Lapsen hyvä arki 2 hanke PaKaste II Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Transkriptio

1 Lapsen hyvä arki 2 hanke PaKaste II Pohjois-Pohjanmaan osahanke Toimintaraportti

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1. Hankkeen tavoitteet, toimintaperiaatteet ja organisoituminen 1.1. Tavoitteena tulosten juurtuminen, levittäminen ja prosessien syveneminen Toteutus Hallinnointi, toimijat ja resurssit 5 2. Kehittämistyö aikavälillä 2.1. Kehittämistyön käynnistyminen ja suunnitteluprosessit Moniammatilliset kehittämistiimit Kehittämissuunnitelmat Yhteistyö tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa Muu verkostoyhteistyö Selvitys henkilöstön sekä koulutus- ja asiantuntijapalveluiden käytöstä Tiedottaminen, verkkoympäristöt ja julkaisutoiminta 12 2

3 TIIVISTELMÄ Lapsen hyvä arki 2 -hankkeessa jatketaan ensimmäisessä vaiheessa kehitettyjen palveluprosessien ja pilotoitujen uusien toiminta- ja palvelumallien juurruttamista sekä levittämistä. Hankkeessa kehitetään erityisesti varhaislapsuuden kasvuympäristöihin liittyviä varhaisen tuen ja osallisuuden sekä syrjäytymisen ehkäisyn työmenetelmiä monialaisissa ja monitoimijaisissa verkostoissa. Pääpaino on varhaiskasvatuspalveluiden, neuvolatyön sekä monialaisen perhetyön kehittämisessä. Kehitysympäristöihin liittyvät nivelvaiheet vanhemmaksi kasvaminen, kotoa päivähoitoon siirtyminen, päivähoidon, esiopetuksen ja koulunaloituksen siirtymävaiheet ovat erityisen huomion kohteena. Kehittämistyössä on mukana julkisen sektorin palveluiden lisäksi myös seurakuntien ja järjestöjen kanssa yhdessä toteutetut palvelukokonaisuudet sekä uusien, matalankynnyksen toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen. Juurruttamisen ja levittämisen verkostoissa ovat mukana myös hankkeen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Opinnäytetöinä tehtyjen, kehittämistyöhön kytkeytyvien tutkimusten, toiminnallisten kehittämisprosessien ja selvitysten tuloksia hyödynnetään hankkeen toimintamallien juurruttamisessa ja levittämisessä PaKaste II-vaiheessa. Lapsen hyvä arki-hankkeen ensimmäisen vaiheen loppuraportti ja hanketyöhön kytkeytyviä valmiita opinnäytetöitä ja tutkimuksia on julkaistu hankkeen nettisivuilla. Hankkeessa ovat mukana Koillismaan kunnista Kuusamo, Posio, Taivalkoski sekä peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) ja peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi). Kuntatoimijoiden lisäksi mukana ev.lut. seurakuntien ja järjestöjen (MLL) lapsiperhepalveluiden henkilöstöä sekä asiakkaiden edustus. Hanketta hallinnoi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Hankkeelle on nimetty ohjausryhmä. Hanketyöhön liittyvät sopimukset Kolpeneen ja Kallion sekä Kallion ja hankekuntien välillä on saatu valmiiksi. Lisäksi on tehty sopimukset Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikön ja Kallion sekä Oulun yliopiston ja Kallion välillä koskien projektipäällikön työskentelyä. Hankkeen kokoaikaisina työntekijöinä ovat työskennelleet projektipäällikkö Aira Vähärautio ( ) ja kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila ( ). Osa-aikaisena (50 %) kehittämiskoordinaattorina on työskennellyt Saara Autio ( ). Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Lapsen hyvä arki 2-jatkohanke on käynnistynyt kullakin alueella pidetyillä suunnittelu- ja työkokouksilla, joissa on määritelty juurrutettavia, levitettäviä ja edelleen syveneviä kehittämisprosesseja. Kullekin alueelle on perustettu moniammatilliset kehittämistiimit hyödyntäen hankkeen ensimmäisessä vaiheessa muodostuneita verkostoja. Kaikki kehittämistiimit (Koillismaa, Kallio, Selänne) ovat kokoontuneet raportointijakson aikana kerran. Hanketyöntekijät ovat käyneet esittelemässä hanketta alueiden oppilaitoksissa ja osallistuneet yhteistyöverkostojen toimintaan. Lapsen hyvä arki 2-hankkeen sisällöllisiä painopisteitä tulevat olemaan: Tukea vertaisille mallin jalkauttaminen Sievin tiedonsiirron pilotin levittäminen Kasvatuskumppanuuskoulutuksen laajentuminen (neuvola, perhetyö, sivistystoimi) Varhaiskasvatussuunnitelmatyön syventäminen (lapsenvasut, varhainen tuki, omahoitajuus, pienryhmäpedagogiikka) Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyökäytännöt Lapin osahankkeen Varhain vanhemmaksi-mallin levittäminen (huoliperheitä koskevana neuvolan ja perhetyön yhteisenä prosessina) Pedagogisen johtamisen juurruttaminen ja syventäminen (kehittäjämentoritoiminnalla) Laajan 4-vuotisterveystarkastuksen mallin arviointi Kehittämisen sisällöt tulevat täsmentymään alueiden kehittämissuunnitelmissa. Niissä huomioidaan alueiden paikalliset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet sekä koko hankeaikainen työskentely. 3

4 1. Hankkeen tavoitteet ja organisoituminen 1.1. Tavoitteena tulosten juurtuminen, levittäminen ja prosessien syveneminen Lapsen hyvä arki 2 -hankkeessa jatketaan ensimmäisessä vaiheessa kehitettyjen palveluprosessien ja pilotoitujen uusien toiminta- ja palvelumallien juurruttamista sekä levittämistä. Hankkeessa kehitetään erityisesti varhaislapsuuden kasvuympäristöihin liittyviä varhaisen tuen ja osallisuuden sekä syrjäytymisen ehkäisyn työmenetelmiä monialaisissa ja monitoimijaisissa verkostoissa. Pääpaino on varhaiskasvatuspalveluiden, neuvolatyön sekä monialaisen perhetyön kehittämisessä. Kehitysympäristöihin liittyvät nivelvaiheet vanhemmaksi kasvaminen, kotoa päivähoitoon siirtyminen, päivähoidon, esiopetuksen ja koulunaloituksen siirtymävaiheet ovat erityisen huomion kohteena. Kehittämistyössä on mukana julkisen sektorin palveluiden lisäksi myös seurakuntien ja järjestöjen kanssa yhdessä toteutetut palvelukokonaisuudet sekä uusien, matalankynnyksen toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen. Juurruttamisen ja levittämisen verkostoissa ovat mukana myös hankkeen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Opinnäytetöinä tehtyjen, kehittämistyöhön kytkeytyvien tutkimusten, toiminnallisten kehittämisprosessien ja selvitysten tuloksia hyödynnetään hankkeen toimintamallien juurruttamisessa ja levittämisessä PaKaste II-vaiheessa. Lapsen hyvä arki 2 -hankkeessa päätavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen, osallisuuden vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Tähän pyritään: 1. edistämällä ja syventämällä moniammatillista kumppanuutta levittämällä ja juurruttamalla Lapsen hyvä arki 1-vaiheessa kehitettyjä lapsiperhepalvelujen ylikunnallisia ja kuntayhtymätasoisia rakenteellisia yhteistoimintamalleja 2. levittämällä ja juurruttamalla kehitettyjä uusia matalankynnyksen ja varhaisen tuen avoimia lapsiperhepalveluja 3. levittämällä ja juurruttamalla lapsiperhepalvelujen toimijoiden kasvatuskumppanuutta ja vanhemmuuden tukemista sekä asiakkaan osallisuutta vahvistavaa menetelmäosaamista 4. jatkamalla ja syventämällä yhteistyötä muodostuneissa monitoimijaisissa yhteistyöverkostoissa koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, järjestöjen, seurakuntien sekä muiden lapsiperhepalveluiden parissa toimivien tahojen kanssa. Hankkeen kehittämistyön painopiste on varhaiskasvatusikäisten lasten ja perheiden palveluita (päivähoito, avoimet varhaiskasvatuspalvelut, neuvolatyö, perhetyö) monitoimijaisesti ja moniammatillisesti Toteutus Lapsen hyvä arki 2-hankkeessa kehittämistyö perustuu tuetun prosessikehittämisenmalliin, joka on kehittynyt aiemmissa Poske:n varhaiskasvatuksen ja perhetyön hankkeissa. Tuetun prosessikehittämisen mallissa kehittämistyötä suuntaavia periaatteita ovat toimijalähtöisyys ja paikallisuuden korostaminen. Kehittämistyö nähdään vahvasti prosessina, johon tulee tarjota sen edellyttämä tukirakenne. Paikallista kehittämistyötä tukee alueellinen verkostoituminen sekä tutkimus, koulutus ja konsultaatio. 4

5 Kehittämistyön paikallisen tukirakenteen muodostavat moniammatilliset kehittämistiimit ja kehittäjäryhmät. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kullekin kehittämisalueelle on perustettu moniammatilliset kehittämistiimit, joiden työskentely jatkuu jatkohankkeessa. Kokoonpanoa voidaan muokata paikallisten tarpeiden mukaisesti. Moniammatillisissa kehittämistiimeissä on huomioitu lapsiperhepalvelujen kokonaisuus sekä paikalliset erityispiirteet ja tarpeet. Kehittämistiimiin kuuluu lasten ja lapsiperhepalvelujen työntekijöitä, johtajia sekä järjestöjen ja seurakuntien edustajia. Kehittämistiimit täsmentävät yhdessä alueen kehittämiskoordinaattorin kanssa kehittämistyön pohjaksi alueelliset kehittämissuunnitelmat. Moniammatilliset kehittämistiimit määrittelevät ne mallit ja pilotoidut prosessit, joita alueella lähdetään levittämään ja juurruttamaan jatkohankkeessa. Kehittämissuunnitelmaan kirjataan myös prosessin vaiheet sekä niiden toteuttamisen edellyttämät tukirakenteet ja resurssit sekä aikataulutus. Kehittämistiimin jäsenten tehtävänä on kehittää ja levittää uusia toimintamalleja ja työmenetelmiä omaan organisaatioon. Kehittämistiimi seuraa ja arvioi hankkeen etenemistä ja sen käytännön toteutumista alueellaan. Kehittämistyön toimeenpanosta ja kehittämissuunnitelman toteutuksesta vastaavat kehittäjäryhmät, joiden kokoonpano määräytyy kehitettävän prosessin mukaisesti. Niiden muodostamisessa huomioidaan lapsiperhepalvelujen kokonaisuudet painopisteen ollessa varhaiskasvatuksessa ja varhaisen tuen moniammatillisissa ja monitoimijaisissa yhteistyökäytännöissä. Kehittäjäryhmiin pyritään saamaan mukaan myös järjestöjen ja seurakuntien toimijoita sekä asiakkaiden edustus. Ensimmäisen hankevaiheen tulosten juurruttamisessa ja levittämisessä käytetään vertaisverkostotoimintaa, ajankohtaisfoorumeita ja yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa toteutettavaa kehittäjämentoritoimintaa. Lisäksi hankkeen nettisivustoa käytetään kehittämistyön prosessien ja etenemisen raportoinnin informaatiokanavana Hallinnointi, toimijat ja resurssit Hankkeessa ovat mukana Koillismaan kunnista Kuusamo, Posio, Taivalkoski sekä peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) ja peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi). Kuntatoimijoiden lisäksi mukana ev.lut. seurakuntien ja järjestöjen (MLL) lapsiperhepalveluiden henkilöstöä sekä asiakkaiden edustus. Hanketta hallinnoi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. PaKaste II -hankekokonaisuutta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskus Rovaniemellä ja ohjaus tapahtuu Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta (Poske). PaKaste II-hankekokonaisuuteen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan osahankkeen lisäksi Lapin, SaKasteen (saamelaishanke) ja Keski-Pohjanmaan (Nuppu 2 ja KAMPA) osahankkeet. Hankkeen valvonnasta vastaa STM:stä Pirjo Sarvimäki ja Lounais-Suomen Aluehallintovirasto. PaKaste II-hankkeelle tullaan perustamaan neuvottelukunta. Lapsen hyvä arki 2-hankkeen osalta Oulun yliopisto on valinnut neuvottelukunnan varsinaiseksi jäseneksi Eila Estolan ja varalle Aila Tiilikan. Kallion peruspalvelukuntayhtymästä varsinaisena neuvottelukunnan jäsenenä on Marja Ranta-Nilkku ja varalla Jarmo Kivimäki. Hanketyön sopimuspohja on muodostettu. Hanketyöhön liittyvät sopimukset Kolpeneen ja Kallion sekä Kallion ja hankekuntien välillä on saatu valmiiksi. Lisäksi on tehty sopimukset Poske:n Pohjois- 5

6 Pohjanmaan yksikön ja Kallion sekä Oulun yliopiston ja Kallion välillä koskien projektipäällikön työskentelyä hankkeessa. Lapsen hyvä arki 2 hankkeelle on nimetty ohjausryhmä (Ohjausryhmän kokouksen pöytäkirja ) 1. Ohjausryhmän varsinaiset ja varajäsenet ovat: Kirsi Alatalo Taivalkoski (varalla Aini Naumanen Kuusamo), Kristiina From (varalla Anna-Maija Puroila) Oulun yliopisto, Hannu Pietiläinen (varalla Petri Kinnunen) Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikkö, Marja Ranta-Nilkku (varalla Sari Suhonen) Kallion peruspalvelukuntayhtymä, Heleena Talala (varalla Minna Hattunen) Selänteen peruspalvelukuntayhtymä, Katja Torssonen Kallion peruspalvelukuntayhtymän taloushallinto, Aira Vähärautio Lapsen hyvä arki 2-hanke. Ohjausryhmän asiantuntijajäseninä ovat: Pekka Asikainen (Oulun hiippakunta), Juha Fränti (THL), Leena Huhanantti (MLL Pohjois- Pohjanmaan piirijärjestö ry), Kirsi Anttila (Lapsen hyvä arki 2-hanke) ja Saara Autio (Lapsen hyvä arki 2-hanke). Hankkeen ohjausryhmän ensimmäinen, järjestäytymiskokous, tullaan pitämään klo Oulun yliopistolla. Hankkeen työntekijöinä toimivat kehittämiskoordinaattorit Kirsi Anttila (Kallio-Selänne) ja Saara Autio (Kuusamo-Taivalkoski-Posio) sekä projektipäällikkö Aira Vähärautio. Kehittämiskoordinaattorit ovat työsuhteessa Kallion peruspalvelukuntayhtymään. Projektipäällikkö on työsuhteessa Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikköön (Oamk/sote). Hankkeen kokonaisbudjetti (Kaste-rahoitusta 75 % ja kuntien omarahoitusta 25 %). Lisäksi Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikkö osallistuu 25 % osuudella projektipäällikön palkkamenoihin. Kehittämiskoordinaattorit ovat työsuhteessa kallion peruspalvelukuntayhtymään. Projektipäällikkö on työsuhteessa Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikköön (Oamk/sote) 2 ja työpiste sijaitsee Oulun yliopistolla. Hanke toteutetaankin tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Lisäksi tehdään laajaa yhteistyötä sosiaali- ja terveys sekä kasvatusalan oppilaitosten kanssa. Tämä yhteistyö koordinoituu alueellisen kehittäjäverkoston kautta. Alueellinen kehittäjäverkosto muodostettiin kumppanuussopimuspohjaisena Lapsen hyvä arkihankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Verkoston toimintaa tullaan jatkamaan jatkohankkeessa. Alueellinen kehittäjäverkosto koostuu Pohjois-Pohjanmaan sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä järjestöjen ja seurakunnan edustuksesta. Se kokoaa yhteen kehittämistyön verkostomaisen rakenteen alueellisella tasolla. Verkoston tehtävänä on vahvistaa ja lisätä moniammatillista yhteistyötä alan opiskelijoiden, tutkijoiden, kouluttajien ja käytännön työn kehittäjien välillä. Verkosto integroi hankkeen kehittämistyöhön perus- ja jatko-opiskelijoiden oppimisprosesseja: opinnäytteitä, harjoittelujaksoja ja muita projekteja. Alueellinen kehittäjäverkosto osallistuu moniammatillisen opinnäytepankin ja oppilaitosyhteistyönä toetutuvien moniammatillisten työpajojen suunnitteluun ja toteutukseen. Alueellisen kehittäjäverkoston asiantuntemusta tullaan edelleenkin hyödyntämään kehittämistyön toteutuksessa työntekijöiden koulutukseen ja kehittämisprosessien konsultaatioon liittyvissä asiantuntijapalveluissa. 1 Ks. tarkemmin Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö hallinnoi Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikköä. 6

7 2. Kehittämistyö aikavälillä 2.1. Kehittämistyön käynnistyminen ja suunnitteluprosessit Kehittämistyö on käynnistynyt kaikilla kehittämisalueilla pidetyillä työkokouksilla. Niissä on kartoitettu alueiden toimijoiden odotuksia jatkohankkeelle ja hahmoteltu kehittämissuunnitelmien sisältöjä sekä juurrutettavia, levitettäviä ja edelleen syveneviä kehittämisprosesseja. Hanketyöntekijät ovat vastanneet hanketyön toteutuksesta ja suunnitteluvaiheen prosessien käynnistymisestä kaikilla kehittämisalueilla. Jatkohankkeen sopimuspohja on saatu valmiiksi ja hallinnoijan kanssa on sovittu tarkemmin hankeen taloushallintoon liittyvistä kysymyksistä sekä laskujen maksatus- ja raportointikäytännöistä. Hanketyöntekijöiden työskentelyn keskeisimmät palaverit raportointijaksolla on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Hanketyön käynnistyminen ja suunnitteluvaiheen tiimipalaverit Aika ja paikka Sisältö Osallistujat ACP-yhteys Hanketyön suunnittelua Kirsi Anttila ja Aira Vähärautio Ylivieska Hanketyön valmistelua, taloushallinto, sopimukset ja arkistointi Kirsi Anttila, Katja Torssonen, Marja Ranta-Nilkku, Aija Tirkkonen, Aira Vähärautio Ylivieska Hanketyön käynnistyminen, koordinaattorin perehdyttäminen, kehittämissuunnitelmien valmistelua Taivalkoski Alueen toimijoiden odotuksien kartoitus hanketta ja kehittämiskoordinaattorin työskentelyä kohtaan sekä kehittämiskohteiden hahmottaminen Kuusamo Alueen toimijoiden odotuksien kartoitus hanketta ja kehittämiskoordinaattorin työskentelyä kohtaan sekä kehittämiskohteiden hahmottaminen Kirsi Anttila, Saara Autio, Katja Torssonen, Marja Ranta-Nilkku, Minna Hattunen (puhelinpalaveri), Aira Vähärautio Hanna Suutari, Sirpa Kinnunen, Aira Vähärautio ja Saara Autio Aini Naumanen, Tarja Vuorela, Aira Vähärautio ja Saara Autio Ylivieska Kehittämissuunnitelman valmistelupalaveri Pirjo Matikainen, Ulla-Maija Miettilä, Kirsi Anttila, Aira Vähärautio Haapajärvi Kehittämissuunnitelman valmistelupalaveri Heleena Talala, Anu Sippola, Marja- Leena Lehtomäki, Anja Vänttilä, Kirsi Anttila, Aira Vähärautio Puhelinpalaveri Kehittämissuunnitelman valmistelupalaveri Eija Helisten, Saara Autio, Aira Vähärautio ACP-yhteys Kehittämispäivä: talous, sopimukset, kevään työskentelyn suunnittelua Kirsi Anttila, Saara Autio, Aira Vähärautio ACP-yhteys Hankkeen ensimmäisen maksatuksen valmistelu, kevään suunnittelua Posio Kehittämisryhmän aloituskokous. Kehittämistyön käynnistäminen ja sen painopisteiden hahmottaminen sekä yhteistyökumppaneiden kartoittaminen. Katja Torssonen, Marja Ranta- Nilkku, Kirsi Anttila, Saara Autio, Aira Vähärautio Eija Helisten, Raili Varanka, Outi Mustonen, Pirkko Mäkelä, Aila Laatikainen, Aira Vähärautio ja Saara Autio. 7

8 Kallion ja Selänteen kehittämiskoordinaattori on osallistunut kehittämisalueidensa perhekeskustyöryhmiin, jotka ovat kokoontuneet molemmilla alueilla kerran. Lisäksi kehittämiskoordinaattori oli esittelemässä ( ) Alavieskassa lapsiperhepalveluiden ja sivistystoimen henkilöstölle Lapsen hyvä arki-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kehitettyä tiedonsiirron mallia kotoa/päivähoidosta esiopetukseen. Tilaisuuteen osallistui myös Koillismaan kehittämiskoordinaattori. Esittely toimi tiedonsiirron mallin levittämisen käynnistyspalaverina. 2.2 Moniammatilliset kehittämistiimit Kaikille kehittämisalueille on muodostettu moniammatilliset kehittämistiimit Lapsen hyvä arkihankkeen ensimmäisen hankevaiheen kehittämistiimien kokoonpanojen pohjalta. Moniammatillisten kehittämistiimien kokoonpanot ovat seuraavat: Peruspalvelukuntayhtymä Kallio: Pirjo Matikainen, perhepalvelujohtaja Marja Ranta-Nilkku, varhaiskasvatuksen johtaja Ulla-Maija Miettilä, varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Sari Suhonen, varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Pirjo Jääskelä, johtava neuvolan terveydenhoitaja Leena Iisakkila, johtava sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö Sirpa Hannula, puheterapeutti Ulla Hietamäki, erityisesiluokanopettaja, Sievin kunta Kaija Jokela, johtava sosiaalityöntekijä, lastensuojelu Helena Mäkelä, ennaltaehkäisevän perhetyön johtaja Pirkko Säily (MLL) Pirkko Pietikäinen (ev.lut. seurakunta)nivala Peruspalvelukuntayhtymä Selänne: Heleena Talala, palvelujohtaja, Lasten ja perheiden palvelut Elina Nevanoja, lastentarhanopettaja Hilkka Maliniemi, päiväkodin johtaja Marja-Leena Lehtomäki, johtava neuvolan terveydenhoitaja Tuula Lohvansuu, varhaiskasvatuksen ohjaaja Anu Sippola, päiväkodin johtaja Minna Hattunen, varhaiskasvatuksen johtaja Anja Vänttilä, johtava sosiaalityöntekijä Pirkko Säily, MLL Kaija Tiirola, ev.lut.srk, Haapajärvi Koillismaa: Kuusamo: Aini Naumanen, lapsi- ja perhetyön johtaja Anu Määttä, päivähoidon ohjaaja Jaana Ronkainen, päivähoidon ohjaaja Tarja Vuorela, päivähoidon ohjaaja 8

9 Hilppa Lampila, diakoni, seurakunta Päivi Kovanen, osastonhoitaja, neuvola Heidi Kokko-Martiskainen, johtava sosiaalityöntekijä Elsa Koivuranta, perheneuvoja Posio: Eija Helisten, päivähoidon vastaava Aila Laatikainen, luokanopettaja Sari Ylisirniö, perhetyöntekijä Taivalkoski: Hanna Suutari Moniammatilliset kehittämistiimit ovat kokoontuneet raportointijaksolla taulukon 2. mukaisesti. Taulukko 2. Moniammatillisten kehittämistiimien kokoontuminen Aika ja paikka Sisältö Osallistujat Haapajärvi/ Selänne ppky Ylivieska/ Kallio ppky Haapajärvi/ Selänne ppky Kuusamon kaupungintalo Hanketyöntekijät esittelivät alkavan hankkeen rakennetta, kehittämisalueen toimijoita kuultiin kehittämissuunnitelman sisällön rakentamisessa. Hanketyöntekijät esittelivät alkavan hankkeen rakennetta, kehittämisalueen toimijoita kuultiin kehittämissuunnitelman sisällön rakentamisessa. Hanketyöntekijät esittelivät alkavan hankkeen rakennetta, kehittämisalueen toimijoita kuultiin kehittämissuunnitelman sisällön rakentamisessa. Lapsen hyvä arki 2-hankkeen hankesuunnitelma ja resurssit, kehittämistyön rakenteet ja sisällöt sekä moniammatillisen kehittämistiimin työskentelystä sopiminen. Heleena Talala, Elina Nevanoja, Marja- Leena Lehtomäki, Tuula Lohvansuu, Anu Sippola, Minna Hattunen, Pirkko Säily (MLL), Kaija Tiirola (ev.lut.srk) Aira Vähärautio, Kirsi Anttila Pirjo Matikainen, Marja Ranta-Nilkku, Ulla-Maija Miettilä, Sari Suhonen, Pirjo Jääskelä, Pirkko Säily (MLL), Aira Vähärautio, Kirsi Anttila Heleena Talala, Elina Nevanoja, Marja- Leena Lehtomäki, Tuula Lohvansuu, Anu Sippola, Minna Hattunen, Pirkko Säily (MLL), Kaija Tiirola (ev.lut.srk) Aira Vähärautio, Kirsi Anttila Aini Naumanen, Jaana Ronkainen, Tarja Vuorela, Anu Määttä, Päivi Kovanen, Elsa Koivuranta, Eija Helisten, Aila Laatikainen, Hanna Suutari, Sari Lehto, Aira Vähärautio ja Saara Autio 2.3 Kehittämissuunnitelmat Kehittämissuunnitelmien alustavia sisältöjä eri alueilla on hahmoteltu seuraavasti: Kehittämistyö Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa: Tukea vertaisille mallin jalkauttaminen aluksi Sieviin, myöhemmin koko alueelle Vanhempien osallisuus tiedonsiirrossa lapsen siirtyessä sivistystoimen esiopetukseen; Alavieskassa aloitettiin joulukuussa 2011 ensimmäisellä kokoontumisella. Tavoitteena syksy 2012 Nivalan ja Ylivieskan osalta Kasvatuskumppanuuskoulutuksen laajentuminen Kallion muille kuin päivähoidon sektoreille; Nivalasta aloitus 9

10 Pedagoginen kahvila/ vertaisverkosto/ pienryhmätoiminta kiintymyssuhdeteoria (konsultatiivinen prosessi) Yhteistyön näkökulma Varhaiskasvatussuunnitelman Arjen oppaaseen, Kallion palvelustrategian mukaisesti Varhain vanhemmaksi malli Lapin osahankkeesta; muuntuu huoliperheitä koskevaksi malliksi, neuvolan ja perhetyön yhteinen prosessi Pedagoginen johtamisen laajentaminen päiväkodin johtajiin mentorointimallilla Varhaisen tuen menetelmäosaamiseen työryhmä; nykyinen VAVU työryhmä oli ehdolla (Vanhemmuuden vauvavuosi prosessi moniammatillisesti työryhmän työksi?) Ensimmäinen ajankohtaisfoorumi voisi olla pilotoitujen mallien esittelyä Kehittämistyö Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä: Tukea vertaisille mallin juurruttaminen alueen käytännöksi Perhekeskuksen rakentumisen tukeminen; vertaisryhmätoimintaa, tukea virkamiestyöhön Kasvatuskumppanuuden laajentuminen myös sivistystoimeen Laajat 4-vuotistarkastukset ja vanhempien osallisuus tiedonsiirrossa neuvolaan sekä neuvolasta päivähoitoon Vanhempien osallisuus tiedonsiirrossa lapsen siirtyessä Selänteestä tai kotoa sivistystoimen esiopetukseen Ajankohtaisfoorumin sisällön toivottiin olevan perhekeskuksen rakentumista Kehittämistyö Koillismaalla: Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen, etenkin lastensuojelun ja päivähoidon yhteistyön kehittäminen (Posio Ja Kuusamo) Pienryhmäpedagogiikan ja omahoitajuuden kehittäminen (Taivalkoski) Pedagogisen johtamisen juurruttaminen ja syventäminen (Kuusamo) Varhaiskasvatussuunnitelmien päivittäminen ja uusien varhaiskasvatussuunnitelmien käyttökokemuksien arviointi (kaikki kunnat) 4-vuotisterveystarkastuslomakkeen käyttökokemusten arviointi (Posio, Kuusamo) Oppilaitosyhteistyön hyödyntäminen käytännön työssä ja hankkeessa (kaikki kunnat) Kunkin alueen kehittämissuunnitelmat tullaan työstämään valmiiksi tammi-helmikuun aikana. 2.4 Yhteistyö tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa Yhteistyö tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa organisoituu alueellisen kehittäjäverkoston kautta. Alueellinen kehittäjäverkosto organisoituu ensi vuoden alkupuolella ( ). Hanke uusii kumppanuussopimukset aikaisempien yhteistyökumppaneiden kanssa. Mukaan on tulossa myös uusia toimijoita. Pyritään saamaan kumppanuussopimukset solmittua vuoden vaihteen jälkeen. Raportointijakson aikana pidetyt opinnäyteyhteistyöhön liittyvät palaverit on koottu taulukkoon 3. 10

11 Taulukko 3. Opinnäyteyhteistyö Aika ja paikka Sisältö Osallistujat Oulun yliopisto ja ACPyhteys Graduyhteistyö Aila Tiilikka, Titta Koskivuori, Kirsi Anttila, Aira Vähärautio Ylivieska Opinnäytetyö - hierontahetket päiväkodissa kiintymyssuhteen vahvistamiseksi Keski-Pohjanmaan AMK:n opiskelijat Mirva Kotilainen, Elina Autio sekä Kirsi Anttila Oulun yliopisto (videoyhteys) Oulun yliopisto (ACPyhteys) Opinnäyteyhteistyö (Oamk) Koillismaalle (Taivalkoski ja Kuusamo) perhepäivähoitajien kokemukset huolen heräämisestä ja siihen liittyvistä työkäytännöistä Opinnäytetyö - lasten kokemuksia Tukea vertaisille-mallista (Diak/Oulu) Saara Autio, Sanna Rapakko, Riitta Hietalan, Saana Järvelän Aira Vähärautio, Tarja Vuorela Heidi Härkönen, Iina Puroila, Kirsi Anttila, Aira Vähärautio Lisäksi hanketyöntekijät ovat käyneet esittelemässä Lapsen hyvä arki 2-hanketta opiskelijoille seuraavan taulukon 4. mukaisesti raportointijaksolla. Taulukko 4. Hanke-esittelyt Aika ja paikka Sisältö Osallistujat Raudaskylän kristillinen opisto/ylivieska Yhteisöllisen kasvun päivä seminaari, Kirsi Anttila esitteli hankkeen tuloksia Oulun amk/sote Hankkeen esittely sosiaalialan opiskelijoille Oamk/sote Hankkeen esittely sosiaalialan opiskelijoille Oulun yliopisto Hankkeen esittely yliopiston opiskelijoille ja yhteistyö hankkeen kanssa Yhteisöpedagogi opiskelijat Opiskelijat, Seija Kokko ja Aira Vähärautio Opiskelijat, Marja-Liisa Läksy ja Aira Vähärautio Kristine From, Saara Autio sekä Varhaiskasvatuksen laatu ja kehittäminen-kurssin opiskelijat 2.5 Muu verkostoyhteistyö Lapsen hyvä arki 2 hankkeen työntekijät ovat osallistuneet seuraavien verkostojen kokouksiin ja yhteistyötahojen tilaisuuksiin: Kaikki hanketyöntekijät osallistuivat Tukeva 2-seminaariin Oulussa Kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila ja projektipäällikkö Aira Vähärautio ovat osallistuneet Pohjois-Suomen Avin järjestämille kuntapäiville Oulussa Kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila osallistui Nuppu hankkeen opinnäytetyö seminaariin Kokkolassa. Siellä oli esillä myös Lapsen hyvä arki hankkeeseen liittyviä opinnäytetöitä. Projektipäällikkö Aira Vähärautio esitteli Lapsen hyvä arki-hanketta Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnalle Helsingissä olleessa kokouksessa. Projektipäällikkö on osallistunut olleeseen PaKaste II hankkeen osahankkeiden videokokoukseen. 11

12 3 Selvitys henkilöstön sekä koulutus- ja asiantuntijapalveluiden käytöstä Hankkeen kokoaikaisina työntekijöinä ovat työskennelleet projektipäällikkö Aira Vähärautio ( ) ja kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila ( ). Osaaikaisena (50 %) kehittämiskoordinaattorina on työskennellyt Saara Autio ( ). Hankkeen hallinnointiin liittyen on raportointijaksolla aiheutunut kustannuksia Marja Ranta-Nilkun (4,5 tuntia yht. 185,58 ) ja Katja Torssosen (15 tuntia yht. 354,10 ) työskentelystä. Lisäksi Elina Kattilakoski on työstänyt hankkeen nettisivuja 3 työtunnin verran (yht. 60 euroa + sivukulut). 4 Tiedottaminen, verkkoympäristöt ja julkaisutoiminta Elina Kattilakoski on muokannut yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa Lapsen hyvä arki 2- hankkeen nettisivuja. Ne löytyvät osoitteesta - Jatkohankkeen opinnäytepankki on myös avattu - Opinnäytepankkiin on koottu jatkohankkeen tiedontuotantoa ja kehittämisalueiden tarpeita palvelevia opinnäytetöiden aihioita. Hankkeen ensimmäisen vaiheen loppuraportti on julkaistu myös verkkosivuilla - Lisäksi Lapsen hyvä arki-hankkeesta valmistuneita opinnäytetöitä on julkaistu hankkeen nettisivustolla. Hanke on ollut esillä eri paikkakuntien lehdistössä seuraavasti: Lapsen hyvä arjen turvaksi. Esiteltiin ensimmäisen vaiheen tuloksia sekä jatkohankkeen suunnitelmia. Keski-Pohjanmaa- lehti. 12