Lapsen hyvä arki- hanke Kehittämissuunnitelma / Koillismaa Kuusamo - Posio - Taivalkoski Anu Määttä /päivitys

Transkriptio

1 Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke Lapsen hyvä arki- hanke Kehittämissuunnitelma / Koillismaa Kuusamo - Posio - Taivalkoski Anu Määttä /päivitys Pohjoisen alueen Kaste - PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut - kehittämisrakenne ja toimintamalli hankekokonaisuuden osahanke

2 Koillismaan kehittämissuunnitelma "Lapsen hyvä arki - läsnäoleva huolehtiva aikuinen" Sisällysluettelo 2 1. Perustelut ja taustaa 1.1. Alueen lapsiperhepalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet 1.2. Ohjaavat lait, säädökset ja muut tausta-asiakirjat 2. Kehittämistyön tavoitteet ja odotetut vaikutukset 3. Kehittämisen tukirakenteet 3.1. Tuetun prosessikehittämisen malli 3.2. Moniammatillinen kehittämistiimi 3.3. Kuntakohtaiset työryhmät 3.4. Ajankohtaisfoorumit 4. Vertaishaastattelu 5. Koulutussuunnitelma 6. Dokumentointi, arviointi ja käytänteiden levittäminen 7. Teemakohtaiset kehittämissuunnitelmat taulukkomuodossa 7.1. Moniammatillinen yhteistyö 7.2. Moniammatillinen yhteistyö ja varhainen puuttuminen - lastensuojelun näkökulma 7.3. Moniammatillinen yhteistyö ja varhainen puuttuminen - neuvolatyön näkökulma 7.4. Varhainen tunnistaminen ja tukeminen 7.5. Asiakkaan osallisuus - Asiakaslähtöiset menetelmät 7.6. Kasvatuskumppanuus 7.7. Peruspalveluiden kehittäminen -päivähoidon johtaminen

3 3 1. Perustelut ja taustaa Lapsen hyvä arki- hankkeen taustalla on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen luotsaama pitkäjänteinen varhaiskasvatuksen kehittämistyö. Koillismaan kunnista Taivalkoski on ollut mukana mm. LaatuVa- hankkeessa - Laatua varhaiskasvatukseen - varhaiskasvatussuunnitelma eläväksi Kuusamo oli hankekuntana Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Varhis- hankkeessa Varhis- hankkeen loppuvaiheessa käytyjen kuntaneuvottelujen pohjalta Lapsen hyvä arki- hankkeeseen sitoutuivat Koillismaan kunnista Kuusamo, Posio ja Taivalkoski. Hankkeeseen osallistumisesta tehtiin päätökset lautakunnissa seuraavasti: Kuusamon Kasvatus- ja sivistyslautakunta on pidetyssä kokouksessaan todennut, että hankkeen tavoitteet ja rakenne tukevat Kuusamossa meneillään olevaa lasten ja perheiden palvelujen kehittämistoimintaa sekä uusien moniammatillisten toimintamallien rakentamista ja entisten vahvistamista. Elämänkaarimallin mukaisen toimialan tulevaisuuden painopisteiksi on määritelty mm. lasten ja perheiden osallisuus, ennaltaehkäisy, varhainen tuki sekä syrjäytymisen ehkäisy. Posion Perusturvalautakunta on kokouksessaan määritellyt, että hankkeessa on tarkoitus kehittää oman kunnan varhaiskasvatustyötä mm. kasvatuskumppanuus- teemalla. Lisäksi hankkeelta odotetaan koulutusta, ajankohtaisfoorumeja ja työkaluja arjen työhön lasten ja perheiden kanssa työskenneltäessä. Taivalkosken Sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan päättänyt lähteä mukaan hankkeeseen. Odotuksena hankkeelta on varhaiskasvatuksen pysyminen "ajan hermolla", valtakunnallisten uusien tuulien ja kasvatuksen ajankohtaisten asioiden tuominen paikallistasolle. Myös henkilöstön koulutusmahdollisuudet nähtiin hankkeen myötä hyviksi. Hankkeen rakenteessa pidettiin merkittävänä sitä, että kunta saa itse valita omat kehittämisen painopisteensä.

4 4 Lapsen hyvä arki- hanke on Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut (PaKaste) - kehittämisrakenne ja toimintamalli hankekokonaisuuden ( ) osahanke. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. Lapsen hyvä arki- hanke tuottaa hankekokonaisuuteen lasten ja perheiden palvelujen kehittämisen osion varhaiskasvatuksen näkökulmasta käsin. Mukana on moniammatillinen ja monialainen joukko lasten ja perheiden palvelujen parissa toimivia. Hankesuunnitelmassa on määritelty, että hankkeen alkuvaiheessa paikallistasolla tehdään palvelujen nykytilan analyysi ja laaditaan kehittämissuunnitelmat alueille. Kehittämissuunnitelman laadinnasta vastaavat kehittämiskoordinaattorit yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on linjata lapsiperhepalvelujen kehittämistoimintaa alueella ja toimia konkreettisena yhteistyön ja sitouttamisen välineenä. Suunnitelma laaditaan hankkeen toiminta-ajalle ja sitä päivitetään työn edetessä. Hankekunnissa on laadittu lasten- ja nuorten hyvinvointiohjelmia, varhaiskasvatussuunnitelmia, lähisuhde- ja perheväkivallan toimintasuunnitelmia, lastensuojelusuunnitelmia sekä muita kunnan omia strategioita ja suunnitelmia, joissa on linjattu lasten ja perheiden palvelujen kriittisiä menestystekijöitä ja kehittämissuuntia. Nämä asiakirjat ohjaavat osaltaan myös hankkeessa tehtävää kehittämistyötä. Lisäksi kehittämissuunnitelman pohjaksi on tutkailtu aiempaa kehittämistyötä, laatujärjestelmiä, tehtyjä asiakaskyselyjä ja selvityksiä sekä alueen palveluja koskevaa tilasto- ja arviointitietoa. Myös henkilöstön viimeaikainen täydennyskoulutus on kartoitettu. 1.1 Alueen lapsiperhepalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet Kehittämiskoordinaattori kartoitti hankekuntien lapsiperhepalvelujen nykytilaa haastattelemalla mukana olevia keskeisiä toimijoita. Alueella pidettiin lokakuussa 2009 kuntakohtaiset aloitustilaisuudet, joihin kutsuttiin mukaan laaja joukko lasten ja perheiden parissa työskenteleviä toimijoita kuntasektorilta sekä järjestö- ja vapaaehtoispuolelta. Lisäksi kehittämiskoordinaattori kävi esittelemässä hanketta erilaisissa työkokouksissa sekä keskustelemassa kentän työntekijöiden kanssa arjen kehittämistarpeista. Asiakkaiden

5 5 näkökulman saamiseksi alueella toteutettiin kevään 2010 aikana vertaishaastattelut. Taivalkosken työryhmään saatiin myös vanhempien edustaja. Kuntien lapsiperhepalvelujen toimijoiden syksyllä 2009 esille nostamia lapsen hyvän arjen elementtejä olivat turvallisuus, perustarpeiden tyydyttämisen turvaaminen, yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, läsnä olevat, rakastavat ja välittävät vanhemmat/aikuiset sekä lapsen oikeus olla iloinen, omana itsenä kasvava ja kehittyvä lapsi. Leikki, kaverisuhteet, vertaisryhmä, oikeus hyvään kasvatukseen, oikeus erilaisiin tunteisiin ja niiden ilmaisuun, arjen rytmi, kasvurauha ja lapsen kehitystason mukainen toiminta, oikeus pyhään ja lepopäivään sekä lapsuutta arvostava ilmapiiri nostettiin myös lapsen hyvän arjen elementeiksi. Lisäksi esille nousivat pysyvien ihmissuhteiden, hyvän vuorovaikutuksen ja koko perheen hyvinvoinnin sekä vanhempien parisuhteen merkitys lapsen hyvässä arjessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että lapsen hyvän arjen toteutumiselle olennaista on läsnä olevat, huolehtivat aikuiset. Kehittämishaasteissa nostettiin esille moniammatillisen yhteistyön rakenteiden selkiyttäminen ja yhteiset linjaukset eri toimijoiden välillä, vanhempien osallisuus, lapsen äänen kuuleminen, ennaltaehkäisevä työote sekä varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen menetelmät ja työkäytännöt. Kasvatuskumppanuus, aito yhteys, luottamus ja avoimuus yhteistyössä perheen ja toimijoiden välillä, yhteisöllisen ajattelun ja vastuun kehittäminen sekä kotikasvatuksen ja vanhemmuuden tukeminen arjessa koettiin tärkeiksi kehittämisen teemoiksi erityisen tuen tarpeisiin vastaamisen ohella. Nivelvaiheissa yhteistoiminnan tehostaminen sekä henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistaminen, lähipalvelujen saatavuus, resurssien oikea kohdentaminen ja sukupolvia jatkuneiden ongelmaketjujen katkaiseminen nähtiin myös kehittämistyön paikkoina. Lisäksi kehittämishaasteeksi nimettiin rohkeus olla rajoja asettava vanhempi ja huolen puheeksi ottava työntekijä sekä eri hankkeiden välisen yhteistyön tarkastelu. Tämä eri tahojen kanssa käyty pohdinta lapsen hyvästä arjesta ja kehittämistarpeista on vienyt kehittämisprosessia paikallistasolla eteenpäin toimijoita kuullen. Yhteisten keskustelujen myötä kehittämistyön "punaiset langat" hahmottuivat ja ensimmäinen luonnos Koillismaan kehittämissuunnitelmaksi oli moniammatillisen kehittämistiimin tutkailtavana tammikuussa 2010.

6 1.2 Ohjaavat lait ja muut tausta-asiakirjat 6 Lapsen hyvä arki- hankkeen tavoitteet koskevat moniammatillista yhteistyötä, varhaista tunnistamista ja tukemista, henkilöstön ammatillista osaamista, asiakkaiden osallisuutta sekä tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välistä yhteyttä. Lapsiperheiden palveluja ohjaavat monet lait ja asetukset, kuten päivähoitolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, sosiaalihuoltolaki, neuvolalaki sekä lastensuojelulaki. Viimeisimpänä uudistettu lastensuojelulaki velvoittaa toimijoita mm. entistä selkeämmin yhteistyöhön. Päivähoitolain uudistaminen on tällä hetkellä tarkastelun alla. Lisäksi varhaiskasvatusta ohjaa mm. valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Hankkeen tavoitteita tukevat myös monet viimeaikaiset valtakunnalliset kannanotot. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta on ottanut kantaa mm. varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamiseen, varhaiskasvatuspalvelujen monimuotoisuuden kehittämiseen, varhaiskasvatuksen tutkimukseen sekä henkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen. Matti Vanhasen Hallitusohjelmassa tuodaan esille perheiden hyvinvointia koskevia lausumia sekä linjataan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirjassa tavoitteiksi asetetaan muiden muassa pienten lasten perheitä tukevan ja kokoavan toiminnan vahvistaminen ja kehittäminen, vuorovaikutuksen ja kumppanuuden lisääminen lapsen vanhempien kanssa, vanhempien osallisuuden vahvistaminen sekä kunnan ja seurakunnan työntekijöiden verkostoituminen ja yhteistyön monipuolistaminen. Lapsiasiavaltuutettu on myös omassa julkilausumassaan ottanut kantaa lasten varhaisten vuosien palvelujen kehittämiseen teesien muodossa. 2. Kehittämistyön tavoitteet ja odotetut vaikutukset Hankkeen päätavoitteena ovat lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen.

7 7 Tähän liittyen tavoitteena on: 1) Edistää moniammatillista kumppanuutta ja kehittää sekä vahvistaa yhteisiä moniammatillisia toimintamalleja ja verkostoja lasten ja lapsiperheiden palvelujen tarjoajien välille 2) Edistää varhaista tunnistamista ja tukemista sekä lasten eri elämän piireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta ja vanhemmuuden tukemista 3) Kehittää lasten ja perheiden palveluissa työskentelevän henkilöstön ammatillista osaamista 4) Vahvistaa kuntien ja muiden tahojen välistä yhteistyötä ja yhteisen työn tapoja lasten ja lapsiperheiden palveluissa asiakkaiden osallisuus huomioiden 5) Kehitetään tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välistä yhteyttä Hankkeen odotettuina vaikutuksina on, että lasten ja perheiden hyvinvointi ja osallisuus vahvistuvat: lapset ja perheet saavat oikeanaikaista palvelua ja saavat itse osallistua palvelujen kehittämiseen ja kokevat tulevansa kuulluiksi lapset ja perheet saavat tukea omissa kehitysympäristöissään ja peruspalvelujen yhteydessä (kotona, päiväkodissa, neuvolassa) vanhemmat saavat tukea kasvatustehtävässään, vanhemmuus vahvistuu lasten ja perheiden tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhain ja niihin voidaan antaa oikeanaikaista tukea lasten ja perheiden palvelujen työmenetelmät kehittyvät ja leviävät keskeisten toimijoidenkäyttöön lasten ja perheiden palveluiden yhteistyö on mallinnettu rakenne- ja sisältötasolla ylisektorinen ja -kunnallinen yhteistyö vahvistuu ja sille luodaan toimintamalli lasten ja perheiden palveluissa työskentelevien ammatillinen osaaminen vahvistuu ja heillä on käytössään yhteisiä työkaluja alan opiskelijat integroituvat kehittämistyöhön opinnäytetyöskentelyn ja käytännön opetuksen harjoittelujen kautta korjaavan lastensuojelun tarve vähenee Konkreettiset hankkeen tavoitteiden mukaiset kehittämistoimenpiteet on kirjattu suunnitelman loppuun taulukkomuotoon.

8 3. Kehittämisen tukirakenteet 8 Kehittämistyön eteenpäin viemiseksi alueella työskentelee kokopäiväinen kehittämiskoordinaattori. Lisäksi hankkeen projektipäällikkö osallistuu alueellisen tason työskentelyyn. Kehittämistyön tukena on Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhankkeen aikana laadittu rakenne, joka pitää sisällään ohjausryhmän, oppilaitosyhteistyön kokoavan alueellisen kehittäjäverkoston, moniammatilliset kehittämistiimit ja työryhmät sekä ajankohtaisfoorumit. Pohjana työssä on tuetun prosessikehittämisen malli. 3.1 Tuetun prosessikehittämisen malli Hankkeen kehittäminen perustuu kehittämistyön menetelmiin, joita Poskessa on kehitetty varhaiskasvatuksen kehittämistiimissä seitsemän vuoden aikana. Hanke toteutetaan ns. tuetun prosessikehittämisen mallilla. Tuetun prosessikehittämisen mallissa kehittämistyötä suuntaavia periaatteita ovat: 1) toimijalähtöisyys, 2) paikallisuuden korostaminen, 3) kehittämistyön prosessiluonne sekä 4) kehittämistyössä tarvittava tuki. Hankkeessa tuetun prosessikehittämisen idea todentuu siten, että vastuu kehittämisestä on paikallistasolla, ts. niillä henkilöillä, joiden arkityötä kehittäminen koskettaa. Myös kehittämisen kohteet valikoituvat paikallisista tarpeista käsin, mikä koetaan alueella erittäin hyvänä lähtökohtana. Paikallista kehittämistyötä tukee alueellinen verkostoituminen sekä tutkimus, koulutus ja konsultaatio. 3.2 Moniammatillinen kehittämistiimi Koillismaalla on kolmen kunnan yhteinen moniammatillinen kehittämistiimi, joka koostuu lasten ja lapsiperhepalvelujen työntekijöistä ja johtajista sekä seurakunnan ja MLL:n edustajista. Moniammatillinen kehittämistiimi kokoontuu 4 kertaa vuodessa kiertäen hankekuntien toimipisteitä. Kehittämistiimin tehtävänä on laatia yhdessä alueen kehittämiskoordinaattorin kanssa kehittämistyön pohjaksi kehittämissuunnitelma sekä linjata ja arvioida paikallisen kehittämistyön toteutumista ja edesauttaa kehittämistyön tulosten levittämistä. Koillismaan kehittämistiimin jäsenet löytyvät hankkeen sivuilta

9 3.3 Kuntakohtaiset työryhmät 9 Koillismaan hankekuntiin on perustettu kuhunkin oma kuntakohtainen työryhmä, jotka koostuvat kuntien lapsiperhepalvelujen avaintoimijoista ja kehittäjätyöntekijöistä. Lisäksi Taivalkosken työryhmään on saatu vanhempien edustus Mammakahvion kautta. Työryhmän tehtävänä on viedä konkreettista kehittämistyötä eteenpäin eri toimialueilla. Kehittämiskoordinaattori osallistuu alueensa työryhmien työskentelyn suunnitteluun ja koordinointiin. Kuntakohtaisten työryhmien kokoonpanot löytyvät www-sivuilta. Kehittämisen sisällöllisiin teemoihin liittyen alueella työskentelee määräaikaisia työryhmiä eri kokoonpanoilla (esim. laaja 4v. tarkastus). 3.4 Ajankohtaisfoorumit Koillismaan kehittämisalueella järjestetään 1-2 kertaa vuodessa ajankohtaisfoorumi, jonka tavoitteena on vastata työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja kuntien täydennyskoulutusvelvoitteeseen, edistää monialaista yhteistyötä ja verkostoitumista, mahdollistaa lapsiperheiden vanhempien osallistumisen kehittämistyöhön sekä vahvistaa asiantuntijuutta ja levittää kehittämisen tuloksia. Koillismaan ensimmäinen ajankohtaisfoorumi pidettiin teemalla Asiakkaan osallisuus. Toisessa ajankohtaisfoorumissa on painopisteenä Moniammatillinen yhteistyö. Koko hankkeen toiminta-alueella järjestetään kerran vuodessa pohjoinen varhaiskasvatuspäivä. 4. Vertaishaastattelu Lapsen hyvä arki- hankkeen yhtenä tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja kuulla vanhempien ääntä palvelujen kehittämisessä. Asiakkaiden näkökulman kartoittamiseksi Koillismaan alueella päätettiin käyttää kehittämiskoordinaattorin ehdotuksesta Anna-Leena Välimäen kehittämää Vertaishaastattelu- menetelmää. Varhiksen aikana Kuusamossa käytettiin bikvaarviointimenetelmää ja nyt haluttiin ottaa haltuun uudenlainen menetelmä. Vertaishaastattelu nähtiin välineenä, jota kentän toimijat voivat suhteellisen helposti käyttää omassa arkityössään asiakasnäkökulman kartoittamiseksi.

10 10 Perinteisestä haastattelusta poiketen vertaishaastattelussa ei ole haastattelijaa ja haastateltavaa, vaan kyseessä on tasavertaisten kumppaneiden keskustelutilanne. Vertaiskeskustelun tarkoituksena on antaa vanhemmille / huoltajille mahdollisuus kertoa mielipiteensä lapsen hyvästä arjesta ja näkemyksensä kuntien lapsiperhepalveluista sekä ajatuksensa palvelujen kehittämisestä. Keskustelu toteutetaan 2-3 hengen ryhmähaastatteluna, jossa tutkija ei ole paikalla, vaan ryhmä keskustelee ohjeistuksen mukaisesti kehittämistiimin työstämistä teemoista ja kokoaa keskustelun ydinasiat koontipaperille. Kuntien toimijat pyysivät haastatteluun varhaiskasvatusikäisten (0-8v) lasten vanhempia eri palvelujen käyttäjäryhmistä. Haastattelut toteutettiin helmik-maaliskuun 2010 aikana. Haastattelujen antia käsiteltiin kevään aikana kuntakohtaisissa purkutilaisuuksissa sekä alueen ajankohtaisfoorumissa. Vertaishaastattelun toteuttamisessa oli apuna myös varhaiskasvatuksen opiskelija. 5. Koulutussuunnitelma Kehittämissuunnitelmaan sisältyy sisällöllisiin kehittämisteemoihin sekä kehittämistyön menetelmiin liittyvä koulutus. Koillismaan alueella jatketaan Varhis-hankkeen aikana aloitettua ja vaikuttavaksi todettua kasvatuskumppanuus- koulutusta. Kuusamossa on käynnistynyt elokuussa 2010 kuudes peruskoulutusryhmä. Posion ja Taivalkosken osalta peruskoulutukset käynnistyivät syksyllä 2010 neljän työntekijän osallistuttua kouluttajakoulutukseen kevään 2010 aikana. Thl:n kouluttajakoulutuksessa kouluttajina toimivat Marjatta Kekkonen ja Aini Ronkainen. Toinen mittava koulutusprosessi, Varhaiskasvatuksen johtaminen (Ediva Oy, Sanna Parrila), käynnistyy maaliskuussa Johtamiskoulutukseen osallistuu alueelta 4-5 päivähoidon ohjaajaa sekä alueen kehittämiskoordinaattori mahdollisuuksien mukaan. Koulutus kestää vuoden 2010 loppuun saakka. Moniammatillisen kehittämistiimin ja kuntakohtaisten työryhmien jäsenet osallistuvat Koillismaan yhteiseen moniammatillista yhteistyötä tukevaan koulutukseen. Kouluttajina toimivat Arja Veijola ja Hilkka Honkanen. Koulutusprosessi käynnistyy huhtikuussa 2010 jatkuen kevääseen 2011 saakka. Edellä mainittujen prosessikoulutusten lisäksi alueella on mahdollista järjestää / osallistua / perehtyä muuhun koulutukseen esim. uusien työmenetelmien ja -välineiden käyttöönottoon liittyen (Huoli puheeksi, VIG, Vanhemmuuskortit jne.). Koulutukset linjataan kehittämistiimissä.

11 11 Oma roolinsa koulutuksen ja osaamisen kehittämiselle on ajankohtaisfoorumeilla, joissa on sisällöllisten luentojen ohella tarkoitus jakaa kehittämistyön edetessä saatua kokemustietoa ja kehittämisen näkökulmia paikallisten toimijoiden toimesta. 6.Dokumentointi, arviointi ja käytänteiden levittäminen Kehittämistyön etenemistä dokumentoidaan eri tasoilla. Yksilötasolla kehittämistyöhön osallistuvat toimijat dokumentoivat omaa toimintaansa ja kokemuksiansa. Hankkeen kehittämistiimin ja työryhmien kokouksista tehdään muistiot. Kehittämiskoordinaattori kokoaa alueelta määräajoin sisällöllisen raportin. Dokumentoinnissa on huomioitava, miten saatu tieto jaetaan hankkeessa mukana oleville kunnille ja muille tahoille. Alueen kehittämistoiminnan dokumentaatio julkaistaan www-sivuilla. Kehittämistyötä arvioidaan kehittämistiimien ja työryhmien tasolla vapaamuotoisempana itsearviointina (missä onnistuttu, mikä haastavaa, mihin suunnataan seuraavalla toimintakaudella) sekä aika ajoin kaikilla kehittämisalueilla toteutettuina strukturoituina yhteisinä arviointeina. Keväällä 2010 Koillismaan kuntakohtaisten työryhmien jäseniltä koottiin palautetta hankkeen risuista ja ruusuista sekä ajatuksista toiselle hankevuodelle. Toimijoiden palautteet on koottu ja käyty läpi kuntakohtaisissa työryhmien kokouksissa sekä Koillismaan kehittämistiimin kokouksessa. Arviointitiedon kokoamisesta alueella vastaa kehittämiskoordinaattori. Työmenetelmiin liittyviä kokemuksia jaetaan alueen ajankohtaisfoorumeissa. 7.Teemakohtaiset kehittämissuunnitelmat taulukkomuodossa Koillismaan kehittämisteemat on koottu seuraaviin taulukoihin, joiden on tarkoitus toimia itsenäisinä kokonaisuuksina konkreettisen kehittämistyön pohjana alueen toimijoilla. Taulukoihin on koottu kunkin kehittämisteeman päämäärät ja tavoitteet, kehittämistä eteenpäin vievät menetelmät, koulutukset ja muu tuki kehittämistyölle, nimetyt toimijat ja vastuut, sopimus teeman mukaisen toiminnan dokumentoinnista ja arvioinnista sekä tutkimustarpeista.

12 12 Moniammatillinen yhteistyö o moniammatilliset tiimit ja työryhmät, kuntien välinen yhteistyö, moniammatillinen kehittäminen, vanhempien osallisuus moniammatillisessa yhteistyössä, nivelvaiheiden palveluprosessit Moniammatillinen yhteistyö ja varhainen puuttuminen - lastensuojelun näkökulma o mihin lastensuojelulaki velvoittaa lapsiperhepalvelujen toimijoita, ennaltaehkäisevä lastensuojelu, lastensuojelusuunnitelmien jalkauttaminen Moniammatillinen yhteistyö ja varhainen puuttuminen - neuvolatyön näkökulma o laaja 4v. tarkastus, Perhenavigaattori osana neuvolatyötä Varhainen tunnistaminen ja tukeminen o omahoitajuus ja pienryhmätyöskentely, Perhenavigaattori, Vanhemmuuden roolikartta, Vanhemmuuskortit, Lapset puheeksimenetelmä, erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelujen järjestäminen Asiakkaan osallisuus - Asiakaslähtöiset menetelmät o asiakkaiden äänen kuuleminen lapsiperhepalveluissa ja -palvelujen kehittämisessä, vertaishaastattelu Kasvatuskumppanuus o kasvatuskumppanuuskoulutus, palveluprosessien tarkastelu kumppanuuden periaatteiden mukaisesti mm. päivähoidon aloitusprosessin mallinnus, varhaiskasvatussuunnitelmien päivitys ja todentuminen Peruspalveluiden kehittäminen -päivähoidon johtaminen o pedagogisen johtamisen vuosisuunnittelu, vasuperustainen kehityskeskustelu

13 Teema / sisältö Päämäärä ja kehittämistavoite Moniammatillinen yhteistyö - kuntakohtainen, kunnan toimijoiden kesken - kuntien välinen - vanhempien osallisuus yhteistyössä - moniammatillinen kehittäminen Päämäärä: Lasten ja perheiden palveluiden yhteistyö on mallinnettu rakenneja sisältötasolla: ylisektorinen ja kunnallinen yhteistyö vahvistuu ja sille luodaan toimintamalli (lapsen, perheiden ja toimijoiden kannalta tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus) Kehittämistavoitteet: - Palveluprosessien mallintaminen - moniammatilliselle yhteistyölle luodaan selkeät rakenteet ja sovitaan yhteiset toimintamallit (työntekijä tietää miten edetään erilaisissa arjen tilanteissa) - Työntekijä on tietoinen sovituista menettelytavoista - huomioidaan asiakasnäkökulma - pohditaan, mitä moniammatillinen yhteistyö tarkoittaa juuri minun työssäni - jaetaan osaamista kuntien kesken sisällöllisissä asioissa Menetelmät / toteutus / konkreettiset toimenpiteet / aikataulutus Koulutus Moniammatillisen yhteistyön prosessikoulutus Kouluttajina OAMK:n yliopettajat Arja Veijola ja Hilkka Honkanen Osallistujat: Kehittämistiimin ja kuntakohtaisten työryhmien jäsenet ja muut toimijat Aikataulu: klo Posio, Himmerki klo Kuusamo klo Taivalkoski - kevät tapaamista Toimijat / yhteistyötahot / vastuut Säännölliset yhteistyöpalaverit eri toimijoiden kesken Kuntakohtaisten työryhmien kokoukset Moniammatillisen kehittämistiimin kokoukset - kuntakohtaisten työryhmien jäsenet ja moniammatillinen kehittämistiimi vastuullinen - n.30 osallistujaa - kutakin prosessia varten kuntakohtaisesti katsotaan, keiden toimijoiden pitää olla mukana Dokumentointi ja arviointi Koulutukseen liittyvät ennakkotehtävät Muistiot tapaamisista Prosessien mallinnus KuntaIT:n ProcessGuide- ohjelmalla Tukeva- hankkeen toimijoiden konsultaatio - laaja 4v. tarkastus (kaikki kunnat) - päivähoidon aloitus (Kuusamo) - esioetuksen ja päivähoidon nivelvaihe (Taivalkoski) Muuta Lapsi- ja perhepalveluja koskevan asiakastiedottamisen päivittäminen - paperiset esitteet - www-sivut Tiedonsiirto nivelvaiheissa Hyvien käytäntöjen jakaminen ja ammatillinen vertaistuki toimijoiden kesken Ajankohtaisfoorumi Taivalkoskella klo teemalla Moniammatillinen yhteistyö Tutkimustarpeet ja opinnäytetyöaihiot Muuta huomioitavaa Miten kehittämistyö jää elämään, miten kehittäminen voi olla osa perustyötä?

14 14 Teema / sisältö Päämäärä ja kehittämistavoite 8.2 Moniammatillinen yhteistyö ja varhainen puuttuminen - lastensuojelun näkökulma Päämäärä: Korjaavan lastensuojelun tarve vähenee Kehittämistavoitteet: - lastensuojelusuunnitelman laatiminen - työ- ja toimintakäytänteiden sopiminen ennaltaehkäisevän lastensuojelun näkökulmasta - lapsen äänen kuuleminen ja vanhemman osallisuus lastensuojelussa - vanhemmuutta tukevien työmenetelmien käyttäminen - henkilöstön kouluttaminen lastensuojelulaista Menetelmät / toteutus / konkreettiset toimenpiteet / aikataulutus Koulutus Toimijat / yhteistyötahot / vastuut Dokumentointi ja arviointi Muuta Lastensuojelulaki Konsultti: Lastensuojelun asiantuntijaryhmät kunnittain - päävastuu johtavilla sosiaalityöntekijöillä - työryhmien kokoaminen FI/lastensuojelunkasikirja - yhteistyörakenteet lapsiperheiden kotipalvelun kanssa - Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisevän työn toimintamalli Tutkimustarpeet ja opinnäytetyöaihiot Muuta huomioitavaa THL:ltä tulossa opas liittyen lastensuojeluun varhaiskasvatuksessa (Marja Kaskela ja Kirsi Alila) - pilotointiyksiköt? - lastensuojelusuunnitelmien teko hankekunnissa eri vaiheissa

15 Teema / sisältö Päämäärä ja kehittämistavoite Moniammatillinen yhteistyö ja varhainen puuttuminen - neuvolatyön näkökulma - perhetyö - perhekeskustoiminta Päämäärä: Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyökäytänteiden selkiyttäminen ja mallintaminen Kehittämistavoitteet: - ennaltaehkäisevän työotteen kehittäminen - lapsiperheiden tukeminen heidän omissa kehitysympäristöissä (koti, neuvola, päivähoito jne.) - 4v. tarkastus - toimintamalli neuvolan ja päivähoidon ja mahd. muiden toimijoiden kesken asiakkaan osallisuus huomioiden - varhaiskasvatussuunnitelmat osana lasten neuvolakäyntejä Menetelmät / toteutus / konkreettiset toimenpiteet / aikataulutus Koulutus Toimijat / yhteistyötahot / vastuut Dokumentointi ja arviointi Muuta Konsultti: - Hilkka Honkanen, OAMK - Arja Hastrup, THL Kuntien neuvolatyöryhmät - päävastuu johtavilla terveydenhoitajilla - työryhmien kokoaminen - erityislastentarhanopettajien konsultaatio - kuntakohtaiset työryhmät mallinnustyössä Kuntakohtaiset toimintamallit ja yhteistyölomakkeet laajaan 4v. tarkastukseen liittyen Vanhempien äänen kuuleminen - mallin arviointi vertaishaastattelulla käyttäjäkokemusten pohjalta (Kuusamo) Vanhempien parisuhteen tukeminen neuvolatyössä Kotikäynti - työmalli (Posio) Perhenavigaattori osana neuvolatyötä - 1½ tai 2v. neuvolakäynnin yhteydessä - saatekirjeen laatiminen Yhteistyö Oulun Diakoniaopiston kanssa laajaan 4v. tarkastukseen liittyen (Kuusamo) Tutkimustarpeet ja opinnäytetyöaihiot - tietosuojaan ja lainsäädäntöön liittyvät kysymykset Muuta huomioitavaa THL:ltä tulossa opaskirja - mahdollisesti valtakunnallisesti yhteneväiset käytännöt?

16 Teema / sisältö Päämäärä ja kehittämistavoite Varhainen tunnistaminen ja tukeminen Päämäärä: Lasten ja perheiden tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhain ja niihin voidaan antaa oikea-aikaista tukea, jotta ongelmat eivät vaikeutuisi ja monimutkaistuisi. Kehittämistavoitteet: - varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän työ palvelupolkujen mallintaminen kuntatasolla - 4v. tarkastuksen mallintaminen - työntekijät saavat työvälineitä varhaiseen tunnistamiseen ja vanhemmuuden tukemiseen - menetelmällisen osaamisen vahvistaminen - omahoitajuus ja pienryhmätyöskentely Menetelmät / toteutus / konkreettiset toimenpiteet / aikataulutus Koulutus Toimijat / yhteistyötahot / vastuut Dokumentointi ja arviointi Muuta Jari Sinkkonen "Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun" / Kuusamo Kasvatuskumppanuus - Huoli puheeksi - Lapset puheeksi - Perhenavigaattori - Vanhemmuuden roolikartta - Vanhemmuuskortit - kuntakohtaiset työryhmät sopivat pilotoinnit - jatkossa menetelmäkohtaiset vertaisryhmät - Perhenavigaattorit käyttöön neuvoloissa - Vanhemmuuden roolikartta osana kasvatuskumppanuus-koulutusta - Vanhemmuuskortit kuntien toimijoiden käytössä Käyttäjäkokemusten dokumentointi ja kokoaminen Ajankohtaisfoorumeissa välineiden/ menetelmien käyttäjien kokemustiedon jakaminen - THL:ltä tulossa opas "Lastensuojelu varhaiskasvatuksessa" - pilotointi Sovitaan "pilottiyksiköt" - missä perehdytään ja otetaan käyttöön mitäkin menetelmää - Elton palvelut (Taivalkoski) - Netin keskustelupalstat - tuki - Maahanmuuttaja- perheet Tutkimustarpeet ja opinnäytetyöaihiot Muuta huomioitavaa - ennaltaehkäisevä työ esim. vanhempien vertaisryhmätoiminnan kautta (perhekerhot, ohjattu leikkikenttätoiminta, lapsiparkki, kirjaston satuhetket, tilapäinen päivähoito) - erityisesti huomioitava varhaisen tunnistamisen prosessit perhepäivähoidossa - tuki perhepäivähoitajalle - kuntien yhteistyössä toteuttama koulutus

17 Teema / sisältö Päämäärä ja kehittämistavoite Asiakkaan osallisuus - Asiakaslähtöiset menetelmät Päämäärä: Lapset ja perheet saavat itse osallistua palvelujen kehittämiseen ja kokevat tulevansa kuulluiksi Kehittämistavoitteet: - työntekijät saavat työvälineitä ja koulutusta asiakkaan osallisuudesta - työntekijällä on osaaminen lapsen ja vanhemman äänen kuulemiseksi - asiakkaan osallisuuden todentuminen arjen toiminnoissa (esim. päivähoidon vasu-prosessissa) - vertaishaastattelu- menetelmä osaksi arjen kehittämistyötä Menetelmät / toteutus / konkreettiset toimenpiteet / aikataulutus Koulutus Toimijat / yhteistyötahot / vastuut Dokumentointi ja arviointi Muuta Ajankohtaisfoorumi / Kuusamo klo asiakkaan osallisuus / Seija Järvi - vertaishaastattelu- menetelmä - Koillismaan vertaishaastattelujen tuloksia / Anu Määttä Asiakkaan osallisuus - Seija Järvi Lapsen äänen kuuleminen Asiakaslähtöiset menetelmät: - Bikva- arviointi - Vertaishaastattelu Vertaishaastatteluaineiston kuntakohtainen ja yksikkökohtainen käsittely - aineisto työryhmien jäsenillä hyödynnettävänä - Posiolla avoin keskustelutilaisuus klo lehtijuttu Kuriirissa lehtijuttu Koillissanomiin ja/tai Koillismaan uutisiin syksyllä 2010 Helmi-maaliskuussa 2010 toteutetun vertaishaastattelun aineisto koottu Kuntakohtaisten työryhmien pohdinnat kirjattu kokousmuistioihin Säännölliset asiakaskyselyt - standardikyselyihin avoimia kysymyksiä Vertaishaastatteluilla asiakkaan äänen kuuleminen (mm. laajaan 4v. tarkastukseen liittyen) OAMK:n opiskelijoiden (Johanna Ollila, Tiia Raiskio ja Jonna Tiirola) opinnäytetyö (Posion päiväkoti) asiakkaan osallisuuteen liittyen Tutkimustarpeet ja opinnäytetyöaihiot Muuta huomioitavaa

18 Teema / sisältö Päämäärä ja kehittämistavoite Kasvatuskumppanuus - lapsen kasvun tukeminen - vanhemmuuden tukeminen - jaettu asiantuntijuus - lapsen kehityksen havainnointi - huolen puheeksi ottaminen - varhainen tukeminen - moniammatillinen yhteistyö Päämääränä todellinen kasvatuskumppanuus perheen ja toimijoiden välillä, vanhemman osallisuuden ja asiantuntijuuden vahvistaminen ja hyvän arjen toteutuminen lapsen eri elämänpiireissä Kehittämistavoitteet: - työntekijä tuntee kasvatuskumppanuuden taustateoriat ja perusperiaatteet - palveluprosessit tarkastellaan kasvatuskumppanuuden näkökulmasta ja sovitaan menettelytavat esim. päivähoidon aloitukseen ja kotikäyntien tekemiseen liittyen Menetelmät / toteutus / konkreettiset toimenpiteet / aikataulutus Koulutus Toimijat / yhteistyötahot / vastuut Dokumentointi ja arviointi Muuta Kouluttajakoulutus (6pv) / Oulu - Koillismaalta 2 kouluttajaparia Peruskoulutukset: Kuusamo; 2 ryhmää/ vuosi Posio; syksy 2010 Taivalkoski; syksy 2010 Kiintymyssuhdeteoria - varhainen vuorovaikutus - omahoitajuus - pienryhmätyöskentely Kasvatuskumppanuus - kouluttajakoulutus - Marjatta Kekkonen/ THL - peruskoulutukset - työmenetelmäohjaukset Kasvatuskumppanuus- kouluttajien vertaistoiminta - työmenetelmäosaamisen vahvistaminen - Aila Tiilikka Lasten vasujen todentuminen päivähoidon arjessa - miten vasut ohjaavat arjen pedagogiikkaa? - Eeva-Liisa Kronqvist Vasupohjainen työskentely - Sanna Parrila kouluttajakoulutukseen osallistuvat Taivalkoskelta Sirpa Kinnunen ja Ulla Väisänen sekä Posiolta Raili Varanka ja Outi Mustonen - peruskoulutukseen osallistuvat varhaiskasvatuksen työntekijät ja kuntakohtaisesti sopien moniammatilliset toimijat Tutkimustarpeet ja opinnäytetyöaihiot Kasvatuskumppanuus- koulutuksen vaikuttavuus henkilöstön ammatilliseen osaamiseen - Vanhempien kokemuksia kasvatuskumppanuudesta - Kumppanuuden todentuminen Vasu- prosessissa Kasvatuskumppanuuskoulutusmallin mukainen arviointi peruskoulutuksen päätyttyä Osallistujien itsearviointi työmenetelmäohjauksessa ja kirjallisesti ohjauksen päätyttyä Kasvatuskumppanuuteen liittyvien asioiden dokumentointi ja arviointi osana työntekijöiden arkityötä Opinnäytetyöt: OAMK:n sosionomiopiskelijat; - Reija Hietaharju, alle 3v. lasten vanhempien kokemuksia kasvatuskumppanuudesta - Jonna Kylli ja Terhi Manninen; lastentarhanopettajien kokemuksia kk-koulutuksen vaikuttavuudesta työkäytänteisiin - vanhempainillat - eri teemojen pohdiskelu yhdessä vanhempien kanssa - vertaisryhmät - vanhempien vertaiskeskustelut - työntekijöiden osaamisen arviointi esim. kehityskeskusteluissa - esi- ja alkuopetuksen nivelvaihe / siirtymätilanteet - Kasvatuskumppanuus opas pph:ssa - oppaan käytön pilotointi - Kasvatuskumppanuus perhepäivähoidossa- oppaan pilotointi

19 Muuta huomioitavaa 19 Teema / sisältö Päämäärä ja kehittämistavoite 8.7 Peruspalveluiden kehittäminen -päivähoidon johtaminen Päämäärä: Päivähoidon johtamisosaamisen kehittäminen Kehittämistavoitteet: Koulutussisältöjen mukainen johtamisosaamisen kehittäminen. Koulutussisällöt: - Esimiehenä varhaiskasvatuksessa - Pedagoginen johtaminen ja ohjaaminen tavoitteellisena oppimisen johtamisena - Pedagogisen johtamisen suunnittelu, toteutus, arviointi ja dokumentointi - Tutkin, kehitän, johdan - Vuorovaikutusosaaminen Menetelmät / toteutus / konkreettiset toimenpiteet / aikataulutus Koulutus Toimijat / yhteistyötahot / vastuut Dokumentointi ja arviointi Muuta Päivähoidon johtaminen: Sanna Parrila / Ediva V.2010 yhteensä 10 koulutuspäivää , , , ja päivähoidosta vastaavat ohjaajat Koulutukseen osallistujat: - Hanna Suutari, Taivalkoski - Eija Helisten, Posio - Tarja Vuorela, Kuusamo - Jaana Ronkainen / Sirpa Pitkänen, Kuusamo - Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori Koulutukseen liittyvät etä- ja kurssiaikaiset tehtävät Ohjaajakohtaisten pedagogisen ohjauksen vuosisuunnitelmien laatiminen - teemallisesti kytkeminen vasun perusteisiin ja kasvatuskumppanuuteen Vasupohjaisen kehityskeskustelulomakkeen käyttöönotto Vasun keskeisten periaatteiden avaaminen Varhaiskasvatussuunnitelmien ja - lomakkeiden päivitys 4v. tarkastuksen nivominen osaksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa Tutkimustarpeet ja opinnäytetyöaihiot Muuta huomioitavaa

20 20 Teema / sisältö Päämäärä ja kehittämistavoite Menetelmät / toteutus / konkreettiset toimenpiteet / aikataulutus Koulutus Toimijat / yhteistyötahot / vastuut Dokumentointi ja arviointi Muuta Tutkimustarpeet ja opinnäytetyöaihiot Muuta huomioitavaa