SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan

Transkriptio

1 SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa, joista kahdella oli limousine ja yhdellä charoalis-rotuisia eläimiä, Sommet de l Elevage maatalousnäyttely Glermont-Ferrandissa ja charolais-rodun keinosiemennys- ja sonnien kasvatusasema Lempdessissä. Opintomatka toteutettiin yhteistyössä Innonautahankkeen kanssa. Yleistä Ranskan naudanlihantuotannosta Ranskalla on vahva asema Euroopan emolehmä- ja lihantuotannossa. Euroopan Unionissa joka kolmas emolehmä ruokitaan Ranskassa. Ranskan emolehmätuotanto alkoi kasvaa nopeasti vuoden 1984 jälkeen, kun maidontuotannossa otettiin käyttöön kiintiöjärjestelmä. Vuonna 2001 emolehmiä oli lähes yhtä paljon kuin lypsylehmiä. Vuodesta 2004 lähtien on emolehmiä ollut enemmän kuin lypsylehmiä. Joulukuussa 2008 Ranskassa oli noin 19,4 miljoonaa nautaa, joista noin 4,2 miljoonaa oli emolehmiä ja lypsylehmiä oli noin 3,8 miljoonaa. Lähes puolet emolehmistä charolais-rotuisia (1,8 miljoonaa), limousine-rotuisia on 25 % (0,9 miljoonaa) ja blonde d aquitane-rotuisia 15 % (0,5 miljoonaa). Loppuosa noin miljoona emoa koostuu paikallisista maatiaisrodun emoista, salers, aubrac ja gasconne, ja muualla maailmallakin tunnetuista roduista pazandaise, parthenaise, rouge de pres ja belgian sininen. Maatiaisrodut sopeutuvat hyvin erilaisiin lämpötiloihin, pärjäävät vuoristossa ja ovat hyviä heikommankin karkearehun hyväksikäyttäjiä. Salers -rotuisia eläimiä Sommet de l Elevage näyttelyssä. Kuva Urpu Tanner Vuoden 2007 lopussa tilalla oli emolehmiä Ranskassa. Vajaalla 60 prosentilla tiloista oli alle 29 emoa. Suurin osa emoista, lähes 60 %, on kuitenkin tiloilla, joilla on yli 50 emoa. Emoja tilalla Tiloja Tiloista % Emolehmiä Emolehmistä % Yhteensä Noin puolet emolehmätuotannossa vuosittain vierotettavista sonnivasikoista viedään Ranskasta ulkomaille teuraskasvatukseen. Vuonna 2008 vientinaudoista 83,7 % oli sonneja, joiden paino oli yli 160 kg ja iso osa niistä oli painoltaan yli 300 kg. Yhteensä noin 1,14 miljoonaa elävää nautaa vietiin ulkomaille. Ranskalaisten sonnien pääasiallinen vientikohdemaa ja kasvatuspaikka on Italia. Ranskaan tuodaan vuosittain noin vasikkaa. Vuonna 2008 tuotiin noin nautaa. Näistä 74,9 % oli alle 160 kg painavia vasikoita. Näistä suurin osa oli pikkuvasikoita, joiden paino oli alle 80 kg. EU:n alueella Ranska tuottaa 25 % vasikanlihasta.

2 Vasikanlihan ohella Ranskassa arvostetaan lehmän lihaa. Lehmän lihasta maksetaan tuottajille enemmän kuin sonnin lihasta. Tutustumiskohteissa tilat ovat saaneet seitsemän vuoden ikäisen lehmän lihasta senttiä kilolta enemmän kuin vuoden vanhan teuraspainoltaan 400-kiloisen sonnin lihasta. Lehmän lihan tuottajahinta on ollut 3,7 3,8 euroa kilolta. Niissä tutustumiskohteissa, joissa kesät ovat kuivia, emot poikivat pääosin syksyllä loka-, marrasja joulukuun aikana ja vasikat vieroitetaan kuivan kauden alkaessa. Vasikat otetaan tehokkaampaan ruokintaan ja joutilaat emot laitetaan niukempaan laidunruokintaan. Kaikilla kolmella tutustumistilalla emot poikivat ensimmäisen kerran kolmen vuoden ikäisinä. Hiehojen kasvatuksessa hyödynnetään nurmirehuja ja pääasiassa laidunta. Tutustumistiloilla käytettiin myös keinosiemennystä myös omien sonnien spermalla. Ranskassa on sallittua ottaa ja käyttää oman tilan sonnin spermaa. Sinikielirokotus on pakollinen. Rokotuksia tehdään myös hengityselintulehduksia vastaan. Salmonellaa ei seurata. Emolehmätuotanto on voimakkainta Keski- Ranskassa. Lähde: lications/f-elevage/ /bovins-96b.pdf Tilatutustumiset Tutustumiskohteina oli kolme jalostuseläimiä tuottavaa ja jalostukseen panostavaa emolehmätilaa. Kahdella tilalla oli limousine- ja yhellä charolais karja. Luonnonolot vaikuttavat emolehmätuotannon ruokintaan ja hoitoon. Ranskassa Keski- Euroopassa eläimet ovat laitumella kahdeksasta kymmeneen kuukautta emolehmätilalla. Uusimmat navetat ovat kolmiseinäisiä ja vanhoja rakennuksia voidaan hyödyntää helposti muutaman kuukauden ajan eläinsuojina. Tutustumiskohteissa uusimmat navetat ovat kolmiseinäisiä. Kuva Urpu Tanner Benoit Samainin perheen vuokraamalla tilalla Herissonin kunnassa Bourbonnaisin maakunnassa on 120 limousin-rotuista emoa. Tilan tavoite on saada 120 vieroitettua vasikkaa vuodessa. Kaikki vieroitetut vasikat kasvatetaan tilalla. Omien lehmien uudistukseen tarvitaan vuosittain noin 60 lehmävasikkaa. Loput astutetut ja tiineet hiehot myydään muille tiloille. Hiehot poikivat ensimmäisen kerran kolmivuotiaina. Sonnivasikat kasvatetaan tilalla, osa kasvatetaan jalostussonneiksi ja loput teurastetaan noin kuukauden ikäisinä. Samaineilla on luonnonlaitumia 55 hehtaaria ja viljeltyjä laitumia 65 hehtaaria. Viljaa vil-

3 jellään 35 hehtaarilla ja maissia 25 hehtaarilla. Vain lihasonneille syötetään maissia ja viljaa. Tilan työvoiman määrä on vuosittain noin 1,6 henkilötyövuotta. Tila on mukana alueen koneyhteistyössä. Tilat omistavat koneet ja tekevät yhdessä viljely- ja sadon korjuutyöt. 405 kg - teurastettujen emojen ikä 6,5 7 vuotta ja teuraspaino kg - 3-vuotiaana teurastettujen hiehojen teuraspaino 336 kg - siitokseen myydyt vuoden ikäisistä sonneista on saatu keskimäärin 1940 euroa. Samainit ovat vuokranneet tilan pellot ja rakennukset muutaman vuoden ikäistä kolmiseinäistä eläinsuojaa lukuun ottamatta. Lisää tietoa ranskalaisesta tilojen vuokrausjärjestelmästä on liitteessä Pirjo Mälkiä artikkelissa Emolehmätila vuokralla Käytännön Maamies lehdessä 13/2009. Lähipäivinä ensimmäisen kerran kolmen vuoden ikäisenä poikivia tiineitä hiehoja Samainien tilalla. Kuva Reetta Palva Denis ja Yvon Laboissen tilalla Villefrance d Allierissa Bourbonnaisin maakunnassa on 275 charolais-emoa ja 20 astutussonnia. Ensimmäisen kerran poikineita emoja Samainien tilalla. Kuva Reetta Palva Tilan emot poikivat syksyisin loka-, marrasja joulukuussa. Poikimavaikeuksia ei oikeastaan ole. Viime vuonna poikineesta 45 ensikosta kolmen poikimista jouduttiin auttamaan. Vasikat vieroitetaan kesäkuun alussa, kun kuivakausi alkaa. Poikimaväli on keskimäärin 385 päivää. Noin viidesosalla lehmistä poikimaväli on yli 400 päivää. Astutussonni laitetaan eläinten joukkoon joulukuussa. Keinosiemennystä käytetään noin kuudelle prosentille. Tietoja tilan eläinkirjapidosta: - vasikoiden syntymäpaino 40,3 kg - vasikoiden vieroituspaino 280 kg - sonnien teuraspaino 15,5 kuukauden iässä Vuosittain jätetään lehmävasikkaa uudistukseen ja loput myydään teuraskasvatuksen. Siitokseen jätetyistä osa jatkaa emolehmätuotantoa omalla tilalla ja loput myydään jalostuseläiminä. Vieroitetuista sonnivasikoista parhaat jätetään kasvamaan astutussonneiksi ja loput myydään teuraskasvatukseen Italiaan. Tilalta myydään vuosittain noin 40 sonnia astutuskäyttöön. Tilalla on 495 ha peltoa. Viljaa viljellään 160 hehtaarin alalla ja loput hejtaarita ovat nurmiviljelyssä. Lehmien poikima-aika on joulukuusta helmikuuhun. Lehmistä 10 % keinosiemennetään. Hiehot poikivat ensimmäisen kerran kuukauden ikäisinä. Nuorempana poikiminen vaatii voimakkaan ruokinnan, ja se ei isännän

4 mukaan kannata Ranskassa, jossa laidunta voi hyödyntää hiehon kasvatuksessa. Tilan eläimiä laidunnetaan emon laumoissa. Emot siirretään huhtikuun puolivälissä ulos. Toukokuun loppupuolella tehdään heinää osalta lohkoja. Vasikoille annettavassa väkirehussa on viljaa, soijaa, kivennäisiä ja vitamiineja. Väkirehun raakavalkuaispitoisuus on 18 % kuivaaineessa. Laboissen tilan jalostusryhmän emoja vasikoineen laitumella. Kuva Reetta Palva Laboissit painottavat eläinvalinnoissaan emoominaisuuksia ja ruhon laatua. Teuraseläimen ruhon laatuosien tulee olla hyvät. Tietoja tilan eläinkirjapidosta: - lehmävasikoiden syntymäpaino 48 kg - lehmävasikoiden paino 210 päivän ikäisinä 275 kg - lehmävasikoiden päiväkasvu syntymästä 7 kuukauden ikään 1079 grammaa päivässä - sonnivasikoiden syntymäpaino 52 kg - sonnivasikoiden paino 210 päivän ikäisinä 335 kg - sonnivasikoiden päiväkasvu syntymästä 7 kuukauden ikään 1351 grammaa päivässä - vieroitetut sonnivasikat myydään kg:n painoisina - astutussonneiksi myytyjen sonnien hinta on ollut euroa - tilalta myytyjen tiineiden hiehojen hinta on ollut euroa. Tulevaisuuden astutussonneja? Laboissen tilan jalostusryhmän sonneja. Kuva Urpu Tanner Courtitaratien tilalla St Dizier la Tourin kunnassa Limousinin maakunnassa on 90 limousine-emoa. Kaikki syntyvät vasikat kasvatetaan kotona. Hiehoista 90 % ja sonnivasikoista 50 % kasvatetaan siitokseen ja loput kasvatetaan teuraiksi. Teurassonnit myydään keskimäärin 16 kuukauden ikäisinä. Teurashiehoja myydään vuoden ja kahden vuoden ikäisinä. Emot poikivat ensimmäisen kerran kolmen vuoden ikäisenä. Tilalla on 130 hehtaaria peltoa, josta luonnonlaitumia on 32 hehtaaria, viljeltyä nurmea 32 hehtaaria ja 13 hehtaaria viljaa. Courtitarateilla on kaksi lyhyttä poikimakautta. Enin osa lehmistä poikii lokakuun ja marraskuun aikana ja kolmasosa tammikuussa ja helmikuussa. Viljelijäparin lisäksi tilan poika työskentelee osa-aikaisena. Kirjanpidon tietojen mukaan työtä tehtiin viime vuonna 2,6 henkilötyövuoden verran. Courtitaratien tilan karjassa tutkitaan kerran vuodessa verestä paratuberkuloosi, BVD ja IBR. Vastasyntyneet vasikat rokotetaan hengityselintiesairauksia vastaan. Limousine-rotu valittiin tilalle, koska isäntäväen mielestä tämän rodun eläimet ovat vaatimattomia, hyväluonteisia ja niillä on hyvä rehun käyttökyky ja helpot poikimiset.

5 Liitteissä olevissa artikkeleissa Pirjo Mälkiä, Emolehmätila vuokralla Käytännön Maamies lehdessä 13/2009 ja Eeva-Kaisa Pulkka, Ranskalaisen emotuottajan erilainen arki Lihatalous -lehdessä 8/2009 on lisää tietoja tutustumistiloista. Sommet de l Elevage maatalousnäyttely Courtitaratien uusin emohalli. Kuva Urpu Tanner Tietoja tilan eläinkirjapidosta: - 21 % lehmistä keinosiemennetään - vasikoiden syntymäpaino 44,1 kg - vasikoiden vieroituspaino 294 kg - nuorien nautojen teuraspaino 389 kg, ikä teurastettaessa 9,5 kk - hiehojen teuraspaino 40 kuukauden ikäisinä 462 kg (lihan hinta 4,07 euroa/kg) - sonnien teuraspaino 15,8 kuukauden iässä 400 kg - 6,7 vuoden ikäisten emojen teuraspaino 455 kg - vuoden ikäisten siitoshiehojen hinta 1050 euroa - 1,5 vuoden ikäisten hiehojen hinta 1446 euroa - noin vuoden ikäisten siitossonnien hinta 1970 euroa. Sommet de l Elevage maatalousnäyttely Glermont Ferrandissa on yksi Euroopan suurimpia lihakarjanäyttelyitä. Tänä vuonna esiteltiin 1800 eläintä. Nautoja oli 1200, ja näistä yli puolet oli pihvirotuisia eläimiä. Kolmen päivän aikana näyttelyyn tutustui noin kävijää. Esillä oli suuren eläinjoukon lisäksi maatalouden koneita ja laitteita. Tänä vuonna näytteilleasettajia oli yhteensä Näyttelyssä esiteltiin 12 pihvirotua. Tuttujen charolais-, limousine- ja blonde d aquitanerotujen ohella esiteltiin meillä tuntemattomampia keskieurooppalaisia ja ranskalaisia pihvirotuja: salers, mirandaise, ferrandaise, bazandaise, rouge de pres, aubrac, parthenaise, gasconne ja belgian sininen. Tänä vuonna oli salers rodun kansainvälinen myyntinäyttely ja lihakarjahallissa oli peräti 500 tämän rodun eläintä. Eläinten esittelyä ja tuomarityöskentelyä näyttelyssä. Kuva Urpu Tanner Courtitaratien imettäviä emoja. Kuva Urpu Tanner Näyttelyeläimet olivat todella hienoja. Näyttelyyn tuodut eläimet olivat isokokoisia. Liit-

6 teenä olevassa Eeva-Kaisa Pulkan artikkelissa Karjanäyttely ranskalaisittain on täyttä asiaa Lihatalous lehdestä 7/2009 on eläinten esittelyä selostettu perusteellisemmin. Näyttelyssä esitellyistä laitteista ja koneista mieleen jäi emolehmätalouteen soveltuvina olkisilppurit ja olkikuivikkeiden levityskoneet, eläinten käsittelyaitauslaitteet ja eläinten kuljetusvaunut, yksinkertaiset eläinhallit ja karkearehunjakolaitteet lähinnä seosrehuvaunut. Raportin liitteenä ovat Pirjo Mälkiä kirjoittamat artikkelit näyttelyn kone- ja laiteuutuuksista. Käytännön maamies lehdessä 13/2009 oli artikkeli Kotieläintuotantoa ranskalaisittain ja KM Vet lehdessä 7/2009 Kotieläinalan erikoisnäyttely. Ranskalaiset viljelijät haluavat helppoja käyttöemoja, jotka ovat hyväluonteisia ja poikivat helposti, tiinehtyvät nopeasti ja varmasti. Emoilla tulee olla hyvät emo-ominaisuudet. Karjakoon kasvaessa erityistä huomiota kiinnitetään luonteeseen. Sonnivasikan tulee olla lihaksikas, kasvaa nopeasti ja sen ruhossa pitää olla hyvät paistit. Jatkojalostukseen pääsevällä eläimellä yllä luetellut ominaisuudet pitää olla harmoniassa keskenään. UCATRC:n sonniasemalle valituista käyttösonneista yli 80 % on suuria periyttäjiä, joilla on kaikki edellä mainitut halutut ominaisuudet. Showsonneiksi luokiteltuja on yksi prosentti sonneista. Nämä ovat kookkaita ja niitä on mukava katsella. Loput sonnit luokitellaan ns. supersynnyttäjiksi. Niiltä saa helpot poikimiset ja niitä käytetään hiehoille. Supersynnyttäjistä on karjakokojen kasvaessa kysyntää. Charolais-rodun championemo. Kuva Reetta Palva Keinosiemennysasema ja sonnien kasvatusasema UCATRC Lempdesissä Charolais-rodun keinosiemennysaseman jalostushaasteena on saada tiloille lihaksikkaita ja hyvin kasvavia sonneja sekä hyviä emoeläimiä. Vuonna 2000 syntynyt sonni Ramses on luokiteltu supersynnyttäjäsonniksi. Ramses tuli mukaan keinosiemennysasemalle jalostusohjelmien ulkopuolelta. Se oli erään tilan oma sonni. Kuva: Reetta Palva Charolais-rodusta eläinjoukosta valitaan vuosittain 1500 parasta emoa ja 15 sonnia. Syntyvistä sonnivasikoista 15 otetaan kasvatuskokeiden jälkeen siemennyssonneiksi, joiden spermalla tehdään 240 nuorsonnisiemennystä jälkeläisarvostelun saamiseksi. Jälkeläisarvostelussa arvioidaan poikimisten helppous, vasikan kasvu, rakenne, luonne ja emo-ominaisuudet. Kaiken arvostelun jälkeen 1500 emosta jätetään kolme sonnia keinosiemennysasemalle sperman tuotantoon. Ulkonäöllisesti keinosiemennyssonneilta haetaan jalkojen ja selän hyvää asentoa. Pyöreitä takamuksia ei haluta.

7 Tällä hetkellä on käynnistymässä sukupuolilajitellun sperman tuotantoa, vielä ei ole saavuttu kovin hyviä tuloksia. Ranskassa on kaksi charolais-rodun keinosiemennyssonniasemaa, limousin- ja blonde d aquitane-roduilla on yksi keinosiemennyssonniasema. Charolais-sonnien kasvatusasemalla testataan lihan laatua Tulevien keinosiemennyssonnien jälkeläisten lihantuotanto-ominaisuuksien selvittämiseksi otetaan kultakin nuorsonnilta 24 sonnivasikkaa kasvukokeeseen. Sonnit tulevat kokeeseen vierotuksen jälkeen noin 7 8 kuukauden ikäisinä ja kilon painoisina. Ne teurastetaan kuukauden ikäisinä 730 kilon painoisina. Kasvukokeen aikaisen päiväkasvun tavoite on enintään 1700 grammaa. Kasvatussonnien sonnit ruokitaan seosrehulla. Seoksessa on % kuiva-aineesta väkirehuja. Kun sonnit tulevat asemalle, väkirehun osuus kuiva-aineesta on noin 60 %. Kuukauden aikana väkirehun osuus nostetaan prosenttiin. Sonnien karkearehuina on maissisäilörehua, heinää ja olkea. Väkirehuina ovat tuoreleike, vehnä, soija ja kivennäiset. Eläintä kohden väkirehuja syötetään kasvatuskokeen aikana seuraavasti: tuoreleikettä kg, vehnää 1 1,60 kg, soijaa 1 1,2 kg ja kivennäisrehuseosta grammaa. Korkea väkirehun käyttö ei kuitenkaan näyttänyt kasvattavan paremmin kuin suomalainen hyvälaatuiseen säilörehuun perustuva ruokinta, jossa väkirehun osuus on % kuiva-aineesta. Sonnit punnitaan kuukausittain. Eläin arvostellaan ja luokitellaan elävänä ennen teurastusta. Teurastuksen jälkeen ruhot punnitaan ja tehdään lihakkuus- ja rasvamittaukset. Parina edellisvuonna sonnien päiväkasvu on ollut keskimäärin 1650 grammaa päivässä. Teuraspaino on ollut noin 420 kg ja teurasprosentti keskimäärin 57. Kasvatuskokeen sonneja. Kuva Urpu Tanner Yhdeksän kuukauden ikäisiä kasvatusaseman sonneja lokakuussa. Kuva Urpu Tanner