Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Transkriptio

1 1

2 Koillismaa: Kuusamo, Posio, Taivalkoski Peruspalvelukuntayhtymä Kallio: Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska Peruspalvelukuntayhtymä Selänne: Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi Kuntatoimijoiden lisäksi mukana seurakuntien ja järjestöjen lapsiperhepalveluiden henkilöstöä Kytkeytyy alueilla jo aiemmin tehdyn kehittämistyön verkostoihin (Varhis-hanke ) Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä ( ) (Kuusamo-Taivalkoski-Posio) Kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila ( ) Projektipäällikkö Aira Vähärautio ( ) Kehittäjätyöntekijä (50 %) Paula Loukkola ( ) 2

3 Pohjoisen alueen Kaste-hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskus Lapsen hyvä arki-hanketta hallinnoi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Oulun yliopiston kanssa tehty yhteistyösopimus Kehittämiskoordinaattorit ovat työsuhteessa Kuusamoon (Anu Määttä) sekä Kallioon (Kirsi Anttila) Projektipäällikön palkkauksesta 50% tulee Posken perusrahoituksesta ja 50 % hankkeesta työsuhde Poskeen Kehittäjätyöntekijä (Paula Loukkola) työsuhteessa Kallioon Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut , ja pöytäkirjat verkkosivuilla 3

4 Päätavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen: 1. Moniammatillisen kumppanuuden edistäminen, yhteisten moniammatillisten toimintamallien ja verkostojen kehittäminen ja vahvistaminen lasten ja lapsiperheiden palvelujen tarjoajien välille. 2. Varhaisen tunnistamisen ja tukemisen edistäminen sekä lasten eri elämän piireissä tapahtuvan kasvatuksellisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen. 4

5 3. Lasten ja perheiden palveluissa työskentelevän henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen. 4. Kuntien ja muiden tahojen välisen yhteistyön ja yhteisen työn tapojen vahvistaminen lasten ja lapsiperheiden palveluissa asiakkaan osallisuus huomioiden. 5. Tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välisen yhteyden kehittäminen. Tavoitteena on luoda hankkeen aikana kehittämisalueille toimiva, ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen yhteistyö- ja kumppanuusmalli sekä kehittää uusia lasten ja perheiden hyvinvointia tukevia työtapoja ja työkäytänteitä. 5

6 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja osallisuus vahvistuvat: Lapset ja perheet saavat oikea-aikaista palvelua, saavat itse osallistua palvelujen kehittämiseen ja kokevat tulevansa kuulluiksi Lapset ja perheet saavat tukea omissa kehitysympäristöissään ja peruspalvelujen yhteydessä kotona, päivähoidossa, neuvolassa Vanhemmat saavat tukea kasvatustehtävässään ja vanhemmuus vahvistuu Lasten ja perheiden tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhain ja niihin voidaan antaa oikea-aikaista tukea Lasten ja perheiden palvelujen työmenetelmät kehittyvät ja leviävät keskeisten toimijoiden käyttöön 6

7 Lasten ja perheiden palveluiden yhteistyö on mallinnettu rakenneja sisältötasolla: ylisektorinen ja kunnallinen yhteistyö vahvistuu ja sille luodaan toimintamalli Lasten ja perheiden palveluissa työskentelevien ammatillinen osaaminen vahvistuu ja heillä on käytössä yhteisiä työkaluja Alan opiskelijat integroituvat kehittämistyöhön opinnäytetöiden ja harjoittelujen kautta Korjaavan lastensuojelun tarve vähenee 7

8 Kehittämistyön toteutus- tuetun prosessikehittämisenmalli Kehittämistyön rakenteelliset puitteet ja organisoituminen Moniammatilliset kehittämistiimit Työryhmät ja pilottiyksiköt Kehittämistyön teemat ja prosessit Alueellinen kehittäjäverkosto Oppilaitosyhteistyö Ajankohtaisfoorumit Muut verkostot Hankkeen arviointi 8

9 1. Toimijalähtöisyys 2. Paikallisuuden korostaminen 3. Kehittämisen prosessiluonne 4. Kehittämistyössä tarvittava tuki Aloituspalavereissa koottu alueiden kehittämistarpeita ja kohteita Yhdessä kehittämistiimien ja työryhmien kanssa täsmennetty kehittämissuunnitelmia Asiakaslähtöisten prosessien (Bikva-prosessit Kallion ja Selänteen alueilla, vertaishaastattelut Koillismaan alueella) avulla saadaan selville lapsiperhepalveluiden kehittämisen asiakasnäkökulma Kehittämissuunnitelman toteutumista arvioidaan ja täsmennetään kehittämisprosessin edetessä kehittämistiimeissä Koulutus ja konsultaatio kohdentuvat keskeisiin kehittämisen teemoihin työryhmien ja pilottien toiminnassa Kehittämistulosten ja kokemusten jakaminen ajankohtaisfoorumeissa ja vertaistapaamisissa 9

10 Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen työryhmä Kuusamon työryhmä Alueellinen kehittäjäverkosto Ohjausryhmä Varhaisen tuen työryhmä Varhaisen tuen työryhmä Posion työryhmä Perhepäivähoidon kehittäminen yhteinen työryhmä Taivalkosken työryhmä 10

11 Tavoitteena luoda hankkeen aikana alueille toimiva ennaltaehkäisevän, varhaisen puuttumisen yhteistyö- ja kumppanuusmalli sekä uusia lasten ja perheiden hyvinvointia tukevia työmalleja Tehtävän kehittää ja levittää uusia toimintamalleja ja työmenetelmiä omaan organisaatioon Laatii alueen yhteistyö- ja kehittämissuunnitelman kehittämistyön pohjaksi yhdessä kehittämiskoordinaattorin kanssa Kehittämistiimi seuraa ja arvioi hankkeen etenemistä ja sen käytännön toteutumista alueellaan Kokoonpanossa huomioitu alueiden toiveet ja lapsiperhepalvelujen toiminnalliset erityispiirteet (kuntatoimijat, seurakunta ja järjestöt) Koillismaan kehittämistiimi - Kallion kehittämistiimi - Selänteen kehittämistiimi

12 Perustettu kullekin kehittämistiimin alueelle paikalliset piirteet huomioiden Koostuu kunnan, seurakunnan ja järjestöjen avaintoimijoista sekä kehittäjätyöntekijöistä myös asiakkaiden osallisuus mahdolliseksi Kehittämiskoordinaattori osallistuu alueensa työryhmien kokoamiseen, työskentelyn suunnitteluun ja koordinointiin Työryhmien työskentely on käynnistynyt (Kuusamo, Posio, Taivalkoski) tai käynnistymässä (Kallio-Selänne) Työryhmät määrittävät kehittämisteemojen mukaiset konkreettiset kehittämisen prosessit ja pilottiyksiköt - kaikilla alueilla käynnissä oleva prosessi 12

13 Teema ja prosessi Toteutus ja toimijat Tukirakenne Aikataulu Moniammatillinen kehittämistyö - palveluprosessit ja mallinnustyö - moniammatillinen yhteistyö Kaikki kehittämisalueet: kehittämistiimien ja työryhmien jäsenet Koulutusta ja konsultaatiota palveluprosessien analysointiin ja mallinnukseen sekä yhteistyöhön (Arja Veijola ja Hilkka Honkanen, Oamk) Kevät 2010 Kevät 2011 Moniammatillinen kehittämistyö - palveluopas lapsiperheille Kallio-Selänteen alueiden työryhmät Koulutus ja konsultaatio, opinnäytetyöntekijät Kevät Asiakkaiden osallisuus - Bikva-arvioinnit Asiakkaiden osallisuus - vertaishaastattelut Kallio ja Selänne alueilla Kuusamo, Posio, Taivalkoski alueilla Kehittämiskoordinaattori vastaa prosessista. Yhteistyössä Oulun yliopiston opiskelijoiden kanssa. Kehittämiskoordinaattori vastaa prosessista. Yhteistyössä Oulun yliopiston opiskelijoiden kanssa. Syksy Kevät 2010 Syksy vakiintuu osaksi perustyötä 13

14 Teema ja prosessi Toteutus ja toimijat Tukirakenne Aikataulu Asiakkaiden osallisuus - työntekijöiden osaamisen vahvistaminen Kuusamo, Posio, Taivalkoski alueilla kehittämistiimin ja työryhmien jäsenet sekä pilottiyksiköt Menetelmäosaamisen koulutusta ja pilottiyksiköiden kehittämistyön konsultaatiota (Seija Järvi) Kevät vakiintuu osaksi perustyötä Asiakkaiden osallisuus - työntekijöiden osaamisen vahvistaminen Kallio-Selänten alueen tiimit ja työryhmät Hyödynnetään Koillismaan kokemuksia - ajankohtaisfoorumit ja vertaiskäynnit Syksy vakiintuu osaksi perustyötä Asiakkaiden osallisuus -lasten osallisuuden vahvistaminen ja äänen kuuleminen palvelujen kehittämisessä ja hyvän arjen rakentamisessa Pilottiyksiköissä valitaan kehittämisalueilta Toteutus alueellisen kehittäjäverkoston kouluttajien ja opiskelijoiden kanssa Kehittämiskoordinaattori vastaa prosessista. Menetelmäosaamista alueellisen kehittäjäverkoston asiantuntijaresurssien avulla. Kevät Kevät

15 Teema ja prosessi Toteutus ja toimijat Tukirakenne Aikataulu Varhainen tuki ja kasvatuskumppanuus - työmenetelmäosaamisen vahvistaminen - kasvatuskumppanuuskouluttajakoulutus Kultakin kehittämisalueelta kaksi kouluttajaparia (huomioidaan alueiden aikaisempi tilanne) Kouluttajakoulutus THL/Marjatta kekkonen Kevät 2010 ja syksy 2010? Varhainen tuki ja kasvatuskumppanuus - työmenetelmäosaamisen vahvistaminen - kk-peruskoulutusryhmät Kuusamossa päivähoidon työntekijöiden ja moniammatillisten lapsiperhepalveluiden koulutusryhmät Kouluttajina Anu Määttä ja Anja Niemi (kouluttaja koulutus Varhis-hankkeessa) Syksy syksy 2011 jatkuen omana toimintana Varhainen tuki ja kasvatuskumppanuus - työmenetelmäosaamisen vahvistaminen - kk-peruskoulutusryhmät Kallion alueella päivähoidon työntekijöiden ja moniammatillisten lapsiperhepalveluiden koulutusryhmät Kouluttajina Kallion alueella Marjut Parhiala ja Sari Suhonen (kouluttaja koulutus Varhis-hankkeessa) Syksy syksy 2011 jatkuen omana toimintana 15

16 Teema ja prosessi Toteutus ja toimijat Tukirakenne Aikataulu Varhainen tuki ja kasvatuskumppanuus - työmenetelmäosaamisen vahvistaminen - kk-peruskoulutusryhmät Posion, Taivalkosken ja Selänteen alueilla päivähoidon työntekijöiden ja moniammatillisten lapsiperhepalveluiden koulutusryhmät Kouluttajakoulutus keväällä 2010 (alueilla ei aikaisempia kouluttajia) Syksy 2010 syksy 2011 jatkuen omana toimintana Varhainen tuki ja kasvatuskumppanuus - työmenetelmäosaamisen vahvistaminen - työmenetelmäohjaus Kuusamon ja Kallion kehittämisalueilla (syksy 2009) Posion, Taivalkosken ja Selänteen alueilla peruskoulutuksen käyneille työntekijöille (syksy 2010) KK-kouluttajien toimesta kaikilla alueilla Syksy Syksy 2011 jatkuen omana toimintana Varhainen tuki ja kasvatuskumppanuus - kkk-koulutuksen moniammatillinen kehittäminen Kaikilla kehittämisalueilla toimivat kk-kouluttajat Vertaisryhmätyöskentelyä Konsulttina Aila Tiilikka, Oulun yliopisto Kevät Kevät 2011 jatkuen vertaisryhmän omaehtoisena työskentelynä 16

17 Teema ja prosessi Toteutus ja toimijat Tukirakenne Aikataulu Varhainen tuki ja tunnistaminen - työmenetelmäosaamisen vahvistaminen - mm. Huoli puheeksi, Lapset puheeksi, Vanhemmuuden roolikartta, Vanhemmuuskortit, Perhenavigaattori, Portaat, Vig-menetelmä Kehittämisalueiden työryhmät valitsevat varhaisen tuen ja tunnistamisen menetelmät, joita ryhtyvät käyttämään työyksiköissä pilotointien kautta laajempaan käyttöön alueiden työyksiköissä Kehittämiskoordinaattorit ja kehittäjätyöntekijät vastaavat prosessin etenemisestä. Menetelmäosaamista alueellisen kehittäjäverkoston asiantuntijaresurssien avulla. Vig-koulutus toteutetaan yhteistyössä MLL:n Eskohankkeen kanssa. Kevät 2010 Syksy 2011 vakiintuen osaksi työyksiköiden perustyötä Peruspalveluiden kehittäminen - päivähoidon Vasuprosessit Kaikilla kehittämisalueilla Kouluttajana ja konsulttina Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto. Kevät Kevät 2011 Peruspalveluiden kehittäminen -pedagoginen johtajuus Kaikilla kehittämisalueilla Kouluttajana Sanna Parrila, Ediva Oy Kevät Kevät

18 Teema ja prosessi Toteutus ja toimijat Tukirakenne Aikataulu Peruspalveluiden kehittäminen - neuvolan perhetyö Kaikilla alueilla moniammatillisissa perhepalvelujen työryhmissä Kouluttajana ja konsulttina Hilkka Honkanen, Oamk Kevät Kevät 2011 Peruspalveluiden kehittäminen - ehkäisevä lastensuojelu ja perhetyö Kaikilla kehittämisalueilla integroituneena työryhmien toimintaan Koulutus ja konsultaatio alueellisen kehittäjäverkoston asiantuntijaresursseista Kevät kevät 2011 Peruspalveluiden kehittäminen - ehkäisevä lastensuojelu - Lastensuojelulaki - opas päivähoitoon (THL) Oppaan pilotointi kullakin kehittämisalueella. Otetaan käyttöön kaikilla kehittämisalueilla. Koulutus ja konsultaatio alueellisen kehittäjäverkoston asiantuntijaresursseista Kevät Kehittämistyön prosessia ja tuloksia dokumentoidaan hankkeen verkkosivuille Alueiden tarkemmat kehittämissuunnitelmat löytyvät myös sivustolta. 18

19 Kattaa koko hankeen toiminta-alueen: Pohjois-Pohjanmaan sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä järjestöjen ja seurakunnan edustus Vahvistaa tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön opetuksen yhteistyötä - hankkeen kehittämisteemat liitetään opiskelijoiden opinnäytteisiin, opetussisältöihin ja harjoittelujaksoihin Opiskelijoiden, tutkijoiden ja kouluttajien integrointi kehittämishankkeeseen Kumppanuussopimukset on solmittu Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Diakonian ammattikorkeakoulun Oulun toimipaikan, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön, Oulun diakoniaopiston, Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikön, Ylivieskan ammattiopiston (KAM), Oulun hiippakunnan ja MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin kanssa 19

20 Verkkosivuille on perustettu opinnäytepankki, joka palvelee laajasti Pohjois-Pohjanmaan oppilaitosten opiskelijoita - Kehittämisalueilla toteutetaan kevään aikana tutkijoiden, kouluttajien ja alan opiskelijoiden yhteisiä ajankohtaisfoorumeita: Kallio-Selänteen alueella Koillismaan alueella Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Oulun yliopistolla Asiantuntijarekisterin koonti kehittämistyöhön liittyvien koulutus- ja konsultaatioprosessien toteuttamiseksi ( ) Moniammatilliset työpajat alan opiskelijoille verkoston yhteistyöllä (kevät 2010-) 20

21 PaKaste - osahankkeiden yhteistyö: Yhteinen seminaari Kokkolassa Seuraava tapaaminen Kuusamossa Muut Kaste-hankkeet Pohjois-Pohjanmaalla: Tukeva-hanke Paikalliset hankkeet: Terveempi Pohjois-Suomi Muut lapsiperhepalveluhankkeet Pohjois-Pohjanmaalla: Voimaperhe/MLL Paikalliset hankkeet: Perhe perheen tukena, Kuusamo-Taivalkoski (Mielenterveyden tuki ry.), Posiolla Onnistuvat opit (OPM) Osaamiskeskusverkosto: Voske-verkosto sosiaalialan varhaiskasvatuksen kehittäjien verkosto (seuraava tapaaminen STM ja THL ) Valtakunnalliset verkostot: Lasten, nuorten ja perheiden Kaste-yhteistyö? 21

22 Kehitetty aikaisemmissa hankkeissa Palvelee myös Lapsen hyvä arki-hanketta työntekijöille mahdollisuus asiantuntijakonsultaatioon Laajennettu neuvolan perhetyön osaajalla (Hilkka Honkanen) 22

23 Toteutetaan hanketyöntekijöiden, kehittämistiimien ja yhteistyötahojen itsearviointina Perustetaan arviointityöryhmä, joka kokoaa työskentelyn tulokset julkistetaan päätösseminaarissa/seminaareissa syksy 2011 Kehittämisprosessin aikana kerätään palautetietoa toiminnasta, tilaisuuksista, koulutuksesta ja muusta kehittämistyöstä 23