Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011"

Transkriptio

1 Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Jukka Hytönen, Vesanto 20 hengen voimin lähdimme liikenteeseen kohti Itä-Suomea marraskuun pakkasaamuna. Ensimmäinen kohde oli Vesannolla, Jukka Hytösen 144-paikkainen vuonna 2010 valmistunut emolehmänavetta. Tilalla on ollut 7 vuotta emolehmiä. Navetta on kooltaan 2200 m 2, siinä oli lukittavat etuparret koko matkalla molemmilla puolilla ruokintapöytää. Emoilla oli makuuparret, joissa alimpana oli hiekka kuivikkeena ja päällä reilusti olkea. Hiekkaa käytettiin, koska hiekkaa oli navetan vieressä. Eläimet oli jaettu 24 eläimen ryhmiin. Kuiviketta kului vuodessa noin 300 paalia. Navetan oli suunnitellut isännän kanssa yhdessä ProAgrian suunnittelija. Navetan kalusteet oli Tokki Oy:lta. Tilalla oli yhteensä 120 ha peltoa, josta 40 ha oli omaa ja 20 sopimusalaa. Emoja poikii keväällä ja 20 syksyllä. Astutuskäytössä on hereford- ja charolaissonneja, jotka ovat nyt nupoja. Poikimisaika on noin 1,5 kuukautta ja tavoitteena olisi jatkossa, että puolet lehmistä poikisi keväällä ja puolet syksyllä. Tällä hetkellä tila ei laidunna eläimiä lainkaan, mutta navetan yhteydessä on jaloittelutarhat. Tarhat ovat asvalttipohjalla, ja ainakin viime kesänä niistä sai tyhjentää vettä useaan otteeseen. Peltoa ei ole laidunnukseen tarpeeksi lähettyvillä. Vasikat eivät saa lisäruokaa muulloin kuin vieroitusvaiheessa. Lanta tyhjennetään navetasta 2 kertaa viikossa. Päivittäinen työaika navetalla on yleensä noin 2 h ja Jukka hoitaakin tilan työt pääasiassa yksin. Hänen äitinsä auttaa tarvittaessa ja peltotöissä on yksi työntekijä apuna. Paalit viedään joka toinen päivä ruokintapöydälle kokonaisina. Paalisilppuria käytetään vain kuivituksessa. Poikimisia ei ole tarvinnut paljon auttaa, vain 2-3 lehmää autettiin viime keväänä. Navetan kustannusarvion ja toteuman ero oli noin Navetta on tehty niin, että tila voi siirtyä luomuun jossain vaiheessa. Isäntä vaikutti tyytyväiseltä navettaansa. Viime talven kovien pakkasten aikaan vain ulkoseinän viereinen lantakäytävä oli jäätynyt, ruokintapöydän puoleinen käytävä oli pysynyt melkein koko ajan sulana.

2 Markku ja Päivi Ropponen, Airaksela Kylmästä pihatosta siirryimme kahvitauon jälkeen lämpöiseen maitorotuisten vasikkalaan ja loppukasvattamoon. Tilalla oli tehty sukupolvenvaihdos vuonna 1999, jolloin tilan päätuotantosuunta oli lypsykarjatalous. Lypsylehmistä kuitenkin luovuttiin ja vuonna 2003 valmistui sonnien loppukasvattamo (240 paikkaa). Juottamo remontoitiin vanhaan parsinavettaan. Siilot tehtiin vuonna 2005 ja lisäksi peltoa on raivattu lisää. Peltoa on tällä hetkellä 30 hehtaaria omaa, 40 hehtaaria vuokralla ja 20 ha peltoa kauempana. Vuokrahinnat ovat /ha. Nurmet ovat 5-vuotisia, joita täydennyskylvetään tarpeen mukaan. Nurmiseoksessa on apilaa ja ruokonataa. Rehut tehdään 4 tilan porukalla tarkkuussilppurilla, joista muut ovat maitotilallisia. Tämä koneketju on hyvässä kunnossa, muuten koneet ovat vanhoja. Kesällä käytetään tarvittaessa yhtä ulkopuolista työntekijää. Perheen lapsista vanhimmat ovat jo vähän mukana tilan töissä. Tilalle tulee vasikkaa kerralla, jotka opetetaan automaattijuottoon. 3-4 kuukauden ikäisenä ne siirretään auton peräkärryllä 10 vasikan ryhmissä loppukasvattamoon. Teuraaksi eläimet lähtevät kuukauden ikäisinä. Suurin osa vasikoista on maitorotuisia. Appeessa käytetään sivutuotteita, jos niitä saadaan edullisesti. Hera ollut nyt käytössä ja Lahdesta saadaan mäskiä. Viljaa ostetaan lähitiloilta. Perunarehua ei voida talvella käyttää jäätymisen vuoksi. Lisäksi vasikoille käytetään Maitomaan meijeriltä saatavaa voin sivutuotetta, maitohuumetta. Juomarehu on saksalaista ja lisäksi vasikat saavat kuivaa heinää. Pikku hiljaa vasikat oppivat myös appeeseen, kun juotto alkaa loppua. Molemmissa navetoissa on samaa apetta. Appeen väkirehuprosentti on nyt noin 40. Vasikkakuolleisuus on alle 2 %. Juottamo on jaettu kahteen osaan ja vasikoilla on käytössä yhteensä vain 2 tuttia. Teineille on suunniteltu omaa tilaa, mutta ainakaan vielä rakennuspäätöstä ei ole tehty. Lisäksi tila on ollut mukana suunnittelemassa 600 sonnin loppukasvattamoa Suonenjoelle, jonka ympäristöluvasta valitettiin. Lupa kuitenkin saatiin, mutta suunnitelmat ovat nyt jäissä. Tämä olisi useamman tilan yhteinen projekti. Isäntäpari oli selkeästi hyvin kiinnostunut tilan kehittämisestä ja suunnitelmia oli laajentaa tuotantoa

3 lähitulevaisuudessa. Työterveyslaitos, Kuopio Lounaan jälkeen ajelimme Puijon Tornilta Työterveyslaitokselle. Työterveyslaitos on perustettu vuonna 1945 ja siellä on kaikkiaan 800 työntekijää, joista Kuopiossa on 50. Kuopiossa on maatalousyrittäjien työterveyshuollon yksikkö. Yksikkö on mukana erilaisissa hankkeissa, tekee tutkimustyötä ja kouluttaa asiantuntijoita. Kirsti Taattola esitteli myös työsuojainnäyttelyn ja lisäksi mietimme porukalla erilaisia maatalousyrittäjiä kuormittavia tekijöitä ja miksi suojainten käyttö koetaan hankalaksi. Ryhmässä pohdittiin myös asioita, jotka ovat parhaita maatalousyrittäjän työssä.

4 Kosulan kasvattamo oy, Outokumpu Matti Varis Kosulan kasvattamo on noin 700-paikkainen vasikkakasvattamo. Navetan läpi kulkee vuodessa noin 2000 vasikkaa. Vasikat tulevat noin 2-viikkoisina ja lähtevät loppukasvatukseen noin 4 kuukauden ikäisinä. Variksen lisäksi navetassa oli naapuri osakkaana, joka valitettavasti kuoli juuri sen jälkeen, kun kasvattamo oli muutettu osakeyhtiöksi. Variksen oma tila on parin kilometrin päässä, jossa hänellä on pieni loppukasvattamo. Osakeyhtiöksi tila muutettiin, koska tällöin appeen hinnoittelussa on enemmän pelivaraa. Tilintarkastuskulut ovat toki suuremmat osakeyhtiössä. Osakeyhtiö ostaa siis kaiken ruuan navetalle. Liikevaihto on noin Osakeyhtiö saa hyvinvointitukea (ja tämä on ainut tuki mitä se saa), ja tarkastuksia oli ollut viime vuonna jo 2. Vuonna 2002 navetassa oli tulipalo, jonka jälkeen uusi navetta on tehty vuonna Sekä vakuutusyhtiön että ympäristöluvan kanssa oli ollut ongelmia. Siksi navetta tehtiin pienempänä kuin suunniteltu, vaikka valitus olikin rauennut navetan valmistumisen jälkeen. Työntekijöitä navetassa on 1,5 ja lisäksi Matti Variksen vaimo on kokopäiväinen työntekijä. Isäntä hoitaa tilaukset ja appeen valmistuksen. Isäntä on suunnitellut navettaa hyvin pitkälti itse, sikalasta on otettu paljon mallia. Vaneria on käytetty paljon, mutta ne osat mihin eläimet ylettyvät, on tehty betonista. Laitteita on Pellon Pajalta. Vasikat ovat 40 vasikan ryhmissä 70 neliön karsinoissa. Joka osastolle työntekijä vaihtaa puhtaat haalarit ja kengät, näin vältetään tautien leviämistä. Vasikat saavat väkirehua ja juomaa rajoittamatta. Juotto on hapanjuomalla, ja Maitomaalta ajetaan maitoa maanalaiseen säiliöön ( l). Noin viikon vasikat saavat juoman lämpöisenä. Karsinoissa käytetään vähän turvekuivitusta. Vasikat saavat vähän kuivaa heinää, ja suurimmilta sairauksilta on vältytty, vain yskästä on vähän kärsitty. Navetta lämpiää maalämmöllä, maan alla on 4000 l alkoholia. Öljykattila toimii varajärjestelmänä. Maalämpöä Varis kehui edulliseksi, 3 kilometriä putkea oli maksanut Työaika navetalla on päivässä noin 8 h, jos työt tehdään yksin. Karsinaosaston pesu vie 4 h (vasikat vaihtavat puolta välillä navetassa) ja melkein kaikki peltotyöt on ulkoistettu. Vasikkakasvattamoon jaetaan sama ape kuin Variksen omaan loppukasvattamoon. Erittäin mielenkiintoinen kohde, jossa oli monia tavallisista navetoista poikkeavia ratkaisuja.

5 Maatalousyhtymä Tatu ja Teuvo Ratilainen, Outokumpu Teuvo pyörittää tilaa yhdessä veljenpoikansa Tatun kanssa. Tatu on vielä osittain tilan ulkopuolella töissä. Vuonna 2007 tilalla on rakennettu 80 emolehmälle pihatto. Navetta on ProAgrian suunnittelema ja halli on Hatanpään. Kustannusarvio oli alv, ja käytännössä kustannus oli Tuo rakennustalvi oli vaikeaa, koska valuja jouduttiin tekemään pakkasten aikaan. Vuonna 2007 pihoihin laitettiin myös asvaltti. Suurin osa karjasta oli angus-rotua (43 puhdasrotuista), mutta joukossa oli myös hereford-, limousin- ja simmental-risteytyksiä. Astutussonneja tilalla oli 4. Emot ovat tulleet vuonna 2006, ja vuonna 2009 oli luovuttu lypsykarjasta. Emot ovat navetoissa 20 lehmän karsinoissa. Emot poikivat maalis-kesäkuussa ja karja on emotarkkailussa. Vasikoille annetaan lisäruokaa vieroituksen yhteydessä, vieroituspainot ovat yli 300 kg. Peltoa tilan ympärillä on 52 ha, joten laidunalaa riittää hyvin. Lisäksi sopimusviljelyalaa on 70 ha. Apilaa on todettu hyväksi laitumilla. Tila on liittynyt luomuun vuonna Talvella emot pääsevät jaloittelutarhaan eli myös eläimet ovat luomussa. Hiehot ja astutussonnit ovat vanhassa navetassa, johon niille on remontoitu omat tilat. Osa sonneista on aina ulkona ja toiset sisällä, koska angus- ja hereford sonnit eivät pärjää samassa tilassa. Tällä hetkellä tilalle rakennettiin paalivarastoa, jossa voidaan säilyttää myös turvetta. Urakoitsija tekee tilalle paalirehun, kyntää ja levittää lannan. Pahnapaaleja kerätään ympäriinsä. Poikimisten aikaan tilalla on yksi lisäkäsi apuna, koska kaikki poikimiset valvotaan. Muuten työt tehdään omalla porukalla.

6 Reetta ja Jyrki Kuikka, Polvijärvi Koska vierailumme Polvijärven liha-aittaan peruuntui, kävimme Kuikan limousin-tilalla Polvijärvellä. 60 limousinemon karja oli puhdasrotuinen ja tilalla oli panostettu jalostuksen lisäksi paljon suoramyyntiin. Peltoa tilalla on 40 ha omaa ja 100 ha vuokralla. Vuodesta 1998 asti tilan pellot ovat olleet luomutuotannossa. Tilalla oli ollut aiemmin lypsykarjaa, mutta nykyinen isäntäpari oli mm. emännän allergian vuoksi vaihtanut tuotantosuuntaa emolehmiin. He olivat aloittaneet muutamalla emolla ja sonnilla, mutta määrä oli kasvanut nopeasti. Vuonna 2003 heillä poiki jo 50 lehmää, eikä lehmillä ollut vielä navettaa. Jyrki ja Reetta suunnittelivat hyvin pitkälti navetan itse, ja yhtenä erikoisuutena siinä on lantaraapat, joita harvoin näkee kylmissä navetoissa. DeLavalin raapat toimivat hyvin noin -15 asteeseen saakka, jonka jälkeen lanta poistetaan traktorilla. Raapan kustannus oli noin Nykyisestä navetasta rakennettiin puolet noin 2 kuukaudessa vuonna 2003, mutta kalusteiden myöhästyminen aiheutti 5 kuukauden rakennusajan. Tämän navettaosan kustannus oli Vuonna 2004 luovuttiin lypsylehmistä ja rakennettiin toinen puoli emolehmänavetasta ( ). Vuonna 2002 eläimet siirtyivät luomuun. Limousin-rotuvalintaa tilan väki ei ollut katunut. Poikima-apua ei ole juuri tarvinnut antaa. Lehmävasikoiden syntymäpainot ovat kg ja sonnien kg. Poikima-aika on maalis-toukokuussa. Poikimisia ei valvota öisin. Emo otetaan vasikan kanssa takakäytävälle poikimisen jälkeen, jolloin on helpompi valvoa, saako vasikka varmasti ternimaidon. Sonnit ovat emojen seassa 2 kuukautta ja lisäksi isäntä siementää osan emoista itse. Kaikki vasikat kasvatetaan itse. Sonnien päiväkasvut ovat olleet parhaimmillaan 1650 g. Liian kalliisti sonneja ei kannata ruokkia luomussa eli vuoden painon ei tarvitse olla yli 550 kg. Parhaimpia ylimääräisiä sonneja ja hiehoja myydään myös jalostuskäyttöön ja tänä vuonna kysyntää on ollut reilusti. Kysyntää on lisännyt Limousinkasvattajaosuuskunnan korkeampi tilityshinta. Kuikat eivät vielä ole päättäneet, lähtevätkö mukaan tähän yhteistyöhön. Luomulisää ei huomioida siinä. Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan tilaa lähetään kehittämään. Suoramyyntiä tila on tehnyt vuodesta 2005 lähtien. Markkinointi on hoitunut parhaiten tyytyväisten asiakkaiden kautta. Teurastukset tehdään läheisessä Polvijärven liha-aitassa, joka nyt laajentaa tuotantoaan. Kuikalla on oma kylmäauto, jolla he toimittavat lihat asiakkaille. Asiakkaista 98 % on yksityisiä. Jauheliha on kysytyin tuote ja tuotteet myydään 10 kg:n laatikossa, jossa on eri lihaosia. Raakakypsytyksen tekee asiakas. Jyrki ja Reetta pitivät suoramyyntiä isona työnä, missä on aina jaksettava hymyillä asiakkaalle

7 ja vastattava puhelimeen. Jyrki ja Reetta ovat laskeneet suoramyynnistä jäävän palkaksi itselle 5-6 /kg. Teurastus maksaa 3 /kg ja sonninliha maksaa 14 /kg. Kaikkiaan viime vuonna myytiin 30 eläintä ja Etelä- Suomeen lihaa toimitetaan paljon. Kaikki lihat toimitetaan ennakkotilausten kautta Rauli Albert, Valtimo Albertilla on 75 emolehmän vuonna 2006 käyttöönotettu pihatto. Alun perin navettaan tehtiin makuuparret, mutta myöhemmin ne poistettiin. Poikimisten aikaan niitä ei koettu hyviksi ja navetassa on ollut nyt pari vuotta tasalattia. Tämä on myös helpottanut eläinten hoitoa ja lannan poistoa. Navetan on suunnitellut Urpo Manninen ja se maksoi Lehmät ovat lehmän karsinoissa ja siitossonneja on nyt 2. Lehmät poikivat 3-vuotiaina, roduiltaan emot ovat charolaisia ja simmentaleja sekä risteytyksiä. Parhaimmat emot astutetaan omalla rodulla, huonommat risteytetään. Vasikkakuolleisuus on pieni ja tilalla on käytössä seleeniannostelupumppu. Seleenilisä on selkeästi vähentänyt kuolleisuutta. Vasikoiden syntymäpainot ovat kg ja ne syntyvät helmi-toukokuussa. Tila on ollut luomussa vuodesta 2009, vaikka ihmettelimmekin ikkunoiden puuttumista navetasta. Ulkolaudoitus oli kuitenkin sellainen, että se läpäisee valoa ja luomuvaatimukset täyttyvät tämän

8 myötä. Toimisto sijaitsee yläkerrassa keskellä navettaa ja siksi navetan keskellä kulkee huoltokäytävä ylhäällä. Peltoa tilalla on n. 150 ha. Tilalla on yksi kokopäiväinen työntekijä, koska isäntä on paljon Helsingissä perheen luona. Kurottajaa käytetään navetalla mm. lannan tyhjentämiseen navetasta, jolla se käykin parissa tunnissa. Urakoitsija paalaa ja levittää lannan. Isäntä itse puolestaan urakoi hieman karhottimella. Kirjanpidon isäntä tekee itse ja on miettinyt vähän tilan yhtiöittämistä. Eläimet pääsevät laitumelle kesäkuun toisella viikolla. Laidunalaa on ha, ja tuosta alasta 2/3 on tilan läheisyydessä. Laitumella on ollut virnakasvustoa, ja varsinkin ruisvirnaan ollaan oltu tyytyväisiä. Kauimmaiset pellot sijaitsevat 5 kilometrin päässä. Mielenkiintoinen paikka, jossa käytännön työt hoituivat täysin luotettavan työntekijän voimin. Ylä-Savon Terni Oy, Kiuruvesi 5 tilan yhteisessä vasikkakasvattamossa (8 osakasta) on kaikkiaan 960 vasikkaa. Navetalla on töissä yhtä aikaa 2-4 henkilöä, viikonloppuisin pärjätään 2 henkilöllä ja isommat työt, kuten nupoutukset, tehdään 4 henkilön voimin. Navetta on valmistunut vuonna Vasikat tulevat vuorokauden ikäisinä tilalle A-tuottajien kautta. Lehmävasikat lähtevät 5 kuukauden ikäisinä maailmalle, sonnivasikoista suurin osa menee osakkaiden omiin loppukasvattamoihin. Vasikoiden lähtöpainot ovat kg. Vasikat elävät noin 60 vasikan karsinoissa, joista 6-7 on lehmävasikoita ja

9 loput sonneja. Juotto kestää 5 viikkoa ja lisäksi pienet vasikat saavat kuivaa heinää. Päivässä vasikka saa 8 l maitoa ja juomarehu oli belgialaista. Apeseos on kaikille sama. Vasikkakuolleisuus on 2 % ja tila saa hyvinvointitukea. Osastojen oviin on laitettu tietoa kunkin osaston terveystilanteesta. Sorkkasairaat ovat samassa ja näin vältetään pöpöjen siirtyminen terveisiin vasikoihin. Karsinoissa kolataan joka päivä, jolloin vasikoita pystytään tarkkailemaan. Osakkailla on omat vastuualueet ja omat pellot. Valitettavasti kukaan osakkaista ei ollut esittelemässä meille navettaa (työntekijä esitteli) ja osakeyhtiön toimintaa, joten emme saaneet kaikkiin kysymyksiin vastauksia. Mikko Elovaara ky, Kiuruvesi Opintomatkan viimeinen kohde oli ehkä kaikkein odotetuin. Mikon isä oli ostanut tilan aikanaan, jolloin tilalla oli 16 ha peltoa ja 24 ha metsää. Vuonna 1991 tehtiin sukupolvenvaihdos ja tuolloin tilalla oli 70 sonnia ja 36 ha peltoa. Vuonna 1996 rakennettiin ensimmäinen lisärakennus ja eläinmäärä kasvoi 250:een. Vuonna 1995 Mikko aloitti pellonvuokrauksen ja sen jälkeen peltoa on raivattu paljon metsästäkin. Elovaara on mukana Elovasikka Oy:ssa, joka on vasikkakasvattamo. Tämä ei sijaitse samassa pihapiirissä loppukasvattamoiden kanssa, koska Mikko näkee tärkeänä pitää ne eri tonteilla tautiriskien takia. Vuonna 2002 Elovaaran oma eläinmäärä oli 600 ja nyt hänellä on 1100 loppukasvatuspaikkaa. Vuonna 2007 on tehty viimeisin kasvattamo. Eläinpaikkakustannus on ollut noin 1000 halvimmillaan. Vasikoita tulee tilalle 70 viikossa A-tuottajien kautta.

10 Kaikkiaan Mikko on ostanut 580 ha maata, josta 150 ha oli peltoa. Kaikkiaan eri tilojen maita on ostettu tilalta. Naapurit ovat olleet halukkaita myymään maitaan. Nyt myös Mikon poika on innostunut maataloudesta, ja ostanut omiin nimiinsä aivan tilan vierestä 40 ha metsää, josta raivataan peltoa. Pellon raivaus on tullut maksamaan /ha. Nyt pellot sijaitsevat kaikki tilan läheisyydessä. Valitettavasti vierailuaikamme oli jo pimeällä eli emme nähneet suuria peltoaukeita. Säilörehu korjataan ajosilppuriketjulla. Rehua syötetään sonneille 1-2 hehtaarin alalta päivässä. Rehua saadaan tehtyä noin 10 ha/h eli rehunteko kestää 2-3 vuorokautta ja lisäksi rehu urakoidaan yhdelle tilalle. Tilalla on 3 omaa traktoria ja yksi ulkopuolinen käytössä rehunteossa. Rehusatoja korjataan 3 kesässään. Sonnit tilanväki hoitaa täysin itse, poika (18 v.) tekee paljon viikonloppuja. Lisäksi 1 työntekijä pystyy tarvittaessa hoitamaan navetat. Ape jaetaan kaikille kerran päivässä. Appeessa on mm. Olvin mäskiä, jota ajetaan Mikon omalla rekalla. Olvi oli suostunut mäskin myyntiin, kun Elovaara huolehtii itse kuljetuksesta. Sonnien keskipäiväkasvut olivat viimeisimmässä teurasraportissa 641 g. Väkirehua ei syötetä liikaa, koska se tulisi liian kalliiksi. Viljaa viljellään ainoastaan uudistuslohkoilla. Mikon vaimo Outi vastaa eläinten kirjanpidosta ja karjasta (hoitotoimenpiteet ym.). Mikon äiti puolestaan hoitaa kirjanpidon. Perusmaatalouden lisäksi tilalla on monenlaista toimintaa. Pajalla on töissä 2 miestä, jossa korjataan kaikki omat koneet ja muidenkin sekä tehdään uusia koneita. Lisäksi Mikolla on oma kaivinkonekuski, rekkakuski ja peltotyöntekijä. Ja tietysti kesäaikaan lisätyövoimaa käytetään. Urakoitsija levittää lietteen ja hoitaa ruiskutuksen. Lisäksi Mikko on mukana kolmen osakkaan yhteisessä varaosaliikkeessä, joka sijaitsee Kiuruvedellä. Kaikista työntekijöistä pyritään pitämään hyvää huolta ja emäntä tekeekin kesällä ruokaa jopa 24 henkilölle. Aiemmin tilalla on tehty mm. turvekoneita Vapolle, mutta nyt siitä on luovuttu. Lisäksi Mikko on tehnyt monenlaista kauppaa koko isännyyden ajan ja jopa lomittanut omien töiden ohella tilanpidon alussa. Ruokinta- ja viljelysuunnitelmat teetätetään ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Tulevaisuudessa Mikko haluaisi lisää varastotilaa apekomponenteille. Tilaa on laajennettu paljon ja aina on joku osa-alue ollut jäljessä eli investointitarpeita on ollut. Eläinmäärää ei aiota nyt kasvattaa. Lanta on tähän mennessä loppunut kesken eli sitä pystyttäisiin hyödyntämään enemmänkin uudispelloilla. 18- vuotias poika on mahdollisesti kiinnostunut jatkamaan, mutta Mikko ei halua pakkositoutumista keneltäkään.

11 Matka oli erittäin antoisa ja osallistujat antoivat mm. seuraavaa palautetta: + valittu hyviä kohteita, myös juottamoita ja loppukasvattamoja + hyvä rento meininki, kivaa huolehtimista + osa kohteista hyviä esimerkkejä, miten ei pidä toimia, osa taas onnistuneita ratkaisuja - tilateurastamon peruuntuminen

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 3.-5.11.2010

Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 3.-5.11.2010 Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 3.-5.11.2010 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke keskiviikko 3.11.2010 MTY Ylikoski, Kortesjärvi MTY Ylikoskella oli tehty tuotantosuunnan vaihdos

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 4.-6.11.2009

Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 4.-6.11.2009 Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 4.-6.11.2009 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke keskiviikko 4.11.2009 klo 9.45 Simo Orsama, Pitkäjärventie 525, Orivesi Ensimmäisessä vierailukohteessa

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia

Lisätiedot

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa,

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja

Lisätiedot

Opintomatka Ruotsiin 17. 19.2.2014

Opintomatka Ruotsiin 17. 19.2.2014 Opintomatka Ruotsiin 17. 19.2.2014 Anna Sunio Maatalous Ruotsissa - 2,6 miljoonaa hehtaaria peltoa (6,5 % Ruotsin pinta-alasta); Suomen peltopinta-ala 2,4 miljoonaa hehtaaria - 17 000 aktiivitilaa (työaika

Lisätiedot

Ranskan opintomatka 3.-7.10.2011

Ranskan opintomatka 3.-7.10.2011 Ranskan opintomatka 3.-7.10.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Saavuimme Ranskaan upean sään vallitessa maanantaiaamuna. Kun pääsimme pois Pariisin humusta, saimme pian huomata, että

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Olemme Anna ja Matti Oksanen Laukaasta. Olemme valmistuneet JAMK Luonnonvarainstituutista vuosina 2007 ja 2008. Häitä vietettiin 2008 ja samana vuonna tehtiin

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Kauko Koikkalainen, tutkija ProLuomu_liha-arvoketju, 17.3.2015, Vantaa Luomutuotannon talousnäkymät maatalouspolitiikan muutoksessa Yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012

VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille 3.-5.7.2012. Matkalle

Lisätiedot

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2

Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Liite 3 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (0/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, Liharakennukset

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1 TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT Jenni Jokio 1.9.2011 1 TILAKÄYNNIN TARKOITUS Eläinlääkäri käy tilalla kerran vuodessa ja käy navetassa läpi tilakäyntilomakkeen Tässä

Lisätiedot

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

INNONAUTA KOULUTUS-HANKKEEN OPINTOMATKA TANSKAAN JA ETELÄ-RUOTSIIN 30.11.2010-5.12.2010

INNONAUTA KOULUTUS-HANKKEEN OPINTOMATKA TANSKAAN JA ETELÄ-RUOTSIIN 30.11.2010-5.12.2010 INNONAUTA KOULUTUS-HANKKEEN OPINTOMATKA TANSKAAN JA ETELÄ-RUOTSIIN 30.11.2010-5.12.2010 Tanskan lihantuotanto lyhyesti, lyhennelmä neuvoja Per Splethin esityksestä Tanskassa on tällä hetkellä noin 100

Lisätiedot

Emotila kaipaa edunvalvojaa

Emotila kaipaa edunvalvojaa Emotila kaipaa edunvalvojaa AULIKKI ALAKANGAS KUVAT VESA HAAPALA Siikajokiset emolehmätilalliset Helena ja Pasi Kukkonen kannustavat maatalousyrittäjiä oman ammattinsa arvostamiseen ja positiiviseen ajatteluun,

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Miljoona litraa yksillä harteilla

Miljoona litraa yksillä harteilla Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin 2.4.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta M. Rauman linja-autolla klo 9.00. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin 26.3.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta Ahon linja-autolla klo 9.00. Kuljettajana toimi Timo Salmela. Lisää osanottajia tuli

Lisätiedot

maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki 2012 www.mamk.fi/emma

maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki 2012 www.mamk.fi/emma maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki 2012 www.mamk.fi/emma Katajakankaan puutarha Katajakankaan tila oli ennen perinteinen maatila. Isäntä Matti Kohvakka osallistui v.1978 vihannesviljelykurssille ja

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA Tiina ja Jyrki Heinonen Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 10.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Vasikan kasvatusolosuhteet

Vasikan kasvatusolosuhteet Vasikan kasvatusolosuhteet Kuva: Mikko Hakanen 26.1.2011 Valio Oy, Heikki Kemppi 1 Mitä tarkoittavat minun mielestäni hyvät vasikkatilat? Vasikat ovat terveitä ja niistä kasvaa tuottavia pitoeläimiä Vasikat

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

Loppukasvattamot. Kuivikkeen käyttö lihakarjakasvattamoissa

Loppukasvattamot. Kuivikkeen käyttö lihakarjakasvattamoissa Nautaparlamentti 24.-25.7.2014 Härmän kylpylä, Kauhava Kuivikkeen käyttö lihakarjakasvattamoissa Reetta Palva, TTS Työtehoseura Loppukasvattamot Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta esitti vuonna

Lisätiedot

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA 01.09.2014 Tämä lehmän hyvinvointia uudessa navetassa käsittelevä kirjoitus on osa YmpäristoAgro-hanketta. Artikkelissa kerrotaan hyvistä rakennusratkaisuista,

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI

OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI HYMY-HANKE OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI Minna Pirkkalainen, Vuokko Ahonen ja Pekka Häkkinen ProAgria Etelä-Savo 1 MATKARAPORTTI HYMY hyvinvoiva maaseutuyrittäjä -hankkeen opintomatka

Lisätiedot

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla Sairauksien ennaltaehkäisy Vastustuskyky Olosuhteiden merkitys Terveyden seuranta Sairaan vasikan eristäminen Lääkitseminen

Lisätiedot

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 1 VASIKKA, NUORKARJA SISÄLTÖ 1.a Vastasyntynyt vasikka poikimisen apu... 2 1.b Vastapoikinut lehmä... 3 2. Ensimmäinen juotto ternimaidon antaminen... 5 3. Vastasyntyneet vasikat navan puhdistus... 7 4.

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry

Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Mitä huomioitava tallin suunnittelussa? tallityypin valinta

Lisätiedot

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia

Lisätiedot

KARSINARATKAISUJA VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011. Sisällysluettelo. Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast

KARSINARATKAISUJA VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011. Sisällysluettelo. Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011 KARSINARATKAISUJA Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast Sisällysluettelo 1. Avaus, Heikki Kemppi 2. Vasikkatilan vaatimukset ja hyvät toimintatavat 3. Kuivikkeet 4.

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19

Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 YLEISTÄ Saksan opintomatka kohdennettiin maakunnan maidontuottajille. Matkalle alustavasti varattiin paikka kymmenelle yrittäjälle ja hankevetäjille.

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA

LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA Paula Kouhia Tilavierailu 11/2011 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 9.11.2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon opintomatka Keski ja Etelä-Pohjanmaalle 11.-12.12.2013. Matkaraportti

Naudanlihantuotannon opintomatka Keski ja Etelä-Pohjanmaalle 11.-12.12.2013. Matkaraportti Naudanlihantuotannon opintomatka Keski ja Etelä-Pohjanmaalle 11.-12.12.2013 Matkaraportti Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinointi ja aktivointihanke MTK Pohjois-Suomi Hankevetäjä Anita

Lisätiedot

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

HYMY ja Lihatilan Skarppiohjelma hankkeiden OPINTOMATKA AHVENANMAALLE 4. 7.9.2014 Matkaraportti

HYMY ja Lihatilan Skarppiohjelma hankkeiden OPINTOMATKA AHVENANMAALLE 4. 7.9.2014 Matkaraportti HYMY ja Lihatilan Skarppiohjelma hankkeiden OPINTOMATKA AHVENANMAALLE 4. 7.9.2014 Matkaraportti HYMY ja Lihatilan Skarppiohjelma hankkeiden yhteinen nuorille suunnattu opintomatka Ahvenanmaalle toteutettiin

Lisätiedot

Valvontahavaintoja Pohjois- Karjalassa. Peltovalvonta 2012 Lannoitusvalvonta Eläinvalvonta 2012

Valvontahavaintoja Pohjois- Karjalassa. Peltovalvonta 2012 Lannoitusvalvonta Eläinvalvonta 2012 Valvontahavaintoja Pohjois- Karjalassa Peltovalvonta 2012 Lannoitusvalvonta Eläinvalvonta 2012 Valvonta v.2012 Peltovalvonnassa n.200 tilaa Pinta-alojen ristiintarkastus tiloja n. 205 kpl EU:n eläinpalkkio

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke. MATKARAPORTTI: VENE-hankkeen opintomatka KESÄRETKI 6. 8.7.2011

VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke. MATKARAPORTTI: VENE-hankkeen opintomatka KESÄRETKI 6. 8.7.2011 6.7.2011 VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke Vene-hankkeen kesän opintomatka starttasi Oulun korkeudelta ja linja-auton kyytiin poimittiin matkalaisia tasaisesti niin Pohjois- kuin

Lisätiedot

Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa

Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 8 9 Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa Terhi Torikka, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Kimmo Haimi Puhtailla oljilla on hyvä olla. Tämä

Lisätiedot

Oppeja ja oivalluksia muista maitomaista

Oppeja ja oivalluksia muista maitomaista Oppeja ja oivalluksia muista maitomaista Maitovalmennus 5.9.2013 Anna Liimatainen / ProAgria Pohjois-Karjala Näistä asiaa Katsaus maidon tuotantoon ja näkymiin eri puolilla maailmaa Havaintoja muista maista

Lisätiedot

Tuotantosuuntana suoramyynti

Tuotantosuuntana suoramyynti Tuotantosuuntana suoramyynti Laitila 1 Sisältö Hyvätuuli Highlandyhteistyö ja kehittyminen Haikun Hyvää tuotteet ja brändi Ranchising esittely 2 Hyvätuuli Highland Osaamisen portaat Haikun Hyvää 2013 Ranchising

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014 Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014 MTK-Kaakkois-Suomen maaseutunuoret teki maatalousmatkan Alankomaihin ja Belgiaan huhtikuun ensimmäisellä viikolla. MTK:laisia

Lisätiedot

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

Kuinka pidämme vasikat terveinä?

Kuinka pidämme vasikat terveinä? Kuinka pidämme vasikat terveinä? Laatupäällikkö, eläinlääkäri, ELT Tuomas Herva, AtriaNauta 2016-04-07 1 Järkevä poikimakierto Oma sonni tuntematon poikimisaika ei ummessa: ternimaidon laatu kärsii puutteellinen

Lisätiedot

LUOMUKOTIELÄINTUOTANNOSSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT MITEN NE PALVELEVAT TILAA? Pirkko Tuominen ProAgria Pohjois Savo

LUOMUKOTIELÄINTUOTANNOSSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT MITEN NE PALVELEVAT TILAA? Pirkko Tuominen ProAgria Pohjois Savo LUOMUKOTIELÄINTUOTANNOSSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT MITEN NE PALVELEVAT TILAA? Pirkko Tuominen ProAgria Pohjois Savo Dokumentit luomukotieläintuotannossa Kokonaan uudet tilat: Jo alusta alkaen oikeat toimintatavat

Lisätiedot

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 87 03.09.2015. 87 Asianro 5672/11.01.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 87 03.09.2015. 87 Asianro 5672/11.01.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (1) 87 Asianro 5672/11.01.00/2015 Lausunto Itä-Suomen aluehallintovirastolle eläinsuojan ympäristölupahakemuksesta, Savon Vasikka Oy, Puutosmäki 7:68, Tammijoentie

Lisätiedot

HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKE KEVÄINEN OPINTOREISSU 16. - 17.5.2013 MATKARAPORTTI

HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKE KEVÄINEN OPINTOREISSU 16. - 17.5.2013 MATKARAPORTTI HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKE KEVÄINEN OPINTOREISSU 16. - 17.5.2013 MATKARAPORTTI Hevoosella vaan koulutushanke järjesti keväisen opintoretken 16. - 17.5.2013. Matkalle lähti hankevetäjien (Susanna Hakkarainen

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot