INNONAUTA KOULUTUS-HANKKEEN OPINTOMATKA TANSKAAN JA ETELÄ-RUOTSIIN

Transkriptio

1 INNONAUTA KOULUTUS-HANKKEEN OPINTOMATKA TANSKAAN JA ETELÄ-RUOTSIIN

2 Tanskan lihantuotanto lyhyesti, lyhennelmä neuvoja Per Splethin esityksestä Tanskassa on tällä hetkellä noin emolehmää jakautuneena tilalle. Tanskan emolehmätilojen keskiluku onkin vain 12. Alhainen pääluku selittyy sillä, että useat Tanskalaiset käyvät maatilan ulkopuolella töissä ja tuotanto jalostuksineen on isäntäväen harrastus. Maasta löytyy vain muutamia yli 100 emon tiloja, joista saatu tulos elättää tuottajan. Vuonna 2009 Tanskassa oli Limousine emoa, Simmental- ja Hereford emoa. Charolaisia on alle yksilöä, Anguksia 2 500, Highlandejä Tanskan lainsäädäntö sallii Hihglandien, Calowayn, Anguksien ja Herefordien pidon ulkona ilman katosta, muille suoja on pakollinen. Tanskan neuvontajärjestön edustaja Per Spleth kertoo, että tanskassa ollaan irrottautumassa tuotantoon sidotuista tuista. Tällä hetkellä teuraspalkkio on 1000 DKK (n. 130 ), ensi vuonna se pienenee 400 DKK:n ja kahden vuoden päästä sitä ei makseta enää ollenkaan. Emolehmäpalkkioita ei ole saatu Tanskassa enää vuoden 2005 jälkeen ollenkaan. Tanskassa teurastetaan vuosittain noin sonnia, joista 70% on holstein maitorotuisia. Teurassonneista on 15% jersey rotuisia, jotka teurastetaan jo vasikkana erittäin huonon lihantuotannon vuoksi. Loput 15% ovat tanskan punaisia ym. muita rotuja. Teurassonneista kpl teurastetaan on 10 kuukauden iässä ja ne myydään herkkuna Tanskan vasikanliha brändin alla kotimaahan. Vasikoita myydään myös Hollantiin kasvatukseen, mikäli tuotantokustannukset ovat Hollannissa Tanskaa edullisemmat. Viime vuonna Hollantiin lähti vasikkaa. Loput noin vasikkaa kasvatetaan loppukasvattamoissa noin vuoden ikäisiksi ( kg lihasaanti). Loppukasvattamojen koot vaihtelevat runsaasti, pienemmillä noin 400 paikan kasvattamoilla erikoistutaan usein vasikanlihan tuotantoon, kuitenkin myös yli paikan kasvattamojakin maasta löytyy, kertoo Per Spleth. Tanskassa maidontuottaja kasvattaa erittäin harvoin sonnit itse. Lihantuotannossa tanskassa käytetään Per Splethin mukaan maissin, viljan, rapsin ja oljen seosta. Myös nurmirehua syötetään, mutta vain noin 10% ruokinnasta. Eri komponentteja vaihdellaan markkinoiden mukaan, tällä hetkellä suositaan maissivaltaista ruokintaa, viljan ollessa kallista. Tanskassa lihantuotannon omavaraisuusaste on 85-90%. Sitä tuodaan nykyisin maahan enimmäkseen Saksasta, vähemmin Brasiliasta ja Argentiinasta, koska hinnat ovat siellä nousseet.

3 Tulevaisuuden tavoitteeksi Per Spleth nimeää erikoistuneen loppukasvatuksen sekä eläinaineksen parantamisen. Haasteena ovat alenevat tuet ja kustannusten nousu, joita ei saada ulosmitattua lihan hinnassa. Vaikeat hetket ovat keskikokoisilla tiloilla, joiden pitäisi investoida saadakseen toiminnan kannattavaksi. Emolehmätuotanto-tietoa Ruotsista (Lähde: Nötkött lehti 6/2009) Nautoja on Ruotsissa vuonna 2009 heidän maatalousministeriön mukaan yksilöä. Määrä on eläintä pienempi kuin viime vuonna. Merkittävin syy on lypsylehmien vähentyminen, mutta nyt on havaittavissa myös lehmien lisääntynyt teurastaminen. Emolehmienkin määrä on siten laskenut. Syitä on monia, yksi on varmasti laitumien tuki- ja sääntömuutokset, jotka ovat merkittävässä roolissa kannattavassa emolehmätuotannossa. Ruotsalaiset hiehonkasvattajat ovat myös päätyneet kasvattamaan hiehojen sijasta sonninsa, koska saavat tällöin sonnipalkkion. Matkaan osallistui 20 naudanlihantuottajaa kuudesta maakunnasta.

4 TILAKÄYNNIT Ensimmäinen vierailukohde oli Lars Mikkelsenin Humlegården - tila Odensessa, Fynin saarella. Isäntä on erikoistunut Aberden Angus ja Limousin - rotujen jalostamiseen jo kymmenen vuoden ajan. Tilan karjaan kuuluu 80 eläintä, joista noin 40 on emoja. Kokoluokka ei elätä, joten isäntä on tilan ulkopuolella täyspäivätyössä. Tilan eläimet ovat puhdasrotuisia ja niiden jalostuksessa keskitytään lihaksikkuuden kehittämiseen, erityisesti ruhon takaosaan. Anguksilla isäntä hakee myös pitkärunkoisuutta. Piirrettä korostetaan myös Limousin - jalostuksessa. Rodun kohdalla isäntä mainitsee myös leveän selkälihaksen. Lisäksi hän pyrkii nupoon Limousin - karjaan, mutta sarvipäisiä sonneja käytetään välillä lihaksikkuuden kasvattamiseen tilan eläinlinjassa. Tilan emot poikivat ympäri vuoden ja tilalla on käytössä myös alkionsiirtotekniikka. Alkioita on tuotu Kanadasta. Tilalla huuhdeltuja alkioita taas myydään pääsääntöisesti Tanskaan ja Norjaan, mutta myös USA:han. Myyntihinta alkioilla on Tilalta myydään myös jalostussonneja, niiden hinta on keskimäärin Markkinointi hoituu tilalla pääsääntöisesti vierailujen kautta. Kuva: Tilan eläimet ovat erittäin rauhallisia ja ne esitellään ryhmälle taluttaen.

5 Eläinten tilat kuivitetaan kahdesti päivässä oljella ja niitä harjataan myös säännöllisesti. Eläimet laiduntavat kuusi kuukautta vuodessa. Ruokintana on tilan oma säilörehu, jossa apilaa ja raiheinää. Lisäksi eläimille syötetään karkearehuna raiheinän olkea, josta siemen puitu. Energiarehuna on sokerileike ja maissi. Kuva: Tilan eläimet hyötyvät kansainvälisestikin arvostetusta tanskan raiheinänsiementuotannosta, ne saavat syödä raiheinän olkia. Isäntä kertoo myös, ettei Danish Crow n teurastamo maksa paljoa lisää liharotuisista eläimistä ja siksi he kehittelevät pientä lihan markkinointiyritystä muutaman muun tilan kanssa. Rosenkær Hereford: Bent ja Anna Sørensenin tilalla on kasvatettu nupoa Hereford karjaa lähes 30 vuoden ajan. Molemmat käyvät töissä muualla ja tilaa hoidetaan vapaa-ajalla. Omaa peltoa tilalla on 16 hehtaaria. Jalostustavoitteena on, että emo pystyy poikimaan omin avuin, myös luonne on tärkeää sekä sopiva lihaksikkuus. Tilalla syntyy noin 20 vasikkaa vuodessa, ympäri vuoden. Tila käyttää jalostuksessa kanadalaisia alkioita, mutta eivät huuhteluta omia lehmiään, koska eläinmäärä ei ole heidän mielestään siihen riittävä. Tilalta myydään sonneja Eurooppaan. Myös Suomeen tilalta on myyty neljä sonnia. Myyntikanavakseen isäntäväki mainitsee näyttelyt sekä nettisivut:

6 Eläinten käytössä oli tilan vanha kivinavetta ja uudemmassa hallissa oli muutamia koottavia karsinoita naudoille, mutta siellä oli myös hevoskarsinat ja rehuvarasto. Kuva: Sonneja totutetaan näyttelyyn seisottamalla niitä kiinni sidottuina muutama tunti. Kuvan sonnien isä on uusiseelantilainen ja emälinja tanskalainen. Etualalla olevan eläin on syntynyt , 200 pv - paino 315 kg.

7 Tanskassa oli poikkeuksellisen luminen talvi. Foulumin tutkimusasema Foulumin tutkimuskohteina ovat naudanlihantuotannon tutkimus, ympäristöasiat ja metaanintuotanto. Tutkimusasemalla on myös lypsylehmiä, Holstein ja Jersey rotuisia. Tutkimusasemalla ei ollut pihvirotuisia eläimiä tällä hetkellä. Tutkimusta tehtiin lypsylehmillä sekä maitorotuisilla vasikoilla, jotka teurastetaan 10 kk iässä, Dansk Kalv brändillä. Tutkimusasemalla ryhmä pääsee tutustumaan loppukasvatusnavettaan, jossa on meneillään ruokintakoe, jossa verrataan maissilla ja ohralla höystetyn olkirehun kasvatuskykyä verrattaessa täysrehuun.

8 Kokeessa jokaisen eläimen syömä rehu mitataan korvatunnisteen ja tutkimukseen kehitettyjen ruokintakaukaloiden avulla. Metaanintuotantoa tutkittaessa, eläin pidetään ilmatiiviissä kammiossa, jossa kaasujen muodostumista voidaan mitata.

9 Tutkimusasemalla kehitetään myös maidontuotantoa ja lypsylehmien ruokintaa. Tutkija Mogens Vestergaard kuivailee maksavauriota, joita esiintyy erityisesti väkirehuvaltaisessa ruokinnassa. Vauriot hidastavat eläimen kasvua ja vaurioituneesta maksasta aiheutuu myös sanktiota teuraskuittiin. Kokeissa he ovat todenneet kuivaheinäannoksen parantavan maksan terveyttä verrattuna oljen syöttöön. Heidän kokeissaan myös maissisäilörehu on vähentänyt maksavaurioiden määrää verrattuna olki - karkearehuruokintaan. Vas. tutkija Mogens Vestergaard ja oikealla neuvoja Per Spleth

10 Aalestrup Avlsstation Siitossonnien kasvatusasema Matkalla tutustumme myös siitossonniensonnien testausasemaan Aalestrupiin, jossa mitataan eläinten kasvupotentiaalia. Tulosten perusteella osalta eläimistä otetaan spermaa, osa siirtyy siitossonneiksi emolehmätiloille ja heikoimmat yksilöt päätyvät teuraaksi. Asemalla ei järjestetä erillistä myyntitilaisuutta sonneista. Aseman omistaa Viking Denmark. Navetta on rakennettu vuonna 1998 ja se oli aluksi umpiseinäinen. Ongelmaa aiheuttivat taudit, kuten hengityselinsairaudet, ja navetan ammoniakkipitoisuus. Rakennuksessa on tehty muutostöitä, ilmastointia on parannettu mm. verhoseinien avulla ja navetta on nyt viileämpi. Eläinten terveys on parantunut sen johdosta huomattavasti ja hengitystiesairauksia on vähemmän. Tällä hetkellä testauksessa on vuosittain yhteensä noin 175 erirotuista sonnia. Sekä jalostusyhtiö Viking Denmark että rotujärjestöt tukevat aseman toimintaa, jotta testaus ei tulisi yksityisille tiloille liian kalliiksi. Jalostajalle sonnin testaus maksaa ruokintakustannukset, testausaika vaihtelee 7,5-12 kk. Uusia sonneja tulee testaukseen 6 viikon välein, sillä Tanskassa emot poikivat ympäri vuoden. Asemalle tulevilta eläimiltä vaaditaan vain negatiivinen salmonellatulos. Aiemmin tautitestaus oli tiukempaa, mutta nyt vaatimuksia on löysätty, jotta toiminnasta ei tulisi liian kallista. Asemalta spermanottoon lähetettävät eläimet testataan sitten monipuolisemmin. Pihaton ulkoseinät ovat avattavat verhoseinät.

11 Asemalla on RIC rehunkulutuksen mittauslaitteet, joka antaa jokaiselle sonnille yksilöllisen rehunkulutuksen. Rehuna käytettiin bellettiä, jossa oli maissia, kauraa, vehnää ja kuivaa heinää. Korsirehuna oli tarjolla kuivaa olkea vapaasti. Kasvatusasemalla on ruokintapöydät ja ruokintalaitteet pihaton molemmilla reunoilla. Karsinoissa käytetään ns. miesportteja, joista on helppo ihmisen kulkea karsinaan.

12 Lykke Simmental Kim ja Susan Lykkegaard Andersen Lykke Simmental karja on yksi Tanskan parhaista Simmental karjoista. Tilan väki on 5. sukupolvi. Kim on siementäjä ja Susan on töissä pankissa. Tilan pihatto on rakennettu Omaa peltoa on 22 ha ja vuokrapeltoa 10 ha. Peltopinta-alasta noin 10 ha on ohraa ja vehnää, loppu on nurmella. Ruokinnassa käytetään kokoviljasäilörehua ja nurmea, kasvavat sonnit saavat myös viljaa ja valkuaistäydennyksen. Tilalla on 20 emoa, jotka kaikki siemennetään. Jonkin verran ovat käyttäneet alkioita, mutta huonolla menestyksellä, koska heidän mielestään emot ovat turhan hyvässä kunnossa. He ovat valinneet Simmentalin niiden rauhallisuuden ja hyvän luonteen vuoksi. Jalostustavoitteena heillä on isot eläimet, hyvä luonne, pitkä runko, hyvät vahvat jalat, nupous ja lihaksikkuus.

13 Pihaton makuualue on kestokuivikepohjaa, joka tyhjennetään kerran vuodessa. Ruokintapöydän edessä ovat ritiläpalkit ja alla lietekuilu. Keväisin kuilusta liete imetään vaunuun ja viedään pellolle. Kuvassa Kim ja Susan sekä keskellä Simmental - rotuyhdistyksen pj. Henning Hansen.

14 Perjantai päivään oman jännityksen toi Suomessa edelleen jatkuva lentoemäntien lakko. Saimmekin iltapäivällä tiedon, että alkuperäinen lentomme oli peruttu, mutta matkatoimisto onnistui saamaan meille liput toiselle lennolle sunnuntaille. Joten helpottunein mielin lähdimme perjantai-iltapäivällä ajamaan näyttelystä Ruotsin puolelle, Skånen alueelle. Tilat Skånessa: Knutstorp; Tycho ja Fredrik Wachtmeister, Kongarö säteri, Kågeröd. Hereford-luomutuotanto. Noin 350 Hereford - emolehmää sekä loppukasvatus hiehoilla ja härillä. Tilalla on paljon luontokohteita ja erityisympäristöalueita. Tuulivoiman puolestapuhuja. Ensimmäinen vierailukohde oli Knutstorp, joka on vanha aatelistotila, tilan linna on rakennettu vuonna Tila on ostettu nykyiselle suvulle Veljekset Tycho ja Fredrik omistavat tilan tällä hetkellä. Tilalla on peltoa 525 ha, omaa laidunta 151 ha ja vuokrattuna 150 ha. Joulukuusiviljelmiä on 120 ha ja kuusenoksia viedään Puolaan koristetuotantoon. Metsää on ha. Eläimiä on yhteensä 850 kpl ja toimintaa on 7 eri tilalla. Tilan hiehoja ulkotarhassa.

15 Vierailimme vain Knutstorpin yhdellä tilalla, johon oli keskitetty nuorkarjan kasvatus. Lämpimässä kasvattamossa oli sonneilla makuuparret ja ruokintapöydän edessä ritiläpohjainen lantakäytävä.

16 Tilan veljekset ovat erittäin ammattitaitoisia yrittäjiä ja kertoivat mielellään tuotantoasioistaan. Emolehmät hoidetaan neljällä eri tilalla ja loppukasvatus yhdellä tilalla. Tällä menetelmällä pienennetään myös eläintautien riskiä. Emot poikivat helmi maaliskuulla. Sonnit kuohitaan. Vasikoiden vieroituspainot ovat noin 230 kg ja teuraspainot keskimäärin kg. Erling Larsson, Genarp, Önneslöv 1081 Isäntäpariskunta esitteli uutta pihattoaan. Tilan isäntä kertoi, että heillä on kolme osa-aluetta, koneyrittäjyys, emolehmät ja viljanviljely. Nyt uuden pihaton myötä keskitytään enemmän emolehmätuotannon kehittämiseen. Tilalla on 80 emolehmää, jotka ovat rodultaan Si, Ch ja Si x Ch. Tila myös kasvattaa teuraaksi kaikki vasikat vanhoissa tiloissa. Tilalle on rakennettu uusi iso kylmäpihatto, jonka hinta oli noin euroa. EU:lta he saivat investointiavustusta. Aikaisemmin emot olivat talvet metsässä,

17 jonne kuivitettiin makuualueita ja isännän mielestä eläimet olivat terveitä. Toistaiseksi sellainen kasvatusmuoto on vielä Ruotsissa laillista, mutta he miettivät kuinka kauan. Kuluttajat ja ympäristöihmiset tarttuvat helposti tämäntyyppisiin tuotantoasioihin. Siksi tilalla päädyttiin investoimaan uuteen pihattoon. Lähialueella kotieläintilat vähenevät, mutta isäntä oli halukas tekemään töitä omalla tilalla yrittäjänä myös tulevaisuudessa. Pihatto oli kolmiseinäinen ja tasapohjainen kuivitettava makuualue. Tilan hiehoryhmä

18 Pihaton pohja-ala oli 48 m x 20 m ja teräsrakenteinen. Simontorp charolais, Simontorp, Blentarp. Yksi Ruotsin parhaita Charolaiskarjoja, isäntänä Per ja Kerstin Mårtensson. Per on rakennearvostellut niin A-Tuottajien kun LSO:n poikakotien sonnit jo vuosien ajan. Kerstin ja Per Mårtensson ovat kasvattaneet Charolais - karjaa Simmontorpista vuokraamallaan alueella vuodesta Tilalla on peltoa yhteensä noin 170 ha, jotka ovat nurmella tai laitumina. Viljelykasvivalikoimaan vaikuttavat kauriit ja mufloni - lampaat, jotka tilan omistaja omistaa ja jotka saavat liikkua vapaasti tilan peltoalueilla. Isäntäpari on valittu vuonna 2009 vuoden naudanlihantuottajiksi.

19 Tilalla on 125 emolehmää 4-5 tilasonnia ja noin 180 nuorkarjaa. Talvella eläimet ovat pihatoissa, joissa olkikuivitus. Poikiminen tapahtuu tammi-huhtikuussa. Poikimiskarsinoita käytetään vain erityistilanteessa esim. kaksospoikimisessa. Keinosiemennykset tehdään huhtikuussa pihatoissa, vain muutama eläin keinosiemennetään laidunkauden aikaan. Tilalla käytettään vuosittain noin alkiota, joista suurin osa peräisin tilan omista huuhteluista, joita tehdään 2-4 kertaa vuodessa. Loput emot astuu siitossonnit. Hiehot poikivat ensimmäisen kerran kaksivuotiaina. Emojen poikimisväli on 12 kk ja vasikkasaanto 0,98/emo, johtuen kaksosvasikoista. Vanhimmat vasikat vieroitetaan emoistaan syyskuun lopulla, muut lokakuussa. Vasikkapiiloa käytetään ruokintatotutteluun noin 6 viikkoa ennen vieroitusta. Emot ovat laitumilla normaalisti joulukuun puoleen väliin. Viimeisen kuukauden aika niitä ruokitaan myös laitumelle. Eläinten talviruokinta Talvella emot ruokitaan heinänsiemenoljella, oljella ja säilörehulla ja mineraalilisällä. Välillä rehua terästetään sokerijuurikasleikkeellä. Poikimisen jälkeen säilörehun laatua nostetaan. Kantavat hiehot ruokitaan säilörehulla ja välillä 4-5 kilon sokerijuurikasleikeannoksella. Nuoret hiehot saavat säilörehuanalyysistä riippuen 1,5-2,5 kg väkirehua vielä kuusi viikkoa vieroituksen jälkeen. Näin pystytään hyödyntämään parhaiten korkea kasvupotentiaali. Nuorilla hiehoilla on myös jatkuvasti säilörehua, sokerijuurikasleikettä ja olkea tarjolla. Hiehot pääsevät myös ensimmäisinä laitumelle, huhtikuun lopulla.

20 Tilan toiminta perustuu siitossonnien myyntiin. Vuosittain myydään sonnia, puolet näistä jalostustiloille, puolet risteytyssonneiksi hiehoakin myydään vuosittain jalostukseen, suurin osa ulkomaille. Ulkomaan kauppaa on tehty luvulla Suomeen, Tanskaan, Saksaan, Irlantiin, Skotlantiin, Puolaan, Unkariin ja Liettuaan. Myös alkiota myydään sekä kotimaahan että ulkomaille. Vuosittain tilalta testataan 6-7 parasta sonnia sonniasemalla, tavoitteena siemenen otto ja korkeampi jalostussonnin arvo. Tila on osallistunut menestyksekkäästi myös Ruotsin Mila- ja Elmia eläinnäyttelyihin. Sonnivasikat elävät alkutalven yhdessä noin eläimen ryhmässä ja niillä on vapaasti tarjolla väkirehua, säilörehua, sokerijuurikasleikettä ja olkea tarjolla. Jalostussonnien tilat ovat avarat, koska niille halutaan varmistaa pääsy ruokintapöydälle. Joulukuussa sonnit jaotellaan neljään ryhmään, jolloin jalostuseläimet eritellään teurastettavista. Erottelun yhteydessä väkirehusaantia rajoitetaan, mutta samalla säilörehun laatua nostetaan.

21 Nuorelle karjalle oli useita erillisiä rakennuksia.

22 Richard Fridh, Rönås, Sjöbo, Tilalla on uusi loppukasvattamo n. 500 sonnia. Kasvattamossa oli ruokintapöytä keskellä ja vinokuivikepohja molemmilla puolilla. Väkirehu jaettiin automaatilla ja karkearehu sekä kuivikeoljet katossa kiskoilla kulkevalla rehunjakolaitteella. Vanhassa kasvattamossa on pikkuvasikat, jotka tulevat tilalle muutamien viikkojen ikäisenä. Lämpimässä kasvattamossa oli vinokuivikepohja ja lantaraapat

23 Isäntä oli kehittänyt menetelmän, jolla hän otti eläimen kiinni karsina-aitojen väliin. Vanerilevyyn oli tehty kolot, joilla portti lukittiin hoitotoimenpiteen ajaksi. Kuivikkeet ja karkearehu jaettiin kiskoilla kulkevalla jakolaitteella, jota isäntä ohjaili kauko-ohjaimella.

24 AGROMEK näyttely Näyttelyssä kävijöitä oli yli , joista lähes oli ulkomaalaista. Järjestäjät kommentoivat, että vaikka muutamilla maataloussektoreilla on ollut havaittavissa taantumaa, mm. saksalaiset ovat osoittaneet jälleen vahvaa kiinnostusta koneinvestointeihin, myös Tanskasta. Näyttely oli vuonna 2010 yleisnäyttely. Ensi vuonna keskitytään koneisiin, kertoo näyttelyn järjestäjä. New Hollandin CR 9090 puimurissa oli 10,1 m leikkuupöytä. Lelyn tigo 70 R Combi noukinvaunun kapasiteetti on 41,4 m3 (DIN). Limousine sonnien takapuolet ovat näyttelyssä muhkeita. Suomalaiset Angus jalostajat eivät ole aivan haltioissaan näyttelyn eläinantiin.

25 Hereford - sonni Charolais sonnin takamus on mahtava.

26 Eläimet käyttäytyivät hienosti, myös suomalaisisännän otteissa. Näyttelyeläimiä

27 Maatalouden rahoitus Agromek näyttelyssä Nordean asiantuntijan mukaan 30% tanskalaisviljelijöistä menestyvät hyvin, muilla on haasteita saada katetta toiminnastaan. Pankki on tiukentanut maatalousrahoitusten myöntöä ja peltolainaakin haettaessa tehdään laskelmat kaupan kannattavuudesta. Maakauppaa tehtäessä 30% kauppahinnasta tulee olla omaa rahaa. Peltokaupoille myönnetään 30 vuoden takaisinmaksuaika. Rakennuslainojen takaisinmaksuaika on 20 vuotta, koneiden 10 vuotta. Peltojen hinnat vaihtelevat runsaasti alueittain, mutta maan arvo on laskenut selvästi viime vuosina, jopa puoleen, kuvailevat useat matkalla tapaamamme asiantuntijat ja yrittäjät. Tanskassa hehtaarihinnaksi mainitaan , Ruotsissa puhutaan hinnoista. Tanskalaiset viljelijät eivät ole vielä tottuneita futuurikaupan tekijöitä. Futuurikaupan markkinointia on vasta aloiteltu. Nordealla on kuitenkin tarjolla laaja hyödykekauppatietosivusto, jonka saa käyttöönsä jokainen pankin kanta-asiakas futuurikauppoja tehdessään.

28 Maatiloja myynnissä Näyttelyyn osallistuu useampi kiinteistövälittäjä, joilla on kullakin kymmenittäin tanskalaisia maatiloja myynnissä. Suurin osa on pientiloja, mutta myynnissä on myös esimerkiksi 50 ha sikatila, jonka tiloissa tuotetaan porsasta ja teurassikaa vuosittain, maksaa noin 2,3 milj. landbrug Paalivaunu Paalivaunuun mahtuu 3 paalia. Laitteen avulla paalit saadaan kerättyä ryppäisiin muovitettavaksi tai odottamaan kuljetusta varastoon. Vaunun hinta on noin alv. Lisätietoja Senssilage Pesupallon oloiset Senssilage mittarit sijoitetaan rehuteon yhteydessä paalin sisään tai lähelle auman pintaa. Ne mittaavat lämpötilaa, jonka perusteella voidaan tehdä päätelmiä rehun laadusta. Mittarit lähettävät lukemat palvelimelle, josta viljelijä voi netin välityksellä seurata tilansa rehuja. Ohjelma hälyttää, jos lämpötila nousee lyhyessä ajassa hälyttävästi. Palvelu on

29 ilmainen ensimmäisen 3 kuukauden ajan. Sen jälkeen kokonaisuus maksaa 500 DKK/kk (67 ). Lisätietoja: LetFarm Älykännykässä toimiva lohkotietojärjestelmä, joka toimii GPS:n avulla. LetFarmin avulla viljelijä voi lähettää tietoa toiminnastaan suoraan pellolta netissä toimivaan lohkotieto-ohjelmaan. Ohjelma on saatavissa lähikuukausina myös englanninkielellä. Lisätietoja

30 Ruminal ph monitoring Itävaltalainen yritys, Smaxtec esitteli pötsiin asennettava bolusta, joka on tarkoitettu pötsin ph:n mittaukseen. Ohjelmiston hinta noin ja yhden boluksen hinta noin 500. Bolusta ei voi käyttää uudelleen. RETKEN YKSITYISKOHTAINEN OHJELMA Tiistai kokoontuminen klo 8.00 Helsinki-Vantaa lentokentälle Terminaaliin 2. - klo lähtö Helsingistä Kööpenhaminaan, lento AY665, perillä klo paikallista aikaa ja siirtyminen bussiin - lounas noin Roskildevej 113, Ringsted Klo Tilakäynti: Lars Mikkelsen, Humlegaarden, Søhusvej 159, 5270 Odense N. phone Angus Limousine direct marketing, Klo 17:30 Tilakäynti: Bent Sørensen, Rosenkær Hereford Assendrupvej 12, 8732 Hovedgaard phone

31 - majoittuminen Scandic Kongens Ege Gl. Hadsundvej 2, 8900 Randers scandichotels.com Keskiviikko Klo tutustuminen Foulumin tutkimuslaitokseen, DK-8830 Tjele - tutustuminen tutkimusasemaan, vasikkatutkimus, vasikoiden ja sonnien tuotantotanskassa ja tutkimustuloksia. Mogens Vestergaard ja Per Spleth Klo Siitossonnien kasvatusasema Aalestrup Hannerupvej 21, 9620 Aalestrup. Mukaan tulee Henning Hansen Klo 14:00 Tilakäynti: Lykke Simmental, Frugtvejen 45, 9620 Aalestrup - ehkä Tanskan paras Simmental karja - majoittuminen, Scandic Kongens Ege Torstai Klo 9.00 Tilakäynti: Hestehaven Simmental Nordre Højmarksvej 13, 8600 Silkeborg. - Agromek-näyttelyyn Exhibition: MCH Messecenter Herning Vardevej 1 DK-7400 Herning Secretariat: Agromek Vardevej 1 DK-7400 Herning Phone: Fax: ag@agromek.dk Kansainvälisille vieraille vapaa sisäänpääsy sekä kansainvälinen louge käytössä - majoittuminen Radisson Blu Papirfabrikken Silkeborg Hotel DK-8600 Silkeborg, Denmark, Tel: Perjantai Agromek ja lihakarjan talvinäyttely alkaa klo erirotuista näyttelyeläintä kaikki rodut arvostellaan - noin klo siirtyminen Ruotsiin, Skåneen, ajoaikaa noin 5 tuntia - majoittuminen Höörs Gästgivaregård & Hotel, Gamla Torg, HÖÖR, ,

32 Lauantai Tilakäynti: Knutstorp; Tycho ja Fredrik Wachtmeister, Kongarö säteri, Kågeröd. Hereford-luomu-tuotanto. Noin 350 hereford-emolehmää+loppukasvatus hiehoilla ja härillä. Paljon luontokohteita ja erityisympäristöalueita. Tuulivoiman puolestapuhuja. Tilakäynti: Erling Larsson, Genarp, Önneslöv 1081, si-, ch- ja sixch emolehmiä. Oma loppukasvatus. Uusi iso kestokuivitettu navetta. Tilakäynti, Simontorp charolais, Simontorp, Blentarp. Ruotsin parhaita charolaiskarjoja, Per ja Kerstin Mårtensson. Per on rakennearvostellut niin A-tuottajien kun LSO:n poikakotien sonnit jo vuosien ajan Tilakäynti:Richard Fridh, Rönås, Sjöbo, , uusi loppukasvattamo n. 500 sonnia, erittäin hyvä tarkka isäntä. Päivällinen Ekerödsrasten, Ekeröd 5278, Hörby Tel: Yöpyminen Höörs Gästgivaregård & Hotel, Gamla Torg, HÖÖR, , Sunnuntai Lähtö paluumatkalle heti aamulla, koska Suomessa oli Finnairin lentoemäntien lakko. Saimme toisen lennon, jonka arvioitu lähtöaika oli