Limousin. Rotupäivä Ylivieska Maiju Pesonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen"

Transkriptio

1 Limousin Rotupäivä Ylivieska Maiju Pesonen

2 Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita Ulkonäköarviointia

3 Ollakseen tuottava, on kasvettava Kasvatuksen kannalta kalleimmat kilot 1) Ylläpidon osuus kasvaa = 40 % kokonaistarpeesta 2) Syönti kasvaa 3) Kasvu hidastuu Yhdysvaikutukset: 1) Rodun maidontuotantopotentiaali = sukukypsyys saavutetaan aikaisemmin 2) Lihaksikkuus = sukukypsyys saavutetaan myöhemmin Syntymä Sukukypsyysikä saavutetaan Sonnit: 7-10 kk Hiehot: 5-9 kk Optimaalinen teurasikä

4 Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä, koska 1) Lihaksien kasvu vasta alkaa 2) Rasvakudoksen kasvu nopeutuu Syntymä Sukukypsyysikä saavutetaan Sonnit: 7-10 kk Hiehot: 5-9 kk Optimaalinen teurasikä

5 Emojen maidontuotantomäärä ja maidontuotantokäyrän muoto vaihtelee roduittain 140 kg 41 kg 1) 11 vk vasikka % ravinnon tarve muualta 2) 16 vk vasikka 50 % ravinnon tarve muualta 200 kg kg 3) 24 vk vasikka 80 % ravinnon tarve muualta 5

6 Vasikoiden lisäruokinta Limousin vasikoiden lisäruokinnan järjestäminen viimeistään 3 kk iästä suotavaa Hyvä laidun = ravintoarvoiltaan, kasvultaan ja kasvikoostumukseltaan vastaa väkirehua Loppukorkeus yleensä yli 8 cm Apilat, seoskasvustot ja mm. maissi pystyyn syötettynä Seos, joka sisältää: Nopeat hh (ohra tai vehnä) 1:1 Hitaat hh (kaura, sis. rasvaa) 1:1 Valkuainen 150 g/kg ka Kivennäiset ja vitamiinit Ca:P 2:1 Syysvasikoilla lisäksi hyvä karkearehu (D-arvo yli 670 g/kg ka, > RV 140 g/kg ka) Huomioi vasikoiden lisäruokinnan paikka 6

7 MTT Agrifood Research Finland

8 8

9 Alkupainolla on merkitys Jokainen 100 g lisäkasvua vaatii 6-10 MJ lisää energiaa Jokainen vieroituksessa hävitty 30 kg on kasvatuksessa 14 päivää lisää Mahdollisuus jaksottaa teuraaksi tuloa

10 Alkupainolla on merkitys Alku: 150 kg Kasvu: 1360 g/pv 17 kk = 632 kg, tp. 366 kg Alku: 240 kg Kasvu: 1300 g/pv 16 kk = 654 kg, tp. 379 kg 17 kk = 691 kg, tp. 401 kg Alku: 300 kg Kasvu: 1350 g/pv 14 kk = 643 kg, tp. 373 kg 15 kk = 682 kg, tp. 396 kg Jokainen 100 g lisäkasvua vaatii 6-10 MJ lisää energiaa Li-tp. ka. 58 % elopainosta Jokainen vieroituksessa hävitty 30 kg on kasvatuksessa 14 päivää lisää Mahdollisuus jaksottaa teuraaksi tuloa

11 Li-hiehot, kaksi vieroituspainoa: 240 kg ja 220 kg Jos kasvu keskimäärin 940 g/pv vieroituksesta teuraspaino pitäisi saavuttaa kk iässä ( kg, tp. max. 300 kg) Tavoiteltaessa pitempää kasvatusta kasvuun ja rehustukseen muutoksia 11

12 Tavoitteet ja toteutuneet kasvut Li-sonnit Teurasikä alle 17 kk Ruhopaino kg Ruholuokka vähintään R Rasva max. 2 Li-hiehot Teurasikä alle 19 kk Ruhopaino kg Ruholuokka vähintään R Rasva max. 2 Syntymäpaino: 43 kg Kasvu 200 päivää: 293 kg 1,25-1,54 kg/päivä Kasvu 365 päivää: 509 kg 1,25-1,59 kg/päivä 16,9 kk = 515 päivää Kasvu (150 pv) 1,2 kg/päivä = 180 kg 689kg elopaino = tp. 399 kg Syntymäpaino: 41 kg Kasvu 200 päivää: 266 kg 1,13-1,68 kg/päivä Kasvu 365 päivää: 414 kg 0,89-0,933 kg/päivä 18,9 kk = 576 päivää Kasvu (211 pv) 0,7 kg/päivä = 147 kg 561 kg elopaino = tp. 325 kg 12

13 Päiväkasvun ja syönnin kehitys kasvavilla naudoilla Päiväkasvu ja syönti Kasvu, g/pv Syönti, kg ka/pv Päiväkasvu, g/pv > 50 % väkirehua Isot rodut > 40 % väkirehua Keskikokoiset rodut < 40 % väkirehua Elopaino, kg Syönti, kg ka/pv Nuorilla eläimillä pelkällä karkearehuruokinnalla saavutetaan harvoin yli 1,0 kg päiväkasvuja

14 Karkearehu ennen kaikkea! Tärkein yksittäinen säilörehun ruokinnallista laatua kuvaava mittari on D-arvo eli sulavan orgaanisen aineen määrä D-arvon tulisi olla g/kg ka (68-70 %) Täyttävyys rajoittaa syöntikykyä merkitsevästi, kun D-arvo laskee alle 650 g/kg ka Raakavalkuaispitoisuus g/kg ka (14-16 %) Tavoittele hyvää säilönnällistä laatua Eläinten syönti on parempi Mikrobivalkuaisen tuotanto on korkeampi = vähennät mahdollista valkuaisrehujen tarvetta Analysoidut karkearehut Karkearehun laatu asettaa reunaehdot väkirehun käyttömäärille seoksessa

15 Säilörehun raakavalkuaispitoisuus Lihanaudan ruokinnan kannalta säilörehun %:n raakavalkuaispitoisuus varmistaa sen, että eläimen valkuaistarve tulee täytettyä ilman valkuaistäydennysrehuja Tätä korkeammat valkuaispitoisuudet eivät ole eläimen hyödynnettävissä, vaan typpeä hukkaantuu sonnan ja virtsan mukana Säilörehun hyvin korkea raakavalkuaispitoisuus (yli 19 %) vaikuttaa negatiivisesti Typen hyväksikäyttöön Kivennäisten imeytymiseen (ammoniumtypen muodostuminen) Lisää kotieläintuotannon ympäristökuormitusta

16 Valkuaisrehuja voidaan tarvita 1. Jos nurmisäilörehu on heikkolaatuista 2. Sulavuus on heikko (D-arvo alle 650) 3. Rehun säilönnällinen laatu on heikko 4. Säilörehun raakavalkuaispitoisuus on alle 120 g/kg ka 5. Jos karkearehuna kokoviljasäilörehua, heinää tai olkea 6. Jos väkirehun osuus rehuannoksesta on pieni (< % rehuannoksen kuiva-aineesta) 7. Alkukasvatuskaudella (< 200 kg) 8. Suurilla liharoduilla (Ba, Ch, Li, Si)? Voivat hyötyä, kun liikutaan ns. rajoilla Esim. RV 130 g/kg ka Tavoitellaan korkeaa kasvua Eläimet ovat < 400 kg

17 Rotukohtainen syöntikyky Syönti, kg ka angus charolais hereford limousin simmental Elopaino, kg Syöntikyky määrittelee, minkälaisen ruokintaan eläin soveltuu Karkearehuvaltaisella ruokinnalla pystytään kasvattamaan eläimiä, joilla on korkea syöntipotentiaali Väkirehuvaltaiseen ruokintaan eläimiä, joiden kasvupotentiaali on korkea

18 Kasvuun vaadittava energiamäärä (uudet suositukset maitorotuisille, sonnit) 13 12,5 12 MJ/kg ka 11, ,5 ab, 1400 g/pv ch, 1400 g/pv hf, 1400 g/pv li, 1400 g/pv si, 1400 g/pv 10 9, Elopaino, kg Todennäköisesti limousin-eläimille energiavähennys maitorotuisiin nähden jopa -20%, koska lihaksen tuottopotentiaali on korkea ja rasvaa rodun sonnit eivät tuota

19 Jos karkearehu-% nostetaan? Riippuu rodusta tai rotuyhdistelmästä, koska syöntikyky olennaisessa osassa Eläimen iästä: Noin 450 kg painosta eteenpäin eläimen kuiva-aineen syönti kyky nousee Esimerkki eläin 500 kg tarvitsee kasvuun 1000 g = 99 MJ/pv ja 1400 g = 122,4 MJ/pv Väkirehu % Ab Ch Hf Li, jos -20% 108,8 MJ Si ,2 110,2 109,7 92,5 104, ,1 112,9 112,5 94,8 107, ,9 115,7 115,3 97,1 110, ,7 118,5 118,0 99,5 112, ,6 121,3 120,8 102,5 115,4 Karkearehuna sulava, hyvälaatuinen säilörehu D-arvo 680 g/kg ka, ME 10,65 MJ/kg ka Väkirehuna ohrakaura 1:1, ME 13,45 MJ/kg ka

20 Energiantarpeen vaihtelu kasvuun ja ylläpitoon on pieni Sonneilla riittävään kasvuun tarvittava energianmäärä Limousin-sonnit 11,5-11,7 MJ/kg ka (1400 g/pv) Tavoitellaan tasaista kasvua Otetaan huomioon vieroituspaino Määritetään jo kasvatuksen alussa teuraspaino, kasvu ja teuraaksitulopäivämäärä

21 Syöntikyky Kun karkearehuna sulava, hyvälaatuinen karkearehu nuoren eläimen kuiva-aineen syöntikyky 2,0-3,0 % elopainosta Syöntikyky kehittyy nuorelle eläimelle yksilöllisesti Runsaasti vaihtelua Eläimen ruokinta ja kasvatusolosuhteet vaikuttavat Blonde d Aquitaine ja limousin eläinten kuiva-aineen syönti kyky on 0,5-1,5 kg ka pienempi kuin muiden rotujen Tulee erityisesti esille, jos karkearehun sulavuus heikko (D-arvo < 650) Alkukasvatusvaiheessa, jos dieetin väkirehutaso pienempi kuin 50 %

22 Ruokintaa Eläimen paino, kg Syönti, kg ka/pv 50 % karkearehua, kg ka D-arvo ,53 MJ/kg ka RV 140 g/kg ka Viljaa, kg ka Ohra:kaura 12,05 MJ/kg ka Valkuaisrehu, kg ka 300 5,6 2,8 2,3 0, ,5 3,7 3,2 0, ,3 4,7 4,2 0, ,2 5,6 5,1 0, ,1 6,5 6,0 0, ,9 7,5 6,9 0,5 22

23 Riittää laskennallisesti noin 1,0 kg päiväkasvuun Energiaa karkearehusta, MJ Energiaa väkirehusta, MJ Energiaa valkuaisrehusta, MJ Yhteensä MJ/kg ka 29,5 27,7 5,2 62,4 11,14 39,3 38,9 5,2 83,5 11,18 49,1 50,2 5,2 104,5 11,20 58,9 61,5 5,2 125,6 11,21 68,8 72,7 5,2 146,7 11,22 78,6 83,9 5,2 167,8 11,23 23

24 Mikä on hiehon ero? Kasvupotentiaali on pienempi, koska aikuiskoko on pienempi Lihansyöntilaatu on pääsääntöisesti parempi Sukukypsyysikä saavutetaan aikaisemmin (8-12 kk), joten rasvoittuminen alkaa myös aikaisemmin Teuraspaino pitäisi kerätä kohtuullisessa ajassa riittävästi = tasainen kasvu (ehkäisemään rasvakudoksen ylimääräistä kasvattamista) Limousin rodun hiehot soveltuvat intensiiviseen kasvatukseen Kasvatusaika noin 12 kk on mahdollinen Pitemmällä kasvatusajalla osa kasvatuksesta laitumella? Esim. syksyllä syntyneet hiehot vieroitus laitumelle Kasvunrajoitus kk iässä Kompensatorisen kasvun rasvoittumista ehkäisevä vaikutus 2-4 viikkoa

25 Lihaskudoksen kasvu suhteessa rasvakudokseen Saavuttaa sukukypsyysiän lihas rasva Rasvaluokka 3 Teurasruhon rasva: noin 20 % %-painosta Tässä vaiheessa eläin luisin suhteessa muihin kudoksiin = luuta 20 %, loppua kohden % Paino, kg

26 Hiehon kasvatus Kasvatetaan mahdollisimman vähän rasvakudosta, koska se on kallista Mietitään kasvatuksen pituus! Kasvutavoite vieroituksen jälkeen 1,0-1,3 kg päivässä. Huomio, vieroituspaino! Riittävään kasvuun tarvittava energianmäärä Limousin hieholla (10,7) 11,0-11,4 MJ/kg ka, RV g/kg ka Karkearehua vapaasti (analysoidut rehut!) D-arvo g/kg ka Täyttävyys rajoittaa syöntikykyä merkitsevästi, kun D-arvo laskee alle 640 g/kg ka Raakavalkuaispitoisuus g/kg ka Tavoittele hyvää säilönnällistä laatua Huonoa, heikon D-arvon karkearehua ei pystytä rajattomasti kompensoimaan väkirehulla Rajana voidaan pitää D-640 g/kg ka, RV 120 g/kg ka

27 Rasvakudos kasvaa Kolmella eri tavalla 1. Rasvasolut lukumäärä lisääntyy 2. Rasvasolujen koko kasvaa 3. Näiden kahden yhdistelmänä Yhden rasva kg kasvattamiseen tarvitaan ¼ enemmän energiaa verrattuna yhden lihas kg muodostamiseen Energiapitoinen ruokinta varsinkin, jos energia on viljasta (tärkkelys) stimuloi rasvakudoksen kasvua Yksittäisen rasvasolun koko ei ole yhtä suuri, mutta uusien rasvasolujen muodostus kiihtyy Rasvoittuminen tapahtuu sekä lkm lisääntymisenä että koon kasvuna Karkearehuruokinnalla rasvasolun maksimi koko on suurempi

28 Kasvu muodostuu erilaiseksi karkea- tai väkirehuvaltaisella ruokinnalla Päiväkasvu, g/pv Karkearehuvaltainen dieetti Väkirehuvaltainen dieetti Väkirehun osuus 30 % Väkirehun osuus 75 % Syönti, kg ka/pv Päiväkasvu, g/pv Syönti, kg ka/pv Elopaino, kg Elopaino, kg Karkearehudieetillä kasvu muodostuu tasaisemmaksi Rehun syöntikyky lisääntyy elopainon kasvaessa Energiansaantia rajoittaa eläimen koko eli syöntikyky Rehun syöntiä ei rajoita täyttävyys Energiaa saadaan paljon Kasvuun muodostuu piikki Kasvatuksen loppuvaiheessa negatiiviset vaikutukset laskevat syöntiä ja kasvua

29 Karkearehu pääroolissa Kasvatus kolmeen jaksoon: 1. Alkukasvatus ( kg) hyvä karkearehu + väkirehu Dieetin energiasisältö 11,2 MJ/kg ka, RV 150 g/kg ka 2. Keskivaiheen kasvatus ( kg) rasvoittumista seurattava Energia 11 MJ/kg ka, RV 140 g/kg ka Jos havaittavissa rasvoittumista, väkirehu pois tähän vaiheeseen Jos eläimet rupeavat rasvoittumaan ennen aikojaan voidaan karkearehu vaihtaa esim. kokoviljasäilörehuun 3. Loppuvaiheen kasvatus ( kg) Perustuu eläinten kasvaneeseen syöntikykyyn Väkirehupitoisuus voidaan laskea n. 20 % kuiva-aineesta, RV 130 g/kg ka Väkirehua on kuitenkin suotavaa antaa kasvusta riippuen viimeiset päivää ennen teurastusta

30 Ranskalaiset mallit limousin-hiehoille: Ruokinta perustuu eläinten koon kanssa lisääntyvälle syöntikyvylle Teurasikä 12 kk Teurasikä 14 kk Teuraselopaino kg Syönti 2 % elopainosta, yhteensä ka. 8 kg ka/päivä Väkirehu 3-4 kg ka/päivä Väkirehu: vilja ¾, valkuaisrehu ¼ Väkirehun erilainen määrä on riippuvainen käytetystä karkearehusta (maissisr, nurmisr, heinä, olki) Tasainen kasvu: g/pv Teuraselopaino kg Syönti 1,8 2,0 % elopainosta, yhteensä ka. 8-8,5 kg ka Väkirehu: 2-3,5 kg ka/päivä Väkirehu: vilja ¾, valkuaisrehu ¼ Väkirehun erilainen määrä on riippuvainen käytetystä karkearehusta (maissisr, nurmisr, heinä, olki) Tasainen kasvu: kasvu syntymästä vieroitukseen ka g/pv Jos tavoitellaan pitempää kuin 14 kk kasvatusaikaa, kasvua voidaan rajoittaa (jaksotettu kasvatus) Eläimet tarvitaan loppukasvatusvaihe, jossa päivä kasvu nostetaan noin 1000 g/pv vähintään päivää 30

31 Teurasikä 12 kk, tp kg 1) Maissisäilörehu (10 MJ/kg ka, RV 80 g/kg ka) Väkirehu 3 kg ka, maissisr. 5 kg ka Vilja (ohra/vehnä) 2,25 kg ka/pv, soija 0,75 kg ka/pv Rehuannoksen energia 11,62 MJ/kg ka 2) Säilörehu (D650, 9 MJ/kg ka, RV 130 g/kg ka) Väkirehu 3 kg ka, nurmisr. 5 kg ka Vilja (ohra/vehnä) 2,55 kg ka/pv, soija 0,45 kg ka/pv Rehuannoksen energia 10,95 MJ/kg ka 3) Säilörehu (D620, 7,5 MJ/kg ka, RV 100 g/kg ka) Väkirehu 4 kg, nurmisr. 4 kg Vilja (ohra/vehnä) 3 kg ka/pv, soija 1 kg ka/pv Teurasikä 14 kk, tp ,5 kg 1) Maissisäilörehu (10 MJ/kg ka, RV 80 g/kg ka) Väkirehu 2 kg ka, maissisr. 6 kg ka Vilja (ohra/vehnä) 1,5 kg ka/pv, soija 0,5 kg ka/pv Rehuannoksen energia 9,8 MJ/kg ka 2) Säilörehu (D650, 9 MJ/kg ka, RV 130 g/kg ka) Väkirehu 2,5 kg ka, nurmisr. 6,5 kg ka Vilja (ohra/vehnä) 2 kg ka/pv, soija 0,5 kg ka/pv Rehuannoksen energia 10 MJ/kg ka 3) Säilörehu (D620, 7,5 MJ/kg ka, RV 100 g/kg ka) Väkirehu 3,5 kg, nurmisr. 4 kg Vilja (ohra/vehnä) 2,6 kg ka/pv, soija 0,9 kg ka/pv Rehuannoksen energia 11,9 MJ/kg ka Rehuannoksen energia 11,85 31 MJ/kg ka

32 Limousin teurashieho, ikä 14 kk, tavoite-elopaino 475 kg Paino, kg 290, vieroituspaino Kasvu, g/pv , loppupaino Yhteensä Kesto, pv Väkirehu, kg ka Karkearehu, kg ka Yhteensä, kg ka 1732 Syönti keskimäärin 8 kg ka/päivä

33 Mahdollisuudet soveltamiseen? Hyvä säilörehu D-arvo , RV noin 150 g/kg ka, energia noin 10,4 MJ/kg ka + säilönnällinen laatu hyvä Rehuannoksen energiasisältö muodostetaan vastaamaan hiehon tarvetta = riittävä energia kasvulle, myös valkuainen Energiamäärä rajatulla kasvatusajalla noin MJ/kg ka Syönti 8-9 kg ka/päivä Rypsin käyttö 0,25-0,35 g ka/päivä riittävä? Hernettä käytettäessä parhaat tulokset saatu 0,3 g ka/päivä (0,5 g ka/päivä aiheutti D-660 rehulla enemmän rasvoittumista) Kivennäisruokintaa ei saa unohtaa Kasvukivennäiset (matala P) soveltuvat hyvin 33

34 Ruokinta 2 Loppuvaiheen ruokinta Viljalisä % päivittäisestä kuiva-aineen syönnistä (n. 1,5-3,0 kg ka/pv) Ka. 60 päivää ennen teurastusajankohtaa Vähentää rasvan keltaisuutta Parantaa mureutta Lisää marmoroitumista Lisää juoksevan rasvan osuutta naudanlihassa Parantaa lihakkuutta Vaikutus mehukkuuteen?

35 Seuranta ja analysointi Kasvun seuraaminen ja teuraskypsyyden arvioiminen on tärkeää Vaaka! Harjaantunut silmämääräinen arviointi Mahdollisuus nähdä omia eläimiä linjalla Teurastulokset myös pihvivasikankasvattajatilalle Tuloksiin ei saisi turtua Olenko tyytyväinen? Mistä saatu tulos voi johtua? Missä voin parantaa? Vai jatketaanko samalla reseptillä? Samalla reseptillä saadaan samanlaisia tuloksia

36 Emon koko, naudanlihantuotanto ja ympäristö Isot eläimet tuottavat enemmän, mutta myös ympäristökuormitus on suurempi Limousin tuottaa metaania tuotettua ruhopainokiloa kohden vähiten = tehokas lihantuottaja, ilman rasvoittumista Kasvatusaika on kuitenkin otettava huomioon = eläinten on kasvettava tavoitteeseensa kohtuullisessa ajassa = kasvukykyyn on kiinnitettävä jalostuksellisesti huomiota

37 Jalostustavoitteita 1) Tuotannollisesti toimiva eläinaines, jonka rakenne on terve/hyvä Tavoitteet emoille (esim. hedelmällisyys, kuntoluokka, koko, maito) Tavoitteet kasvaville (esim. kasvuominaisuudet = teuraskypsyys, päiväkasvu, lihakkuus) Jalat, sorkat, runko, utareet 2) Jalostuslinjojen muodostaminen A. Lihantuotantolinjat (teurasominaisuudet, vähärasvaisuus) B. Emolinjat (hedelmällisyys, joka voi olla yhteydessä aikaisempaan rasvoittumiseen) 3) Geneettinen ennustettavuus Tulosten seuraaminen myös emolinjoittain Tavoitteena tietää, mitä mistäkin yhdistelmästä on odotettavissa 37

38 Hedelmälliset, tuottavat emolinjat Karjakohtaisten tuottavimpien emolinjojen (kantaemon) tunnistaminen Poikimahelppous / poikimavaikeudet Jätetäänkö uudistukseen vain avustamattomien poikimisten jälkeläiset? Poikimaväli (365 päivää) Kuntoluokan säilyttäminen, syöntikyky, sopeutuvuus tilan olosuhteisiin Emon hoivaominaisuudet Jos emolla hoivaominaisuuksissa ongelmia, jätettäänkö tytär uudistukseen? Tuotantoikä Emo, joka on tuotannollaan ansainnut korkean tuotosiän (vasikat tasalaatuisia, emolla ei terveysongelmia, hedelmällisyys) Aikuiskoko (mikä on tilakohtainen tavoite) ja rakenne (runko, utare, jalat) 200 päivän paino Kertoo maidontuotannosta sekä kasvupotentiaalista 38

39 Lihantuotantolinjat Vieroituksen jälkeinen kasvu Eläimet ja sukulinjat, jotka pystyvät pitämään saman päiväkasvun ovat arvokkaita (sonnit ja teurashiehot) Vuoden paino Aikuisiän ja teurasominaisuuksien kannalta olisi kannattavampaa kontrolloida 400 päivän paino Kertoo enemmän teuraspotentiaalista, varsinkin sonneilla Teurasikä kk Rakenne Kestävä rotutyypillinen rakenne (runko, erityisesti sorkat ja jalat, utare) Lihakkuuden ja rasvan arviointi Lihakkuus on se, mistä loppupeleissä tulee tili Tavoite sekä kasvulle että luokittumiselle (tavoiteluokka E ) Hienoa olisi, jos Ultra lihakkuuden ja rasvan mittaukseen olisi käytössä 39

40 Uudistuseläimet 1 - sonni Eri sonni uudistuseläinten ja teuraseläinten tuottamiseen Muodosta käsitys siitä, mitä haluat eläimiltäsi Sonni täydentämään emojen ominaisuuksia, koska jälkeläisiä enemmän kuin lehmällä Sonnin emän kasvatustila ja olosuhteet (esim. laidunnus, lisäruokinta) Sonnin emän rakenne = utare ja vetimet Sonnin emän hoiva-ominaisuudet Kestävyys Ulkonäköarviointi meillä tärkeää, koska jalostusarvot muodostuvat vain kolmesta painosta! Usein ääripäiden ominaisuuksien vältteleminen muodostaa parhaat emot Mitä enemmän tietoa pystyy valittavasta eläimestä muodostamaan, sitä vahvemmalla pohjalla valinta on 40

41 Uudistuseläimet 2 - uudistushiehot Feminiinisyys Lihakkuutta ei sovi unohtaa Pää kapea, kaula sorja, näyttää lehmältä Rakenne Virheettömät jalat ja sorkat Suora selkä (helpompi poikiminen) Vetimet pitkät vetimet voivat olla ongelmalliset Emän utarerakenne Omat tulokset Painoltaan isoimpien valinta johtaa kokoluokan kasvuun Tilan keskiarvon alapuolella olevat? Emon tuotantotulokset ja rakenne Runko, jalat, utare, luonne Käyttäytyminen Rauhallinen, helposti lähestyttävissä, utelias, sopii laumaan 41

42 Eläintä ei voi valita pelkkien numeroiden perusteella Eläimen jalostusarvo (korkeilla luotettavuusarvoilla) on tarkin eläimen jalostuksellisen arvon määrittäjä Jalostusarvoja on muodostettu lukuisille ominaisuuksille (emo-ominaisuudet ja teurasominaisuudet) Ulkonäkö ja rakenne kertovat paljon, tätä ei saisi unohtaa Edelleen suurin osa eläimistä valitaan ulkonäön perusteella Valinnan tekee aina karjanomistaja/kasvattaja/ostaja Loppupeleissä vain sinä tiedät, minkälaisten eläinten kanssa haluat tehdä töitä

43 Mitkä on suomalaiset tavoitteet? Koko? Onko optimikokoa? Onko kokorajoitteita? Mitkä tuotanto-ominaisuudet? Emo-ominaisuudet? Poikimaominaisuudet? Kasvu, lihakkuus ja teurasominaisuudet? Hedelmällisyys? Rakenne? Jalat, sorkat? Lihakkuus, mistä? Utare? Luonne, käsiteltävyys? Lihanlaatu? Mitkä valintakriteerit jalostuseläinten valintaan? Liikaa vaihtelevuutta eläinaineksessa?

44 EUROP-luokitus tavoite U- ja parempi E U Kertoo eläinten lihantuotantopotentiaalista Kun on asetettu tavoiteteurasikä, kertoo myös kasvukyvystä On jalostuksen onnistumisen mittari R Tilakohtainen ala-raja naaraspuolisen eläimen luokittumiseen O P Hyvä luokittuminen on pääsääntöisesti tae paremmasta lihan laadusta (sidekudos +++ hiehot ikä yli 30 kk) Alhainen luokittuminen voi olla geneettinen ominaisuus, ongelma ruokinnassa, ongelma olosuhteissa jne. 44

45 Katso takaa, katso lapaa, katso etu- ja takaleveyttä E U Eläimen arviointi takaa Luokat E ja U = leveämpi reidestä kuin selästä R Eläimen arviointi takaa Luokka R on kaikin puolin kapeampi O P Eläimen leveys takareiden kohdalta Luokat E ja U = vatsa ei näy Takasorkkien välinen etäisyys = sisäreiden paksuus Laatikkomainen muoto, lihakset eivät pyöreitä Luokka R = vatsa näkyy 45

46 Lihasaannon arviointia A C B

47 Lihasaannon arviointia A (Selkälihas): E = lihas on ulkoneva, leveä ja paksu olkaan saakka U = lihas on leveä ja paksu olkaan saakka R = lihas on paksu, mutta ei yhtä leveä (huomattavissa varsinkin olan puolelta) O = lihas selvästi ohuempi P = lihas ohut, luusto erotettavissa A C B (Paistit): E = lihakset pyöreät ja selvästi ulkonevat ääriviivat havaittavissa U = lihakset pyöreät B R = lihakset hyvin kehittyneet, pyöreyttä puuttuu O = linjat ovat suoria, yläpaistin alueella kulmikkaita P = linjat koveria, lihaksisto heikosti kehittynyt C (Olka): E = Olkalihas selvästi erotettavissa, ulkoneva, pyöreä U = Olkalihas on pyöreä, ei niin ulkoneva eikä yhtä hyvin kehittynyt R = Olkalihas on pyöreä, mutta ei ulkoneva O = Olkalihas on tasainen P = Olkalihas ei havaittavissa, samalla tasolla kuin luut

48 Eläimen ikä, paino, koko, kuntoluokka, tietoja tuotantotuloksista 1. Sorkat (asento, kasvu, sorkka-aines) 2. Jalat (asennot, kulmaukset) 3. Runko (syvyys, pituus, kylkiluiden kaarevuus) 4. Utare (arviointi juuri poikimisen jälkeen) 5. Pää ja kaula (feminiinisyys, koko) 6. Etuosa edestä ja sivulta (kulmaukset ja leveys) 7. Selkä (suoruus, pituus, leveys edestä ja takaa) 8. Takaosa takaa ja sivulta (lantionkulma = lonkkaluu-istuinluu, lantionpituus, reiden leveys ja pituus) 9. Lihakkuuden arvionti kohdat etulapa ja takareisi 48

49 KIITOS! 49

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,

Lisätiedot

Angus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen

Angus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Angus Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Miksi angus on suosittu? Rodun ominaisuuksia Jalostustavoitteita Haasteita Entä miellä Suomessa? 1 Angus on käytetyin liharotu Pohjois-

Lisätiedot

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia

Lisätiedot

21.1.2013. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.

21.1.2013. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.2013 Maiju Pesonen Taustaksi Ruhon laatu on kaupallinen käsite, joka kuvaa ruhon arvoa Lihan laatu voidaan jakaa aistinvaraiseen, kemialliseen,

Lisätiedot

Ruokintakoe 2012-2013

Ruokintakoe 2012-2013 Ruokintakoe 2012-2013 Maiju Pesonen, Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2015 Henrika Taimiaho TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Ruokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen

Ruokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Ruokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Esityksen kulku Mistä muodostuu lihan syöntilaatu? Mikä siihen vaikuttaa? Miksi syöntilaatua kannattaa

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon rakenne Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli

À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli Nostetta Naaraista kevätseminaari 2012 Ikaalinen 6.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Emolehmien ruokinnan perusteet hyvään tulokseen Tuotantovaiheet

Lisätiedot

Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet)

Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet) Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet) Teuraspaino max. 400 kg Ø Optimi 350-380 kg Teurasikä max. 24-26

Lisätiedot

Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa

Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa Innolla mukaan Loppukasvatustilojen koulutuspäivä Ylivieska 24.11.2011 Kuopio 14.12.2011 Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys!

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Palkokasvit emojen ja kasvavien nautojen ruokinnassa Palkokasvi-pienryhmä, ProAgria E-S 24.03.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Palkokasvit emoille Laiduntaminen

Lisätiedot

03/06/14. Naudan- ja lampaan lihanlaatu. Taustaksi. Esityksen kulku. Lihan markkinointi ja suoramyynti 10.01.2014 Juva Maiju Pesonen

03/06/14. Naudan- ja lampaan lihanlaatu. Taustaksi. Esityksen kulku. Lihan markkinointi ja suoramyynti 10.01.2014 Juva Maiju Pesonen Naudan- ja lampaan lihanlaatu Lihan markkinointi ja suoramyynti 1.1.214 Juva Maiju Pesonen Esityksen kulku Mistä muodostuu lihan syöntilaatu? Mikä siihen vaikuttaa? Miksi syöntilaatua kannattaa tavoitella?

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti

Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokintapäivä 21.10.2015 Perho Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja

Lisätiedot

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA Kannonkoski 23.2.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu

Lisätiedot

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä Lihatalous-hanke, ProAgria E-P Jussi Knuuttilan tila 18.02.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Palkokasvit

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Primo-ruokintaohjelma

Primo-ruokintaohjelma -ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla

Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla 2012 Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla Juha Alatalo & Katri Strohecker 30.5.2012 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.0 NAUDANLIHAMARKKINAT, PIHVILIHAMARKKINAT JA PIHVILIHAN TARJONNAN TASAISUUS....

Lisätiedot

03/06/14. Ruokinta ennen vieroitusta. Sisältö. Vasikka on kiihtyvän kasvun vaiheessa!

03/06/14. Ruokinta ennen vieroitusta. Sisältö. Vasikka on kiihtyvän kasvun vaiheessa! Ruokinta ennen vieroitusta Kunnon pihvivasikka Perho 29.01.2014 Maiju Pesonen Sisältö Emolehmävasikan kasvun eväät Vasikan kasvu Syönti ja ravintoaineiden tarve Laidunkasvusto ja vaihtoehdot Lisärehut

Lisätiedot

Emolehmätuotantomuodot

Emolehmätuotantomuodot Emolehmätuotantomuodot Minustako emolehmätuottaja? 19.04.2017 Joensuu Maiju Pesonen Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Emolehmätuotannon perusteita Pääasialliset tuotantosuunnat Tuotantomuodot Vaikuttavista

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta. Otsikon alla: 26/01/14. Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen

Emolehmien ruokinta. Otsikon alla: 26/01/14. Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen Emolehmien ruokinta Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Karkearehuja Kivennäisiä

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet

Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1), Maarit Hyrkäs 2), Hilkka Kämäräinen 3) ja Risto Kauppinen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Sampo Tupila. Liharotuisten nautojen loppukasvatusvaihtoehdot

Sampo Tupila. Liharotuisten nautojen loppukasvatusvaihtoehdot Sampo Tupila Liharotuisten nautojen loppukasvatusvaihtoehdot Opinnäytetyö Syksy 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö Ilmajoki Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tuotantotalous 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta Pötsin täydeltä rehua Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Ruokintavaihtoehdot Säilörehun laatu Kivennäisruokinta ja vesi Ruokinnan aiheuttamat sairaudet Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Maitorotuisilla

Lisätiedot

Rehunhyötysuhde. Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Rehunhyötysuhde. Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Rehunhyötysuhde Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Miksi tärkeä ominaisuus? Rehunhyötysuhteen määritys Residuaalinen syönti idea mikä vaikuttaa mihin? kasvavat emot rodut ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA

VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Tarvitseeko

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Liharotuisten risteytysnautojen kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa

Liharotuisten risteytysnautojen kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Liharotuisten risteytysnautojen kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT Aberdeen Angus Texas Mount K002 Texas Mount on mielenkiintoinen australialainen huippusonni, jonka suku on täynnä meille osittain uusia kärkinimiä USAsta. Sonnin arvostelut ovat Australiassa erinomaiset:

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

19.11.2014. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota

19.11.2014. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota Emojen ruokintapäivä 20.11.2014 Ikaalinen Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa. H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon

Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa. H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon kehittämiskeskus (WBDC) Liharotuisten nautojen kokonaismäärä

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Risteytyksellä lisäarvoa ay-sonnin ruholle

Risteytyksellä lisäarvoa ay-sonnin ruholle Risteytyksellä lisäarvoa ay-sonnin ruholle Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1), Maarit Hyrkäs 2), Hilkka Kämäräinen 3) ja Risto Kauppinen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

SELVITYS 1 (12) Puhelin 040-8669252 T Herva 19.7.2011 Faksi RODUN VAIKUTUS TEURASTULOKSIIN

SELVITYS 1 (12) Puhelin 040-8669252 T Herva 19.7.2011 Faksi RODUN VAIKUTUS TEURASTULOKSIIN SELVITYS 1 (12) RODUN VAIKUTUS TEURASTULOKSIIN Emokarjoissa olevien sonnien laatua tulisi nostaa entisestään, sillä nykyisillä sonneilla ei päästä aina maitoroturisteymiä parempaan tuottoon. Pääterotujen

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena

Lisätiedot

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?

Lisätiedot

Liharotuisten sonnien ja hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet

Liharotuisten sonnien ja hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Liharotuisten sonnien ja hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

Emolehmätuotannon punainen lanka. Hyvä emolehmä tuottaa elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan joka vuosi samaan aikaan Ja miten tähän päästään?

Emolehmätuotannon punainen lanka. Hyvä emolehmä tuottaa elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan joka vuosi samaan aikaan Ja miten tähän päästään? Emolehmätuotannon punainen lanka Hyvä emolehmä tuottaa elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan joka vuosi samaan aikaan Ja miten tähän päästään? - CHAROLAIS - HOPEINEN KARJA KULTAISELLA TULEVAISUUDELLA OMINAISUUDET

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU Suomessa lihakarjaa rakennearvostelevat Faban emolehmätarkkailuun erikoistuneet jalostusasiantuntijat. He arvostelevat kaikkia Suomessa olevia liharotuja. Rakennearvostelu perustuu

Lisätiedot

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA 2012 VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA Lihanautojen ruokintaopas 2012 TEHOKASTA RUOKINTAA ERI KASVUVAIHEISSA Sonnien teuraspaino on kohonnut

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Väkirehuruokinnan vaikutus maitorotuisten sonnien kasvu- ja teurasominaisuuksiin

Väkirehuruokinnan vaikutus maitorotuisten sonnien kasvu- ja teurasominaisuuksiin Väkirehuruokinnan vaikutus maitorotuisten sonnien kasvu- ja teurasominaisuuksiin Katariina Manni 1), Marketta Rinne 2) ja Arto Huuskonen 3) 1) Hämeen ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinot, Mustialantie

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö AtriaNauta 1 Emolehmät, vasikat välitykseen Emolehmätuotannon tärkeimmät raja-arvot Poikineita tiineytetyistä, % Heikko: Kohtalainen:

Lisätiedot

LIHAROTUISTEN SONNIEN TEURASOMINAISUUKSI- EN YHDYSVAIKUTUKSET

LIHAROTUISTEN SONNIEN TEURASOMINAISUUKSI- EN YHDYSVAIKUTUKSET LIHAROTUISTEN SONNIEN TEURASOMINAISUUKSI- EN YHDYSVAIKUTUKSET Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 22.5.2009. Reino Henttala OPINNÄYTETYÖ Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay Lihakarjan jalostusta mualimalla Katri Strohecker Finn Beef Ay Jalostajan tavoite! Jalostajan tärkein tavoite on parantaa eläinaineksen geneettistä (perinnöllistä) tasoa siten, että koko naudanlihatuotantosektori

Lisätiedot

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille

Lisätiedot