Lapsen hyvä arki 2 hanke PaKaste II Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Transkriptio

1 Lapsen hyvä arki 2 hanke PaKaste II Pohjois-Pohjanmaan osahanke Toimintaraportti

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1. Hankkeen tavoitteet, toimintaperiaatteet ja organisoituminen Tavoitteena tulosten juurtuminen, levittäminen ja prosessien syveneminen Toteutus Hallinnointi, toimijat ja resurssit 5 2. Kehittämistyö aikavälillä Kehittämisen painopisteet ja aluekohtaiset prosessit Moniammatilliset kehittämistiimit Ajankohtaisfoorumit Kehittäjämentoritoiminta Yhteistyö tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa Muu verkostoyhteistyö Selvitys henkilöstön sekä koulutus- ja asiantuntijapalveluiden käytöstä Tiedottaminen, verkkoympäristöt ja julkaisutoiminta 17 Liite 1. Koulutus- ja asiantuntijapalveluista aiheutuneet kustannukset Liite 2. Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisprosessit

3 TIIVISTELMÄ Lapsen hyvä arki 2 -hankkeessa jatketaan ensimmäisessä vaiheessa kehitettyjen palveluprosessien ja pilotoitujen uusien toiminta- ja palvelumallien juurruttamista sekä levittämistä. Hankkeessa kehitetään erityisesti varhaislapsuuden kasvuympäristöihin liittyviä varhaisen tuen ja osallisuuden sekä syrjäytymisen ehkäisyn työmenetelmiä monialaisissa ja monitoimijaisissa verkostoissa. Pääpaino on varhaiskasvatuspalveluiden, neuvolatyön sekä monialaisen perhetyön kehittämisessä. Kehitysympäristöihin liittyvät nivelvaiheet vanhemmaksi kasvaminen, kotoa päivähoitoon siirtyminen, päivähoidon, esiopetuksen ja koulunaloituksen siirtymävaiheet ovat erityisen huomion kohteena. Kehittämistyössä on mukana julkisen sektorin palveluiden lisäksi myös seurakuntien ja järjestöjen kanssa yhdessä toteutetut palvelukokonaisuudet sekä uusien, matalankynnyksen toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen. Juurruttamisen ja levittämisen verkostoissa ovat yhteistyössä mukana hankkeen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Opinnäytetöinä tehtyjen, kehittämistyöhön kytkeytyvien tutkimusten, toiminnallisten kehittämisprosessien ja selvitysten tuloksia on hyödynnetty hankkeen toimintamallien juurruttamisessa ja levittämisessä. Niitä on julkaistu hankkeen nettisivuilla ja tutkimustuloksia on levitetty myös alueilla pidetyissä tutkimus- ja ajankohtaisfoorumeissa. Hankkeessa ovat mukana Koillismaan kunnista Kuusamo, Posio, Taivalkoski sekä peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) ja peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi). Kuntatoimijoiden lisäksi mukana ev.lut. seurakuntien ja järjestöjen (MLL) lapsiperhepalveluiden henkilöstöä sekä asiakkaiden edustus. Hanketta hallinnoi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Hanke toteutuu sopimuspohjaisessa yhteistyössä, jossa on hankekuntien lisäksi mukana Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikkö ja Oulun yliopisto. Hankkeen kokoaikaisina työntekijöinä ovat työskennelleet projektipäällikkö Aira Vähärautio ( ) ja kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila ( ). Osa-aikaisena (50 %) kehittämiskoordinaattorina on työskennellyt Saara Autio ( ). Kallion kehittämisalueella, Peltopuiston kehittämispäiväkodissa, on työskennellyt osa-aikaisena (50 %) kehittäjätyöntekijänä Reetta Lepistö ( ). Kuluneen seurantajakson aikana on jatkettu aktiivista kehittämisen vaihetta juurruttamalla ja levittämällä ensimmäisen hankevaiheen tuloksia sekä syventämällä alueiden kehittämisprosesseja. Kehittämispäiväkotien pienryhmäpedagoginen kehittämistyö ja siihen liittyvää konsultaatiota on jatkettu kaikissa yksiköissä Maaseläntein päiväkodissa Kuusamossa, Taivalkosken vuororyhmäperhepäivähoidon yksikössä Vekkulissa, Peltopuiston päiväkodissa Nivalassa ja Satakielen päiväkodissa Haapajärvellä. Ensimmäisessä hankevaiheessa kehitetyt mallit ovat levinneet ja juurtuneet kehittämisalueilla. Tukea vertaisille-mallin sovellusta VeTuRia (Vertaista tukea riittävästi-malli) on kehitetty Sievin monitoimijaisessa ja monialaisessa kehittäjäryhmässä. Se koostuu lapsiperhepalveluiden, järjestöjen, seurakunnan ja oppilaitosten toimijoista. Esiopetuksen siirtymävaiheen tiedonsiirronmallia on levitetty Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymien kunnissa paikkakuntakohtaisten moniammatillisten ja monialaisten kehittäjäryhmien toimesta. Posiolla ja Kuusamossa on jatkettu moniammatillisen yhteistyön toimintakäytäntöjen mallinnusta varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun kehittäjäryhmissä. Taivalkoskella on jatkettu Huolitiimin toiminnan syventävää kehittämistä. Kallion alueella on moniammatillista yhteistyötä kehitetty osana laajaa 4-vuotisterveystarkastusta. Selänteen perhekeskustoiminta ja moniammatilliset kasvatuskumppanuuskoulutukset ovat jatkuneet. Kehittämistyötä ja kehittäjäryhmien työskentelyä on tuettu koulutuksella ja konsultaatiolla. Ensimmäisessä hankevaiheessa kehitettyjen toimintamallien juurruttamista ja levittämistä toteutetaan hankkeen kouluttamien kehittäjämentoreiden johdolla vertaismentoriryhmissä Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymien alueella. Seurantajakson aikana käynnistettiin toinen kehittäjämentoreiden koulutusprosessi. Kehittäjämentoritoiminnasta toivotaan jäävän pysyvä kehittämisen rakenne hankekuntien alueelle. Sen avulla voidaan ylläpitää myös kuntien ja kuntayhtymien osaehtoista kehittämistoimintaan hanketyön päättyessä. 3

4 1. Hankkeen tavoitteet ja organisoituminen 1.1. Tavoitteena tulosten juurtuminen, levittäminen ja prosessien syveneminen Lapsen hyvä arki 2 -hankkeessa jatketaan ensimmäisessä vaiheessa kehitettyjen palveluprosessien ja pilotoitujen uusien toiminta- ja palvelumallien juurruttamista sekä levittämistä. Hankkeessa kehitetään erityisesti varhaislapsuuden kasvuympäristöihin liittyviä varhaisen tuen ja osallisuuden sekä syrjäytymisen ehkäisyn työmenetelmiä monialaisissa ja monitoimijaisissa verkostoissa. Pääpaino on varhaiskasvatuspalveluiden, neuvolatyön sekä monialaisen perhetyön kehittämisessä. Kehitysympäristöihin liittyvät nivelvaiheet vanhemmaksi kasvaminen, kotoa päivähoitoon siirtyminen, päivähoidon, esiopetuksen ja koulunaloituksen siirtymävaiheet ovat erityisen huomion kohteena. Kehittämistyössä on mukana julkisen sektorin palveluiden lisäksi myös seurakuntien ja järjestöjen kanssa yhdessä toteutetut palvelukokonaisuudet sekä uusien, matalankynnyksen toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen. Juurruttamisen ja levittämisen verkostoissa ovat mukana myös hankkeen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Opinnäytetöinä tehtyjen, kehittämistyöhön kytkeytyvien tutkimusten, toiminnallisten kehittämisprosessien ja selvitysten tuloksia hyödynnetään hankkeen toimintamallien juurruttamisessa ja levittämisessä PaKaste II-vaiheessa. Lapsen hyvä arki 2 -hankkeessa päätavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen, osallisuuden vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Tähän pyritään: 1. edistämällä ja syventämällä moniammatillista kumppanuutta levittämällä ja juurruttamalla Lapsen hyvä arki 1-vaiheessa kehitettyjä lapsiperhepalvelujen ylikunnallisia ja kuntayhtymätasoisia rakenteellisia yhteistoimintamalleja 2. levittämällä ja juurruttamalla kehitettyjä uusia matalankynnyksen ja varhaisen tuen avoimia lapsiperhepalveluja 3. levittämällä ja juurruttamalla lapsiperhepalvelujen toimijoiden kasvatuskumppanuutta ja vanhemmuuden tukemista sekä asiakkaan osallisuutta vahvistavaa menetelmäosaamista 4. jatkamalla ja syventämällä yhteistyötä muodostuneissa monitoimijaisissa yhteistyöverkostoissa koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, järjestöjen, seurakuntien sekä muiden lapsiperhepalveluiden parissa toimivien tahojen kanssa. Hankkeen kehittämistyön painopiste on varhaiskasvatusikäisten lasten ja perheiden palveluita (päivähoito, avoimet varhaiskasvatuspalvelut, neuvolatyö, perhetyö) monitoimijaisesti ja moniammatillisesti Toteutus Lapsen hyvä arki 2-hankkeessa kehittämistyö perustuu tuetun prosessikehittämisenmalliin, joka on kehittynyt aiemmissa Poske:n varhaiskasvatuksen ja perhetyön hankkeissa. Tuetun prosessikehittämisen mallissa kehittämistyötä suuntaavia periaatteita ovat toimijalähtöisyys ja paikallisuuden korostaminen. Kehittämistyö nähdään vahvasti prosessina, johon tulee tarjota sen 4

5 edellyttämä tukirakenne. Paikallista kehittämistyötä tukee alueellinen verkostoituminen sekä tutkimus, koulutus ja konsultaatio. Kehittämistyön paikallisen tukirakenteen muodostavat moniammatilliset kehittämistiimit ja kehittäjäryhmät. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kullekin kehittämisalueelle on perustettu moniammatilliset kehittämistiimit, joiden työskentely jatkuu jatkohankkeessa. Kokoonpanoa on muokattu paikallisten tarpeiden mukaisesti. Moniammatillisissa kehittämistiimeissä on huomioitu lapsiperhepalvelujen kokonaisuus sekä paikalliset erityispiirteet ja tarpeet. Kehittämistiimiin kuuluu lasten ja lapsiperhepalvelujen työntekijöitä, johtajia sekä järjestöjen ja seurakuntien edustajia. Kunkin alueen moniammatilliset kehittämistiimit ovat määritelleet kehittämistyön pohjaksi alueelliset kehittämissuunnitelmat. Siinä määritellään ne prosessit, joita alueilla on päätetty lähteä levittämään, juurruttamaan ja syventämään 1 (liite 2.). Kehittämistyön toimeenpanosta ja kehittämissuunnitelman toteutuksesta vastaavat kehittäjäryhmät, joiden kokoonpano määräytyy kehitettävän prosessin mukaisesti. Kehittäjäryhmien työskentelyä on kuvattu tarkemmin luvussa 2.1. Ensimmäisen hankevaiheen tulosten juurruttamisessa ja levittämisessä on käytetty vertaisverkostotoimintaa, ajankohtaisfoorumeita ja yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa toteutettavaa kehittäjämentoritoimintaa. Seurantajakson aikana alueilla on pidetty ajankohtaisfoorumeita 2, aktivoitu vertaisverkostojen työskentelyä sekä käynnistetty toisen kehittäjämentoriryhmän koulutusprosessi. Lisäksi hankkeen nettisivustoa on käytetty kehittämistyön prosessien ja etenemisen raportoinnin informaatiokanavana Hallinnointi, toimijat ja resurssit Hankkeessa ovat mukana Koillismaan kunnista Kuusamo, Posio, Taivalkoski sekä peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) ja peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi). Kuntatoimijoiden lisäksi mukana on ev.lut. seurakuntien ja järjestöjen (MLL) lapsiperhepalveluiden henkilöstöä sekä asiakkaiden edustusta. Hanketta hallinnoi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. PaKaste II -hankekokonaisuutta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskus Rovaniemellä ja ohjaus tapahtuu Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta (Poske). PaKaste II-hankekokonaisuuteen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan osahankkeen lisäksi Lapin, SaKasteen (saamelaishanke) ja Keski-Pohjanmaan (Nuppu 2 ja KAMPA) osahankkeet. Hankkeen valvonnasta vastaa STM:stä Pirjo Sarvimäki ja Lounais-Suomen Aluehallintovirasto. PaKaste II-hankkeella on neuvottelukunta. Lapsen hyvä arki 2-hankkeen osalta neuvottelukunnan varsinaisena jäsenenä on Oulun yliopistolta professori Eila Estolan ja varajäsenenä lehtori Aila Tiilikka. Kallion peruspalvelukuntayhtymästä varsinaisena neuvottelukunnan jäsenenä on Kallion varhaiskasvatuspalveluiden palvelujohtaja Marja Ranta- Nilkku ja varajäsenenä Kallion kuntayhtymän johtaja Jarmo Kivimäki. Neuvottelukunta on pitänyt seurantajakson aikana yhden videokokouksen Lapsen hyvä arki 2 hankkeen ohjausryhmä koostuu kuntatoimijoiden sekä keskeisten sidosryhmien edustuksesta. Ohjausryhmä vastaa hankekokonaisuuden sisällöllisestä ja 1 Tarkemmin jatkohankkeen kehittämissuunnitelmassa Tarkemmin luvussa

6 hallinnollisesta ohjaamisesta. Se seuraa ja arvioi hankkeen talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista sekä alueiden kehittämisprosessien etenemistä koko hankkeen toiminta-alueella. Ohjausryhmä on kokoontunut seurantajakson aikana kerran Pöytäkirjat löytyvät hankkeen nettisivuilta. Hankkeen kokoaikaisina työntekijöinä ovat työskennelleet projektipäällikkö Aira Vähärautio ( ) ja kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila ( ). Osaaikaisena (50 %) kehittämiskoordinaattorina on työskennellyt Saara Autio ( ) 3. Kallion kehittämisalueella, Peltopuiston kehittämispäiväkodissa, on työskennellyt osa-aikaisena (50 %) kehittäjätyöntekijänä Reetta Lepistö ( ). Kehittämiskoordinaattorit ja kehittäjätyöntekijä ovat työsuhteessa Kallion peruspalvelukuntayhtymään. Kirsi Anttilan työhuone sijaitsee Ylivieskassa ja Saara Aution Kuusamossa. Projektipäällikkö on työsuhteessa Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikköön (Oamk/sote) 4 ja työpiste sijaitsee Oulun yliopistolla. Hankkeen kokonaisbudjetti on (Kaste-rahoitusta 75 % ja kuntien omarahoitusta 25 %). Lisäksi Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikkö osallistuu 25 % osuudella projektipäällikön palkkamenoihin. Hanketyöntekijöiden käytännön työskentely on organisoitunut säännöllisten tiimipalaverien kautta. Seurantajakson aikana hanketyöntekijöiden tiimipalavereita on ollut keskimäärin joka toinen viikko. Lisäksi on käsitelty hankkeen talouskysymyksiä kerran kuukaudessa. Tuolloin mukana on ollut myös hallinnon edustajana Kallion varhaiskasvatuspalveluiden palvelujohtaja Marja Ranta-Nilkku ja talouden osalta laskentasihteerit Katja Torssonen. Lapsen hyvä arki 2-hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Lisäksi tehdään laajaa yhteistyötä sosiaali- ja terveys sekä kasvatusalan oppilaitosten kanssa. Tämä yhteistyö koordinoituu alueellisen kehittäjäverkoston kautta. Alueellinen kehittäjäverkosto muodostettiin kumppanuussopimuspohjaisena Lapsen hyvä arki-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Verkoston toiminta on jatkunut myös jatkohankkeessa kumppanuussopimusten pohjalta. Alueellinen kehittäjäverkosto koostuu Pohjois-Pohjanmaan sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä järjestöjen ja seurakunnan edustuksesta. Se kokoaa yhteen kehittämistyön verkostomaisen rakenteen alueellisella tasolla. Verkoston tehtävänä on vahvistaa ja lisätä moniammatillista yhteistyötä alan opiskelijoiden, tutkijoiden, kouluttajien ja käytännön työn kehittäjien välillä. Verkosto integroi hankkeen kehittämistyöhön perus- ja jatko-opiskelijoiden oppimisprosesseja: opinnäytteitä, harjoittelujaksoja ja muita projekteja. Alueellinen kehittäjäverkosto on osallistunut moniammatillisen opinnäytepankin ja oppilaitosyhteistyönä toetutuvien moniammatillisten foorumeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Alueellisen kehittäjäverkoston asiantuntemusta on hyödynnetty kehittämistyön toteutuksessa työntekijöiden koulutukseen ja kehittämisprosessien konsultaatioon liittyvissä asiantuntijapalveluissa. Alueellinen kehittäjäverkosto ei ole kokoontunut seurantajakson aikana. Aikaisempien palaverien muistiot löytyvät hankkeen nettisivuilta. 3 Saara Autio on työskennellyt 100%:n kehittämiskoordinaattorina välisenä aikana. Muista menoista säästynyttä resurssia on kohdennettu tästä aiheutuneisiin palkkakustannuksiin. 4 Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö hallinnoi Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikköä. 6

7 2. Kehittämistyö aikavälillä 2.1. Kehittämisen painopisteet ja aluekohtaiset prosessit Alueiden kehittämistyö on edennyt kehittämissuunnitelman mukaisesti kehittäjäryhmien työskentelyn kautta. Koillismaalla toiminta on organisoitunut paikkakuntakohtaisiin kehittäjäryhmiin 5. Kuusamon kehittäjäryhmiä ovat varhaiskasvatussuunnitelmaryhmä (Vasuryhmä), varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kehittäjäryhmä sekä Maaseläntien kehittämispäiväkoti. Taivalkosken kehittäjäryhmät ovat moniammatillinen Huolitiimi, päivähoidon kehittäjäryhmä ja kehittämisyksikkö vuororyhmäperhepäiväkoti Vekkuli. Posion kehittämistyö tapahtuu varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun kehittäjäryhmässä, PosMo:ssa. Seuraavaksi näiden kehittäjäryhmien työskentelyä kuvataan tarkemmin paikkakuntakohtaisesti. Kuusamon varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kehittäjäryhmän tavoitteena on varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyökäytäntöjen kehittäminen ja mallintaminen. Kehittäjäryhmän työskentely on prosessin mallinnusvaiheessa, joka tehdään ProcessGuideohjelman avulla. Elina Kattilakoski on toiminut ProcessGuide-mallinnustyössä asiantuntijana ja avustanut kehittäjäryhmää kevään aikana. Sisällöllisenä prosessin konsulttina on toiminut syksystä 2012 tammikuuhun 2013 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun lehtori Kaisu Vinkki. Kuusamon Maaseläntien kehittämispäiväkodissa kehitetään varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja johtamista. Tavoitteena on muodostaa yhteinen kasvatusnäkemys päiväkodin toiminnan perustaksi. Pedagogisina prosesseina on vasutyöskentelyn, omahoitajatyötavan, pienryhmätyöskentelyn ja kasvatuskumppanuuden sekä pedagogisen johtamisen kehittäminen. Lisäksi pyritään edistämään moniammatillista osaamista päiväkodin sisäisessä toiminnassa ja varhaisen tuen yhteistyökäytännöissä. Konsultteina kehittämisprosessissa toimivat lehtori Aila Tiilikka ja suunnittelija Paula Loukkola Oulun yliopistolta. Konsultaatioprosessin tueksi kaksi Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijaa on kerännyt haastatteluaineistoa osana varhaiskasvatuksen kehittäminen ja laatu-kurssia. Koulutus- ja konsultaatioprosessien toteutuminen ja niistä aiheutuneet kustannukset on kuvattu tarkemmin luvussa 3 ja liitteessä 1. Taivalkosken moniammatillinen Huolitiimi on aloittanut toimintansa Lapsen hyvä arki-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Tiimin kehittämistavoitteena on moniammatillisen kumppanuuden ja yhteistyökäytäntöjen sekä varhaisen tuen yhteistyöprosessien kehittäminen. Tähän pyritään selkiyttämällä Huolitiimin toimintatapoja ja kirkastamalla yhteistä toimintavisiota ja työskentelyn tavoitteita. Konsulttina kehittämisprosessissa on toiminut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun lehtori Kaisu Vinkki syksystä 2012 tammikuuhun Tiimin toimintaan on tullut mukaan seurakunnan edustaja ja tiimin työskentely on selkiintynyt. Kehittämiskoordinaattori on toteuttanut huhtikuussa 2013 huolitiimin itsearvioinnin liittyen kehittämisprosessiin. Lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak/Pohjoinen) opiskelijat Sara Huhtala ja Marjo Käsmä ovat tehneet opinnäytetyön Huolitiimin merkityksestä työntekijän työssä jaksamisen näkökulmasta. 5 Kehittäjäryhmien jäsenet löytyvät edellisestä toimintaraportista - 7

8 Taivalkosken päivähoidon kehittäjäryhmän ja vuororyhmäperhepäiväkoti Vekkulin tavoitteena on kehittää pienryhmätoimintaan ja omahoitajatyötapaan liittyen Taivalkosken päivähoitoon soveltuva oma malli. Se on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa Taivalkosken päivähoidon yksiköissä ja kirjataan osaksi kuntavasua sekä yksikköjen vasuja. Prosessin etenemisestä vastaavat päivähoidon kehittäjäryhmän lisäksi vuororyhmis Vekkulin työntekijät. Prosessissa konsultatiivisena ja koulutuksellisena tukena toimii varhaiskasvatuksen opettaja Satu Karjalainen Oulun yliopistolta 6. Kehittämistyön tuloksia ollaan parhaillaan kirjaamassa Vekkulin yksikkövasuun kehittäjäryhmän toimesta. Yksikkövasu valmistuu toukokuun aikana. Posion kehittäjäryhmän PosMon tavoitteena on moniammatillisen kumppanuuden ja yhteistyökäytäntöjen kehittäminen sekä varhaisen tuen yhteistyöprosessien mallintaminen varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja neuvolatyön rajapinnalla. Kehittäjäryhmän työskentely on edennyt prosessin mallinnusvaiheeseen, joka tehdään ProcessGuide-ohjelman avulla. Elina Kattilakoski on toiminut ProcessGuide-mallinnustyössä asiantuntijana ja avustanut kehittäjäryhmää kevään aikana. Konsulttina on työskennellyt Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun lehtori Kaisu Vinkki syksystä 2012 tammikuuhun Koillismaan kaikkien kehittäjäryhmien työkokoukset ja palaveri on koottu taulukkoon 1. Siitä ilmenevät myös kehittäjäryhmien työskentelyn pääsisällöt seurantajakson aikana. Koulutus- ja konsultaatioprosessit on kuvattu erikseen luvussa 3 ja tarkemmin liitteessä 1. Taulukko 1. Kehittäjäryhmien työskentely Koillismaalla Alue Kehittäjäryhmä Aika ja paikka Asiasisällöt ja osallistujat Kuusamo Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kehittäjäryhmä Maaseläntien kehittämispäiväkoti klo Kuusamon kaupungintalo klo Kuusamon kaupungintalo klo Kuusamon kaupungintalo klo Kuusamon kaupungintalo klo Kuusamon kaupungintalo klo 9-10 videoyhteys Kuusamon kaupungintalo Oulun yliopisto klo videoyhteys Kuusamon kaupungintalo Moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen mallinnus. Aini Naumanen, Heidi Kokko-Martiskainen, Mirva Martin, Riitta Saapunki, Soile Suorajärvi, Eija Reivolahti, Julia Kumpuvaara ja Saara Autio Kaisu Vinkin konsultaatiokäynti. Aini Naumanen, Mirva Martin, Soile Suorajärvi, Eija Reivolahti, Julia Kumpuvaara, Saara Autio ja Kaisu Vinkki Moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen mallinnus ja ohjeistuksen laatiminen henkilöstölle. Aini Naumanen, Mirva Martin, Riitta Saapunki, Soile Suorajärvi, Eija Reivolahti, Julia Kumpuvaara ja Saara Autio Moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen prosessien mallinnus. Heidi Kokko-Martiskainen, Mirva Martin, Soile Suorajärvi, Eija Reivolahti, Saara Autio ja puhelinyhteydellä Elina Kattilakoski Moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen prosessien mallinnus. Heidi Kokko-Martiskainen, Aini Naumanen, Julia Kumpuvaara, Eija Reivolahti, Saara Autio ja puhelinyhteydellä Elina Kattilakoski Kehittämisprosessin kevään aikataulutus ja suunnittelu. Tarja Vuorela, Anu Määttä ja Saara Autio Kuusamo, Aila Tiilikka, Paula Loukkola ja Aira Vähärautio Oulu Pysäkki 3 teemojen toteuttaminen käytännössä ja ryhmävasujen työstäminen. Aila Tiilikka ja Paula Loukkola, Oulu. Tarja Vuorela, Anu Määttä, Mirka Palosaari, Tarja Määttä, Jonna Kylli, Julia Kumpuvaara ja Saara Autio, Kuusamo 6 Konsultaatio tapahtuu Taivalkosken päivähoidon omalla kustannuksella. 8

9 Oulun yliopisto klo videoyhteys Kuusamon kaupungintalo Oulun yliopisto klo videoyhteys Kuusamon kaupungintalo Oulun yliopisto Posio PosMo klo ravintola Paunetti klo ravintola Paunetti 21.2.klo ravintola Paunetti klo terveyskeskuksen kokoushuone klo ravintola Paunetti Taivalkoski Huolitiimi klo terveyskeskuksen kokoushuone Päivähoidon kehittäjäryhmä ja vuororyhmäperhepäiväkoti Vekkuli klo terveyskeskuksen kokoushuone klo sosiaalitoimiston yläkerta klo sosiaalitoimiston yläkerta klo sivistystoimen kokoushuone klo sivistystoimen kokoushuone klo sivistystoimen kokoushuone klo sivistystoimen kokoushuone Pysäkki 3 tehtävien ja ryhmävasujen toteuttamisen läpikäyntiä. Aila Tiilikka, Paula Loukkola ja Saara Autio, Oulu. Mirka Palosaari, Jonna Kylli ja Julia Kumpuvaara, Kuusamo. Maaseläntien kehittämisyksikön johtajien videokonsultaatio. Ryhmävasutilanteen läpikäynti, kehittämisprosessin päätösseminaarin ja Lapsen hyvä arki2-hankkeen loppuraportin suunnittelu. Tarja Vuorela, Anu Määttä ja Saara Autio, Kuusamo. Aila Tiilikka ja Aira Vähärautio, Oulu. Kevään aikataulutus ja työskentelyn suunnittelu ja moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen mallinnuksen työstäminen. Eija Helisten, Aila Laatikainen, Helena Haapsaari ja Saara Autio Kaisu Vinkin konsultaatiokäynti. Eija Helisten, Raili Varanka, Leena Ruokamo, Lea Lahtela, Anna Sironen, Kaisu Vinkki ja Saara Autio Moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen mallinnus. Eija Helisten, Outi Mustonen, Aila Laatikainen, Leena Ruokamo, Anna Sironen ja Saara Autio Moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen mallinnus. Eija Helisten, Raili Varanka, Helena Haapsaari, Lea Lahtela, Leena Ruokamo, Anna Sironen, Saara Autio ja puhelinyhteydellä Elina Kattilakoski Moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen mallinnus. Raili Varanka, Aila Laatikainen, Helena Haapsaari, Maarit Kitkala, Lea Lahtela, Leena Ruokamo, Saara Autio ja puhelinyhteydellä Elina Kattilakoski Kaisu Vinkin konsultaatiokäynti. Kaija Kauhanen, Susanna Käsmä, Marianne Tyni, Heli Räisänen, Tuula Jokela, Erja Siilanen, Sanna Jokela, Sirpa Kinnunen, Hanna Suutari, Sirpa Waenerberg, opiskelija Anna-Riikka Huovinen, Birgitta Ojala, Kaisu Vinkki ja Saara Autio Huolitiimin itsearvioinnin suunnittelu, huolen aiheiden käsittely yleisellä tasolla, tiimisopimuksen päivittäminen. Susanna Käsmä, Marianne Tyni, Tuula Jokela, Erja Siilanen, Sanna Jokela, Sirpa Kinnunen, Birgitta Ojala, Mervi Pihlaja ja Saara Autio Huolitiimin itsearvioinnin ajankohdan sopiminen, huolenaiheiden ja työkalujen jakaminen sekä koulutusmahdollisuuksien päivittäminen. Mervi Pihlaja, Hanna Suutari, Heli Räisänen, Saara Autio, Marianne Tyni, Sirpa Kinnunen Birgitta Ojala, Erja Siilanen, Susanna Käsmä Huolitiimin itsearvioinnin toteuttaminen. 9 huolitiimin jäsentä ja Saara Autio Kevään työskentelyn suunnittelu ja aikatauluttaminen. Pienryhmätyöskentelyn ja omahoitajatyötavan mallintaminen Vekkulin yksikkövasuun. Hanna Suutari, Sirkka Uusitalo, Ulla Väisänen, Hanna Uusitalo, Katja Seiteri ja Saara Autio Pienryhmätoiminnan ja omahoitajatyötavan mallintaminen Vekkulin yksikkövasuun. Hanna Suutari, Ulla Väisänen, Hanna Uusitalo, Katja Seiteri ja Saara Autio Pienryhmätoiminnan ja omahoitajatyötavan mallintaminen Vekkulin yksikkövasuun. Hanna Suutari, Ulla Väisänen, Hanna Uusitalo ja Saara Autio Pienryhmätoiminnan ja omahoitajatyötavan mallintaminen Vekkulin yksikkövasuun. Hanna Suutari, Ulla Väisänen, Hanna Uusitalo ja Saara Autio 9

10 klo vuororyhmis Vekkuli klo Jalavan kauppa Pienryhmätoiminnan ja omahoitajatyötavan mallintaminen ja Vekkulin vasun työstäminen Vekkulin henkilöstön kanssa. Hanna Suutari, Ulla Väisänen, Vuokko Loukusa, Raili Taivalkoski ja Saara Autio Pientyhmätoiminnan ja omahoitajatyötavan mallintamisen valmiiksi työstäminen. Hanna Suutari, Ulla Väisänen, Sirkka Uusitalo, Hanna Uusitalo ja Saara Autio Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Selänteen alueiden kehittämistyö on organisoitunut eri prosessien mukaisiin kehittäjäryhmiin. Kalliossa toimivia kehittäjäryhmiä ovat esiopetuksen siirtymävaiheen tiedonsiirronmallin kehittäjäryhmät Alavieskassa, Nivalassa ja Ylivieskassa. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittämispäiväkotina toimii Peltopuiston päiväkoti Nivalassa. Lisäksi Kalliossa mallinnetaan laajaa 4-vuotisterveystarkastusta ja levitetään Tukea vertaisille - toimintamallia (VeTuRi). Selänteen kehittäjäryhmät ovat perhekeskustyöryhmä ja esiopetuksen siirtymävaiheen tiedonsiirronmallin kehittäjäryhmät Kärsämäellä ja Pyhäjärvellä. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittämispäiväkotina toimii Satakielen päiväkoti Haapajärvellä. Lisäksi kasvatuskumppanuuskoulutukset ovat jatkuneet Selänteellä virkamiestyönä moniammatillisissa koulutusryhmissä. Seuraavaksi kuvataan tarkemmin Kallion ja Selänteen kehittämistyötä. Kalliossa esiopetuksen siirtymävaiheen tiedonsiirronmallin levittämiseksi on muodostettu kehittäjäryhmät Alavieskaan, Nivalaan ja Ylivieskaan. Keskeisenä tavoitteena tiedonsiirronmallissa on osallistaa vanhemmat siirtämään tietoa lapsestaan tulevaan esiopetuspaikkaan. Kouluttajana tässä prosessissa on toiminut Oulun yliopiston lehtori, KT Hannele Karikoski. Hän on toteuttanut luennon vanhemmille lapsen näkökulmasta ja tarpeista esiopetukseen siirtymisessä tiedonsiirrolle varatussa informatiivisessa illassa. Tiedonsiirtoillat vanhemmille toteutui Ylivieskassa (126 vanhempaa paikalla) ja Nivalassa (77 vanhempaa paikalla) Tiedotusillassa vanhemmille kerrottiin esiopetukseen hakemisesta, koulukuljetuksista, tiedonsiirron merkityksestä, aamu- ja iltapäivähoitoon hakemisesta sekä hinnoittelusta. Esikoulunopettajat olivat tehneet iltaa varten yhteenvedon esiopetusvuodesta joko videoimalla lapsia tai kuvailemalla muuten heidän toimintaa päivän aikana. Palautteet vanhemmilta olivat erittäin kannustavia myös jatkotapaamisten suhteen. Esiopetukseen tiedonsiirron mallista on valmistumassa Oulun yliopiston kasvatustieteen maisterivaiheen opintoihin liittyen Ulla Mehtälän pro gradu-tutkielma. Kalliossa kehitetään varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa Peltopuiston kehittämispäiväkodissa Nivalassa. Prosessissa konsultatiivisena tukena toimii Oulun yliopiston lehtori, FT Eeva-Liisa Kronqvist. Lisäksi Oulun yliopiston kasvatustieteen maisteriopiskelijat Erja Lehtosalo ja Anniina Kotila tekevät kehittämispäiväkodin prosessiin liittyen pro gradu-tutkielmaa. Seurantajaksolla Eeva-Liisa Kronqvist on tehnyt yhteensä neljä konsultatiivista käyntiä kehittämisyksikössä. Tarkoituksena on saada aikaiseksi Kallion kaikkiin päiväkoteihin kehittäjämentoritoiminnalla levitettävä pienryhmäpedagogiikan toimintamalli. Lastentarhanopettajista koostuvassa tiimissä on pienryhmäpedagogiikan osalta muokattu Arjen käytäntöjen-opasta, joka toimii myös yksikkövasuna. Peltopuiston päiväkodin vertaisvierailu Satakielen kehittämisyksikköön toteutui klo Vierailulla oli mukana kuusi työntekijää. Tätä ennen kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila kävi esittelemässä heille Satakielen kehittämisyksikön toimintaa. 10

11 Kalliossa laajan 4- vuotisterveystarkastuksen mallinnusprosessi sai alkunsa keväällä 2012 yhteistyössä lasten ja perheiden palvelusektorien kanssa. Kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila on osallistunut työryhmän työskentelyyn. Tällä seurantajaksolla päätettiin toteuttaa tiedotusilta varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja neuvolan terveydenhoitajille siitä, mitä kansallisesti laajoista 4- vuotis terveystarkastuksista on suunniteltu tai tullaan kehittämään. Samassa illassa kuullaan myös Kallion omasta mallista ja toimintatavasta. Tästä prosessista on ilmoittanut kiinnostuksensa myös sosiaalityö, joten he osallistumassa tuohon iltaan myös. Illan suunnittelu on ajankäytöllisistä syistä toteutunut sähköpostiviestinnän kautta. Prosessia esitellään laajasti työntekijätasolle toukokuun aikana yhteistyössä THL:n kehittämispäällikön Arja Hastrupin kanssa. Kalliossa Tukea vertaisille mallia on levitetty peruspalvelukuntayhtymän alueella Sievissä. Sievin prosessin nimenä on VeTuRi (vertaistukea riittävästi). Sievissä malli on otettu nyt osaksi yksinhuoltajien olohuonetta 7, jonka vetäjäksi lähti kouluttautumaan yksi VeTuRissa mukana ollut äiti. Näin ryhmästä tehtiin avoin ryhmä kaikille halukkaille. Ryhmän tapaamisissa on seurakunnan isoset hoitamassa lapsia. VeTuRi toimintamallina lähti myös keväällä 2013 leviämään Hankealueen ulkopuolelle MLL:n toimintana; Oulainen aloitti pienten lasten perheiden tukemisen tämän mallin avulla monitoimijaisesti. Mallista on tulossa Aija Uusitalon ja Kirsi Myllymäen opinnäytetyö vanhempien kokemuksista prosessin eri vaiheista (Centria amk, Ylivieskan yksikkö) Kalliossa perhekeskuksen suunnittelutyötä toteutetaan virkamiestyönä. Kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila osallistui suunnitteluryhmän työskentelyyn edellisellä seurantajaksolla. Toimintaa on nyt jalkautettu pienempiin työryhmiin, joihin kehittämiskoordinaattori ei ole osallistunut. Näin toimijajoukko on luontaisesti myös laajentunut. Selänteen perhekeskustoiminnan suunnittelusta on vastannut työryhmä. Haapajärvi ja Pyhäjärvi ovat jatkaneet perhekeskustoiminnan kehittämistä virkamiestyönä molemmissa kunnissa. Niihin on avattu fyysisissä tiloissa oleva keskus perheille. Haapajärvellä keskuksessa toteutetaan avointa varhaiskasvatusta sekä esiopetusoppilaiden aamu- ja iltapäivähoitoa. Pyhäjärvellä keskus vastaa esiopetusoppilaiden aamu- ja iltapäivähoidosta sekä toimii samalla myös perheiden tapaamispaikkana 8. Selänteellä esiopetuksen siirtymävaiheen tiedonsiirronmallia lähdettiin jalkauttamaan Kärsämäelle ja Pyhäjärvelle kehittämissuunnitelman mukaisesti. Keskeisenä tavoitteena tiedonsiirronmallissa on osallistaa vanhemmat siirtämään tietoa lapsestaan tulevaan esiopetuspaikkaan. Kouluttajana tässä prosessissa on toiminut ja tulee toimimaan Oulun yliopiston lehtori, KT Hannele Karikoski. Hän on toteuttanut luennon vanhemmille esiopetukseen siirtymisen vaiheista tiedonsiirrolle varatussa informatiivisessa illassa. Tiedonsiirtoillat toteutuivat Kärsämäellä ja Pyhäjärvellä Vanhempia oli molemmissa paikalla noin 50. Vanhemmat antoivat positiivista palautetta illasta ja kiittelivät siitä tiedosta, mitä heille näin hyvissä ajoin annettiin. Pyhäjärvellä työryhmä kokoontui suunnittelemaan seuraavan vuoden prosessia. Selänteellä varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa syvennetään Satakielen kehittämispäiväkodissa. Konsultteina toimivat kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila ja Kallion kiertävä erityislastentarhanopettaja Katja Kosonen. Seurantajakson aikana on toteutettu kolme konsultaatiokertaa. Työpanoksen siirtoina on suunniteltu maksettavaksi hankkeesta 7 Tarkemmin toiminnasta sivustolla 8 Tarkemmin 11

12 lastentarhanopettaja Hanna Hyyrönmäelle neljä tuntia kuukaudessa, kun hän kirjaa yhteen kaikkien lapsiryhmien päiväkirjamerkinnät yhteiseksi sähköiseksi päiväkirjaksi. Aineistoa tullaan käyttämään prosessin kuvauksessa ja arvioinnissa. Kehitetty toimintamalli lähtee jalkautumaan alueen muihin kuntiin kehittäjämentoroinnin avulla. Kehittämiskoordinaattorin vastuulla on ollut tiedottaa alueen esimiehet mallin vaatimiin resursseihin. Koordinaattori kävi kertomassa esimiehille prosessista ja prosessissa käytettävästä materiaalista. Kehittämispäiväkodin vanhempien kokemuksista on valmistumassa Niina Oravan Oulun yliopistolle tekemä kasvatuspsykologian pro gradu-tutkielma. Taulukkoon 2. on koottu kehittäjäryhmien työkokoukset ja palaverit Kallio-Selänteen alueilla. Siitä ilmenevät myös kehittäjäryhmien työskentelyn pääsisällöt. Koulutus- ja konsultaatioprosessit sekä niistä aiheutuneet kustannukset esitellään tarkemmin luvussa 3 ja liitteessä 1. Taulukko 2. Kehittäjäryhmien työskentely Kallion ja Selänteen kehittämisalueilla Kehittämisalue Kehittäjäryhmä Aika ja paikka Asiasisällöt ja osallistujat Kallio VeTuRi- työryhmä Päätettiin selvittää mahdollisuutta yksinhuoltajien olohuoneen mallista, 2 vanhempaa, Pirkko Säily (MLL) Perustettiin yksinhuoltajien olohuone yhdistys. 2 vanhempaa, Ulla Sauvola (yksinhuoltajien olohuoneen toiminnan ohjaaja), Pirkko Säily (MLL) Selänne Peltopuiston kehittämispäiväkoti Esiopetuksen siirtymävaiheen tiedonsiirronmalli Laaja 4- vuotisterveystarkastus Satakielen kehittämispäiväkoti Pienryhmä toiminnan selkiyttäminen. Peltopuiston pk:n henkilökunta, Eeva-Liisa Kronqvist, Helena Laitila, Reetta Lepistö Pienryhmä pedagogiikka, hyvä käytännöt toimivaksi arkikäytännöksi. Peltopuiston pk:n henkilökunta, Eeva- Liisa Kronqvist, Helena Laitila, Reetta Lepistö Yhteistyö ryhmien välillä, toisten ryhmien suunnittelukäytäntöihin tutustuminen. Peltopuiston pk:n henkilökunta, Eeva-Liisa Kronqvist, Helena Laitila, Reetta Lepistö Palautekeskustelua aja arviointia. Peltopuiston pk:n henkilökunta, Eeva-Liisa Kronqvist, Helena Laitila, Reetta Lepistö Ylivieska Vanhempainilta (126 vanhempaa) Nivala Vanhempainilta (77 vanhempaa) sähköistä Tiedotusillan suunnittelua viestittelyä Konsultatiivinen ilta, 14 työntekijää, Katja Kosonen Haapajärvi Konsultatiivinen ilta, 16 työntekijää, Katja Kosonen, Kirsi Haapajärvi Anttila Kehittämisen suunnittelua, työpanoksen siirtomäärärahan Haapajärvi käyttösuunnitelma, Minna Hattunen, Anu Sippola, Kirsi Anttila, Aira Vähärautio (puhelimella) Haapajärvi Kontekstianalyysin esittely sekä kehittäjämentoroinnin toteutuksen suunnittelua, Hilkka Maliniemi, Anu Sippola, Minna Hattunen, Erja Puranen, Kirsi Anttila Konsultatiivinen ilta, 16 työntekijää, Katja Kosonen, Kirsi Haapajärvi Anttila Perhekeskustyöryhmä Pyhäjärvi Perhekeskuksessa käytiin läpi tapahtunutta sekä suunniteltiin tulevaisuutta, 10 työryhmän jäsentä Haapajärvi Kehittäjämentoroinnin tilanne, esiopetuksen tiedonsiirron tilanne, uusien kerhojen esittely, ryhmämuotoiseen 12

13 Esiopetuksen siirtymävaiheen tiedonsiirronmalli Lasten ja perheiden palveluiden esimiehet Kärsämäki perhetyöhön suunniteltiin tutustuttavaksi Kallion alueella, paikalla 11 jäsentä Vanhempainilta (vanhempia noin 50) Pyhäjärvi Vanhempainilta (43 vanhempaa) Pyhäjärvi Palautekeskustelu kevään tapahtumista sekä tulevan vuoden suunnittelua, Maria-Leena Mehtälä, Minna Törölä, Marja-Leena Lehtomäki, Hilkka Maliniemi, Sirpa Lipponen, Kirsi Anttila Haapajärvi Työpanoksen siirron käyttösuunnitelma, Heleena Talala, Marja-Leena Lehtomäki, Anu Sippola, Marja Ranta-Nilkku (ohjausryhmän pj) Aira Vähärautio ja Kirsi Anttila 2.2. Moniammatilliset kehittämistiimit Kaikille kehittämisalueille on muodostettu moniammatilliset kehittämistiimit Lapsen hyvä arkihankkeen ensimmäisen hankevaiheen kehittämistiimien kokoonpanojen pohjalta 9. Moniammatilliset kehittämistiimit ovat kokoontuneet raportointijaksolla taulukon 3. mukaisesti. Taulukko 3. Moniammatillisten kehittämistiimien kokoontuminen Aika ja paikka Sisältö Osallistujat klo sivistystoimen kokoushuone, Taivalkoski klo Reisjärvi klo Ylivieska Alueiden kehittämisprosessien eteneminen, toimintaraportin ja talouskatsauksen läpikäyminen ja Lapsen hyvä arki2-hankkeen loppuvaiheen aikatauluttaminen sekä kehittäjämentoritoiminnan esittely Kehittäjäryhmien toiminnan esittely, seurantaraportin läpikäyminen, kehittäjämentorikoulutuksen esittely, hankkeen loppuvaiheen suunnitelma Kehittäjäryhmien toiminnan esittely, seurantaraportin läpikäyminen, kehittäjämentorikoulutuksen esittely, hankkeen loppuvaiheen suunnitelma Aini Naumanen, Tarja Vuorela, Heidi Kokko- Martiskainen Kuusamo, Eija Helisten, Aila Laatikainen Posio, Hanna Suutari, Birgitta Ojala Taivalkoski, Aira Vähärautio, Saara Autio ja Maria Myllymäki Heleena Talala, Elina Nevanoja, Marja-Leena Lehtomäki, Anu Sippola, Hannele Katajisto, Satu Autio, Pirkko Säily (MLL), Kaija Tiirola (ev.lut.srk) Aira Vähärautio, Kirsi Anttila Marja Ranta-Nilkku, Ulla-Maija Miettilä, Sari Suhonen, Pirjo Jääskelä, Helena Mäkelä, Reetta Lepistö, Aija Uusitalo (Pirkko Säilyn sijainen, MLL) Aira Vähärautio, Kirsi Anttila 2.3. Ajankohtaisfoorumit Seurantajakson aikana kehittämisalueilla on toteutunut taulukon 4. mukaiset ajankohtaisfoorumit. Lisäksi Lapsen hyvä arki 2-hanke on ollut mukana suunnittelemassa yhdistettyä IX Pohjoista Varhaiskasvatuspäivää ja Lapsen hyvä arki 2-hankkeen Kallio-Selänteen alueiden päätösseminaaria (Ylivieskassa 7.9) yhteistyöryhmässä, joka koostuu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston, Oulun yliopiston, MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirijärjestön ja ESKO/Voimaperhehankkeen edustuksesta. 9 Moniammatillisten kehittämistiimien kokoonpanot löytyvät hankkeen nettisivuilta: Kallio - Selänne - ja Koillismaa

14 Taulukko 4. Ajankohtaisfoorumit ja muut alueiden tilaisuudet Aika ja paikka Sisältö Osallistujat klo Reisjärvi Olenko läsnä lapselle/katja Kososen luento, Kosketuksen merkitys lapselle/pirkko Säily, Kehittämisyksikön toiminnan esittely klo Posio Hyvän arjen aineksia varhaiskasvatuksessa. Satakielen päiväkodin ja Taivalkosken vuororyhmiksen kehittämisprosessien esittelyt. Kehittäjämentoritoiminta hanketyön juurruttamisessa klo Nivala Lapsen hyvä arki varhaiskasvatuksessa; Pienryhmäpedagogiikka ja omahoitajuus Lapsi- ja perhepalveluiden henkilöstö sekä vanhempia (112 henkilöä) 36 lapsiperhepalveluiden työntekijää Posiolta, Kuusamosta ja Taivalkoskelta Ppky Kallion ja Ppky Selänteen päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien henkilökunta (n. 150 osallistujaa). Kaikki foorumeiden ja seminaarien materiaalit löytyvät hankkeen nettisivujen materiaalipankista Kehittäjämentoritoiminta Lapsen hyvä arki 2 -hankkeessa kehittäjämentoritoimintaa käytetään ensimmäisen hankevaiheen ( ) tulosten levittämisessä ja juurruttamisessa työntekijä- ja työyksikkötasolle. Mentoroinnin sisällöt määräytyvät kunkin alueen kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Toiminnasta toivotaan jäävän pysyvä kehittämisen malli kaikkien hankekuntien alueelle hanketyön päätyttyä Ensimmäinen kehittäjämentoreiden ryhmä on koulutettu hankkeen toimesta Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen professori Eila Estolan johdolla vuoden 2012 aikana. Kehittäjämentorit ovat jatkaneet kehittämistyön tulosten levittämistä Kallion ja Selänteen kehittämisalueilla. Seurantajakson aikana on käynnistynyt myös toisen kehittäjämentoriryhmän koulutusprosessi Oulun yliopistolla. Ryhmään on nyt saatu mukaan toimijoita kaikilta kehittämisalueilta. Kehittäjämentoritoiminta toteutetaan vertaismentoroinnin periaatteella. Perinteisesti mentorointi on ollut kahden työntekijän välinen ammatillinen ohjaussuhde. Kokeneempi työntekijä on tukenut kokemattomampaa kehittymään työssään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Keskusteluissa on pureuduttu ammatillisiin pulmiin ja etsitty niihin yhdessä ratkaisuja tai uusia toimintamalleja. Nykyisin käytetään vertaisryhmämentorointina, joka tapahtuu ryhmässä useamman saman ammatin edustajan kesken. Tässäkin menetelmässä kokeneempi mentori tukee kokemattomampia työntekijöitä. Perinteisessä mentoroinnissa on eniten hyötynyt mentoroitava, mutta vertaisryhmämentoroinnissa dialogien kautta jokainen ryhmän jäsen myös mentori oppii uutta ja pystyy kehittämään työtään. Kallion alueella koulutetut kehittäjämentorit - varhaiskasvatuksen palvelupäälliköt Sari Suhonen ja Ulla-Maija Miettilä, päiväkodinjohtajat Helena Laitila ja Päivi Vähäkangas sekä perhepäivähoidon ohjaajat Kristiina Korpi, Kaisa-Leena Mäki ja Helena Häivälä - ovat jatkaneet työskentelyään. 10 Materiaalipankki

15 Uudessa koulutusryhmässä koulutettavat kehittäjämentorit ovat päiväkodinjohtaja Marja-Leena Myllymäki, lastentarhanopettaja Reetta Lepistö, erityislastentarhanopettaja Riitta Salonen, lastentarhanopettaja Timo Paananen, perhepäivähoitaja Kaija Olkkonen sekä perhepäivähoitaja Sari Rautio. Uudet koulutetut kehittäjämentorit kokoavat ryhmänsä huhti-toukokuun aikana ja sopivat kuinka etenevät työskentelyssään yhdessä ryhmän kanssa. Päiväkodeissa työskentelevät kehittäjämentorit tulevat työskentelemään samoin kuin edellinenkin ryhmä, peilaten kaikissa Arjen käytäntöjen-oppaan osioissa pienryhmäpedagogiikkaa. Perhepäivähoitajat ottavat ryhmiinsä tiimivastaavat, joiden kanssa käydään läpi tiimien yhteistoimintaa, Arjen käytännön-oppaan tuella. Selänteellä kehittäjämentorit, johtava terveydenhoitaja Marja-Leena Lehtomäki ja vs. sosiaaliohjaaja, lastensuojelun työntekijä Eeva Aulakoski, ovat jatkaneet parityöskentelynä Tukea vertaisille - mallin levittämistä Pyhäjärven ja Kärsämäen perhetyöntekijöistä muodostetulle vertaismentoriryhmälle, jonka tapaamiset jatkuvat edelleen. Uudessa koulutusryhmässä koulutettiin kaksi lastentarhanopettajaa Helena Nybacka ja Hanna Hyyrönmäki, jotka ottavat mentorointiryhmäkseen Selänteellä toimivat seitsemän lastentarhanopettajaa. Mentoroinnin kohteena tulee olemaan Satakielen kehittämispäiväkodissa toteutettu tunne-elämän kehittämisprosessi. Koillismaalta on osallistunut toisen kehittäjämentoreiden koulutusryhmän koulutusprosessiin Kuusamosta Maaseläntien päiväkodinjohtaja Tarja Vuorela ja Taivalkoskelta perhepäivähoitajat Inka Pitkänen ja Katja Seiteri. Kehittäjämentoritoiminnalla tullaan Kuusamossa levittämään ja juurruttamaan varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kehittäjäryhmässä mallinnettua yhteistyökäytäntöä sosiaalityöntekijöistä ja lastentarhanopettajista muodostetulle vertaismentoriryhmälle. Taivalkoskella kehittäjämentoritoiminnalla tullaan levittämään ja juurruttamaan Taivalkosken vuororyhmäperhepäiväkoti Vekkulissa kehitettyä Reggio Emilian pedagogiikan mukaista projektityöskentelytapaa kotona hoitaville perhepäivähoitajille. Kehittäjämentoritoiminnasta toivotaan jäävän pysyvä kehittämisen rakenne hankekuntien alueelle. Sen avulla voidaan ylläpitää myös kuntien ja kuntayhtymien osaehtoista kehittämistoimintaan hanketyön päättyessä Yhteistyö tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa Yhteistyö tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa organisoituu alueellisen kehittäjäverkoston kautta. Seurantajakson aikana alueellinen kehittäjäverkosto ei ole kokoontunut. Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijat (neljä opiskelijaa) ovat osallistunut seurantajakson aikana hanketyöhön osana Varhaiskasvatuksen kehittäminen ja laatuopintojaksoa. Heidän työpanoksensa on kohdistunut Kuusamossa Maaseläntien kehittämispäiväkodin prosessiin, Kallio-Selänteen alueilla esiopetuksen tiedonsiirtomallin arviointiin sekä kaikille alueille yhteiseen kehittäjämentorikoulutukseen. Seurantajakson aikana on valmistunut muutama uusi kehittämistyöhön kytkeytyvä opinnäytetyö. Niitä koskevat tiedot löytyvät hankkeen nettisivuilta Valmistuneet opinnäytetyöt ja tutkimukset ovat sivustolla

16 2.6. Muu verkostoyhteistyö Lapsen hyvä arki 2 hankkeen työntekijät ovat osallistuneet seuraavien verkostojen kokouksiin ja yhteistyötahojen tilaisuuksiin: Kuusamon varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön mallinnusta on esitelty Pohjois-Suomen lastensuojelupäivillä Oulussa (Saara Autio, Aini Naumanen ja Mirva Martin) Lisäksi projektipäällikkö on osallistunut seurantajakson aikana keskimäärin kerran kuukaudessa pidettäviin PaKaste 2-hankkeen osahankkeiden projektipäälliköiden työkokouksiin. 3. Selvitys henkilöstön sekä koulutus- ja asiantuntijapalveluiden käytöstä Hankkeen kokoaikaisina työntekijöinä ovat työskennelleet projektipäällikkö Aira Vähärautio ( ) ja kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila ( ). Osaaikaisena (50 %) kehittämiskoordinaattorina on työskennellyt Saara Autio ( ) 12. Lisäksi Kallion kehittämisalueella, Peltopuiston kehittämispäiväkodissa, on työskennellyt osa-aikaisena (50 %) kehittäjätyöntekijänä Reetta Lepistö ( ). Koulutus- ja konsultaatio Kehittämistyö perustuu tuetun prosessikehittämisen malliin, jonka mukaisesti kehittämistyö etenee koulutuksen ja konsultaation ohjaamana. Seurantajakson aikana on suunniteltu ja toteutettu kaikkiin keskittämisen prosesseihin liittyviä koulutus- ja konsultaatioprosesseja. Koillismaalla koulutus ja konsultaatio ovat kohdistuneet moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen kehittämisprosesseihin ja Maaseläntien kehittämispäiväkodin kehittämistyöhön. Lehtori Kaisu Vinkki Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta on tehnyt Kuusamon, Posion ja Taivalkosken moniammatillisiin kehittäjäryhmiin jokaiseen yhden konsultatiivisen käynnin tammikuussa 2013 (6 h.). Maaseläntien kehittämispäiväkotiin ovat Aila Tiilikka ja Paula Loukkola Oulun yliopistolta tehneet etäyhteyksin kolme kehittämispäiväkodin pedagogisen vastuutiimin konsultaatiota (5 h.) tammi-huhtikuussa 2013 ja yhden konsultaation päiväkodin johtajan ja varajohtajan kanssa (1 h.) huhtikuussa Kallion Peltopuiston kehittämispäiväkodin konsultaatiota on seurantajakson aikana toteutettu Eeva-Liisa Kronqvistin toimesta neljä kertaa (12 h). Selänteellä Katja Kosonen on tehnyt kolme konsultatiivista käyntiä kehittämispäiväkotiin (6 h). Katja Kosonen koulutti Selänteen ajankohtaisfoorumissa (1 h) Kaikille hankealueille yhteiseen toiseen kehittäjämentorikoulutukseen on osallistunut työntekijöitä Kallion, Selänteen sekä Koillismaan kehittämisalueilta. Tällä seurantajaksolla on 12 Saara Autio on työskennellyt 100%:n kehittämiskoordinaattorina välisenä aikana. Muista menoista säästynyttä resurssia on kohdennettu tästä aiheutuneisiin palkkakustannuksiin. 16

17 toteutunut kaksi koulutuspäivää Oulun yliopistolla. Kouluttajina ovat työskennelleet professori Eila Estola (4 h) ja varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija Maria Myllymäki. Lapsen hyvä arki 2-hankkelle on aiheutunut myös koulutuskustannuksia alueiden ajankohtaisfoorumeista ja muista tilaisuuksista. Seurantajakson aikana toteutuneet koulutus- ja konsultaatioprosessit ja niistä aiheutuneet kustannukset on koottu alueittain liitteeseen 1. Hanketyöntekijöiden osallistumisesta maksullisiin seminaareihin ja koulutuksiin on aiheutunut taulukon 7. mukaiset kustannukset. Taulukko 7. Hanketyöntekijöiden maksulliset seminaarit ja koulutukset Aika ja paikka Tilaisuus Osallistujat Kustannukset Oulu Pohjois-Suomen Aira Vähärautio lastensuojelupäivät (MLL) Ylivieska Aggression portaat, Raisa Cacciatore (Ylivieskan kaupungin järjestämänä) Kirsi Anttila 35 Lisäksi hankkeelle on aiheutunut kustannuksia Kallion peruspalvelukuntayhtymän taloushallintoon liittyen Katja Torssosen työpanoksesta erikseen tehdyn laskelman mukaisesti yhteensä 335,29. PaKaste -hankekokonaisuutta hallinnoiva Kolpeneen palvelukeskus ei peri osahakkeilta mitään hallinnointikuluja. 4. Tiedottaminen, verkkoympäristöt ja julkaisutoiminta Poske:n Lapin yksikön ja PaKaste-yhteistyön kautta olemme saaneet asiantuntijapalveluna Maria Martinin työpanosta hankkeemme nettisivujen päivitykseen. Sivujen avulla on raportoitu hanketyön etenemisestä sekä informoitu hankkeen järjestämistä tilaisuuksista. Sivuston materiaalipankkiin on koottu kehittämistyön tuloksia ja levitettävää materiaalia sekä tilaisuuksien aineistoja. Valmiiden opinnäytetöiden osioon on koottu hankkeesta valmistuneita tutkielmia ja muita selvityksiä. Tällä hetkellä valmistuneita töitä on 20. Hanke on ollut esillä seuraavissa tiedotusvälineissä: Kalajokilaakso-lehti. Artikkeli Selänteen ajankohtaisfoorumista Selänne lehti Miten teen lapseni näkyväksi. Artikkeli Selänteen Ajankohtaisfoorumista Reisjärvi lehti Oletko oikeasti läsnä? Aito läsnäolo rakentaa lapsen itsetuntoa ja luo turvallisuutta. Selänteen ajankohtaisfoorumi 13 Saara Aution osallistumisesta ei aiheutunut osallistumismaksua, koska hänellä oli päivien aikana myös puheenvuoro. 17

18 Liite 1. Koulutus- ja asiantuntijapalveluista aiheutuneet kustannukset 14 Kouluttaja/konsul tti Koillismaa Marjo Särkimäki Paula Loukkola Sisällöt ja tuntimäärät Aika ja paikka Osallistujat Kustannukset Omahoitajatyötavan, pienryhmäpedagogiikan ja tiimityöskentelyn jäsentäminen Maaseläntien kehittämispäiväkodin pedagogisen vastuutiimin konsultaatio (1 h.). Kevään työskentelyn ja 3. pysäkin toteutuksen suunnittelu 9.2.klo 9-13 Kuusamon lukio klo 9-10 videoyhteys Kuusamo-Oulu Kuusamon päivähoidon henkilöstö (86) Tarja Vuorela, Anu Määttä ja Saara Autio Kuusamo, Aila Tiilikka, Paula Loukkola ja Aira Vähärautio Oulu sivukulut Syksyn 2012 konsultaatio 578,40 + sivukulut Ei laskutettu vielä 2013! Aila Tiilikka Maaseläntien kehittämispäiväkodin pedagogisen vastuutiimin konsultaatio. (2 h.) 3. pysäkin tehtävien läpikäynti Maaseläntien kehittämispäiväkodin pedagogisen vastuutiimin konsultaatio (2 h.) 3. pysäkin tehtävien ja ryhmävasujen tilanteiden läpikäynti Maaseläntien kehittämispäiväkodin johtajien suunnittelukonsultaatio (1 h.) Lapsen hyvä arki varhaiskasvatuksessa koulutus omahoitajatyötavan, pienryhmäpedagogiikan ja tiimityöskentelyn jäsentämisestä Maaseläntien kehittämispäiväkodin pedagogisen vastuutiimin konsultaatio (1 h.). Kevään työskentelyn ja 3. pysäkin toteutuksen suunnittelu Maaseläntien kehittämispäiväkodin pedagogisen vastuutiimin konsultaatio. (2 h.) 3. pysäkin tehtävien läpikäynti Maaseläntien kehittämispäiväkodin pedagogisen vastuutiimin konsultaatio (2 h.) 3. pysäkin tehtävien ja ryhmävasujen klo videoyhteys Kuusamo-Oulu klo videoyhteys Kuusamo-Oulu klo videoyhteys Kuusamo-Oulu 9.2. klo 9-13 Kuusamon lukio klo 9-10 videoyhteys Kuusamo-Oulu klo videoyhteys Kuusamo-Oulu klo videoyhteys Kuusamo-Oulu Tarja Vuorela, Anu Määttä, Mirka Palosaari, Tarja Määttä, Jonna Kylli, Julia Kumpuvaara ja Saara Autio, Kuusamo, Aila Tiilikka ja Paula Loukkola, Oulu Mirka Palosaari, Jonna Kylli ja Julia Kumpuvaara, Kuusamo, Aila Tiilikka, Paula Loukkola ja Saara Autio, Oulu Tarja Vuorela, Anu Määttä ja Saara Autio Kuusamo, Aila Tiilikka ja Paula Loukkola Oulu Kuusamon päivähoidon henkilöstö (88) Tarja Vuorela, Anu Määttä ja Saara Autio Kuusamo, Aila Tiilikka, Paula Loukkola ja Aira Vähärautio Oulu Tarja Vuorela, Anu Määttä, Mirka Palosaari, Tarja Määttä, Jonna Kylli, Julia Kumpuvaara ja Saara Autio, Kuusamo, Aila Tiilikka ja Paula Loukkola, Oulu Mirka Palosaari, Jonna Kylli ja Julia Kumpuvaara, Kuusamo, Aila Tiilikka, Paula Loukkola ja Saara Autio, sivukulut Syksyn 2012 konsultaatio sivukulut Ei laskutettu vielä 2013! 14 Tässä taulukossa näkyvät vain toteutuneet koulutus- ja asiantuntijapalvelut. Osa joulukuussa maksuun tulleista koulutus- ja asiantuntijapalveluista kirjautui vasta tammikuun puolelle. Niitä koskevat selitteet löytyvät hankkeen edellisestä toimintaraportista ( ). 18

19 Kaisu Vinkki tilanteiden läpikäynti Maaseläntien kehittämispäiväkodin johtajien suunnittelukonsultaatio (1 h.) PosMon kehittäjäryhmä. Varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja neuvolan yhteistyökäytäntöjen mallinnus. (2 h.) klo videoyhteys Kuusamo-Oulu klo ravintola Paunetti, Posio Oulu Tarja Vuorela, Anu Määttä ja Saara Autio Kuusamo, Aila Tiilikka ja Paula Loukkola Oulu Eija Helisten, Raili Varanka, Leena Ruokamo, Lea Lahtela, Anna Sironen, Kaisu Vinkki ja Saara Autio Konsultaatio kevät 2013 yht. 655 Kuusamon varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kehittäjäryhmä. Yhteistyökäytäntöjen mallinnus (2 h.) klo Kuusamon kaupungintalo Aini Naumanen, Mirva Martin, Soile Suorajärvi, Eija Reivolahti, Julia Kumpuvaara, Kaisu Vinkki ja Saara Autio Satu Karjalainen Huolitiimi. Salassapitoasiat ja moniammatillinen yhteistyö. Huolitiimin jatkosuunnitelmat (2 h.) Hyvän arjen aineksia varhaiskasvatuksessa - Koillismaan ajankohtaisfoorumissa puheenvuoro Tarja Vuorela Kehittäjämentorikoulutus (5 h) klo Oulun yliopisto Inka Pitkänen Kehittäjämentorikoulutus (14 h) klo klo Oulun yliopisto Katja Seteri Kehittäjämentorikoulutus (14 h) klo klo Oulun yliopisto Kaija Kauhanen, Susanna Käsmä, klo Marianne Tyni, Heli Räisänen, Tuula Jokela, Erja Siilanen, Sanna Jokela, Sirpa Kinnunen, Hanna Suutari, Sirpa Waenerberg, opiskelija Anna-Riikka Huovinen, Birgitta Ojala, Kaisu Vinkki ja Saara Autio klo lapsiperhepalveluiden työntekijää Posiolta, Kuusamosta ja Taivalkoskelta 100 +sivukulut Työpanoksen siirto 119,05 Työpanoksen siirto (ei vielä laskutettu) Työpanoksen siirto (ei vielä laskutettu) Elina Kattilakoski Kallio-Selänne Eeva-Liisa Kronqvist tmi Katja Kosonen Kuusamon ja Posion ProcessGuide-mallinnustyö Peltopuiston kehittämispäiväkodin konsultaatio Satakielen konsultaatio välillä (2h), (2h), (2h) Haapajärvi Kehittämisyksikön henkilökunta Kehittämisyksikön henkilökunta 391,00 + sivukulut (lisäksi matkakulut) Ei vielä laskutusta 2013 vuodelle 6*50 = sivukulut ja matkat (ei ole vielä laskutettu) Ajankohtaisfoorumi Reisjärvi 121 osallistujaa sivukulut (lisäksi matkat) Kaija Olkkonen Kehittäjämentorikoulutus (14 h) Työpanoksen siirto 19

20 202,30 + sivukulut Marja-Leena Myllymäki Kehittäjämentorikoulutus (14 h) Työpanoksen siirto 263,06 + sivukulut Riitta Salonen Kehittäjämentorikoulutus (14 h) Työpanoksen siirto 233,10 +sivukulut Timo Paananen Kehittäjämentorikoulutus (14 h) Työpanoksen siirto 201,88 + sivukulut Sari Rautio Kehittäjämentorikoulutus (14 h) Työpanoksen siirto 162,68 + sivukulut Hanna Hyyrönmäki Päiväkirjamerkinnät sähköiseen päiväkirjaan (22h) Työpanoksen siirto 397,04 Kehittäjämentorikoulutus (14 h) Työpanoksen siirto - laskutettu yhteissummana Helena Nybackan osuuden kanssa 531,41 + sivukulut Helena Nybacka Kehittäjämentorikoulutus (14 h) Työpanoksen siirto - laskutettu yhteissummana Hanna Hyyrönmäen kanssa 531,41 + sivukulut Eila Estola Kehittäjämentorikoulutus (4 h) 250,40 + sivukulut Hannele Karikoski Aila Tiilikka Marjo Särkimäki Hanketyöntekijöiden maksulliset koulutustilaisuudet Aira Vähärautio Kirsi Anttila Esiopetuksen tiedonsiirron malliin liittyvä luento Lapsen hyvä arki varhaiskasvatuksessa, pienryhmäpedagogiikka ja tiimityö Lapsen hyvä arki varhaiskasvatuksessa, pienryhmäpedagogiikka ja tiimityö Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät (MLL, Pohjois-Pohjanmaa) Aggression portaat, Raisa Cacciatore (Ylivieskan kaupungin koulutustilaisuus) Ylivieska Kärsämäki Pyhäjärvi Nivala klo Nivala Nivala Päiväkodin ja ryhmisten henkilökunta Kallio/Selänne (167 osallistujaa) Päiväkodin ja ryhmisten henkilökunta Kallio/Selänne (167 osallistujaa)) sivukulut (lisäksi matkat) Ei ole vielä laskutettu Ei ole vielä laskutettu Oulu Ylivieska