n:o 43 Kuorinnasta Kuori-Juho -kuorimakoneella Kuori- Juho on kevyt, noin 250 kg painava, tavallisimmin traktorikäyttöinen,

Transkriptio

1 n:o 43 Kuorinnasta Kuori-Juho -kuorimakoneella Kuori- Juho on kevyt, noin 250 kg painava, tavallisimmin traktorikäyttöinen, jatkuva yöttöinen laikkakuorimakone. Kuorintalaitteena on 3-teräinen, hieman kupera terälaikka. Syöttölaitteen muodo tavat puuta pyörittävä rnuvikierukka, syöttölaitteen avaava jou itettu hamma vipu ja syöttönopeutta äätävä veit i ohjain. Pölkkyjen ohjautumi ta varten on koneen syöttöpuolella heiluva ohjau haarukka ja va taanottopuolella pyörivä ohjau rulla. Voimantarve on noin 15 hv. Kone on tarkoitettu " pak ujen ja m pitkien paperipuiden täy - ja puolipuhtaaksi kuorintaan. Sen hankintahinta on vain 1940 : (v. 1964). Metsäteho suoritti keväällä 1964 tutkimuksia traktorikäyttöisen Kuori Juhon käytöstä 2 m kuusi- ja koivupaperipuiden puolipuhtaaksi kuorintaan W. Rosenlew & Co., O.Y :n työmaalla Harvialassa. Työryhmä oli 2-miehinen. Tutkimuk essa aatu kuusipaperipuiden keskimääräinen yöttönopeus oli 9.3 m/min ja koivupaperipuiden 8.9 m/min. 2 m ulien ke keitä 13 cm paksujen kuu ipaperipuiden keskimääräinen, työmaa-aikaa vastaava tuotos oli 6.8 kuorelli ta p-m3 /h ja vastaavanlaisten 2 m koivupaperipuiden 5.8 kuorellista p-m3/h. Eri käyttäjiltä kerättyjen tietojen mukaan päivätuoto on ollut p-m3 eli keskimäärin havupaperipuiden noin 50 p-m3 ja koivupaperipuiden noin 40 p-m3. Va taava työryhmä on ollut 1\IAALJSKUUSSA 1965

2 -2- Kuva L Traktoriköyttöinen Kuori-Juho. Traktorin nostolaitteeseen kiinnitetty kuorimakone siirtoasennossa. 2 miestä kuorittaes a pino ta pinoon ja 3 miestä kuorittae a pino - ta ristikkoon. Traktorikäyttöistä Kuori- Juhoa on menestyksellä käytetty myös pal - tatienvarsikuorinnoi a, jolloin puutavaran käsittelyjen vähentymise tä johtuen on aavutettu välilli täkin kustannussäästöä. Kuorinnan laatu sekä ulia että jäätyneitä meikäläi iä 2 m havu- ja parempimuotoisia m koivupaperipuita kuorittaessa vastaa käin puolipuhtaaksi kuorinnan laatua vaikkakin kaarnakuorta jää kuorittuun tavaraan enemmän kuin käsin kuorittae a. Kuorimishukka on kä in puolipuhtaak i kuorinnassa aatua vastaavaa. Puunhukka, joka riippuu ratkaisevasti kuorinnan laadusta, oli tutkimuksen mukaan 2 m havupaperipuiden puoli puhtaaksi Metsätehon katsaus n:o 43 MAALISKUUSSA 1965 SISÄLLYS Kuorinnasta Kuori-] uho-kuorimakoneella Kuorintaa siirreu ävällä VK 16 -kuorimakoneella Puutavaran lähikuljetuksesta Valmet-maa totraktorilla Suojaruiskutukset tehokkaik i Suojaruiskutukset ja vesistöjen pilaantuminen Hakkuumiesten metsäcyöajan käyttö talvikautena 1963/IH Sivu

3 -3- Kuva 2. 2 m koivupaperipuiden kuorintaa Kuori-Juholla 2 miehen työryhmällä pinosta pinoon autotienvarsivarastolla. ) kuorinnassa noin 1 1/2 % ja 2 m koivupaperipuiden noin 2 1/2 %. Yksinkertaisen rakenteensa ansiosta Kuori- Juho on o oittautunut verrattain varmakäyttöisek i ja ke - täväksi. Terien ja yöttökierukan kulumista on pyritty jatkuvasti vähentämään mm. parempaan aineeseen siirtymällä. ykyistä konekuorintatak aa (havupaperipuilla 2 :40/kuorellinen p-m3, koivupaperipuilla 2 : 70/kuorellinen p-m3) vastaavaksi Kuori- Juhon kuoletusiäksi on laskettu tuntia 5 vuoden aikana eli p-m3 ja miehen päiväansioki 27: :-. Pienempään, e imerkiksi 20 markan päiväansioon tyydyttäessä kuoletusiäksi riittäisi vuosittain vain tuntia eli p-m3. Mikäli kuorinnan laatua pidetään Kuva 3. 2 m kuusipaperipuiden kuorinnan laatua Kuori Juholla kuorittaessa.

4 -4- Kuorintaa siirrettävällä YK 16 -kuorimakoneella tössä kaikkialla maapallolla, yhteensä lähes 400 kpl (1964). Metsäteho suoritti vv tutkimuksia siirrettävän VK 16 -kuorimakoneen käytöstä koivupaperipuiden kuorintaan Enso-Gutzeit Osakeyhtiön, Haarlan Selluloosayhtiön, Oy Kaukas Ab:n ja Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön työmailla. Vertailua varten koneilla kuorittiin myös havupaperipuita. Tutkimusaineisto käsitti kaikkiaan p-m3. Syöttönopeus, joka pysyy puun Kuva 4. Siirrettävän YK 16 -kuorimakoneen läpileikkaus, jossa 1. ja 4. syöttö- ( telat, 2. ja 5. ohjaustelat ja 3. roottori kuorintaterineen. VK 16 on jatkuvasyöttöinen, joko kiinteä tai traktorilla siirrettävä reikäroottorikuorirnakone. Sen kuorintaeliminä on 4-8 pääasiassa hankaavaa, osaksi leikkaavaa terää. Syöttölaitteena ovat vaaka-asentoiset, erikoiskierteiset syöttö- ja ohjaustelaparit. Syöttönopeus on m/rnin. Kone soveltuu 2 1/ " paksuille ja yli 1.2 m pitkille puille. Koneen hinta kiinteänä sähkövarusteineen on n : ja siirrettävänä n :-. VK 16 -kuorirnakoneita on nykyään käytiettyyn käyttötarkoitukseen riittävän hyvänä, olisi Kuori- Juholla puolipuhtaaksi kuorinta kannattavaa jo verrattain vähäiselläkin vuotuisella käytöllä. äin ollen Kuori-Juho o- veltuisi hyvin myös pienurakoitsijoiden, metsätyöntekijöiden ja yksityisten metsänomi lajienkin omistukseen ja käyttöön. ]. S.

5 -5- Kuva 5. 2 m koivupaperipuiden kuorintaa siirrettävällä YK 16 -koneella pinosta pinoon. Työryhmä 2 miestä. paksuudesta riippumatta samana, oli eri työmailla m/min. Ke - kimääräinen kuorintatuotos oli koivupaperipuiden osalta 12.0 p-m3/h ja havupaperipuiden osalta 11.2 p-m3/h. Käyttötilastojen mukaan keskimääräinen tuotos on ollut havu- ja koivupaperipuiden kuorinnassa p-m3/8 h havupaperipuilla yleensä enemmän kuin koi- vupaperipuilla. Vastaava työryhmä on ollut 2-4 miestä. Kuorintatuotokseen vaikuttavat eniten seuraavat tekijät: puutavaran paksuus ja pituus sekä laatu, vuodenaika, varastointi, varastojen koko ja välimatka, työn organisaatio, miesten ammattitaito ym. Kuorinnan laatu sulana kautena oli ekä koivu- että havupaperipuilla Kuva 6. YK 16 -koneella talvella kuoritlua kuusipaperipuuta.

6 -6- Kuva 7. Ruotsissa rakennettu VK 16 -kuorintaristeilijä, jos sa kuorimakone ja HIAB-kahmainnosturi on asennettu traktori n perävaunuun. Kuorinta tapahtuu traktorin pituussuuntaan siten, että pölkkyjen syöttölava on traktorin puolella. Kuorittujen pölkkyjen vastaanottotaskusta pölkyt nos- ) tetaan kahmainnosturilla nippuina entisille pinonaluspuille. hyvä, mutta kovalla pakkasella yleensä huonompi. Tällöinkin on mahdollista päästä tyydyttävään laatuun sopivia teriä käyttämällä. Siirrettävän VK 16 -kuorimakoneen kuorintakustannu ten yrittäjänvoittoineen on laskettu käyttötie- tojen perusteella olevan sulalle havupaperipuulle 2 :40/kuorell. p-m3 ja koivupaperipuulle 2 :70/kuorell. p-m3. Kä in suoritetun välivarastokuorinnan ku tannusten sosiaalikuluineen olle sa havu- ja koivupaperipuilla 4 : :- /kuorell. p-m3 Kuva 8. Suomalainen Auvisen kuorintaristeilijä, jonka traktoriperävaunun etuosassa on H IAB-172 -kahmainnosturi ja perävaunun takaosassa poikittain VK 16 -kuorimakone. Kuorittavat pölkyt siirretään nosturilla pinosta kuorimakoneen syöttälavalle, jolta syöttäjä vierittää ne syöttöteloille. Kuoritut pölkyt putoavat vastaanottopuolella suoraan kuoritun tavaran pinoon tai ne nostetaan ristikkoon. Työryhmä 4 miestä. Heittopinoon kuorittaessa työryhmä on 3 miestä. Käyttökokemusten mukaan risteili",än kuorintatuotos on ollut n. 25 % korkeampi kuin tavanomaisella menetelmä lä. Toisaalta risteilijän tehokas käyttö edellyttää suuria ja riittävän tilavia varastoja. Lisäksi työ on keventynyt oleellisesti. (

7 -7 Puutavara n lähikuljetuksesta Valmet-maastotraktorilla ) Metsäteho suoritti v kokeiluja ja tutkimuksia Valmet-maastotraktorin käytöstä A. Ahlström O sakeyhtiön, Enso-Gutzeit Osakeyhtiön, W. Rosenlew & Co., O.Y :n, G. A. Serlachius O y:n ja Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön työmailla. Valmet-maastotraktori on hydraulisesti rungolla ohjattava nelipyörävetoinen pyörätraktori. Tutkimuksen kohteena olleiden traktoreiden moottoriteho oli 46 hv SAE. ( y kyään, v. 1965, se on 52 hv SAE.) Vaihteita on 6 eteen ja 2 taakse. Renkaiden koko on 14" X 24" ja maavara 45 cm. Traktori painaa noin 4 tn. Juontovintturi on joko mekaaninen tai hydraulinen ja siinä on 35 m mm :n teräsköyttä. Traktorin hinta juontovaru - teisena oli v mk. todetaan paperipuiden välivara tokuorinnan VK 16 -koneella olevan huomattava ti taloudelli empaa. Siirrettävät VK 16 -kuorimakoneet ovat jo nykyään vakiintuneet Suomessa paperipuiden välivara tokuorinnan peru koneik i ja opivik i koneik i myö ammattimai ten urarävaunua ja kuormaajana aisan päälle asennettua Joutsa-puominosturia. ippu- ja taakkajuonnossa puut oli valmistettu hakkuumiesten toimesta hakkuupaikalla lopullisiin pituuksiin ja kerätty kasoihin tai taakkoihin. Kuormattaessa niput vinssattiin erityistä traktorin perälevyä tai nipputelinettä vasten. Taakkojen kuormaanveto tapahtui kuten kokorunkojuonnossa. Käyttöominaisuuksiltaan, kestävyydeltään ja käyttövarmuudeltaan Valmet-maastotraktori on osoittautunut muiden rungolla ohjattavien pyörätraktoreiden kaltaiseksi. Raskaampaan ajoon tarvittaisiin nykyistä suurempi, voimakkaampi ja suuripyöräisempi malli. Työryhmän suuruus oli 1 tai 2 mie tä. Kuorman keskikoko oli kokorunkojuonno sa k-m3, nippujuonnossa k-m3, taakkajuonno sa 2.27 k-m3 ja perävaunujuonnossa k-m3. Keskimääräinen tuntituotos oli kokorunkojuonnossa k-m3, nippujuonnossa k-m3, taakkajuonnossa 8.90 k-m3 Sahapuiden osalta vertailtiin kokorunko- ja perävaunujuontoa ekä paperipuiden osalta kokorunkonippu- ja taakkajuontoa. Kokorunkojuonto suoritettiin tavanomai een tapaan puiden tyvipäät edellä. Perävaunujuonno sa kuorma-ajoneuvona käytettiin 12 tn :n Ry ky-telipe- koitsijoiden käyttöön. Myös ulkomailla, kaiki sa maanasi sa, VK 16 -kuorimakone on hyvien ominaisuukien a ja kilpailukykyisen hankintahintan a takia saavuttanut huomattavaa mene ty tä. ]. S.

8 -8- Kuva 9. Tukkien ajoa Valmet-maastotraktorin ja Rysky-perävaunun yhdistelmällä. ja perävaunujuonnossa k-m3. Vastaava ajokertamatka vaihteli rajoissa m. Maastolla, puustolla, hakkuutavalla ja juontomatkalla on oleellinen vaikutus tuotokseen. Kokorunko-, nippu- ja taakkajuonnossa tuotos laskee erittäin voimakkaasti matkan pidentyessä, mutta sen sijaan perävaunujuonnossa verrattain lievä ti. Tämä johtuu tietenkin lähinnä kuorman koosta. Eri juontomenetelmien vertailu osoitti, että sahapuiden juonto kokorunkoina on tuotokseltaan ja kustannuksiltaan alle 1/2 km:n matkoilla perävaunujuontoa edullisempaa. Tämä edellyttää, ettei maasto rajoita Valmet-maastotraktori-perävaunuyhdistelmän käyttömahdollisuuksia. ippuina perävaunusta purkaminen alentaa rajamatkan noin 200 m :iin. Paperipuiden osalta ovat nippuja taakkajuonto sekä tuotokseltaan ( Kuva m tavaran nippujuontoa käyttäen nipputelinettä malli/länkipohja.

9 -9- Kuva 11. Pitkien paperipuiden juontoa taokkoina. että kustannuksiltaan käytännöllisesti katsoen kaikilla matkoilla kokorunkojuontoa edullisempia. Edullisuus vielä korostuu, mitä harvempia ja pienempipuisia leimikot ovat. Nippu- ja taakkajuonto oveltuvat myös harvennushakkuualueille, joilla kokorunkojuonnon mahdollisuudet ovat vähäiset, etenkin yk ityi metsissä. Taakkajuonto soveltuu parhaiten pitkälle ja nippujuonto lyhyelle tavaralle. Pitemmillä matkoilla tulee kysymykseen perävaunujuonto, mieluimmin kahmainnosturikuormauksin. ippu- ja taakkamenetelmien edullisuus kokorunkojuontoon verrattuna useimmiten yhä korostuu, kun otetaan huomioon myö valmi - tuskustannukset. Kokorunkojuonnon kannattavuutta voidaan parantaa lähinnä siirtymällä jatkokuljetuksessakin kokorunkokäsittelyyn. Valmet-maastotraktoriajon kannattavuuden selvittämiseksi suoritettiin maastotraktoriajon ja hevosajon nykytaksojen vertailu. Sen mukaan maastotraktoriajo näyttää olevan kilpailukykyinen hevosjuonnon kansa ainakin tiettyyn matkaan saakka. Kalliin maastotraktorin, kuten muidenkin erikoistraktoreiden, käytön perusedellytys on tietenkin aina lähes ympärivuotinen työskentely. Maastotraktori soveltuu siten lähinnä ammattimaisten urakoitsijoiden käyttöön. Koska nykyisin edellytykset koneiden riittävän tehokkaaseen käyttöön usein puuttuvat, tulevat halvemmat ja kevyemmät juontokoneet, kuten maatalouspyörätraktorit ja erilliset juontovintturit yms., erittäin kilpailukykyisinä kysymykseen, edelliset etenkin helpoissa maastoissa ja harvoissa leimikoissa. Puutavaran kuljetuksen kokonaisratkaisu näyttää Suomen eteläpuoli kossa olevan muotoutumassa

10 Suojaruiskutukset tehokkaiksi Äskettäin on ilmestynyt Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuna Ukko Rummukaisen tutkimus " Hyönteisten aiheuttamasta tuoreen kuorellisen havupuutavaran pilaantumisesta ja sen kemiallisesta estämisestä". Kun kuorellisen puutavaran ja etenkin havutukkien suojausaika on käsillä, seuraavassa päätuloksia em. tutkimuksesta. 1. Ruiskutteen riittävä määrä on tärkeämpi kuin ruiskutenesteen väkevyys. Tavanomainen litraa tukkia kohti ei riitä mäntytyvitukeille, joiden kaamapinta on hyvin suuri. Mäntytyvitukeille on käytettävä vesisekoittei ta rui kutetta noin 8 dl tukkia kohti, mutta jo 25 % vedestä korvataan lämmity öljyllä, riittänee tavanmukainen 3-4 dl. 2. Suojaruiskutuk essa ei aa myöhästyä. Myöhä tyneiden rui kutusten teho on hyvin heikko. Etelä- Suomessa hyönteisten iskeytyminen alkaa yleensä huhtikuun alkupuolella tai puolivälissä, Pohjois-Suomessa 2-3 viikkoa myöhemmin. 3. Ruiskutteen huuhtoutuminen ei ole ollut niin voimakasta, kuin olisi voinut odottaa. Ruiskute tunkeutuu näet kaarnan rakoihin ja kaamahelpeiden alle, missä se säilyy kauan (ainakin 7 kuukautta) ja minne myö kaarnakuoriaiset menevät. 4. Tukkikasojen ruiskuttaminen ylhäältä päin ja laidoilta riittää. Tukkeja ei iis kannata pyöritellä. 5. Pino ja ruiskutettaessa pinon päällys on suojattava erityisen tarkasti. Pinon ivut on ruiskutettava vii to ti, ettei uihku mene pinon läpi. Ke än yli äilytetyt kuusi- ja mäntypinot lisäävät voimakkaa ti tuholai kantaa. A. T. sellaiseksi, että vakinainen tai tilapäinen auto- tai pyörätraktorikaukokuljetustie johdetaan minimiku - tannusten edellyttämällä tavalla mahdollisimmman lähelle hakkuupaikkaa, josta lähikuljetu tapahtuu verrattain lyhyenä koneelli ena juontona eli maastoajona kaukokuljetu reitin varteen. Pohjoi - uomes a olo uh- teet etenkin maa ton, lumen, pakkaen, puu ton ja matkojen puole ta poikkeavat Suomen eteläpuoliskon oloi ta, joten iellä ilmei e ti lienee yleen ä opivinta käyttää jatkettua lähikuljetu menetelmää erilai in traktori-perävaunu- tai traktori-rekiyhdi telmin. ]. S.

11 Suojaruiskutukset ja vesistöjen pilaantuminen Puutavaran suojaruiskutuksilla voi olla myös haitallisia sivuvaikutuksia esi merkiksi vesistöjen pieneliöstöll e ja kalakannalle. Käytetyt suoja-aineethan sisältävät suureksi osaksi hyvin pysyviä yhdisteitä, etenkin DDT:tä. äin ollen, vaikka tällä hetkellä ei riittävästi tunnetakaan suoja-aineiden sivuvaikutuksia, on aiheellista vä lttää jäällä tai vesistöissä olevan puutavaran suojaruiskutuksia, koska suoja-ainetta joutuu tällöin vesistöön tavallista suuremmat määrät. Mainittakoon, että orjan metsäntutkimuslaitos on ryhtynyt osastopäällikkö Birger Halvorsenin johdolla tutkimaan juuri tätä ve istöjen pilaantumisky ymystä. Maatalou hallituk en ve ien uojelutoimisto on myös kiinnittänyt päivätyllä kirjeellään Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton huomion tähän asiaan seuraavasti: "Maataloushallituksen vesiensuojelutoimiston tietoon on tullut, että viime aikoina on ryhdytty suojaamaan uitettavaksi tarkoitettua puutavaraa ruiskuttamalla uittotavaraan sell aisia aineita, jotka vesistöön tai pohjaveteen joutuessaan saattavat aiheuttaa ves il ain 1 luvun 19, 20 ja 22 :ssä tarkoitettua pilaantumista. Kun menettely saattaa sen vuoksi olla ristiriidassa vesilain vesistön pilaamista koskevien säännö - ten kanssa, vesiensuojelutoimisto kunnioittavasti kiinnittää liittonne huomiota asiaan." A. T. Hakkuumiesten metsätyöajan käyttö talvikautena 1963/64 Tutkimus liittyy Met ätehon jäsenten ja metsähallinnon työmailla loka-marraskuu a 1963 ja helmimaaliskuu sa 1964 kerättyyn an iotilastoon. Tila ton tarkoituk ena oli kokeill a tutkimu menetelmää met ä työmiesten ansiotilastojen kehittämistä ilmällä pitäen ja määrittää palkkau alueittain kaikkien näiden työnantajien työmailla työ kennelleiden vuotiaiden hakkuumie ten päivä- ja tuntiansiot. An ioiden lisäksi tilastoon si äityy tietoja työtuloksista työpäivien pituude ta. työpäivien ja työstä poissaolopäivien määrästä sekä ruokailu- ja kulkuajoista. Seuraava sa esitetään yhdistelmä ajankäyttöä ko kevista tulokista. Ansio- ja työtulosyhdistelmät julkaistaan erikseen. Tilastoa saatiin loka-marra kuussa 13 työmaalta ja helmi-maaliskuussa 161 työmaalta. Ensiksi mainittuina kuukausina tarkkailun kohteena oli 33 moottorisahaa käyttävää miestä ja heidän kanssaan samassa ryhmä sä työ kentelevää miestä. Jälkimmäi inä kuukausina ti lastossa oli 752

12 moottorisahamiestä. Syksyllä tilastossa oli 98 ja talvella 46 yksinomaan käsisahaa käyttävää miestä. Moottorisahamiesten keski-ikä oli syksyllä ja talvella 33 vuotta. Käsisahamiehet olivat keskimäärin vanhempia, sillä heidän keski-ikänsä oli 42 ja 43 vuotta. Pohjoisamerikkalaiset moottorisahamerkit olivat enemmistönä. Niiden osuus kaikista moottorisahoista oli likimain 60 %. Lähinnä eniten oli ruotsalaisia sahoja, osuus likimain 20 %, ja länsisaksalaisia sahoja, osuus lähes 15 %. Moottorisahamiesten työpäivän pituus ilman ruokailuun ja majapaikalta työpaikalle ja takaisin kulunutta aikaa oli syksyllä 6.9 tuntia ja talvella 7 tuntia. Maan pohjoispuoliskolla työpäivä oli hieman lyhyempi kuin eteläpuoliskolla. Lauantaisin ja sunnuntaisin työskenneltiin lyhyemmän aikaa kuin muina päivinä. Lauantain ja muiden arkipäivien pituuksien välinen ero oli tuntia. Moottori ahamie ten työviikko oli syksyllä 36 tuntia ja talvella 39 tuntia. Moottorisahamiesten työpäivien osuus kaikista päivi tä (työ- + poissaolopäivät) oli syksyllä 86 % ja talvella 92 %. Pois aolopäivien osuus oli va taavasti 14 % ja %. Kotityöt ja kotimatkat olivat tavallisin syy työstä poissaoloihin. Ruokailuun ja ruokailupaikalla käyntiin kului päivittäin aikaa syksyllä 50 min ja talvella 40 min. Majapaikalta hakkuupalstalle ja takaisin kulkemiseen käytettiin päivittäin aikaa syksyllä 55 min ja talvella 47 min. Majapaikan ja palstan välinen matka oli vastaavasti 4.7 km ja 3.9 km. Kotoaan käsin työskennelleet miehet joutuivat kulkemaan keskimäärin pitemmän matkan ja käyttämään työmatkoihinsa enemmän ai kaa kuin kämpältä käsin työskennelleet. Verrattaessa tilaston tuloksia Metsätehon vv keräämien tilastojen tuloksiin havaittiin, että esillä olevassa tilastossa työpäivät olivat maan pohjoispuoliskolla hieman lyhyempiä kuin aikaisemmassa tila tossa. Sen ijaan maan eteläpuoli kolla työpäivät olivat näissä tilastoi a käytännöllisesti katsoen samanpitui et. Työ sä käynnin säännölli yyttä kuvaava työpäiväsadannes oli nyt hieman uurempi kuin aikaiemmin. Työviikko oli molemmissa tila toi a likimain samanpituinen. Majapaikan ja hakkuupalstan välinen matka on pidentynyt vv:sta Sen ijaan päivittäinen kulkuaika on tä tä huolimatta säilynyt käytännöllisesti katsoen ennal- (!aan. A. E. H. METSÄTEHO Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Osoite: Rauhankatu 15, Helsinki Oy Kirjapaino F. G. Lönnberg. Helsinki 1965