Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan MTK-Kaakkois-Suomen maaseutunuoret teki maatalousmatkan Alankomaihin ja Belgiaan huhtikuun ensimmäisellä viikolla. MTK:laisia oli matkalla mukana yhteensä parisenkymmentä henkilöä, suurin osa Kaakkois-Suomen alueelta. Matka kulki seuraavien kaupunkien kautta: Helsinki-Amsterdam-Rotterdam-Antwerpen-Brugge- Amsterdam-Helsinki. Viidessä päivässä käytiin läpi yhteensä kymmenen vierailukohdetta, joiden joukossa oli tehdasvierailuja, maito- ja lihakarjatila, kasvinviljelytiloja, juustola ja koneurakointiyritys. Lisäksi matkan aikana tutustuttiin moniin Belgian ja Alankomaiden kaupunkeihin, kuten Bruggeen ja Amsterdamiin. Matkaan lähdettiin varhain tiistaiaamuna Helsinki-Vantaan lentokentältä, jossa Farmimatkojen Johanna Vesa oli ryhmää vastassa. Suuri osa matkalaisista oli lähtenyt matkaan jo aamuyön puolella MTK-Kaakkois-Suomen sponsoroimalla bussikuljetuksella lentokentälle. Lento Amsterdamiin oli perillä aamupäivällä, ja sieltä matka jatkui paikallisella bussilla kohti Maassluissin kaupunkia ja Lelyn uutta tehdasta. Mielenkiintoa Lelyn vierailuun lisäsi se, että yhden matkalaisen navettaan oli vastikään asennettu uusi Lelyn robotti. Paikan päällä kuultiin yritysesittely ja tehtiin tehdaskierros. Tehdas oli moderni, tuotanto oli aloitettu uusissa tiloissa viime syksynä. Lely toi markkinoille ensimmäisen lypsyrobotin parisenkymmentä vuotta sitten. Uudessa modernissa tehtaassa yhden robotin kokoaminen alusta loppuun vie 2,5 päivää, ja tehtaan enimmäiskapasiteetti on 24 robottia päivässä. Jokainen robotti valmistetaan tilaustyönä. Lelyllä myös kunnostetaan ja kierrätetään käytettyjä robotteja. Robotti tarkistetaan ja korjataan mahdolliset viat. Siihen tehdään mahdollisuuksien mukaan myös teknologisia päivityksiä. Käytetyn robotin hinta on prosenttia uuden hinnasta. Lely valmistaa myös monenlaista muuta tekniikkaa lypsykarjatilan tarpeisiin. Alankomaissa maidosta saa korkeamman litrahinnan mikäli lehmät laiduntavat vähintään kolmasosan vuodesta. Tämän vuoksi on kehitetty Lely Grazeway, joka mahdollistaa sekä lehmien laiduntamisen että korkean tuotostason. Lelyn valikoimaan kuuluu myös automaattinen ruokintajärjestelmä, jolla voidaan ruokkia peräti 300 lehmää vuorokaudessa.

2 Intensiivistä maidontuotantoa suuruuden ekonomiaa hyödyntäen Tehdasvierailun jälkeen tutustuttiin Lelyn kanssa yhteistyötä tekevään lypsykarjatilaan. Tilan eläinmäärä oli 260 lypsylehmää ja 200 päätä nuorkarjaa. Tilalla oli käytössä paljon Lelyn tekniikkaa: neljä lypsyrobottia, vasikoiden juottoautomaatti ja rehunsiirtäjä. Tilan isäntä kertoi panostavansa tilan johtamiseen liikeyrityksenä. Lehmiin ei keskitytä niinkään yksilöinä, tärkeämpää on volyymi ja sitä kautta tilan toiminnan tehostaminen. Automatiikan ansiosta tilan työt voi hoitaa yksi henkilö: normaalina päivänä töiden hoitaminen vie aikaa viisi tuntia. Tilan lisäksi isäntä pyörittää myös rakennusalan yritystä. 260 lehmän lypsykarjatilalla oli käytössä neljä robottia. Ongelmana alueella on viljelysmaan heikko saatavuus ja pellon kallis hinta. Hyvä pelto voi maksaa jopa euroa hehtaarilta. Tämän vuoksi isäntä on katsonut, että on järkevämpää investoida navettaan. Omaa peltoa tilalla on 55 hehtaaria, joten puolet rehusta joudutaan ostamaan tilan ulkopuolelta. Lisäksi isäntä joutuu maksamaan siitä, että kasvinviljelytilat hakevat ylimääräisen lietteen pois tilalta ja levittävät sen omille pelloilleen. Vierailun jälkeen matka jatkui kohti Rotterdamia. Yhteisellä illallisella tavattiin paikallisia maaseutunuoria. He kertoivat maanviljelyksestä Alankomaissa. Alankomaat sijaitsee kirjaimellisesti alavalla maalla, sillä peräti neljännes maasta on merenpinnan alapuolella. Keskeisesti maan maisemaan kuuluvat polderit eli tulva-altaat, joiden avulla hallitaan tulvavesiä ja kuivataan lisää maata käyttöön. Alankomaissa kansalaisilta kerätään erityistä progressiivista vesiveroa. Valtio vastaa patojen kunnossapidosta, ja maanviljelijät hyötyvät tästä, sillä pumppauksen avulla pellot saadaan pidettyä viljelykunnossa. Monesti patojen varsilla näkee laiduntavia lampaita, jotka huolehtivat patojen puhtaanapidosta. Koneilla näitä kaltevia ja usein ahtaita alueita voisikin olla vaikea pitää siistinä.

3 Alankomaille tyypillistä maisemaa ovat pengerrykset hehtaarin kasvinviljelytilaan ja koneurakointiin tutustumista Seuraavana aamuna bussi kuljetti ryhmän reilun sadan kilometrin päähän Wilhelminadorpiin suurelle kasvinviljelytilalle. Tilalla on maata viljelyksessä yhteensä hehtaaria. Tila on yksityinen yritys, jolla on yhteensä 390 osakkeenomistajaa. Tilan työt hoituvat 18 työntekijän voimin, ja tekniikkaa hyödynnetään paljon. Uusin tekniikka mahdollistaa esimerkiksi satokartan piirtämisen pellosta. Tätä puolestaan voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan seuraavaa lannoitusta. Tilalla viljellään mm. perunaa, sokerijuurikasta, heinänsiementä, vehnää, sipulia ja sinimailasta. Yritysesittelyn jälkeen tehtiin kierros tilan varastoissa ja muissa tiloissa. Lopuksi kiersimme bussilla tilan mailla. Kevät oli Alankomaissa kahdesta kolmeen viikkoa etuajassa, ja kevättyöt olivatkin jo hyvällä mallilla. Perunanistutus käynnissä. Tilalta jatkettiin matkaa eteenpäin kohti seuraavaa kohdetta, ja matkan varrella vierailtiin nopeasti myös paikallisella sipulin viljelyyn ja pakkaamiseen keskittyneellä tilalla. Tämän jälkeen tehtiin kierros paikallisessa koneurakointiyrityksessä, joka urakoi pääosin peruna-, sokerijuurikas-, sipulija viljatiloille. Kalustoa olikin nähtävillä sen mukaisesti. Yritys työllistää yhteensä 12 työntekijää.

4 Tilalla on myös omaa maata viljelyksessä 275 hehtaaria. Erityisesti sipulia ja sokerijuurikasta urakoidaan paljon, sillä viljelijät omistavat harvoin näihin töihin tarkoitettuja erikoiskoneita. Vierailujen jälkeen jatkettiin matkaa kohti Belgiaa, ja illalla majoituttiin Antwerpeniin. Koneurakointiyrityksen kalustoa. Paprikanviljelyä ja belgian sinisiä Kolmantena matkapäivänä ensimmäinen vierailukohde oli belgialainen tila, jolla viljellään paprikaa viiden hehtaarin kasvihuonealalla. Tilan vuosituotos on 1500 tonnia paprikaa. Työntekijöitä paprikoiden keräämisessä ja lajittelemisessa työskentelee sesongista riippuen henkilöä. Myös tällä tilalla oli hyödynnetty paljon automatiikkaa. Tilalla on käytössä automaattinen paprikoiden kuljetusvaunu, joka vie paprikat kasvihuoneesta pakkaamoon lattiaan piirrettyä reittiä seuraten, ja palaa sitten takaisin poimijoiden luo. Tilalla viljeltiin punaista ja keltaista paprikaa viiden hehtaarin kasvihuonealalla.

5 Paprikatilan jälkeen ajettiin lihakarjatilalle, jossa oli yhteensä 300 belgian sinistä. Belgian sininen on maan pääasiallinen lihakarjarotu. Kyseessä on erittäin pitkälle jalostettu rotu, ja eläimen painosta yli 70 prosenttia on lihaa. Lypsyrotuisilla naudoilla vastaava luku on vain n. 50 prosenttia. Jalostuksen kääntöpuolena tulevat esimerkiksi perinnölliset sairaudet ja liikkumisvaikeudet. Isäntä kertoi, että hänen eläimillään ei perinnöllisiä sairauksia ole kuitenkaan ollut. Hän kertoi panostavansa paljon jalostukseen, ja esitteli ryhmälle parhaita siitos- ja näyttelyeläimiään. Jalostuksen vuoksi belgian sininen ei pysty poikimaan normaalisti, vaan kaikki vasikat syntyvät keisarinleikkauksella, jonka eläinlääkäri suorittaa puolessa tunnissa. Kyseisellä tilalla tehdään vuosittain 150 keisarinleikkausta. Eläimen elinikä on varsin alhainen: lehmät tekevät keskimäärin kaksi vasikkaa, parhaat poikivat kolmesti. Vanhimmat sonnit tilalla olivat 19 kuukauden ikäisiä. Isännällä on navetassaan myös lypsyrotuisia lehmiä, joita käytetään alkionsiirroissa kantajina. Lisäksi lypsyrotuisilta lehmiltä lypsetään maitoa, sillä belgian siniset eivät kykene tuottamaan maitoa omille vasikoilleen. Isäntä kertoi, että hän saa lihasta viiden euron kilohinnan, joka on kannattavan tuotannon raja. Hänellä on pitkä asiakassuhde teurastamon kanssa, joka maksaa aina sovitun hinnan. Osan lihasta isäntä myy suoraan ravintoloille Brysseliin. Belgian sininen on pitkälle jalostettu lihakarjarotu. Rodun eettisyys aiheutti matkalaisten keskuudessa paljon keskustelua. Tilan isäntä oli hämmästynyt, kun kuuli että Suomessa belgian sinisen kasvattaminen on mahdotonta, sillä teurastamot eivät ota rotua lainkaan vastaan. Illaksi ajoimme Bruggen kaupunkiin, jossa meille oli varattu opastettu suomenkielinen kiertokävely kaupungin keskustassa sekä kanaaliajelu. Noin asukkaan Brugge on Unescon maailmanperintökohde, jota kutsutaan kanaviensa vuoksi Pohjoisen Venetsiaksi.

6 Bruggen kaupunkiin tutustuttiin kanaaliajelulla. Oman tilan maidosta juustoa kiloa vuodessa Neljäntenä päivänä vierailtiin ensin New Hollandin puimuritehtaalla Zedelgemissä, jossa ryhmää odotti vieraanvarainen vastaanotto. Tehtaalla käytetään vuosittain tonnia terästä, työntekijöitä on yhteensä Tehdasalue oli kokonaisuudessaan 36 hehtaarin laajuinen. New Hollandin tehtaalla odotti ystävällinen vastaanotto. Tehdasvierailun jälkeen suunnattiin 75 lehmän maitotilalle, jonka tuotannosta prosenttia käytetään tilan yhteydessä toimivan juustolan raaka-aineena. Näin maidolle saadaan huomattavasti parempi kate verrattuna siihen että kaikki maito toimitettaisiin suoraan meijeriin. Työnjako on sovittu siten, että tilan isäntä hoitaa karjan, ja emäntä vastaa juustolan pyörittämisestä. Keväällä ja kesällä kaikki tilalla tuotettu maito käytetään juuston valmistukseen.

7 Vuodessa juustoa valmistetaan kiloa, kerralla tuotantotiloissa valmistuu kilon erä. Juustola on onnistunut luomaan onnistuneet asiakassuhteet, ja juustot menevät hyvin kaupaksi. Emäntä myy suuren osan juustolan tuotannosta omasta autostaan markkinoilla Bruggessa. Juustoa voi käydä ostamassa myös suoraan tilan omasta myymälästä. Osa juustosta myydään lisäksi pieniin herkkuliikkeisiin. Tila käyttää suuren osan tuottamastaan maidosta juustolan raaka-aineena. Vierailukohteiden jälkeen palattiin Bruggeen. Siellä käytiin tutustumassa paikallisen pienpanimon Halve Maanin tiloihin, jossa ryhmäläisille esiteltiin oluen valmistusta. Viidentenä eli viimeisenä päivänä matkustettiin Bruggesta Amsterdamiin, jossa matkalaisilla oli muutama tunti vapaa-aikaa tutustua kaupunkiin. Paluulento oli perillä Suomessa iltakymmeneltä. Matkan antiin oltiin tyytyväisiä. Vierailukohteiden lista oli monipuolinen, ja ammatillisesti mielenkiintoinen. Viimeisenä iltana keskusteltiin mahdollisesta seuraavasta matkasta. Hyviä matkakohde-ehdotuksia otetaan mielellään vastaan niin MTK-Kaakkois-Suomeen kuin Farmimatkoille! Matkalaiset yhteiskuvassa Lelyn tehtaalla.