Lapsen hyvä arki 2 hanke PaKaste II Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Transkriptio

1 Lapsen hyvä arki 2 hanke PaKaste II Pohjois-Pohjanmaan osahanke Toimintaraportti

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1. Hankkeen tavoitteet, toimintaperiaatteet ja organisoituminen Tavoitteena tulosten juurtuminen, levittäminen ja prosessien syveneminen Toteutus Hallinnointi, toimijat ja resurssit 6 2. Kehittämistyö aikavälillä Kehittämissuunnitelma ja alueiden kehittämisprosessit Moniammatilliset kehittämistiimit Ajankohtaisfoorumit Koulutus- ja konsultaatio Yhteistyö tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa Muu verkostoyhteistyö Selvitys henkilöstön sekä koulutus- ja asiantuntijapalveluiden käytöstä Tiedottaminen, verkkoympäristöt ja julkaisutoiminta 14 Liite 1. Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisprosessit

3 TIIVISTELMÄ Lapsen hyvä arki 2 -hankkeessa jatketaan ensimmäisessä vaiheessa kehitettyjen palveluprosessien ja pilotoitujen uusien toiminta- ja palvelumallien juurruttamista sekä levittämistä. Hankkeessa kehitetään erityisesti varhaislapsuuden kasvu- ja kehitysympäristöihin liittyviä varhaisen tuen ja osallisuuden sekä syrjäytymisen ehkäisyn työmenetelmiä monialaisissa ja monitoimijaisissa verkostoissa. Hankkeessa ovat mukana Koillismaan kunnista Kuusamo, Posio, Taivalkoski sekä peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) ja peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi). Kuntatoimijoiden lisäksi mukana on ev.lut. seurakuntien ja järjestöjen (MLL) lapsiperhepalveluiden henkilöstöä sekä asiakkaiden edustus. Hanketta hallinnoi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Hankkeen kokoaikaisina työntekijöinä ovat työskennelleet projektipäällikkö Aira Vähärautio ( ) ja kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila ( ). Osa-aikaisena (50 %) kehittämiskoordinaattorina on työskennellyt Saara Autio ( ). Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämistyön tuloksia on levitetty ja syvennetty alueilla pidetyissä ajankohtaisfoorumeissa ja vertaisverkostoissa. Seurantajakson aikana on käynnistetty kehittäjämentoreiden koulutus yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Mentoreiden työskentely kohdistuu alkuvaiheessaan varhaiskasvatussuunnitelmatyön levittämiseen yksikkö- ja ryhmätasolla eri päivähoidon yksiköissä sekä perheille suunnatun varhaisen tuen, Tukea vertaisille - mallin levittämiseen. Alueellisen kehittäjäverkoston muodostavien sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa on solmittu kumppanuussopimukset ja osapuolet ovat nimenneet verkostoedustajansa. Yhteistyössä ovat mukana Oulun yliopisto, Diak Pohjoinen, Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Oulun ammattiopiston Kontinkankaan yksikkö, Oulun Diakoniaopisto, Centrian ammattikorkeakoulu Oy:n Ylivieskan yksikkö, Savoniaammattikorkeakoulu, Oulaisten ammattiopiston, Raudaskylän kristillinen opisto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Lisäksi sopimus on tehty myös Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin ja MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirijärjestön kanssa. Juurruttamisen ja levittämisen verkostoissa ovat mukana hankkeen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Opinnäytetöinä tehtyjen, kehittämistyöhön kytkeytyvien tutkimusten, toiminnallisten kehittämisprosessien ja selvitysten tuloksia hyödynnetään hankkeen toimintamallien juurruttamisessa ja levittämisessä. Lapsen hyvä arki-hankkeen ensimmäisen vaiheen kehittämistyöhön kytkeytyviä valmiita opinnäytetöitä ja tutkimuksia on julkaistu hankkeen nettisivuilla kaikkiaan 16 tutkimusta tähän mennessä. Kullakin kehittämisalueella toimivat moniammatilliset kehittämistiimit ovat kokoontuneet seurantajakson aikana ja vahvistaneet kehittämistyön toteutuksen pohjaksi jatkohankkeen kehittämissuunnitelman. Sen mukaisesti alueille on muodostettu kehittäjäryhmiä, jotka vastaavat yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa prosessien etenemisestä. Kehittämisen painopisteet ovat: 3

4 Kuusamo: varhaiskasvatussuunnitelmatyö, kasvatuskumppanuus, varhaiskasvatuksen pedagogiikka ja pedagoginen johtaminen, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyökäytännöt Posio: varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun yhteistyökäytännöt Taivalkoski: Huolitiimin toiminta, varhaiskasvatuksen pedagogiikka (omahoitajatyötapa ja pienryhmätyöskentely) Kallio: Esiopetuksen tiedonsiirtomalli ja yhteistyökäytännöt, varhainen tuki perheille (Tukea vertaisille-toimintamalli), varhaiskasvatuksen pedagogiikka (Arjen käytäntöjen opas, pienryhmäpedagogiikka ja omahoitajatyötapa), kehittäjämentoritoiminta, 4- vuotistarkastuksen yhteistyön mallinnus (neuvola ja päivähoito, varhainen tuki) Selänne: Perhekeskustoiminta, esiopetuksen tiedonsiirtomalli ja yhteistyökäytännöt, varhaiskasvatuksen pedagogiikka (pienryhmätoiminta), kasvatuskumppanuus (moniammatillisuus) Varhaiskasvatuksen pedagogisia prosesseja (varhainen tuki, kasvatuskumppanuus, pedagoginen johtaminen, pienryhmäpedagogiikka, omahoitajatyötapa) varten on perustettu kehittämispäiväkoteja (Kuusamo, Nivala, Haapajärvi, Taivalkoski - ryhmäperhepäiväkoti). Kehittäjämentoritoiminnan avulla niiden tulokset leviävät myös muihin yksiköihin. Seurantajakson aikana on käynnistynyt myös kehittämistyötä tukevien koulutus- ja konsultaatioprosessien suunnittelu ja toteutus. 4

5 1. Hankkeen tavoitteet ja organisoituminen 1.1. Tavoitteena tulosten juurtuminen, levittäminen ja prosessien syveneminen Lapsen hyvä arki 2 -hankkeessa jatketaan ensimmäisessä vaiheessa kehitettyjen palveluprosessien ja pilotoitujen uusien toiminta- ja palvelumallien juurruttamista sekä levittämistä. Hankkeessa kehitetään erityisesti varhaislapsuuden kasvuympäristöihin liittyviä varhaisen tuen ja osallisuuden sekä syrjäytymisen ehkäisyn työmenetelmiä monialaisissa ja monitoimijaisissa verkostoissa. Pääpaino on varhaiskasvatuspalveluiden, neuvolatyön sekä monialaisen perhetyön kehittämisessä. Kehitysympäristöihin liittyvät nivelvaiheet vanhemmaksi kasvaminen, kotoa päivähoitoon siirtyminen, päivähoidon, esiopetuksen ja koulunaloituksen siirtymävaiheet ovat erityisen huomion kohteena. Kehittämistyössä on mukana julkisen sektorin palveluiden lisäksi myös seurakuntien ja järjestöjen kanssa yhdessä toteutetut palvelukokonaisuudet sekä uusien, matalankynnyksen toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen. Juurruttamisen ja levittämisen verkostoissa ovat mukana myös hankkeen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Opinnäytetöinä tehtyjen, kehittämistyöhön kytkeytyvien tutkimusten, toiminnallisten kehittämisprosessien ja selvitysten tuloksia hyödynnetään hankkeen toimintamallien juurruttamisessa ja levittämisessä PaKaste II-vaiheessa. Lapsen hyvä arki 2 -hankkeessa päätavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen, osallisuuden vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Tähän pyritään: 1. edistämällä ja syventämällä moniammatillista kumppanuutta levittämällä ja juurruttamalla Lapsen hyvä arki 1-vaiheessa kehitettyjä lapsiperhepalvelujen ylikunnallisia ja kuntayhtymätasoisia rakenteellisia yhteistoimintamalleja 2. levittämällä ja juurruttamalla kehitettyjä uusia matalankynnyksen ja varhaisen tuen avoimia lapsiperhepalveluja 3. levittämällä ja juurruttamalla lapsiperhepalvelujen toimijoiden kasvatuskumppanuutta ja vanhemmuuden tukemista sekä asiakkaan osallisuutta vahvistavaa menetelmäosaamista 4. jatkamalla ja syventämällä yhteistyötä muodostuneissa monitoimijaisissa yhteistyöverkostoissa koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, järjestöjen, seurakuntien sekä muiden lapsiperhepalveluiden parissa toimivien tahojen kanssa. Hankkeen kehittämistyön painopiste on varhaiskasvatusikäisten lasten ja perheiden palveluita (päivähoito, avoimet varhaiskasvatuspalvelut, neuvolatyö, perhetyö) monitoimijaisesti ja moniammatillisesti Toteutus Lapsen hyvä arki 2-hankkeessa kehittämistyö perustuu tuetun prosessikehittämisenmalliin, joka on kehittynyt aiemmissa Poske:n varhaiskasvatuksen ja perhetyön hankkeissa. Tuetun prosessikehittämisen mallissa kehittämistyötä suuntaavia periaatteita ovat toimijalähtöisyys ja paikallisuuden korostaminen. Kehittämistyö nähdään vahvasti prosessina, johon tulee tarjota sen edellyttämä tukirakenne. Paikallista kehittämistyötä tukee alueellinen verkostoituminen sekä tutkimus, koulutus ja konsultaatio. 5

6 Kehittämistyön paikallisen tukirakenteen muodostavat moniammatilliset kehittämistiimit ja kehittäjäryhmät. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kullekin kehittämisalueelle on perustettu moniammatilliset kehittämistiimit, joiden työskentely jatkuu jatkohankkeessa. Kokoonpanoa voidaan muokata paikallisten tarpeiden mukaisesti. Moniammatillisissa kehittämistiimeissä on huomioitu lapsiperhepalvelujen kokonaisuus sekä paikalliset erityispiirteet ja tarpeet. Kehittämistiimiin kuuluu lasten ja lapsiperhepalvelujen työntekijöitä, johtajia sekä järjestöjen ja seurakuntien edustajia. Kehittämistiimit täsmentävät yhdessä alueen kehittämiskoordinaattorin kanssa kehittämistyön pohjaksi alueelliset kehittämissuunnitelmat. Seurantajakson aikana moniammatilliset kehittämistiimit ovat määritelleet ne mallit ja pilotoidut prosessit, joita alueilla on päätetty lähteä levittämään ja juurruttamaan 1 (liite 1.). Kehittämistyön toimeenpanosta ja kehittämissuunnitelman toteutuksesta vastaavat kehittäjäryhmät, joiden kokoonpano määräytyy kehitettävän prosessin mukaisesti. Seurantajakson aikana kullekin alueelle on perustettu moniammatillisia ja monitoimijaisia kehittäjäryhmiä, joiden työskentely on käynnistynyt. Ensimmäisen hankevaiheen tulosten juurruttamisessa ja levittämisessä käytetään vertaisverkostotoimintaa, ajankohtaisfoorumeita ja yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa toteutettavaa kehittäjämentoritoimintaa. Lisäksi hankkeen nettisivustoa käytetään kehittämistyön prosessien ja etenemisen raportoinnin informaatiokanavana. Seurantajakson aikana alueilla on pidetty ajankohtaisfoorumeita, aktivoitu vertaisverkostojen työskentelyä sekä käynnistetty ensimmäisen kehittäjämentoriryhmän koulutusprosessi sekä mentoritoiminta Hallinnointi, toimijat ja resurssit Hankkeessa ovat mukana Koillismaan kunnista Kuusamo, Posio, Taivalkoski sekä peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) ja peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi). Kuntatoimijoiden lisäksi mukana ev.lut. seurakuntien ja järjestöjen (MLL) lapsiperhepalveluiden henkilöstöä sekä asiakkaiden edustus. Hanketta hallinnoi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. PaKaste II -hankekokonaisuutta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskus Rovaniemellä ja ohjaus tapahtuu Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta (Poske). PaKaste II-hankekokonaisuuteen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan osahankkeen lisäksi Lapin, SaKasteen (saamelaishanke) ja Keski-Pohjanmaan (Nuppu 2 ja KAMPA) osahankkeet. Hankkeen valvonnasta vastaa STM:stä Pirjo Sarvimäki ja Lounais-Suomen Aluehallintovirasto. PaKaste II-hankkeelle on perustettu neuvottelukunta. Lapsen hyvä arki 2- hankkeen osalta Oulun yliopisto on valinnut neuvottelukunnan varsinaiseksi jäseneksi Eila Estolan ja varalle Aila Tiilikan. Kallion peruspalvelukuntayhtymästä varsinaisena neuvottelukunnan jäsenenä on Marja Ranta-Nilkku ja varalla Jarmo Kivimäki. Hanketyön sopimuspohja on muodostettu. Hanketyöhön liittyen on solmittu sopimukset Kolpeneen ja Kallion sekä Kallion ja hankekuntien välillä. Lisäksi on tehty sopimukset Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikön ja Kallion sekä Oulun yliopiston ja Kallion välillä koskien projektipäällikön työskentelyä hankkeessa. 1 Tarkemmin jatkohankkeen kehittämissuunnitelmassa - 6

7 Lapsen hyvä arki 2 hankkeelle on nimetty ohjausryhmä 2. Hankkeen ohjausryhmän ensimmäinen, järjestäytymiskokous on pidetty Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Marja Ranta- Nilkku. Hankkeen työntekijöinä toimivat kehittämiskoordinaattorit Kirsi Anttila (Kallio-Selänne) ja Saara Autio (Kuusamo-Taivalkoski-Posio) sekä projektipäällikkö Aira Vähärautio. Kehittämiskoordinaattorit ovat työsuhteessa Kallion peruspalvelukuntayhtymään. Projektipäällikkö on työsuhteessa Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikköön (Oamk/sote). Hankkeen kokonaisbudjetti (Kaste-rahoitusta 75 % ja kuntien omarahoitusta 25 %). Lisäksi Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikkö osallistuu 25 % osuudella projektipäällikön palkkamenoihin. Kehittämiskoordinaattorit ovat työsuhteessa kallion peruspalvelukuntayhtymään. Projektipäällikkö on työsuhteessa Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikköön (Oamk/sote) 3 ja työpiste sijaitsee Oulun yliopistolla. Hanketyöntekijöiden käytännön työskentely on organisoitunut säännöllisten tiimipalaverien kautta. Seurantajakson aikana hanketyöntekijöiden tiimipalavereita on ollut keskimäärin joka toinen viikko. Lisäksi on käsitelty hankkeen talouskysymyksiä kerran kuukaudessa. Tuolloin mukana on ollut myös hallinnon edustajana Marja Ranta-Nilkku ja talouden osalta Minna Pikkarainen. Jakson aikana on lisäksi pidetty hanketyöntekijöiden kehittämispäivä Oulun yliopistolla. Lapsen hyvä arki 2-hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Lisäksi tehdään laajaa yhteistyötä sosiaali- ja terveys sekä kasvatusalan oppilaitosten kanssa. Tämä yhteistyö koordinoituu alueellisen kehittäjäverkoston kautta. Alueellinen kehittäjäverkosto muodostettiin kumppanuussopimuspohjaisena Lapsen hyvä arki-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Verkoston toiminta on jatkunut jatkohankkeessa. Alueellinen kehittäjäverkosto koostuu Pohjois-Pohjanmaan sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä järjestöjen ja seurakunnan edustuksesta. Se kokoaa yhteen kehittämistyön verkostomaisen rakenteen alueellisella tasolla. Verkoston tehtävänä on vahvistaa ja lisätä moniammatillista yhteistyötä alan opiskelijoiden, tutkijoiden, kouluttajien ja käytännön työn kehittäjien välillä. Verkosto integroi hankkeen kehittämistyöhön perus- ja jatko-opiskelijoiden oppimisprosesseja: opinnäytteitä, harjoittelujaksoja ja muita projekteja. Alueellinen kehittäjäverkosto osallistuu moniammatillisen opinnäytepankin ja oppilaitosyhteistyönä toetutuvien moniammatillisten työpajojen suunnitteluun ja toteutukseen. Alueellisen kehittäjäverkoston asiantuntemusta tullaan edelleenkin hyödyntämään kehittämistyön toteutuksessa työntekijöiden koulutukseen ja kehittämisprosessien konsultaatioon liittyvissä asiantuntijapalveluissa. Seurantajakson aikana hanke on solmittu kumppanuussopimukset alueellisen kehittäjäverkoston yhteistyöverkoston kanssa. Alueellinen kehittäjäverkosto on kokoontunut Ohjausryhmän kokoonpano löytyy hankkeen nettisivuilta Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö hallinnoi Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikköä. 7

8 2. Kehittämistyö aikavälillä 2.1. Kehittämissuunnitelma ja alueiden kehittämisprosessit Seurantajakson aikana kullakin kehittämisalueella on määritelty jatkohankkeessa levitettävät, juurrutettavat ja syvenevät kehittämisen prosessit. Ne on kirjattu kehittämissuunnitelmaan, joka on hyväksytty kunkin alueen moniammatillisessa kehittämistiimissä. Kehittämissuunnitelmien toimeenpano tapahtuu kehittäjäryhmissä 4. Koillismaan alueella Kuusamon kehittäjäryhmät ovat vasuryhmä, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyökäytäntöjen mallinnusryhmä sekä kehittämispäiväkoti. Taivalkosken kehittäjäryhmät ovat Huolitiimi, varhaiskasvatusryhmä ja kehittämisperhepäiväkoti. Posiolla toimii varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun kehittäjäryhmä. Kallion alueen työskentely tapahtuu esiopetuksen siirtymävaiheen ryhmissä (paikkakuntakohtaisia), 4-vuotisterveystarkastuksen ryhmässä, varhaisen tuen/tukea vertaisille ryhmässä ja kehittämispäiväkodissa. Selänteen alueella työskennellään perhekeskustyöryhmässä, esiopetuksen siirtymävaiheen ryhmissä ja kehittämispäiväkodissa. Lisäksi virkamiesvastuulla jatketaan kasvatuskumppanuusryhmien toimintaa moniammatillisella kokoonpanolla. Taulukkoon 1. ja 2. on koottu kehittäjäryhmien työkokoukset ja palaveri Koillismaalla sekä Kallion ja Selänteen alueilla. Taulukoista ilmenevät myös kehittäjäryhmien työskentelyn pääsisällöt. Taulukko 1. Kehittäjäryhmien työskentely Koillismaalla Aika ja paikka Sisältö Osallistujat klo Taivalkoski klo 9-11 Kuusamo klo Kuusamo klo Posio klo Kuusamo klo Taivalkoski klo Kuusamo klo Kuusamo klo Kuusamo Paikkakuntakohtainen aloituskokous. Kehittämistyön käynnistäminen, kehittämistavoitteiden hahmottaminen ja yhteistyökumppaneiden kartoittaminen Paikkakuntakohtainen aloituskokous. Kehittämistyön käynnistäminen, kehittämistavoitteiden hahmottaminen ja yhteistyökumppaneiden kartoittaminen Neuvolan edustajan kanssa hankeyhteistyötä kartoittava kokous Lastensuojelun, varhaiskasvatuksen ja neuvolan kehittäjäryhmän kehittämistyön suuntaaminen sekä kokoonpanosta ja työskentelystä sopiminen Päivähoidonohjaajien kanssa sisällöllinen kokous liittyen varhaiskasvatussuunnitelmatyön hankeyhteistyöhön Huoli tiimin työskentelyn kehittämistavoitteiden suuntaaminen ja hankeyhteistyön kartoittaminen Varhaiskasvatussuunnitelman kehittäjäryhmän kokous Johtavan sosiaalityöntekijän kanssa hankeyhteistyötä kartoittava kokous Seurakunnan edustajien kanssa hankeyhteistyötä kartoittava kokous Kirsi Alatalo, Birgitta Ojala, Hanna Suutari, Ulla Väisänen, Sirkka Uusitalo, Katja Seiteri, Minnamaija Putkivaara, Aira Vähärautio ja Saara Autio Aini Naumanen, Jaana Ronkainen, Tarja Vuorela, Soile Suorajärvi, Eeva Raunio, Elsa Koivuranta, Aira Vähärautio ja Saara Autio Päivi Kovanen ja Saara Autio Eija Helisten, Raili Varanka, Outi Mustonen, Sari Ylisirniö, Erkki Lehto, Helena Haapsaari, Pirkko Mäkelä, Aila Laatikainen ja Saara Autio Jaana Ronkainen, Tarja Vuorela ja Saara Autio Birgitta Ojala, Hanna Suutari, Elsi Taivalkoski, Heli Räisänen ja Saara Autio Tarja Vuorela, Anu Määttä, Eeva Raunio, Jaana Ronkainen, Anja Niemi, Sinikka Määttä, Marina Lohilahti ja Saara Autio Heidi Kokko-Martiskainen ja Saara Autio Hilppa Lampila, Satu Koski ja Saara Autio 4 Tarkemmin liitteessä 1. 8

9 puhelinneuvottelu Kuusamo-Oulu klo puhelin-neuvottelu Oulu-Taivalkoski klo Kuusamo klo Taivalkoski klo Kuusamo klo Kuusamo klo Posio klo Kuusamo klo puhelinneuvottelu Kuusamo-Oulu klo Kuusamo Taivalkoski Suunnittelukokous Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kehittämisestä Suunnittelukokous Taivalkosken pienryhmäpedagogiikan kehittämisestä, konsultoinnista ja opiskelijoiden osallistumisesta kehittämistyöhön Varhaiskasvatussuunnitelman kehittäjäryhmän kokous Päivähoidon kehittäjäryhmän kehittämistyön käynnistäminen sekä tavoitteista ja työskentelystä sopiminen Moniammatillista kehittäjäryhmää suunnitteleva kokous lastensuojelun edustajien kanssa Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen kehittäjäryhmän kokoonpanosta, kehittämistavoitteista ja työskentelystä sopiminen Lastensuojelun, varhaiskasvatuksen ja neuvolan kehittäjäryhmän kokous Varhaiskasvatussuunnitelman kehittäjäryhmän kokous Varhaiskasvatussuunnitelmatyön konsultointia suunnitteleva kokous Varhaiskasvatussuunnitelman kehittäjäryhmän kokous Päivähoidon kehittäjäryhmän kokous Aini Naumanen, Aira Vähärautio ja Saara Autio Hanna Suutari, Satu Karjalainen, Aira Vähärautio, Leena Mikkola, Riikka Muotio ja Saara Autio Tarja Vuorela, Anu Määttä, Eeva Raunio, Jaana Ronkainen, Anja Niemi, Marina Lohilahti ja Saara Autio Hanna Suutari, Hanna Uusitalo, Sirkka Uusitalo, Ulla Väisänen, Saara Autio ja puhelinyhteydellä Aira Vähärautio Aini Naumanen, Heidi Kokko-Martiskainen, Mirva Martin, Piia Pietilä, Irma Ahonen, Erja Noponen, Aira Vähärautio ja Saara Autio Aini Naumanen, Heidi Kokko-Martiskainen, Mirva Martin, Riitta Saapunki, Soile Suorajärvi ja Saara Autio Eija Helisten, Raili Varanka, Outi Mustonen, Aila Laatikainen, Sari Ylisirniö, Lea Lahtela, Helena Haapsaari, Leena Ruokamo, Anna Sironen ja Saara Autio Anu Määttä, Jaana Ronkainen, Tarja Vuorela, Marina Lohilahti, Hannele Åkerlund, Sinikka Määttä ja Saara Autio Anu Määttä, Paula Loukkola ja Saara Autio Anu Määttä, Jaana Ronkainen, Tarja Vuorela, Marina Lohilahti, Anja Niemi, Päivi Ronkainen, Sinikka Määttä, Saara Autio ja videoyhteydellä Paula Loukkola / Oulun yliopisto Hanna Suutari, Sirkka Uusitalo, Ulla Väisänen, Hanna Uusitalo ja Saara Autio Taulukko 2. Kehittäjäryhmien työskentely Kallion ja Selänteen kehittämisalueilla Aika ja paikka Sisältö Osallistujat Alavieska/Kallio Työjärjestyksestä sopiminen vanhempainiltaa varten Koulun rehtori, esiopettajia, päivähoidon edustaja, neuvolan terveydenhoitaja, Kirsi Anttila ACP yhteys Käytännön asioista sopiminen liittyen Sari Suhonen, Aira Vähärautio, Kirsi Anttila Oulu-Ylivieska/Kallio kehittäjämentoritoimintaan Kajaani Selänteen perhekeskustiimin kanssa käytiin tutustumassa Kainuun perhekeskusmalliin Minna Hattunen, Niina Yliniitty, Heleena Talala, Pirkko Säily, Tuula Lohvansuu, Marja-Leena Lehtomäki, Kirsi Anttila, ACP yhteys Oulu- Haapajärvi/Selänne Ylivieska/Kallio Ylivieska Alavieska/Kallio Haapajärvi/Selänne Suunniteltiin kehittämisyksikön mahdollisuutta Satakielen päiväkotiin Laajan 4- vuotistarkastuksen mallintaminen process guide ohjelmalle VAVU tiimin kokoontuminen Vanhempain ilta esiopetukseen siirtyvien lasten vanhemmille Perhekeskustiimin kokous Anu Sippola, Kirsi Anttila, Aira Vähärautio Sari Suhonen, Ulla-Maija Miettilä, Marja Ranta-Nilkku, Sirpa Hannula, Minna Mällinen, Pirjo Jääskelä, Kirsi Anttila Katja Kosonen, Maricka Slöör-Pylväs, Pirkko Säily, Kirsi Anttila 42 henkilöä, vanhempia ja työntekijöitä Heleena Talala, Kirsi Anttila,Sirpa Lipponen, Marja- Leena Lehtomäki, Kaija Tiirola, Tuula Lohvansuu, Pirkko Säily, Minna Hattunen 9

10 ACP yhteys Oulu- Nivala/Kallio ACP yhteys Oulu- Haapajärvi/Selänne Ylivieska/Kallio ACP yhteys Oulu- Ylivieska/Kallio Haapajärvi/Selänne Sievi/Kallio Haapajärvi/Selänne Nivala/Kallio Pyhäjärvi/Selänne Haapajärvi/Selänne Ylivieska/Kallio Haapajärvi/Selänne Pienryhmätoiminnan kartoittamista Kallion päivähoidossa Kehittämisyksikön ja pienryhmätoiminnan mahdollisuuden suunnittelua Perhekeskustiimin kokous Kehittäjämentorikoulutuksen sisällöstä yhteistyöpalaveri Kehittämissuunnitelmaa valmisteleva työkokous Tukea vertaisille mallin esittely ja työryhmän käynnistäminen Perhekeskustiimin kokous Peltopuiston pk:n (kehittämisyksikön) aloituspalaveri Tukea vertaisille mallin jatkosuunnittelua Satakielen pk:n (kehittämisyksikön) aloituspalaveri kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa sisällöllinen palaveri hankkeesta Perhekeskustiimin kokous, Arja Veijolan ja Hilkka Honkasen puheenvuoro ACP yhteydellä Sari Suhonen, Aira Vähärautio, Kirsi Anttila Anu Sippola, Kirsi Anttila, Aira Vähärautio (13 14) Sirpa Hannula, Ulla-Maija Miettilä, Marja Ranta- Nilkku, Pirjo Matikainen, Pirkko Säily, Helena Mäkelä, Tuovi Takkunen, Kaija Jokela, Leena Iisakkila, Pirjo Jääskelä, Kirsi Anttila Eila Estola, Aira Vähärautio, Marja Ranta-Nilkku, Ulla- Maija Miettilä, Sari Suhonen, Kirsi Anttila Heleena Talala, Minna Hattunen, Anu Sippola, Aira Vähärautio, Kirsi Anttila Pirkko Säily, Helena Mäkelä, Piia Kallio, Maritta Heikkilä, Kirsi Anttila Pirkko Säily, Minna Hattunen, Heleena Talala, Sirpa Lipponen, Marja-Leena Lehtomäki ja Tuula Lohvansuu, Kirsi Anttila Aira Vähärautio, Kirsi Anttila, Helena Laitila, Sari Suhonen, työntekijöitä 6 Marja-Leena Lehtomäki, Eeva Aulakoski, Riitta Hyvölä, Minna Heinonan, Anna Liimatainen, Anneli Tiainen, Jaana Ranto, Outi Kärkkäinen, Kirsi Anttila, sairaanhoitaja opiskelija, Kirsi Anttila, Anu Sippola, päiväkodin henkilökuntaa (20) Kirsi Anttila, Heljä Lumiaho Heleena Talala, Kirsi Anttila, Sirpa Lipponen, Marja- Leena Lehtomäki, Kaija Tiirola, Tuula Lohvansuu, opiskelija, Anu Sippola, Pirkko Säily 2.2 Moniammatilliset kehittämistiimit Kaikille kehittämisalueille on muodostettu moniammatilliset kehittämistiimit Lapsen hyvä arkihankkeen ensimmäisen hankevaiheen kehittämistiimien kokoonpanojen pohjalta. Moniammatillisten kehittämistiimien kokoonpanot löytyvät hankkeen nettisivuilta: Kallio - Selänne - ja Koillismaa - Moniammatilliset kehittämistiimit ovat kokoontuneet raportointijaksolla taulukon 3. mukaisesti. Taulukko 3. Moniammatillisten kehittämistiimien kokoontuminen Aika ja paikka Sisältö Osallistujat Posio/Koillismaa Kehittämistyön käynnistyminen alueilla, Oulun yliopiston opettajan Kristine Fromin esitys ja kehittämissuunnitelman työstäminen Aini Naumanen, Anu Määttä, Elsa Koivuranta, Eija Helisten, Aila Laatikainen, Helena Haapsaari, Liisa Kalliainen, Hanna Suutari, Birgitta Ojala, Aira Vähärautio, Saara Autio ja videoneuvotteluyhteydellä Oulun yliopistolta Kristine From ja Riikka Muotio 10

11 Ylivieska/Kallio Haapajärvi/ Selänne Oamk:n Arja Veijolan esitys, Oulun yliopiston opettajan Kristine Fromin esitys, kehittämissuunnitelman läpikäynti, kehittämisen käynnistyminen alueella Oulun Yliopiston Kristine Fromin esitys, kehittämisen käynnistyminen alueella kehittämissuunnitelman hyväksyminen Pirjo Matikainen, Marja Ranta-Nilkku, Ulla- Maija Miettilä, Sari Suhonen, Pirjo Jääskelä, Kaija Jokela, Helena Mäkelä, Sirpa Hannula, Marjut Parhiala, Pirkko Säily (MLL), Aira Vähärautio, Kirsi Anttila Heleena Talala, Elina Nevanoja, Marja-Leena Lehtomäki, Tuula Lohvansuu, Anu Sippola, Hannele Katajisto, Pirkko Säily (MLL), Kaija Tiirola (ev.lut.srk) Aira Vähärautio, Kirsi Anttila 2.3 Ajankohtaisfoorumit Seurantajakson aikana kehittämisalueilla on toteutunut taulukon 4. mukaiset ajankohtaisfoorumit. Lisäksi Lapsen hyvä arki 2-hanke on ollut suunnittelemassa VIII Pohjoista Varhaiskasvatuspäivää ( ) teemalla Lapsuuden valoja ja varjoja Oulun yliopiston, Oulun kaupungin ja MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirijärjestön ja ESKO/Voimaperhehankkeen muodostaman yhteistyöverkoston kanssa. Päivä toteutetaan Oulussa. Taulukko 4. Ajankohtaisfoorumit Aika ja paikka Sisältö Osallistujat Taivalkoski Koillismaan ajankohtaisfoorumi, teemana 56 osallistujaa varhaista tukea lapsille ja perheille yhteistyön keinoin. Luennoitsijoina Arja Veijola TtT. ja Arja Honkakoski YTL Pyhäjärvi/Selänne Perhekeskuksen rakentuminen, luennoitsijoina TtT Arja Veijola ja TtT Hilkka Honkanen 112 osallistujaa 2.4 Koulutus- ja konsultaatio Kehittämistyö perustuu tuetun prosessikehittämisen malliin, jonka mukaisesti kehittämistyö etenee koulutuksen ja konsultaation ohjaamana. Seurantajakson aikana on suunniteltu kaikkiin keskittämisen prosesseihin liittyviä koulutus- ja konsultaatioprosesseja. Näistä osa on myös käynnistynyt kevään aikana. Syksyn toimintakaudella pyritään käynnistämään loputkin kehittämisen tukiprosessit. Seurantajakson aikana toteutuneet koulutus- ja konsultaatioprosessit on koottu taulukkoon 5. Taulukko 5. Koulutus- ja konsultaatioprosessit Aika ja paikka Sisältö Osallistujat Alavieska/Kallio Vanhempainiltaan luento esiopetukseen 42 osallistujaa siirtymisestä, Hannele Karikoski Ylivieska Kallio/Selänne Kehittäjämentorikoulutus 5, Kouluttajana Eila Estola, Oulun Yliopisto Graduntekijä Maria Myllymäki Ulla-Maija Miettilä, Kristiina Korpi, Päivi Vähäkangas, Helena Laitila, Sari Suhonen, Marja-Leena Lehtomäki, Eeva Aulakoski, Kirsi Anttila ( ) Taivalkoski Yhdessä tutkimassa 19 osallistujaa, päivähoidon henkilöstöä, 5 Koulutuskokonaisuuden hankinnasta on tehty viranhaltijapäätös. 11

12 videoyhteys Kuusamo-Oulu pienryhmätyöskentelyn koulutus Taivalkosken päivähoidon henkilöstölle, Oulun yliopiston opettaja Satu karjalainen Paula Loukkolan konsultaatio varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön varhaiskasvatuksen opiskelijoita Oulun yliopistolta ja Saara Autio Anu Määttä, Jaana Ronkainen, Tarja Vuorela, Marina Lohilahti, Anja Niemi, Päivi Ronkainen, Sinikka Määttä, Saara Autio ja videoyhteydellä Paula Loukkola 2.5 Yhteistyö tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa Yhteistyö tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa organisoituu alueellisen kehittäjäverkoston kautta. Seurantajakson aikana Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijat (viisi opiskelijaa) ovat osallistuneet hanketyöhön osana Varhaiskasvatuksen kehittäminen ja laatuopintojaksoa. Heidän työpanoksensa on kohdistunut kehittämispäiväkotien toiminnan käynnistämiseen ja lähtötilanteen kartoituksiin sekä niihin liittyvään tiedontuotantoon. Tehdyt kartoitukset ovat palvelleet kehittämispäiväkotien toiminnan lähtötilanteen arviointia ja kehittämistyön suunnittelua. Taulukoihin 6. ja 7. on koottu opinnäyteyhteistyöhön liittyvät palaverit sekä hanke-esittelyt. Taulukko 6. Opinnäyteyhteistyö Aika ja paikka Sisältö Osallistujat Ylivieska Diakonian ammattikorkeakoulun Diak Opiskelijat, Kirsi Anttila, Aira Vähärautio Pohjoisen opiskelijoiden opinnäytetyön suunnittelua ACP yhteys Oulu- Pyhäjärvi Diakonian ammattikorkeakoulun Diak Pohjoisen opiskelijoiden opinnäytetyön suunnittelua Opiskelijat, Kirsi Anttila, Aira Vähärautio ja Marja-Leena Lehtomäki Oulu Yhteistyöpalaveri liittyen projektiopintojen suorittamiseen hankkeessa Ylivieska Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön opiskelijan opinnäytetyön suunnittelua puhelinneuvottelu Projektiopintojen suunnittelua Oulu-Taivalkoski Ylivieska Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön opiskelijan opinnäytetyön suunnittelua ACP yhteys Oulu- Ylivieska klo ACP yhteys Oulu-Ylivieska ACP yhteys Nivala/Oulu Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijoiden projektiopintojen suunnittelua Oulun yliopiston kasvatustieteen progradu-tutkielman yhteistyön suunnittelua Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijoiden projektiopintojen ja kehittämispäiväkotien yhteistyön suunnittelua Ylivieska Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön opiskelijoiden opinnäytetyön suunnittelua Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijat, Aira Vähärautio ja Saara Autio Kirsi Anttila ja opiskelija Hanna Suutari, Satu Karjalainen, Aira Vähärautio ja Oulun yliopiston varhaiskasvatusopiskelijat Opiskelija, Kirsi Anttila ja Kirsi Herranen- Somero Opiskelijat, Kirsi Anttila, Aira Vähärautio Opiskelija, Kirsi Anttila, Aira Vähärautio Opiskelijat, Kirsi Anttila, Aira Vähärautio Opiskelijat, Kirsi Anttila 12

13 Taulukko 7. Hanke-esittelyt Aika ja paikka Sisältö Osallistujat Opinnäyteyhteistyö Centria Kirsi Anttila ja Kirsi Herranen-Somero Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön lehtorin kanssa klo Oamk:n Hanke-esittely Aira Vähärautio ja 15 opettajaa kehittämistiimi, Oulu Hankeen esittely opiskelijoille Kirsi Anttila ja opiskelijoita Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö Oamk:n Oulaisten Opinnäyteyhteistyö lehtorin kanssa Kirsi Anttila ja Merja Männistö yksikkö Hankeen esittely opiskelijoille Kirsi Anttila ja opiskelijoita Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö klo Oulun Hanke-esittely Aira Vähärautio ja 8 opettajaa ammattiopisto, Kontinkangas klo Oulu Hanke-esittely Kaste-ohjelman kuulemistilaisuudessa (aulaesittely) Aira Vähärautio 2.6 Muu verkostoyhteistyö Lapsen hyvä arki 2 hankkeen työntekijät ovat osallistuneet seuraavien verkostojen kokouksiin ja yhteistyötahojen tilaisuuksiin: VIII Pohjoisen Varhaiskasvatuspäivän suunnitteluryhmän kokoukset ja Aira Vähärautio Nuppu hankkeen Lasten ja nuorten osallisuus asioissaan seminaari Kokkolassa Kirsi Anttila Lastensuojeluseminaari Kärsämäellä Kirsi Anttila Poske-päivät Oulussa Kirsi Anttila ja Aira Vähärautio Kaste-ohjelman Oulun kuulemiskierros Aira Vähärautio PaKaste hankekokonaisuuden Verkostot vuoropuhelussa seminaari Rovaniemellä Kirsi Anttila Yhteistyöpalaveri SaKaste-hankkeen työntekijöiden kanssa etäyhteyksin Kirsi Anttila ja Sari Suhonen Ylivieska/Kallio ja Oulun yliopisto Aira Vähärautio ja Paula Loukkola Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi Oulussa Kirsi Anttila PaKaste II-työkokoukset 6.2., 27.2., ja Aira Vähärautio 3 Selvitys henkilöstön sekä koulutus- ja asiantuntijapalveluiden käytöstä Hankkeen kokoaikaisina työntekijöinä ovat työskennelleet projektipäällikkö Aira Vähärautio ( ) ja kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila ( ). Osaaikaisena (50 %) kehittämiskoordinaattorina on työskennellyt Saara Autio ( ). 13

14 Näiden lisäksi hankkeen koulutuksiin liittyen on kustannuksia aiheutunut luento- ja muista palkkioista seuraavasti: Hannele Karikoski (Esiopetuksen tiedonsiirtoprosessi sivukulut) Eila Estola (Kehittäjämentorikoulutus sivukulut) Paula Loukkola (Kuusamon Vasuprosessi, SaKaste-yhteistyö) Satu karjalainen (Taivalkosken varhaiskasvatuksen kehittämistyö 248,80 + sivukulut) Arja Veijola (Koillismaan ajankohtaisfoorumi sivukulut) Elina Kattilakoski (Koillismaan Vasu-työ, sivukulut) 4 Tiedottaminen, verkkoympäristöt ja julkaisutoiminta Posken Lapin yksikön ja PaKaste-yhteistyön kautta olemme saaneet asiantuntijapalveluna Maarit Pirttijärven työpanosta hankkeemme nettisivujen tekemiseen. Sivut on saatu päivitettyä ja niiden avulla raportoidaan hanketyön etenemistä sekä informoidaan hankkeen järjestämistä tilaisuuksista. Sivustolle on perustettu materiaalipankki, jonne kootaan kehittämistyön tuloksia ja levitettävää materiaalia sekä tilaisuuksien aineistoja. Valmiiden opinnäytetöiden osioon on koottu hankkeesta valmistuneita tutkielmia ja muita selvityksiä. Tällä hetkellä valmistuneita töitä on 16. Lapsen hyvä arki 2-hankkeesta on valmistunut sekä esite että posteri. Niiden avulla on jaettu hankeinformaatiota kaikilla kehittämisalueilla ja eri tilaisuuksissa. 14

15 Liite 1. Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisprosessit Koillismaa Prosessi Sisältö ja tavoitteet Toteutus ja vastuutaho Kehittämisen tuki Arviointi Juurtuminen ja leviäminen Kuusamo Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyökäytäntöjen kehittäminen ja mallintaminen Moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen kehittäminen ja varhaisen tuen prosessien mallintaminen varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun rajapinnalla. Moniammatillinen ja monitoimijainen kehittäjäryhmä. ProcessGuide-mallinnus. Kehittämiskoordinaattori. Kartoitus Koulutus ja konsultaatio. Osana ProcessGuidemallinnusta. Ajankohtaifoorumit, vertaisverkostot, kehittäjämentori-toiminta. Posio Taivalkoski Varhaiskasvatussuunnitelmatyön jatkaminen ja syventäminen Varhaiskasvatuksen pedagogiikka ja johtaminen - kehittämispäiväkoti Varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja neuvolan yhteistyökäytäntöjen kehittäminen Moniammatillisen Huolitiimin toiminnan kehittäminen Päivähoidon pedagoginen kehittäminen omahoitajatyötapa ja pienryhmätyöskentely Syventää varhaiskasvatussuunnitelmatyötä muokkaamalla ja päivittämällä Vasuasiakirjoja ja vasuprosesseja. Muodostetaan yhteinen kasvatusnäkemys päiväkodin toiminnan perustaksi. Kehitetään yksikkökohtaista, ryhmäkohtaista ja lapsikohtaista Vasu-työskentelyä. Otetaan käyttöön moniammatillisen työskentelyn osaamista päiväkodin sisäisessä toiminnassa sekä varhaisen tuen yhteistyökäytännöissä. Kehitetään omahoitaja työtapaa ja pienryhmäpedagogiikkaa sekä pedagogista johtajuutta. Syvennetään kasvatuskumppanuuden periaatteiden toteutumista koko yksikön toiminnassa. Moniammatillisen kumppanuuden ja yhteistyökäytäntöjen kehittäminen sekä varhaisen tuen yhteistyöprosessien mallintaminen varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja neuvolatyön rajapinnalla. Moniammatillisen kumppanuuden ja yhteistyökäytäntöjen kehittäminen sekä varhaisen tuen yhteistyöprosessien mallintaminen Huolitiimissä selkiyttämällä tiimin työskentelyä ja toimintatapoja Hankeen aikana kehitetään ryhmäperhepäivähoitoon soveltuvaa pienryhmäpedagogista malli ja omahoitajatyötapaa, joka otetaan käyttöön Taivalkosken päivähoidossa ja kirjataan osaksi Vasu-asiakirjoja. Kehittäjäryhmä ja kehittämiskoordinaattori. Toteutus tapahtuu tiiviissä yhteistyössä päiväkodin johtajan, henkilöstön, hanketyöntekijöiden sekä kehittämisprosessin kouluttajien ja konsulttien kesken. Prosessia varten perustetaan kehittämisen vastuutiimi. Muodostetaan moniammatillinen kehittäjäryhmä varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja neuvolan työntekijöistä sekä asiakkaista. Kehittäjäryhmä vastaa prosessin etenemisestä yhdessä kehittämiskoordinaattorin kanssa. Huolitiimi kehittää omaa toimintaansa yhteistyössä kehittämiskoordinaattorin kanssa. Vuororyhmis Vekkuli toimii kehittämisyksikkönä, jossa kehitetään Taivalkosken päivähoitoon soveltuvaa pienryhmäpedagogista mallia ja omahoitajatyötapaa. Prosessin etenemisestä vastaavat Vuororyhmis Vekkulin työntekijät ja päivähoidon ohjaaja yhteistyössä hanketyöntekijöiden kanssa. Konsultaatiota. Koulutus- ja konsultaatio. Kartoitus Konsultatiivinen tuki prosessille. Kartoitus Konsultatiivinen tuki prosessille. Koulutus ja konsultaatio. Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijoiden työskentely (kevät 2012 ja kevät 2013). Hanketyöntekijöiden työpanos. Prosessiarviointia. Työntekijä ja asiakaspalaute. Prosessi- ja itsearviointia. Osana Lapsen hyvä arki 2- hankkeen loppuarviointia. Osana ProcessGuidemallinnusta. Prosessiarviointia ja itsearviointia. Prosessiarviointia ja itsearviointia. Asiakaspalautteet (kevät 2013). Osana Lapsen hyvä arki 2- hankkeen loppuarviointia. Vertaisverkostot, kehittäjämentoritoiminta, pedagogiset kahvilat. Vertaisverkostot ja kehittäjämentoritoiminta. Vasu-työskentely. Ajankohtaisfoorumit ja vertaisverkostot (paikkakuntakohtaista sekä ylikunnallista) Ajankohtaisfoorumit ja vertaisverkostot (paikkakuntakohtaista sekä ylikunnallista). Vasutyöskentely. Ajankohtaisfoorumit. Vertaisverkostot. Kehittäjämentoritoiminta. 15

16 Kallio Prosessi Sisältö ja tavoitteet Toteutus ja vastuutaho Kehittämisen tuki Arviointi Juurtuminen ja leviäminen Esiopetuksen siirtymävaihe ja tiedonsiirron malli Varhaiskasvatuksen pedagogiikka Arjen käytäntöjen opas Varhaiskasvatuksen pedagogiikka kehittämispäiväkoti Laajan 4- vuotisterveystarkastuksen yhteistyöprosessin mallinnus Varhainen tuki perheille ja Tukea vertaisille -toimintamalli Luodaan Kallion peruskuntien käyttöön esiopetukseen siirtymiseen liittyvä tiedonsiirron malli (Sievin pilotti) moniammatillisena monitoimijaisena prosessina yhteistyössä perheiden kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelmatyötä viedään työyksikkötasolle kehittämällä ja syventämällä varhaiskasvatuksen pedagogisia prosesseja ottamalla käyttöön Arjen käytäntöjen opas kaikissa Kallion päivähoidon yksiköissä kehittäjämentoritoiminnan avulla. Kehitetään pienryhmäpedagogiikkaa ja omahoitajatyötapaa sekä luodaan pedagogisen työskentelyn malleja Kallion päiväkotien käyttöön. Syvennetään kasvatuskumppanuutta ja tuetaan lapsen varhaisia kiintymyssuhteita sekä päivähoidon aloittamisen prosessia Selkiytetään laajaan 4-vuotisterveystarkastukseen liittyviä moniammatillisia yhteistyökäytäntöjä (päivähoito, neuvola ja erityinen tuki) ja laaditaan Kallion käyttöön soveltuva yhteistyön malli ProcessGuide-ohjelman avulla. Tukea vertaisille varhaisen tuen malli otetaan käyttöön Kallion alueella osana varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän työn moniammatillisia ja monitoimijaisia toimintakäytäntöjä. Perheet saavat matalankynnyksen palvelua ja tukea Kuntakohtaiset moniammatilliset ja monitoimijaiset kehittäjäryhmät vastaavat kehittämisestä. Niihin kutsutaan sivistystoimen esiopettajia, koulujen rehtoreita, Kallion varhaiskasvatuksen päivähoidon edustajia ja esiopettaja, erityislastentarhan-opettajia, neuvolan, sosiaali-toimen, ev.lut.seurakuntien sekä asiakkaiden edustus. Kehittäjämentorit ja heidän eri päivähoidon yksiköistä muodostettavat mentoriryhmänsä yhteistyössä Kallion päivähoidon vastaavien kanssa. Hanketyöntekijät koordinoivat yhteistyöprosessia. Kehittämispäiväkoti Peltopuisto Nivalassa vastaa pedagogiikan kehittämisestä yhteistyössä päivähoidon palvelupäällikön, päiväkodin johtajan, konsulttien ja hanketyöntekijöiden kanssa. Kallion prosessin mallinnuksesta ja käyttöönotosta vastaa suunnitteluryhmä, joka koostuu neuvolan ja varhaiskasvatuksen esimiehistä, erityistyöntekijöistä ja hankkeen kehittämiskoordinaattorista. Mallin sovelluksen tekemisestä vastaa Sievissä perhekeskusosaajakoulutuksen opintoihin kuuluvanan osana MLL:n vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Pirkko Säily. Monitoimijaisessa Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tuotettu materiaali (ProcessGuide) on kaikkien käytössä. Konsultatiivinen tuki. Kehittämiskoordinaattorin työpanos. Kehittäjämentorikoulutus ja konsultaatio - kevät ja syksy 2012 (Eila Estola, Oulun yliopisto) mahdollisesti uusi koulutusryhmä myös Koulutus ja konsultaatio. Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijoiden työskentely (kevät 2012 ja kevät 2013). Koillismaan pilotin ProcessGuidemallinnus. Muissa hankkeissa tehdyt vastaavat mallinnukset (esim. Tukeva 2). Kehittäjämentoreiden antama tuki. Opiskelijoiden työpanos toiminnan käytännön toteutuksessa. Prosessiarviointia osana ProcessGuidemallinnustyötä ja hankkeen loppuarviointia Prosessi- ja itsearviointia. Oulun yliopiston kasvatustieteen pro gradun tekijä Maria Myllymäki on mukana koko prosessin ajan tutkien kehittäjämentoritoiminnasta saatavia kokemuksia. Tietoa käytetään kehittäjämentoritoiminnan kehittämisessä. Prosessiarviointia ja itsearviointia. Osana ProcessGuidemallinnustyötä ja hankkeen loppuarviointia Prosessiarviointia ja itsearviointia. Osana ProcessGuidemallinnustyötä ja hankkeen loppuarviointia Ajankohtaisfoorumit. Kuntakohtaiset kehittäjäryhmät ja vertaisverkostot. Ajankohtaisfoorumit. Vasutyöskentely. Kehittäjämentoreiden vertaisverkostosta muodostuu alueelle pysyvä kehittämisen rakenne. Ajankohtaisfoorumit. Arjen käytäntöjen opas, kehittäjämentoritoiminta ja vertaisverkostot. Alueelle jää käyttöön ProcessGuide mallinnus, jota voidaan päivittää tarpeen mukaan virkamiestyönä. Malli vakiintuu perheiden varhaisen tuen työkäytäntöjen osaksi Kalliossa käynnistyvässä perhekeskuksen toiminnassa. Alueelle jää käyttöön ProcessGuide mallinnus, jota 16

17 arjessa jaksamiseen ja vanhemmuuteen. Lapsiperhepalveluiden moiammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö sekä kasvatuskumppanuus vahvistuvat ja saavat vakiintuneita muotoja osana käynnistyvää perhekeskustoimintaa. Selänne Perhekeskustoiminta Luodaan Selänteen alueelle perhekeskuksen toiminatasuunnitelma ja toteutusmalli sekä käynnistetään toiminta moniammatillisessa ja monitoimijaisessa yhteistyössä. Syvennetään moniammatillista ja monitoimijaista yhteistyötä Selänteen lapsiperhepalveluissa sekä kehitetään varhaisen yhteistyön käytäntöjä varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun sekä muiden toimijoiden (järjestöt ja ev.lut.seurakunnat). Esiopetuksen siirtymävaihe ja tiedonsiirron malli Varhaiskasvatuksen pedagogiikka pienryhmätoiminnan kehittäminen Kasvatuskumppanuus Luodaan Selänteen peruskuntien käyttöön esiopetukseen siirtymiseen liittyvä tiedonsiirron malli (Sievin pilotti) moniammatillisena monitoimijaisena prosessina yhteistyössä perheiden kanssa. Tuetaan lasten sosioemotionaalista kehitystä ja vahvistetaan varhaista tukea kehittämällä päiväkotityöskentelyyn soveltuvia varhaiskasvatuksen pienryhmäpedagogisia menetelmiä. Luodaan pedagogisen työskentelyn malleja, joita voidaan ottaa käyttöön kaikissa Selänteen päivähoidon yksiköissä. Levitetään kasvatuskumppanuusajattelua koulutusten avulla päivähoidon lisäksi neuvolatyöhön, perhetyöhön ja sivistystoimeen. Välitetään kasvatuskumppanuuden moniammaitillista osaamista myös muille kehittämisalueille vertaisverkoston tapaamisissa. kehittäjäryhmässä on mukana päivähoidon, neuvolan, perhetyön, lastensuojelun, seurakunnan diakonia- ja lapsityön sekä eri järjestöjen työntekijöitä ja asiakkaita. Kehittämiskoordinaattorin työpanos. Selänteen moniammatillinen ja monitoimijainen perhekeskustyöryhmä vastaa prosessin etenemisestä ja tulostavoitteiden saavuttamisesta. Kehittämiskoordinaattori toimii perhekeskuksen toimintasuunnitelman ja toteutusmallin kirjaajana sekä toiminnan sisällöllisen suunnittelun tukena. Kuntakohtaiset moniammatilliset ja monitoimijaiset kehittäjäryhmät vastaavat kehittämisestä. Niihin kutsutaan sivistystoimen esiopettajia, koulujen rehtoreita, Selänteen varhaiskasvatuksen päivähoidon edustajia ja esiopettaja, erityistyöntekijöitä, neuvolan, sosiaalitoimen, ev.lut.seurakuntien sekä asiakkaiden edustus. Kehittämispäiväkoti Satakieli Haapajärvellä vastaa pienryhmäpedagogiikan kehittämisestä yhteistyössä varhaiskasvatuksen johtajan, päiväkodinjohtajan, kouluttajien, konsulttien sekä hanketyöntekijöiden kanssa. Lapsen hyvä arki-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Selänteen alueella koulutetut kasvatuskumppanuuskouluttajat (kaksi kouluttajaparia) virkamiestyönä. Perhekeskusosaajien erikoistumisopintojen ja ylempien amktutkintojen opiskelijoiden osallistuminen tiedontuotantoon (Arja Veijola ja Hilkka Honkanen Oamk). Kehittämiskoordinaattorin työpanos. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tuotettu materiaali (ProcessGuide) on kaikkien käytössä. Konsultatiivinen tuki. Kehittämiskoordinaattorin työpanos. Kontekstianalyysi ja lähtötilanteen kartoitus (Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijat ja kehittämiskoordinaattori). Koulutus ja konsultaatio. Kasvatuskumppanuus kouluttajat jatkavat kouluttamistaan. Aiheesta tehdyt opinnäytetyöt ovat tukena ensimmäisestä hankevaiheesta. Verkostoyhteistyö voidaan päivittää tarpeen mukaan. Osana hankkeen loppuarviointia Prosessiarviointia osana ProcessGuidemallinnustyötä ja hankkeen loppuarviointia Prosessiarviointia ja itsearviointia. Hankkeen loppuarviointi Prosessiarviointia ja itsearviointia. Ajankohtaisfoorumit. Virkamiesvastuu. Ajankohtaisfoorumit. Kuntakohtaiset kehittäjäryhmät ja vertaisverkostot. Ajankohtaisfoorumit. Varhaiskasvatussuunnitelmat (kuntayhtymän, yksiköiden ja ryhmien Vasut). Kehittäjämentoritoiminta. Virkamiestyönä kasvatuskumppanuuskouluttajien toimesta. Vertaisverkostot. Peruskoulutusvaiheen jälkeen käynnistyvät työmenetelmäohjaukset. 17