Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011"

Transkriptio

1 Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Jukka Hytönen, Vesanto 20 hengen voimin lähdimme liikenteeseen kohti Itä-Suomea marraskuun pakkasaamuna. Ensimmäinen kohde oli Vesannolla, Jukka Hytösen 144-paikkainen vuonna 2010 valmistunut emolehmänavetta. Tilalla on ollut 7 vuotta emolehmiä. Navetta on kooltaan 2200 m 2, siinä oli lukittavat etuparret koko matkalla molemmilla puolilla ruokintapöytää. Emoilla oli makuuparret, joissa alimpana oli hiekka kuivikkeena ja päällä reilusti olkea. Hiekkaa käytettiin, koska hiekkaa oli navetan vieressä. Eläimet oli jaettu 24 eläimen ryhmiin. Kuiviketta kului vuodessa noin 300 paalia. Navetan oli suunnitellut isännän kanssa yhdessä ProAgrian suunnittelija. Navetan kalusteet oli Tokki Oy:lta. Tilalla oli yhteensä 120 ha peltoa, josta 40 ha oli omaa ja 20 sopimusalaa. Emoja poikii keväällä ja 20 syksyllä. Astutuskäytössä on hereford- ja charolaissonneja, jotka ovat nyt nupoja. Poikimisaika on noin 1,5 kuukautta ja tavoitteena olisi jatkossa, että puolet lehmistä poikisi keväällä ja puolet syksyllä. Tällä hetkellä tila ei laidunna eläimiä lainkaan, mutta navetan yhteydessä on jaloittelutarhat. Tarhat ovat asvalttipohjalla, ja ainakin viime kesänä niistä sai tyhjentää vettä useaan otteeseen. Peltoa ei ole laidunnukseen tarpeeksi lähettyvillä. Vasikat eivät saa lisäruokaa muulloin kuin vieroitusvaiheessa. Lanta tyhjennetään navetasta 2 kertaa viikossa. Päivittäinen työaika navetalla on yleensä noin 2 h ja Jukka hoitaakin tilan työt pääasiassa yksin. Hänen äitinsä auttaa tarvittaessa ja peltotöissä on yksi työntekijä apuna. Paalit viedään joka toinen päivä ruokintapöydälle kokonaisina. Paalisilppuria käytetään vain kuivituksessa. Poikimisia ei ole tarvinnut paljon auttaa, vain 2-3 lehmää autettiin viime keväänä. Navetan kustannusarvion ja toteuman ero oli noin Navetta on tehty niin, että tila voi siirtyä luomuun jossain vaiheessa. Isäntä vaikutti tyytyväiseltä navettaansa. Viime talven kovien pakkasten aikaan vain ulkoseinän viereinen lantakäytävä oli jäätynyt, ruokintapöydän puoleinen käytävä oli pysynyt melkein koko ajan sulana.

2 Markku ja Päivi Ropponen, Airaksela Kylmästä pihatosta siirryimme kahvitauon jälkeen lämpöiseen maitorotuisten vasikkalaan ja loppukasvattamoon. Tilalla oli tehty sukupolvenvaihdos vuonna 1999, jolloin tilan päätuotantosuunta oli lypsykarjatalous. Lypsylehmistä kuitenkin luovuttiin ja vuonna 2003 valmistui sonnien loppukasvattamo (240 paikkaa). Juottamo remontoitiin vanhaan parsinavettaan. Siilot tehtiin vuonna 2005 ja lisäksi peltoa on raivattu lisää. Peltoa on tällä hetkellä 30 hehtaaria omaa, 40 hehtaaria vuokralla ja 20 ha peltoa kauempana. Vuokrahinnat ovat /ha. Nurmet ovat 5-vuotisia, joita täydennyskylvetään tarpeen mukaan. Nurmiseoksessa on apilaa ja ruokonataa. Rehut tehdään 4 tilan porukalla tarkkuussilppurilla, joista muut ovat maitotilallisia. Tämä koneketju on hyvässä kunnossa, muuten koneet ovat vanhoja. Kesällä käytetään tarvittaessa yhtä ulkopuolista työntekijää. Perheen lapsista vanhimmat ovat jo vähän mukana tilan töissä. Tilalle tulee vasikkaa kerralla, jotka opetetaan automaattijuottoon. 3-4 kuukauden ikäisenä ne siirretään auton peräkärryllä 10 vasikan ryhmissä loppukasvattamoon. Teuraaksi eläimet lähtevät kuukauden ikäisinä. Suurin osa vasikoista on maitorotuisia. Appeessa käytetään sivutuotteita, jos niitä saadaan edullisesti. Hera ollut nyt käytössä ja Lahdesta saadaan mäskiä. Viljaa ostetaan lähitiloilta. Perunarehua ei voida talvella käyttää jäätymisen vuoksi. Lisäksi vasikoille käytetään Maitomaan meijeriltä saatavaa voin sivutuotetta, maitohuumetta. Juomarehu on saksalaista ja lisäksi vasikat saavat kuivaa heinää. Pikku hiljaa vasikat oppivat myös appeeseen, kun juotto alkaa loppua. Molemmissa navetoissa on samaa apetta. Appeen väkirehuprosentti on nyt noin 40. Vasikkakuolleisuus on alle 2 %. Juottamo on jaettu kahteen osaan ja vasikoilla on käytössä yhteensä vain 2 tuttia. Teineille on suunniteltu omaa tilaa, mutta ainakaan vielä rakennuspäätöstä ei ole tehty. Lisäksi tila on ollut mukana suunnittelemassa 600 sonnin loppukasvattamoa Suonenjoelle, jonka ympäristöluvasta valitettiin. Lupa kuitenkin saatiin, mutta suunnitelmat ovat nyt jäissä. Tämä olisi useamman tilan yhteinen projekti. Isäntäpari oli selkeästi hyvin kiinnostunut tilan kehittämisestä ja suunnitelmia oli laajentaa tuotantoa

3 lähitulevaisuudessa. Työterveyslaitos, Kuopio Lounaan jälkeen ajelimme Puijon Tornilta Työterveyslaitokselle. Työterveyslaitos on perustettu vuonna 1945 ja siellä on kaikkiaan 800 työntekijää, joista Kuopiossa on 50. Kuopiossa on maatalousyrittäjien työterveyshuollon yksikkö. Yksikkö on mukana erilaisissa hankkeissa, tekee tutkimustyötä ja kouluttaa asiantuntijoita. Kirsti Taattola esitteli myös työsuojainnäyttelyn ja lisäksi mietimme porukalla erilaisia maatalousyrittäjiä kuormittavia tekijöitä ja miksi suojainten käyttö koetaan hankalaksi. Ryhmässä pohdittiin myös asioita, jotka ovat parhaita maatalousyrittäjän työssä.

4 Kosulan kasvattamo oy, Outokumpu Matti Varis Kosulan kasvattamo on noin 700-paikkainen vasikkakasvattamo. Navetan läpi kulkee vuodessa noin 2000 vasikkaa. Vasikat tulevat noin 2-viikkoisina ja lähtevät loppukasvatukseen noin 4 kuukauden ikäisinä. Variksen lisäksi navetassa oli naapuri osakkaana, joka valitettavasti kuoli juuri sen jälkeen, kun kasvattamo oli muutettu osakeyhtiöksi. Variksen oma tila on parin kilometrin päässä, jossa hänellä on pieni loppukasvattamo. Osakeyhtiöksi tila muutettiin, koska tällöin appeen hinnoittelussa on enemmän pelivaraa. Tilintarkastuskulut ovat toki suuremmat osakeyhtiössä. Osakeyhtiö ostaa siis kaiken ruuan navetalle. Liikevaihto on noin Osakeyhtiö saa hyvinvointitukea (ja tämä on ainut tuki mitä se saa), ja tarkastuksia oli ollut viime vuonna jo 2. Vuonna 2002 navetassa oli tulipalo, jonka jälkeen uusi navetta on tehty vuonna Sekä vakuutusyhtiön että ympäristöluvan kanssa oli ollut ongelmia. Siksi navetta tehtiin pienempänä kuin suunniteltu, vaikka valitus olikin rauennut navetan valmistumisen jälkeen. Työntekijöitä navetassa on 1,5 ja lisäksi Matti Variksen vaimo on kokopäiväinen työntekijä. Isäntä hoitaa tilaukset ja appeen valmistuksen. Isäntä on suunnitellut navettaa hyvin pitkälti itse, sikalasta on otettu paljon mallia. Vaneria on käytetty paljon, mutta ne osat mihin eläimet ylettyvät, on tehty betonista. Laitteita on Pellon Pajalta. Vasikat ovat 40 vasikan ryhmissä 70 neliön karsinoissa. Joka osastolle työntekijä vaihtaa puhtaat haalarit ja kengät, näin vältetään tautien leviämistä. Vasikat saavat väkirehua ja juomaa rajoittamatta. Juotto on hapanjuomalla, ja Maitomaalta ajetaan maitoa maanalaiseen säiliöön ( l). Noin viikon vasikat saavat juoman lämpöisenä. Karsinoissa käytetään vähän turvekuivitusta. Vasikat saavat vähän kuivaa heinää, ja suurimmilta sairauksilta on vältytty, vain yskästä on vähän kärsitty. Navetta lämpiää maalämmöllä, maan alla on 4000 l alkoholia. Öljykattila toimii varajärjestelmänä. Maalämpöä Varis kehui edulliseksi, 3 kilometriä putkea oli maksanut Työaika navetalla on päivässä noin 8 h, jos työt tehdään yksin. Karsinaosaston pesu vie 4 h (vasikat vaihtavat puolta välillä navetassa) ja melkein kaikki peltotyöt on ulkoistettu. Vasikkakasvattamoon jaetaan sama ape kuin Variksen omaan loppukasvattamoon. Erittäin mielenkiintoinen kohde, jossa oli monia tavallisista navetoista poikkeavia ratkaisuja.

5 Maatalousyhtymä Tatu ja Teuvo Ratilainen, Outokumpu Teuvo pyörittää tilaa yhdessä veljenpoikansa Tatun kanssa. Tatu on vielä osittain tilan ulkopuolella töissä. Vuonna 2007 tilalla on rakennettu 80 emolehmälle pihatto. Navetta on ProAgrian suunnittelema ja halli on Hatanpään. Kustannusarvio oli alv, ja käytännössä kustannus oli Tuo rakennustalvi oli vaikeaa, koska valuja jouduttiin tekemään pakkasten aikaan. Vuonna 2007 pihoihin laitettiin myös asvaltti. Suurin osa karjasta oli angus-rotua (43 puhdasrotuista), mutta joukossa oli myös hereford-, limousin- ja simmental-risteytyksiä. Astutussonneja tilalla oli 4. Emot ovat tulleet vuonna 2006, ja vuonna 2009 oli luovuttu lypsykarjasta. Emot ovat navetoissa 20 lehmän karsinoissa. Emot poikivat maalis-kesäkuussa ja karja on emotarkkailussa. Vasikoille annetaan lisäruokaa vieroituksen yhteydessä, vieroituspainot ovat yli 300 kg. Peltoa tilan ympärillä on 52 ha, joten laidunalaa riittää hyvin. Lisäksi sopimusviljelyalaa on 70 ha. Apilaa on todettu hyväksi laitumilla. Tila on liittynyt luomuun vuonna Talvella emot pääsevät jaloittelutarhaan eli myös eläimet ovat luomussa. Hiehot ja astutussonnit ovat vanhassa navetassa, johon niille on remontoitu omat tilat. Osa sonneista on aina ulkona ja toiset sisällä, koska angus- ja hereford sonnit eivät pärjää samassa tilassa. Tällä hetkellä tilalle rakennettiin paalivarastoa, jossa voidaan säilyttää myös turvetta. Urakoitsija tekee tilalle paalirehun, kyntää ja levittää lannan. Pahnapaaleja kerätään ympäriinsä. Poikimisten aikaan tilalla on yksi lisäkäsi apuna, koska kaikki poikimiset valvotaan. Muuten työt tehdään omalla porukalla.

6 Reetta ja Jyrki Kuikka, Polvijärvi Koska vierailumme Polvijärven liha-aittaan peruuntui, kävimme Kuikan limousin-tilalla Polvijärvellä. 60 limousinemon karja oli puhdasrotuinen ja tilalla oli panostettu jalostuksen lisäksi paljon suoramyyntiin. Peltoa tilalla on 40 ha omaa ja 100 ha vuokralla. Vuodesta 1998 asti tilan pellot ovat olleet luomutuotannossa. Tilalla oli ollut aiemmin lypsykarjaa, mutta nykyinen isäntäpari oli mm. emännän allergian vuoksi vaihtanut tuotantosuuntaa emolehmiin. He olivat aloittaneet muutamalla emolla ja sonnilla, mutta määrä oli kasvanut nopeasti. Vuonna 2003 heillä poiki jo 50 lehmää, eikä lehmillä ollut vielä navettaa. Jyrki ja Reetta suunnittelivat hyvin pitkälti navetan itse, ja yhtenä erikoisuutena siinä on lantaraapat, joita harvoin näkee kylmissä navetoissa. DeLavalin raapat toimivat hyvin noin -15 asteeseen saakka, jonka jälkeen lanta poistetaan traktorilla. Raapan kustannus oli noin Nykyisestä navetasta rakennettiin puolet noin 2 kuukaudessa vuonna 2003, mutta kalusteiden myöhästyminen aiheutti 5 kuukauden rakennusajan. Tämän navettaosan kustannus oli Vuonna 2004 luovuttiin lypsylehmistä ja rakennettiin toinen puoli emolehmänavetasta ( ). Vuonna 2002 eläimet siirtyivät luomuun. Limousin-rotuvalintaa tilan väki ei ollut katunut. Poikima-apua ei ole juuri tarvinnut antaa. Lehmävasikoiden syntymäpainot ovat kg ja sonnien kg. Poikima-aika on maalis-toukokuussa. Poikimisia ei valvota öisin. Emo otetaan vasikan kanssa takakäytävälle poikimisen jälkeen, jolloin on helpompi valvoa, saako vasikka varmasti ternimaidon. Sonnit ovat emojen seassa 2 kuukautta ja lisäksi isäntä siementää osan emoista itse. Kaikki vasikat kasvatetaan itse. Sonnien päiväkasvut ovat olleet parhaimmillaan 1650 g. Liian kalliisti sonneja ei kannata ruokkia luomussa eli vuoden painon ei tarvitse olla yli 550 kg. Parhaimpia ylimääräisiä sonneja ja hiehoja myydään myös jalostuskäyttöön ja tänä vuonna kysyntää on ollut reilusti. Kysyntää on lisännyt Limousinkasvattajaosuuskunnan korkeampi tilityshinta. Kuikat eivät vielä ole päättäneet, lähtevätkö mukaan tähän yhteistyöhön. Luomulisää ei huomioida siinä. Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan tilaa lähetään kehittämään. Suoramyyntiä tila on tehnyt vuodesta 2005 lähtien. Markkinointi on hoitunut parhaiten tyytyväisten asiakkaiden kautta. Teurastukset tehdään läheisessä Polvijärven liha-aitassa, joka nyt laajentaa tuotantoaan. Kuikalla on oma kylmäauto, jolla he toimittavat lihat asiakkaille. Asiakkaista 98 % on yksityisiä. Jauheliha on kysytyin tuote ja tuotteet myydään 10 kg:n laatikossa, jossa on eri lihaosia. Raakakypsytyksen tekee asiakas. Jyrki ja Reetta pitivät suoramyyntiä isona työnä, missä on aina jaksettava hymyillä asiakkaalle

7 ja vastattava puhelimeen. Jyrki ja Reetta ovat laskeneet suoramyynnistä jäävän palkaksi itselle 5-6 /kg. Teurastus maksaa 3 /kg ja sonninliha maksaa 14 /kg. Kaikkiaan viime vuonna myytiin 30 eläintä ja Etelä- Suomeen lihaa toimitetaan paljon. Kaikki lihat toimitetaan ennakkotilausten kautta Rauli Albert, Valtimo Albertilla on 75 emolehmän vuonna 2006 käyttöönotettu pihatto. Alun perin navettaan tehtiin makuuparret, mutta myöhemmin ne poistettiin. Poikimisten aikaan niitä ei koettu hyviksi ja navetassa on ollut nyt pari vuotta tasalattia. Tämä on myös helpottanut eläinten hoitoa ja lannan poistoa. Navetan on suunnitellut Urpo Manninen ja se maksoi Lehmät ovat lehmän karsinoissa ja siitossonneja on nyt 2. Lehmät poikivat 3-vuotiaina, roduiltaan emot ovat charolaisia ja simmentaleja sekä risteytyksiä. Parhaimmat emot astutetaan omalla rodulla, huonommat risteytetään. Vasikkakuolleisuus on pieni ja tilalla on käytössä seleeniannostelupumppu. Seleenilisä on selkeästi vähentänyt kuolleisuutta. Vasikoiden syntymäpainot ovat kg ja ne syntyvät helmi-toukokuussa. Tila on ollut luomussa vuodesta 2009, vaikka ihmettelimmekin ikkunoiden puuttumista navetasta. Ulkolaudoitus oli kuitenkin sellainen, että se läpäisee valoa ja luomuvaatimukset täyttyvät tämän

8 myötä. Toimisto sijaitsee yläkerrassa keskellä navettaa ja siksi navetan keskellä kulkee huoltokäytävä ylhäällä. Peltoa tilalla on n. 150 ha. Tilalla on yksi kokopäiväinen työntekijä, koska isäntä on paljon Helsingissä perheen luona. Kurottajaa käytetään navetalla mm. lannan tyhjentämiseen navetasta, jolla se käykin parissa tunnissa. Urakoitsija paalaa ja levittää lannan. Isäntä itse puolestaan urakoi hieman karhottimella. Kirjanpidon isäntä tekee itse ja on miettinyt vähän tilan yhtiöittämistä. Eläimet pääsevät laitumelle kesäkuun toisella viikolla. Laidunalaa on ha, ja tuosta alasta 2/3 on tilan läheisyydessä. Laitumella on ollut virnakasvustoa, ja varsinkin ruisvirnaan ollaan oltu tyytyväisiä. Kauimmaiset pellot sijaitsevat 5 kilometrin päässä. Mielenkiintoinen paikka, jossa käytännön työt hoituivat täysin luotettavan työntekijän voimin. Ylä-Savon Terni Oy, Kiuruvesi 5 tilan yhteisessä vasikkakasvattamossa (8 osakasta) on kaikkiaan 960 vasikkaa. Navetalla on töissä yhtä aikaa 2-4 henkilöä, viikonloppuisin pärjätään 2 henkilöllä ja isommat työt, kuten nupoutukset, tehdään 4 henkilön voimin. Navetta on valmistunut vuonna Vasikat tulevat vuorokauden ikäisinä tilalle A-tuottajien kautta. Lehmävasikat lähtevät 5 kuukauden ikäisinä maailmalle, sonnivasikoista suurin osa menee osakkaiden omiin loppukasvattamoihin. Vasikoiden lähtöpainot ovat kg. Vasikat elävät noin 60 vasikan karsinoissa, joista 6-7 on lehmävasikoita ja

9 loput sonneja. Juotto kestää 5 viikkoa ja lisäksi pienet vasikat saavat kuivaa heinää. Päivässä vasikka saa 8 l maitoa ja juomarehu oli belgialaista. Apeseos on kaikille sama. Vasikkakuolleisuus on 2 % ja tila saa hyvinvointitukea. Osastojen oviin on laitettu tietoa kunkin osaston terveystilanteesta. Sorkkasairaat ovat samassa ja näin vältetään pöpöjen siirtyminen terveisiin vasikoihin. Karsinoissa kolataan joka päivä, jolloin vasikoita pystytään tarkkailemaan. Osakkailla on omat vastuualueet ja omat pellot. Valitettavasti kukaan osakkaista ei ollut esittelemässä meille navettaa (työntekijä esitteli) ja osakeyhtiön toimintaa, joten emme saaneet kaikkiin kysymyksiin vastauksia. Mikko Elovaara ky, Kiuruvesi Opintomatkan viimeinen kohde oli ehkä kaikkein odotetuin. Mikon isä oli ostanut tilan aikanaan, jolloin tilalla oli 16 ha peltoa ja 24 ha metsää. Vuonna 1991 tehtiin sukupolvenvaihdos ja tuolloin tilalla oli 70 sonnia ja 36 ha peltoa. Vuonna 1996 rakennettiin ensimmäinen lisärakennus ja eläinmäärä kasvoi 250:een. Vuonna 1995 Mikko aloitti pellonvuokrauksen ja sen jälkeen peltoa on raivattu paljon metsästäkin. Elovaara on mukana Elovasikka Oy:ssa, joka on vasikkakasvattamo. Tämä ei sijaitse samassa pihapiirissä loppukasvattamoiden kanssa, koska Mikko näkee tärkeänä pitää ne eri tonteilla tautiriskien takia. Vuonna 2002 Elovaaran oma eläinmäärä oli 600 ja nyt hänellä on 1100 loppukasvatuspaikkaa. Vuonna 2007 on tehty viimeisin kasvattamo. Eläinpaikkakustannus on ollut noin 1000 halvimmillaan. Vasikoita tulee tilalle 70 viikossa A-tuottajien kautta.

10 Kaikkiaan Mikko on ostanut 580 ha maata, josta 150 ha oli peltoa. Kaikkiaan eri tilojen maita on ostettu tilalta. Naapurit ovat olleet halukkaita myymään maitaan. Nyt myös Mikon poika on innostunut maataloudesta, ja ostanut omiin nimiinsä aivan tilan vierestä 40 ha metsää, josta raivataan peltoa. Pellon raivaus on tullut maksamaan /ha. Nyt pellot sijaitsevat kaikki tilan läheisyydessä. Valitettavasti vierailuaikamme oli jo pimeällä eli emme nähneet suuria peltoaukeita. Säilörehu korjataan ajosilppuriketjulla. Rehua syötetään sonneille 1-2 hehtaarin alalta päivässä. Rehua saadaan tehtyä noin 10 ha/h eli rehunteko kestää 2-3 vuorokautta ja lisäksi rehu urakoidaan yhdelle tilalle. Tilalla on 3 omaa traktoria ja yksi ulkopuolinen käytössä rehunteossa. Rehusatoja korjataan 3 kesässään. Sonnit tilanväki hoitaa täysin itse, poika (18 v.) tekee paljon viikonloppuja. Lisäksi 1 työntekijä pystyy tarvittaessa hoitamaan navetat. Ape jaetaan kaikille kerran päivässä. Appeessa on mm. Olvin mäskiä, jota ajetaan Mikon omalla rekalla. Olvi oli suostunut mäskin myyntiin, kun Elovaara huolehtii itse kuljetuksesta. Sonnien keskipäiväkasvut olivat viimeisimmässä teurasraportissa 641 g. Väkirehua ei syötetä liikaa, koska se tulisi liian kalliiksi. Viljaa viljellään ainoastaan uudistuslohkoilla. Mikon vaimo Outi vastaa eläinten kirjanpidosta ja karjasta (hoitotoimenpiteet ym.). Mikon äiti puolestaan hoitaa kirjanpidon. Perusmaatalouden lisäksi tilalla on monenlaista toimintaa. Pajalla on töissä 2 miestä, jossa korjataan kaikki omat koneet ja muidenkin sekä tehdään uusia koneita. Lisäksi Mikolla on oma kaivinkonekuski, rekkakuski ja peltotyöntekijä. Ja tietysti kesäaikaan lisätyövoimaa käytetään. Urakoitsija levittää lietteen ja hoitaa ruiskutuksen. Lisäksi Mikko on mukana kolmen osakkaan yhteisessä varaosaliikkeessä, joka sijaitsee Kiuruvedellä. Kaikista työntekijöistä pyritään pitämään hyvää huolta ja emäntä tekeekin kesällä ruokaa jopa 24 henkilölle. Aiemmin tilalla on tehty mm. turvekoneita Vapolle, mutta nyt siitä on luovuttu. Lisäksi Mikko on tehnyt monenlaista kauppaa koko isännyyden ajan ja jopa lomittanut omien töiden ohella tilanpidon alussa. Ruokinta- ja viljelysuunnitelmat teetätetään ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Tulevaisuudessa Mikko haluaisi lisää varastotilaa apekomponenteille. Tilaa on laajennettu paljon ja aina on joku osa-alue ollut jäljessä eli investointitarpeita on ollut. Eläinmäärää ei aiota nyt kasvattaa. Lanta on tähän mennessä loppunut kesken eli sitä pystyttäisiin hyödyntämään enemmänkin uudispelloilla. 18- vuotias poika on mahdollisesti kiinnostunut jatkamaan, mutta Mikko ei halua pakkositoutumista keneltäkään.

11 Matka oli erittäin antoisa ja osallistujat antoivat mm. seuraavaa palautetta: + valittu hyviä kohteita, myös juottamoita ja loppukasvattamoja + hyvä rento meininki, kivaa huolehtimista + osa kohteista hyviä esimerkkejä, miten ei pidä toimia, osa taas onnistuneita ratkaisuja - tilateurastamon peruuntuminen

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset

`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset `Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3

Lisätiedot

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS Juha Kantoniemi Valion navettaseminaari 8-9.2.2012 Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1 TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT Jenni Jokio 1.9.2011 1 TILAKÄYNNIN TARKOITUS Eläinlääkäri käy tilalla kerran vuodessa ja käy navetassa läpi tilakäyntilomakkeen Tässä

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon

Lisätiedot

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT Aberdeen Angus Texas Mount K002 Texas Mount on mielenkiintoinen australialainen huippusonni, jonka suku on täynnä meille osittain uusia kärkinimiä USAsta. Sonnin arvostelut ovat Australiassa erinomaiset:

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotanto Atrialla. Elisa Uusi-Heikkilä, AtriaNauta

Luomunaudanlihantuotanto Atrialla. Elisa Uusi-Heikkilä, AtriaNauta Luomunaudanlihantuotanto Atrialla Elisa Uusi-Heikkilä, AtriaNauta 2 Etunimi Sukunimi / Esityksen aihe 3.6.2016 Luomu kiinnostaa eniten lammas- ja emolehmätiloja Luomumaito- ja emolehmätilat huomattavasti

Lisätiedot

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra Genetics for Life Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra 1 Seksattu siemen???? Tärkeitä tekijöitä Normaali siemen Seksattu siemen Annoshinta Halvempi Kalliimpi Lehmävasikoiden

Lisätiedot

Vinopohjakasvattamo, 240 pihviteurasta

Vinopohjakasvattamo, 240 pihviteurasta Vinopohjakasvattamo, pihviteurasta 7 79 7 76 LiO x6 LiO x6 LiO x6 LiO x6 LiO x6 LiO x6 Ikk x -3 Karsinat a' m² = pihvisonnia / karsina 7 LiO 58x LiO 3x LiO 58x pöytä - 7 5 LiO 58x LiO 3x LiO 58x 85 87,

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Työnkäyttö ja toiminnallisuus nautakasvattamoissa

Työnkäyttö ja toiminnallisuus nautakasvattamoissa InnoNauta- hankkeiden päätösseminaarit Työnkäyttö ja toiminnallisuus nautakasvattamoissa Reetta Palva, TTS Työtehoseura Tavoite Löytää hyviä käytäntöjä naudanlihantuotantoon Vertailla rakennusratkaisuja,

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

RUOKINNAN AUTOMATISOINTI

RUOKINNAN AUTOMATISOINTI Suomen Hippos Oy JALOSTUSPÄIVÄT 12.2.2009 RUOKINNAN AUTOMATISOINTI Mty Aktiivitalli Maiju Paukku ja Fredrika Nyberg Lappeenranta 12.2.2009 1 Mty Aktiivitalli Perustettu syksyllä 2005 Suomen ensimmäinen

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla Sairauksien ennaltaehkäisy Vastustuskyky Olosuhteiden merkitys Terveyden seuranta Sairaan vasikan eristäminen Lääkitseminen

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

maatalouden kehittämiseen!

maatalouden kehittämiseen! Sivu 1/17 Muokkaa kyselyn "Maatalouden nykytila ja tulevaisuuden näkymät Pielisen Karjalassa" rakennetta Näytä kysely kielellä: Kaikki Näytä kyselyn sivuista: kaikki yksi kerrallaan Lisää sivu Sivu 1 :

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus Arja Nuutinen Tukihakukoulutus 2015 9.4.2015 Pohjois-Savon ELY -keskus, Maatalouden tukihallinto- ja valvontaryhmä 1

Lisätiedot

Eemil Korhosen elämä. Juha Näkkilä & Ritva Näkkilä

Eemil Korhosen elämä. Juha Näkkilä & Ritva Näkkilä Eemil Korhosen elämä Juha Näkkilä & Ritva Näkkilä Sisältö Vanhemmat ja sisarukset Opinnot Oma perhe Osuustoiminnan alku Vesannon säästöpankki Humalapuron isäntä Harrastukset Isä Vilhelm Korhonen s. 1831,

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

EHDOTUKSIA WEBWISUN JA KARJAKOMPASSIN VARASTOKIRJANPIDON KEHITTÄMISEEN LUOMUELÄINTUOTANNON OSALTA

EHDOTUKSIA WEBWISUN JA KARJAKOMPASSIN VARASTOKIRJANPIDON KEHITTÄMISEEN LUOMUELÄINTUOTANNON OSALTA EHDOTUKSIA WEBWISUN JA KARJAKOMPASSIN VARASTOKIRJANPIDON KEHITTÄMISEEN LUOMUELÄINTUOTANNON OSALTA ProLuomun Luomumaidon arvoketjutyöryhmä Tikkurila 22.11.2016 Arja Peltomäki Toimijan muistiinpanovelvollisuus

Lisätiedot

Kuinka pidämme vasikat terveinä?

Kuinka pidämme vasikat terveinä? Kuinka pidämme vasikat terveinä? Laatupäällikkö, eläinlääkäri, ELT Tuomas Herva, AtriaNauta 2016-04-07 1 Järkevä poikimakierto Oma sonni tuntematon poikimisaika ei ummessa: ternimaidon laatu kärsii puutteellinen

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten.

Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten. Lypsy Lypsyn valmistelut Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten. Maitohuone: Laitetaan uusi siiviläsukka.

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

REKITEC OY/Tero Savela

REKITEC OY/Tero Savela REKITEC OY/Tero Savela 21.1.2016 Separointilaitteiden sekä lannankäsittelylaitteiden valmistusta ja myyntiä harjoittava yritys Tilakohtainen räätälöinti ja asennus on mahdollista Toimialue Skandinavia

Lisätiedot

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Poikimaiän vaikutus Hieho alkaa tuottaa vasta poikimisensa jälkeen noin 24 kuukauden iässä, siihen asti hiehosta koituu pelkkiä

Lisätiedot

EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE. Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE. Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Tukikelpoisuusikä LYPSYLEHMÄT EMOLEHMÄT EMOLEHMÄHIEHOT SAARISTOHIEHOT SONNIT JA HÄRÄT TEURASHIEHOT lypsylehmä,

Lisätiedot

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,

Lisätiedot

Made for efficient farmers

Made for efficient farmers Made for efficient farmers ISOMATCH TELLUS GO, work easy. be in control. Maataloudessa tarvitaan tehokkuutta. Korkeampia satoja vähemmällä vaivalla ja pienemmillä kustannuksilla. Se tarkoittaa myös tuotantopanosten

Lisätiedot

Tilastot kertovat lihanaudoista

Tilastot kertovat lihanaudoista Tilastot kertovat lihanaudoista Lihanautojen kuolleisuus Lihanautojen sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteiden ottaminen ja lähettäminen Mitä lihanaudat sairastavat? Loppukasvatuksessa eläinlääkärin

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus

Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 edellyttää alkutuotannon

Lisätiedot

VASIKOIDEN JA NUORKARJAN OSASTO PIHA- TON YHTEYDESSÄ OLEVAAN ENTISEEN PARSINAVETTAAN

VASIKOIDEN JA NUORKARJAN OSASTO PIHA- TON YHTEYDESSÄ OLEVAAN ENTISEEN PARSINAVETTAAN VASIKOIDEN JA NUORKARJAN OSASTO PIHA- TON YHTEYDESSÄ OLEVAAN ENTISEEN PARSINAVETTAAN Seija ja Heikki Kangasaho Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 4.9.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Luomukotieläinten olot ja valvonta Mikkeli 26.1.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014

Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014 Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014 Tämän ohjeen tarkoituksena on kertoa menettelytavat ja vastuut liharotuisten sonnivasikoiden siitoskasvatustoiminnassa. Tämä ohje koskee kolmea osapuolta: syntymätila,

Lisätiedot

Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi. Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows

Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi. Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows Milestone report 20.1.2010, Action 11 Marika Niemelä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari 4.2.2015 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan vaatimukset - hoitaja? Toimiva ja helppohoitoinen Miellyttävä työympäristö Kustannustehokas Terveet ja

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013. Näin hoidan mehiläisiäni

Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013. Näin hoidan mehiläisiäni Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013 Näin hoidan mehiläisiäni Hoitohistoria 1964 mehiläiset kotipaikalle Sumiaisiin. Toisen polven mehiläistarhaaja. 1982 omat pesät Kuorevesi - Längelmäki alueelle,

Lisätiedot

EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE

EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE Kotieläintuki-info 24.1.2017 Lieto Varsinais-Suomen ELY-keskus Henna Ekman.Lähde: Mavi, MMM, Evira Eläinten hyvinvointikorvaus 2015-2016 Hyvinvointikorvausta

Lisätiedot

Eläinsuojan ympäristöluvitus. Maarit Walta Ympäristönsuojelutarkastaja p. 0400 144 453 maarit.walta@ylasavonsote.fi

Eläinsuojan ympäristöluvitus. Maarit Walta Ympäristönsuojelutarkastaja p. 0400 144 453 maarit.walta@ylasavonsote.fi Eläinsuojan ympäristöluvitus Maarit Walta Ympäristönsuojelutarkastaja p. 0400 144 453 maarit.walta@ylasavonsote.fi 11.9.2014 Milloin eläinsuoja tarvitsee ympäristöluvan? Eläinsuoja, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Prevexor Jyrsijöiden torjuntaan navetassa

Prevexor Jyrsijöiden torjuntaan navetassa Prevexor Jyrsijöiden torjuntaan navetassa Tehokas jyrsijöiden torjunta Jyrsijät voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä tilalla. Ne voivat vahingoittaa mm. rakenteita, kaapeleita ja muita

Lisätiedot