Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Kärsämäki. Ylivieska, Nivala, Sievi ja Alavieska

Transkriptio

1 Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Kärsämäki Ylivieska, Nivala, Sievi ja Alavieska Kehittämisalueella on yhteensä asukasta, kaikkiaan 0-6 vuotiaita alueella on Prosentuaalisesti alle 6 vuotiaita on kunnan kustantamassa päivähoidossa %, kunnasta riippuen.

2 Selänne Kallio Perhekeskus Esiopetuksen tiedonsiirto Esiopetuksen tiedonsiirto Kehittäjämentoritoiminta Varhaiskasvatuksen pedagogiikka Varhaiskasvatuksen pedagogiikka VeTuRi vertaistukea riittävästi Kasvatuskumppanuus Laaja 4 v. tarkastus Alueella on toiminut 10 kehittäjäryhmää ja 2 moniammatillista kehittäjätiimiä.

3 Lapsen hyvä arki 2 ( ) Esiopetuksen tiedonsiirto (Kalliossa 3: Alavieska, Nivala ja Ylivieska Selänteellä 2: Kärsämäki ja Pyhäjärvi) Kouluttajana KT Hannele Karikoski, Oulun yliopisto Toimintakäytännöt ovat moninaiset, joten aina vanhemmat eivät ole tietoisia asioiden kulusta. Tällä mallilla haluttiin osallistaa vanhempia sekä antaa mahdollisuus vaikuttaa oman lapsen sijoittumiseen heti alkuun hänelle kasvun ja kehityksen tukemiseksi sopivaan ryhmään. Kasvatuskumppanuus ajattelun vieminen perusopetukseen Tiedonsiirtoillat vanhemmille tammi- helmikuun vaiheilla ovat olleet jokaisessa kunnassa menestys osallistujien osalta. Tiedonsiirtoilloissa on kerrottu hakukaavakkeen täyttämisestä, päivähoidosta esiopetuksen lisäksi, koulukuljetuksista sekä tiedonsiirron merkityksestä tulevalle vuodelle Kirsi Anttila 3

4 Lapsen hyvä arki 2 ( ) Eräs esiopettaja päiväkodista oli sitä mieltä, että on hyvä jakaa vanhempien tieto myös heille, vaikka lapsi siirtyykin päiväkodin sisällä ryhmästä toiseen. Mallissa mukana on ollut rehtorit, koulujen esiopettajat, päiväkotien esiopettajat, päiväkotien johtajat tai varhaiskasvatuksen palvelupäälliköt, seurakunnan lapsityöntekijät, neuvolan terveydenhoitajat sekä erityislastentarhanopettajat Haasteeksi edelleen siis jää se, kuinka vanhempien mukanaolo nähtäisiin hyvän kasvatuskumppanuuden edellytyksenä: kuinka vanhemmilta saatua tietoa kunnioitetaan ja otetaan huomioon jo ryhmiä muodostettaessa. Haasteena Kallion isommissa kunnissa edelleen toiminnan kirjavuus vanhempien näkökulmasta: esiopetusta peruskuntien sivistyspuolella sekä kuntayhtymän varhaiskasvatuksessa Kirsi Anttila 4

5 Lapsen hyvä arki 2 ( ) Se on tosi fiksua, että joku on alkanu tätä tekkee. No just siinä, että nytkö sitä on tää parivuotta kokkeiltu tätä perusteellisempaa muotoa, niin, hyöjyt näkkyy kyllä omassa työssä, kuin siitä missä me oltiin, on iloa verrattuna siihen. Oltiin me tyytyväisiä siihen aikasempaanki tapaan, mutta me ei tiijetty paremmasta (esiopettaja Z, ote Ulla Mehtälän pro gradu työn vastauksista) Kirsi Anttila 5

6 Lapsen hyvä arki 2 ( ) Tämän hetkinen toiminta koettiin eettisesti kestävämpänä, kun tietoa vaihdetaan avoimesti, vanhemmat ovat keskeisiä tiedon välittäjiä eikä tieto ole pelkästään viranomaisten välittämää ja tuottamaa. Kyseinen muutos koettiin positiiviseksi sekä myös radikaaliksi ja asenteelliseksi muutokseksi. Hyötynä nähtiin myös pedagogisen työskentelyn aloittaminen heti alku syksytä, kun lapsista oli enemmän tietoa. (ote Ulla Mehtälän kirjoituksesta loppuraporttiin) Kirsi Anttila 6

7 Lapsen hyvä arki 2 ( ) Tiedonsiirto esiopetukseen mallin tulevaisuus Kalliossa ja Selänteellä tulee jatkumaan eri sovelluksin kaikissa kunnissa. Selänteellä mietittiin ajankohtaisfoorumin järjestämistä asiasta Kirsi Anttila 7

8 VeTuRi- vertaistukea riittävästi Lapsen hyvä arki 2 ( ) Tukea vertaisille mallista VeTuRiksi Mukana monitoimijainen joukko kuntayhtymän lapsi- ja perhepalveluista, ev.lut seurakunnasta, MLL, martat, peruskunta Toiminnan vaikuttavuus pienillä panoksilla, kun on monta eri toimijaa mukana. Malli on koettu helpoksi tavaksi auttaa samassa elämäntilanteessa olevia perheitä, ennaltaehkäisevästi Malli levinnyt jo hankealueen ulkopuolelle MLL:n vapaaehtoisohjaajan toimesta Kirsi Anttila 8

9 Varhaiskasvatuksen pedagogiikka Lapsen hyvä arki 2 ( ) Kummankin kuntayhtymän alueella valittiin kehittämisyksikkö, jossa haluttiin kehittää pienryhmäpedagogiikkaa. Ppky Kallion Peltopuistossa konsulttina toimi FT Eeva-Liisa Kronqvist Ppky Selänteen Satakielessä konsulttina toimi Kelto Katja Kosonen ja kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila Toimintaa kehitettiin koko toimintavuosi Molemmissa päiväkodeissa oltiin sitä mieltä, että toiminta tulee jatkumaan ja kehittymään. Tämä vuosi oli toiminnan raamittamista ja pedagogisen toiminnan uudelleen järjestämistä. Kirsi Anttila 9

10 Lapsen hyvä arki 2 ( ) Molemmille alueille yhteinen koulutuspäivä järjestettiin pienryhmäpedagogiikasta ja omahoitajuudesta (paikalla 167 henkilöä) Kouluttajina toimivat KT Aila Tiilikka Oulun yliopisto ja KM Marjo Särkimäki, Oulun kaupunki Malli tulee jalkautumaan kummallakin alueella kehittäjämentorointi toimintamallilla (myöhemmin tarkemmin) Kirsi Anttila 10

11 Lapsen hyvä arki 2 ( ) Jatkossa haluan käyttää ehdottomasti hankkeen hyviä juttuja lasten kanssa ja toiminnan suunnittelussa, esim. pienryhmät, tunnekortit, kehujutut, lapsen tärkeä päivä Henkilökunta sai työkaluja paremmin sujuvan arjen pyörittämiseen ja lapset paljon mukavia/onnellisia hetkiä päiväkoti-muistoihin Omasta mielestäni paljon järkevämpää ja pedagogisempaa työskentelyä kuin ennen. Minulla ei ole ollut hyvä vuosi, vaan huippu vuosi!.. se on tullut jäädäkseen. Lapsilla on mahdollisuus näkyä ryhmässä yksilönä, on helpompi saada kontakti lapseen lapset keskittyvät paremmin, kun ympärillä on vähemmän väkeä. Myös ujot enemmän äänessä! Ihan rehellisesti sanottuna, en ymmärrä miksi se ennen on tuntunut niin hankalalta, minustakin. Mutta nyt se homma toimii ja ollaan pienryhmissä tehty tosia kivoja juttuja!.. nythän se alkaa tämän toimintamallin kanssa eläminen (ote henkilökunnan palautteista) Kirsi Anttila 11

12 Kehittäjämentoritoiminta Lapsen hyvä arki 2 ( ) Koulutuspäiviä 4, konsultatiivisia tapaamisia 6 h Vuonna 2012 oli Kalliosta 7 henkilöä ja Selänteeltä 2 Kouluttajana varhaiskasvatuksen professori Eila Estola, pro gradu tutkimuksen tekijänä Maria Myllymäki Vuonna 2013 oli Kalliosta 6 henkilöä ja Selänteeltä 2 (yhteensä 17 henkilöä) Kouluttajana varhaiskasvatuksen professori Eila Estola, sekä KM,TRO Saara-Leena Kaunisto, pro gradu tutkimuksen tekijänä Maria Myllymäki (sijaisti myös Saara-Leenaa) Kirsi Anttila 12

13 Kallion kehittäjämentoritoiminta Lapsen hyvä arki 2 ( ) Vertaismentoroinnin avulla VASU jäsennetään Arjen käytäntöjen oppaan avulla työkaluksi päivähoitoyksiköihin, pienryhmäpedagogiikka liittyy kaikkiin näihiin arjen toimintoihin Perhepäivähoitajat mentoroivat pareittain ryhmisten henkilöstölle sekä perhepäivähoidon tiimeille Päiväkodeissa vertaismentorointia toteutetaan mentorin yksilötyöskentelynä erikseen sovitulle ryhmälle (esimiehet kokoavat ryhmät yksiköistään) Arjen käytäntöjen opas luotiin ensimmäisen hankevaiheen aikana: Kirsi Anttila 13

14 Lapsen hyvä arki 2 ( ) Selänteen kehittäjämentoritoiminta Vertaismentoroinnin avulla kaksi ensimmäistä kehittäjämentoria jalkautti Tukea vertaisille (nyk. VeTuRi) mallia perhetyöntekijöille Toisessa koulutusryhmässä olleet aloittivat Hellyys- hankkeen (tunne-elämän kehittämisprosessi, pienryhmäpedagogiikka = aiemmin: varhaiskasvatuksen pedagogiikka) jalkauttamisen koko Selänteen alueelle. Ensimmäisessä ryhmässä 8 lastentarhanopettajaa eri kunnista, joiden velvollisuutena on jatkaa vuoden päästä ryhmiä omissa kunnissaan Tavoitteena, että kaikissa Selänteen päivähoitoyksiköissä tämä malli tulee käyttöön muutaman seuraavan vuoden kuluessa Kirsi Anttila 14

15 Laaja 4 vuotis tarkastus Lapsen hyvä arki 2 ( ) Ppky Kalliossa työstettiin mallia varhaiskasvatuksen ja neuvolan väliseen yhteistyöhön laajan 4 vuotis tarkastuksen yhteydessä. Työryhmään kuului edustus neuvolasta, varhaiskasvatuksesta sekä erityistyöntekijöiltä Työryhmä työsti mallin, joka esiteltiin aluksi esimiehille, joiden kanssa vielä mallia työstettiin. Koko henkilökunta (päivähoito, neuvola, perhetyö) perehdytettiin yhdessä olleessa seminaarissa, jossa kansallisena asiantuntijana toimi TtM Arja Hastrup (paikalla oli 120 henkilöä) Mallin jalkauttaminen jatkuu Teema-illoissa, joiden tarkoituksena on lisätä moniammatillista tietoisuutta lasten ja perheiden palveluiden sisällä Kirsi Anttila 15

16 Perhekeskus Lapsen hyvä arki 2 ( ) Kalliossa perhekeskuksen rakentuminen on viety eteenpäin verkostomaiseksi toiminnaksi. Mukana on perhetyö, ennaltaehkäisevä perhetyö, neuvola, varhaiskasvatus, aikuissosiaalityö, perheneuvola sekä MLL. Sisällä toiminnassa on monia erilaisia perheitä tukevia malleja mm ryhmämuotoinen perhetyö, VeTuRi, työaprimalli terveydenhoitaja/sosiaalityöntekijä Selänteellä verkostomaisen työskentelyn ohessa avattiin kahteen isompaan kuntaan fyysinen tila perheiden tapaamispaikaksi. Perhekeskus verkostossa on mukana perhetyö, neuvola, varhaiskasvatus, ev.lut.srk, MLL. fyysisissä tiloissa Haapajärvellä sekä Pyhäjärvellä toimii varhis- kerhot sekä avoin päiväkotitoiminta. Vertaisryhmiä pidetään iltaisin kolmannen sektorin sekä kuntayhtymän toimesta. tehdään strategia toiminnan toteuttamiseksi vuosittain, joka on myös vanhempien luettavissa Tulevaisuuden haasteet pienempien kuntien toiminta Kirsi Anttila 16

17 Kasvatuskumppanuus Lapsen hyvä arki 2 ( ) Kallioon on koulutettu kasvatuskumppanuus kouluttajia Varhis hankkeessa ( ), Lapsen hyvä arki hankkeessa ( ) kaikkiaan 3 paria Selänteellä koulutettiin Lapsen hyvä arki hankkeessa ( ) 2 paria Selänteellä on koulutettu kasvatuskumppanuus toimintaan monitoimijaisesti, yhdessä neuvolan terveydenhoitaja ja varhaiskasvatuksen ohjaaja/päiväkodin johtaja. Mukana koulutuksissa on ollut koko lasten ja perheiden palveluiden henkilökuntaa, myös esiopetuksen puolelta peruskunnan sivistystoimesta Kirsi Anttila 17

18 Lapsen hyvä arki 2 ( ) Process guide mallinnukset tehty: Koillismaan alueelle: Posion varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun yhteistyötä kehittämällä malli, jota sovelletaan, kun on kyseessä toimijoiden yhteinen asiakasperhe. Mallissa painottuvat ennaltaehkäisevä työ, sujuva tiedonsiirto ja selkeä vastuunjakaminen ammattikuntien välillä. Siinä luotiin käytäntö varhaisessa vaiheessa järjestettävästä moniammatillisesta yhteistyöneuvottelusta. Malli rakentuu varhaisen puuttumisen, vastuun jakamisen ja vanhempien osallisuuden (kasvatuskumppanuus) teemoille. Malli on tarkoitettu varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun asiantuntijoille. Sen on tarkoitus sitouttaa ja osallistaa vanhempia lapsen ja oman tilanteen hallintaan. Kirsi Anttila 18

19 Lapsen hyvä arki 2 ( ) Kuusamon varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyötä luomalla toimintamalli kun on kyseessä päivähoito lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Mallissa painottuvat ennaltaehkäisevä työ, sujuva tiedonsiirto sekä selkeä vastuun- ja tehtävien jakaminen toimijoiden kesken. Yhteistyön tueksi luotiin käytäntö moniammatillisesta aloituskeskustelusta. Malli tukee aikuisten yhteisvastuullista huolenpitoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Malli on tarkoitettu varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun asiantuntijoille Kirsi Anttila 19

20 Kallio- Selänne alue Lapsen hyvä arki 2 ( ) Tiedonsiirto esiopetukseen malli on tarkoitettu vanhempien ja lasten osallisuuden lisäämiseen lasta koskevassa päätöksenteossa. Vanhemmat saavat olla mukana ja heitä kuullaan valmisteluprosessissa, jossa heidän lapselleen osoitetaan lapsen kasvun ja kehityksen kannalta paras mahdollinen esiopetuspaikka. Prosessissa on ollut mukana kuntarakenteesta riippuen kuntien sivistystoimen johtoa, rehtoreita, koulujen ja päiväkotien esiopettajia, päiväkotien johtajia, varhaiskasvatuksen johtajia ja palvelupäälliköitä, seurakunnan lapsityöntekijöitä, neuvolan terveydenhoitajia sekä erityislastentarhanopettajia. Kirsi Anttila 20

21 Ajankohtaisfoorumit: Lapsen hyvä arki 2 ( ) Mallien ja ajankohtaisten teemojen tuomisesta henkilöstön tietoisuuteen on käytetty menestyksekkäästi ajankohtaisfoorumi teemalla toimivia iltapäiviä, iltoja ja lauantaipäiviä. Hyvä tapa jakaa ajankohtaisia asioita. Paikalla on ollut Kallio Selänteen alueen omissa foorumeissa n 120 henkeä, molempien kuntayhtymien yhteisissä foorumeissa jopa 250 henkilöä. Ajankohtaisfoorumi konsepti tulee jatkumaan molemmilla kuntayhtymän alueilla virkamiestoimintana jollain muotoa mm te toina Kirsi Anttila 21