Arvio asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja miten toteutumista arvioidaan

Transkriptio

1 Sirkka Kiilakoski SELVITYS projektipäällikkö Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Oulun eteläisen alueen osakokonaisuus hankejohtaja Juhani Jarva Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke SELVITYS POHJOIS-SUOMEN LASTEN KASTE -HANKKEEN ETENEMISESTÄ OULUN ETELÄISEN OSAKOKONAISUUDENA ALUEELLA Oulun eteläisen alueen osakokonaisuuteen kuuluu Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä ja Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi sisältäen Pyhännän kunnan. Alueella tehdään kiinteää yhteistyötä Muutos Nyt -hankkeen ja TEKES -hankkeen kanssa Hankkeen toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmaan Hanke on edennyt Oulun eteläisen alueen osakokonaisuuden alueella Tarkennetun hankesuunnitelman mukaisesti. Henkilöstö rekrytoitiin helmi-maaliskuussa Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kautta. Projektipäällikkö aloitti työnsä toukokuussa ja kehittäjä-sosiaalityöntekijä elokuussa. Toukokuussa tehtiin osakokonaisuuden tarkennettu toimintasuunnitelma. Kolmeen kehittämisteemaan on muodostettu asiantuntijaryhmät, jotka koostuvat kunkin osallistujatahon nimeämistä henkilöistä. Lisäksi osakokonaisuuden alueelle perustettiin hallinnollinen ryhmä ja koordinaatioryhmä, jotka valvovat hankkeen toteutumista ja etenemistä hankesuunnitelman ja rahoituspäätöksen mukaisesti. Hallinnollinen ryhmä koostuu kuntayhtymien ja sosiaali- ja terveyspiirin johtavista viranhaltijoista. Koordinaatioryhmä ryhmä koostuu Jokilaaksojen SOTE -johtajista. Kaikki ryhmät ovat kokoontuneet tarkastelujakson aikana kaksi kertaa, Koordinaatioryhmä vain kerran. Ryhmien kokoontumisissa on kartoitettu nykytilannetta ja määritelty kehittämiskohteita. Keskeisiä toimijoita on sitoutettu kunnissa hankkeen tavoitteiden eteenpäin viemiseen. Raportointia hankejohdolle on tehty sovituin määräajoin. Koulutuksia on suunniteltu marras-joulukuulle Arvio asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja miten toteutumista arvioidaan Alueen yhteiset tavoitteet: TLP mallin käynnistäminen ja juurruttaminen sekä yhteisten menetelmien käyttö Varhainen tuki perheille Osaamisen vahvistaminen

2 Uusien toimintakäytäntöjen kehittäminen Hyvien käytänteiden jakaminen ja tiedon vaihdanta Muodostaa toimintarakenne, joka tukee lapsia ja nuoria sekä heidän kanssaan toimivia aikuisia lasten ja nuorten keskeisissä ympäristöissä. Nivotaan toiminnallisesti yhteen lasten, nuorten ja perheiden ongelmia ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli sektorirajojen. Oppilaitosyhteistyö ja opinnäytetöiden hyödyntäminen Hankkeessa huomioidaan uuden sosiaalihuoltolain tavoitteet Lapset puheeksi -toimintamallin koulutukset ja käyttöönotto on aloitettu kaikkien Oulun eteläisen alueen kuntayhtymien alueilla. Raahen seutukunnassa malli on käytössä jollakin tasolla kaikissa lapsiperhepalveluissa. Opetuspuolella on vielä yksiköitä, joissa henkilöstöä ei ole koulutettu mallin käyttöön. Suunnitelman mukaan kaikki koulut käyttävät mallia viimeistään syksyllä Kallion, Selänteen ja Helmen alueella on aloitettu kouluttajakoulutukset. Koulutuksen saaneet sitten kouluttavat kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön mallin käyttöön. Lapset puheeksi - mallin avulla tuki saadaan perheille jo ennen kuin ongelmat ovat kasvaneet isoiksi. Tuki saadaan perheille peruspalveluissa kuten neuvolassa, koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Kun toimintamalli saadaan kattavasti käyttöön kaikissa lasten ja perheiden palveluissa, muodostuu toimintarakenne, joka tukee lapsia ja nuoria sekä heidän kanssaan toimivia aikuisia lasten ja nuorten arjen toimintaympäristöissä. Mallin koulutukset ja käyttöönotto etenevät koko Oulun eteläisellä alueella, toisissa kunnissa hitaammin toisissa nopeammin. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella mallin hyödyt ovat jo nyt nähtävissä. Lastensuojeluilmoitusten määrä ja lastensuojelun asiakkuuksien määrät ovat vähentyneet huomattavasti mallin käyttöön oton jälkeen. Toimijat eivät enää tee lastensuojeluilmoituksia, vaan kutsuvat koolle neuvonpidon, jossa lapselle/ perheelle räätälöidään tarvittava tuki. Alueelle on nimetty palveluohjaajia, joiden avulla lapsi / perhe saa tarvitsemansa tuen välittömästi. Neuvonpitoihin osallistuvat henkilöt, joita kulloisessakin tapauksessa katsotaan siinä tarvittavan ongelman selvittämiseksi. Nojataan lapsen vahvuuksiin, jotta haavoittuvaisuuksista selvitään. Alueelle kehitetään uusia matalan kynnyksen avoimen toiminnan ja perheiden vertaistuen malleja yhteistyössä lapsiperhepalveluiden työntekijöiden, asiakkaiden, seurakunnan, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Suunnittelussa lähdetään asiakkaiden tarpeista. Osakokonaisuuden alueella järjestetään marras-joulukuussa vapaamuotoisia tilaisuuksia kokemusasiantuntijoille/perheille, jossa he voivat tuoda omia kokemuksiaan ja näkemyksiään esille. Asiakkaat ovat osallistuneet myös ryhmien toimintaan. Perhetyötä, sen toimintamalleja ja rakenteita uudistetaan kunkin alueen asiakastarpeiden mukaan. Neuvolan ja perhetyön yhteistyötä kehitetään kuntien ja kuntayhtymien tarpeiden mukaan. Lastensuojelun ja perhetyön toimivaan yhteistyöhön etsitään ratkaisuja prosesseja avaamalla. Toimijoiden osaamista vahvistetaan suunnitelluissa koulutuksissa. Myös kehittämisryhmien työskentelyssä osallistujien osaaminen vahvistuu, kun käydään vuoropuhelua toisten kuntien ihmisten kanssa ja saadaan heiltä uusia vinkkejä omaan toimintaan. Hyvät käytännöt ja erilaiset toimintamallit leviävät toisiin kuntiin ja kuntayhtymiin. Kuntien työntekijöitä käytetään tarvittaessa myös kouluttajina, kun

3 halutaan levittää hyviä käytänteitä. Asiantuntijaryhmät kokoontuvat eri paikkakunnilla ja tutustuvat samalla kuntien toimintamalleihin ja erilaisiin käytäntöihin. Alueella on valmistunut Centria -ammattikorkeakoulusta opinnäytetyö Päivähoito lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Siinä on tutkittu yhteistyön toteutumista varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun toimijoiden välillä Raahen alueella. Toinen opinnäytetyö on tekeillä siitä, miten lasten vanhemmat ovat kokeneet Lapset puheeksi -keskustelut Varhaiskasvatuksessa. Itsearviointia tehdään jatkuvasti ja vertaisarviointia erilaisten ryhmien kokoontumisissa. Kallion alue käytti vertaisarviointia aloittaessaan TLP -koulutukset alueellaan. He haastattelivat Raahen alueen toimijoita mallin käyttökokemuksista Asiakaspalautetta niin kirjallista kuin suullistakin hyödynnetään kehittämistyössä. TEKES -hankkeen Raahen alueen työntekijöille tekemää kyselytutkimusta hyödynnetään palveluiden uudistamisprosessissa. Perhekeskusosiossa tapahtunutta: Oppilashuoltoteemaan osallistuu Raahen, Selänteen ja Helmen alue. Perhekeskusasiantuntijaryhmä on kokoontunut tarkastelujakson aikana kaksi kertaa. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueelle ollaan kehittämässä uusia matalan kynnyksen avoimen toiminnan ja perheiden vertaistuen malleja yhteistyössä lapsiperhepalveluiden työntekijöiden, asiakkaiden, seurakunnan, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Suunnittelussa lähdetään asiakkaiden tarpeista. Alueella järjestetään marraskuussa vapaamuotoinen tilaisuus Kokemusasiantuntijoille/ perheille, jossa he voivat tuoda omia kokemuksiaan ja näkemyksiään esille. Asiakkaita on mukana myös kehittämisryhmien työskentelyssä. Perhetyön varhaisen tuen lapsiperheiden kotipalvelun ja neuvolan yhteistä toimintamallia suunnitellaan. Perhetyön tekijän ja terveydenhoitajan parityöskentelymallia ollaan kehittelemässä. Alueella on jo nyt toimiva Vauva-perhetyömalli alle vuoden ikäisille lapsille. Perhetyötä uudistetaan voimakkaasti niin toiminnallisesti kuin organisatorisesti. Varhaisen tuen perhetyön uusia toimintatapoja kehitetään. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen alueella pilotoidaan ennaltaehkäisevää perhetyötä. Tavoitteena on tukea perheitä heidän arjessaan siten, että tukea ja apua tarjotaan ennaltaehkäisevästi. Neuvola koetaan matalan kynnyksen paikaksi ja tavoitteena on tuoda perhetyö oikea-aikaisesti ja leimaamattomasti perheiden saataville. Tavoitteen saavuttamiseksi neuvolaan perustetaan perhetyöntekijän toimi vuoden 2015 alusta. Tavoitteena on luoda yhteinen toimintamalli terveydenhoitajien ja perhetyöntekijöiden ennalta ehkäisevään perhetyöhön ja siirtää perhetyön painopistettä entistä selkeämmin varhaiseen tukeen. Tähän kehittämistyöhön on perustettu projektiryhmä, jonka vetäjänä on terveyspalvelupäällikkö, joka tekee tämän työn osana omaa johtamisen erikoisammattitutkintoaan. Ennalta ehkäisevää perhetyötä tehdään jo tällä hetkelläkin. Pyhännän kunnassa on vastaavanlaisia suunnitelmia meneillään.

4 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen alueella palveluita kehitetään asiakastarpeista lähtien. Neuvolan perhetyötä on yritetty saada alulle, mutta siinä ei ole vielä onnistuttu. Avoimia toimintoja on aloitettu asiakastarpeiden mukaan. Perhekeskuksessa on perhekerhojen ja eri-ikäisten lasten kerhojen lisäksi monenlaisia lapsia ja perheitä tukevia kerhoja; mm. alakouluikäisten kerho, vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille. Koululaisten kerho on suunnattu niille lapsille, jotka eivät osallistu maksulliseen APIP -toimintaan. Ensi vuoden alusta aloittaa vertaistukiryhmä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsineille äideille. Reisjärvelle on myös suunnitteilla kerhotoimintaa. Alueella on tarkoitus tehdä asiakaskysely, jolla kartoitetaan perheiden tarpeita. Kärsämäen vuoden alussa tapahtuva ero kuntayhtymästä puhututtaa kovasti. Perheiden kohdalla palveluiden jatkuvuus kärsii. Oppilashuolto-osiossa tapahtunutta: Oppilashuoltoteemaan osallistuvat Raahen kaupunki ja Selänteen alueen kunnat. Oppilashuollon asiantuntijaryhmä on kokoontunut kaksi kertaa. Uusi Oppilashuoltolaki tuli voimaan niin nopeasti, että oppilashuoltosuunnitelmien teko on kunnissa osittain vielä kesken. Koko alueella eteläisellä alueella keskitytään uuden oppilashuoltolain jalkauttamiseen kuntien opetustoimiin. Raahessa kaupungin oppilashuoltosuunnitelma on saatu valmiiksi ja myös koulukohtaiset suunnitelmat ovat valmistuneet. Niitä tarkastellaan Oppilashuollon ohjausryhmässä ja tarpeen mukaan ohjeistetaan kouluja lisää. Esiopetuksen ja ammatillisten oppilaitosten oppilashuoltosuunnitelmat ovat tekeillä ja tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden alussa. Hankkeen projektipäällikkö on mukana oppilashuollon ohjausryhmässä ja ajatuksena on yhdistää hankkeen tuki näin Oppilashuollon kehittämistyöhön. Painotus kohdistuu ennalta ehkäisevään, yhteisölliseen oppilashuoltoon. Lain mukaisesti tavoitteena toimia heti kun huoli herää Koulutusta ja lisäohjeistusta tarvitaan lisää ja sitä suunnitellaan keväälle Vanhempien lasten ja nuorten osallisuus on vielä liian vähäistä. Selänteen alueella Haapajärvellä keskeisimmät haasteet ovat tällä hetkellä uudet opetussuunnitelmat perusopetuksessa ja lukiossa, varhaiskasvatuksen hallinnollinen siirto sivistyspalveluihin , oppivelvollisuusiän pidentäminen, esiopetuksen tulo velvoittavaksi ja voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen on Haapajärvellä koulujen yhteinen painopiste. Uuden oppilashuoltosuunnitelman laatiminen on vielä kesken yhteisöllisen oppilashuollon osalta. Pohjana ollut Raahen malli, josta muokataan Haapajärvelle sopiva. Suunnitelma käy kierroksella erilaisissa ryhmissä, jonka jälkeen tavoitteena saada lopullinen suunnitelma valmiiksi marraskuun loppuun mennessä. Keskitytään toistaiseksi uuden Oppilashuoltolain jalkauttamiseen ja Opetussuunnitelmatyöhön. Hankkeen projektipäällikkö osallistuu jatkossa myös Haapajärven oppilashuollon kokouksiin.

5 Kärsämäellä on päivitetty oppilashuoltosuunnitelma. Kärsämäellä tilanne elää. Irtaantuminen Peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä aiheuttaa isoja muutoksia kunnan toimintoihin. Kunnassa on alkamassa Lapset puheeksi -kouluttajakoulutukset opettajille. Mukana koulutuksissa on myös Jaana Jokinen Muutos Nyt -hankkeesta. Järjestämisvastuu on kuraattorilla. Pyhäjärvellä kokoontuu vielä oppilashuoltotyöryhmä entiseen malliin. Pyhäjärvellä on aloittanut syksyllä oma perhetyöntekijä koulutoimen alaisuudessa. Hän tekee työtä esim. koulupudokkaiden ja kotiin jämähtäneiden oppilaiden kanssa menemällä kotiin. Tekee työtä sekä vanhempien että lasten/nuorten kanssa. Koulun perhetyöntekijän rooli on jo nyt koettu erittäin hyväksi ja tarpeelliseksi. Lastensuojeluosiossa tapahtunutta: Lastensuojeluteemaan osallistuvat Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä on kokoontunut kaksi kertaa. Kokoontumisissa on kartoitettu eri paikkakuntien tilannetta lastensuojelun ja perhetyön osalta. Lastensuojeluteeman alla on vaihdettu paljon hyviä toiminta-ajatuksia ja käytänteitä eri kuntien välillä. Keskustelu on ollut aktiivista ja kehitystyötä tukevaa. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden prosessien auki kirjoittaminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Työtä on tehty yhteistyössä Muutos Nyt - hankeen erityissosiaalityöntekijä Jaana Jokisen kanssa. Työskentely on aloitettu Raahen, Kallion ja Selänteen alueella. Jatkotyöskentelyn aikataulusta on sovittu kaikilla alueilla. Selvitys henkilöstön käytöstä: Oulun eteläisen alueen osakokonaisuuden henkilöstö on palkattu Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kautta. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio ja Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi ostavat hankeen palvelut ostopalveluina Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä. Projektipäällikkö aloitti työnsä ja kehittäjä-sosiaalityöntekijä Projektipäällikkö oli heinä-elokuussa palkattomalla vapaalla yhteensä neljä viikkoa. Kumpikin hanketyöntekijä käyttää 100 % työajastaan hankkeeseen. Projektipäällikön tehtävänä on ollut hankkeen kehittämistyön suunnittelu, organisointi, arviointi ja raportointi. Lisäksi hän on vastannut hankkeen taloudesta, tiedottamisesta ja koulutusten suunnittelusta. Projektipäälliköllä on ollut päävastuu Perhekeskusosion ja Oppilashuolto-osion kehittämistyöstä. Kehittäjä-sosiaalityöntekijän tehtävänä on ollut hankkeen kehittämistyön suunnittelu. organisointi, arviointi ja raportointi sekä koulutusten suunnittelu. Hänellä on ollut päävastuu Lastensuojeluosion kehittämistyöstä.

6 Henkilöstökulut käyvät ilmi liitteenä olevasta Palkat maksatushakemusjaksolla -selvityksestä. Asiantuntijapalveluiden käyttö Asiantuntijapalveluita ei ole käytetty tarkastelujakso aikana. Toteutetut koulutukset Hankkeen järjestämiä koulutuksia ei ole ollut tarkastelujakson aikana. Kolmea eri koulutustilaisuutta on valmisteltu marras-joulukuulle Lastensuojelun lakikoulutus. Raahessa Sirkka Kiilakoski projektipäällikkö Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Oulun eteläisten kuntien osakokonaisuus