METSÄTEHON TUTKIMUSTOIMINNASTA ALKUVUONNA 1955

Transkriptio

1 n:o 14 METSÄTEHON TUTKIMUSTOIMINNASTA ALKUVUONNA 1955 Katsauksessa n:o 13 selostettiin suoritetuissa sahauskokeissa todettiin pilaantuminen erikoisesti talvella kaadettujen kuorellisten mäntytukkien kohdalla yllättävän Metsätehon kuluvan vuoden tutkimusohjelmaa. Alkuvuoden toim inta on tapahtunut tä män ohjelman puitteissa. Metsäteholla ei nyt ole ollut mitään varsinaista keskitettyä talvikoetyömaata, vaan kenttäaineistoa on kerätty osaksi tilastollisena, osaksi suorittaen rajoitetumpia työntutkimuksia ja kokeiluja. Pal tatien varteen hakkuun ja ajon palkkaperusteet. Aikaisemmin kerättyjen aineistojen yksityiskohtainen jatkokäsittely on hakkuun osalta suoritettu valmiiksi. Havupuiden rasiinkaato ja en palkka perusteet. OY Wilh. Schauman AB:n Savonlinnan sahalla voimakkaaksi. On ilmeistä, että asiasta tarvitaan laajempia lisäselvittelyjä. Uimiskyvyn ja pi Jaantumisen jatkokokeet ovatkin suunnitteilla. Rasiinkaadettujen havutukkien kasoista ajoista suoritettiin Kangaslammilla laajahkoja aikatutkimuksia, joiden aineistot ovat käsiteltävinä. Puutava ran hevosajoa koskevan laajan perustutkimuksen käsikirjoitus on valmistunut. Tutkimus, jonka käytännöllisenä päämääränä on pohjan luominen oikeudenmukaisille ajopalkkaperus- Kesähuussa 1955

2 Metsätehon katsaus n:o 14 KESA KUUSSA 1955 SISÄLLYS: Sivu Metsätehon tutkimustoiminnasta alkuvuonna Välähdyksiä talven työmailta Puutavara-autolle asetettavista vaatimuksista ( Uusi pinotiheysmittari Veikko - uusi välivarastokuorimakone Ruotsalainen Cambio-kuorimakone Ruotsalainen Dalum-kuorimakone Sähköinen voimansiirto traktorista VSA:n uusi traktorireki Moottorisahan hankinnan kannattavuudesta Siirrettävistä hakkureista Hakestokerilämmityksestä Koneita ja välineitä esittävät selostukset laatinut metsänhoitaja, dipl.ins. Jaakko Salminen. teille, tulee ilmestymään nimellä Puutavaran hevoskuljetus. Työntutkimus. Tra ktorikuljetustutkimukset. Tukkien vintturijuonnosta ja traktorikuljetuksesta kerättiin täydennysaineistoa Veitsiluoto Osakeyhtiön työmailta P elkosenniemeltä ja Kolarista mm. uusia, entisiä nopeampia vinttureita käytettäessä. Pinotavaran traktorireessä niputtamisesta ja kuormien nippuina purkamisesta kerättiin aineistoa Nokia Osakeyhtiön työmaalla P älkäneellä. J äseniltä kerättävän, traktorikuljetusten työajan käyttöä ja työtuloksia koskevan tilaston keruu on ollut käynnissä. Tilaston keruun ohjaamiseksi tehtiin matkoja yhdeksälle traktorikuljetustyömaalle, joista neljällä tavara ajettiin suoraan metsästä. Autok ulje tuk en taksaperusteet. Yhtiöiden autoista kerätyn kustannustilaston käsittely on suoritettu loppuun. Tilaston tuloksien pohjalla on laadittu taksaehdotus varsinaisen ajon osalta. Kuormaamista ja purkamista koskevien aineistojen jatkokäsittely on käynnissä.

3 3- Vanerikoivujen värivikojen ehkä iseminen. Rutalahdessa on aloitettu pääosaltaan talvella kaadettujen 1 m koivupölkkyjen suojauskokeet saksalaisella Basileum VS-valmisteella. Pääosan suojaus tapahtuu toukokuun alussa lukuisilla uusilla ja vanhoilla aineilla. Aineisto käsittää n pölkkyä. Koivu- ja haapapölkkyjen pilaantumista koskeva kirjallisuusselostus on julkaistu tiedoi tuksena. Kemiallinen kuorinta. Tähänastisista tuloksista, joissa käsitellään mm. kuorimistyön nopeutumista, rengastusaikaa, värivikoja ja painon muutoksia, on laadittu selostukset. Havutukkien uppoamistutkimus. P äätulokset on julkaistu vuoden vaihteessa tiedoituksena. Aineiston jatkokäsittely on edelleen käynnissä. Kuorimakonetutkimukset. Uusista, äskettäin valmistuneista pienpuutavaralle tarkoitetuista kuorimakoneista on suoritettu alustavia tutkimuksia, jotka koskevat lähinnä kuorihukkaa ja koneiden toimintaa ja syöttönopeutta. Uittoha nkaluustutkimukset. Kokemäenjoen uy:n kanssa on sovittu uittohankaluustutkimuksen suorittamisesta mainittuun vesistöön kuuluvalla Harjunpään joella. Tätä varten on laadittu yksityiskohtainen tutkimussuunnitelma. Mainitussa väylässä tullaan uittamaan yhteensä n kuorellista ja kuorittua havutukkia. Työaika- ja työtulostilasto. Talvikautena kerätyn tavallista laajemman aineiston peruskäsittely on pääosiltaan valmiina. Hakkuumiesten osalta on laadittu yksityiskohtaiset selvittelyt työajan käytöstä. Vv kerätyn tilaston tuloksista työajan käyttöä koskevan osan käsikirjoitus on valmistumassa. J. V. VR :n UUSI Hk-VAUNU Kuluneena talvena on jo useaankin otteeseen esitelty Valtionrautateiden uusinta, puutavaran kuljetuksiin tarkoitettua rautatievaunua. Tämä ns. Hk-vaunu, jonka näemme oheisessa kuvassa, on varustettu vaunun päästä!aukaistavilla sivupylväillä ja irroitettavilla päädyillä. Vaunu on lähinnä tarkoitettu pinotavaran kuljetukseen. Sen sisäpituus on mm, sisäleveys mm sekä pylväiden ja päätyjen korkeus vaunun lattiasta mm. T. W. Kuva 1. Uusi Hk vaunu Simon osemollo valmiina Oulu Osakeyhtiön kuljetuksiin.

4 I -4- VÄLÄHDYKSIÄ Nippumittapinot rantaniputuksissa Kuva 2. Keskeneräisiä nippumittapinoja. okia Osakeyhtiö on kuluneena talvena ryhtynyt kokeilemaan kuusipaperipuiden nippumittapinoon ajoa kustannusten säästämieksi. Järjestämällä tavaran luovutus ja vastaanotto tapahtuviksi nippumittapinoissa voidaan, yhdestä työvaiheesta vältyttäessä, säästää rantaniputuskustannukset kokonaisuudessaan. Nippumittapinojärjestelmän käyttö soveltuu rantametsistä hevosilla jäävarastoille ajettavien puuerien ollessa kysymyksessä. Kuvassa keskeneräisiä nippumittapinoja Sappeen saaren jäävarastoilla. ( Traktorirekiniputusta Kuva 3. Traktorikuljetusta Nokia Osakeyhtiön niputusreellä. Kuva 4: N1ppulankojen asettelua ja kiristystä. Oheinen kuvasarja esittää tapahtumia okia Osakeyhtiön traktoriniputustyömaalta. Leimikoista ajettava puumäärä käsitti p-m3 kuusipaperipuuta, josta ns. välivarastoajoa 800 p-m3, jolloin matka oli n. 4 km, ja varsinaista traktorivarsitieltä tapahtuvaa ajoa p-ms n. 6 km matkalta purkausvarastoon Hekinlahteen. T raktorivarsitien, joka oli polannetie, perustamiskustannukset raivauksineen. pienine räjäytystöineen ja telauk ineen sekä hoitokustannuksineen nousivat n : - markkaan tiekilometriä kohden. Käytös ä ollut traktori reki oli yhtiön suunnittelema ja kuluvana talvena en i kertaa kokeilumieles-

5 -5 - TALVEN TYÖMAILTA sä käytössä. Reki oli valmistettu erivahvuisista U-palkeista ja varustettu mekaanisella, käsikäyttöisellä kipillä. Traktorireessä kuljetettiin 2 m kuusipaperipuuta kolme 5 p- m3 suuruista nippua eli yhteensä 15 p - m s. Traktorireen vetokoneena oli käytössä J ylhävaaran p uoliteloilla varustettu dieselkäyttöinen Fordson-Major traktori. Paperipuut kuormattiin traktorirekeen yhtiöllä kuormaautoissa käytettyjen standardiautoniputusrautojen varaan. Kuvassa 3 nähdään traktori kuormineen saapumassa purkausvarastolle, missä ensiksi suoritettiin nippulankojen paikoilleen asettaminen ja nippujen kiristys (kuva 4). Kuvassa 5 nähdään tapahtuma pudotushetkellä, jolloin niput yksi kerrallaan ovat valmiit jäälle pudotettaviksi kaljuja myöten. Kuva 5. Nippujen purkamista. Auto- ja traktorikuljetusta Oulu Osakeyhtiön Papinpalon työmaalla suoritettiin kuluneena talvena sahatukkien kuljetus autoilla, keskiajomatka 13 km, ja pinotavaran kuljetus traktoreilla ja autoilla, keskiajomatka 10 km. Kuljetettava puumäärä oli: sahapuita n kpl ja pinotavaraa n p-m:l. Kuvat esittävät tienhoitokalustoa. K uvassa 6 auton eteen kytkettävä vuokattilainen vallinleikkaaja ja kuvassa 7 yhtiön omassa konepajassa valmistettu metallinen hammaslana. T. W. Kuva 6. Autoon kytketty vuokattilainen vallinleikkaaja. Kuva 7. Oulu osakeyhtiön metallinen hammoslono.

6 -6- PUUTA VARA-AUTOLLE ASETETTA VISTA VAATIMUKSISTA Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton ja Sahojen Valvontayhteisön jäsenliikkeiden keskuudessa suoritettiin kesällä 1954 tiedustelu puutavara-autolle asetettavista vaatimuksista. Tiedustelulla oli tarkoitus selvittää, minkä tyyppisiä ja kokoisia kuormaautoja puutavaran hankkijat pitävät parhaimpina raakapuun kuljetuksissa. Tiedustelun tuloksista mainittakoon seuraavaa. 1. N. 65 O/o vastaajista piti parhaimpana dieselmoottorilla varustettua autoa. Bensiiniauton kannattajien osuus oli n. 15 O/o ja loput vastaajista katsoivat tarvittavan sekä bensiini- että dieselautoja. Dieselautojen käyttöä rajoittavina tekijöinä pidettiin niille säädettyä lisäveroa ja sitä, että niiden korjaus- ja huoltomahdollisuudet ovat vielä toistaiseksi olleet heikohkot. 2. Bensiiniautojen kohdalla n. 85 O/o ja dieselautojen kohdalla n. 70 O/o vastaajista katsoi, että puutavara- auton moottorin tehon olisi oltava yli 100 hv. 3. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että puutavara-autossa olisi oltava 5 vaihdetta eteen (n. 80 O/o) ja 1 vaihde taakse (95 o o). Lähes 90 O/o vastaajista piti kaksiakselisessa autossa säädettävää taka-akselivaihteistoa tarpeellisena. N. 65 O/o vastaajista oli sitä mieltä, että kolmiakselisessa autossa olisi oltava lisävaihdelaatikko. 4. Perävaunuttomien autojen osalla n. puolet vastaajista katsoi kaksiakselisen auton kolmiakselista paremmaksi. N. 16 O/o arveli tarvittavan sekä kaksi- että kolmiakselisia autoja. Perävaunullisen auton kohdalla kolmiakselinen auto sai vielä vähemmän kannatusta, sillä n. 60 O/o vastaajista piti kaksiakselista parhaimpana. K olmiakselisia autoja on Suomessa vielä verraten vähän, joten niistä saadut kokemuksetkin ovat vähäisiä. Eräät vastaajista, jotka asettuivat kaksiakselisen auton kannalle, olivat kuitenkin sitä mieltä, että kolmiakselinen auto lienee tulevaisuuden puutavara-auto. 5. Kaksiakselisista dieselautoista enemmistö piti parhaimpana etu- ja taka- akselivetoista mallia, mutta bensiiniautoista taka-akselivetoista. Kolmiakselisen auton kohdalla sai eniten kannatusta malli, jossa molemmat taka-akselit ovat vetäviä o vastaajista katsoi, että puutavara-auton olisi oltava niin suuri kuin mitä teiden turvaamiseksi annettujen akselipainorajoitusten mukaan on mahdollista käyttää. Tiedustelun tuloksien antama 1' kuva poikkeaa nyky isin puutavaran kuljetuksis a käytettävästä kalusto ta. Puutavara-autoista lienee tällä hetkellä arviolta n. 30 o o varustettu dieselmoottorilla. Moottorin teho on keskimäärin yleensä pienempi kuin mitä tiedustelun mukaan pidettiin parhaimpana, ja tämänhetkinen kalusto käsittää melkein yksinomaan kaksiakselisia autoja, joissa on (

7 -7- UUSI PINOTIHEYSMITT ARI Pinotavaran mittauksessa käytetään meillä, kuten tunnettua, mittaperusteena pinokuutiota. Riippuen lähinnä ladonnan huolellisuudesta sekä pölkkyjen järeydestä ja pituudesta pinokuutiometriin kuuluvan puun maara vaihtelee. Samalla vaihtelee tietysti myös pinomitalla ostetun tai myydyn puun arvo, joskaan ei välttämättä täysin pinotiheyden suhteessa. Kiintokuution selville saamiseksi on pyritty käyttämään hyvin monenlaisia menetelmiä, mm. punnitsemista ja pinotihey den määräämistä valokuvista. Lupaavimmalta vaikuttavana keinona on esitetty erityisen pinotiheysmittarin käyttöä, jolle prof. V. K e 1 tikan g a s ja metsänh. L. Aho n e n ovat äskettäin saaneet patentin. Rakenne j a k äyttö Pinotiheysmittari perustuu laitetta pinon sivua vasten painettaessa puuhun osuvien metallipuikkojen aiheuttaman sähkövastuksen suuruuden mittaukseen. Mittarissa on 200 puikkoa, jotka on sijoitettu 18 X 63.5 cm = m~ suuruiselle alalle. Kun mittari painetaan pinon sivua vasten, pölkkyjen välisten rakojen kohdalle osuvat puikot jäävät puikkopinnasta ulos ja pölkkyjen päiden kohdalle sattuvat puikot painuvat Kuva 8. Pinotiheysmittarin puikot sisöönpainettuina ja uloslaukaistuina. sisaan. äiden pölkkyjen pään kohdanneiden puikkojen lukumäärän perusteella saadaan mittarin asteikosta suoraan pinotiheys mitatulta kohdalta. Pinosta otetaan tällaisia pinotiheysnäytteitä säännöllisin välimatkoin ja näytteistä saatujen lukemien keskiarvo ilmaisee koko pinon tiheyden. Periaate on siis erittäin yksinkertainen, mutta sen soveltaminen käytäntöön on ollut suuren työn takana. Tarkkuus Tiheysmittauksia ei ole välttämätöntä suorittaa pinosta kovin monesta paikasta. Riittänee, että vain vetävä taka-akseli. Vetävällä etu- ja taka-akselilla varustettuja kaksiakselisia autoja samoin kuin kolmiakselisiakin on verraten vähän. A. E, H,

8 - 8 - niitä suoritetaan pinon molemmilta sivuilta m välein, kuitenkin jatkuvasti mittauskorkeutta muuttaen. On todettu, että nykyiselläkin koekappaleella saadaan erittäin tarkkoja tuloksia, jotka esim. valokuvausmenetelmästä poiketen ovat heti mittauspaikalla saatavissa. Tuloksiin voivat sekä ostaja että myyjä olla tyytyväisiä. Käyttömahdollisuudet Pinotiheysmittarin käyttö voi ensisijaisesti tulla kysymykseen ainakin seuraavissa tapauksissa. 1. Tieteellisissä selvittelyissä, jolloin vältytään yksin pölkyin kuutioimisesta. 2. Puutavarayhtiöiden pinotavaran vaihdoissa. 3. Yhteiserotteluun tulevan pinotavaran ranta- ja erottelumittauksessa. 4. Virallisen mittaajan suorittamissa mittåuksissa. 5. Koulutuksessa ja tarkistusmittauksissa. Kuva 9. Pinotiheyden mittaus käynnissä. Mahdollisesti mittaria voidaan käyttää yleisemminkin. Esimerkiksi seuraavanlaiset tapaukset voivat tulla kysymykseen. 1. Puutavarayhtiöiden ostaessa pinotavaraa, erikoisesti paperipuuta, muilta hankkijoilta. äin etenkin suurempien kauppojen ollessa kysymyksessä. 2. Luovutettaessa pinotavaraa rautatievaunuissa, kuormaautoissa tai satamissa. 3. ippumittauksen yhteydessä. Laitteesta on valmistunut vasta ensimmäinen koekappale, jolla on pyritty kokeilemaan nimenomaan tämän periaatteen käyttökelpoisuutta. Sillä suoritettujen kokeiden ja saatujen kokemusten pohjalla on lähdetty suunnittelemaan käytännölliseen mittaukseen soveltuvan koekappaleen rakentamista. (,

9 VEIKKO UUSI VÄLIV ARASTOKUORIMAKONE Kuva 10. Vä 1 iva ra stokuorintaa Veikolla. Ryhmätyöskentelyn monien haittojen sekä pienien varastotyömaiden takia meikäläisiin olosuhteisiin sopivimpana välivarastokuorimakoneena on yleisesti ottaen pidettävä kevyttä, helposti siirrettävää ja yhden miehen käytettävää kuorimakonetta. ämä ehdot täyttävinä koneina meillä ovat toistaiseksi olleet vain Jätkä- ja Parkko-merkkiset veitsikuorijat. äiden koneiden suu"rimpana varjopuolena on kuitenkin liian suuri puunhukka puolipuhtaaksi kuorittaessa. Täyspuhtaaksi kuorittaessa puunhukka sen sijaan on likimain sama kuin käsin täyspuhtaaksi kuorittaessa. Pari vuotta kestäneiden kokeilujen tuloksena on nyt lohjalaisen Veikko Valon, tunnetun keksijän pojan, onnistunut rakentaa kevyt, siirrettävä yhden miehen käytettävä kone, joka kuorii puolipuhtaaksi puunhukkaa synnyttämättä. Koneen nimi on Veikko. Veikko on jaksoittaistoiminen jyrsinkuorimakone, jossa kuorivana elimenä toimii pinnanmyötäisesti kelluva erikoisrakenteinen ja n k/min nopeudella pyörivä jyrsinpää. Kuorintaperiaatteellisesti kone on siis samanlainen kuin»bark-lasse». Nykyinen konemalli on rakennettu 1- metrisen tavaran kuorintaan, mutta samalla periaatteella kone voidaan rakentaa 2-metriselle ja pitemmällekin tavaralle. K uorittava puu, läpimitaltaan cm, kiinnitetään pyörivien karojen väliin ja kuorija ohjaa käsikäyttöisellä kammella jyrsinpään liikettä puun pituussuuntaisesti. Automaattinen ohjaus on mahdollista mutta on pyritty välttämään käyttöhäiriöille alttiita kone-elimiä. Jyrsinpää ja puu saavat pyörimistehonsa samasta 4,5 hv polttomoottorista. Kone painaa moottoreineen n. 300 kg ja on varustettu siirtoa varten kahdella ku-

10 mipyörällä. Sen hinta on n : -. Kuorintateho ns. normaaliläpimittaista tavaraa kuorittaessa lienee n. 2,5 p-m3/h. Kun ensimmäinen konesarja valmistuu, Metsäteho tulee suorittamaan yksityiskohtaisempia aikatutkimuksia. Koneen suurena etuna on, että se soveltuu kaikenlaatuiselle puulle, sekä lehti- että havupuulle, sekä jäätyneelle että sulalle ja sekä suoralle että mutkaiselle puulle. Myös oksat leikkautuvat pinnan myötäisesti. Nykyisellä jyrsinpäämallilla puu kuoriutuu puoli- tai nilapuhtaaksi, mutta toisenmallista jyrsinpäätä käyttämällä voidaan kuoria myös täyspuhtaaksi. Etuna koneella on myös se, että kuorija seuraa koko ajan kuorinnan laatua, joten se tulee halutuksi. Kuori murskaantuu pieneksi puruksi, joten sen polttaminen purustokerissa ja purupolttimoissa onnistuu kuoren koon puolesta. Kun kone on lisäksi yksinkertainen ja helppokäyttöinen ja työskentely sillä keveätä, on todettava, että Veikko ja muut samantyyppiset kuorimakoneet edustavat kuorimakonetyyppiä, jolla on suuret menestymisen mahdollisuudet meikäläisissäkin olosuhteissa. Lisätietoja Veikon valmistamisesta antaa Työväline Oy, Helsinki. RUOTSALAINEN CAMBIO-KUORIMAKONE Cambio- kuorimakone on Söderhamns Verkstäder AB:n, Söderhamn, Ruotsi, rakentama uusi roottorikuorimakone, jota valmistetaan seuraavia malleja: Kuorivina eliminä on 5 pyonvään renkaaseen kiinnitettyä, erikoisella mekaanisella kuormitusjärjestelmällä toimivaa, säädettävää hankausterää. Roottoria pyörittää kw sähkömoottori kiilahihnavälityksellä. Syöttölaitteena on molemmin puolin roottoria kolme toisiinsa nähden 120 kulmassa olevaa, piikeillä varus- Koneen malli Puun paksuus, Syöttönopeus, Paino, tuumaa mmin kg Cambio 21 llh ja » ja ja ja 30 tettua syöttötelaa, jotka muodostavat kolmiomaisen syöttöaukon. Telat ovat jousikuormitetut ja yhdistetyt toisiinsa vipujärjestelmällä, joka aikaansaa keskittävän syötön. Erikoisrakenteiset iskunvaimentimet estävät syöttötelojen äkilliset liikkeet ulospäin. Syöttötelat saavat liikkeensä koneen sivulla olevasta moottorista kiilahih-

11 -11- Kuva 11. Ruotsalaisen Combio-kuorimokoneen molli 21 :n prototyyppi. nan, rullaketjun ja monikiila-akselien välityksellä. Sekä syöttötelat että hankausterät aukeavat automaattisesti. K oneeseen kuuluu myös erikoinen kuorileikkuri, joka leikkaa kuoren kappaleiksi ennen kuin hankausterät irroittavat sen puusta. Eri konemallien hinnat vaihtelevat : : - kruunun välillä. K o netta edustaa Oy Mercantile Ab, Helsinki. RUOTSALAINEN DALUM-KUORIMAKONE Dalum-kuorimakone on Dalums Mek. Verkstadin rakentama vasarakuorimakone, joka on tarkoitettu lähinnä 2-metriselle tai pitemmälle tavaralle. Kuorintaelimenä on pyörivä elin, johon on kiinnitetty 21 kpl pieniä, jousikuormitettuja iskureita. e poistavat kuoren iskuvoimaa käyttäen ja puunhukkaa synnyttämättä. Niiden jousikuormituksen ansiosta epätasainenkin pinta kuoriutuu. Syöttölaitteena on neljä hammaspyörää, jotka pyörittävät puuta ruuvimaisesti. Syöttönopeus on säädettävissä hammaspyörien asentoa ja nopeutta muuttamalla. Koneen paino on n. 750 kg. Väli- Kuva 12. Ruotsalainen Dalumkuorimakone. varastokuorimakoneena se on suunniteltu käytettäväksi trak- torivetoisena.

12 SÄHKÖINEN VOIMANSIIRTO TRAKTORISTA Kuva 13. Pyörätraktoriin asennettu sähkögeneraattori. Voimansiirto trak torin moottorista tapahtuu hammas vaihteella ja kiilahihnoilla. Pyörätraktoriin kytkettyjen työkoneiden käyttövoima on otettu tavallisesti traktorin moottorista voimanottoakselin ja mekaanisten voimansiirtimien välityksellä. Tästä voimansiirtotavasta on kuitenkin monia haittoja, kuten kytkentävaikeuksia, voimansiirtimien värähtelystä ja sopimattomista mitoituksista johtuvia heikkouksia sekä puutteellisista suojalaitteista johtuvia tapaturmavaaroja. Haittojen välttämiseksi on joissakin työkoneissa käytetty apukoneena erillistä polttomoottoria. Äskettäin amerikkalaiset ovat alkaneet kokeilla myös sähköistä voimansiirtoa maataloustyökoneiden käytössä. Ensimmäiset kokeet on tehnyt International Harvester Company yhteistoiminnassa General Electric Companyn kanssa viimeksi mainitun rakentaessa tätä tarkoitusta varten sopivan sähkögeneraattorin. Generaattori on siirrettävästi asennettu traktorin oikealle puolelle ja voimansiirto traktorin polttomoottorista tapahtuu hammasvaihteella ja kiilahihnoilla. Sähkön siirto työkoneessa olevaan sähkömoottoriin tapahtuu tietenkin kaapeleilla. Sähköisestä voimansiirrosta saadaan seuraavia etuja. Työkoneitten muotoilussa ei tarvitse ottaa huomioon voimansiirron vaatimuksia. Mekaaniset voimansiirtimet voidaan suurimmaksi osaksi poistaa. Kytkintävaikeudet ja siirtimien värähtelyt eliminoituvat. Pitkätkin voimansiirrot tapahtuvat kätevästi sähkökaapeleilla. Sähkömoottorit ovat käyttövarmempia ja halvempia kuin polttomoottori. Sähkömoottorin hoito ja huolto on hyvin yksinkertaista ja mukavaa. Tapaturmavaara on vähäisempi kuin monia mekaanisia voimansiirtimiä käytettäessä. Sähköisestä voimansiirrosta polttomoottorista työkoneisiin on saatu hyviä kokemuksia muissa kulkuneuvoissa, kuten laivoissa ja junissa, joten on todennäköistä, että sähkögeneraattori tullee lähitulevaisuudessa kuulumaan pyörätraktorin lisävarusteisiin. Ehkä myös samalla voimansiirto traktorin ja r askaampien perävaunujen pyöriin tulee tapahtumaan sähköiesti. Puutavaran hankintakoneiden kehitykseen sähköisellä voimansiirrolla on merkitystä lähinnä varastotyö-, kuten kuorima- ja katkontakoneiden käytössä traktorivoimalla. (

13 VSA:n UUSI TRAKTORIREKI VSA (Värmlands Skogsarbets- daan tarvittaessa korvata pyörästudier) on usean vuoden kestä - parilla. Traktori reen hinta Ruotneen kokeilutyön tuloksena k ehit- sissa on n kruunua. Yksitänyt teräsrakenteisen traktorire- tyiskohtaisempia tietoja traktorikimallin lähinnä pinotavaran kul- reen rakenteesta ja mitoituksesta jetuksia varten. Reen jalakset voi- saa Metsätehosta. T. W. Kuva 14. VSA:n uusi traktorireki. Kuva 15. Reen jalaksien tilalle voidaan asentaa myös pyörä pari. NSTEPAI EELLA TOIMIVA KAATOKIILA Hufford Machine Works, El Segundo, California, on r akentanut nestepaineella toimivan kaatokiijan. Se '> on 10 kg painoinen ja 60 cm pituinen sekä olkahihnassa kannettava. Voimakoneiston muodostaa nestesylinteri, jonka männän varren päähän kiilan sivut ovat kiinnitetyt. Käsinhoidettavalla vivulla pumppaamalla saadaan nestesylinterin paine nousemaan, jolloin kiilan sivut leviävät. Kiila pysyy hyvin sahausraossa eikä iskeydy taaksepäin. Tarvittaessa paine voidaan nopeasti laskea. Kiila soveltuu kaato- ja katkontatyöhön. Sen nostokyvyksi ilmoitetaan n. 40 tonnia. Kuva 16. Nestepaineella toimiva kaatokiila.

14 - 14- MOOTTORISAHAN HANKINNAN KANNATTAVUUDESTA Moottorisahasta on meilläkin tullut yhä yleisemmin hakkuumiehen henkilökohtainen työväline. Hakkuumiestemme laajempia omien moottorisahojen hankintoja vaikeuttavat kuitenkin monet tekijät. Metsätehon v suorittaman tilastotiedustelun mukaan pääasiallisin vaikeuttava tekijä oli sahojen liian korkea hinta. Meikäläisten ja eräiden muiden maiden hakkuumiesten mahdollisuuksia oman moottorisahan hankintaan kuvaa myös moottorisahan hinnan ja hakkuumiehen keskimääräisen kuukausiansion suhde, joka USA:ssa, Ruotsissa ja meillä on seuraava: Sahan hinta, Kuukausiansio, Suhde n. n. USA doll. 250 doll. 1.5 Ruotsi kr. 700 kr. 1.7 Suomi mk mk Tämän vertailun mukaan ar- laiselle hakkuumiehelle kaksi vosteltuna moottorisahan hankinta on amerikkalaiselle ja ruot a - kertaa kannattavampaa kuin meikäläiselle. TEHOKAS VESITYSPUMPPU Nokia Osakeyhtiön toimesta on jäälle sijoitettujen purkausvarastojen vesitystä varten kehitetty ilmajäähdytteisellä Vire -moottorilla varustettu potkuripumppu. Sen tehoksi on arvioitu n litraa minuutissa. Putken läpimitta on 11 tuumaa. Pumpun ka nnatusteline, joka lepää kuljetusjalaksilla, on konstruoitu siten että pumpun imuputki voidaan työntöaisoja nostam alla laskea avantoon. P aikasta toiseen siirrettäessä ovat kuljetusjalakset osoittautuneet käteviksi. T. \\. Kuva 17. Nokia O sakeyhtiön kehittämä tehokas vesityspumppu.

15 SIIRRETTÄVISTÄ HAKKUREISTA Vaikka siirrettävien hakkureiden käyttömahdollisuudet ovat meikäläisissä olosuhteissa yleensä rajoitetut, saattaa niiden käyttö tulla kysymykseen joissakin erikoistapauksissa, lähinnä lastuttaessa pieniläpimittaista runko- tai oksapuuta lastujen käyttöpaikan lähiympäristössä etupäässä poltto- tai levyhakkeeksi. J äreämmille puille tarkoitetut hakkurit sen sijaan ovat liian raskaita ja siis vähemmän siirto kelpoisia. Ne saattavat tulla kysymykseen lähinnä vain kiinteinä tai puolikiinteinä laitoksina. Oheiset kuvat esittävät eräitä siirrettäviä tai puolikiinteitä hakkureita. Kuva 18. Itävaltalainen,,Pöttinger" hakkuri traktoriköyttöisenä. Hakkuri on tarkoitettu polttohakkeen ja pilkkeiden valmistamiseen. Knva 19. Eräs puolikiinteä hakkurilaitos Ruotsissa. Se on rakennettu lähinnä sa hausjätteiden lastuttamiseksi polttohakkeeksi. Hokkurina on V-tyyppinen rouhija hakkuri.

16 - 16- HAKESTOKERILÄMMITYKSESTÄ Hakestokerilämmitys on herättänyt Ruotsissa viime vuosina suurta kiinnostusta lähinnä siinä m ielessä, että puun käytön kannatta vuutta polttoaineena voitaisiin sillä parantaa. Hakestokerikäytöllä ei k uitenkaan ole mahdollista aikaansaada tällaista parannusta varsinaisissa lämmityslaitoksissa ainakaan yleisesti. Syynä ovat hakkeen valmistuskustannukset, kuivattamisvaikeudet ym. seikat. Sen sijaan stokerin käyttö saattaa tulla kysymykseen sahanpurun, kuorimisjätteiden sekä puun hienojakoisessa muodossa olevan sahausjätteen polttamiseksi. Tähän tarkoitukseen stokeria etupäässä käytetäänkin Ruotsissa esim. meijereissä, tiili- ja puusepäntehtaissa yms. K äytön kannattavuus on arvosteltava jokaisessa tapauksessa erikseen kattilarakenteista, jätteiden saantimahdollisuuksista ym. tekijöistä riippuen. Kuva 20. Ruotsissa yleisimmin köytetty Ciab- merkkinen hakestokeri katti laan asennettuna. Kuva 21. Selluloosapuun lostutukseen tarkoitetun, vaakasuorasyöttöisen, amerikkalaisen "lmpco"-lieriöhakkurin koekappale.