Lapsen hyvä arki 2-hankkeen Koillismaan alueen kehittämisprosessit ja tulokset

Transkriptio

1 Lapsen hyvä arki 2-hankkeen Koillismaan alueen kehittämisprosessit ja tulokset KUUSAMON VARHAISKASVATUKSEN JA LASTENSUOJELUN KEHITTÄMINEN Kehittämisen tarve nähtiin varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen rajapinnoilla ja varhaisen tuen prosesseissa Kehittämistyöstä vastasi varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja kotipalveluiden edustajat yhdessä kehittämiskoordinaattorin kanssa. Keskeisenä tavoitteena varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyökäytäntöjen kehittäminen ja mallinnus Kehittäjäryhmän työskentely alkoi kehittämiskohteiden valinnalla ja nykytilan analysoinnilla tiedonsiirto, tehtävät, vastuut. Anne Kerälän kandintyö Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Lapsen hyvä arki 2-hanke tarjosi kehittämistyöhön Kemi-Tornion lehtori Kaisu Vinkin koulutuksellista ja konsultatiivista tukea syksystä 2012 kevääseen Saara Autio 1

2 Kehittämistyön tulokset Yhteistyökäytäntöjen mallinnustyö (ProcessGuide-ohjelmalla) ja ohjeistus henkilöstölle saatiin valmiiksi 5/2013 ja voidaan ottaa käyttöön kaikissa päivähoidon yksiköissä ja lastensuojelun työntekijöiden työssä. Mallissa painottuvat ennaltaehkäisevä työ, sujuva tiedonsiirto sekä selkeä vastuunja tehtävien jakaminen toimijoiden kesken. Yhteistyön tueksi luotiin käytäntö moniammatillisesta aloituskeskustelusta. Malli tukee aikuisten yhteisvastuullista huolenpitoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Malli on tarkoitettu varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun asiantuntijoille. Sen on tarkoitus edistää vanhempien osallisuutta lasta koskevissa asioissa Saara Autio 2

3 Kehittämistyön tulosten juurtuminen ja jatkokehittämishaasteet Lapsen hyvä arki 2 ( ) Toimintamalli on juurtumassa käytäntöön kehittäjäryhmäläisten kautta päivähoitoyksiköihin ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhön. Kehittäjämentoritoiminnan avulla, johon on muodostettu ensimmäinen vertaismentorointiryhmä päivähoidon ja lastensuojelun työntekijöistä. Kuusamon moniammatillisen ja monitoimijaisen yhteistyön kehittämishaasteina on edistää lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä neuvolan kanssa, jotta lapsiperheiden avuntarve voitaisiin havaita ja siihen vastata entistä varhaisemmassa vaiheessa. Lisäksi haasteena on asiakkaiden mukaan ottaminen työn kehittämiseen Saara Autio 3

4 MAASELÄNTIEN KEHITTÄMISPÄIVÄKOTI KUUSAMOSSA Avattu elokuussa 2012, 87 paikkaa + intervallihoitopaikka. 2 päiväryhmää, 3 vuororyhmää, intervallihoito-osasto. 2 lto, 1 lh, 1 ap. / ryhmä Tavoitteena kehittää varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja pedagogista johtamista Yhteinen kasvatusnäkemys päiväkodin toiminnan perustaksi Konsultteina toimivat lehtori Aila Tiilikka ja suunnittelija Paula Loukkola Oulun yliopistolta Kehittämistyö alkoi tiimivastaavien suunnittelupalaverilla elokuussa Koko henkilöstön koulutus syyskuussa. Syksyllä ja keväällä pedagogisen vastuutiimin konsultaatiota Konsultaatioprosessissa työntekijöille ennakkotehtävät, 1-3 pysäkit: 1. pysäkki Yhteinen näkemys prosessista, 2. pysäkki Lapsihavainnointi, 3. pysäkki Tiimikohtainen pedagogiikka ja ryhmävasut Saara Autio 4

5 Kehittämistyön tulokset ja juurtuminen Toimintavuoden aikana saatiin tuettua uuden päiväkodin kasvattajayhteisön ja toimintaympäristön muodostumista sekä pedagogisen johtamisen ja asiakas- ja lapsilähtöisen pedagogisen työskentelyn kehittymistä. Kehittämistyön konkreettisena tuloksena saatiin vasutyöskentelyä syvennettyä ryhmävasutasolle, joka toimii pohjana seuraavalle toimintavuodelle. Seuraavan toimintavuoden haasteena on luoda yksikkövasu tai kooste talosta. Lisäksi palaverikäytännöt tulisi saada toimivammiksi Saara Autio 5

6 POSION VARHAISKASVATUKSEN, NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN KEHITTÄMINEN Tavoitteena varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun yhteistyökäytäntöjen kehittäminen ja mallinnus Kehittäjäryhmässä varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun edustus. Työskentely alkoi kehittämiskohteiden valinnalla ja nykytilan analysoinnilla tiedonsiirto, tehtäväalueet, työprosessien avoimuus / näkyvyys. Analysoinnin tukena on toiminut Anne Kerälän kartoitustyö Kehittäjäryhmä kokoontui säännöllisesti kehittämiskoordinaattorin johdolla vastaten mallinnustyön suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista, jota tehtiin läpi kehittämisprosessin viemällä työyksiköihin tietoa kehittämistyön vaiheista sekä testaamalla mallia. Kehitettiin yhteistyön toimintamallia, jota sovelletaan kun kyseessä on toimijoiden yhteinen asiakasperhe. Mallinnustyö tehtiin Process Guide-ohjelmalla. Lapsen hyvä arki 2-hanke tarjosi kehittämistyöhön Kemi-Tornion lehtori Kaisu Vinkin koulutuksellista ja konsultatiivista tukea syksystä 2012 kevääseen Saara Autio 6

7 Kehittämistyön tulokset ja juurtuminen Yhteistyökäytäntöjen mallinnustyö ja ohjeistus henkilöstölle saatiin valmiiksi 5/2013 ja voidaan ottaa käyttöön päivähoidon yksiköissä sekä neuvolan ja lastensuojelun työntekijöiden työssä. Toimintamalliin luotiin käytäntö varhaisessa vaiheessa järjestettävästä moniammatillisesta yhteistyöneuvottelusta. Mallissa painottuvat ennaltaehkäisevä työ, sujuva tiedonsiirto ja selkeä vastuunjakaminen ammattikuntien välillä. Malli tukee aikuisten yhteisvastuullista huolenpitoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Tavoitteena on edistää vanhempien osallisuutta lasta ja perhettä koskevissa palveluissa. Yhteistyömalli on jo alkanut jalkautumaan käytäntöön ja työyksiköihin kehittäjäryhmäläisten kautta. Posion moniammatillisen ja monitoimijaisen yhteistyön jatkokehittämisen paikkoina on asiakkaiden osallistuminen asiakasprosessien kehittämiseen ja asiakaslähtöisten, matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen Saara Autio 7

8 MONIAMMATILLINEN HUOLITIIMI TAIVALKOSKELLA Aloitti toimintansa Lapsen hyvä arki-hankkeen ensimmäisellä kaudella Moniammatillinen kehittäjäryhmä Kehittämistavoitteena on moniammatillisen ja varhaisen tuen yhteistyöprosessien kehittäminen sekä Huolitiimin toimintatapojen ja vision selkeyttäminen Kehittämisprosessin aikana itsearvioinnin lisäksi kehittämiskoordinaattori keräsi palautteet Huolitiimin toiminnasta ja kehittämishaasteista. Lapsen hyvä arki 2-hanke tarjosi kehittämistyöhön Kemi-Tornion lehtori Kaisu Vinkin koulutuksellista ja konsultatiivista tukea syksystä 2012 kevääseen Saara Autio 8

9 Kehittämistyön tulokset ja juurtuminen Huolitiimin työskentelyä ja visiota ollaan saatu selkiytettyä: virkamies- ja ilmiötaso sekä asiakastaso edistää ehkäisevää työtä Toimii lastensuojelulain velvoittamana asiantuntijaryhmänä Taivalkoskella Kirjattu peruskoulun opetussuunnitelmaan 3. sektorin edustaja mukana Huolitiimin toiminnassa Tulevaisuuden kehittämishaasteina : Huolitiimin toiminnan tekeminen näkyvämmäksi työyksiköissä ja kuntatasolla Tiedottaminen, esitteen tekeminen? Huolitiimin hyödyntäminen asiakas- ja työntekijätasolla sekä Huolitiimin tasolla Asiakkaiden osallistuminen Huolitiimin toimintaan moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Toiminnan tulosten näkyvämmäksi tekeminen, esim. asiakaspalautteet Saara Autio 9

10 PÄIVÄHOIDON KEHITTÄJÄRYHMÄ JA VUORORYHMIS VEKKULI TAIVALKOSKELLA Kehittämistavoitteena oli ryhmäperhepäivähoitoon soveltuva pienryhmäpedagogisen malli ja omahoitajatyötavan kehittäminen. Vuororyhmis Vekkuli oli kehittämisyksikönä jossa pienryhmätoimintaa lähestyttiin Reggio Emilia pedagogiikan ja projektityöskentelyn kautta Perustettiin päivähoidon kehittäjäryhmä, joka mallinsi pienryhmätoimintaa Vekkulin yksikkövasun pohjalle yhdessä Vekkulin henkilöstön kanssa. Kehittäjäryhmässä oli edustaja jokaisesta Taivalkosken ryhmiksestä, päivähoidon ohjaaja, perhepäivähoitaja ja kehittämiskoordinaattori. Kehittämistyö alkoi suunnittelulla ja työskentelymallien analysoinnilla. Analysoinnin tukena Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijoiden tekemä kartoitus Vekkulin henkilöstölle Konsulttina toimi varhaiskasvatuksen opettaja Satu Karjalainen Oulun yliopistolta. Ensimmäinen konsultaatio tapahtui hankkeen toimesta, minkä jälkeen Taivalkosken kunta kustansi konsultaation. Osa kehittäjäryhmäläisistä on osallistunut hankkeen kustantamaan pienryhmäpedagogiikan ja omahoitajatyötavan koulutukseen keväällä Saara Autio 10

11 Kehittämistyön tulokset ja juurtuminen Ryhmäperhepäivähoitoon soveltuva pienryhmäpedagoginen malli ja omahoitajatyötapa otettiin käyttöön Vekkulissa ja kehittäjäryhmän toimesta kirjattiin osaksi yksikkövasua. Pienryhmätoiminta mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja tutustumisen lapseen. Lapsilla ja aikuisilla on mahdollisuus työskennellä rauhallisemmin pienissä ryhmissä. Tulokset leviävät kehittäjäryhmäläisten ja Satu Karjalaisen konsultaation (kunnan rahoittamana) avulla Taivalkosken ryhmiksiin, joissa on tarkoitus ottaa pienryhmäpedagoginen malli käyttöön seuraavana toimintavuotena. Kehittäjämentoritoiminnan avulla projektimuotoinen pienryhmätoiminta juurtuu myös kotona hoitavien perhepäivähoitajien työhön Pienryhmäpedagoginen malli kirjataan Taivalkosken kunnan vasuun, kunhan se on levinnyt kaikkiin päivähoitoyksiköihin Saara Autio 11