Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?"

Transkriptio

1 Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia tunnistaa ominaisuus? Rehunkulutus ja rotutyyppi Miksi ja miten hyödyntää? Syyspoikivuus 1

2 Kannattavuus = Tulot Menot Ruokintakustannus on suurin muuttuvien kustannusten erä naudanlihantuotannossa Emolehmätuotannossa (sisäruokinta, laidun) Loppukasvatuksessa (loppukasvatukseen valittu rehustus) Naudan ylläpitorehustuksentarve on korkea Vain % rehun energiasta käytetään tuotantoon (kasvuun, maidontuotantoon, sikiön kasvuun) Tehokkaammin hyväksikäytetyt rehut Vähentävät kustannuksia Parantaa tuotannon kokonaistehokkuutta Lisää naudanlihantuotantotilan mahdollisuutta tehdä tuotannosta KANNATTAVAA Säästää ympäristöä Rehunmuuntosuhde Rehunmuuntosuhde = Syönti, kg ka Kasvu, kg/päivä Kertoo kokonaistehokkuuden tason Ei ota huomioon eri eläinten tai rotujen välisiä eroja Eri yksilöiden käyttämä rehunmäärä samansuuruiseen tuotokseen jää huomioimatta Eli samanlainen tulos on voitu muodostaa erilaisesta päiväkasvusta tai erilaisesta määrästä syötyä rehua tai erilaisilla rehuilla 2

3 Rehunmuuntosuhteen periytyminen ja vaikutuksia tuotannolle Rehunhyötysuhde periytyy keskinkertaisesti (h 2 = ~0.40; Archer ym. 1999) Rehunmuuntosuhteella on negatiivinen yhdysvaikutus: Vieroituksen jälkeinen päiväkasvu (r g = -0.67; Koots ym. 1994) Vuodenpaino (r g = -0.60; Koots ym. 1994) Emolehmän aikuiskoko (r g = -0.54; Archer ym. 2002) Jalostuksellinen valinta matalamman (paremman) rehunmuuntosuhteen puolesta: Lisää eläimen perinnöllistä kykyä kasvaa = parempi päiväkasvu Lisää eläinten aikuiskokoa Lisää ylläpitorehujen tarvetta emolehmätilalla Suurempi aikuiskoko, parempi kyky kasvaa = parantaa tulosta loppukasvatuksessa Suurempi rehujen kulutus on epäedullista emolehmätuotannossa Residuaalinen syönti eläinten syönti ja kasvu 2,5 y = 0,1588x R 2 = 0,1371 Residuaalinen syönti 9,5; 2,0 2 6,8; 1,45 Päiväkasvu, kg/d 1,5 1 0,5 9,5; 1,0 17,8; 1, Ka. Syönti 8,9 kg ka/pv Syönti, kg ka/d Tulokset Midland Bull Test, 2009 Yleisesti syönnin kasvaessa päiväkasvu nousee, mutta ei aina Residuaalinen syönti kertoo eläimen tarvitseman yksilöllisen rehunmäärän ylläpitoon ja kasvuun (Koch ym. 1963) 3

4 Miten residuaalinen syönti (RFI) lasketaan? RFI = Todellinen syönti (kg ka/pv) Oletettu syönti (Y), joka on muodostettu eläinten koon, rodun ja päiväkasvun mukaan Oletettu syönti lasketaan lineaarisen regressio mallin avulla (Y = β 0 + β 1 päiväkasvu + β 2 kokeen ka. W residuaali) Oletettua syöntiä verrataan vertaisryhmään (rotu, sukupuoli, koko, ikä, jne.) - RFI (Matalan residuaalisen syönnin eläin) = tavoiteltava Rehuhyötysuhteeltaan tehokkaampi Eläin syö vähemmän kuin oletettu + RFI (Korkean residuaalisen syönnin eläin) Rehunhyötysuhteeltaan heikompi Eläin syö enemmän kuin oletettu Residuaalinen syönti - RFI Residuaalisella syönnillä (RFI) ei ole geneettistä yhdysvaikutusta (päinvastoin kuin rehunmuuntosuhde) Kasvu (r g = ± 0.09; Arthur ym. 2001, Schenkel ym. 2003) Aikuiskoko (r g = ± 0.16; Arthur ym. 2001, Schenkel ym. 2003) Ei vaikutusta tuotanto-ominaisuuksiin RFI positiivinen yhdysvaikutus syönnin kanssa (r g = ; Arthur ym. 2001, Schenkel ym. 2003) RFI periytyy keskinkertaisesti (h 2 = 0.39; Schenkel ym. 2003) periytyvyys samalla tasolla kuin kasvuominaisuuksien 4

5 Residuaalinen syönti Määritys vaatii vähintään 70 pv testijakson + eläinten totutteluvaihe 2-4 vk Eläinten syönti pitää yksilöidä ja mitata Eläinten elopaino pitää mitata säännöllisesti Testaus vieroituksen jälkeen käytännössä paras Yhdysvaikutus korkea (rg = 0.98; Herd et al. 2003) Yksilö- ja ryhmäkasvatus ei vertailukelpoisia Laumakäyttäytyminen/hierarkia pitää ottaa huomioon, varsinkin jalostuseläimillä Testaus on kallista ja aikaa vievää Testi rehustus Testirehun energiasisällön on taattava 1,0 kg päiväkasvu 5

6 Residuaalinen syönti 4 Residuaalinen syönti, kg ka/d RFI - RFI 1,47; 0 ind ,64; 2,07 ind. 76 1,95; 0 ind ,61; -2,22 ind ,5 1 1,5 2 2,5 Päiväkasvu, kg/d Sonni B Sonni A Sonni A vs. Sonni B Sonni A Sonni B Alkupaino, kg Loppupaino, kg Kasvu, kg/päivä 1,61 1,64 Oletettu syönti, kg ka/päivä 9,14 9,62 Todellinen syönti, kg ka/päivä 7,4 11,21 RFI, kg ka/päivä - 2,22 + 2,07 Kokonaissyönti 70 päivän kokeen aikana, kg ka ,7 Ruokintakustannus, ( 0,15 /kg ka) 77,70 117,70 Ruokintakustannuksen ero päivän kokeen aikana 6

7 Tekijöitä eron takana Syöntikäyttäytyminen 2 % Kehon koostumus 5 % Tuntemattomat tekijät 27 % Aktiivisuus luonne 9 % Valkuaisaineenvaihdunta stressi 37 % Rehun Lämmön sulatus tuotto / 10 % menetys 9 % (Richardson & Herd 2004, Arthur ym. 2005, Herd & Arthur 2009) Vaikutukset ruho-ominaisuuksiin Matalan residuaalisen syönnin eläinten ruhoissa on: vähemmän rasvaa (14,9 vs. 16,5 mm) selkälihaksen pinta-ala on hieman suurempi teurassaanto voi olla hieman pienempi (52,1 vs. 52,9 %)? Jalostuslinjojen välillä teurasruhojen kokonaisrasvan määrässä selvä ero (9,9 vs. 11,3 %) jo yhden sukupolven jälkeen Jos residuaalinen syönti jalostuksellisen valinnan perusteena: Teurasruhojen rasvanosuus voi vähentyä 3 7 % Teurassaannon ja lihaksen osuuden arvioidaan lisääntyvän 1 % verran 7

8 Matalan residuaalisen syönnin eläimet syövät vähemmän Matalampi syönti, % Pienempi kulutus, kg ka/pv Korkea väkirehudieetti, ~75-80 % (Australia Pohjois- Amerikka) Väkirehu:nurmi säilörehudieetti 70:30 härät ja hiehot (Irlanti) Maissisäilörehu :väkirehudieetti 50:50 sonnit (Ranska) Nurmis äilörehu dieetti tiineet hiehot (Irlanti) Laidun härät ja emolehmät (Australia) ~ 10 2,5-3,0 1,5-3,1 1,7-3,0 1,5 0,7 1,5 < 0,11 ha Ympäristön kannalta kestävää naudanlihaa? Matalan RFI:n nauta vs. Korkea RFI:n nauta % pienempi metaanin (CH 4 ) tuotanto % matalampi sonnan määrä % vähemmän menetettyjä ravinteita (N, P & K) (Nkrumah ym. 2006, Hegarty ym. 2007) Tekijöitä, jotka vaikuttavat syönnistä riippumattomiin tuloksiin, ei tunneta Parempi sulavuus? Mikrobien erilaisuus? Pienempi ylläpitoenergiantarve? Matalampi lämmöntuotto? Vähemmän menetettyä lämpöä? Metaaniatuottavien mikrobien erilaisuus? Sama tuotantomäärä voidaan saavuttaa pienemmällä määrällä kasvibiomassaa 8

9 Miten emojen rehunkäyttö? Emolehmän rehunkäyttökykyä on vaikeampi arvioida kuin kasvavan eläimen kasvu ja siihen käytetty rehunmäärä helposti laskettavissa Emolehmän jokainen tuotantovaihe vaikuttaa eri tavalla rehunkäyttökykyyn ylläpitokausi = energiantarve alhainen tiineyden viimeinen kolmannes lisää energiantarvetta maidontuotantokaudella rehujen hyväksikäyttö paranee Residuaalinen syönti ja emolehmät Tuotantovaihe vaikuttaa emojen residuaalisen syönnin muodostumiseen Suurin merkitys ylläpitokaudella Matalan residuaalisen syönnin emojen syönti 4,5 % vähemmän (0,7-1,8 kg ka/d) Vähemmän rasvaa Kyky säilyttää kuntoluokka? Säilyy laiduntaessa, tarvitaan pienempi laidun pinta-ala Ei vaikutusta emon aikuispainoon 9

10 Kaksi eri jalostuslinjaa Australiasta (Trangie ARC) Jalostusvalinnan vaikutus RFI, kg ka/päivä 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0, Syntymävuosi (Arthur ym. 2001, 2004, 2005) Korkea RFI Matala RFI Yhden sukupolven jälkeen 6 % matalampi syönti Kahden sukupolven jälkeen 11 % matalampi syönti (~ 1,2 kg ka/pv) Tuloksia voidaan saavuttaa jalostusvalinnan avulla Emolehmät ja RFI edelleen Ei vaikutusta tiinehtyvyyteen, poikimisominaisuuksiin, maidontuotantoon, vasikan kasvuun tai vieroituspainoihin Matalan residuaalisen syönnin emolehmässä on hieman vähemmän rasvaa ja enemmän lihasta Ominaisuus Matala RFI emolehmä Korkea RFI emolehmä Poikimaväli + 5 ± 2 0 ± 1 Kaksosten esiintyvyys, % (Arthur ym. 2005, Basarab ym. 2007, Lawrence ym. 2009) Jos residuaalista syöntiä käytetään jalostusvalintaan: Uudistuseläinten (hiehot ja sonnit) hedelmällisyysominaisuuksiin on kiinnitettävä erityishuomio 10

11 Minkälaisia mahdollisuuksia tunnistaa ominaisuus? Eläinten tunnistus e-korvamerkkiin (RFID) perustuen Laitteistoilla pystytään mittaamaan mm. yksilököhtainen syönti, kasvu, syöntikäyttäytymistä GrowSafe (Kanada), Insentec RIC (Alankomaat) Tarkkaa geenimarkkeria tai markkereita ei ole vielä löytynyt Todennäköisesti yli sata geeniä vaikuttaa ominaisuuden muodostumiseen Geenitesti on saatavilla (Pfizer Animal Genetics, Igenity) Tarkkuus vielä melko alhainen ~ 35 % Muut mahdolliset fysiologiset tunnisteet (esim. IGF)? Epäsuora valinta (esim. luonne, rasvanmäärä, teurassaanto)? Kuitenkin vielä ainoa tapa, jolla saadaan tarkka tulos eläimen residuaalisesta syönnistä on RUOKINTA TESTI Entäs sitten rehunkulutus ja rotutyyppi? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu Maiju Pesonen 11

12 Rehun syönti = kulutus Märehtijän ylläpitotarve on yhteydessä syöntimäärään Naudoilla syöntimäärän vaihteluväli on % Syödyn rehun energiasta menetetään 9 % muuntumistappiona Muuntumistappion osuus lisääntyy syöntimäärän noustessa Ruuansulatuselimistön tilavuus kasvaa = energian tarve kasvaa, aineenvaihdunta lisääntyy Toisaalta syöntimäärän lisääntyessä mahdollisuus ravintoaineiden pidättymiseen nousee = kasvulle enemmän palikoita Päiväkasvun ja syönnin kehitys kasvavilla naudoilla Päiväkasvu ja syönti Kasvu, g/pv Syönti, kg ka/pv Päiväkasvu, g/pv Isot rodut > 40 % väkirehua 1200 > 50 % Keskikokoiset väkirehua rodut < 40 % väkirehua Elopaino, kg 8 Syönti, kg ka/pv Nuorilla eläimillä pelkällä karkearehuruokinnalla saavutetaan harvoin yli 1,0 kg päiväkasvuja 12

13 Eri rotutyyppi, erilaiset ominaisuudet Rotu/rotutyyppi Elopaino, kg Ba, Ch, Si Hf, Li Ab Myöhäinen Keski Aikainen Ikä, kk Syöntikyky Kun karkearehuna sulava, hyvälaatuinen karkearehu nuoren eläimen kuiva-aineen syöntikyky 2,0-3,0 % elopainosta Kuiva-aineen syöntimäärä vaihtelee kasvatusaikana jossain välillä 6 24 kg ka/pv Syöntikyky kehittyy nuorelle eläimelle yksilöllisesti Runsaasti vaihtelua Eläimen ruokinta ja kasvatusolosuhteet vaikuttavat Blonde d Aquitaine ja limousin eläinten kuiva-aineen syönti kyky on 0,5-1,5 kg ka pienempi kuin muiden rotujen Tulee erityisesti esille, jos karkearehun sulavuus heikko (D-arvo < 650) Alkukasvatusvaiheessa, jos dieetin väkirehutaso pienempi kuin 50 % 13

14 Rotuominaisuudet ovat erilaisia Ab Ba Ch Hf Li Si Syöntikyky (+) Aikuiskoko +(+) (+) +++ Kasvunopeus +++ +(+) Rehun käyttökyky, alhainen väkirehu % Rehun käyttökyky, korkea väkirehu % (+) (+) (+) Ruhon lihakkuus (+) Ruhon rasva (+) + ++ Luiden osuus + Ei tietoa = suuri, nopea, ++ = keskinkertainen, + = pieni, hidas Coleman ym. 1993, Dufey ym. 2002, Wheeler ym. 2005, Barton ym. 2006, Bonesmo ym. 2010, Phillips 2010 Rotukohtainen syöntikyky Syönti, kg ka angus charolais hereford limousin simmental Elopaino, kg Syöntikyky määrittelee, minkälaisen ruokintaan eläin soveltuu Karkearehuvaltaisella ruokinnalla pystytään kasvattamaan eläimiä, joilla on korkea syöntipotentiaali Väkirehuvaltaiseen ruokintaan eläimiä, joiden kasvupotentiaali on korkea 14

15 Kasvuun vaadittava energiamäärä (uudet suositukset) MJ/kg ka ab, 1400 g/pv ch, 1400 g/pv hf, 1400 g/pv li, 1400 g/pv si, 1400 g/pv Elopaino, kg Jos karkearehu-% nostetaan? Riippuu rodusta tai rotuyhdistelmästä, koska syöntikyky olennaisessa osassa Eläimen iästä: Noin 450 kg painosta eteenpäin eläimen kuiva-aineen syönti kyky nousee Esimerkki eläin 500 kg tarvitsee kasvuun 1000 g = 99 MJ/pv ja 1400 g = 122,4 MJ/pv Väkirehu % Ab Ch Hf Li Si ,2 110,2 109,7 92,5 104, ,1 112,9 112,5 94,8 107, ,9 115,7 115,3 97,1 110, ,7 118,5 118,0 99,5 112, ,6 121,3 120,8 102,5 115,4 Karkearehuna sulava, hyvälaatuinen säilörehu D-arvo 680 g/kg ka, ME 10,65 MJ/kg ka Väkirehuna ohrakaura 1:1, ME 13,45 MJ/kg ka 15

16 Energiantarpeen vaihtelu kasvuun ja ylläpitoon on pieni Sonneilla riittävään kasvuun tarvittava energianmäärä Isot rodut (Ch, Si) 11,4-11,6 MJ/kg ka (1600 g/pv) Isot rodut (Ba, Li) 11,5-11,7 MJ/kg ka (1400 g/pv) Keskikokoiset rodut (Ab, Hf) 11,2-11,4 MJ/kg ka (1400 g/pv) Risteytykset isärodun mukaan Kasvatusaikana käytettyjen rehujen kokonaismäärä on hyvin samanlainen, suhteissa ero Kasvu muodostuu erilaiseksi karkea- tai väkirehuvaltaisella ruokinnalla Päiväkasvu, g/pv Karkearehuvaltainen dieetti Väkirehuvaltainen dieetti Väkirehun osuus 30 % Väkirehun osuus 75 % Elopaino, kg Syönti, kg ka/pv Päiväkasvu, g/pv Elopaino, kg Syönti, kg ka/pv Karkearehudieetillä kasvu muodostuu tasaisemmaksi Rehun syöntikyky lisääntyy elopainon kasvaessa Energiansaantia rajoittaa eläimen koko eli syöntikyky Rehun syöntiä ei rajoita täyttävyys Energiaa saadaan paljon Kasvuun muodostuu piikki Kasvatuksen loppuvaiheessa negatiiviset vaikutukset laskevat syöntiä ja kasvua 16

17 Rasvakudos kasvaa Kolmella eri tavalla 1. Rasvasolut lukumäärä lisääntyy 2. Rasvasolujen koko kasvaa 3. Näiden kahden yhdistelmänä Yhden rasva kg kasvattamiseen tarvitaan ¼ enemmän energiaa verrattuna yhden lihas kg muodostamiseen Energiapitoinen ruokinta varsinkin, jos energia on viljasta (tärkkelys) stimuloi rasvakudoksen kasvua Yksittäisen rasvasolun koko ei ole yhtä suuri, mutta uusien rasvasolujen muodostus kiihtyy Rasvoittuminen tapahtuu sekä lkm lisääntymisenä että koon kasvuna Karkearehuruokinnalla rasvasolun maksimi koko on suurempi Erilainen ruokinta jo ennen vieroitusta? Rasvakudos voi alkaa kasvaa jo päivän iässä Ruokinnan tärkkelyspitoisuus ratkaisevassa roolissa Limousin-vasikat hyötyvät, kun viljapohjainen lisäruokinta aloitetaan 3 kuukauden iässä (Garcia-Launay ym. 2008) Ei kasvun taittumista noin 200 pv iässä Angus ja angus-simmental-risteytyksillä eroja havaittavissa (Schoonmaker ym. 2004, Zehnder ym. 2010) Mitä enemmän angusta, sitä enemmän rasvakudos aktivoitui Väkirehulisäruokittujen angus-härkien teuraspainot olivat alhaisempia, koska rasvoittuminen oli runsasta Onnistuneella lisäruokinnalla jopa 30 kg lisää vieroituspainoa 17

18 Rehuenergian jakautuminen emoilla Emon kasvu 5 % Tiineys 10 % Maidontuotanto 15 % Emon ylläpitotarve 70 % Emolehmän ylläpitotarpeeseen ja rehukulutukseen vaikuttaa Emolehmän energiantarve on riippuvainen sen koosta, W 0,75 Elopaino, kg W 0,75 Enemmän energiaa tarvitsee Samalla energiamäärällä pystytään ylläpitämään, kpl ,7 100 % , % , % , % , % 64 18

19 Tuotantovaihe vaikuttaa syöntiin Maidontuotanto ka. 2,5 % elopainosta Ylläpitokausi ka. 1,6-1,4 % elopainosta Tiineyden viimeiset kuukaudet syönti laskee ka. 1,2 % elopainosta Syönti, kg ka/päivä Maaliskuu: Poikiminen, Imetyskausi alkaa 5 0 Huhtikuu Toukokuu: Laidunkausi alkaa Kesäkuun alku Kesäkuun loppu Heinäkuu alku Heinäkuun loppu Elokuu Syyskuu: Vieroitus, Imetyskausi loppuu Lokakuu: Ylläpitokausi alkaa Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu: Tiineyden viimeinen kuukausi Emo, 600 kg Emo, 700 kg Emo, 800 kg Emo, 900 kg Emon ikä, tuotantopotentiaali ja rotu Täysikasvuiset emot (4-5 v.) pystyvät syömään ~20 % enemmän kuin nuoremmat eläimet Mitä enemmän emo tuottaa maitoa sitä suurempi myös ylläpitotarve Jokainen + 2,5 kg maitoa/pv lisää ylläpitotarvetta +17% Paljon lihasmassa tuottavat ranskalaiset rodut (limousin ja blondi) karkearehun syöntikyky voi olla 10 % pienempi, mutta rehunhyväksikäyttö hyvä Oletetaan suuremman lihasmassan lisäävän ylläpitotarvetta +10% Keskikokoiset rodut (angus ja hereford) menestyvät hyvin karkearehulla Tuotantopotentiaali määrittää rehustuksen ja energiantarpeen myös ylläpitoruokinnassa Ylläpitoenergiantarve voi vaihdella 25 % riippumatta emon painosta 19

20 Syöntikyky 1 Karkearehun D-arvo g/kg ka 18 Ylläpitokausi Syönti, kg ka/pv keskiarvoeläin ab ch hf li si Emon elopaino, kg Ylläpito Ranska emo 700 kg: ch 13,5 kg ka/pv, li 11,2 kg ka/pv Syöntikyky 2 Karkearehun D-arvo g/kg ka 30 Imetyskausi 25 Syönti kg ka/pv keskiarvoeläin ab ch hf li si Emon elopaino, kg Maidontuotanto Ranska emo 700 kg: ch 15,2 kg ka/pv, li 13,5 kg ka/pv 20

21 Syöntikyky on yhteydessä kykyyn säilyttää hedelmällisyys 350 Emon tuotannollinen tehokkuus Emon kokonaissyönti, kg ka/vuosi angus hereford charolais limousin simmental ab x hf si x Jenkins, 2002 Emon oikea koko ja tuotantopotentiaali on riippuvainen tilan tuotantoolosuhteista : peltopinta-ala, peltojen kunto, rehujen tuotantopotentiaali, käytetyt laitumet = kokonaisuus pitää tietää ja hahmottaa Kuntoluokka vaikuttaa emolehmän ylläpitotarpeeseen Ylläpitotarve, MJ/pv MJ/pv Kuntoluokka 1 Kuntoluokka 2 Kuntoluokka 3 - Kuntoluokka 3 Kuntoluokka 4 Kuntoluokka Elopaino, kg Jokainen kg emon painoa lisää rehun tarvetta n. 3,5 kg esikuivattua säilörehua päivässä 21

22 Täysikasvuiset emot ja rasva Emolehmä, joka pystyy keräämään rasvavarastoja rajallisena ajanjaksona (laidunkausi) ja säilyttämään hedelmällisyytensä rajallisella rehustuksella on tehokas Edullisin kuntoluokka muodostuu laidunkaudella Rasvakudoksen ylläpito vaatii vähemmän energiaa kuin lihaskudoksen täysikasvuisella emolla 1 kg lihasta tarvitsee ylläpitoon 9,3 kertaa enemmän energiaa kuin 1 kg rasvaa 1 kg rasvaa saadaan 5 x enemmän energiaa kuin 1 kg lihasta Emolehmä, jolla on suhteessa enemmän lihasmassaa ja vähemmän rasvaa tarvitsee enemmän rehunenergiaa elopainon säilyttämiseen Emolehmän rasva ylläpitää hedelmällisyyttä Kl Kehon rasva % 1 7,5 2 15,1 3 22,6 4 26,4 5 33,9 NRC, ) Poikimaväli kasvaa yli 395 päivän emon kuntoluokan laskiessa alle 2 2) Ensimmäinen kiima poikimisen jälkeen Kokeessa olleet emot yli kolme kertaa poikineita, ei poikimavaikeuksia Kuntoluokka 2-2,50 Päiviä poikimisesta Kiima esiintyi 47 % 89 % Diskin ym

23 Yhteenvetona: Emolehmän koko eli elopaino on merkittävin tekijä rehun kulutuksen kannalta Emolehmän tuotannollinen tehokkuus on riippuvainen tilan olosuhteista = tuotantoon käytetyn pellon kasvukunto ja laatu avainasemassa Syyspoikivuus haaste vai mahdollisuus? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu Maiju Pesonen 23

24 Syyspoikivuus Suurin osa emolehmistä poikii keväällä Irlanti 80 % Pohjois-Amerikka 75 % Ruotsi 95 % Meillä noin 90 % emoista poikii keväällä Syyspoikivat emot mahdollistaisivat liharotuisten teuraiden tasaisemman markkinoille tulon Kevätvasikat teuraskypsiä pääsääntöisesti seuraavana syksynä Syysvasikat teuraskypsiä seuraavana keväänä tai kesänä Syyspoikivuus etuja emolehmät ja siitossonni Siitossonnin tehokas hyödyntäminen, jos kaksi erillistä poikima-aikaa Kiimojen ja astutusten helpompi valvonta Emoilla voi olla korkeampi tiinehtymis-%, koska valvonta tehokkaampaa ruokinta tasaisempaa Emot ovat poikiessaan pääsääntöisesti hyvässä kunnossa laidunkauden jälkeen Vähemmän poikimavaikeuksia, koska vasikoiden syntymäpaino voi olla pienempi Emojen maidontuotanto voi pysyä tasalaatuisella rehulla korkeammalla tasolla kauemmin Ei kärpästen levittämiä tauteja 24

25 Syyspoikivuus etuja vasikat Vasikka ryhmät voivat olla tasaisempia, koska lisäruokinta aloitettava aikaisin ja kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus lisäruokintaan Vasikoiden vieroitus helpompaa, koska Ruokintaa ei tarvitse muuttaa. Tottuneet väkirehuihin ja säilörehuun. Tottuneet ihmisiin. Valvonta, liikkuminen on pihatossa yleensä päivittäistä. Ympäristön muutos pienempi. Eläimet helppo siirtää seuraavaan karsinaan. Mm. uudistushiehoiksi kasvatettavat eläimet voidaan sijoittaa laitumelle kasvamaan Ei heikkoja vasikoiden kasvuja huonoista laidunolosuhteista johtuen Ei laitumesta johtuvaa sisäloispainetta Ei kärpästen levittämiä tauteja Syyspoikivuus tuotannolliset edut Pienempi vasikkakuolleisuus Yleensä ei rajuja yöpakkasia poikima-aikaan Korkeampi hinta myydyistä pihvivasikoista ja poistolehmistä Pienempi laidunalan tarve Mahdollisuus sijoittaa korkeatuottoisia eläimiä, heikompi tuottoisille laidunalueille tuotantotulosten kärsimättä Myöhään sukukypsyyden saavuttavien rotujen hiehot voidaan poi ittaa ensimmäisen kerran noin kuukauden iässä (Coutard ym. 2010) 25

26 Syyspoikivuus - haaste Ei hyödynnetä märehtijän luonnollista vuosikiertoa Pitkä sisäruokintakausi Tarvitaan paljon hyvälaatuista karkearehua Tarvitaan paljon kuivikkeita Emojen suurempi ravintoaineiden tarve sisäruokintakaudelle Rehujen tasalaatuisuuden vaatimus kasvaa Suurempi ruokintakustannus (20-30 %), jos joudutaan käyttämään (osto)täydennysrehuja (viljaa, valkuaisrehuja) Vasikat voivat tarvita enemmän lisäruokintaa (Ruotsi: syysvasikat 240 kg viljaa vs. kevätvasikat 70 kg viljaa) Vasikoiden kasvu tapahtuu kylmimpänä vuoden aikana, kasvu voi vaatia enemmän energiaa kuin kesällä kasvavien vasikoiden kasvu Nuorien eläinten hoito ja valvonta vaatii enemmän aikaa kuin pelkkien tiineiden emojen tarkkailu Suurempi työmenekki Astutus / siemennys tapahtuu kylmimpään ja pimeimpään vuodenaikaan Syyspoikivuus haaste rakenteet Pihaton rakenteet Makuuparret (varsinkin vasikat makaavat, miten sattuu ) Vasikkapiilot (mitoitus usein pienemmille vasikoille. Ruotsi: leveys 0,5-0,7 m, sisäänkulun korkeus vähintään 0,7 m) Vasikat vaativat tilaa tuotantorakennuksissa ja kuivitetun, hygieenisen oman vasikkapiilon koko talvikaudeksi Vasikkapiilon helppohoitoisuus! Syysvasikat liikkuvat enemmän pihatossa kuin kevätvasikat (ka. 500 askelta enemmän päivää kohden) Loukkaantumisriski astutustilanteessa on suurentunut Ei makuuparsia ja astutusta Astutus mieluiten kuivitetussa karsinassa Suurempi tilavaatimus eläimille Hierarkia korostuu emojen ollessa maidontuotannossa sisällä Emon hyvä/korkea asema vaikuttaa vasikan asemaan, kun vasikka on alle kolmen metrin etäisyydellä emosta 26

27 Vuodenaika ei ole ongelma, jos kuntoluokasta pidetään ruokinnalla huolta 4 Kuntoluokka (asteikko 1-5) 3,5 3 2,5 2 Poikiminen Astutus Vieroitus 6 viikkoa ennen poikimista Poikiminen Kevätpoikivan emon kuntoluokka Syyspoikivan emon kuntoluokka Kivennäisruokinta erityistarkkailuun, jos syyspoikivat emot apilapitoisilla laitumilla Poikima- j a laidunhalvausriski suurentunut Lisäksi mm. jodin imeytyminen heikentynyt Hedelmällisyys ja tuotanto Yli neljävuotiaiden emojen vasikkasaanto on suurempi kuin tätä nuorempien emolehmien Ikä vaikuttaa emolehmän hedelmällisyyteen kuntoluokasta riippumatta Emolehmien hedelmällisyydessä tapahtuu selvä heikkeneminen 9 10 vuoden iässä, myös vasikoiden syntymäpainot ovat matalampia iäkkäämmillä emolehmillä Follikkeleiden lukumäärän on osoitettu vähenevän jo seitsemän vuoden ikäisillä emolehmillä (Cusham ym. 2010) Siitossonnien aktiivisuus heikkenee päivän lyhetessä 27

28 Jos tiineyttäminen koetaan haasteelliseksi syyspoikivissa ryhmissä Kannattaa kiinnittää huomioita: Emojen ruokinta ja kuntoluokan säilyttäminen sisäruokintakaudella Emojen ikä ja paras mahdollinen hedelmällisyys (alle 9 vuotta) Siitossonni työkunto, aktiivisuus ja olosuhteet! Sonnit, kuten lehmätkin, inhoavat LIUKASTUMISTA! Tai vaihtoehtoisesti siirtyä käyttämään alkionsiirtoa ja/tai keinosiemennystä syyspoikivalle ryhmälle Kysymyksiä? KIITOS! 28

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna

Lisätiedot

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

Rehunhyötysuhde. Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Rehunhyötysuhde. Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Rehunhyötysuhde Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Miksi tärkeä ominaisuus? Rehunhyötysuhteen määritys Residuaalinen syönti idea mikä vaikuttaa mihin? kasvavat emot rodut ympäristövaikutukset

Lisätiedot

21.1.2013. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.

21.1.2013. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.2013 Maiju Pesonen Taustaksi Ruhon laatu on kaupallinen käsite, joka kuvaa ruhon arvoa Lihan laatu voidaan jakaa aistinvaraiseen, kemialliseen,

Lisätiedot

Angus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen

Angus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Angus Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Miksi angus on suosittu? Rodun ominaisuuksia Jalostustavoitteita Haasteita Entä miellä Suomessa? 1 Angus on käytetyin liharotu Pohjois-

Lisätiedot

Ruokintakoe 2012-2013

Ruokintakoe 2012-2013 Ruokintakoe 2012-2013 Maiju Pesonen, Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...

Lisätiedot

Ruokinta ennen vieroitusta. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen

Ruokinta ennen vieroitusta. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen Ruokinta ennen vieroitusta Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Vasikan kasvu ja energiantarvetta Emolehmävasikan kasvun eväät Laidunkasvusto ja vaihtoehdot Lisärehut Mitä tulisi

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti

Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokintapäivä 21.10.2015 Perho Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon rakenne Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

Mitä geenitestin tulos kertoo?

Mitä geenitestin tulos kertoo? 3.8.2011 Mitä geenitestin tulos kertoo? InnoNauta Kehitys Tutkija Maiju Pesonen, MTT Ruukki Geenitestin tulos voi olla mahdollisuuksien työväline Eläimen geenitestin tulokset esitetään alla olevalla tuloskortilla.

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere 16.7.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA

SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA Anna Sunio Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUNIO, Anna Julkaisun

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä Lihatalous-hanke, ProAgria E-P Jussi Knuuttilan tila 18.02.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Emolehmätuotantomuodot

Emolehmätuotantomuodot Emolehmätuotantomuodot Minustako emolehmätuottaja? 19.04.2017 Joensuu Maiju Pesonen Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Emolehmätuotannon perusteita Pääasialliset tuotantosuunnat Tuotantomuodot Vaikuttavista

Lisätiedot

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö AtriaNauta 1 Emolehmät, vasikat välitykseen Emolehmätuotannon tärkeimmät raja-arvot Poikineita tiineytetyistä, % Heikko: Kohtalainen:

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta. Otsikon alla: 26/01/14. Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen

Emolehmien ruokinta. Otsikon alla: 26/01/14. Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen Emolehmien ruokinta Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Karkearehuja Kivennäisiä

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

23.6.2011. Tutkija Maiju Pesonen MTT

23.6.2011. Tutkija Maiju Pesonen MTT 23.6.2011 Tutkija Maiju Pesonen MTT Ominaisuuksia sekä emolehmätuottajalle että loppukasvattajalle Geenitestien taustalla voi olla löydetty SNP-paikka tai tilastollinen malli. Geenitestien SNPpanelit ja

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli

À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli Nostetta Naaraista kevätseminaari 2012 Ikaalinen 6.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Emolehmien ruokinnan perusteet hyvään tulokseen Tuotantovaiheet

Lisätiedot

Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa. H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon

Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa. H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon kehittämiskeskus (WBDC) Liharotuisten nautojen kokonaismäärä

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys!

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Palkokasvit emojen ja kasvavien nautojen ruokinnassa Palkokasvi-pienryhmä, ProAgria E-S 24.03.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Palkokasvit emoille Laiduntaminen

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Tutkija Mikko Tuori, MTT/sikatutkimus Karjujen kasvunopeus kantakokeissa vv. 1995-2005 Kasvunopeus, g/pf 1125 1050 975 900 825 750 675 600 1995 1996 1997

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

19.11.2014. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota

19.11.2014. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota Emojen ruokintapäivä 20.11.2014 Ikaalinen Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja

Lisätiedot

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2015 Henrika Taimiaho TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa

Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa Innolla mukaan Loppukasvatustilojen koulutuspäivä Ylivieska 24.11.2011 Kuopio 14.12.2011 Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista. Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2.

Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista. Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2. Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotantovaiheen tavoite Vasikan tiineysajan kasvu

Lisätiedot

Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet)

Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet) Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet) Teuraspaino max. 400 kg Ø Optimi 350-380 kg Teurasikä max. 24-26

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla AgriFuture - Katse tulevaisuuteen tapahtuma 29.10.2014, Iisalmi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 29.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Kiimakierto Kiiman vaiheet ja oireet Kiimantarkkailu Siemennyksen ajoittaminen Kiimantarkkailun apuvälineet Naudan kiimakierto

Lisätiedot

03/06/14. Ruokinta ennen vieroitusta. Sisältö. Vasikka on kiihtyvän kasvun vaiheessa!

03/06/14. Ruokinta ennen vieroitusta. Sisältö. Vasikka on kiihtyvän kasvun vaiheessa! Ruokinta ennen vieroitusta Kunnon pihvivasikka Perho 29.01.2014 Maiju Pesonen Sisältö Emolehmävasikan kasvun eväät Vasikan kasvu Syönti ja ravintoaineiden tarve Laidunkasvusto ja vaihtoehdot Lisärehut

Lisätiedot

Roduista ja rotujen eroista

Roduista ja rotujen eroista Roduista ja rotujen eroista Neuvojakoulutus 21.08.2014 Faba Maiju Pesonen Otsikon alla: Rodut: ulkomaalaisia ja kotimaisia tutkimuksia Rotujen erojen anatomiaa Rodun vaikutus emojen tuotanto-ominaisuuksiin

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Ruokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen

Ruokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Ruokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Esityksen kulku Mistä muodostuu lihan syöntilaatu? Mikä siihen vaikuttaa? Miksi syöntilaatua kannattaa

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Emolehmätuotannon punainen lanka. Hyvä emolehmä tuottaa elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan joka vuosi samaan aikaan Ja miten tähän päästään?

Emolehmätuotannon punainen lanka. Hyvä emolehmä tuottaa elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan joka vuosi samaan aikaan Ja miten tähän päästään? Emolehmätuotannon punainen lanka Hyvä emolehmä tuottaa elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan joka vuosi samaan aikaan Ja miten tähän päästään? - CHAROLAIS - HOPEINEN KARJA KULTAISELLA TULEVAISUUDELLA OMINAISUUDET

Lisätiedot

03/06/14. Naudan- ja lampaan lihanlaatu. Taustaksi. Esityksen kulku. Lihan markkinointi ja suoramyynti 10.01.2014 Juva Maiju Pesonen

03/06/14. Naudan- ja lampaan lihanlaatu. Taustaksi. Esityksen kulku. Lihan markkinointi ja suoramyynti 10.01.2014 Juva Maiju Pesonen Naudan- ja lampaan lihanlaatu Lihan markkinointi ja suoramyynti 1.1.214 Juva Maiju Pesonen Esityksen kulku Mistä muodostuu lihan syöntilaatu? Mikä siihen vaikuttaa? Miksi syöntilaatua kannattaa tavoitella?

Lisätiedot

Kehitystä naudanlihantuotantoon II. Arto Huuskonen (toim.)

Kehitystä naudanlihantuotantoon II. Arto Huuskonen (toim.) 14 Kehitystä naudanlihantuotantoon II Arto Huuskonen (toim.) 14 Kehitystä naudanlihantuotantoon II Arto Huuskonen (toim.) ISBN 978-952-487-312-3 (Painettu) ISBN 978-952-487-313-0 (Verkkojulkaisu) ISSN

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse

Lisätiedot

Jalostettavien ominaisuuksien sekä residuaalisen syönnin taloudelliset arvot suomalaisessa maidontuotannossa

Jalostettavien ominaisuuksien sekä residuaalisen syönnin taloudelliset arvot suomalaisessa maidontuotannossa Jalostettavien ominaisuuksien sekä residuaalisen syönnin taloudelliset arvot suomalaisessa maidontuotannossa P. Hietala 1, M. Wolfová 2, J. Wolf 2, J. Kantanen 3 ja J. Juga 1 1. Maataloustieteiden laitos,

Lisätiedot

Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla

Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla 2012 Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla Juha Alatalo & Katri Strohecker 30.5.2012 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.0 NAUDANLIHAMARKKINAT, PIHVILIHAMARKKINAT JA PIHVILIHAN TARJONNAN TASAISUUS....

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet ELÄINTUOTANTO Tuuli Pulkkisen aineistoa muokannut Eeva Vornanen 18.2.2011Tuuli Pulkkinen Tuuli Pulkkinen Luomutuotannon yleisiä periaatteita Eläintuotannolla oltava yhteys

Lisätiedot

Primo-ruokintaohjelma

Primo-ruokintaohjelma -ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos

Lisätiedot

Tehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa

Tehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa Tehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa Dr. Jimmy Hyslop, SAC Beef Specialist NaudanlihantuotannonasiantunGja Tehokkuus naudanlihantuotannossa keskeisiä seikkoja Eläimiin perustuvia

Lisätiedot

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT Aberdeen Angus Texas Mount K002 Texas Mount on mielenkiintoinen australialainen huippusonni, jonka suku on täynnä meille osittain uusia kärkinimiä USAsta. Sonnin arvostelut ovat Australiassa erinomaiset:

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.

Lisätiedot

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU Suomessa lihakarjaa rakennearvostelevat Faban emolehmätarkkailuun erikoistuneet jalostusasiantuntijat. He arvostelevat kaikkia Suomessa olevia liharotuja. Rakennearvostelu perustuu

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Poikimavälin vaikutus terveyteen vai terveyden vaikutus poikimaväliin? Utaretulehdus PITKÄ

Lisätiedot

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA 2012 VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA Lihanautojen ruokintaopas 2012 TEHOKASTA RUOKINTAA ERI KASVUVAIHEISSA Sonnien teuraspaino on kohonnut

Lisätiedot

Lihanautojen kasvatusvaihtoehdot

Lihanautojen kasvatusvaihtoehdot Lihanautojen kasvatusvaihtoehdot MAAT203 Kotieläintuotanto Helsingin yliopisto, 5.11.2015, Luke / Vihreä teknologia 1 SISÄLTÖ Naudanlihantuotanto Suomessa Maitorotuisten nautojen kasvatusvaihtoehdot: -kasvatus

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot