Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta

Transkriptio

1 Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta

2 Olemme Anna ja Matti Oksanen Laukaasta. Olemme valmistuneet JAMK Luonnonvarainstituutista vuosina 2007 ja Häitä vietettiin 2008 ja samana vuonna tehtiin sukupolvenvaihdos Matin kotitilalla. Spv:n yhteydessä tuotantosuunta vaihtui viljatilasta emolehmätilaksi.

3 Rotuina meillä on puhtaita herefordeja ja anguksia sekä näiden ristyeytyksiä. Vuonna 2010 meille tuli toiseksi sonniksi blonde d aquitane siitossonni ja sen jälkeläisiä on syntynyt vuodesta 2011 eteenpäin. Kaikki tilamme viljelytuotteet menevät omien eläinten rehuksi. Kasvatamme hiehot itse teuraaksi saakka. Osa hiehoista jää myös uudistukseen, jotta saamme parannettua eläinainesta. Sonnivasikat lähtevät muualle jatkokasvattamoihin vieroituksen jälkeen noin puolen vuoden ikäisinä. Aloitimme siirtymisen luomutuotantoon keväällä 2011 ja siirtymävaihe päättyy huhtikuun lopussa 2013.

4 Vuonna 2008 jouduimme ostamaan hiehoja, joita vain löysimme, jotta saimme eläinmäärän täyteen. Tämän seurauksena vain osa eläimistä on hyviä eli tuottavat hyvin kasvavia, lihaksikkaita vasikoita. Loput ovat vain tyydyttäviä / heikkoja. Huono eläin syö ja vaatii kuivikkeita ja tilaa ihan yhtä paljon kuin hyväkin eläin. Kuitenkin on pakko yrittää pitää kasvatuspaikat melko täydessä käytössä, koska tyhjät paikat ovat kalliita pitää. Hiehot poikivat ensimmäisen kerran 2 vuoden ikäisinä, joten kierto on melko hidasta ja menee vuosia, jotta oman karjan hyvien emojen vasikoista saa kasvatettua uusia hyviä emoja.

5 Pelloilla on pitkä viljanviljelyn historia, joten peltojen kunnostukseen menee aikaa, jotta saadaan hyvä kasvukyky myös luomutuotannossa. Karjatilan nurmipainotteinen kierto edesauttaa peltojen kunnostusta. Viljelyn tuotantopanosten hinnat ovat nousseet koko ajan suhteessa huomattavasti enemmän kuin mitä tuottajahinta on. Tämän vuoksi joutuu miettimään paljon, miten jakaa esimerkiksi siemen- ja kalkituskustannukset useammalle vuodelle viljelykierron avulla, vaikka uusimisen ja kalkitsemisen tarvetta saattaisi tietylle vuodelle olla useammallekin lohkolle. Tosiasia kuitenkin on, että peltohehtaaria ja eläinpaikkaa kohden pitäisi saada mahdollisimman suuri tuotto, jotta tuotantokustannukset jäisivät pienemmiksi kuin saatava tuotto.

6 Haasteelliset sääolosuhteet lisäävät työtä ja kustannuksia. Viime kesän kaltaiset sateiset kesät lisäävät haastetta saada tuotettua ja korjattua riittävästi hyvälaatuista säilörehua sekä viljaa. Ostorehuihin turvautuminen syö aina omaa katetta. Viime kesänä esimerkiksi normaaliin aikaan täysin samalla siemenseoksella (virna+vilja + ns.) uusittu laidunnurmi tuli laidunnuskelpoiseksi yli 2 viikkoa myöhemmin kuin tavallisena kesänä. Kylmä ja tuulinen kevät poikima-aikaan lisää valvontatyön määrää entisestään ja asettaa emot ja vasikat haasteellisempaan tilanteeseen hyvän alkukasvun ja terveyden suhteen.

7 Eläintiloja on rakennettu vuonna 2008 ja Kaikilla eläimillä oli jo aiemmin käytössä jaloittelutarhat, vuonna 2011 tehtiin pienemmät tarhat kiinteällä pohjalla ja aidalla. Talvisin ei oikein sähkö meinannut kiertää ja eihän ne sitten yhden laudan takana kestäneet. Eipähän tule seuraavanlaisia kohtaamisia enää

8 Rakentamisen ansiosta olemme saaneet parannettua eläinten olosuhteita ja hiukan vähennettyä säiden vaikutusta eläinten olosuhteisiin. Aiemmin olleet laajatkin jaloittelutarhat, joissa ei ollut kiinteää pohjaa menivät pehmoisiksi ja mutaisiksi. Nyt pienemmät jaloittelutarhat säilyvät hyvinä kiinteän pohjan ansiosta. Samalla myös omia työolosuhteita on pyritty parantamaan siten, että mahdollisimman monet työt saadaan tehtyä koneilla ja eläinten hoito käy turvallisemmin. Eläinainesta on saatu hieman parannettua ja kasvamassa on ihan lupaavan oloisia nuoria eläimiä. Mikä tärkeintä olemme saaneet karsittua kaikki vihaisimmat eläimet jo pois.

9 Lihan suoramyynnin hyvä kysyntä on yllättänyt positiivisesti samoin kuin tuotteistamme saatu erittäin hyvä palaute. Luomuun siirtyminen on tuntunut hyvältä ratkaisulta, haluamme pystyä tuottamaan luonnonmukaisesti maukasta pihvilihaa.

10 Saada tuotanto kannattavaksi. Epävarmuus tulevasta. Esimerkiksi maatalouden tukijärjestelmiin tulevat muutokset sekä monet muut kiristyneet vaatimukset. Jos joutuu tilalla hätäteurastamaan naudan, joutuu nykyisin toimittamaan sivutuotteet hävitettäväksi. Melkoinen kustannuserä, kun teurastuksesta jäävät sivutuotteet ovat määrällisesti melko vähäiset. Joustamattomuus. Sateinen syksy sotki monien lannan levityksen. Joitain jatkoaikoja tuli, mutta joustoa oli vaikea saada, vaikka olisi suunnitelmallisesti pyritty minimoimaan haitat. Todettiin vain, että pitäisi olla niin suuret lannan varastointipaikat, että tällaiseen poikkeussyksyyn voi varautua. Kuinka mahdollista on taloudellisesti rakentaa 2 vuoden lannan varastot? Ei lainkaan mahdollista. Sitten saamme lukea lehdistä, kun yhdyskunta jätettä on lirahtanut mielettömiä määriä suoraan vesistöihin.

11 Kaikki tuotantokustannukset ovat nousseet hurjasti, mutta tuottajahinnassa ei ole tapahtunut merkittävää parantumista. Kuluttajahintojen nousua on julkisuudessa perusteltu kohonneilla tuotantokustannuksilla. Nämä hinnannousut ovat useimmiten jääneet tuottajan ja kuluttajan välille, eli tuottajalle asti ei korotusta tuotteesta saatavaan hintaan ole tullut. Tai jos on tullut niin murto-osa kuluttajahinnan noususta. Tuottajahintaan on vaikea vaikuttaa, joten kuluja pitäisi saada karsittua, mutta tiettyjä pakollisia kustannuksia on vaikea saada pienemmiksi. Peltoviljely ja kohtuullisen kokoinen eläinmäärä edellyttää myös konekalustoa, joka maksaa ja jonka ylläpito on arvokasta. Haasteena on myös saada hallittua maatalouteen liittyvä toimistotyö ja dokumentointi. Sen sujuvoittamisen kehittäminen on oma haasteensa, jotta se ei söisi työaikaa ylenmäärin.

12 Olemme harjoittaneet lihan suoramyyntiä pienessä mittakaavassa. Syyt suoramyyntiin ovat olleet pääosin taloudelliset. Lihatalojen tuottajille maksama kilohinta pihvinaudasta on suorastaan naurettava. Suoramyynnillä saa kulujenkin jälkeen paremman katteen. Asiakkaita tuntuisi riittävän ja asiakaskunta vakiintuu nopeasti.

13 Suurten teurastamojen nihkeä suhtautuminen rahtiteurastukseen. Pienempiä teurastamoita on melko harvakseltaan ja kuljetuksen järjestäminen tulee 1-2 eläimelle kerrallaan kalliiksi. 1-3 eläintä on helpoin määrä kerralla myydä lihaa, mutta kuljetus maksaa saman oli 1 tai 10 eläintä kyytiin ellei ole omaa traileria.

14 Tulee meille ajankohtaiseksi toukokuussa Selvitettävänä on vielä saako missä naudat teurastutettua siten, että liha säilyttää luomustatuksen. Kuinka teurastamoilta saa luomusitoumuksen rahti- ja alihankintatyön osalta? Luomu on hyvä myyntivaltti lähiruokamainonnan lisäksi. Missä määrin luomulisän pystyy siirtämään lihan hintaan? Ajatuksena meillä on ollut, että liha olisi sen hintaista että meille jäisi siitä kohtuullinen palkka, mutta se olisi myös tavallisten lapsiperheiden käytettävissä.

15 Luomu on nyt hyvässä nosteessa. Tällöin luomuliha itsessään jo markkinoi itseään, puhumattakaan luomulähilihasta. Edellyttää sitä, että luomun imago säilyy. Asiakkaat ovat valmiita panostamaan luomuruoan ostamiseen. Tämän hetken tilanne oman kokemuksen mukaan vaikuttaisi olevan se, että luomulihaa on vähemmän saatavilla kuin olisi kysyntää.

16 Pyrimme lisäämään lihan suoramyyntiä siten, että saisimme kaikki kasvattamamme hiehot myytyä suoramyynnin kautta. Tavoitteena olisi saada myytyä lihat luomu-statuksen alla. Tavoitteena olisi säännölliset toimitukset, joilla voisi palvella asiakaskuntaa hyvin. Uskon eläinaineksemme parantumiseen sinnikkäällä työllä, jolloin eläinpaikkaa kohden tulevan tulon pitäisi kasvaa. Mutta jotenkin pitäisi tuottajahinnat saada sellaiseksi, että tilaa pystyy pyörittämään. Ei nykyisillä tuottajahinnoilla pidetä tilaa pystyssä eikä varsinkaan kehitetä toimintaa. Työmäärät tiloilla ovat kuitenkin sellaisia, että jos toiminta ei ole kannattavaa, niin kyllä se syö.. Uskomme kuitenkin siihen, että pyrkimällä entisestään minimoimaan kustannuksia ja panostamaan eläinaineksen parantamiseen ja suoramyyntiin, voimme pärjätä.

17