Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Transkriptio

1 Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen työryhmä Kuusamon työryhmä Varhaisen tuen työryhmä Varhaisen tuen työryhmä Posion työryhmä Alueellinen kehittäjäverkosto Ohjausryhmä PPH:n työryhmä PPH:n työryhmä Taivalkosken työryhmä

2 Vertaisryhmätoiminta Ppky Selänteessä Syrjäytymisuhan alla olevat perheet

3 Ppky Selänne ghaapajärvi 7639 asukasta, Pyhäjärvi 5946 asukasta, Reisjärvi 2973 asukastaja Kärsämäki 2872 asukasta. Selänteellä asukasta. Alle 6-vuotiaita 1599, päivähoidossa 582 lasta (sotkanet 2010).

4 Toiminnan tavoitteet lasten ja perheiden palveluissa Päätavoitteena toiminnassa on lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen mahdollisimman «matalan kynnyksen» palveluilla. Tavoitteena oli tuottaa palveluita moniammatillisesti ottaen mukaan kolmas sektori ja oppilaitokset. Yhtenä tavoitteena oli luoda kuntiin uusi toimintamalli sekä siitä kehittyvä vertaisryhmätoiminta vanhemmille.

5 Mistä kaikki lähti? Hyvät kokemukset Leijonien tukemasta leirikokeilusta Pyhäjärvellä rohkaisi tukitoiminnan aloittamiseen. Tukea vertaisille - toimintamalli on käynnistynyt Lapsen hyvä arki- hankkeen aikana varhaisen vuorovaikutuksen työryhmässä v alussa. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä valittiin Pyhäjärven ja Kärsämäen kunnat piloteiksi. Aluksi perhetyön ja neuvolan työntekijät miettivät millaisia perheitä alueella on, joilla voisi olla varhaisen tuen tarve ja jotka hyötyisivät tavatessaan toisia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia perheitä. Kärsämäen ja Pyhäjärven kohdalla valittiin perheiksi yksinhuoltajat, joilla koettiin olevan vaikeuksia selvitä lasten kanssa arjessa. Osalla perheistä oli perhetyön tai lastensuojelun asiakkuus, osalla ei ollut.

6 Toimijat ja resurssit Moniammatillista koulutusta Lapsen hyvä arki hankkeelta Tukea ja innostusta hankkeen kehittämiskoordinaattorilta Työnantaja antanut työaikaa ja osallistunut toimintaan (perhetyö, neuvola ja varhaiskasvatus) Pyhäjärven seurakunnalta tilat leireille, diakoni leireillä leiriemäntänä/ohjaajana, Kärsämäen srk:lta tilat pikkujouluiltaan Yhteistyötahoilta (MLL, Martat, seurakunnat, opiskelijat) vanhemmille ja lapsille toimintaa/palveluita, jotka sopivat tapaamisten teemoihin Hankkeelta Perhenavigaattori ja Iloa vanhemmuuteen oppaat ja niiden käyttöoikeiden Selänteen lasten ja perheiden palveluiden käyttöön

7 Vertaisryhmän toiminta Ensimmäinen vertaistapaaminen Pyhäjärvellä seurakunnan leirikeskuksessa Toinen tapaaminen Kärsämäellä pikkujoulujen merkeissä Yksi äiti liittyi suunnittelujoukkoon. Kolmas tapaaminen Pyhäjärvellä Leireillä oli ohjelmaa yhdessä koko perheelle sekä erikseen äideille ja lapsille. Luonnollisia kontakteja syntyi leirillä (mm. lenkkeilyiltoja sovittu). Leirillä perustettiin suljettu facebook-yhteisö äideille. Ylläpitäjänä toimii Pyhäjärven seurakunnan diakoni.

8

9 Toiminnan antia 1. leirin kokemuksen ja palautteen myötä myöhemmät tapaamiset oli helpompi toteuttaa. Leireillä mukana olleilla opiskelijoilla nimikkoperheet -> tästä tykättiin. Miespuolinen ohjaaja varsinkin pojille mieluinen. Perheiden vertaistuki toi rohkeutta omaan toimintaan. Äideiltä saadun palautteen perusteella heille leirillä MLL:n järjestämä saunailta oli unohtumaton! Opiskelijat saivat hyvää kokemusta vanhemmuuden tukemisessa. Yhteistyö eri toimijoiden kesken syventynyt.

10

11 Kehittämistyön arviointia Ohjaus- ja mallintamistilanteet helpompi toteuttaa leirillä kuin perheen kotona. Työntekijät kokivat saaneensa tukea omaan työhönsä ja uskovat tämän mallin helpottavan tulevaisuudessa perheiden kanssa tehtävää työtä. Oppilaitoksien yhteistyö koettiin tarpeelliseksi sekä työpanosten ja tapaamisten kehittämisen kannalta.

12

13 Toiminnan vaikutus perheiden arkeen Yksi äiti on aloittanut opiskelut. Lapsi joka on ollut tilapäisesti sijoitettuna, on palautunut kotiin. Äitien sosiaalinen verkosto on lisääntynyt. Osa äideistä rohkaistui hakemaan perheilleen tarvittavia palveluja. Vanhemmat oppivat arvostamaan itseänsä vanhempina ja kokivat sen tärkeäksi. Vanhempi sai ohjaajan tukea oikeissa arjen tilanteissa esim. lapselle rajojen asettamisessa. Yksi äiti osallistui toisen leirin suunnitteluun ja on jatkossa halukas kokoamaan omaehtoista vertaisryhmää paikkakunnalleen. Yksi äiti lähti kodin ulkopuoliseen toimintaan lasten kanssa ja pystyi osallistumaan yhteisiin toimintoihin lasten kanssa. Perheiden elämänhallinta parantunut tuen ja kannustuksen kautta, myös itsetunto kohonnut.

14

15 Kustannukset/hyöty Toiminnassa oli mukana 6 yksinhuoltajaäitiä ja heidän 15 lastaan. Toimintamalli tuli maksamaan vuoden aikana Selänteelle: työntekijöiden työajan; tunnit tasattiin työaikaan, matkakuluja n. 200 sekä ruokalukuluja n Vertailuna: vuorokausi perhekodilta 150 /vrk lapsen sijoitus /vrk

16 Jatkosuunnitelmat Entiset leiriläiset tapaavat toisiaan ryhmänä. Eri kuntien leiriläisillä tarkoitus kokoontua isompina ryhminä harvakseltaan. Ajatuksena että ryhmien toiminta jatkuisi mahdollisimman itsenäisenä tukiprosessin jälkeen. Seuraavana syksynä uusi kohderyhmä samojen toimijoiden järjestämänä (mm: Pyhäjärven seurakunta on budjetoinut ensi vuodelle omiin menoihinsa nämä kulut). Selänteellä käynnistyy Haapajärvi-Reisjärvi kuntien alueelle samansisältöinen toimintamuoto (mukana koko perhe). Ollaan yhdessä isät ja lapset Pyhäjärvellä aloittaa 8/2011 opinnäytetyönä. Opinnäytepankki (

17 Lisätietoja Ppky Selänne, Lasten ja perheiden palvelut Spostiosoitteet Marja-Leena Lehtomäki, Johtava terveydenhoitaja Puh Eeva Aulakoski, Perhetyöntekijä Puh Heleena Talala, Palvelujohtaja Puh Kirsi Anttila, kehittämiskoordinaattori Lapsen hyvä arki-hanke Puh ,

18