INNONAUTA KOULUTUS-HANKKEEN OPINTOMATKA TANSKAAN JA ETELÄ-RUOTSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INNONAUTA KOULUTUS-HANKKEEN OPINTOMATKA TANSKAAN JA ETELÄ-RUOTSIIN 30.11.2010-5.12.2010"

Transkriptio

1 INNONAUTA KOULUTUS-HANKKEEN OPINTOMATKA TANSKAAN JA ETELÄ-RUOTSIIN

2 Tanskan lihantuotanto lyhyesti, lyhennelmä neuvoja Per Splethin esityksestä Tanskassa on tällä hetkellä noin emolehmää jakautuneena tilalle. Tanskan emolehmätilojen keskiluku onkin vain 12. Alhainen pääluku selittyy sillä, että useat Tanskalaiset käyvät maatilan ulkopuolella töissä ja tuotanto jalostuksineen on isäntäväen harrastus. Maasta löytyy vain muutamia yli 100 emon tiloja, joista saatu tulos elättää tuottajan. Vuonna 2009 Tanskassa oli Limousine emoa, Simmental- ja Hereford emoa. Charolaisia on alle yksilöä, Anguksia 2 500, Highlandejä Tanskan lainsäädäntö sallii Hihglandien, Calowayn, Anguksien ja Herefordien pidon ulkona ilman katosta, muille suoja on pakollinen. Tanskan neuvontajärjestön edustaja Per Spleth kertoo, että tanskassa ollaan irrottautumassa tuotantoon sidotuista tuista. Tällä hetkellä teuraspalkkio on 1000 DKK (n. 130 ), ensi vuonna se pienenee 400 DKK:n ja kahden vuoden päästä sitä ei makseta enää ollenkaan. Emolehmäpalkkioita ei ole saatu Tanskassa enää vuoden 2005 jälkeen ollenkaan. Tanskassa teurastetaan vuosittain noin sonnia, joista 70% on holstein maitorotuisia. Teurassonneista on 15% jersey rotuisia, jotka teurastetaan jo vasikkana erittäin huonon lihantuotannon vuoksi. Loput 15% ovat tanskan punaisia ym. muita rotuja. Teurassonneista kpl teurastetaan on 10 kuukauden iässä ja ne myydään herkkuna Tanskan vasikanliha brändin alla kotimaahan. Vasikoita myydään myös Hollantiin kasvatukseen, mikäli tuotantokustannukset ovat Hollannissa Tanskaa edullisemmat. Viime vuonna Hollantiin lähti vasikkaa. Loput noin vasikkaa kasvatetaan loppukasvattamoissa noin vuoden ikäisiksi ( kg lihasaanti). Loppukasvattamojen koot vaihtelevat runsaasti, pienemmillä noin 400 paikan kasvattamoilla erikoistutaan usein vasikanlihan tuotantoon, kuitenkin myös yli paikan kasvattamojakin maasta löytyy, kertoo Per Spleth. Tanskassa maidontuottaja kasvattaa erittäin harvoin sonnit itse. Lihantuotannossa tanskassa käytetään Per Splethin mukaan maissin, viljan, rapsin ja oljen seosta. Myös nurmirehua syötetään, mutta vain noin 10% ruokinnasta. Eri komponentteja vaihdellaan markkinoiden mukaan, tällä hetkellä suositaan maissivaltaista ruokintaa, viljan ollessa kallista. Tanskassa lihantuotannon omavaraisuusaste on 85-90%. Sitä tuodaan nykyisin maahan enimmäkseen Saksasta, vähemmin Brasiliasta ja Argentiinasta, koska hinnat ovat siellä nousseet.

3 Tulevaisuuden tavoitteeksi Per Spleth nimeää erikoistuneen loppukasvatuksen sekä eläinaineksen parantamisen. Haasteena ovat alenevat tuet ja kustannusten nousu, joita ei saada ulosmitattua lihan hinnassa. Vaikeat hetket ovat keskikokoisilla tiloilla, joiden pitäisi investoida saadakseen toiminnan kannattavaksi. Emolehmätuotanto-tietoa Ruotsista (Lähde: Nötkött lehti 6/2009) Nautoja on Ruotsissa vuonna 2009 heidän maatalousministeriön mukaan yksilöä. Määrä on eläintä pienempi kuin viime vuonna. Merkittävin syy on lypsylehmien vähentyminen, mutta nyt on havaittavissa myös lehmien lisääntynyt teurastaminen. Emolehmienkin määrä on siten laskenut. Syitä on monia, yksi on varmasti laitumien tuki- ja sääntömuutokset, jotka ovat merkittävässä roolissa kannattavassa emolehmätuotannossa. Ruotsalaiset hiehonkasvattajat ovat myös päätyneet kasvattamaan hiehojen sijasta sonninsa, koska saavat tällöin sonnipalkkion. Matkaan osallistui 20 naudanlihantuottajaa kuudesta maakunnasta.

4 TILAKÄYNNIT Ensimmäinen vierailukohde oli Lars Mikkelsenin Humlegården - tila Odensessa, Fynin saarella. Isäntä on erikoistunut Aberden Angus ja Limousin - rotujen jalostamiseen jo kymmenen vuoden ajan. Tilan karjaan kuuluu 80 eläintä, joista noin 40 on emoja. Kokoluokka ei elätä, joten isäntä on tilan ulkopuolella täyspäivätyössä. Tilan eläimet ovat puhdasrotuisia ja niiden jalostuksessa keskitytään lihaksikkuuden kehittämiseen, erityisesti ruhon takaosaan. Anguksilla isäntä hakee myös pitkärunkoisuutta. Piirrettä korostetaan myös Limousin - jalostuksessa. Rodun kohdalla isäntä mainitsee myös leveän selkälihaksen. Lisäksi hän pyrkii nupoon Limousin - karjaan, mutta sarvipäisiä sonneja käytetään välillä lihaksikkuuden kasvattamiseen tilan eläinlinjassa. Tilan emot poikivat ympäri vuoden ja tilalla on käytössä myös alkionsiirtotekniikka. Alkioita on tuotu Kanadasta. Tilalla huuhdeltuja alkioita taas myydään pääsääntöisesti Tanskaan ja Norjaan, mutta myös USA:han. Myyntihinta alkioilla on Tilalta myydään myös jalostussonneja, niiden hinta on keskimäärin Markkinointi hoituu tilalla pääsääntöisesti vierailujen kautta. Kuva: Tilan eläimet ovat erittäin rauhallisia ja ne esitellään ryhmälle taluttaen.

5 Eläinten tilat kuivitetaan kahdesti päivässä oljella ja niitä harjataan myös säännöllisesti. Eläimet laiduntavat kuusi kuukautta vuodessa. Ruokintana on tilan oma säilörehu, jossa apilaa ja raiheinää. Lisäksi eläimille syötetään karkearehuna raiheinän olkea, josta siemen puitu. Energiarehuna on sokerileike ja maissi. Kuva: Tilan eläimet hyötyvät kansainvälisestikin arvostetusta tanskan raiheinänsiementuotannosta, ne saavat syödä raiheinän olkia. Isäntä kertoo myös, ettei Danish Crow n teurastamo maksa paljoa lisää liharotuisista eläimistä ja siksi he kehittelevät pientä lihan markkinointiyritystä muutaman muun tilan kanssa. Rosenkær Hereford: Bent ja Anna Sørensenin tilalla on kasvatettu nupoa Hereford karjaa lähes 30 vuoden ajan. Molemmat käyvät töissä muualla ja tilaa hoidetaan vapaa-ajalla. Omaa peltoa tilalla on 16 hehtaaria. Jalostustavoitteena on, että emo pystyy poikimaan omin avuin, myös luonne on tärkeää sekä sopiva lihaksikkuus. Tilalla syntyy noin 20 vasikkaa vuodessa, ympäri vuoden. Tila käyttää jalostuksessa kanadalaisia alkioita, mutta eivät huuhteluta omia lehmiään, koska eläinmäärä ei ole heidän mielestään siihen riittävä. Tilalta myydään sonneja Eurooppaan. Myös Suomeen tilalta on myyty neljä sonnia. Myyntikanavakseen isäntäväki mainitsee näyttelyt sekä nettisivut:

6 Eläinten käytössä oli tilan vanha kivinavetta ja uudemmassa hallissa oli muutamia koottavia karsinoita naudoille, mutta siellä oli myös hevoskarsinat ja rehuvarasto. Kuva: Sonneja totutetaan näyttelyyn seisottamalla niitä kiinni sidottuina muutama tunti. Kuvan sonnien isä on uusiseelantilainen ja emälinja tanskalainen. Etualalla olevan eläin on syntynyt , 200 pv - paino 315 kg.

7 Tanskassa oli poikkeuksellisen luminen talvi. Foulumin tutkimusasema Foulumin tutkimuskohteina ovat naudanlihantuotannon tutkimus, ympäristöasiat ja metaanintuotanto. Tutkimusasemalla on myös lypsylehmiä, Holstein ja Jersey rotuisia. Tutkimusasemalla ei ollut pihvirotuisia eläimiä tällä hetkellä. Tutkimusta tehtiin lypsylehmillä sekä maitorotuisilla vasikoilla, jotka teurastetaan 10 kk iässä, Dansk Kalv brändillä. Tutkimusasemalla ryhmä pääsee tutustumaan loppukasvatusnavettaan, jossa on meneillään ruokintakoe, jossa verrataan maissilla ja ohralla höystetyn olkirehun kasvatuskykyä verrattaessa täysrehuun.

8 Kokeessa jokaisen eläimen syömä rehu mitataan korvatunnisteen ja tutkimukseen kehitettyjen ruokintakaukaloiden avulla. Metaanintuotantoa tutkittaessa, eläin pidetään ilmatiiviissä kammiossa, jossa kaasujen muodostumista voidaan mitata.

9 Tutkimusasemalla kehitetään myös maidontuotantoa ja lypsylehmien ruokintaa. Tutkija Mogens Vestergaard kuivailee maksavauriota, joita esiintyy erityisesti väkirehuvaltaisessa ruokinnassa. Vauriot hidastavat eläimen kasvua ja vaurioituneesta maksasta aiheutuu myös sanktiota teuraskuittiin. Kokeissa he ovat todenneet kuivaheinäannoksen parantavan maksan terveyttä verrattuna oljen syöttöön. Heidän kokeissaan myös maissisäilörehu on vähentänyt maksavaurioiden määrää verrattuna olki - karkearehuruokintaan. Vas. tutkija Mogens Vestergaard ja oikealla neuvoja Per Spleth

10 Aalestrup Avlsstation Siitossonnien kasvatusasema Matkalla tutustumme myös siitossonniensonnien testausasemaan Aalestrupiin, jossa mitataan eläinten kasvupotentiaalia. Tulosten perusteella osalta eläimistä otetaan spermaa, osa siirtyy siitossonneiksi emolehmätiloille ja heikoimmat yksilöt päätyvät teuraaksi. Asemalla ei järjestetä erillistä myyntitilaisuutta sonneista. Aseman omistaa Viking Denmark. Navetta on rakennettu vuonna 1998 ja se oli aluksi umpiseinäinen. Ongelmaa aiheuttivat taudit, kuten hengityselinsairaudet, ja navetan ammoniakkipitoisuus. Rakennuksessa on tehty muutostöitä, ilmastointia on parannettu mm. verhoseinien avulla ja navetta on nyt viileämpi. Eläinten terveys on parantunut sen johdosta huomattavasti ja hengitystiesairauksia on vähemmän. Tällä hetkellä testauksessa on vuosittain yhteensä noin 175 erirotuista sonnia. Sekä jalostusyhtiö Viking Denmark että rotujärjestöt tukevat aseman toimintaa, jotta testaus ei tulisi yksityisille tiloille liian kalliiksi. Jalostajalle sonnin testaus maksaa ruokintakustannukset, testausaika vaihtelee 7,5-12 kk. Uusia sonneja tulee testaukseen 6 viikon välein, sillä Tanskassa emot poikivat ympäri vuoden. Asemalle tulevilta eläimiltä vaaditaan vain negatiivinen salmonellatulos. Aiemmin tautitestaus oli tiukempaa, mutta nyt vaatimuksia on löysätty, jotta toiminnasta ei tulisi liian kallista. Asemalta spermanottoon lähetettävät eläimet testataan sitten monipuolisemmin. Pihaton ulkoseinät ovat avattavat verhoseinät.

11 Asemalla on RIC rehunkulutuksen mittauslaitteet, joka antaa jokaiselle sonnille yksilöllisen rehunkulutuksen. Rehuna käytettiin bellettiä, jossa oli maissia, kauraa, vehnää ja kuivaa heinää. Korsirehuna oli tarjolla kuivaa olkea vapaasti. Kasvatusasemalla on ruokintapöydät ja ruokintalaitteet pihaton molemmilla reunoilla. Karsinoissa käytetään ns. miesportteja, joista on helppo ihmisen kulkea karsinaan.

12 Lykke Simmental Kim ja Susan Lykkegaard Andersen Lykke Simmental karja on yksi Tanskan parhaista Simmental karjoista. Tilan väki on 5. sukupolvi. Kim on siementäjä ja Susan on töissä pankissa. Tilan pihatto on rakennettu Omaa peltoa on 22 ha ja vuokrapeltoa 10 ha. Peltopinta-alasta noin 10 ha on ohraa ja vehnää, loppu on nurmella. Ruokinnassa käytetään kokoviljasäilörehua ja nurmea, kasvavat sonnit saavat myös viljaa ja valkuaistäydennyksen. Tilalla on 20 emoa, jotka kaikki siemennetään. Jonkin verran ovat käyttäneet alkioita, mutta huonolla menestyksellä, koska heidän mielestään emot ovat turhan hyvässä kunnossa. He ovat valinneet Simmentalin niiden rauhallisuuden ja hyvän luonteen vuoksi. Jalostustavoitteena heillä on isot eläimet, hyvä luonne, pitkä runko, hyvät vahvat jalat, nupous ja lihaksikkuus.

13 Pihaton makuualue on kestokuivikepohjaa, joka tyhjennetään kerran vuodessa. Ruokintapöydän edessä ovat ritiläpalkit ja alla lietekuilu. Keväisin kuilusta liete imetään vaunuun ja viedään pellolle. Kuvassa Kim ja Susan sekä keskellä Simmental - rotuyhdistyksen pj. Henning Hansen.

14 Perjantai päivään oman jännityksen toi Suomessa edelleen jatkuva lentoemäntien lakko. Saimmekin iltapäivällä tiedon, että alkuperäinen lentomme oli peruttu, mutta matkatoimisto onnistui saamaan meille liput toiselle lennolle sunnuntaille. Joten helpottunein mielin lähdimme perjantai-iltapäivällä ajamaan näyttelystä Ruotsin puolelle, Skånen alueelle. Tilat Skånessa: Knutstorp; Tycho ja Fredrik Wachtmeister, Kongarö säteri, Kågeröd. Hereford-luomutuotanto. Noin 350 Hereford - emolehmää sekä loppukasvatus hiehoilla ja härillä. Tilalla on paljon luontokohteita ja erityisympäristöalueita. Tuulivoiman puolestapuhuja. Ensimmäinen vierailukohde oli Knutstorp, joka on vanha aatelistotila, tilan linna on rakennettu vuonna Tila on ostettu nykyiselle suvulle Veljekset Tycho ja Fredrik omistavat tilan tällä hetkellä. Tilalla on peltoa 525 ha, omaa laidunta 151 ha ja vuokrattuna 150 ha. Joulukuusiviljelmiä on 120 ha ja kuusenoksia viedään Puolaan koristetuotantoon. Metsää on ha. Eläimiä on yhteensä 850 kpl ja toimintaa on 7 eri tilalla. Tilan hiehoja ulkotarhassa.

15 Vierailimme vain Knutstorpin yhdellä tilalla, johon oli keskitetty nuorkarjan kasvatus. Lämpimässä kasvattamossa oli sonneilla makuuparret ja ruokintapöydän edessä ritiläpohjainen lantakäytävä.

16 Tilan veljekset ovat erittäin ammattitaitoisia yrittäjiä ja kertoivat mielellään tuotantoasioistaan. Emolehmät hoidetaan neljällä eri tilalla ja loppukasvatus yhdellä tilalla. Tällä menetelmällä pienennetään myös eläintautien riskiä. Emot poikivat helmi maaliskuulla. Sonnit kuohitaan. Vasikoiden vieroituspainot ovat noin 230 kg ja teuraspainot keskimäärin kg. Erling Larsson, Genarp, Önneslöv 1081 Isäntäpariskunta esitteli uutta pihattoaan. Tilan isäntä kertoi, että heillä on kolme osa-aluetta, koneyrittäjyys, emolehmät ja viljanviljely. Nyt uuden pihaton myötä keskitytään enemmän emolehmätuotannon kehittämiseen. Tilalla on 80 emolehmää, jotka ovat rodultaan Si, Ch ja Si x Ch. Tila myös kasvattaa teuraaksi kaikki vasikat vanhoissa tiloissa. Tilalle on rakennettu uusi iso kylmäpihatto, jonka hinta oli noin euroa. EU:lta he saivat investointiavustusta. Aikaisemmin emot olivat talvet metsässä,

17 jonne kuivitettiin makuualueita ja isännän mielestä eläimet olivat terveitä. Toistaiseksi sellainen kasvatusmuoto on vielä Ruotsissa laillista, mutta he miettivät kuinka kauan. Kuluttajat ja ympäristöihmiset tarttuvat helposti tämäntyyppisiin tuotantoasioihin. Siksi tilalla päädyttiin investoimaan uuteen pihattoon. Lähialueella kotieläintilat vähenevät, mutta isäntä oli halukas tekemään töitä omalla tilalla yrittäjänä myös tulevaisuudessa. Pihatto oli kolmiseinäinen ja tasapohjainen kuivitettava makuualue. Tilan hiehoryhmä

18 Pihaton pohja-ala oli 48 m x 20 m ja teräsrakenteinen. Simontorp charolais, Simontorp, Blentarp. Yksi Ruotsin parhaita Charolaiskarjoja, isäntänä Per ja Kerstin Mårtensson. Per on rakennearvostellut niin A-Tuottajien kun LSO:n poikakotien sonnit jo vuosien ajan. Kerstin ja Per Mårtensson ovat kasvattaneet Charolais - karjaa Simmontorpista vuokraamallaan alueella vuodesta Tilalla on peltoa yhteensä noin 170 ha, jotka ovat nurmella tai laitumina. Viljelykasvivalikoimaan vaikuttavat kauriit ja mufloni - lampaat, jotka tilan omistaja omistaa ja jotka saavat liikkua vapaasti tilan peltoalueilla. Isäntäpari on valittu vuonna 2009 vuoden naudanlihantuottajiksi.

19 Tilalla on 125 emolehmää 4-5 tilasonnia ja noin 180 nuorkarjaa. Talvella eläimet ovat pihatoissa, joissa olkikuivitus. Poikiminen tapahtuu tammi-huhtikuussa. Poikimiskarsinoita käytetään vain erityistilanteessa esim. kaksospoikimisessa. Keinosiemennykset tehdään huhtikuussa pihatoissa, vain muutama eläin keinosiemennetään laidunkauden aikaan. Tilalla käytettään vuosittain noin alkiota, joista suurin osa peräisin tilan omista huuhteluista, joita tehdään 2-4 kertaa vuodessa. Loput emot astuu siitossonnit. Hiehot poikivat ensimmäisen kerran kaksivuotiaina. Emojen poikimisväli on 12 kk ja vasikkasaanto 0,98/emo, johtuen kaksosvasikoista. Vanhimmat vasikat vieroitetaan emoistaan syyskuun lopulla, muut lokakuussa. Vasikkapiiloa käytetään ruokintatotutteluun noin 6 viikkoa ennen vieroitusta. Emot ovat laitumilla normaalisti joulukuun puoleen väliin. Viimeisen kuukauden aika niitä ruokitaan myös laitumelle. Eläinten talviruokinta Talvella emot ruokitaan heinänsiemenoljella, oljella ja säilörehulla ja mineraalilisällä. Välillä rehua terästetään sokerijuurikasleikkeellä. Poikimisen jälkeen säilörehun laatua nostetaan. Kantavat hiehot ruokitaan säilörehulla ja välillä 4-5 kilon sokerijuurikasleikeannoksella. Nuoret hiehot saavat säilörehuanalyysistä riippuen 1,5-2,5 kg väkirehua vielä kuusi viikkoa vieroituksen jälkeen. Näin pystytään hyödyntämään parhaiten korkea kasvupotentiaali. Nuorilla hiehoilla on myös jatkuvasti säilörehua, sokerijuurikasleikettä ja olkea tarjolla. Hiehot pääsevät myös ensimmäisinä laitumelle, huhtikuun lopulla.

20 Tilan toiminta perustuu siitossonnien myyntiin. Vuosittain myydään sonnia, puolet näistä jalostustiloille, puolet risteytyssonneiksi hiehoakin myydään vuosittain jalostukseen, suurin osa ulkomaille. Ulkomaan kauppaa on tehty luvulla Suomeen, Tanskaan, Saksaan, Irlantiin, Skotlantiin, Puolaan, Unkariin ja Liettuaan. Myös alkiota myydään sekä kotimaahan että ulkomaille. Vuosittain tilalta testataan 6-7 parasta sonnia sonniasemalla, tavoitteena siemenen otto ja korkeampi jalostussonnin arvo. Tila on osallistunut menestyksekkäästi myös Ruotsin Mila- ja Elmia eläinnäyttelyihin. Sonnivasikat elävät alkutalven yhdessä noin eläimen ryhmässä ja niillä on vapaasti tarjolla väkirehua, säilörehua, sokerijuurikasleikettä ja olkea tarjolla. Jalostussonnien tilat ovat avarat, koska niille halutaan varmistaa pääsy ruokintapöydälle. Joulukuussa sonnit jaotellaan neljään ryhmään, jolloin jalostuseläimet eritellään teurastettavista. Erottelun yhteydessä väkirehusaantia rajoitetaan, mutta samalla säilörehun laatua nostetaan.

21 Nuorelle karjalle oli useita erillisiä rakennuksia.

22 Richard Fridh, Rönås, Sjöbo, Tilalla on uusi loppukasvattamo n. 500 sonnia. Kasvattamossa oli ruokintapöytä keskellä ja vinokuivikepohja molemmilla puolilla. Väkirehu jaettiin automaatilla ja karkearehu sekä kuivikeoljet katossa kiskoilla kulkevalla rehunjakolaitteella. Vanhassa kasvattamossa on pikkuvasikat, jotka tulevat tilalle muutamien viikkojen ikäisenä. Lämpimässä kasvattamossa oli vinokuivikepohja ja lantaraapat

23 Isäntä oli kehittänyt menetelmän, jolla hän otti eläimen kiinni karsina-aitojen väliin. Vanerilevyyn oli tehty kolot, joilla portti lukittiin hoitotoimenpiteen ajaksi. Kuivikkeet ja karkearehu jaettiin kiskoilla kulkevalla jakolaitteella, jota isäntä ohjaili kauko-ohjaimella.

24 AGROMEK näyttely Näyttelyssä kävijöitä oli yli , joista lähes oli ulkomaalaista. Järjestäjät kommentoivat, että vaikka muutamilla maataloussektoreilla on ollut havaittavissa taantumaa, mm. saksalaiset ovat osoittaneet jälleen vahvaa kiinnostusta koneinvestointeihin, myös Tanskasta. Näyttely oli vuonna 2010 yleisnäyttely. Ensi vuonna keskitytään koneisiin, kertoo näyttelyn järjestäjä. New Hollandin CR 9090 puimurissa oli 10,1 m leikkuupöytä. Lelyn tigo 70 R Combi noukinvaunun kapasiteetti on 41,4 m3 (DIN). Limousine sonnien takapuolet ovat näyttelyssä muhkeita. Suomalaiset Angus jalostajat eivät ole aivan haltioissaan näyttelyn eläinantiin.

25 Hereford - sonni Charolais sonnin takamus on mahtava.

26 Eläimet käyttäytyivät hienosti, myös suomalaisisännän otteissa. Näyttelyeläimiä

27 Maatalouden rahoitus Agromek näyttelyssä Nordean asiantuntijan mukaan 30% tanskalaisviljelijöistä menestyvät hyvin, muilla on haasteita saada katetta toiminnastaan. Pankki on tiukentanut maatalousrahoitusten myöntöä ja peltolainaakin haettaessa tehdään laskelmat kaupan kannattavuudesta. Maakauppaa tehtäessä 30% kauppahinnasta tulee olla omaa rahaa. Peltokaupoille myönnetään 30 vuoden takaisinmaksuaika. Rakennuslainojen takaisinmaksuaika on 20 vuotta, koneiden 10 vuotta. Peltojen hinnat vaihtelevat runsaasti alueittain, mutta maan arvo on laskenut selvästi viime vuosina, jopa puoleen, kuvailevat useat matkalla tapaamamme asiantuntijat ja yrittäjät. Tanskassa hehtaarihinnaksi mainitaan , Ruotsissa puhutaan hinnoista. Tanskalaiset viljelijät eivät ole vielä tottuneita futuurikaupan tekijöitä. Futuurikaupan markkinointia on vasta aloiteltu. Nordealla on kuitenkin tarjolla laaja hyödykekauppatietosivusto, jonka saa käyttöönsä jokainen pankin kanta-asiakas futuurikauppoja tehdessään.

28 Maatiloja myynnissä Näyttelyyn osallistuu useampi kiinteistövälittäjä, joilla on kullakin kymmenittäin tanskalaisia maatiloja myynnissä. Suurin osa on pientiloja, mutta myynnissä on myös esimerkiksi 50 ha sikatila, jonka tiloissa tuotetaan porsasta ja teurassikaa vuosittain, maksaa noin 2,3 milj. landbrug Paalivaunu Paalivaunuun mahtuu 3 paalia. Laitteen avulla paalit saadaan kerättyä ryppäisiin muovitettavaksi tai odottamaan kuljetusta varastoon. Vaunun hinta on noin alv. Lisätietoja Senssilage Pesupallon oloiset Senssilage mittarit sijoitetaan rehuteon yhteydessä paalin sisään tai lähelle auman pintaa. Ne mittaavat lämpötilaa, jonka perusteella voidaan tehdä päätelmiä rehun laadusta. Mittarit lähettävät lukemat palvelimelle, josta viljelijä voi netin välityksellä seurata tilansa rehuja. Ohjelma hälyttää, jos lämpötila nousee lyhyessä ajassa hälyttävästi. Palvelu on

29 ilmainen ensimmäisen 3 kuukauden ajan. Sen jälkeen kokonaisuus maksaa 500 DKK/kk (67 ). Lisätietoja: LetFarm Älykännykässä toimiva lohkotietojärjestelmä, joka toimii GPS:n avulla. LetFarmin avulla viljelijä voi lähettää tietoa toiminnastaan suoraan pellolta netissä toimivaan lohkotieto-ohjelmaan. Ohjelma on saatavissa lähikuukausina myös englanninkielellä. Lisätietoja

30 Ruminal ph monitoring Itävaltalainen yritys, Smaxtec esitteli pötsiin asennettava bolusta, joka on tarkoitettu pötsin ph:n mittaukseen. Ohjelmiston hinta noin ja yhden boluksen hinta noin 500. Bolusta ei voi käyttää uudelleen. RETKEN YKSITYISKOHTAINEN OHJELMA Tiistai kokoontuminen klo 8.00 Helsinki-Vantaa lentokentälle Terminaaliin 2. - klo lähtö Helsingistä Kööpenhaminaan, lento AY665, perillä klo paikallista aikaa ja siirtyminen bussiin - lounas noin Roskildevej 113, Ringsted Klo Tilakäynti: Lars Mikkelsen, Humlegaarden, Søhusvej 159, 5270 Odense N. phone Angus Limousine direct marketing, Klo 17:30 Tilakäynti: Bent Sørensen, Rosenkær Hereford Assendrupvej 12, 8732 Hovedgaard phone

31 - majoittuminen Scandic Kongens Ege Gl. Hadsundvej 2, 8900 Randers scandichotels.com Keskiviikko Klo tutustuminen Foulumin tutkimuslaitokseen, DK-8830 Tjele - tutustuminen tutkimusasemaan, vasikkatutkimus, vasikoiden ja sonnien tuotantotanskassa ja tutkimustuloksia. Mogens Vestergaard ja Per Spleth Klo Siitossonnien kasvatusasema Aalestrup Hannerupvej 21, 9620 Aalestrup. Mukaan tulee Henning Hansen Klo 14:00 Tilakäynti: Lykke Simmental, Frugtvejen 45, 9620 Aalestrup - ehkä Tanskan paras Simmental karja - majoittuminen, Scandic Kongens Ege Torstai Klo 9.00 Tilakäynti: Hestehaven Simmental Nordre Højmarksvej 13, 8600 Silkeborg. - Agromek-näyttelyyn Exhibition: MCH Messecenter Herning Vardevej 1 DK-7400 Herning Secretariat: Agromek Vardevej 1 DK-7400 Herning Phone: Fax: Kansainvälisille vieraille vapaa sisäänpääsy sekä kansainvälinen louge käytössä - majoittuminen Radisson Blu Papirfabrikken Silkeborg Hotel DK-8600 Silkeborg, Denmark, Tel: Perjantai Agromek ja lihakarjan talvinäyttely alkaa klo erirotuista näyttelyeläintä kaikki rodut arvostellaan - noin klo siirtyminen Ruotsiin, Skåneen, ajoaikaa noin 5 tuntia - majoittuminen Höörs Gästgivaregård & Hotel, Gamla Torg, HÖÖR, ,

32 Lauantai Tilakäynti: Knutstorp; Tycho ja Fredrik Wachtmeister, Kongarö säteri, Kågeröd. Hereford-luomu-tuotanto. Noin 350 hereford-emolehmää+loppukasvatus hiehoilla ja härillä. Paljon luontokohteita ja erityisympäristöalueita. Tuulivoiman puolestapuhuja. Tilakäynti: Erling Larsson, Genarp, Önneslöv 1081, si-, ch- ja sixch emolehmiä. Oma loppukasvatus. Uusi iso kestokuivitettu navetta. Tilakäynti, Simontorp charolais, Simontorp, Blentarp. Ruotsin parhaita charolaiskarjoja, Per ja Kerstin Mårtensson. Per on rakennearvostellut niin A-tuottajien kun LSO:n poikakotien sonnit jo vuosien ajan Tilakäynti:Richard Fridh, Rönås, Sjöbo, , uusi loppukasvattamo n. 500 sonnia, erittäin hyvä tarkka isäntä. Päivällinen Ekerödsrasten, Ekeröd 5278, Hörby Tel: Yöpyminen Höörs Gästgivaregård & Hotel, Gamla Torg, HÖÖR, , Sunnuntai Lähtö paluumatkalle heti aamulla, koska Suomessa oli Finnairin lentoemäntien lakko. Saimme toisen lennon, jonka arvioitu lähtöaika oli

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa,

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 4.-6.11.2009

Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 4.-6.11.2009 Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 4.-6.11.2009 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke keskiviikko 4.11.2009 klo 9.45 Simo Orsama, Pitkäjärventie 525, Orivesi Ensimmäisessä vierailukohteessa

Lisätiedot

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen

Lisätiedot

Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011

Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011 Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke 9.11.2011 Jukka Hytönen, Vesanto 20 hengen voimin lähdimme liikenteeseen kohti Itä-Suomea marraskuun

Lisätiedot

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU Suomessa lihakarjaa rakennearvostelevat Faban emolehmätarkkailuun erikoistuneet jalostusasiantuntijat. He arvostelevat kaikkia Suomessa olevia liharotuja. Rakennearvostelu perustuu

Lisätiedot

Opintomatka Ruotsiin 17. 19.2.2014

Opintomatka Ruotsiin 17. 19.2.2014 Opintomatka Ruotsiin 17. 19.2.2014 Anna Sunio Maatalous Ruotsissa - 2,6 miljoonaa hehtaaria peltoa (6,5 % Ruotsin pinta-alasta); Suomen peltopinta-ala 2,4 miljoonaa hehtaaria - 17 000 aktiivitilaa (työaika

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Emotila kaipaa edunvalvojaa

Emotila kaipaa edunvalvojaa Emotila kaipaa edunvalvojaa AULIKKI ALAKANGAS KUVAT VESA HAAPALA Siikajokiset emolehmätilalliset Helena ja Pasi Kukkonen kannustavat maatalousyrittäjiä oman ammattinsa arvostamiseen ja positiiviseen ajatteluun,

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Ranskan opintomatka 3.-7.10.2011

Ranskan opintomatka 3.-7.10.2011 Ranskan opintomatka 3.-7.10.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Saavuimme Ranskaan upean sään vallitessa maanantaiaamuna. Kun pääsimme pois Pariisin humusta, saimme pian huomata, että

Lisätiedot

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Kauko Koikkalainen, tutkija ProLuomu_liha-arvoketju, 17.3.2015, Vantaa Luomutuotannon talousnäkymät maatalouspolitiikan muutoksessa Yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 3.-5.11.2010

Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 3.-5.11.2010 Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 3.-5.11.2010 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke keskiviikko 3.11.2010 MTY Ylikoski, Kortesjärvi MTY Ylikoskella oli tehty tuotantosuunnan vaihdos

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI

OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI HYMY-HANKE OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI Minna Pirkkalainen, Vuokko Ahonen ja Pekka Häkkinen ProAgria Etelä-Savo 1 MATKARAPORTTI HYMY hyvinvoiva maaseutuyrittäjä -hankkeen opintomatka

Lisätiedot

Loppukasvattamot. Kuivikkeen käyttö lihakarjakasvattamoissa

Loppukasvattamot. Kuivikkeen käyttö lihakarjakasvattamoissa Nautaparlamentti 24.-25.7.2014 Härmän kylpylä, Kauhava Kuivikkeen käyttö lihakarjakasvattamoissa Reetta Palva, TTS Työtehoseura Loppukasvattamot Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta esitti vuonna

Lisätiedot

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen

Lisätiedot

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon opintomatka Keski ja Etelä-Pohjanmaalle 11.-12.12.2013. Matkaraportti

Naudanlihantuotannon opintomatka Keski ja Etelä-Pohjanmaalle 11.-12.12.2013. Matkaraportti Naudanlihantuotannon opintomatka Keski ja Etelä-Pohjanmaalle 11.-12.12.2013 Matkaraportti Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinointi ja aktivointihanke MTK Pohjois-Suomi Hankevetäjä Anita

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Vasikan kasvatusolosuhteet

Vasikan kasvatusolosuhteet Vasikan kasvatusolosuhteet Kuva: Mikko Hakanen 26.1.2011 Valio Oy, Heikki Kemppi 1 Mitä tarkoittavat minun mielestäni hyvät vasikkatilat? Vasikat ovat terveitä ja niistä kasvaa tuottavia pitoeläimiä Vasikat

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Olemme Anna ja Matti Oksanen Laukaasta. Olemme valmistuneet JAMK Luonnonvarainstituutista vuosina 2007 ja 2008. Häitä vietettiin 2008 ja samana vuonna tehtiin

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Angus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen

Angus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Angus Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Miksi angus on suosittu? Rodun ominaisuuksia Jalostustavoitteita Haasteita Entä miellä Suomessa? 1 Angus on käytetyin liharotu Pohjois-

Lisätiedot

Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2

Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Liite 3 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (0/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, Liharakennukset

Lisätiedot

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Tausta Metsälaidunhanke eli Puustoisten perinneympäristöjen hoito

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin 26.3.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta Ahon linja-autolla klo 9.00. Kuljettajana toimi Timo Salmela. Lisää osanottajia tuli

Lisätiedot

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2015 Henrika Taimiaho TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

EU:n nautaela inpalkkiot

EU:n nautaela inpalkkiot EU:n nautaela inpalkkiot 1 EU:n nautaeläinpalkkion hakeminen Kaikkien tuen hakijoiden tulee palauttaa osallistumisilmoitus EU:n nautaeläinpalkkiojärjestelmiin vuonna 2015. EU:n nautaeläinpalkkioita haetaan

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin 2.4.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta M. Rauman linja-autolla klo 9.00. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014 Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014 MTK-Kaakkois-Suomen maaseutunuoret teki maatalousmatkan Alankomaihin ja Belgiaan huhtikuun ensimmäisellä viikolla. MTK:laisia

Lisätiedot

Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014

Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014 Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014 Tämän ohjeen tarkoituksena on kertoa menettelytavat ja vastuut liharotuisten sonnivasikoiden siitoskasvatustoiminnassa. Tämä ohje koskee kolmea osapuolta: syntymätila,

Lisätiedot

SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA

SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA Anna Sunio Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUNIO, Anna Julkaisun

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon rakenne Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015. 45/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015. 45/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015 45/2015 Valtioneuvoston asetus eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa Annettu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2015 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki 2012 www.mamk.fi/emma

maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki 2012 www.mamk.fi/emma maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki 2012 www.mamk.fi/emma Katajakankaan puutarha Katajakankaan tila oli ennen perinteinen maatila. Isäntä Matti Kohvakka osallistui v.1978 vihannesviljelykurssille ja

Lisätiedot

Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa. H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon

Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa. H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon kehittämiskeskus (WBDC) Liharotuisten nautojen kokonaismäärä

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys

Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys Minna Norismaa Yritysneuvoja, maatilat ProAgria Pohjois-Karjala Lähde: Evira (diat joissa ei erillistä mainintaa) Nautaeläinten merkitseminen ja rekisteröinti

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015 121/2015 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

ELÄINKOULUTUS 2016. Paula Gustafsson 31.3.2016 1

ELÄINKOULUTUS 2016. Paula Gustafsson 31.3.2016 1 ELÄINKOULUTUS 2016 Paula Gustafsson 31.3.2016 1 TÄYDENTÄVÄT EHDOT Tukihakemuksen jättänyt viljelijä on vastuussa täydentävien ehtojen noudattamisesta vuonna 2016 aikavälillä 01.01-31.12.2016 Hyvän maatalouden

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi. Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows

Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi. Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows Milestone report 20.1.2010, Action 11 Marika Niemelä

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015

Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015 Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015 Vuoden 2015 World Dairy Expo ammattimatka lähestyy. Matkan pituus on kahdeksan päivää. Ohjelman mukaan matkaan sisältyy yhteensä 8 tilavierailu,

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla

Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla 2012 Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla Juha Alatalo & Katri Strohecker 30.5.2012 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.0 NAUDANLIHAMARKKINAT, PIHVILIHAMARKKINAT JA PIHVILIHAN TARJONNAN TASAISUUS....

Lisätiedot

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä?

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä? Vasikan lempeä vieroitus onko sitä? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen @ helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Poikimaiän vaikutus Hieho alkaa tuottaa vasta poikimisensa jälkeen noin 24 kuukauden iässä, siihen asti hiehosta koituu pelkkiä

Lisätiedot

KANSALLISET KOTIELÄINTUET

KANSALLISET KOTIELÄINTUET KANSALLISET KOTIELÄINTUET Hakijan edellytykset Yli 18-v. Puolisolla voi täyttää ikäehtoa Yhteisössä väh. yksi osallinen yli 18-v. Ei enää 68 v yläikärajaa ja MYEL-ehtoa Hallinnassa väh. 5 ha peltoa AB-alue

Lisätiedot

Toronto, Kanada. Tiistai / 29.12. Aamiainen. Wayne Gretzky International Tournament

Toronto, Kanada. Tiistai / 29.12. Aamiainen. Wayne Gretzky International Tournament ESIMERKKIOHJELMA Lauantai / 26.12 Kokoontuminen Helsinki-Vantaalla 14:20-15:55 Lento Helsinki Reykjavik 17:00-17:55 Lento Reykjavik Toronto Bussi hotellille, päivällinen Sunnuntai / 27.12 Jääharjoitus

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot