseltä rataverkolta Jäämerelle. Viime vuosina näistä ovat nousseet esille etenkin yhteys Rovaniemeltä tai Kemijärveltä Kirkenesiin (uutta rataa linjauksesta riippuen noin km), Kolarista Skibotniin (uutta rataa noin 330 km), Kolarista Svappavaaraan ja edelleen Narvikiin (uutta rataa noin 150 km) ja Sallasta Kantalahteen ja edelleen Murmanskiin (uutta rataa noin 80 km ja nykyisen rataverkon kunnostamista noin 180 km). Uusien ratayhteyksien rakentaminen edellyttää vaihtoehdosta riippuen useiden miljoonien tonnien vuosittaisia kuljetusmääriä. Lisääntyvä kaupankäynti ja kanssakäyminen lisäävät lentoyhteyksien tarvetta. Tällä hetkellä Suomesta ei ole suoria lentoyhteyksiä Barentsin alueelle (poikkeuksena Helsinki Tromssa - yhteys, joka lennetään muutaman kuukauden ajan talvella). Ainoat lentoyhteydet Barentsin alueelle Suomesta ovat Helsingin ja naapurimaiden pääkaupunkien (Venäjällä myös Pietarin) kautta, mikä lisää matka-aikaa ja kustannuksia huomattavasti. Suomalaisten yritysten kilpailukyky Barentsin alueen suurhankkeissa edellyttää suorien lentoyhteyksien kehittämistä.

34 30 Kuva 20. Barentsin logistinen alue. Tornio-Haaparanta Tornio Haaparannan rajanylityspaikka on yksi Skandinavian vilkkaimmista maarajanylityspaikoista. Rajalla rekisteröidään vuodessa noin 3.6 miljoonaa ajoneuvoa. Ruotsissa tehtyjen selvitysten perusteella Haaparannan ratapihalla käsiteltävän tavaran määrä on vuosittain noin tonnia, josta noin 80 prosenttia kuljetetaan rajan yli. Rajan ylittävästä tavaraliikenteestä suuri osa koostuu metsä-, metalli- ja kemian teollisuuden tuotteista. Trafikverketin tekemässä liikenne-ennusteessa kuljetusmäärille odotetaan maltillista kasvua vuoteen 2030 mennessä. Henkilöliikenteessä Tornio ja Haaparanta tekevät yhteistyötä ja kaupungit ovat perustaneet yhteisen matkakeskuksen Haaparannan puolelle. Raideliikenteessä henkilöliikenneyhteyksiä ei ole toteutettu rajan yli. (Sweco 2014, Tulli 2014, Vectura 2010). Trafikverketin teettämässä selvityksessä (Sweco 2014) tutkittiin Tornion ja Haaparannan välisen liikenteen ja sen edellytysten kehittämistä. Selvityksessä Trafikverket teki seuraavat suositukset; Perustetaan erillinen terminaaliorganisaatio vastaamaan terminaalin kehittämisestä (riippumaton yritys). Trafikverket tilaa selvityksen uudesta siirtokuormaushallista, siirtokuormauksen kehittämisestä sekä opastuksen ja viitoituksen parantamisesta ratapihalle yhteistyössä Haaparannan kaupungin ja operaattorin (Green Cargo) kanssa. Liikennevirasto selvittää Laurila Tornio-radan sähköistyksen ja Tornion ratapihan kehittämisen edellytykset. Pohjoisen ulottuvuuden Liikenne- ja logistiikkakumppanuus (NDPTL) Pohjoinen ulottuvuus on kumppanuusmalli, jossa toteutetaan yhteistyötä neljän tasavertaisen kumppanin, Euroopan unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin välillä. Pohjoisen ulottuvuuden tavoitteena on käytännön yhteistyön avulla tukea vakautta, hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueella. Liikenne kuuluu pohjoisen ulottuvuuden kehittyviin painopistealoihin.

Suomikäytävä 1.9.2015

Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Valtatie 4. Mitä eväitä Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys antoi?

Valtatie 4. Mitä eväitä Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys antoi? Valtatie 4 Mitä eväitä Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys antoi? 23.10.2014 Mistä selvityksessä on kysymys? Käyttäjätarpeisiin pohjautuva tarkastelu lähes 600 km pitkälle yhteysvälille Työn keskeiset

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät Jaakko Ylinampa, johtaja ULKOMAANKAUPAN OSUUS SUOMEN BKT:N ARVOSTA 80% 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys Tekninen lautakunta 104 29.10.2014 Kaupunginhallitus 439 10.11.2014 Kaupunginhallitus 457 24.11.2014 E18 Turun kehätien kehittämisselvitys 737/10.05.01/2014 TEKLA 104 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe - AE 30 Pietari_(Finljandski) Helsinki asema 5:40:00 9:16:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 31 Helsinki asema Moskova_(Leningradski) 17:52:00 7:25:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 32 Moskova_(Leningradski) Helsinki

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen. Kari Ruohonen

Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen. Kari Ruohonen Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen Kari Ruohonen Radanpidon suurimmat investointikohteet 2010 KOLARI 146 M Ylläpito- ja korvausinvestoinnit 223 M Kehittämisinvestoinnit TORNIO KEMI ROVANIEMI OULU

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen

Lisätiedot

Tiehallinnon näkökulma

Tiehallinnon näkökulma 1 Ysiväylä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Tiehallinnon näkökulma Pääjohtaja Eero Karjaluoto Tiehallinto /ik 13.03.06 2 "PRO tie" -liikkeitä liikkeellä Monilla tiesuunnilla on eri tavoin järjestäytyneet

Lisätiedot

Botnian käytävä. pohjoinen yhteys

Botnian käytävä. pohjoinen yhteys Botnian käytävä pohjoinen yhteys TEN-T verkko ja Botnian käytävä Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Euroopan Unionin komission käynnistämän

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Ylijohtaja Matti Räinä Organisaatio 2012 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä Strategia Toiminnan ohjaus Suunnittelu Hankkeet Väylänpito

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot