LAPSEN HYVÄÄ ARKEA RAKENTAMASSA. Pohjoisen alueen Kaste (PaKaste) hankekokonaisuuden Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Transkriptio

1 LAPSEN HYVÄÄ ARKEA RAKENTAMASSA Pohjoisen alueen Kaste (PaKaste) hankekokonaisuuden Pohjois-Pohjanmaan osahanke Lapsen hyvä arki-hanke

2 LAPSEN HYVÄÄ ARKEA RAKENTAMASSA Pohjoisen alueen Kaste (PaKaste) hankekokonaisuuden Pohjois-Pohjanmaan osahanke Lapsen hyvä arki-hanke Aira Vähärautio (toim.) Oulun yliopisto Oulu 2011

3 Julkaisija: Lapsen hyvä arki-hanke Pohjoisen alueen Kaste (PaKaste) hankekokonaisuuden Pohjois-Pohjanmaan osahanke Lapsen hyvä arki-hanke PL 2000, OULUN YLIOPISTO puh UNIPRINT Suomen yliopistopaino Oy PL OULUN YLIOPISTO

4 SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. ESIPUHEET Lapsen hyvää arkea rakentamassa 7 Anna-Maija Puroila Lapsen hyvä arki-hankkeen merkitys lapsiperhepalveluiden kehittämiselle peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa 7 Marja Ranta-Nilkku Kohti monitoimijaisia lapsi- ja perhepalveluja peruspalvelukuntayhtymä Selänteellä 8 Heleena Talala Lapsen hyvä arki - hankkeen merkitys lapsiperhepalvelujen kehittämiselle Koillismaalla 9 Aini Naumanen - kehittämistyö Posiolla 10 Saara Kuusela kehittämistyö Taivalkoskella 11 Kirsi Alatalo 2. NÄIN SEN TEIMME 2.1 Lapsen hyvä arki-hanke 12 Aira Vähärautio 2.2 Pysyvän kehittämisrakenteen juurella kehittämistyö Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymissä 20 Kirsi Anttila 2.3 Kehittämistyö Koillismaan kairoilla 32 Anu Määttä 2.4 kehittämistyön arviointia ja jatkohaasteita 42 Aira Vähärautio 3. MONIAMMATILLISET JA MONITOIMIJAISET LAPSIPERHEPALVELUIDEN PROSESSIT 3.1 "Tämä oli kehittävä prosessi" - Yhteistyöosaamisen kehittäminen koulutuksen avulla 51 Hilkka Honkanen ja Arja Veijola 3.2 Perhekeskusmallin rakentuminen Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymissä 56 Kirsi Anttila 3.3 Tukea vertaisille vertaisryhmätoiminta peruspalvelukuntayhtymä Selänteellä 58 Eeva Aulakoski ja Marja-Leena Lehtomäki 3.4 Koillismaan pilotti - 4-vuotistarkastuksen mallinnus ja siihen liittyvä yhteistyö 62 Sirkka-Liisa Hyrkäs ja Päivi Kovanen 3

5 3.5 Esiopetuksen siirtymävaiheen prosessit ja lapsen kasvuympäristöt Esiopetukseen siirtyminen lapsen ja kasvuympäristöjen vastavuoroisina muutos- ja sopeutumisprosesseina 64 Hannele Karikoski Tiedonsiirron kehittäminen esiopetukseen tulevista lapsista Sievin pilotti 66 Ulla Hietamäki ja Kristiina Korpi 3.6 Verkostojen rakentamista Huolitiimin rakentuminen Taivalkoskella 68 Birgitta Ojala Lastensuojelun avohuollon perhetyön suunnitelma ja arviointi Posiolla 70 Sari Ylisirniö Perheretki seurakunnan ja sosiaalityön yhteistyönä 71 Hilppa Lampila Kuusamon seurakunnan ja lapsiperheiden kotipalvelun yhteistyö 71 Riitta Saapunki Moniammatillinen perhetyö runo 72 Marianne Tyni 4. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAT KEHITTÄMISTYÖN KESKIÖSSÄ 4.1 Varhaiskasvatussuunnitelmat lapsen hoidon, kasvun ja oppimisen perusta 73 Paula Loukkola 4.2 Vasusta arjen käytännöiksi peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa 76 Sari Suhonen 4.3 Pienen karhun kierros Kuusamon lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma 78 Anu Määttä 4.4 Vasu-työ Taivalkoskella 81 Hanna Suutari 4.5 Vasu-prosessit peruspalvelukuntayhtymä Selänteellä 82 Minna Hattunen 5. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN JOHTAMINEN 5.1 Varhaiskasvatuksen johtamista vahvistamassa 84 Sanna Parrila 5.2 Laadukkaasti pedagogista johtamista kehittämällä Kalliossa 88 Helena Häivälä ja Kati Mäki 5.3 Vuosikello - pedagogisen johtamisen suunnitelma Kuusamossa 90 Jaana Ronkainen 5.4 Häiriöpäiväkirjoista leikkiympäristöihin Rukan pilotti 91 Eeva Raunio ja Sanna Nevala 4

6 5.5 Mukana varhaiskasvatuksen johtaminen koulutuksessa Taivalkoskelta 93 Hanna Suutari 5.6 Muutoksen tuulien puhalteluja Posion päivähoidossa Pedagogisen ohjauksen prosessikuvausta 96 Eija Helisten Ohjaajien reilu oppivuosi olennaisuuden oivaltaminen runo 97 Tarja Vuorela 6. KASVATUSKUMPPANUUTTA RAKENTAMASSA 6.1 Kasvatuskumppanuuden rakentuminen Lapsen hyvä arki hankkeen toiminta-alueilla 98 Anu Määttä 6.2 Kasvatuskumppanuutta rakentamassa tuhansien tarinoiden pitäjässä Taivalkoskella 102 Sirpa Kinnunen ja Ulla Väisänen 6.3 Kumppanuudesta lasten ja perheiden palveluissa 103 Heidi Kokko-Martiskainen ja Elsa Koivuranta 6.4 Yhdessä eteenpäin peruspalvelukuntayhtymä Selänteellä 104 Anu Sippola, Sirpa Lipponen, Niina Jokikuona, ja Virpi Halonen 6.5 Kasvatuskumppanuuden kehittyminen peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa 106 Ulla-Maija Miettilä ja Katja Kosonen Kasvatuskumppanuuskoulutus - räppi a`la Posio 106 Raili Varanka ja Outi Mustonen 7. VARHAISEN TUEN MENETELMÄT KOKEMUKSIA JA KOKEILUJA Lähteet Liitteet Kirjoittajat 7.1 Lapset puheeksi -menetelmä, vanhemmuuden roolikartta ja vanhemmuuskortit 108 Soile Suorajärvi 7.2 Hoivaavan vuorovaikutusleikin mahdollisuudet vuorovaikutuksen tukemisessa Kallion ja Selänteen kehittämisalueilla 109 Katja Kosonen ja Mervi Lepistö 7.3 Päiväryhmis Pirpanan leikkikerho 110 Sirpa Kinnunen ja Hanna Suutari 7.4 Vanhemmuuden vauvavuosi - prosessi VAVU työryhmässä peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa 111 Sirpa Hannula ja Maricka Slöör-Pylväs 7.5 Perhenavigaattori ja vanhemmuuskortit 112 Pirkko Väisänen 7.6 Posion neuvolatyössä kehitettyä ja kokeiltua 112 Helena Haapsaari 5

7 LUKIJALLE Lapsen hyvä arki-hanke toteutettiin aikavälillä Hanke sai rahoituksensa sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmasta ja oli osa laajempaa Pohjoisen alueen Kaste-hankekokonaisuutta (PaKaste). Lapsen hyvä arki - hankkeessa kehitettiin lapsiperhepalveluita Pohjois-Pohjanmaalla Koillismaalla (Kuusamo, Posio, Taivalkoski) sekä Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymissä. Painopiste hankkeessa oli varhaiskasvatuspalveluiden sekä moniammatillisten ja monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen kehittämisessä. Mukana oli vahvalla panoksella myös kolmannen sektorin edustajia, ev.lut. seurakuntien ja järjestöjen toimijoita. Lisäksi tehtiin tiivistä yhteistyötä Oulun yliopiston ja muiden pohjoissuomalaisten korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa. LAPSEN HYVÄÄ ARKEA RAKENTAMASSA raporttiin on koottu kahden vuoden aikana tapahtuneesta kehittämistyöstä keskeisten prosessien ydinkuvaukset. Kutakin prosessia avataan raportissa asiantuntija-artikkelilla, jonka pohjalta lukija voi muodostaa laajempaa näkemystä tehdystä kehittämistyöstä ja sen lähtökohdista. Niitä täydentämässä on työntekijöiden ja kehittäjien tarkemmat kuvaukset kehittämisprosessien käynnistymisistä, suunnitteluvaiheista, toteutuksista, arvioinneista ja palveluprosessien mallinnuksista. Toivottavasti tämä raportointitapa antaa lukijalle uusia oivalluksia ja näkökulmia myös omaan työhön. Kaikki kehittämistyön tulokset on raportoitu niin, että niiden pohjalta voidaan tarvittaessa lähteä toteuttamaan uusia sovelluksia. Raportin alussa on johtavien viranhaltijoiden esipuheet sekä arviointeja hankkeen merkityksestä oman kunnan tai kuntayhtymän lapsiperhepalveluille. Sen jälkeen hanketyöntekijöiden kirjoitusten kautta lukija voi hahmottaa millaisella rakenteella, resursseilla ja toimintamalleilla olemme työskennelleet sekä millaisiin tuloksiin olemme päässeet. Keskeisten prosessien ydinkuvaukset on koottu pääluvuittain etenevänä kokonaisuutena. Moniammatilliset ja monitoimijaiset lapsiperhepalveluiden prosessit - luku on laajin osio. Sen yhteydessä esitellään myös hankkeessa pilotoidut ja mallinnetut uudet palveluprosessit ja työkäytännöt. Varhaiskasvatussuunnitelmatyöstä, pedagogisen johtaminen kehittämisestä ja kasvatuskumppanuuden etenemisestä hankekuntien alueella on omat kokonaisuutensa. Viimeiseen lukuun on koottu työntekijöiden kuvauksia erilaisista varhaisen tuen menetelmien kokeiluista asiakastyössä. Suuret kiitokset niin asiantuntija-artikkelien kirjoittajille kuin kaikille omasta kehittämistyöstään kirjoittaneille! Ilman teidän panostanne hankkeen loppuraportista olisi jäänyt puuttumaan olennainen osa. Sylillinen kiitoksia kuuluu myös hankkeemme kehittämiskoordinaattoreille Kirsi Anttilalle ja Anu Määtälle. Ilman heidän työpanostaan kehittämisprosessit, eivät olisi kytkeytyneet niin oleellisella tavalla alueiden ja paikallisten toimijoiden tärkeäksi kokemiin kohteisiin. Raportin kokoamisessa suurena apuna on kirjoittajien lisäksi ollut hankkeemme kehittäjätyöntekijä Elina Kattilakoski. Siitä hänelle lämpimät kiitokset! Hanketyöntekijöiden pikkuruisella tiimillä mikään tässä raportoitu ei olisi ollut mahdollista. Kiitokset kaikille, joiden jäljen voi tunnistaa raportissa kuvatusta ansiokkaasta kehittämistyöstä. Lapsen hyvä arki -hankkeesta muotoutui alueiden oma hanke, johon sitoutui suuri joukko paikallisia toimijoita, esimiehiä, lapsiperhepalveluiden työntekijöitä, järjestötoimijoita, vapaaehtoisia, alan opiskelijoita ja asiakasperheitä. Tästä on hyvä jatkaa Lapsen hyvä arki2-hankkeessa ( ). Oulussa Aira Vähärautio Lapsen hyvä arki-hankkeen projektipäällikkö 6

8 1. ESIPUHEET Lapsen hyvää arkea rakentamassa Anna-Maija Puroila Tiiäkkö, mun silmät loistaa auringossa. Aurinko paistaa, niin niihin tulee valoa! (Titta, 3 vuotta) Viime aikoina minulla on ollut tilaisuus osallistua tutkijana lasten päiväkotiarkeen. Olen ollut kuuntelemassa sitä, mitä ja miten lapset kertovat hyvinvoinnistaan. Lasten kertomuksissa arki on näyttäytynyt monimuotoisena. Arjessa on paljon ilon aiheita: hyviä kavereita, kuuntelevia ja välittäviä aikuisia, innostavaa tekemistä sekä monipuolista toimintaa mahdollistava ympäristö. Toisaalta en voi olla huomaamatta sitäkään, että kaikilla lapsilla ei ole aina hyvä olla päiväkodissa. Lasten perhetaustat ja kehitykselliset polut voivat olla moninaisuudessaan haastavia. Lasten keskinäisiin sekä lasten ja aikuisten välisiin suhteisiin saattaa liittyä jännitteitä. Jollekin lapselle sopeutuminen päiväkodin kulttuurisiin käytäntöihin, rutiineihin ja sääntöihin näyttää vaikeammalta kuin toiselle. Arjen raadollisuus, riidat, konfliktit ja valtakamppailut eivät nekään ole täysin vieraita päiväkotimaailmassa. Kaikkien lasten silmät eivät loista Titan silmien tavoin iloa ja valoa. Tässä julkaisussa useat lasten arkea lähellä olevat pohjoissuomalaiset toimijat kirjoittavat siitä, miten ovat kehittäneet -hanke on osa Pohjois-Suomen Kaste-ohjelman toteuttamista. Hankkeen tavoitteena on ollut lapsen hyvän edistäminen arjen käytännöissä erilaisissa kasvuympäristöissä. Lähtökohtina hankkeessa ovat olleet kehittämistyön perustuminen paikallisiin tarpeisiin sekä laaja moniammatillinen ja monitoimijainen verkostoituminen. Nämä lähtökohdat heijastuvat julkaisun kirjoittajakunnassa. Kirjoittajat tulevat eri puolilta hankkeen toiminta-aluetta ja edustavat monia eri toimijatahoja kuten päivähoitoa, lastensuojelua, lastenneuvolatoimintaa, seurakuntia, järjestöjä sekä tutkimusta ja koulutusta. Julkaisussa esiteltävä hanke on yksi osa pitkäjänteistä kehittämistyötä, jota Pohjois-Suomen alueella on tehty lasten ja lapsiperheiden palveluiden parissa 2000-luvulla. Esimerkiksi kehittämisprojektit Perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa, SYKE, LaatuVa, Pessi, Preventteri ja Varhis ovat luoneet perustaa työlle, jota käsillä olevassa hankkeessa on tehty. Hankkeessa on tavoitteellisesti ja määrätietoisesti toimittu lasten hyvän arjen kehittämiseksi. Tämän julkaisun kirjoitukset osoittavat, että paljon on tapahtunut ja monenlaisia prosesseja on käynnistynyt hankkeen aikana. Silti hankkeen toimijat eivät tuudittaudu harhaluuloon, että yksittäisen kehittämishankkeen tuloksena lapsen hyvä arki tulisi kaikilta osin valmiiksi. prosessiluonteisuudesta. Rakentaminen on aktiivista vaikuttamista asioihin: siinä prosessin jatkuvuus on saavutettujen tulosten ohella tärkeää. Vaikka hanke tässä muodossaan päättyy, ponnistelut lapsen hyvän arjen eteen jatkuvat. Hankkeen päättyessä ja uuden alkaessa on kiitoksen aika. Haluan kiittää lämpimästi hankkeen työntekijöitä sekä kaikkia mukana olleita työstä lapsen hyvän arjen rakentamiseksi. Lapsen hyvä arki hankkeen merkitys lapsiperhepalveluiden kehittämiselle peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa Marja Ranta-Nilkku Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on järjestänyt vuoden 2008 alusta lukien Alavieskan, Nivalan, Sievin ja Ylivieskan alueen terveys- ja hyvinvointipalvelut mukaan lukien varhaiskasvatuspalvelut. Lapsen hyvä arki hanke on tukenut merkittävällä tavalla kuntayhtymän lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistä, koska hankeen päätavoitteina ovat olleet lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, lasten ja perheiden palvelujen laadun sekä vaikuttavuuden parantaminen. Hankkeen aikana moniammatillisessa ja verkostoituneessa kehittämistyössä on ollut mukana toimijoita kuntayhtymän terveys- ja hyvinvointipalveluista sekä yhteistyökumppaneiden edustajia (mm. sivistystoimi, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, ev.lut.seurakunta, oppilaitokset). Kehittämisprosesseihin vahvaa taustatukea ovat antaneet mm. Oulun Yliopisto, monet eri oppilaitokset sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Moniammatillinen kehittämistiimi ja työryhmät, 7

9 varhaiskasvatuksen suunnittelun VASU-työryhmä, varhaisen vuorovaikutuksen työryhmä (VAVU) ja perhepäivähoidon kehittämisen työryhmä, ovat työskennelleet aktiivisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lapsiperheitä on osallistettu kehittämistyöhön mm. Bikva-haastattelujen ja erilaisten kyselyjen avulla. Lapsen hyvä arki- hanke on tukenut työryhmätyöskentelyn, yhteisten keskustelufoorumien, koulutustilaisuuksien ja monien eri asiantuntijoiden avulla perhekeskuksen toimintamallin suunnittelemista ja luomista. Hankkeen aikana on tuotettu kuntayhtymän varhaiskasvatussuunnitelma sekä arjen käytäntöjen opas, jotka toimivat varhaiskasvatuksen laadun ja pedagogiikan kehittämisen työvälineinä päiväkodeissa sekä perhepäivähoidossa. Vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemisen työvälineeksi hankkeen aikana on vakiintunut monissa työyhteisöissä vuorovaikutusleikin tunnekasvatusohjelma, jonka mukaista toimintamallia on mahdollista toteuttaa myös kodeissa. Uusia näkökulmia ja yhteistyömahdollisuuksia on avautunut myös järjestöjen ja seurakunnan kanssa tehtävään lapsi- ja perhelähtöiseen työhön. Erittäin laajamittainen yhteistyö eri oppilaitosten kanssa mm. opinnäytetöiden merkeissä on palvellut kehittämistoimintaa merkittävällä tavalla. Hankkeen aikana toteutetun monipuolisen ja tavoitteellisen kehittämistyön aikana ammatillinen osaaminen ja työn mielekkyyden kokeminen ovat vahvistuneet. Kehittämistyö on koettu mielenkiintoisena ja voimaannuttavana. Saadun palautteen mukaan on ollut merkittävää, että eri toimijat ovat tutustuneet toisiinsa, koulutukset ovat syventäneet ajattelua kasvatuskumppanuudesta ja vahvistaneet valmiuksia vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lapsen hyvä arki- hankkeen aikana lapsille ja perheille suunnattujen palveluiden kokonaisuuden ympärille on rakentunut laaja moniammatillinen verkosto, jonka pohjalta on hyvä jatkaa perhekeskuksen toimintamallin luomista kuntayhtymän alueelle. Käynnistyvän jatkohankkeen aikana varhaiskasvatuspalveluiden ja moniammatillisen yhteistyön arkikäytännöiksi juurrutetaan keskeisimpiä hankkeen aikana luotuja toimintamalleja huomioiden myös kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuudet. Lapsen hyvä arki hankkeen päättyessä haluamme lämpimästi kiittää projektipäällikkö Aira Vähärautiota ja alueellamme työskennellyttä kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttilaa. Kiitokset myös henkilöstöllemme, seurakunnan ja MLL:n edustajille, Oulun yliopiston ja eri oppilaitoksien edustajille sekä monille yhteistyökumppaneillemme aktiivisesta osallistumisesta lapsi- ja perhepalveluiden toimintakäytäntöjen kehittämiseen. Kohti monitoimijaisia lapsi- ja perhepalveluja peruspalvelukuntayhtymä Selänteellä Heleena Talala Lapsen hyvä arki hanke on rikastuttanut lasten ja perhepalvelujen uudistamista. Hankkeen aloitusajankohta sattui sopivasti Selänteen kuntayhtymän organisointivaiheeseen. Uuden toiminnan tausta-ajatuksena on elämänkaaren mukainen palvelurakenne. Saimme lähteä kehittämään uudistuvaa yhteistoiminta-alueen lasten ja perheiden palveluja (neuvolat, varhaiskasvatus, lastensuojelu ja perhetyö) hankkeen tavoitteiden mukaisesti sekä hankkeen tavoitteet hyvin sopimaan oman toiminnan tavoitteisiin. Alueen kunnissa oli hyväksytty myös hyvinvointisuunnitelmat, joissa yhtenä painopisteenä kaikissa kunnissa lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen Kehittämistyössä mukana olevat hanketyöryhmät saivat tehtäväkseen valmistella eri aihealueita. Hanketyöryhmät sopivat työjaosta työryhmien sisällä. Ryhmät toimivat erittäin joustavasti muun muutoksen rinnalla ja koordinaattorin tukemana. Työryhmien aktiivisuus näkyi kehittämistyössä. Samaan aikaan saimme valtakunnan suunnasta tulevaisuuden palvelurakennetta kehittävää ohjeistusta mm. neuvola-asetus ja vähän aiemmin lastensuojelulain uudistus, joissa palveluiden suuntaamisessa tulisi huomioida varhainen tai oikea-aikainen puuttuminen sekä kokonaisvaltainen lapsija perhetyön työskentelytapa. Selänteessä palveluja kehitettäessä nämä tavoitteet otettiin huomioon. Konkreettisiin toiminnan ja toimintatapojen uudistamisiin päästiin. Tästä esimerkkeinä Selänteen hyväksytty varhaiskasvatussuunnitelma, lapsen varhaiskasvatussuunnittelmat perhepäivähoidossa, yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa järjestetyt perheleirit, perhekeskusmallinnus on esittelyssä ja siihen liittyvät konkreettiset toimenpiteet esitetään tulevan vuoden toiminnan ja talouden sisältöihin. Perhekeskustoimintaan eli toimintamallin käyttöön saattamiseen on saatu henkilöstölle erityisen kattava koulutus, jossa keskeisenä sisältönä on monitoimijatiimien organisoituminen ja tarkoitus. Kasvatuskumppanuus koulutus on tuonut eri toimintoihin lisää laadukkuutta ja työntekijöille 8

10 merkittävän osaamislisän. Aktiivisia kasvatuskumppanuuskouluttajia on toiminnassamme varhaiskasvatuksesta ja neuvolatyöstä ja he kouluttavat palvelulinjan henkilöstöä. Sidosryhmien yhteistyö on sujunut kiitettävästi, sillä kehittämistiimeissä on ollut aktiivisesti mukana MLL:n ja seurakunnan edustus. Lisäksi eri kehittämistyön vaiheissa, mm. opinnäytetyöt tai harjoittelujaksot, on ollut opiskelijoita useista oppilaitoksista ja tutkijoita yliopistokoulutuksesta. Näin ollen olemme saaneet aikaan rakentavaa vuorovaikutteista osallistumista oppilaitosten ja käytännön työn kanssa sekä samalla kehittämishaasteita. Asiakkaan osallisuutta on huomioitu kuulemalla asiakkaita ja ottamalla palautetta ohjelmia laadittaessa. Yhteistyö on saanut positiivista hyväksyntää, jopa pysyviä rakenteita on syntynyt mm. monitoimijatiimit. Tavoitteiden mukaisesti hanke on edesauttanut kokonaisvaltaisemmin kokoamaan Selänteen kunnissa kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavia keinoja ja onnistunut kehittämistyössä luomaan rakentavaa yhteistyötä eri toimijoihin. Lapsen hyvä arki hankkeen merkitys lapsiperhepalvelujen kehittämiselle Koillismaalla Aini Naumanen Kuusamo, Posio ja Taivalkoski sijaitsevat kaukana kasvukeskuksista. Varhaiskasvatuksen koulutus- ja tutkimusympäristöt ovat niin ikään etäällä. Sijaintinsa takia Koillismaan lapsiperhepalvelujen laadun, tasavertaisen toteutumisen ja alan vetovoimaisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että olemme osa valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon pitkäjänteistä kehittämistoimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen kehittämistyö on perustunut vuosina valtioneuvoston Kaste 1- ohjelman tavoitteisiin ja ohjelmaa on viety eteenpäin maantieteellisesti laajoilla alueilla. Pohjois-Pohjanmaan var- on toteutunut Pohjoisen alueen Kasteen osahankkeena. Sitä kautta Koillismaan lapsiperhepalvelujen kehittämisestä on tullut osa valtakunnallista kehittämistyötä. Pitkäjänteisen kehittämistyön on mahdollistanut se, että alueen kunnista on löytynyt yhteistä kehittämistahtoa, intoa ja panostusta. Valtion myöntämä toistuva rahallinen tuki on mahdollistanut resurssien ja työajan kohdentamisen lapsiperhepalvelujen kehittämiseen. Lapsen hyvä arki hanke on vuosina toteutetun Varhis - hankkeen jatkumo. Olemme jatkaneet Varhiksessa hyväksi todettuja kehittämisen teemoja aikaisempaa laajemmalla rakenteella. Yhteinen visio pysyvistä varhaiskasvatuksen kehittämisrakenteista on näin ollen kantanut jo kahden hankerahoituskauden ajan. Kolmas todentuu, kun Lapsen hyvä arki II hanke käynnistyy marraskuussa Kehittämisen rakenne, mitä Lapsen hyvä arki hankkeessa on toteutettu, on koonnut Koillismaan kuntien ja seurakuntien kehittäjät yhteisiin kehittämistiimeihin pohtimaan kuntien lapsiperhepalvelujen tilannetta, toteuttamaan kehittämistyötä sekä ennen kaikkea oppimaan toinen toisiltamme. Yhteiskoillismaalaisissa ammattikohtaisissa ja moniammatillisissa tapaamisissa olemme tutustuneet toisiimme, toistemme palveluihin ja olosuhteisiin. Kuntapalvelujen arki on välillä sangen haastavaa vertaistukea tarvitsemme kaikki. Oli antoisaa vaihtaa kokemuksia ja vähän puhaltaakin välillä. Hanketyöntekijöiden tuki ja koordinointi ovat olleet välttämättömiä tapaamisten toteutumisen ja sitoutumisen kannalta. Kullakin Koillismaan kunnalla on oma kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategia ja ohjelma. Ohjelman osana on laadittu lasten ja nuorten hyvinvointipolitiikka. Lisäksi kunnat ovat laatineet sisältökohtaisia suunnitelmia ja ohjelmia mm. lastensuojeluun, neuvolatyöhön ja varhaiskasvatukseen. Kaikissa ohjelmissa yhtenä tavoitteena ja näkynä on lasten ja nuorten terve kasvu ja varhainen tuki. Lapsen hyvä arki hankkeen merkitys näissä ohjelmissa on se, että kehittämistyö on tuottanut konkreettisia työkaluja ja yhteisiä toimintamalleja strategioiden ja tavoitteiden toteuttamiseksi. Hanke on tukenut kuntien pyrkimyksiä ja kuntien toimijat ovat toteuttaneet yhdessä projektipäällikön ja koordinaattorin kanssa hankkeen tavoitteet. Vastinparit ovat löytyneet. Lapsen hyvä arki -hankkeen koulutuksellinen merkitys on ollut huomattava. Pelkästään kuntien voimavaroilla hankkeen tuottamia mittavia ammatillisia täydennyskoulutuksia ei olisi millään voinut toteuttaa. Työntekijöiden ja esimiesten koulutuksista paikallisia ovat olleet kasvatuskumppanuuskoulutukset ja niihin liittyvät työmenetelmäohjaukset, seudullisia ajankohtaisfoorumit, moniammatillisen yhteistyön kehittämiskoulutus sekä Jari Sinkkosen henkilöstöja yleisöluento. Alueellisina täydennyskoulutuksina hanke järjesti varhaiskasvatuksen esimieskoulutukset sekä perin- 9

11 teeksi muodostuneen Varhaiskasvatuspäivän. Systemaattinen kouluttaminen ja prosessien kehittämiseen saatu konsultaatiotuki on uudistanut monitoimijaista työtä sekä mahdollistanut henkilöstön kasvun ja kehittymisen. Kaikkein tärkein anti Lapsen hyvä arki hankkeesta muodostui hanketyöhön sitoutuneiden ihmisten osallisuudesta, kumppanuudesta sekä yhteisestä suunnittelu- ja työpanoksesta. Monialaisesti ja sisältökohtaisesti tiimit rakensivat yhteisiä toimintamalleja, hyödynsivät uusia työkaluja työssään, tukivat ja ihastelivat eri kunnissa tehtyä kehittämistoimintaa sekä osallistuivat koulutuksiin. Hankkeen tuotokset ovat konkreettisia ja rakentuivat suoraan jokapäiväiseen elämään. Melkein kaikki toimintamallit ovat jo tänä päivänä työkäytössä, eli jalkauttamisen onnistumista ei tarvitse enää hankkeen loppuvaiheessa pohtia. Ylläpito, arviointi ja syventäminen ovat seuraavat tehtävämme. Kehittämisen sisällöt ja tavoitteet ilman Bikva-arviointiin ja Vertaishaastatteluun osallistuneiden vanhempien osallisuutta olisivat saattaneet jäädä teoreettisiksi. Vertaishaastattelu suuntasi hankkeen tavoitteita ja sisältöjä jo heti alkuvaiheessa. Määrällisesti Koillismaan seudulla arviolta 1600 lasta vanhempineen sekä 180 työntekijää hyötyivät Lapsen hyvä arki - hankkeesta joko suoraan tai välillisesti. Pelkästään Jari Sinkkosen iltatilaisuudessa oli noin 400 kuulijaa. Tuettu prosessikehittämisen malli vaatii selkeät kehittämisen rakenteet sekä projektihenkilöstön ja koulutusjärjestelmien tuen ja koordinoinnin. Seudullamme vahvan tuen ja koordinoinnin takasivat hankekoordinaattorimme Anu Määttä ja projektipäällikkö Aira Vähärautio, jotka pitkistä välimatkoista huolimatta pitivät langat käsissään ja systemaattisesti veivät kehittämistyötä eteenpäin. He luotsasivat erilaiset tiimimme tuottamaan uusia ja luovia ajatuksia, näkökulmia ja toimintamalleja. Verkostomallisessa hankkeessamme saatoimme ottaa oppia Kallion ja Selänteen alueiden kehittämisen hedelmistä. Varhaiskasvatuksen koulutusyksiköistä erityisesti Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu ovat kulkeneet pitkin matkaa rinnallamme aina suunnitteluvaiheesta tuotoksiin saakka. Opiskelijoiden opinnäytetöiden myötä osallistuimme tutkimustyöhön vastavuoroisesti hyötyen. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus osaltaan koordinoi, konsultoi ja tuki taloudellisesti kehittämistyötä. Parhaimmat kiitokset kaikille kehittämiskumppaneillemme! PaKasteeseen kertyi surkeasta marjakesästä poiketen aimo annos eväitä työtämme hyödyntämään ja rikastuttamaan. Kun Lapsen hyvä arki -hanke päättyy lokakuussa, suuntaudumme marraskuussa kohti uusia mahdollisuuksia. Mitä mahdamme saada aikaan Lapsen hyvä arki II hankkeessa ja miten voimme hyödyntää syntyneitä verkostoyhteyksiä meneillään olevissa ja tulevissa muutoksissa? kehittämistyö Posiolla Saara Kuusela Lapsen hyvä arki -hankkeen aikana Posiolla on ollut meneillään useita erikokoisia ja -pituisia hankkeita, joilla pyritään edistämään terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisemään syrjäytymistä ja parantamaan palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Hanke on siten ollut yksi tärkeä osa kokonaisuutta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, joka kunnassamme on nostettu keskiöön. Laajuudesta huolimatta Lapsen hyvä arki -hankkeessa on huomioitu tarpeeksi paikallisia lähtökohtia ja kehittämistarpeita. Aivan kuten hanke-esittelyssäkin todetaan, lapsia ja perheitä tuetaan heidän kehitysympäristössään. Tässä on hyvin paikalliset olosuhteet tunteva henkilöstö ollut kallisarvoinen asia. Pienessä kunnassa samat toimijat ovat monessa mukana ja sitoutuminen kehittämistyöhön on sen vuoksi vaihdellut prosessin aikana, mutta lopulta hankkeen antamat konkreettiset eväät ovat olleet voimia arjessa. Lapsen hyvä arki hanke on saattanut ammatillisia toimijoita yhteen, verkottanut ja virittänyt aktiivista keskustelua. Hankkeen aikana on kouluttautunut kasvatuskumppanuus-kouluttajia, jotka ovat edelleen perehdyttäneet päivähoidon henkilöstöä kasvatuskumppanuuteen. Tämä on opettanut syvemmän kuuntelemisen, kunnioituksen ja keskinäisen vuorovaikutuksen vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksen johtaminen-prosessikoulutus toi konkreettisia eväitä arkityöhön. Vasupohjaisia kehityskeskusteluja on hyödynnetty ja saatettu palaverikäytäntöjä toimiviksi. Työntekijä entisestään tarkastelee ja arvioi omaa työtään ja työtapoja, mikä tuo erilaisia näkökohtia ja mahdollisia muutoksen 10

12 tarpeita suhteessa lapsiin, kaiken lähtökohtaan. Hankkeen aikana toteutettu vertaishaastattelu toi arvokasta tietoa vanhemmille, päättäjille ja virkamiehille. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma päivitettiin ja uutena siihen lisättiin lapsen osio. Lapsen hyvä arki hankkeesta arvioitiin olevan kokonaisuutena myönteisiä kokemuksia, mutta niiden syvempää merkitystä ja pysyvämpiä vaikutuksia on aivan liian varhaista arvioida. Työ kehittämisen saralla on hidasta, toimintojen ja rakenteiden uudistaminen kestää vuosia. Noiden vuosien aikana tehdyt pienet, arvokkaat oman toiminnan muutokset ja uudistusten juurruttamiset tulee nähdä tärkeänä osana kokonaisuutta. Tämä edellyttää innostusta, luovuutta ja jatkuvaa uuden oppimista. kehittämistyö Taivalkoskella Kirsi Alatalo Lapsen hyvä arki hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut ylikunnallisen, substanssikohtaisen yhteistyön kehittäminen Koillismaalla. Koulutuksen ja yhteisten tapaamisten yhteydessä ovat alansa ammattilaiset voineet jakaa kokemuksiaan ja hyviä käytänteitä. Ajankohtaisfoorumeihin on kerätty eri toimijoiden puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista ja myös lasten vanhemmille on annettu mahdollisuus osallistua tilaisuuksiin ja näin olla vaikuttamassa. Osallistuminen foorumeihin on ollut aktiivista ja erityisesti väliajoilla käydyt epäviralliset keskustelut ovat olleet tärkeitä ylikunnallisen yhteistyön ja kokemusten jakamisen kannalta. Hankkeen tavoitteisiin kuului kasvatuskumppanuus-koulutus ja toimintamallin juurruttaminen osaksi lapsiperheiden kanssa tehtävää työtä. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on edistää lapsen ääntä arvostavaa perhekulttuuria ja luottamuksellisten yhteistyösuhteiden luomista lapsen kasvu- ja kehitysympäristöihin. Ensisijainen, kokonaisvaltainen ja ylittämätön kasvatusvastuu lapsesta on aina kuitenkin lapsen vanhemmilla. Koti ja perhe ovat lapsen tärkein, mutta ei ainoa kehitysympäristö. Kasvatuskumppanuus mallin juurruttaminen aidoksi toimintamalliksi vaatii rohkeutta. Ehtona on luottamus ihmisiin ja heidän kykyihinsä ja haluunsa toimia uudella tavalla. Kasvatuskumppanuus mallin työstäminen on merkinnyt monelle Taivalkosken varhaiskasvatustyötä tekevälle matkaa myös itseensä. Koulutuksella ja yhdessä oppimisella on ollut työtä rikastuttava vaikutus. Kasvatuskumppanuus malli toimii hyvänä esimerkkinä myös muille sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille. Aina ei ole lopputulos tärkeintä, vaan jo matka sinänsä on merkityksellinen. 11

13 2. NÄIN SEN TEIMME Lapsen hyvä arki-hankkeen loppuraportin avausosuudessa paneudutaan kehittämistyön rakenteellisiin puitteisiin, hallinnointiin, alueelliseen organisoitumiseen, resursseihin sekä prosessien toteutukseen ja päätuloksiin. Hanketyöntekijöiden kirjoitusten avulla avataan yksityiskohtaisemmin eri alueilla tehtyä kehittämistyötä ja esitellään tarkemmin prosessien paikallisesti eriytyviä piirteitä. 2.1 Lapsen hyvä arki-hanke Aira Vähärautio Lapsen hyvä arki osa Kastetta ja PaKastetta Lapsen hyvä arki -hanke on Pohjoisen alueen Kasteen (PaKaste - Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut - kehittämisrakenne ja toimintamalli) hankekokonaisuuden Pohjois-Pohjanmaan osahanke 1. Se toteutettiin aikavälillä PaKaste -hankekokonaisuus sai rahoituksensa sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta kehittämisohjelmasta (Kaste) 2. Kaste -ohjelma on sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen strateginen ohjausväline. Sen päätavoitteena on: lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia ennalta ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain, varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit. Ohjelma sisältää 39 toimenpidettä, joita toteuttavat valtio, kunnat, kuntayhtymät ja järjestöt. 3 PaKaste -hanke pohjautui elinkaarimallin mukaiseen ajatteluun ja se muodostui neljästä maakunnallisesta osiosta Lapin, Kainuun, Keski-Pohjanmaan (Nuppu) ja Pohjois-Pohjanmaan (Lapsen hyvä arki) osahankkeista. Niiden yhteisenä tavoitteena oli suunnitella Kaste -ohjelmakauden aikana sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakennevaihtoehtoja ja toimintamalleja Pohjois-Suomeen. Lapsen hyvä arki -osahanke osallistui omalta osaltaan tähän prosessiin tuottaen kehittämisrakennekokonaisuuteen lasten ja perheiden palvelujen kehittämisen osion varhaiskasvatuksen substanssista käsin. Tavoitteiltaan hankkeessa tukeuduttiin Lasten Kaste -hankkeiden 4 mukaisiin tavoitteisiin, vaikka Lapsen hyvä arki -hankkeen rahoitus ei kanavoitunutkaan varsinaisesti sen kautta, vaan Pakaste -hankekokonaisuuden myötä yleisestä Kaste -rahasta. Lasten Kaste -ohjelman lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvissä hankkeissa perus- ja erityispalveluja kehitettiin sisällöllisesti ja rakenteellisesti 5. Lasten Kasteen tavoitteena oli lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen kokonaisuutena, tuen tuominen lasten ja nuorten kehitysympäristöihin, ongelmien ehkäisy, varhainen tuki ja nopea puuttuminen, tiivis yhteistyö eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken sekä laaja hyvinvointivastuu kaikessa päätöksenteossa 6. Lapsen hyvä arki-hankkeen abstrakti on julkaistu Lasten Kaste-hankkeiden koosteessa THL:n Avauksia sarjassa 7. 1 STM:n päätös , hankkeen tunniste STM/4731/2008, 028/HTO/KH Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE , Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6. 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste), 4 Lasten Kaste-hankkeita olivat: Kasper Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke (Väli- Suomi), Lapsen ääni (Etelä-Suomi), Lapset ja perheet Kaste (Itä- ja Keski-Suomi), Remontti (Länsi-Suomi), Tukeva (Oulun seutu). 5 Lapsen hyvä arki hankkeen työntekijät osallistuivat Lasten Kaste verkoston työskentelyyn ja tekivät tiivistä yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Lasten Kaste hankkeen asiantuntijoiden kanssa. 6 Lasten, nuorten ja perheiden Kaste - kohti parempia palveluita, 7 Siltala & Paananen (toim.)mitä Kasteesta on kasvamassa? Lasten Kaste-seminaari THL:n Avauksia 23/

14 Tavoitteet ja odotetut vaikutukset Lapsen hyvä arki-hankkeen päätavoitteena oli lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Tähän liittyen tavoitteena oli: 1. Moniammatillisen kumppanuuden edistäminen, yhteisten moniammatillisten toimintamallien ja verkostojen kehittäminen ja vahvistaminen lasten ja lapsiperheiden palvelujen tarjoajien välille. 2. Varhaisen tunnistamisen ja tukemisen edistäminen sekä lasten eri elämänpiireissä tapahtuvan kasvatuksellisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen. 3. Lasten ja perheiden palveluissa työskentelevän henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen. 4. Kuntien ja muiden tahojen välisen yhteistyön ja yhteisen työn tapojen vahvistaminen lasten ja lapsiperheiden palveluissa asiakkaan osallisuus huomioiden. 5. Tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välisen yhteyden kehittäminen. Hankkeen odotettuina vaikutuksina oli, että lasten ja perheiden hyvinvointi ja osallisuus vahvistuvat: lapset ja perheet saavat oikea-aikaista palvelua saavat itse osallistua palvelujen kehittämiseen kokevat tulevansa kuulluiksi lapset ja perheet saavat tukea omissa kehitysympäristöissään ja peruspalvelujen yhteydessä kotona, päivähoidossa, neuvolassa vanhemmat saavat tukea kasvatustehtävässään vanhemmuus vahvistuu lasten ja perheiden tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhain ja niihin voidaan antaa oikea-aikaista tukea lasten ja perheiden palvelujen työmenetelmät kehittyvät ja leviävät keskeisten toimijoiden käyttöön lasten ja perheiden palveluiden yhteistyö on mallinnettu rakenne- ja sisältötasolla ylisektorinen ja kunnallinen yhteistyö vahvistuu ja sille luodaan toimintamalli lasten ja perheiden palveluissa työskentelevien ammatillinen osaaminen vahvistuu ja heillä on käytössä yhteisiä työkaluja alan opiskelijat integroituvat kehittämistyöhön opinnäytetöiden ja harjoittelujen kautta korjaavan lastensuojelun tarve vähenee Hankesuunnitelma on luettavissa PaKasteen/Kasteen nettisivuilta Tavoitteiden toteuttamista varten kullekin alueelle laadittiin paikallisista tarpeista käsin kehittämissuunnitelmat. Toimijat ja organisoituminen Lapsen hyvä arki- hankkeessa olivat mukana peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska), peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) sekä Kuusamo, Posio ja Taivalkoski. Osahankkeen hallinnoinnista vastasi peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Hanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Yliopiston kanssa solmittiin erillissopimus, jossa määriteltiin hankkeen osalta tila- ja tutkimusresurssien käytöstä. Hankkeen toteutuksessa huomioitiin kullakin alueella kolmannen sektorin rooli lapsiperhepalveluiden kokonaisuudessa. Erityisesti yhteistyötä tehtiin ev.lut. seurakuntien ja Mannerheimin lastensuojeluliiton toimijoiden kanssa. PaKaste- hankekokonaisuuden hallinnoinnista on vastannut Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. PaKaste - hankkeen johtajana on toiminut Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) Lapin yksikön kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö. Lapin, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan (Lapsen hyvä arki) ja Keski-Pohjanmaan (Nuppu) osahankkeiden projektipäälliköt ovat verkostoituneet hänen johdollaan. PaKaste -hankkeen työntekijät ovat pitäneet työkokouksia puolivuosittain hanketyön yhteisistä kysymyksistä ja jakaneet kehittämistyön tuloksia keskenään. PaKaste -hankkeen kokonaisuuden hallinnointia on ohjannut neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana on toiminut Ranuan terveyskeskuksen johtava lääkäri Timo Peisa. Lapsen hyvä arki-hankkeen edustajina neuvottelukunnassa ovat olleet hyvinvointipalvelujen johtaja Jarmo Kivimäki peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta ja Eeva-Liisa Kronqvist Oulun yliopistolta. Kokonaisuudessaan neuvottelukunnan kokoonpano ja kokouspöytäkirjat löytyvät PaKaste -hankkeen nettisivuil- 13

15 ta 8. PaKaste -hankkeen valvojana on toiminut sosiaali- ja terveysministeriöstä sosiaalineuvos Martti Lähteinen ja myöhemmin sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki. Hankeen valvonnasta ja valtionavustusten maksatuksesta on vastannut Länsi- Suomen lääninhallitus ja myöhemmin Lounais-Suomen aluehallintovirasto. Ohjausryhmä Lapsen hyvä arki- hankkeella on ollut oma ohjausryhmä, joka muodostui hankkeen kuntatoimijoiden sekä keskeisten sidosryhmien edustuksesta 9. Ohjausryhmä vastasi hankkeen sisällöllisestä ja hallinnollisesta ohjaamisesta. Se seurasi ja arvioi hankkeen talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista sekä alueiden kehittämisprosessien etenemistä koko hankkeen toiminta-alueella. Ohjausryhmä kokoontui keskimäärin neljännesvuosittain. Kokouksissa käsiteltiin hankkeen toiminnallinen ja taloudellinen väliraportti sekä muita ajankohtaisia asioita. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Oulun yliopiston tutkijatohtori Anna-Maija Puroila. Varsinaisina jäseninä ovat olleet seuraavat henkilöt: Kerttu Illikainen (suunnittelupäällikkö, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio), Petri Kinnunen (kehitysjohtaja, Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Poske:n Pohjois-Pohjanmaa yksikkö), Aini Naumanen (lapsi - ja perhetyön johtaja Kuusamo), Marja Ranta-Nilkku (palvelujohtaja, varhaiskasvatuspalvelut, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio), Heleena Talala (palvelujohtaja, lasten ja perheiden palvelut, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne), Aira Vähärautio (projektipäällikkö, Lapsen hyvä arki-hanke, ohjausryhmän sihteeri). Varajäseninä ovat toimineet: Hannu Pietiläinen (osastonjohtaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oamk:n sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja Poske:n Pohjois- Pohjanmaan yksikkö), Eija Helisten (päivähoidon vastaava Posio), Eeva-Liisa Kronqvist (lehtori Oulun yliopisto), Sari Suhonen (palvelupäällikkö, varhaiskasvatuspalvelut, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio), Minna Hattunen (varhaiskasvatuksen johtaja, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne). Lisäksi ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet asiantuntijajäseninä: Pekka Asikainen (hiippakuntasihteeri, Oulun hiippakunta), Leena Huhanantti (toiminnanjohtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry), Päivi Lindberg (yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lasten nuorten ja perheiden palveluyksikkö), Kirsi Anttila (Kallio-Selänteen alueen kehittämiskoordinaattori, Lapsen hyvä arki-hanke), Anu Määttä (Koillismaan kehittämiskoordinaattori, Lapsen hyvä arki-hanke). Ohjausryhmän kokoukset on pidetty taulukon 1. mukaisesti. Kokouspaikkana on ollut Oulun yliopisto. Osallistuminen on toteutettu myös etäyhteyksin Ylivieskaan ja Kuusamoon. Ohjausryhmän kokoontumisten asiat ilmenevät taulukosta 1. Taulukko 1. Ohjausryhmän kokoontumiset ja käsitellyt asiat Aika Asiat Osallistujat Ohjausryhmän järjestäytyminen. Hankkeen toteutussuunnitelma, 6 taloushallinto ja maksuliikenne. Neuvottelukunnan jäsenten nimeäminen Päivi Lindbergin katsaus Kaste-hankkeista ja THL:n ajankohtaisista 13 asioista. Toimintaraportti ja alueiden kehittämissuunnitelmat. Talouden syyskauden toteutuma ja tarkennettu suunnitelma Toiminnan ja talouden seurantaraportit Kehittäjätyöntekijän 8 rekrytointi Talouden ja toiminnan seurantaraportit Petri Kinnusen 7 esitys sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaisista kehittämisen kysymyksistä. Seuraavan Kaste-rahoituskauden hankesuunnittelun käynnistäminen Ohjausryhmän laajennettu työkokous koskien PaKastehankekokonaisuuden ja Lapsen hyvä arki-hankkeen jatkorahoitussuunnitelmaa. Margit Päätalon esitys Kaste-ohjelman ajankohtaisista asioista. Asta Niskalan esitys PaKaste-jatkohankkeen ydinsisällöistä. Aira Vähäraution esitys Lapsen hyvä arki-jatkohankkeen keskeisistä haasteista. Jatkohankeen suunnittelutyön käynnistäminen kuntakierroksella ja yhteisillä työkokouksilla PaKaste hankkeen internet-sivut 9 Ohjausryhmän pöytäkirjat löytyvät hankkeen verkkosivuilta

16 Talouden ja toiminnan seurantaraportti Kaisa Kostamo-Pääkön esitys PaKaste-hankekokonaisuuden etenemisesta ja PaKaste2-jatkohankkeen valmistelusta Toiminnan ja talouden tilannekatsaus. PaKaste2- jatkohankehakemus Kaisa Kostamo-Pääkön esitys STM:n jatkohanketta koskevista päätöksistä. Talouden ja toiminnan seurantaraportit sekä hankkeen päätösvaiheen toteutussuunnitelmat. Koillismaan kehittämistyön koordinointi Lapsen hyvä arki-hankkeen arviointi. Kehittämistyön tulosten esittelyä. Jatkohankkeen sopimuspohja, ohjausryhmän jäsenet ja hanketyöntekijöiden rekrytointi. Talouskatsaus Päätösseminaarien palautteet. Hankkeen talous, maksatus ja toimintaraportti. Uuden ohjausryhmän kokoonpano ja jatkohanke * 10 ) Resurssit ja työntekijät Lapsen hyvä arki- hankkeen kokonaisbudjetti oli euroa, josta 75 %:a oli Kaste-ohjelman mukaista rahoitusta ja 25 %:a perustui kuntaosuuksiin. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Aira Vähärautio ajalla Projektipäällikön työpiste oli Oulun yliopistolla ja hän oli työsuhteessa Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikköön ja Oamk:n sosiaali- ja terveysalan yksikköön 11. Koillismaan (Kuusamo, Posio, Taivalkoski) kokopäiväisenä kehittämiskoordinaattorina oli Anu Määttä ajalla Hänen työsuhteensa oli Kuusamon kaupunkiin. Anu Määtän työskentely jatkui osa-aikaisena (20 %) hankkeen loppuvaiheessa välisenä aikana. Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtyminen kokopäiväisenä kehittämiskoordinaattorina työskenteli Kirsi Anttila ajalla Hän oli työsuhteessa Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon. Lisäksi hankkeessa työskentelivät osa-aikaisina kehittäjätyöntekijöinä Paula Loukkola (50 %) ja Elina Kattilakoski (60 %) , (100 %) Hankkeessa oli myös palkallisia harjoittelijoita. Oulun yliopiston kasvatuspsykologian opiskelija Kristiina Huttunen suoritti maisteriopintoihinsa kuuluvan kolmen kuukauden harjoittelun hankkeessa Oulun yliopiston kasvatuspsykologian opiskelija Elina Kattilakosken maisteriopintoihin kuuluva vastaava harjoittelu toteutui aikavälillä Hankkeen työntekijöistä koostuvan tiimi vastasi hankesuunnitelman mukaisen toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja koordinoinnista yhteistyössä kehittämisalueiden toimijoiden kanssa. Työntekijätiimi piti säännöllisesti viikkopalavereja puhelinneuvotteluina sekä Oulun yliopiston mahdollistamalla Acropat Connect Professional (ACP)-yhteydellä. Lisäksi kokoonnuttiin kehittämispäivien merkeissä, jolloin paneuduttiin intensiivisemmin kehittämistyön erityiskysymyksiin. Kehittämistyön organisoituminen paikallisesti Kehittämistyö toteutuksesta paikallistasolla vastasivat alueille hankkeen toimesta perustetut moniammatilliset kehittämistiimit - Kallion, Selänteen ja Koillismaan kehittämistiimit. Moniammatillisten kehittämistiimien kokoonpanoissa huomioitiin lapsiperhepalvelujen kokonaisuus sekä paikalliset erityispiirteet ja tarpeet. Kehittämistiimeihin kuului lasten ja lapsiperhepalvelujen työntekijöitä, johtajia sekä järjestöjen ja ev.lut. seurakuntien edustajia 12. Niiden tavoitteena oli luoda hankkeen aikana alueille toimivia ennaltaehkäisevän, varhaisen puuttumisen yhteistyö- ja kumppanuusmalleja sekä uusia lasten ja perheiden hyvinvointia tukevia työmalleja yhdessä kehittämiskoordinaattoreiden ja kehittäjätyöntekijöiden kanssa. Kehittämistiimit laativat alueiden yhteistyö- ja kehittämissuunnitelmat kehittämistyön pohjaksi yhdessä alueiden koordinaattoreiden kanssa. Suunnitelmia arvioitiin ja tarkistettiin puolivuosittain kehittämisprosessien etenemisen mukaisesti koordinaattoreiden keräämien palautteiden pohjalta. Kehittämistiimien jäsenten tehtävänä oli vastata uusien toimintamallien ja työmenetelmien kehittämisestä ja levittämisestä omiin organisaatioihin. 10 Ei tiedossa loppuraportin painoon mennessä. 11 Poske/Oamk osallistui 50 % osuudella projektipäällikön palkkamenoihin. 12 Moniammatillisten kehittämistiimien kokoonpanot löytyvät kehittämisalueiden osioista luvusta 2. ja hankkeen nettisivuilta 15

17 Kehittämissuunnitelmien toimeenpanoa varten alueille perustettiin työryhmiä, joiden vastuulla oli yksittäisten kehittämisteemojen konkretisointi sekä kehittämistyön vieminen työyksikkötasolle kunnan tai kuntayhtymän lapsiperhepalveluissa. Työryhmien kokoonpanoissa huomioitiin palvelukokonaisuudet painopisteen ollessa varhaiskasvatuksessa ja varhaisen tuen moniammatillisissa ja monitoimijaisissa yhteistyökäytännöissä. Osassa työryhmiä oli myös asiakkaiden edustus 13. Kehittämistyön rakenne ja hankeorganisaation kokonaisuus on kuvattu liitteessä 1. olevassa kaaviossa. Kehittämistyön toiminnallisesta etenemisestä ja talouden toteutumisesta raportoitiin rahoittajalle säännöllisesti seurantaraporteilla. 14 Alueellinen kehittäjäverkosto ja muut verkostot Alueellinen kehittäjäverkosto muodostettiin Lapsen hyvä arki-hankkeen toiminta-alueelle. Se koostui Pohjois- Pohjanmaan sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä järjestöjen ja ev.lut. seurakunnan edustuksesta. Hanke solmi kumppanuussopimukset seuraavien organisaatioiden kanssa: Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö, Oulun Diakoniaopisto, Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikkö, Ylivieskan ammattiopisto, Oulaisten ammattiopisto, MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ja Oulun hiippakunta. Hanketyön edetessä mukaan tulivat lisäksi Savonian ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut sekä Raudaskylän kristillinen opisto. Yhteistyötä tehtiin myös Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa. Alueellisen kehittäjäverkoston varsinaisina jäseninä olivat: Hannele Karikoski, Leila Nisula, Hilkka Honkanen, Merja Männistö, Liisa Ukkola, Kirsi Herranen-Somero, Anneli Alasalmi-Husso, Erja Voutilainen, Eija Toivanen, Hannakaarina Sarvela, Riitta Kentala, Seija Järvi, Riitta Prittinen-Maarala. Varajäseninä ovat olleet: Aila Tiilikka, Susanna Helavirta, Arja Veijola, Markku Koivisto, Tuija Puutio, Leena Raudaskoski, Marja Pieti. Alueellisen kehittäjäverkoston kokoontumiset on koottu taulukkoon 2. Taulukko 2. Alueellisen kehittäjäverkoston kokoontumiset Aika Asiat Osallistujat Hankkeen esittely ja organisoituminen. Verkoston yhteiset rajapinnat ja yhteistyön 18 mahdollisuudet. Kumppanuussopimukset Kaisa Kostamo-Pääkön esitys kehittämisen, koulutuksen ja tutkimuksen rakenteista 12 PaKaste-hankekokonaisuudessa. Lapsen hyvä arki-hankkeen kehit- tämisprosessit ja verkostoyhteistyö: opinnäytepankki, asiantuntijarekisteri, integraation kohteet. Varhaiskasvatuspäivä Kehittämistyön tilannekatsaus. Toiminnan suunnittelua. Päivi Lindbergin 16 katsaus THL:n ajankohtaisiin kuulumisiin (Kasvun kumppanit) Tarja Kahiluodon katsaus STM:n ajankohtaisiin asioihin. Käynnistyneiden 12 yhteistyöprosessien esittelyä. Varhaiskasvatuspäivä PaKaste2/Lapsen hyvä arki2-jatkohanke Sievin pilottiprosessi. Rukan pilottiprosessi. Projektipäällikkö Hannakaarina 16 Sarvelan esitys MLL:n ESKO/Voimaperhe-hankkeesta. Hankkeen loppuraportti ja asiantuntija-artikkelit. STM:n päätös jatkohankkeen toteutumisesta ja verkostoyhteistyön jatkamisesta Lapsen hyvä arki-hankkeen arvioinnin tuloksia. Jatkohankkeen käynnistyminen ja yhteistyön jatkaminen. 9 Alueellisen kehittäjäverkoston tehtävänä on ollut vahvistaa ja lisätä moniammatillista yhteistyötä alan opiskelijoiden, tutkijoiden, kouluttajien ja käytännön työn kehittäjien välillä. Verkosto integroi hankkeen kehittämistyöhön perus- ja jatko-opiskelijoiden oppimisprosesseja: opinnäytteitä, harjoittelujaksoja ja muita projekteja. Lapsen hyvä arkihankkeen nettisivuille laadittiin opinnäytepankki 15 palvelemaan alan opiskelijoiden opinnäytetöiden kiinnittymistä 13 Työryhmien työskentelyjen tarkemmat kuvaukset löytyvät kehittämisalueiden osioista luvusta 2.2 ja Raportit ovat luettavissa hankkeen nettisivuilta 15 Opinnäytepankki löytyy hankkeen nettisivuilta

18 kehittämistyöhön. Hankeen aikana käynnistyi kaikkiaan 22 opinnäytetyötä, jotka nivoutuivat tiiviisti alueiden kehittämisprosesseihin. Opinnäytetöiden abstrakteja on koottu liitteeseen 2. Hanketyössä hyödynnettiin myös alueellisen kehittäjäverkoston edustamaa laajaa asiantuntijaverkostoa työntekijöiden koulutukseen ja kehittämisprosessien konsultaatioon liittyvissä asiantuntijapalveluissa. Lapsen hyvä arki -hanke on osallistunut sekä pohjoissuomalaisten että valtakunnallisten kehittämisverkostojen työskentelyyn. Hanke on tehnyt aktiivisesti yhteistyötä muiden PaKaste -osahankkeiden kanssa - erityisesti Keski- Pohjanmaan Nuppu-hankkeen 16 kanssa. Yhteistyö on ollut säännöllistä myös TUKEVA hankkeen ja muiden Pohjois- Suomen Kaste-hankkeiden kesken sekä Lasten Kaste verkoston suuntaan. Hankkeessa on hyödynnetty THL:n asiantuntemusta ja osallistuttu myös sosiaalialan osaamiskeskusten varhaiskasvatusverkoston (VOSKE -verkosto) tapaamisiin. Lisäksi Lapsen hyvä arki -hanke on organisoinut ensimmäisen Pohjois-Suomea koskevan kasvatuskumppanuuskouluttajien verkostotapaamisen Oulun yliopistolle Tapaamiseen osallistui kaikkiaan 24 kouluttajaa ja kehittäjää. Tuetun prosessikehittämisen malli ja kehittämistyön tulosten levittäminen Kehittämistyön käytännön toteutus perustui tuetun prosessikehittämisen malliin 17, jonka keskeisiä periaatteita ovat toimijalähtöisyys, paikallisuuden korostaminen, kehittämistyön prosessiluonne ja kehittämistyössä tarvittava tuki koulutus ja konsultaatio. Tuetun prosessikehittämisen paikallisuus näkyi kehittämisen kohteiden ja prosessien eriytymisessä alueiden erityistarpeiden mukaisesti. Hankkeen käynnistyttyä kehittämiskoordinaattoreiden toimesta kartoitettiin paikallisia tarpeita, hyödynnettiin alueilla aiemmin tehtyjä kehittämissuunnitelmia ja hankkeita, kuultiin alueiden työntekijöitä, kehittämistiimien ja työryhmien jäseniä sekä kerättiin arviointi- ja palautetietoa lapsiperhepalveluiden asiakkailta Bikva -arvioinneilla (Kallio-Selänteen alue) ja vertaishaastatteluilla (Koillismaa). Tuetun prosessikehittämisen konseptin mukaisesti hanke tarjosi koulutusta ja konsultaatiota keskeisten kehittämisteemojen ja -prosessien tueksi. Kaikille yhteisiä koulutusprosesseja olivat: kasvatuskumppanuuskouluttajakoulutus, pedagogisen johtamisen koulutus ja moniammatillinen prosessikoulutus. 18 Näistä kahdesta jälkimmäisestä koulutusprosessista on myös kouluttajien näkökulmaa valottavat artikkelit luvuissa 3.1 ja 5.1. Tuetun prosessikehittämisen mallin mukaisia kehittämistyön tuloksia levitettiin alueilla järjestettävien ajankohtaisfoorumien ja vertaisvierailujen avulla. Ajankohtaisfoorumi-konsepti kehitettiin varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Varhiksen aikana ( ) 19. Foorumeiden tavoitteena oli kehittää työntekijöiden ammatillista osaamista, edistää monialaista ja moniammatillista yhteistyötä alueilla sekä mahdollistaa vanhempien osallistuminen ajankohtaiseen keskusteluun ja lapsiperhepalveluiden kehittämiseen. Hankkeen aikana kehittämisalueilla pidetyt ajankohtaisfoorumit on raportoitu tarkemmin kehittämisalueiden toiminnan kuvauksissa luvuissa 2.2 ja 2.3. Lapsen hyvä arki-hankkeen organisoimana on toteutettu lisäksi kaksi kaikkien kehittämisalueiden yhteistä ajankohtaisfoorumia eli pohjoista varhaiskasvatuspäivää Oulun yliopistolla 20. Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä kannatteli Päivä kokosi yhteen lähes 400 lapsiperhepalvelujen työntekijää, tutkijaa, kehittäjää ja alan opiskelijaa. Se toimi kehittämistyön tulosten levittämisen foorumina hankkeen työntekijöiden esitellessä kehittämistyön prosesseja eri työpajoissa. Lapsen hyvä arki-hankeen ohella päivän suunnitteluun ja toteutukseen osallistui MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin ESKO/Voimaperhe -hanke, Oulun yliopisto ja Oulun kaupunki. Lisäksi mukana olivat seuraavat järjestöt: Autismi- ja Aspergerliitto ry, ADHD Liitto ry, Neurologisten Vammaisjärjestöjen Liitto, MLL Pohjois-Pohjanmaan piiritoimisto, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, Oulun Ensija turvakoti ry, Suomen Sydänliitto ry, Popli, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry, Oulun evankelis-luterilaisen seurakunnan lapsityö sekä Opi leikkien AMO oy. 16 Tarkemmin luvussa Malli on kehitelty Posken Pohjois-Pohjanmaan yksikön varhaiskasvatuksen kehittämishankkeissa 2000-luvulla. Tarkempaa tietoa menetelmästä esim. Puroila Anna-Maija (toim.) Kehittyvä perhetyö. Posken julkaisusarja Hankkeessa toteutuneet koulutusprosessit koko hankeajalta on koottu liitteisiin ja Hiitola-Moilanen, Marja, Määttä, Anu, Oikkonen, Leena, Parhiala, Marjut, Sarvela, Hannakaarina & Vähärautio, Aira. Sinun?Minun?Meidän. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhanke Varhis Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja Pohjoisen varhaiskasvatuspäivän perinne on käynnistetty 2000-luvun alkupuolella osana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikön varhaiskasvatuksen kehittämistyötä. 17

19 - osallisuuden moniäänisyys varhaiskasva- seurakuntien toimijoita, kouluttajia, tutkijoita ja alan opiskelijoita Pohjois-Pohjanmaalta. Päivien suunnitteluryhmässä oli edellisvuoden toimijoiden lisäksi uusina yhteistyökumppaneina mukana Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Päivien toteutukseen osallistuivat myös eri oppilaitosten opiskelijat. Päivien materiaali on julkaistu Lapsen hyvä arki-hankkeen nettisivuilla. Kehittämistyön tulokset Hankkeen keskeisiä tuloksia avataan tarkemmin tämän raportin asiantuntija-artikkeleissa sekä kehittäjien omien kuvausten kautta. Pyrkimyksenä on antaa lukijalle mahdollisuus hahmottaa kehittämistyön taustalla olevia teoreettisia malleja ja lähtökohtia. Toisaalta raportissa halutaan antaa myös kehittäjien ja asiakkaiden äänen kuulua sellaisena kuin he ovat kehittämistyön nähneet ja kokeneet omakohtaisesti. Kehittämistyön päätuloksista voidaan tunnistaa eri tasoja ja ladullisesti eriytyviä prosesseja. Ne voidaan ryhmitellä rakenteellisiin, palveluprosessitasoisiin sekä työntekijä- ja työyksikkötasoisiin tuloksiin. Rakenteellista tasoa edustavat lapsiperhepalveluiden ylisektoristen ja ylikunnallisten moniammatillisten sekä monitoimijaisten verkostojen vahvistuminen ja vakiintuminen. Koillismaan alueella tapahtui hankkeen myötä ylikunnallista verkostoitumista lapsiperhepalveluiden toimijoiden kesken. Mukana oli myös ev.lut. seurakunnan ja järjestöjen työntekijöitä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Selänteen osalta yhteistoiminta-alueilla oli jo valmiina tai muotoutumassa ylikunnallisen palvelutuotannon konseptit. Hankkeen aikana moniammatilliset kehittämistiimit vakiinnuttivatkin hyvin paikkansa osana alueiden pysyviä lapsiperhepalveluiden kehittämisrakenteita. Järjestöjen aktiivisuus ja osallistuminen hanketyöhön alueilla vaihteli. Erityisesti hyvää yhteistyötä tehtiin ev.lut. seurakuntien 21 ja MLL:n Pohjois- Pohjanmaan piirin kanssa. Koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen välinen yhteistyö tiivistyi hankkeen aikana ja sai entistä jäsentyneempiä muotoja. Tiiviin oppilaitosverkoston punominen kehittämishankkeen oleelliseksi osaksi muodosti yhteistyön rakenteellisen perustan. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa organisoitui alueellisen kehittäjäverkoston kautta. Kiitettävällä tavalla eri korkeakoulujen opiskelijat löysivät opinnäytepankin kautta omiin opintoihinsa hyvin integroituvia aiheita, jotka kohdistuivat hankkeen keskeisiin teemoihin. Opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua hanketyön arkeen myös harjoittelujaksojen ja muiden opintojensa kautta. Heidän työpanoksensa oli merkityksellinen erilaisissa hankkeen tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä toiminnallisten kokeilujen toteuttajina työyksiköissä. Kokonaisuutenaan kehittämistyön rakenteena alueella toimiva ja paikalliset olosuhteet hyvin tunteva koordinaattori tai kehittäjätyöntekijä on osoittautunut muutosta aikaansaavan kehittämistyön perusehdoksi. Kun päävastuu kehittämisestä on alueiden omien toimijoiden vastuulla kehittämistiimeissä ja työryhmissä, jalkautuvat ja juurtuvat kehittämisen tulokset luontevalla tavalla osaksi omaa työtä ja palvelurakenteiden työkäytäntöjä jo hankeaikana. Palveluprosessitasoinen kehittämistyö kohdentui laajasti varhaiskasvatukseen, alle kouluikäisten ja esiopetusikäisten palveluihin, varhaiseen tukeen ja vanhemmuuden tukemiseen sekä palveluprosessien monitoimijaisten nivelkohtien kehittämiseen. Kaikilla kehittämisalueilla panostettiin varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön, joka keskeisellä tavalla ohjaa lasten hyvinvointiin vaikuttavia kasvun ja tuen prosesseja. Kuntien ja kuntayhtyminen varhaiskasvatussuunnitelmien lisäksi työstettiin myös lapsikohtaisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Koulutuksellista ja konsultatiivista tukea suunnittelun tueksi saatiin Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen kouluttajilta ja tutkijoilta sekä muilta alueellisen kehittäjäverkoston asiantuntijoilta. Palveluprosesseja kehitettiin eri alueille valikoituneissa piloteissa. Sievin pilotissa mallinnettiin tiedonsiirtoa päivähoidon ja esiopetuksen välillä. Tukea vertaisille - Selänteen mallissa luotiin palvelukonsepti varhaisen tuen työkäytännöiksi. Laajennettu 4-v. terveystarkastus on mallinnettu Koillismaan kehittämisalueella. Edellä luetellut prosessit on mallinnettu käyttäen ProcessGuide 22 -ohjelmaa. 23 Tarkemmat mallinnettujen prosessien kuvaukset löytyvät tämän rapor- 21 Pyhäjärven ev.lut. seurakunta on ollut mukana aktiivisessa roolissa Tukea vertaisille-pilotissa. 22 Tarkemmin ks Ne löytyvät kokonaisuudessaan Lapsen hyvä arki -hankkeen nettisivuilta 18

20 tin luvusta 3. Kallion ja Selänteen kehittämisalueilla kehitettiin opinnäytetyönä isäryhmätoiminnasta toimintamallit 24. Kallion kehittämisalueella on käynnistynyt Vanhemmuuden vauvavuosi palveluprosessin mallinnus, jossa tarkoituksena on antaa moniammatillista tukea ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Työntekijä- ja työyksikkötasoisena konkreettisena hanketyön tuloksena on kasvatuskumppanuusajattelun vahvistuminen. Tämä tapahtui kouluttamalla uusia kasvatuskumppanuuskouluttajia alueille. Kasvatuskumppanuus on juurtunut joillekin Lapsen hyvä arki-hankkeen toiminta-alueille jo aikaisempien kehittämishankkeiden myötä. Kasvatuskumppanuuden vaikutuksista työkäytäntöjen kehittymiseen ja asiakastyön orientaatioiden muutoksiin on saatu myös tutkimustuloksia 25, jotka vahvistavat kumppanuusajattelun merkityksellisyyttä asiakastyön muutosten aikaansaamisessa. Moniammatilliset yhteistyökäytännöt kehittyivät kaikilla kehittämisalueilla ja siirtyivät osaksi työyksiköiden ja työntekijöiden osaamista hankkeen toimesta järjestetyn pitkäkestoisen koulutus- ja ohjausprosessin seurauksena. Näitä tuloksia on vaikea konkreettisesti tunnistaa välittömästi hanketyön päättyessä, mutta verkostoitumisen seurauksena on väistämättä syntynyt uutta ymmärrystä yhteisten asiakaspintojen kautta eri lapsiperhepalveluiden toimijoiden välille. Työntekijä- ja työyksikkötasoisia muutosprosesseja käynnistyi varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen koulutuksen seurauksena. Pedagogisten johtamiskäytäntöjen kehittymisen esimerkkejä kuvataan aluekohtaisesti tämän raportin luvussa 5. Varhaiskasvatussuunnitelmatyön jatkumona käynnistyi prosesseja, joiden avulla suunnitelmat vietiin osaksi arjen pedagogisia käytäntöjä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella tuotettu Arjen käytäntöjen-opas on tästä konkreettinen osoitus. Pedagogisia sovelluksia ja uusia käytäntöjä syntyi myös hoivaavan vuorovaikutusleikin ja lasten osallisuuden menetelmäkokeilujen kautta. Varhaisen tuen työmenetelmäosaaminen vahvistui hankkeen aikana. Uusia ja osin jo aiemmin koeteltuja työmenetelmiä (perhenavigaattori, vanhemmuuskortit, Huoli puheeksi, Lapset puheeksi, Iloa vanhemmuuteen -opas) otettiin käyttöön eri lapsiperhepalveluissa mm. päivähoidossa, neuvolassa, lastensuojelun perhetyössä ja ev.lut. seurakunnan lapsityössä. Selänteen kehittämisalueella Iloa vanhemmuuteen -oppaat jaettiin kaikille perhepäivähoitajille, jotka käyttivät materiaalia vanhempainilloissaan keskustelun tukena. Työntekijät kertovat kokemuksistaan näiden työvälineiden käytöstä luvussa 7. Edelleen jatkuvina ja kehittyvinä prosesseina alueille jää juurtumaan ja leviämään tämän pohjalta eritasoisia kehittämistyön tuloksia. Hankkeen ensimmäisen vaiheen päättyessä on jo tiedossa jatkohanke ajalle Siinä on tarkoitus jatkaa, levittää ja syventää Lapsen hyvä arki -hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksia. Arvioinnista Koko hankkeen ajan tavoitteiden toteutumista on seurattu arvioimalla eri tavoin kehittämisprosessin etenemistä. Palautetta on kerätty koulutuksista ja tilaisuuksista sekä kehittämispilottien prosesseista (esim. asiakaspalautteet ja tiimien itsearvioinnit). Kullakin kehittämisalueella kehittämiskoordinaattorit toteuttivat kyselylomakepohjaisen väliarvioinnin hankkeen puolivälin tienoilla Koillismaalla keväällä 2010 ja Kallio-Selänteen alueilla syksyllä Saatua tietoa käytettiin kehittämistyön prosessin ohjaukseen, solmukohtien tunnistamiseen ja työskentelyn suunnitteluun. Hankkeen päätösvaiheessa arviointia on tehty osana kehitettyjen mallien ja prosessien arviointia. Palautetta on kerätty niin työntekijätasolta kuin asiakkailtakin työkokouksissa, nettikyselyinä, kyselylomakkeilla, vertaishaastatteluilla sekä osana pilottiprosessien ProcessGuide -mallinnustyöskentelyä. 24 Aiheesta on valmistumassa Minna Karhulan ja Helinä Niskalan opinnäytetyö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksiköstä sosiaalialan koulutusohjelmasta. 25 Aiheesta on valmistumassa Terhi Mannisen ja Jonna Kyllin sekä Reija Hietaharjun opinnäytetyöt Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmasta. Töiden tiivistelmät löytyvät liitteestä STM:n päätös koskien Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II jatkohanketta ja siihen liittyvää Pohjois- Pohjanmaan osahanketta Lapsen hyvä arki2-jatkohanketta. Tarkemmin ks. 19