Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti
|
|
- Arto Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Jukka Hytönen, Vesanto 20 hengen voimin lähdimme liikenteeseen kohti Itä-Suomea marraskuun pakkasaamuna. Ensimmäinen kohde oli Vesannolla, Jukka Hytösen 144-paikkainen vuonna 2010 valmistunut emolehmänavetta. Tilalla on ollut 7 vuotta emolehmiä. Navetta on kooltaan 2200 m 2, siinä oli lukittavat etuparret koko matkalla molemmilla puolilla ruokintapöytää. Emoilla oli makuuparret, joissa alimpana oli hiekka kuivikkeena ja päällä reilusti olkea. Hiekkaa käytettiin, koska hiekkaa oli navetan vieressä. Eläimet oli jaettu 24 eläimen ryhmiin. Kuiviketta kului vuodessa noin 300 paalia. Navetan oli suunnitellut isännän kanssa yhdessä ProAgrian suunnittelija. Navetan kalusteet oli Tokki Oy:lta. Tilalla oli yhteensä 120 ha peltoa, josta 40 ha oli omaa ja 20 sopimusalaa. Emoja poikii keväällä ja 20 syksyllä. Astutuskäytössä on hereford- ja charolaissonneja, jotka ovat nyt nupoja. Poikimisaika on noin 1,5 kuukautta ja tavoitteena olisi jatkossa, että puolet lehmistä poikisi keväällä ja puolet syksyllä. Tällä hetkellä tila ei laidunna eläimiä lainkaan, mutta navetan yhteydessä on jaloittelutarhat. Tarhat ovat asvalttipohjalla, ja ainakin viime kesänä niistä sai tyhjentää vettä useaan otteeseen. Peltoa ei ole laidunnukseen tarpeeksi lähettyvillä. Vasikat eivät saa lisäruokaa muulloin kuin vieroitusvaiheessa. Lanta tyhjennetään navetasta 2 kertaa viikossa. Päivittäinen työaika navetalla on yleensä noin 2 h ja Jukka hoitaakin tilan työt pääasiassa yksin. Hänen äitinsä auttaa tarvittaessa ja peltotöissä on yksi työntekijä apuna. Paalit viedään joka toinen päivä ruokintapöydälle kokonaisina. Paalisilppuria käytetään vain kuivituksessa. Poikimisia ei ole tarvinnut paljon auttaa, vain 2-3 lehmää autettiin viime keväänä. Navetan kustannusarvion ja toteuman ero oli noin Navetta on tehty niin, että tila voi siirtyä luomuun jossain vaiheessa. Isäntä vaikutti tyytyväiseltä navettaansa. Viime talven kovien pakkasten aikaan vain ulkoseinän viereinen lantakäytävä oli jäätynyt, ruokintapöydän puoleinen käytävä oli pysynyt melkein koko ajan sulana.
2 Markku ja Päivi Ropponen, Airaksela Kylmästä pihatosta siirryimme kahvitauon jälkeen lämpöiseen maitorotuisten vasikkalaan ja loppukasvattamoon. Tilalla oli tehty sukupolvenvaihdos vuonna 1999, jolloin tilan päätuotantosuunta oli lypsykarjatalous. Lypsylehmistä kuitenkin luovuttiin ja vuonna 2003 valmistui sonnien loppukasvattamo (240 paikkaa). Juottamo remontoitiin vanhaan parsinavettaan. Siilot tehtiin vuonna 2005 ja lisäksi peltoa on raivattu lisää. Peltoa on tällä hetkellä 30 hehtaaria omaa, 40 hehtaaria vuokralla ja 20 ha peltoa kauempana. Vuokrahinnat ovat /ha. Nurmet ovat 5-vuotisia, joita täydennyskylvetään tarpeen mukaan. Nurmiseoksessa on apilaa ja ruokonataa. Rehut tehdään 4 tilan porukalla tarkkuussilppurilla, joista muut ovat maitotilallisia. Tämä koneketju on hyvässä kunnossa, muuten koneet ovat vanhoja. Kesällä käytetään tarvittaessa yhtä ulkopuolista työntekijää. Perheen lapsista vanhimmat ovat jo vähän mukana tilan töissä. Tilalle tulee vasikkaa kerralla, jotka opetetaan automaattijuottoon. 3-4 kuukauden ikäisenä ne siirretään auton peräkärryllä 10 vasikan ryhmissä loppukasvattamoon. Teuraaksi eläimet lähtevät kuukauden ikäisinä. Suurin osa vasikoista on maitorotuisia. Appeessa käytetään sivutuotteita, jos niitä saadaan edullisesti. Hera ollut nyt käytössä ja Lahdesta saadaan mäskiä. Viljaa ostetaan lähitiloilta. Perunarehua ei voida talvella käyttää jäätymisen vuoksi. Lisäksi vasikoille käytetään Maitomaan meijeriltä saatavaa voin sivutuotetta, maitohuumetta. Juomarehu on saksalaista ja lisäksi vasikat saavat kuivaa heinää. Pikku hiljaa vasikat oppivat myös appeeseen, kun juotto alkaa loppua. Molemmissa navetoissa on samaa apetta. Appeen väkirehuprosentti on nyt noin 40. Vasikkakuolleisuus on alle 2 %. Juottamo on jaettu kahteen osaan ja vasikoilla on käytössä yhteensä vain 2 tuttia. Teineille on suunniteltu omaa tilaa, mutta ainakaan vielä rakennuspäätöstä ei ole tehty. Lisäksi tila on ollut mukana suunnittelemassa 600 sonnin loppukasvattamoa Suonenjoelle, jonka ympäristöluvasta valitettiin. Lupa kuitenkin saatiin, mutta suunnitelmat ovat nyt jäissä. Tämä olisi useamman tilan yhteinen projekti. Isäntäpari oli selkeästi hyvin kiinnostunut tilan kehittämisestä ja suunnitelmia oli laajentaa tuotantoa
3 lähitulevaisuudessa. Työterveyslaitos, Kuopio Lounaan jälkeen ajelimme Puijon Tornilta Työterveyslaitokselle. Työterveyslaitos on perustettu vuonna 1945 ja siellä on kaikkiaan 800 työntekijää, joista Kuopiossa on 50. Kuopiossa on maatalousyrittäjien työterveyshuollon yksikkö. Yksikkö on mukana erilaisissa hankkeissa, tekee tutkimustyötä ja kouluttaa asiantuntijoita. Kirsti Taattola esitteli myös työsuojainnäyttelyn ja lisäksi mietimme porukalla erilaisia maatalousyrittäjiä kuormittavia tekijöitä ja miksi suojainten käyttö koetaan hankalaksi. Ryhmässä pohdittiin myös asioita, jotka ovat parhaita maatalousyrittäjän työssä.
4 Kosulan kasvattamo oy, Outokumpu Matti Varis Kosulan kasvattamo on noin 700-paikkainen vasikkakasvattamo. Navetan läpi kulkee vuodessa noin 2000 vasikkaa. Vasikat tulevat noin 2-viikkoisina ja lähtevät loppukasvatukseen noin 4 kuukauden ikäisinä. Variksen lisäksi navetassa oli naapuri osakkaana, joka valitettavasti kuoli juuri sen jälkeen, kun kasvattamo oli muutettu osakeyhtiöksi. Variksen oma tila on parin kilometrin päässä, jossa hänellä on pieni loppukasvattamo. Osakeyhtiöksi tila muutettiin, koska tällöin appeen hinnoittelussa on enemmän pelivaraa. Tilintarkastuskulut ovat toki suuremmat osakeyhtiössä. Osakeyhtiö ostaa siis kaiken ruuan navetalle. Liikevaihto on noin Osakeyhtiö saa hyvinvointitukea (ja tämä on ainut tuki mitä se saa), ja tarkastuksia oli ollut viime vuonna jo 2. Vuonna 2002 navetassa oli tulipalo, jonka jälkeen uusi navetta on tehty vuonna Sekä vakuutusyhtiön että ympäristöluvan kanssa oli ollut ongelmia. Siksi navetta tehtiin pienempänä kuin suunniteltu, vaikka valitus olikin rauennut navetan valmistumisen jälkeen. Työntekijöitä navetassa on 1,5 ja lisäksi Matti Variksen vaimo on kokopäiväinen työntekijä. Isäntä hoitaa tilaukset ja appeen valmistuksen. Isäntä on suunnitellut navettaa hyvin pitkälti itse, sikalasta on otettu paljon mallia. Vaneria on käytetty paljon, mutta ne osat mihin eläimet ylettyvät, on tehty betonista. Laitteita on Pellon Pajalta. Vasikat ovat 40 vasikan ryhmissä 70 neliön karsinoissa. Joka osastolle työntekijä vaihtaa puhtaat haalarit ja kengät, näin vältetään tautien leviämistä. Vasikat saavat väkirehua ja juomaa rajoittamatta. Juotto on hapanjuomalla, ja Maitomaalta ajetaan maitoa maanalaiseen säiliöön ( l). Noin viikon vasikat saavat juoman lämpöisenä. Karsinoissa käytetään vähän turvekuivitusta. Vasikat saavat vähän kuivaa heinää, ja suurimmilta sairauksilta on vältytty, vain yskästä on vähän kärsitty. Navetta lämpiää maalämmöllä, maan alla on 4000 l alkoholia. Öljykattila toimii varajärjestelmänä. Maalämpöä Varis kehui edulliseksi, 3 kilometriä putkea oli maksanut Työaika navetalla on päivässä noin 8 h, jos työt tehdään yksin. Karsinaosaston pesu vie 4 h (vasikat vaihtavat puolta välillä navetassa) ja melkein kaikki peltotyöt on ulkoistettu. Vasikkakasvattamoon jaetaan sama ape kuin Variksen omaan loppukasvattamoon. Erittäin mielenkiintoinen kohde, jossa oli monia tavallisista navetoista poikkeavia ratkaisuja.
5 Maatalousyhtymä Tatu ja Teuvo Ratilainen, Outokumpu Teuvo pyörittää tilaa yhdessä veljenpoikansa Tatun kanssa. Tatu on vielä osittain tilan ulkopuolella töissä. Vuonna 2007 tilalla on rakennettu 80 emolehmälle pihatto. Navetta on ProAgrian suunnittelema ja halli on Hatanpään. Kustannusarvio oli alv, ja käytännössä kustannus oli Tuo rakennustalvi oli vaikeaa, koska valuja jouduttiin tekemään pakkasten aikaan. Vuonna 2007 pihoihin laitettiin myös asvaltti. Suurin osa karjasta oli angus-rotua (43 puhdasrotuista), mutta joukossa oli myös hereford-, limousin- ja simmental-risteytyksiä. Astutussonneja tilalla oli 4. Emot ovat tulleet vuonna 2006, ja vuonna 2009 oli luovuttu lypsykarjasta. Emot ovat navetoissa 20 lehmän karsinoissa. Emot poikivat maalis-kesäkuussa ja karja on emotarkkailussa. Vasikoille annetaan lisäruokaa vieroituksen yhteydessä, vieroituspainot ovat yli 300 kg. Peltoa tilan ympärillä on 52 ha, joten laidunalaa riittää hyvin. Lisäksi sopimusviljelyalaa on 70 ha. Apilaa on todettu hyväksi laitumilla. Tila on liittynyt luomuun vuonna Talvella emot pääsevät jaloittelutarhaan eli myös eläimet ovat luomussa. Hiehot ja astutussonnit ovat vanhassa navetassa, johon niille on remontoitu omat tilat. Osa sonneista on aina ulkona ja toiset sisällä, koska angus- ja hereford sonnit eivät pärjää samassa tilassa. Tällä hetkellä tilalle rakennettiin paalivarastoa, jossa voidaan säilyttää myös turvetta. Urakoitsija tekee tilalle paalirehun, kyntää ja levittää lannan. Pahnapaaleja kerätään ympäriinsä. Poikimisten aikaan tilalla on yksi lisäkäsi apuna, koska kaikki poikimiset valvotaan. Muuten työt tehdään omalla porukalla.
6 Reetta ja Jyrki Kuikka, Polvijärvi Koska vierailumme Polvijärven liha-aittaan peruuntui, kävimme Kuikan limousin-tilalla Polvijärvellä. 60 limousinemon karja oli puhdasrotuinen ja tilalla oli panostettu jalostuksen lisäksi paljon suoramyyntiin. Peltoa tilalla on 40 ha omaa ja 100 ha vuokralla. Vuodesta 1998 asti tilan pellot ovat olleet luomutuotannossa. Tilalla oli ollut aiemmin lypsykarjaa, mutta nykyinen isäntäpari oli mm. emännän allergian vuoksi vaihtanut tuotantosuuntaa emolehmiin. He olivat aloittaneet muutamalla emolla ja sonnilla, mutta määrä oli kasvanut nopeasti. Vuonna 2003 heillä poiki jo 50 lehmää, eikä lehmillä ollut vielä navettaa. Jyrki ja Reetta suunnittelivat hyvin pitkälti navetan itse, ja yhtenä erikoisuutena siinä on lantaraapat, joita harvoin näkee kylmissä navetoissa. DeLavalin raapat toimivat hyvin noin -15 asteeseen saakka, jonka jälkeen lanta poistetaan traktorilla. Raapan kustannus oli noin Nykyisestä navetasta rakennettiin puolet noin 2 kuukaudessa vuonna 2003, mutta kalusteiden myöhästyminen aiheutti 5 kuukauden rakennusajan. Tämän navettaosan kustannus oli Vuonna 2004 luovuttiin lypsylehmistä ja rakennettiin toinen puoli emolehmänavetasta ( ). Vuonna 2002 eläimet siirtyivät luomuun. Limousin-rotuvalintaa tilan väki ei ollut katunut. Poikima-apua ei ole juuri tarvinnut antaa. Lehmävasikoiden syntymäpainot ovat kg ja sonnien kg. Poikima-aika on maalis-toukokuussa. Poikimisia ei valvota öisin. Emo otetaan vasikan kanssa takakäytävälle poikimisen jälkeen, jolloin on helpompi valvoa, saako vasikka varmasti ternimaidon. Sonnit ovat emojen seassa 2 kuukautta ja lisäksi isäntä siementää osan emoista itse. Kaikki vasikat kasvatetaan itse. Sonnien päiväkasvut ovat olleet parhaimmillaan 1650 g. Liian kalliisti sonneja ei kannata ruokkia luomussa eli vuoden painon ei tarvitse olla yli 550 kg. Parhaimpia ylimääräisiä sonneja ja hiehoja myydään myös jalostuskäyttöön ja tänä vuonna kysyntää on ollut reilusti. Kysyntää on lisännyt Limousinkasvattajaosuuskunnan korkeampi tilityshinta. Kuikat eivät vielä ole päättäneet, lähtevätkö mukaan tähän yhteistyöhön. Luomulisää ei huomioida siinä. Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan tilaa lähetään kehittämään. Suoramyyntiä tila on tehnyt vuodesta 2005 lähtien. Markkinointi on hoitunut parhaiten tyytyväisten asiakkaiden kautta. Teurastukset tehdään läheisessä Polvijärven liha-aitassa, joka nyt laajentaa tuotantoaan. Kuikalla on oma kylmäauto, jolla he toimittavat lihat asiakkaille. Asiakkaista 98 % on yksityisiä. Jauheliha on kysytyin tuote ja tuotteet myydään 10 kg:n laatikossa, jossa on eri lihaosia. Raakakypsytyksen tekee asiakas. Jyrki ja Reetta pitivät suoramyyntiä isona työnä, missä on aina jaksettava hymyillä asiakkaalle
7 ja vastattava puhelimeen. Jyrki ja Reetta ovat laskeneet suoramyynnistä jäävän palkaksi itselle 5-6 /kg. Teurastus maksaa 3 /kg ja sonninliha maksaa 14 /kg. Kaikkiaan viime vuonna myytiin 30 eläintä ja Etelä- Suomeen lihaa toimitetaan paljon. Kaikki lihat toimitetaan ennakkotilausten kautta Rauli Albert, Valtimo Albertilla on 75 emolehmän vuonna 2006 käyttöönotettu pihatto. Alun perin navettaan tehtiin makuuparret, mutta myöhemmin ne poistettiin. Poikimisten aikaan niitä ei koettu hyviksi ja navetassa on ollut nyt pari vuotta tasalattia. Tämä on myös helpottanut eläinten hoitoa ja lannan poistoa. Navetan on suunnitellut Urpo Manninen ja se maksoi Lehmät ovat lehmän karsinoissa ja siitossonneja on nyt 2. Lehmät poikivat 3-vuotiaina, roduiltaan emot ovat charolaisia ja simmentaleja sekä risteytyksiä. Parhaimmat emot astutetaan omalla rodulla, huonommat risteytetään. Vasikkakuolleisuus on pieni ja tilalla on käytössä seleeniannostelupumppu. Seleenilisä on selkeästi vähentänyt kuolleisuutta. Vasikoiden syntymäpainot ovat kg ja ne syntyvät helmi-toukokuussa. Tila on ollut luomussa vuodesta 2009, vaikka ihmettelimmekin ikkunoiden puuttumista navetasta. Ulkolaudoitus oli kuitenkin sellainen, että se läpäisee valoa ja luomuvaatimukset täyttyvät tämän
8 myötä. Toimisto sijaitsee yläkerrassa keskellä navettaa ja siksi navetan keskellä kulkee huoltokäytävä ylhäällä. Peltoa tilalla on n. 150 ha. Tilalla on yksi kokopäiväinen työntekijä, koska isäntä on paljon Helsingissä perheen luona. Kurottajaa käytetään navetalla mm. lannan tyhjentämiseen navetasta, jolla se käykin parissa tunnissa. Urakoitsija paalaa ja levittää lannan. Isäntä itse puolestaan urakoi hieman karhottimella. Kirjanpidon isäntä tekee itse ja on miettinyt vähän tilan yhtiöittämistä. Eläimet pääsevät laitumelle kesäkuun toisella viikolla. Laidunalaa on ha, ja tuosta alasta 2/3 on tilan läheisyydessä. Laitumella on ollut virnakasvustoa, ja varsinkin ruisvirnaan ollaan oltu tyytyväisiä. Kauimmaiset pellot sijaitsevat 5 kilometrin päässä. Mielenkiintoinen paikka, jossa käytännön työt hoituivat täysin luotettavan työntekijän voimin. Ylä-Savon Terni Oy, Kiuruvesi 5 tilan yhteisessä vasikkakasvattamossa (8 osakasta) on kaikkiaan 960 vasikkaa. Navetalla on töissä yhtä aikaa 2-4 henkilöä, viikonloppuisin pärjätään 2 henkilöllä ja isommat työt, kuten nupoutukset, tehdään 4 henkilön voimin. Navetta on valmistunut vuonna Vasikat tulevat vuorokauden ikäisinä tilalle A-tuottajien kautta. Lehmävasikat lähtevät 5 kuukauden ikäisinä maailmalle, sonnivasikoista suurin osa menee osakkaiden omiin loppukasvattamoihin. Vasikoiden lähtöpainot ovat kg. Vasikat elävät noin 60 vasikan karsinoissa, joista 6-7 on lehmävasikoita ja
9 loput sonneja. Juotto kestää 5 viikkoa ja lisäksi pienet vasikat saavat kuivaa heinää. Päivässä vasikka saa 8 l maitoa ja juomarehu oli belgialaista. Apeseos on kaikille sama. Vasikkakuolleisuus on 2 % ja tila saa hyvinvointitukea. Osastojen oviin on laitettu tietoa kunkin osaston terveystilanteesta. Sorkkasairaat ovat samassa ja näin vältetään pöpöjen siirtyminen terveisiin vasikoihin. Karsinoissa kolataan joka päivä, jolloin vasikoita pystytään tarkkailemaan. Osakkailla on omat vastuualueet ja omat pellot. Valitettavasti kukaan osakkaista ei ollut esittelemässä meille navettaa (työntekijä esitteli) ja osakeyhtiön toimintaa, joten emme saaneet kaikkiin kysymyksiin vastauksia. Mikko Elovaara ky, Kiuruvesi Opintomatkan viimeinen kohde oli ehkä kaikkein odotetuin. Mikon isä oli ostanut tilan aikanaan, jolloin tilalla oli 16 ha peltoa ja 24 ha metsää. Vuonna 1991 tehtiin sukupolvenvaihdos ja tuolloin tilalla oli 70 sonnia ja 36 ha peltoa. Vuonna 1996 rakennettiin ensimmäinen lisärakennus ja eläinmäärä kasvoi 250:een. Vuonna 1995 Mikko aloitti pellonvuokrauksen ja sen jälkeen peltoa on raivattu paljon metsästäkin. Elovaara on mukana Elovasikka Oy:ssa, joka on vasikkakasvattamo. Tämä ei sijaitse samassa pihapiirissä loppukasvattamoiden kanssa, koska Mikko näkee tärkeänä pitää ne eri tonteilla tautiriskien takia. Vuonna 2002 Elovaaran oma eläinmäärä oli 600 ja nyt hänellä on 1100 loppukasvatuspaikkaa. Vuonna 2007 on tehty viimeisin kasvattamo. Eläinpaikkakustannus on ollut noin 1000 halvimmillaan. Vasikoita tulee tilalle 70 viikossa A-tuottajien kautta.
10 Kaikkiaan Mikko on ostanut 580 ha maata, josta 150 ha oli peltoa. Kaikkiaan eri tilojen maita on ostettu tilalta. Naapurit ovat olleet halukkaita myymään maitaan. Nyt myös Mikon poika on innostunut maataloudesta, ja ostanut omiin nimiinsä aivan tilan vierestä 40 ha metsää, josta raivataan peltoa. Pellon raivaus on tullut maksamaan /ha. Nyt pellot sijaitsevat kaikki tilan läheisyydessä. Valitettavasti vierailuaikamme oli jo pimeällä eli emme nähneet suuria peltoaukeita. Säilörehu korjataan ajosilppuriketjulla. Rehua syötetään sonneille 1-2 hehtaarin alalta päivässä. Rehua saadaan tehtyä noin 10 ha/h eli rehunteko kestää 2-3 vuorokautta ja lisäksi rehu urakoidaan yhdelle tilalle. Tilalla on 3 omaa traktoria ja yksi ulkopuolinen käytössä rehunteossa. Rehusatoja korjataan 3 kesässään. Sonnit tilanväki hoitaa täysin itse, poika (18 v.) tekee paljon viikonloppuja. Lisäksi 1 työntekijä pystyy tarvittaessa hoitamaan navetat. Ape jaetaan kaikille kerran päivässä. Appeessa on mm. Olvin mäskiä, jota ajetaan Mikon omalla rekalla. Olvi oli suostunut mäskin myyntiin, kun Elovaara huolehtii itse kuljetuksesta. Sonnien keskipäiväkasvut olivat viimeisimmässä teurasraportissa 641 g. Väkirehua ei syötetä liikaa, koska se tulisi liian kalliiksi. Viljaa viljellään ainoastaan uudistuslohkoilla. Mikon vaimo Outi vastaa eläinten kirjanpidosta ja karjasta (hoitotoimenpiteet ym.). Mikon äiti puolestaan hoitaa kirjanpidon. Perusmaatalouden lisäksi tilalla on monenlaista toimintaa. Pajalla on töissä 2 miestä, jossa korjataan kaikki omat koneet ja muidenkin sekä tehdään uusia koneita. Lisäksi Mikolla on oma kaivinkonekuski, rekkakuski ja peltotyöntekijä. Ja tietysti kesäaikaan lisätyövoimaa käytetään. Urakoitsija levittää lietteen ja hoitaa ruiskutuksen. Lisäksi Mikko on mukana kolmen osakkaan yhteisessä varaosaliikkeessä, joka sijaitsee Kiuruvedellä. Kaikista työntekijöistä pyritään pitämään hyvää huolta ja emäntä tekeekin kesällä ruokaa jopa 24 henkilölle. Aiemmin tilalla on tehty mm. turvekoneita Vapolle, mutta nyt siitä on luovuttu. Lisäksi Mikko on tehnyt monenlaista kauppaa koko isännyyden ajan ja jopa lomittanut omien töiden ohella tilanpidon alussa. Ruokinta- ja viljelysuunnitelmat teetätetään ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Tulevaisuudessa Mikko haluaisi lisää varastotilaa apekomponenteille. Tilaa on laajennettu paljon ja aina on joku osa-alue ollut jäljessä eli investointitarpeita on ollut. Eläinmäärää ei aiota nyt kasvattaa. Lanta on tähän mennessä loppunut kesken eli sitä pystyttäisiin hyödyntämään enemmänkin uudispelloilla. 18- vuotias poika on mahdollisesti kiinnostunut jatkamaan, mutta Mikko ei halua pakkositoutumista keneltäkään.
11 Matka oli erittäin antoisa ja osallistujat antoivat mm. seuraavaa palautetta: + valittu hyviä kohteita, myös juottamoita ja loppukasvattamoja + hyvä rento meininki, kivaa huolehtimista + osa kohteista hyviä esimerkkejä, miten ei pidä toimia, osa taas onnistuneita ratkaisuja - tilateurastamon peruuntuminen
Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865
LisätiedotNaudanlihantuottajien opintomatkaraportti 3.-5.11.2010
Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 3.-5.11.2010 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke keskiviikko 3.11.2010 MTY Ylikoski, Kortesjärvi MTY Ylikoskella oli tehty tuotantosuunnan vaihdos
LisätiedotLuomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus
Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen
LisätiedotMinustako emolehmätuottaja
Minustako emolehmätuottaja Seinäjoki 21.4.2017 Raimo Murtoniemi Emolehmätuotanto Suomessa Suomessa on emolehmiä 2 139 tilalla Niistä emolehmätuotantoon erikoistuneita tiloja 1 460 Emolehmiä on keskimäärin
LisätiedotEmolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta
Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta
LisätiedotKANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS
KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden
LisätiedotAtria Suomen keskeisimmät yhtiöt
Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin
LisätiedotNaudanlihantuottajien opintomatkaraportti 4.-6.11.2009
Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 4.-6.11.2009 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke keskiviikko 4.11.2009 klo 9.45 Simo Orsama, Pitkäjärventie 525, Orivesi Ensimmäisessä vierailukohteessa
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
LisätiedotTankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009
Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotEmolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?
Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö AtriaNauta 1 Emolehmät, vasikat välitykseen Emolehmätuotannon tärkeimmät raja-arvot Poikineita tiineytetyistä, % Heikko: Kohtalainen:
LisätiedotKokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
LisätiedotErilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja
Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion
Lisätiedot13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.
Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus
LisätiedotETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila
ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä
LisätiedotCase Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa
Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä
LisätiedotSikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009
SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa,
LisätiedotMaarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset
Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja
LisätiedotOpintomatka Ruotsiin 17. 19.2.2014
Opintomatka Ruotsiin 17. 19.2.2014 Anna Sunio Maatalous Ruotsissa - 2,6 miljoonaa hehtaaria peltoa (6,5 % Ruotsin pinta-alasta); Suomen peltopinta-ala 2,4 miljoonaa hehtaaria - 17 000 aktiivitilaa (työaika
LisätiedotOsa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?
Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat
LisätiedotOpintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti
Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo
LisätiedotSimmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay
Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa
LisätiedotKokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat
Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,
LisätiedotVasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta
Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä
LisätiedotRanskan opintomatka 3.-7.10.2011
Ranskan opintomatka 3.-7.10.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Saavuimme Ranskaan upean sään vallitessa maanantaiaamuna. Kun pääsimme pois Pariisin humusta, saimme pian huomata, että
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotLimousin talvipäivä Mikkeli. Saara Rantanen
Limousin talvipäivä 30.1.2019 Mikkeli Saara Rantanen Liharotuaste kasvu ja lihakkuus sonneilla E+ E E- U+ U U- R+ R R- O+ O O P+ P P- 15, 14,13, 12, 11,10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1 Akselin otsikko Vaihteluvälejä
LisätiedotMaitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy
Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Lean pilottihanke 2014-2015 Valion alkutuotanto kokoonkutsuja Suomen Yrittäjäopisto järjesti Seinäjoella kolme kokoontumista+opintomatka Tanskaan pienryhmät+oma
LisätiedotPihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta
Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Olemme Anna ja Matti Oksanen Laukaasta. Olemme valmistuneet JAMK Luonnonvarainstituutista vuosina 2007 ja 2008. Häitä vietettiin 2008 ja samana vuonna tehtiin
Lisätiedot`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset
`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja
LisätiedotAloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle
Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään
LisätiedotMiten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011
Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa
LisätiedotKustannukset kohdallaan mihin on varaa?
Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Tuomo Rissanen Valion Navettaseminaari 10-11.2.2016 Vt. Toimitusjohtaja, ProAgria Pohjois-Savo tuomo.rissanen@proagria.fi 0405638749 Case, 130 lehmän navetan investoinnin
LisätiedotTARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotYmpäristöratkaisuja: - Lantalogistiikkaa ja kompostointia. Fredrik von Limburg Stirum
1 Ympäristöratkaisuja: - Lantalogistiikkaa ja kompostointia Fredrik von Limburg Stirum Kosken kartano Taustatietoa.. 2 - vanha rautaruukki (1679), sijaitsee Kiskonjoen varrella, saaristomeren valuma-alueella
LisätiedotTAPELIN LUOMUSIKA Tilan historiaa 1969 lihasikalan rakentaminen 240 lihasialle ja vaihto lypsylehmistä lihasikoihin, peltoa n. 16 ha 1982 sukupolven vaihdos 1999 Yhdistelmäsikalan rakentaminen 70 emakolle
LisätiedotRaisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN
Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Kaikki Saksan tilat eivät kasvata liikevaihtoaan lehmämäärää lisäämällä. Diers-Hofin tilalla on 300 lehmää, joiden maidosta kolmannes
LisätiedotLuomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus
Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Kauko Koikkalainen, tutkija ProLuomu_liha-arvoketju, 17.3.2015, Vantaa Luomutuotannon talousnäkymät maatalouspolitiikan muutoksessa Yhteisen maatalouspolitiikan
LisätiedotUudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt
Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija
LisätiedotPohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli
Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli 7.6.2018 Iskolan (= Muholan ) Tila 1711 Tilan pihapiiriä Isäntäväki Sari ja Jari Miika, Joona ja Matias Tilan kehitys:
Lisätiedot1/2018 Lupajaosto Loimijoentie 74. Ympäristölupahakemus nautakasvattamon toiminnalle
LOIMAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1/2018 Lupajaosto 27.02.2018 Loimijoentie 74 Lupajaosto Annetaan julkipanon jälkeen 32440 ALASTARO 23.2.2018 Asia Luvan hakija Ympäristölupahakemus nautakasvattamon
LisätiedotELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM
ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon
LisätiedotMaaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä
Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä Anne Tuomivaara projektikoordinaattori Lapin yliopiston Arktinen keskus Lappari-hanke Esityksen aiheet: Salzburgin
LisätiedotESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT
ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.
Lisätiedot1. Kuuluuko maatila lomituspalvelujen piiriin?
Prosentti Työvoimatarvekysely maatalousyrittäjille 1. Kuuluuko maatila lomituspalvelujen piiriin? 100% 90% 80% 70% 60% 55,6% 50% 44,4% 40% 30% 20% 10% 0% Kyllä Ei 1. Kuuluuko maatila lomituspalvelujen
LisätiedotVENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012
VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille 3.-5.7.2012. Matkalle
LisätiedotESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT
ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT
LisätiedotKokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta
Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Tiina Soisalo, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Täydennyskoulutus neuvojille eläinten hyvinvoinnista 2.5.2016 Laki, asetus, täydentävät ehdot, EHK, tuettu rakentaminen,
LisätiedotVasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta
Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto
LisätiedotRehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Rehukustannusten hallinta on taitolaji ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Mistä muodostuvat turhat rehukustannukset? Pilaantuneesta rehusta Maittamattomasta rehusta
LisätiedotKokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010
Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma / rajattu 6. Ahkeraa työntekoa Maaseudulla heinäntekoon lähtivät kaikki. Työhön tarvittiin miehet, naiset ja
LisätiedotTaloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale
Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta
LisätiedotAsiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät
Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa Hannu Viitala 1, Risto Kauppinen 1, Pirjo Suhonen 1, Ville Hautalahti 1, Esa-Pekka Oinonen 1, Arto Huuskonen 2, Maiju Pesonen 2 1. Savonia-ammattikorkeakoulu,
LisätiedotSonnitkin soveltuvat laidunnukseen
Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 15 Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen Arto Huuskonen, Susanna Jansson, Leena Tuomisto, MTT ja Paula Martiskainen, Kuopion yliopisto MTT:n tutkimus osoitti,
LisätiedotKuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua Juva
Kuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua 1.11.2018 Juva Kuivikkeiden käyttömäärään vaikuttavia tekijöitä? Keskustelu pareittain mitkä tekijät lisäävät/ vähentävät kuivikkeiden menekkiä 2-3 min Kuivikemenekkiin
LisätiedotVENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010
MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen
LisätiedotKäytännön kokemuksia M. bovis tartunnan hallinnasta lypsykarjatiloilla
Käytännön kokemuksia M. bovis tartunnan hallinnasta lypsykarjatiloilla 17.1.2018 Laura Kulkas Terveydenhuolto eläinlääkäri Valio Oy M. BOVIS tartunnan riskienhallinnan periaatteellinen kaava Tartunta todetaan
LisätiedotKokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?
Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Petri Suihkonen maidontuottaja, Suonenjoki Seinäjoki 2.2.2018 Yleistä maatilasta ja yrittäjästä 1/2 Maidontuottaja
LisätiedotKotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Liite 3 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (0/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, Liharakennukset
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotLihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi
Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto
LisätiedotRyhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria
Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3
LisätiedotMukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut
Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen
LisätiedotINNONAUTA KOULUTUS-HANKKEEN OPINTOMATKA TANSKAAN JA ETELÄ-RUOTSIIN 30.11.2010-5.12.2010
INNONAUTA KOULUTUS-HANKKEEN OPINTOMATKA TANSKAAN JA ETELÄ-RUOTSIIN 30.11.2010-5.12.2010 Tanskan lihantuotanto lyhyesti, lyhennelmä neuvoja Per Splethin esityksestä Tanskassa on tällä hetkellä noin 100
LisätiedotVinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth
Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms
LisätiedotLähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
LisätiedotTUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1
TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT Jenni Jokio 1.9.2011 1 TILAKÄYNNIN TARKOITUS Eläinlääkäri käy tilalla kerran vuodessa ja käy navetassa läpi tilakäyntilomakkeen Tässä
LisätiedotROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille
ROTUKARJA 2025 -investointiohjelma emolehmätiloille KYSYNTÄ KASVAA NYT ON OIKEA AIKA PANOSTAA ROTUKARJAAN Etsimme ketjuumme tulevaisuuteen katsovia rotukarjan tuottajia, joilla on vahva halu kehittää tilaansa
LisätiedotLantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta
TTS-Manager työajankäyttölaskelma Naudanlihan tuotanto (versiolla 2017) Palauta lomake paikallisyksikköösi. Laskelma Laskelman tekijä Laskelman päivämäärä Tilan nimi Yrittäjät 1. 2. 3. 4. 5. Naudanlihan
LisätiedotLantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta
TTS-Manager työajankäyttölaskelma Naudanlihan tuotanto (versiolla 2017) Palauta lomake paikallisyksikköösi. Laskelma Laskelman tekijä Laskelman päivämäärä Tilan nimi Yrittäjät 1. 2. 3. 4. 5. Naudanlihan
LisätiedotVASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N
VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N TILATIEDOT Peltoa käytettävissä 168 hehtaaria, josta omaa 98 Pellot luomussa vuoteen 2016 (14 vuotta) Siirtyminen IP-viljelyyn (tarkoituksen
LisätiedotYhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016
Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella
LisätiedotTasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella
Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa
LisätiedotKANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS
KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS Juha Kantoniemi Valion navettaseminaari 8-9.2.2012 Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
LisätiedotCOMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA
COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
LisätiedotEmotila kaipaa edunvalvojaa
Emotila kaipaa edunvalvojaa AULIKKI ALAKANGAS KUVAT VESA HAAPALA Siikajokiset emolehmätilalliset Helena ja Pasi Kukkonen kannustavat maatalousyrittäjiä oman ammattinsa arvostamiseen ja positiiviseen ajatteluun,
LisätiedotMiljoona litraa yksillä harteilla
Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen
LisätiedotKivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
LisätiedotSeosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Seosrehuruokinnan taloudenhallinta Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Tavoite täydellisestä, helposta ja nopeasta seosrehuruokinnasta? Mitä vaaditaan että seosrehuruokinta toimii?
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
LisätiedotTuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena
Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta
LisätiedotFARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin
FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin 2.4.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta M. Rauman linja-autolla klo 9.00. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin
LisätiedotFARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin
FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin 26.3.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta Ahon linja-autolla klo 9.00. Kuljettajana toimi Timo Salmela. Lisää osanottajia tuli
LisätiedotYritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa. Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo
Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo 29.11.17 Keitä vastaajat olivat n 417 kpl % Viljelijä 361 87 Eu-avustaja ja viljelijä 15 4 EU-avustaja/asiantuntija/kunnan
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä
LisätiedotLiharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET
Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen
LisätiedotKun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian
Kun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian laiha. Kuntoluokka tärkeää. Nuoret naaraat myös hävittää
LisätiedotHiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu
Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotKS-Tuontisonnit Faban kumppani
KS-Tuontisonnit 2018 Faban kumppani Hereford Wirruna Katnook K74 (P) Wirruna Katnook on mielenkiintoinen australialainen ks-sonni, jonka siementä tullaan tarjoamaan suomalaisten hereford-kasvattajien käyttöön.
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotNaudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään
Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus
LisätiedotLuomunaudanlihantuotanto Atrialla. Elisa Uusi-Heikkilä, AtriaNauta
Luomunaudanlihantuotanto Atrialla Elisa Uusi-Heikkilä, AtriaNauta 2 Etunimi Sukunimi / Esityksen aihe 3.6.2016 Luomu kiinnostaa eniten lammas- ja emolehmätiloja Luomumaito- ja emolehmätilat huomattavasti
LisätiedotTilastot kertovat emotilojen vasikoista
Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus
Lisätiedot