SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009"

Transkriptio

1 SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa, joista kahdella oli limousine ja yhdellä charoalis-rotuisia eläimiä, Sommet de l Elevage maatalousnäyttely Glermont-Ferrandissa ja charolais-rodun keinosiemennys- ja sonnien kasvatusasema Lempdessissä. Opintomatka toteutettiin yhteistyössä Innonautahankkeen kanssa. Yleistä Ranskan naudanlihantuotannosta Ranskalla on vahva asema Euroopan emolehmä- ja lihantuotannossa. Euroopan Unionissa joka kolmas emolehmä ruokitaan Ranskassa. Ranskan emolehmätuotanto alkoi kasvaa nopeasti vuoden 1984 jälkeen, kun maidontuotannossa otettiin käyttöön kiintiöjärjestelmä. Vuonna 2001 emolehmiä oli lähes yhtä paljon kuin lypsylehmiä. Vuodesta 2004 lähtien on emolehmiä ollut enemmän kuin lypsylehmiä. Joulukuussa 2008 Ranskassa oli noin 19,4 miljoonaa nautaa, joista noin 4,2 miljoonaa oli emolehmiä ja lypsylehmiä oli noin 3,8 miljoonaa. Lähes puolet emolehmistä charolais-rotuisia (1,8 miljoonaa), limousine-rotuisia on 25 % (0,9 miljoonaa) ja blonde d aquitane-rotuisia 15 % (0,5 miljoonaa). Loppuosa noin miljoona emoa koostuu paikallisista maatiaisrodun emoista, salers, aubrac ja gasconne, ja muualla maailmallakin tunnetuista roduista pazandaise, parthenaise, rouge de pres ja belgian sininen. Maatiaisrodut sopeutuvat hyvin erilaisiin lämpötiloihin, pärjäävät vuoristossa ja ovat hyviä heikommankin karkearehun hyväksikäyttäjiä. Salers -rotuisia eläimiä Sommet de l Elevage näyttelyssä. Kuva Urpu Tanner Vuoden 2007 lopussa tilalla oli emolehmiä Ranskassa. Vajaalla 60 prosentilla tiloista oli alle 29 emoa. Suurin osa emoista, lähes 60 %, on kuitenkin tiloilla, joilla on yli 50 emoa. Emoja tilalla Tiloja Tiloista % Emolehmiä Emolehmistä % Yhteensä Noin puolet emolehmätuotannossa vuosittain vierotettavista sonnivasikoista viedään Ranskasta ulkomaille teuraskasvatukseen. Vuonna 2008 vientinaudoista 83,7 % oli sonneja, joiden paino oli yli 160 kg ja iso osa niistä oli painoltaan yli 300 kg. Yhteensä noin 1,14 miljoonaa elävää nautaa vietiin ulkomaille. Ranskalaisten sonnien pääasiallinen vientikohdemaa ja kasvatuspaikka on Italia. Ranskaan tuodaan vuosittain noin vasikkaa. Vuonna 2008 tuotiin noin nautaa. Näistä 74,9 % oli alle 160 kg painavia vasikoita. Näistä suurin osa oli pikkuvasikoita, joiden paino oli alle 80 kg. EU:n alueella Ranska tuottaa 25 % vasikanlihasta.

2 Vasikanlihan ohella Ranskassa arvostetaan lehmän lihaa. Lehmän lihasta maksetaan tuottajille enemmän kuin sonnin lihasta. Tutustumiskohteissa tilat ovat saaneet seitsemän vuoden ikäisen lehmän lihasta senttiä kilolta enemmän kuin vuoden vanhan teuraspainoltaan 400-kiloisen sonnin lihasta. Lehmän lihan tuottajahinta on ollut 3,7 3,8 euroa kilolta. Niissä tutustumiskohteissa, joissa kesät ovat kuivia, emot poikivat pääosin syksyllä loka-, marras- ja joulukuun aikana ja vasikat vieroitetaan kuivan kauden alkaessa. Vasikat otetaan tehokkaampaan ruokintaan ja joutilaat emot laitetaan niukempaan laidunruokintaan. Kaikilla kolmella tutustumistilalla emot poikivat ensimmäisen kerran kolmen vuoden ikäisinä. Hiehojen kasvatuksessa hyödynnetään nurmirehuja ja pääasiassa laidunta. Tutustumistiloilla käytettiin myös keinosiemennystä myös omien sonnien spermalla. Ranskassa on sallittua ottaa ja käyttää oman tilan sonnin spermaa. Sinikielirokotus on pakollinen. Rokotuksia tehdään myös hengityselintulehduksia vastaan. Salmonellaa ei seurata. Emolehmätuotanto on voimakkainta Keski- Ranskassa. Lähde: lications/f-elevage/ /bovins-96b.pdf Tilatutustumiset Tutustumiskohteina oli kolme jalostuseläimiä tuottavaa ja jalostukseen panostavaa emolehmätilaa. Kahdella tilalla oli limousine- ja yhellä charolais karja. Luonnonolot vaikuttavat emolehmätuotannon ruokintaan ja hoitoon. Ranskassa Keski- Euroopassa eläimet ovat laitumella kahdeksasta kymmeneen kuukautta emolehmätilalla. Uusimmat navetat ovat kolmiseinäisiä ja vanhoja rakennuksia voidaan hyödyntää helposti muutaman kuukauden ajan eläinsuojina. Tutustumiskohteissa uusimmat navetat ovat kolmiseinäisiä. Kuva Urpu Tanner Benoit Samainin perheen vuokraamalla tilalla Herissonin kunnassa Bourbonnaisin maakunnassa on 120 limousin-rotuista emoa. Tilan tavoite on saada 120 vieroitettua vasikkaa vuodessa. Kaikki vieroitetut vasikat kasvatetaan tilalla. Omien lehmien uudistukseen tarvitaan vuosittain noin 60 lehmävasikkaa. Loput astutetut ja tiineet hiehot myydään muille tiloille. Hiehot poikivat ensimmäisen kerran kolmivuotiaina. Sonnivasikat kasvatetaan tilalla, osa kasvatetaan jalostussonneiksi ja loput teurastetaan noin kuukauden ikäisinä. Samaineilla on luonnonlaitumia 55 hehtaaria ja viljeltyjä laitumia 65 hehtaaria. Viljaa vil-

3 jellään 35 hehtaarilla ja maissia 25 hehtaarilla. Vain lihasonneille syötetään maissia ja viljaa. Tilan työvoiman määrä on vuosittain noin 1,6 henkilötyövuotta. Tila on mukana alueen koneyhteistyössä. Tilat omistavat koneet ja tekevät yhdessä viljely- ja sadon korjuutyöt. 405 kg - teurastettujen emojen ikä 6,5 7 vuotta ja teuraspaino kg - 3-vuotiaana teurastettujen hiehojen teuraspaino 336 kg - siitokseen myydyt vuoden ikäisistä sonneista on saatu keskimäärin 1940 euroa. Samainit ovat vuokranneet tilan pellot ja rakennukset muutaman vuoden ikäistä kolmiseinäistä eläinsuojaa lukuun ottamatta. Lisää tietoa ranskalaisesta tilojen vuokrausjärjestelmästä on liitteessä Pirjo Mälkiä artikkelissa Emolehmätila vuokralla Käytännön Maamies lehdessä 13/2009. Lähipäivinä ensimmäisen kerran kolmen vuoden ikäisenä poikivia tiineitä hiehoja Samainien tilalla. Kuva Reetta Palva Denis ja Yvon Laboissen tilalla Villefrance d Allierissa Bourbonnaisin maakunnassa on 275 charolais-emoa ja 20 astutussonnia. Ensimmäisen kerran poikineita emoja Samainien tilalla. Kuva Reetta Palva Tilan emot poikivat syksyisin loka-, marrasja joulukuussa. Poikimavaikeuksia ei oikeastaan ole. Viime vuonna poikineesta 45 ensikosta kolmen poikimista jouduttiin auttamaan. Vasikat vieroitetaan kesäkuun alussa, kun kuivakausi alkaa. Poikimaväli on keskimäärin 385 päivää. Noin viidesosalla lehmistä poikimaväli on yli 400 päivää. Astutussonni laitetaan eläinten joukkoon joulukuussa. Keinosiemennystä käytetään noin kuudelle prosentille. Tietoja tilan eläinkirjapidosta: - vasikoiden syntymäpaino 40,3 kg - vasikoiden vieroituspaino 280 kg - sonnien teuraspaino 15,5 kuukauden iässä Vuosittain jätetään lehmävasikkaa uudistukseen ja loput myydään teuraskasvatuksen. Siitokseen jätetyistä osa jatkaa emolehmätuotantoa omalla tilalla ja loput myydään jalostuseläiminä. Vieroitetuista sonnivasikoista parhaat jätetään kasvamaan astutussonneiksi ja loput myydään teuraskasvatukseen Italiaan. Tilalta myydään vuosittain noin 40 sonnia astutuskäyttöön. Tilalla on 495 ha peltoa. Viljaa viljellään 160 hehtaarin alalla ja loput hejtaarita ovat nurmiviljelyssä. Lehmien poikima-aika on joulukuusta helmikuuhun. Lehmistä 10 % keinosiemennetään. Hiehot poikivat ensimmäisen kerran kuukauden ikäisinä. Nuorempana poikiminen vaatii voimakkaan ruokinnan, ja se ei isännän

4 mukaan kannata Ranskassa, jossa laidunta voi hyödyntää hiehon kasvatuksessa. Tilan eläimiä laidunnetaan emon laumoissa. Emot siirretään huhtikuun puolivälissä ulos. Toukokuun loppupuolella tehdään heinää osalta lohkoja. Vasikoille annettavassa väkirehussa on viljaa, soijaa, kivennäisiä ja vitamiineja. Väkirehun raakavalkuaispitoisuus on 18 % kuivaaineessa. Laboissen tilan jalostusryhmän emoja vasikoineen laitumella. Kuva Reetta Palva Laboissit painottavat eläinvalinnoissaan emoominaisuuksia ja ruhon laatua. Teuraseläimen ruhon laatuosien tulee olla hyvät. Tietoja tilan eläinkirjapidosta: - lehmävasikoiden syntymäpaino 48 kg - lehmävasikoiden paino 210 päivän ikäisinä 275 kg - lehmävasikoiden päiväkasvu syntymästä 7 kuukauden ikään 1079 grammaa päivässä - sonnivasikoiden syntymäpaino 52 kg - sonnivasikoiden paino 210 päivän ikäisinä 335 kg - sonnivasikoiden päiväkasvu syntymästä 7 kuukauden ikään 1351 grammaa päivässä - vieroitetut sonnivasikat myydään kg:n painoisina - astutussonneiksi myytyjen sonnien hinta on ollut euroa - tilalta myytyjen tiineiden hiehojen hinta on ollut euroa. Tulevaisuuden astutussonneja? Laboissen tilan jalostusryhmän sonneja. Kuva Urpu Tanner Courtitaratien tilalla St Dizier la Tourin kunnassa Limousinin maakunnassa on 90 limousine-emoa. Kaikki syntyvät vasikat kasvatetaan kotona. Hiehoista 90 % ja sonnivasikoista 50 % kasvatetaan siitokseen ja loput kasvatetaan teuraiksi. Teurassonnit myydään keskimäärin 16 kuukauden ikäisinä. Teurashiehoja myydään vuoden ja kahden vuoden ikäisinä. Emot poikivat ensimmäisen kerran kolmen vuoden ikäisenä. Tilalla on 130 hehtaaria peltoa, josta luonnonlaitumia on 32 hehtaaria, viljeltyä nurmea 32 hehtaaria ja 13 hehtaaria viljaa. Courtitarateilla on kaksi lyhyttä poikimakautta. Enin osa lehmistä poikii lokakuun ja marraskuun aikana ja kolmasosa tammikuussa ja helmikuussa. Viljelijäparin lisäksi tilan poika työskentelee osa-aikaisena. Kirjanpidon tietojen mukaan työtä tehtiin viime vuonna 2,6 henkilötyövuoden verran. Courtitaratien tilan karjassa tutkitaan kerran vuodessa verestä paratuberkuloosi, BVD ja IBR. Vastasyntyneet vasikat rokotetaan hengityselintiesairauksia vastaan. Limousine-rotu valittiin tilalle, koska isäntäväen mielestä tämän rodun eläimet ovat vaatimattomia, hyväluonteisia ja niillä on hyvä rehun käyttökyky ja helpot poikimiset.

5 Liitteissä olevissa artikkeleissa Pirjo Mälkiä, Emolehmätila vuokralla Käytännön Maamies lehdessä 13/2009 ja Eeva-Kaisa Pulkka, Ranskalaisen emotuottajan erilainen arki Lihatalous -lehdessä 8/2009 on lisää tietoja tutustumistiloista. Sommet de l Elevage maatalousnäyttely Courtitaratien uusin emohalli. Kuva Urpu Tanner Tietoja tilan eläinkirjapidosta: - 21 % lehmistä keinosiemennetään - vasikoiden syntymäpaino 44,1 kg - vasikoiden vieroituspaino 294 kg - nuorien nautojen teuraspaino 389 kg, ikä teurastettaessa 9,5 kk - hiehojen teuraspaino 40 kuukauden ikäisinä 462 kg (lihan hinta 4,07 euroa/kg) - sonnien teuraspaino 15,8 kuukauden iässä 400 kg - 6,7 vuoden ikäisten emojen teuraspaino 455 kg - vuoden ikäisten siitoshiehojen hinta 1050 euroa - 1,5 vuoden ikäisten hiehojen hinta 1446 euroa - noin vuoden ikäisten siitossonnien hinta 1970 euroa. Sommet de l Elevage maatalousnäyttely Glermont Ferrandissa on yksi Euroopan suurimpia lihakarjanäyttelyitä. Tänä vuonna esiteltiin 1800 eläintä. Nautoja oli 1200, ja näistä yli puolet oli pihvirotuisia eläimiä. Kolmen päivän aikana näyttelyyn tutustui noin kävijää. Esillä oli suuren eläinjoukon lisäksi maatalouden koneita ja laitteita. Tänä vuonna näytteilleasettajia oli yhteensä Näyttelyssä esiteltiin 12 pihvirotua. Tuttujen charolais-, limousine- ja blonde d aquitanerotujen ohella esiteltiin meillä tuntemattomampia keskieurooppalaisia ja ranskalaisia pihvirotuja: salers, mirandaise, ferrandaise, bazandaise, rouge de pres, aubrac, parthenaise, gasconne ja belgian sininen. Tänä vuonna oli salers rodun kansainvälinen myyntinäyttely ja lihakarjahallissa oli peräti 500 tämän rodun eläintä. Eläinten esittelyä ja tuomarityöskentelyä näyttelyssä. Kuva Urpu Tanner Courtitaratien imettäviä emoja. Kuva Urpu Tanner Näyttelyeläimet olivat todella hienoja. Näyttelyyn tuodut eläimet olivat isokokoisia. Liit-

6 teenä olevassa Eeva-Kaisa Pulkan artikkelissa Karjanäyttely ranskalaisittain on täyttä asiaa Lihatalous lehdestä 7/2009 on eläinten esittelyä selostettu perusteellisemmin. Näyttelyssä esitellyistä laitteista ja koneista mieleen jäi emolehmätalouteen soveltuvina olkisilppurit ja olkikuivikkeiden levityskoneet, eläinten käsittelyaitauslaitteet ja eläinten kuljetusvaunut, yksinkertaiset eläinhallit ja karkearehunjakolaitteet lähinnä seosrehuvaunut. Raportin liitteenä ovat Pirjo Mälkiä kirjoittamat artikkelit näyttelyn kone- ja laiteuutuuksista. Käytännön maamies lehdessä 13/2009 oli artikkeli Kotieläintuotantoa ranskalaisittain ja KM Vet lehdessä 7/2009 Kotieläinalan erikoisnäyttely. Ranskalaiset viljelijät haluavat helppoja käyttöemoja, jotka ovat hyväluonteisia ja poikivat helposti, tiinehtyvät nopeasti ja varmasti. Emoilla tulee olla hyvät emo-ominaisuudet. Karjakoon kasvaessa erityistä huomiota kiinnitetään luonteeseen. Sonnivasikan tulee olla lihaksikas, kasvaa nopeasti ja sen ruhossa pitää olla hyvät paistit. Jatkojalostukseen pääsevällä eläimellä yllä luetellut ominaisuudet pitää olla harmoniassa keskenään. UCATRC:n sonniasemalle valituista käyttösonneista yli 80 % on suuria periyttäjiä, joilla on kaikki edellä mainitut halutut ominaisuudet. Showsonneiksi luokiteltuja on yksi prosentti sonneista. Nämä ovat kookkaita ja niitä on mukava katsella. Loput sonnit luokitellaan ns. supersynnyttäjiksi. Niiltä saa helpot poikimiset ja niitä käytetään hiehoille. Supersynnyttäjistä on karjakokojen kasvaessa kysyntää. Charolais-rodun championemo. Kuva Reetta Palva Keinosiemennysasema ja sonnien kasvatusasema UCATRC Lempdesissä Charolais-rodun keinosiemennysaseman jalostushaasteena on saada tiloille lihaksikkaita ja hyvin kasvavia sonneja sekä hyviä emoeläimiä. Vuonna 2000 syntynyt sonni Ramses on luokiteltu supersynnyttäjäsonniksi. Ramses tuli mukaan keinosiemennysasemalle jalostusohjelmien ulkopuolelta. Se oli erään tilan oma sonni. Kuva: Reetta Palva Charolais-rodusta eläinjoukosta valitaan vuosittain 1500 parasta emoa ja 15 sonnia. Syntyvistä sonnivasikoista 15 otetaan kasvatuskokeiden jälkeen siemennyssonneiksi, joiden spermalla tehdään 240 nuorsonnisiemennystä jälkeläisarvostelun saamiseksi. Jälkeläisarvostelussa arvioidaan poikimisten helppous, vasikan kasvu, rakenne, luonne ja emo-ominaisuudet. Kaiken arvostelun jälkeen 1500 emosta jätetään kolme sonnia keinosiemennysasemalle sperman tuotantoon. Ulkonäöllisesti keinosiemennyssonneilta haetaan jalkojen ja selän hyvää asentoa. Pyöreitä takamuksia ei haluta.

7 Tällä hetkellä on käynnistymässä sukupuolilajitellun sperman tuotantoa, vielä ei ole saavuttu kovin hyviä tuloksia. Ranskassa on kaksi charolais-rodun keinosiemennyssonniasemaa, limousin- ja blonde d aquitane-roduilla on yksi keinosiemennyssonniasema. Charolais-sonnien kasvatusasemalla testataan lihan laatua Tulevien keinosiemennyssonnien jälkeläisten lihantuotanto-ominaisuuksien selvittämiseksi otetaan kultakin nuorsonnilta 24 sonnivasikkaa kasvukokeeseen. Sonnit tulevat kokeeseen vierotuksen jälkeen noin 7 8 kuukauden ikäisinä ja kilon painoisina. Ne teurastetaan kuukauden ikäisinä 730 kilon painoisina. Kasvukokeen aikaisen päiväkasvun tavoite on enintään 1700 grammaa. Kasvatussonnien sonnit ruokitaan seosrehulla. Seoksessa on % kuiva-aineesta väkirehuja. Kun sonnit tulevat asemalle, väkirehun osuus kuiva-aineesta on noin 60 %. Kuukauden aikana väkirehun osuus nostetaan prosenttiin. Sonnien karkearehuina on maissisäilörehua, heinää ja olkea. Väkirehuina ovat tuoreleike, vehnä, soija ja kivennäiset. Eläintä kohden väkirehuja syötetään kasvatuskokeen aikana seuraavasti: tuoreleikettä kg, vehnää 1 1,60 kg, soijaa 1 1,2 kg ja kivennäisrehuseosta grammaa. Korkea väkirehun käyttö ei kuitenkaan näyttänyt kasvattavan paremmin kuin suomalainen hyvälaatuiseen säilörehuun perustuva ruokinta, jossa väkirehun osuus on % kuiva-aineesta. Sonnit punnitaan kuukausittain. Eläin arvostellaan ja luokitellaan elävänä ennen teurastusta. Teurastuksen jälkeen ruhot punnitaan ja tehdään lihakkuus- ja rasvamittaukset. Parina edellisvuonna sonnien päiväkasvu on ollut keskimäärin 1650 grammaa päivässä. Teuraspaino on ollut noin 420 kg ja teurasprosentti keskimäärin 57. Kasvatuskokeen sonneja. Kuva Urpu Tanner Yhdeksän kuukauden ikäisiä kasvatusaseman sonneja lokakuussa. Kuva Urpu Tanner

Ranskan opintomatka 3.-7.10.2011

Ranskan opintomatka 3.-7.10.2011 Ranskan opintomatka 3.-7.10.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Saavuimme Ranskaan upean sään vallitessa maanantaiaamuna. Kun pääsimme pois Pariisin humusta, saimme pian huomata, että

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö AtriaNauta 1 Emolehmät, vasikat välitykseen Emolehmätuotannon tärkeimmät raja-arvot Poikineita tiineytetyistä, % Heikko: Kohtalainen:

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Minustako emolehmätuottaja

Minustako emolehmätuottaja Minustako emolehmätuottaja Seinäjoki 21.4.2017 Raimo Murtoniemi Emolehmätuotanto Suomessa Suomessa on emolehmiä 2 139 tilalla Niistä emolehmätuotantoon erikoistuneita tiloja 1 460 Emolehmiä on keskimäärin

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus

Lisätiedot

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen

Lisätiedot

Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014

Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014 Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014 Tämän ohjeen tarkoituksena on kertoa menettelytavat ja vastuut liharotuisten sonnivasikoiden siitoskasvatustoiminnassa. Tämä ohje koskee kolmea osapuolta: syntymätila,

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT Aberdeen Angus Texas Mount K002 Texas Mount on mielenkiintoinen australialainen huippusonni, jonka suku on täynnä meille osittain uusia kärkinimiä USAsta. Sonnin arvostelut ovat Australiassa erinomaiset:

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa Hannu Viitala 1, Risto Kauppinen 1, Pirjo Suhonen 1, Ville Hautalahti 1, Esa-Pekka Oinonen 1, Arto Huuskonen 2, Maiju Pesonen 2 1. Savonia-ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Emolehmätuotannon punainen lanka. Hyvä emolehmä tuottaa elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan joka vuosi samaan aikaan Ja miten tähän päästään?

Emolehmätuotannon punainen lanka. Hyvä emolehmä tuottaa elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan joka vuosi samaan aikaan Ja miten tähän päästään? Emolehmätuotannon punainen lanka Hyvä emolehmä tuottaa elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan joka vuosi samaan aikaan Ja miten tähän päästään? - CHAROLAIS - HOPEINEN KARJA KULTAISELLA TULEVAISUUDELLA OMINAISUUDET

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

EU:n nautaela inpalkkiot

EU:n nautaela inpalkkiot EU:n nautaela inpalkkiot 1 EU:n nautaeläinpalkkion hakeminen Kaikkien tuen hakijoiden tulee palauttaa osallistumisilmoitus EU:n nautaeläinpalkkiojärjestelmiin vuonna 2015. EU:n nautaeläinpalkkioita haetaan

Lisätiedot

Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011

Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011 Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke 9.11.2011 Jukka Hytönen, Vesanto 20 hengen voimin lähdimme liikenteeseen kohti Itä-Suomea marraskuun

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16, MAIDONTUOTANNON TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2015 Laskelmat mukaeltu Tuottopehtorista http://www.proagria.fi/tuottopehtori/ Tuotot / lehmä Maito (4,3%, netto) litraa 0,380 8100 3078 9600 3648 Kansallinen tuki

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Opintomatka Ruotsiin 17. 19.2.2014

Opintomatka Ruotsiin 17. 19.2.2014 Opintomatka Ruotsiin 17. 19.2.2014 Anna Sunio Maatalous Ruotsissa - 2,6 miljoonaa hehtaaria peltoa (6,5 % Ruotsin pinta-alasta); Suomen peltopinta-ala 2,4 miljoonaa hehtaaria - 17 000 aktiivitilaa (työaika

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Emotila kaipaa edunvalvojaa

Emotila kaipaa edunvalvojaa Emotila kaipaa edunvalvojaa AULIKKI ALAKANGAS KUVAT VESA HAAPALA Siikajokiset emolehmätilalliset Helena ja Pasi Kukkonen kannustavat maatalousyrittäjiä oman ammattinsa arvostamiseen ja positiiviseen ajatteluun,

Lisätiedot

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Kauko Koikkalainen, tutkija ProLuomu_liha-arvoketju, 17.3.2015, Vantaa Luomutuotannon talousnäkymät maatalouspolitiikan muutoksessa Yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 4.-6.11.2009

Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 4.-6.11.2009 Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 4.-6.11.2009 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke keskiviikko 4.11.2009 klo 9.45 Simo Orsama, Pitkäjärventie 525, Orivesi Ensimmäisessä vierailukohteessa

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

KANSALLISET KOTIELÄINTUET

KANSALLISET KOTIELÄINTUET KANSALLISET KOTIELÄINTUET Hakijan edellytykset Yli 18-v. Puolisolla voi täyttää ikäehtoa Yhteisössä väh. yksi osallinen yli 18-v. Ei enää 68 v yläikärajaa ja MYEL-ehtoa Hallinnassa väh. 5 ha peltoa AB-alue

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

POIKAKOTIKÄSIKIRJA. (päivitetty 13.10.2014) Sisältö

POIKAKOTIKÄSIKIRJA. (päivitetty 13.10.2014) Sisältö (päivitetty 13.10.2014) Sisältö 1. Johdanto 2. Eläinten valintaperusteet emotilalle asetetut vaatimukset tarvittavat todistukset sonnivasikalle asetetut vaatimukset 3. Aikataulut 4. Kasvutavoitteet totutusjakso

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI

OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI HYMY-HANKE OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI Minna Pirkkalainen, Vuokko Ahonen ja Pekka Häkkinen ProAgria Etelä-Savo 1 MATKARAPORTTI HYMY hyvinvoiva maaseutuyrittäjä -hankkeen opintomatka

Lisätiedot

Tiedosta Taitoon Naudanlihantuotannon tuet. Ehdot lyhyesti ja tukisummat

Tiedosta Taitoon Naudanlihantuotannon tuet. Ehdot lyhyesti ja tukisummat Tiedosta Taitoon Visioita naudanlihantuotantoon 28.4.2011 Naudanlihantuotannon tuet C-tukialueilla Ehdot lyhyesti ja tukisummat EU:n nautaeläinpalkkio Tukea haetaan osallistumisilmoituslomakkeella lnro

Lisätiedot

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 15 Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen Arto Huuskonen, Susanna Jansson, Leena Tuomisto, MTT ja Paula Martiskainen, Kuopion yliopisto MTT:n tutkimus osoitti,

Lisätiedot

Emolehmätilojen eläinaines

Emolehmätilojen eläinaines Emolehmätilojen eläinaines Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Sisältö Johdanto... 3 Mitä tehtiin...

Lisätiedot

Matkaraportti. Ohjelmarunko:

Matkaraportti. Ohjelmarunko: Matkaraportti Tuottava Itä-Suomalainen naudanlihatuotanto, Tuottava Pohjalainen naudanlihantuotanto- hankkeet sekä Meka-hankkeen järjestämä emolehmätuotannon opintomatkan Ranskaan 17.-20.1.2017 Lentoajat:

Lisätiedot

Kotieläintilan kertaus. Tuki-infot 2017

Kotieläintilan kertaus. Tuki-infot 2017 Kotieläintilan kertaus Tuki-infot 2017 Kotieläinten tuet Lypsylehmille maksetaan AB-alueella unionin lypsylehmäpalkkiota C-alueella on sen sijalla maidon pohjoinen tuotantotuki Lypsylehmäpalkkiossa ehtona

Lisätiedot

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet ELÄINTUOTANTO Tuuli Pulkkisen aineistoa muokannut Eeva Vornanen 18.2.2011Tuuli Pulkkinen Tuuli Pulkkinen Luomutuotannon yleisiä periaatteita Eläintuotannolla oltava yhteys

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2015 Henrika Taimiaho TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT

Lisätiedot

MATKARAPORTTI. InnoNauta Koulutus hankkeen opintomatka USA, Colorado 10. 20.1.2012. Anna Sunio. www.mtt.fi/ruukki

MATKARAPORTTI. InnoNauta Koulutus hankkeen opintomatka USA, Colorado 10. 20.1.2012. Anna Sunio. www.mtt.fi/ruukki MATKARAPORTTI InnoNauta Koulutus hankkeen opintomatka USA, Colorado 10. 20.1.2012 Anna Sunio www.mtt.fi/ruukki USA:n maatalous ja naudanlihantuotanto: Maatalouden suurimmat tuotokset: 1. Maissi 2. Pihvikarja/pihviliha

Lisätiedot

YLÄMAANKARJAN KASVATUS

YLÄMAANKARJAN KASVATUS YLÄMAANKARJAN KASVATUS Malli pienelle tilalle Karoliina Jylhä Marraskuu 2009 Luonnonvarainstituutti SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 TUOTANTOSUUNNAN VALINTA... 3 2.1 Varjolan tilan esimerkki... 4 2.2 Esse Highlandin

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla

Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla 2012 Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla Juha Alatalo & Katri Strohecker 30.5.2012 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.0 NAUDANLIHAMARKKINAT, PIHVILIHAMARKKINAT JA PIHVILIHAN TARJONNAN TASAISUUS....

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna

Lisätiedot

EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE. Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE. Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Tukikelpoisuusikä LYPSYLEHMÄT EMOLEHMÄT EMOLEHMÄHIEHOT SAARISTOHIEHOT SONNIT JA HÄRÄT TEURASHIEHOT lypsylehmä,

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

CHAROLAIS 2010. Matkalla Charolais-rodun kotiseudulla s. 4 Syystapaaminen s. 8 Alkiot kiinnostavat emotiloja s. 11 Charolaisvuosi 2010 s.

CHAROLAIS 2010. Matkalla Charolais-rodun kotiseudulla s. 4 Syystapaaminen s. 8 Alkiot kiinnostavat emotiloja s. 11 Charolaisvuosi 2010 s. CHAROLAIS 2010 Matkalla Charolais-rodun kotiseudulla s. 4 Syystapaaminen s. 8 Alkiot kiinnostavat emotiloja s. 11 Charolaisvuosi 2010 s. 15 1 Suomen Charolaisyhdistys r.y.:n sääntömääräinen vuosikokous

Lisätiedot

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay Lihakarjan jalostusta mualimalla Katri Strohecker Finn Beef Ay Jalostajan tavoite! Jalostajan tärkein tavoite on parantaa eläinaineksen geneettistä (perinnöllistä) tasoa siten, että koko naudanlihatuotantosektori

Lisätiedot

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,

Lisätiedot

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Olemme Anna ja Matti Oksanen Laukaasta. Olemme valmistuneet JAMK Luonnonvarainstituutista vuosina 2007 ja 2008. Häitä vietettiin 2008 ja samana vuonna tehtiin

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Emolehmätuotantomuodot

Emolehmätuotantomuodot Emolehmätuotantomuodot Minustako emolehmätuottaja? 19.04.2017 Joensuu Maiju Pesonen Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Emolehmätuotannon perusteita Pääasialliset tuotantosuunnat Tuotantomuodot Vaikuttavista

Lisätiedot

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia

Lisätiedot

LUOMUKOTIELÄINTUOTANNOSSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT MITEN NE PALVELEVAT TILAA? Pirkko Tuominen ProAgria Pohjois Savo

LUOMUKOTIELÄINTUOTANNOSSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT MITEN NE PALVELEVAT TILAA? Pirkko Tuominen ProAgria Pohjois Savo LUOMUKOTIELÄINTUOTANNOSSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT MITEN NE PALVELEVAT TILAA? Pirkko Tuominen ProAgria Pohjois Savo Dokumentit luomukotieläintuotannossa Kokonaan uudet tilat: Jo alusta alkaen oikeat toimintatavat

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE

EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE Kotieläintuki-info 24.1.2017 Lieto Varsinais-Suomen ELY-keskus Henna Ekman.Lähde: Mavi, MMM, Evira Eläinten hyvinvointikorvaus 2015-2016 Hyvinvointikorvausta

Lisätiedot

INNONAUTA KOULUTUS-HANKKEEN OPINTOMATKA TANSKAAN JA ETELÄ-RUOTSIIN 30.11.2010-5.12.2010

INNONAUTA KOULUTUS-HANKKEEN OPINTOMATKA TANSKAAN JA ETELÄ-RUOTSIIN 30.11.2010-5.12.2010 INNONAUTA KOULUTUS-HANKKEEN OPINTOMATKA TANSKAAN JA ETELÄ-RUOTSIIN 30.11.2010-5.12.2010 Tanskan lihantuotanto lyhyesti, lyhennelmä neuvoja Per Splethin esityksestä Tanskassa on tällä hetkellä noin 100

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot

Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot Taulukko 1. Nautojen pohjoiset kotieläintuet vuonna 2016 Naudat Tukikelpoinen eläinryhmä Emolehmät (väh. kerran poikineet) Emolehmähiehot

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon rakenne Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU Suomessa lihakarjaa rakennearvostelevat Faban emolehmätarkkailuun erikoistuneet jalostusasiantuntijat. He arvostelevat kaikkia Suomessa olevia liharotuja. Rakennearvostelu perustuu

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys

Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys Minna Norismaa Yritysneuvoja, maatilat ProAgria Pohjois-Karjala Lähde: Evira (diat joissa ei erillistä mainintaa) Nautaeläinten merkitseminen ja rekisteröinti

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

KOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen tammikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015.

KOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen tammikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015. KOTIELÄINTUET 2015 Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen tammikuussa 2015. Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015. Lähde: Mavi, MMM 6.2.2015 10.2.21015 Muutoksia vuodelle 2015

Lisätiedot

Tehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa

Tehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa Tehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa Dr. Jimmy Hyslop, SAC Beef Specialist NaudanlihantuotannonasiantunGja Tehokkuus naudanlihantuotannossa keskeisiä seikkoja Eläimiin perustuvia

Lisätiedot