Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti

Transkriptio

1 Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke keskiviikko MTY Ylikoski, Kortesjärvi MTY Ylikoskella oli tehty tuotantosuunnan vaihdos vuonna 2009, ja uusi pihatto (60 x 40 m) oli valmistunut syksyllä Navetta nousi melko vauhdilla, rakentaminen aloitettiin toukokuussa ja lokakuussa se oli jo valmis. Aiemmin tilalla oli lypsykarjaa. Tuotantosuunnan vaihdokseen tilan väki oli tyytyväinen, nyt töitä ei tarvitse tehdä koko ajan kelloa kytäten. Vanhassa navetassa pidetään edelleen pikkuvasikoita. Kylmäpihatossa on 300 loppukasvatuspaikkaa. Navetan kustannusarvio oli , joka alittui hieman. Tällä hetkellä pihatossa oli puolet maitorotuisia ja puolet pihvirotuisia sonneja. Tilan isäntä kertoi, että jatkossa toivoo kasvatukseen pelkkiä pihvirotuisia eläimiä. Maitorotuiset syövät enemmän, mutta eivät kasva paremmin. Yksi erä oli kasvatettu pihvihiehojakin. Kuivitus tehdään turpeella, jota lisätään 3 viikon välein. Myöhemmin ajatelleet käyttää myös olkea kuivikkeena, koska sitä on saatavilla. Kuivikepohja pitäisi kääntää välillä, muta Tilalla on A-tuottajien sopimus, ja sieltä he ovatkin saaneet ruokintasuunnitelman. Nyt 100 sonnia on ilmoitettu teuraaksi, mutta teurastuksissa on ruuhkaa eikä ole tietoa milloin sonnit haetaan. Rehusiilot ovat valmistuneet keväällä 2010 ja apevaunutalli nyt syksyllä Piha pitäisi vielä viimeistellä joko asvaltilla tai betonilla. Asvaltti maksaisi 6 /m 2 ja pohja 2 /m 2. Navetan päätyjen betoniluiskiin on laitettu sähkövastukset, jolloin ne saadaan tarvittaessa sulaksi talviaikaan. Tähän mennessä niitä ei ole tarvinnut käyttää. Sonnit ruokitaan appeella, johon ovat saaneet hakea ilmaiseksi perunamäskiä 16 kilometrin päästä. Lisäksi appeeseen käytetään viljaa, välillä rypsiä ja säilörehua. Ape jaetaan kerran päivässä. Ruokintapöytää ei tarvitse Ylikosken mukaan putsata välillä. Pöydällä on ruokintakouru, jonka putsaaminen ei olisikaan kovin helppoa. Viranomaisten kanssa yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. Lantalaa ( 40 x 20 m)ei ole tarvinnut kattaa eivätkä naapurit ole valittaneet navetan sijainnista, vaikka se onkin aivan tien varressa ja naapureiden lähellä. Paikalliset luomuviljelijät ovat hakeneet tilalta ilmaiseksi lantaa. Lisäksi tila levittää omille nurmilleen lantaa. Yhteensä peltoa on noin 100 ha, josta osa on lopettaneiden tilojen sopimusviljelyksessä. Säilörehu korjataan yhteistyössä paalainketjulla. Säilörehussa Ylikosket ovat käyttäneet biologista säilöntäainetta. Tarkoitus on tulevaisuudessa korjata rehu noukintavaunuilla uusin rehusiiloihin. Työvoimaa on saatavilla riittävästi. Naapuri ja isännän veli lomittavat, joten työvoima on tuttua.

2 Junkkari Oy, Ylihärmä Tutuistuimme Ylihärmässä Junkkari Oy:n toimintaan myyntipäällikkö Jorma Lähetkankaan sekä toimitusjohtaja Pekka Himangan johdolla. Ruokailun jälkeen Lähetkangas ja Himanka kertoivat Junkkarin toiminnasta. Junkkari on MSK Group Oy:n tytäryhtiö. Muut tytäryhtiöt ovat Maaseudun Kone Oy, Junkkari Muovi Oy ja Juncar Oy. Koko konsernissa on noin 500 henkeä töissä ja yhtiön liikevaihto on noin 81,4 M. Yritys on vuonna 1950 perustettu perheyhtiö. Junkkarin liikevaihto on 12,3 M, ja se on hyvin vakavarainen yritys. Vuodesta 1964 alkaen siellä on valmistettu Valtran ohjaamoita yli 300 ammattilaisen voimin. Lisäksi Ponsselle on valmistettu runkoja. Junkkari Muovi tekee Valtrojen konepeitot ja Volvo maansiirto on tulossa nyt uudeksi asiakkaaksi. Juncar tekee henkilöautojen perävaunuja. Junkkarin asiakkaita ovat pienet ja keskisuuret tilat, suurimpia koneita ei tavoitella. Japaniin menee nyt 2,5- metristä kylvölannoitinta kaupaksi. Päämarkkina-alue on kuitenkin Euroopassa ja Skandinaviassa. Taantuma on näkynyt konekaupassa ja esim. Venäjän markkinoilla viljelijät eivät saa lainaa ulkomaalaisten koneiden ostoon, mikä vaikeuttaa myyntiä. Vuosi 2010 näyttää kuitenkin paremmalta kuin edellinen vuosi. Junkkarilla on käytössä Jyvä-järjestelmä, jossa työntekijöillä on mahdollisuus tehdä aloitteita ja jatkuvaa parantamista tehdäänkin jonkin verran. Junkkarilla on avainlippu tuotteissaan eli osista 80 % on

3 suomalaisia. Lisäksi yrityksessä otetaan viljelijöiden tarpeet ja toivomukset huomioon tuotekehitysryhmässä. Noin puolet työntekijöistä on viljelijöitä itsekin. Maalis-kesäkuussa töitä tehdään kahdessa vuorossa, muuten tehdas pyöriin yhdessä vuorossa. Kiersimme tehtaassa vielä kahdessa ryhmässä ja näimme työntekijät käytännön töissä. Vierailu oli mielenkiintoinen ja opintomatkalaiset saivat heti vastaukset esittämiinsä kysymyksiin. MTY Maja, Alavus Päivän viimeisessä kohteesssa tutustuimme uuteen emolehmäkasvattamoon, johon mahtuu kaikkiaan 150 emolehmää. Kaikkiaan tilalla oli 200 eläintä. Rakentaminen oli vielä vähän kesken, mm. asvaltit puuttuivat vielä pihasta. Navetan kustannusarvio oli vajaa Pohjatyöt maksoivat noin Aiemmin Majat ovat kasvattaneet sonnit itse, mutta nyt loppukasvatuksesta on luovuttu. Tilalla oli aikaisemmin lypsykarjaa, mutta 10 vuotta sitten tilalla siirryttiin emolehmätuotantoon. Rotuna tilalla oli hereford, ja emoja oli aikaisemmin 60. Uusi navetta on rakennettu mäkiseen ja kiviseen maastoon noin 300 metrin päähän asuinrakennuksesta. Navetta työllistää vanhan parin lisäksi tilan pojan ja kesällä peltotöissä on apuna muitakin poikia. Valvontakameroiden hankinta on edessä, jolloin tarkkailua voidaan tehdä sisältä käsin. Suurin osa emoista poikii maalis-kesäkuussa, mutta syyspoikiviakin on noin 60. Peltoa tilalla on 140 ha, säilörehua menee noin 8 paalia päivässä. Laidunalaa riittää nyt kahdelle ryhmälle, lisäksi tilalla on suunniteltu jaloittelutarhan tekemistä. Eläimiä saatetaan jatkossa laiduntaa kauempanakin, mutta karhut ovat olleet alueella ongelmana edellisenä kesänä. Vasikoita ei lisäruokita sisälle eikä laitumelle. Tila ei ole vielä emolehmätarkkailussa, mutta pystyisi siihen kyllä liittymään. Tilalla on 6 sonnia, jotka ovat koko ajan laumassa. Uusi Connex-halli on kooltaan 60 x 40 m, ja makuualue on 7 m leveä. Hallin toimituksessa oli ongelmia, ja sen vuoksi rakentamisaikataulu petti hieman. Muitakin ongelmia rakentamisvaiheessa oli, ja samaa työtä oli jouduttu paikkailemaan. Lisäksi kesän myrsky repi valokatetta, jota oli edelleen maassa. Rakennus on tasapohjainen ja ongelmalehmät pystytään erottelemaan takakäytävälle. Sairaskarsinassa on lukkoparret, johon eläin saadaan tarvittaessa kiinni. Karsinassaan on 25 emoa ja kuivitus tehdään joka päivä poikimisaikaan. Lanta tyhjennetään käytävältä tarpeen mukaan. Turvetta saadaan 1 km:n päästä omalta

4 turvekentältä, joka nostetaan imuvaunulla. Alueelta löytyy paljon soita, joten turpeen käyttö on edullista. Navetassa on verhoseinät, ja verhot pidetään talvella kiinni ja kesällä auki. Mielenkiintoinen kohde, jossa oli rohkeasti lähdetty investoimaan ja näkyi, kuinka innoissaan tilan väki työstään oli. Uudessa navetassa on huomioitu myös työntekijän hyvinvointi ja panostettu nuoremman sukupolven tulevaan työhön. Ja tämän jälkeen matkaseurueemme siirtyi majoittumaan Seinäjoelle. torstai Suomen Rehu, Seinäjoki Buffet-aamiaisen jälkeen lähdimme käymään viereisellä Suomen Rehun tehtaalla. Valitettavasti tehtaaseen ei pääse enää tehdaskierrokselle, joten kuuntelimme yritysesittelyn luentotilassa. Suomen Rehun tehdas on ollut samassa paikassa vuodesta 1965 lähtien. Vuonna 1975 tehdas paloi, ja uusi on ollut toiminnassa vuodesta 1978 lähtien. Tehtaan sijainti on hyvä, tuottajia on paljon 50 km säteellä. Työtä tehdään kolmessa vuorossa, ja vuorossa tehdään 210 M kg rehua. Nautakarja- ja pororehuja on 60 % tehtaan tuotteista. Päivittäin tehtaalta lähtee 1 M kg rehua ja tulee 1 M kg tavaraa eli päivittäin noin rekan liikenne. Lastausaika on klo ja se tapahtuu automaattisesti. 38 tonnin lastaukseen menee noin 45 minuuttia. Säkkitavarassa keskimääräinen myyntimäärä on 2 tonnia.

5 Lisäksi Seinäjoella on säkkirehujen keskusvarasto. Hankkija-Maatalouden työntekijöitä Seinäjoella on 14. Nautarehuihin on 35 reseptiä, sikarehuihin 25 ja siipikarjan rehuihin 20. Irtotuotteen tehtaalta saa kolmessa päivässä, säkkituotteen 16 vuorokaudessa. Irtorehuna toimitetaan jo 90 % tuotteista ja säkkirehujen osuus vähenee koko ajan. Kaiken kaikkiaan raaka-aineita on 65 kpl. Viljaa käytetään 100 M kg vuodessa. Vehnän osuus on 34 %, kauraa on 37 % ja ohraa 29 %. Tehtaassa on kaksi rakeistuslinjaa nautarehuille ja kaikkiaan linjoja on 4. Jokainen valmistuserä analysoidaan erikseen. Viime vuosina on investoitu kauran kuorintalinjaan ja irtolastausasemaan sekä uuteen rakeistuslinjaan. Suomen Rehu aloitti sulautumisen vuonna 2007 Hankkija-Maatalouteen ja nyt myynti tapahtuukin täysin Hankkija-Maatalouden kautta. Tehtaan polttoaineen käyttövaihtoehdoksi on mietitty kotimaista polttoainetta. Kunnossapidossa käytetään ohjelmaa, joka kertoo osien vaihtotarpeen. Näin odottamattomia seisokkeja on vain 2-3 vuodessa, jotka johtuvat usein sähkönjakeluvioista. Tilausvirheitä tulee joitain, mutta muuten järjestelmät toimivat hyvin. Kotimaisuusaste tuotteissa on nyt noin %. Soijarouheet, esiseokset ja rypsirouhe tuodaan ulkomailta, tuotteet kulkevat Kaskisten kautta Seinäjoelle. Kivennäiset tehdään Säkylän tehtaalla. Viranomaistarkastukset ovat lisääntyneet viime kevään jälkeen, Evira käy paikalla usein. Omavalvonta on kattavaa, joten toiminta on varmalla pohjalla. Juha Lapiolahti, Luopajärvi Seuraavaksi tutustuimme maitorotuisten sonnivasikoiden juottamoon ja lämpimään loppukasvattamoon. Yhteensä tilalla on 180 eläintä. Tilalla oli rakennettu paljon viime vuosina. Nykyinen isäntä on aloittanut vuonna 2000, emäntä on töissä tilan ulkopuolella. Lapiolahdet ovat Saarioisen tuottajia, ja ovat olleet tyytyväisiä teurastamon yhteistyöhön. Joitain vasikoita ostetaan suoraan tiloilta, mutta suurin osa tulee Saarioisen kautta. 3 viikkoa on ollut pidin vasikoiden odotusaika, muuten saatavuus ollut hyvä. Juottamo on rakennettu vuonna Juottamon, ulkorakennuksen ja lämpökeskuksen kustannusarvio oli Lämmityskeskus toimii palaturpeella, mutta se on suunniteltu toimimaan myös hakkeella. Juottamon sisälämpötila on 12 astetta, mutta korvausilmaluukkuja saisi olla vähän enemmän. Lisäksi ritiläpalkin alla oleva kuilu on liian matala, joten lanta ei oikein liiku. Karsinoiden kuivitus tehdään traktorin

6 etukuormaajalla tai käsin päivittäin. Karsinoiden takaosat puhdistetaan traktorin etukuormaajalla. Tilalla ei nupouteta vasikoita. Kuiviketurpeen pöly aiheuttaa hieman vasikoille silmien vuotamista. Suomen Rehulta tulee täysrehu ja lisäksi syötetään ohra-kauraseosta pienille vasikoille, myöhemmin viljaa sekä apetta. Juottamossa eläimet ruokitaan kottikärryllä. Karsinat puhdistetaan erien välissä tarpeen mukaan desinfoimalla ne Virkonilla. Juottoautomaatti huuhtelee itsensä automaattisesti 3 kertaa päivässä, pesu tehdään tarpeen mukaan. Sairaskarsina löytyy juottamon puolelta, kasvattamossa sitä ei ole. Parikolme vasikkaa kuolee vuodessa yskään, vanhempien puolella jalkojen katkeamista ja hännän poljentaa esiintyy jonkin verran eli välillä hätäteurastuksia joudutaan tekemään. Kun valkuaista syötettiin vähemmän, jalkaongelmat vähenivät merkittävästi. Valkuaismelassin käyttö lopetettiin korkean hinnan vuoksi. Juottamosta vasikat siirretään kuljetusautolla loppukasvattamoon samalla kun uusia pikkuvasikoita tuodaan juottamoon. Ape jaetaan kerran päivässä. 10 sonnin karsinoissa on juomanipat ja karsinoiden takana on 90 cm leveä takakäytävä. Isäntä tekee itse ruokintasuunnitelman. Teurasikä on noin 18,5 kuukautta ja päiväkasvut noin 620 g, teuraspainot noin 340 kg. Nyt huonon teurastustilanteen takia eläimet ovat odottaneet 3 viikkoa teurastusta. Tilalla on 85 ha peltoa, ja rehut tehdään itse. 1/3 pelloista 75 kilometrin päässä Kuortaneella. Alueella tehdään tilusjärjestelyjä ja kylä on hyvin maatalousmyönteinen. Alueen peltovuokrat ovat /ha ja myyntihinnat jopa /ha. Eli hyvin maatalouspainotteisella seudulla liikuimme.

7 Heta ja Reijo Östergård, Leväsjoki Päivän viimeisessä kohteessa pääsimme tutustumaan sekä emolehmätuotantoon että maitorotuisten sonnien kasvatukseen.

8