Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet
|
|
- Jere Esa-Pekka Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet
2 Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä, koska 1) Lihaksien kasvu vasta alkaa 2) Rasvakudoksen kasvu nopeutuu Syntymä Sukukypsyysikä saavutetaan Sonnit: 7-10 kk Hiehot: 5-9 kk Optimaalinen teurasikä
3 Ollakseen tuottava, on kasvettava Kasvatuksen kannalta kalleimmat kilot 1) Ylläpidon osuus kasvaa = 40 % kokonaistarpeesta 2) Syönti kasvaa 3) Kasvu hidastuu Yhdysvaikutukset: 1) Rodun maidontuotantopotentiaali = sukukypsyys saavutetaan aikaisemmin 2) Lihaksikkuus = sukukypsyys saavutetaan myöhemmin Syntymä Sukukypsyysikä saavutetaan Sonnit: 7-10 kk Hiehot: 5-9 kk Optimaalinen teurasikä
4 Lihaskudoksen kasvu suhteessa rasvakudokseen Saavuttaa sukukypsyysiän lihas rasva Rasvaluokka 3 Teurasruhon rasva: noin 20 % %-painosta Tässä vaiheessa eläin luisin suhteessa muihin kudoksiin = luuta 20 %, loppua kohden % Paino, kg
5 Tavoitteet kirkkaana mielessä Teuras-% Tavoiteltava teurasruho on lihaksikas Isot rodut luokka U tai R, parempi (ranskalaiset luokka E) Keskikokoiset rodut luokka R+, O+ tai parempi Rasvaa kohtuullisesti Rasvaluokka (2)-3 Luita vähän, arvo-osia paljon Selän ja takaosan lihaksisto kertoo paljon tulevasta luokasta Teuraspaino saavutettu vaivattomasti Nettokasvu vähintään 500 g/päivässä Kasvatusaika sonnit kk, hiehot kk Teuraspaino vähintään 380 kg, 270 kg
6 Nahanalaisrasvakudos eläimessä Hännäntyvi ja istuinluut ROTUKOHTAISIA EROJA: Ab kerää rasvaa enemmän eteen ja kylkeen Hf kerää rasvaa selkää ja hännän tyveen 4
7 Lihasaannon arviointia A (Selkälihas): E = lihas on ulkoneva, leveä ja paksu olkaan saakka U = lihas on leveä ja paksu olkaan saakka R = lihas on paksu, mutta ei yhtä leveä (huomattavissa varsinkin olan puolelta) O = lihas selvästi ohuempi P = lihas ohut, luusto erotettavissa A C B (Paistit): E = lihakset pyöreät ja selvästi ulkonevat ääriviivat havaittavissa U = lihakset pyöreät R = lihakset hyvin kehittyneet, pyöreyttä puuttuu B O = linjat ovat suoria, yläpaistin alueella kulmikkaita P = linjat koveria, lihaksisto heikosti kehittynyt C (Olka): E = Olkalihas selvästi erotettavissa, ulkoneva, pyöreä U = Olkalihas on pyöreä, ei niin ulkoneva eikä yhtä hyvin kehittynyt R = Olkalihas on pyöreä, mutta ei ulkoneva O = Olkalihas on tasainen P = Olkalihas ei havaittavissa, samalla tasolla kuin luut
8 Historia painolastina vai etuna? Limousin Simmental Charolais Hereford Angus Punainen Angus Kuehn ym geenimarkkeria ja näiden etäisyydet eri roduissa Mannereurooppalaiset rodut 2 x lähempänä toisiaan kuin ns. brittiläiset rodut Huomio hereford yhtä kaukana anguksesta ja charolaisesta Erityinen hyöty risteytyksissä
9 Painotus yhdistelmäominaisuuksiin, Simmental Lihaksen rakenne: maidontuotanto, Limousin elinikäistuotos, kasvukyky Syyrakenne on Sidekudoksen määrä ja Lihaksikkuus, kasvukyky, välimuoto maun intensiteetti on suhteellisen suuri aikuiskoko suurempi Charolais Hereford Lihaksen rakenne: Hieno syyrakenne Sidekudoksen määrä nuorilla eläimillä pieni Vähärasvaisuus Angus Laidunnus, olosuhdekestävyys, emo-ominaisuudet, pienempi aikuiskoko, kasvukyky vasta toisessa aallossa Punainen Angus Lihaksen rakenne: Syyrakenne suurempi Sidekudos vesiliukoisempaa Marmoroituminen
10 Nahanalaisen rasvakudoksen vaikutus eläimen eristyskykyyn 60 Kl 1 = 11,3 % rasvaa 50 Kl 2 = 15,07 % Eristyskyky, MJ/m2/lämpötila Kl 3 = 22,61 % Kl 4 = 30,15 % Kl 5 = 33,91 % Alle 30 päivää päivää päivää Yli 365 päivää Kuntoluokka (Asteikko 1-5)
11 Nahan ja nahanalaiskudoksen paksuus vaikuttaa Kylmien (kaksi viimeistä talvea Suomessa) kasvatusolosuhteiden energiantarpeeseen ja kasvuun Rodut ja sukulinjat vaihtelevat karvan, nahan ja nahanalaiskudoksen paksuudessa Jokainen aste 0 C alapuolella lisää energian kulutusta 1 % Lämpötilojen laskiessa eläin pyrkii lisäämään syöntiää, jotta energiaa riittää lämmön ylläpitämiseen Lämpötila, C Alle - 15 Alle - 5 ± 0 Syönnin lisäys + 16 % + 7 % % 300 kg eläin, syönti noin 6 kg ka/pv 6,96 kg ka 6,42 kg ka 6,3 kg ka 500 kg eläin, syönti 9,5 kg ka/pv 11,02 kg ka 10,17 kg ka 9,97 kg ka
12 Rotutyypin asettamat rajat Rotu/rotutyyppi Elopaino, kg Teurasikä rotutyypeittäin Ba, Ch, Si Hf, Li <16 kk kk >16 kk Ikä, kk Ab Optimaalinen teuraskoko 75 % aikuiskoosta Myöhäinen Keski Aikainen
13 Mikä on hiehon ero? Kasvupotentiaali on pienempi, koska aikuiskoko on pienempi Lihansyöntilaatu on pääsääntöisesti parempi Sukukypsyysikä saavutetaan aikaisemmin, joten rasvoittuminen alkaa myös aikaisemmin Teuraspaino pitäisi kerätä kohtuullisessa ajassa riittävästi = tasainen kasvu (ehkäisemään rasvakudoksen ylimääräistä kasvattamista) Ison rodun hiehot soveltuvat intensiiviseen kasvatukseen Kasvatusaika noin 12 kk Keskikokoisten rotujen hiehoilla voidaan soveltaa pitkää kasvatus aikaa, jolloin rasvoittuminen voi olla vähäisempää Osa kasvatuksesta laitumella?
14 Rotuominaisuudet ovat erilaisia Ab Ba Ch Hf Li Si Syöntikyky (+) Aikuiskoko +(+) (+) +++ Kasvunopeus +++ +(+) Rehun käyttökyky, (+) alhainen väkirehu % Rehun käyttökyky, korkea väkirehu % (+) (+) Ruhon lihakkuus (+) Ruhon rasva (+) + ++ Luiden osuus + Ei tietoa = suuri, nopea, ++ = keskinkertainen, + = pieni, hidas Coleman ym. 1993, Dufey ym. 2002, Wheeler ym. 2005, Barton ym. 2006, Bonesmo ym. 2010, Phillips 2010
15 Miksi erilainen ruokinta? Kasvuominaisuudet erilaisia jo solutasolla Ison rodun osuus eläimen perimässä lisää energian käyttöä lihaksen kasvuun Keskikokoisen rodun osuus rasvan muodostukseen ja marmoroitumiseen Korkealla päiväkasvulla, samassa elopainossa keskikokoiset rodut voivat tuottaa 20 % enemmän rasvaa kuin isot rodut Rasvakudos on herkempi aktivoitumaan keskikokoisilla roduilla, koska Jalostettu nopeaan kasvuun Sukukypsyysikä saavutetaan aikaisemmin Aikuiskoko on pienempi
16 Päiväkasvun ja syönnin kehitys kasvavilla naudoilla Päiväkasvu ja syönti Päiväkasvu, g/pv > 50 % väkirehua Isot rodut > 40 % väkirehua Keskikokoiset rodut < 40 % väkirehua Elopaino, kg Syönti, kg ka/pv Kasvu, g/pv Syönti, kg ka/pv Nuorilla eläimillä pelkällä karkearehuruokinnalla saavutetaan harvoin yli 1,0 kg päiväkasvuja
17 Syöntikyky Kun karkearehuna sulava, hyvälaatuinen karkearehu nuoren eläimen kuiva-aineen syöntikyky 2,0-3,0 % elopainosta Kuiva-aineen syöntimäärä vaihtelee kasvatusaikana jossain välillä 6 24 kg ka/pv Syöntikyky kehittyy nuorelle eläimelle yksilöllisesti Runsaasti vaihtelua Eläimen ruokinta ja kasvatusolosuhteet vaikuttavat Blonde d Aquitaine ja limousin eläinten kuiva-aineen syönti kyky on 0,5-1,0 kg ka pienempi kuin muiden rotujen Tulee erityisesti esille, jos karkearehun sulavuus heikko (D-arvo < 650) Alkukasvatusvaiheessa, jos dieetin väkirehutaso pienempi kuin 50 %
18 Rotukohtainen syöntikyky Angus Kasvu, g/pv Syönti, kg ka/pv Blonde Charolais Limousin Simmental Elopaino, kg Sveitsiläinen koe Kaksi koetta, kaksi tavoitetta: 3,5 % marmoroituminen ja 15 kuukauden kasvatusaika Kasvutavoite kaikille sama 1200 g/pv Dieetti kaikille sama: 1:2 nurmi- ja maissisr., 22 % väkirehua, energiasis. 11,2±0,2 MJ/kg ka
19 Rotukohtainen syöntikyky Syönti, kg ka angus charolais hereford limousin simmental Elopaino, kg Syöntikyky määrittelee, minkälaisen ruokintaan eläin soveltuu Karkearehuvaltaisella ruokinnalla pystytään kasvattamaan eläimiä, joilla on korkea syöntipotentiaali Väkirehuvaltaiseen ruokintaan eläimiä, joiden kasvupotentiaali on korkea
20 Kasvuun vaadittava energiamäärä (uudet suositukset) MJ/kg ka ab, 1000 g/pv ch, 1000 g/pv hf, 1000 g/pv li, 1000 g/pv si, 1000 g/pv Elopaino, kg
21 Kasvuun vaadittava energiamäärä (uudet suositukset) MJ/kg ka ab, 1400 g/pv ch, 1400 g/pv hf, 1400 g/pv li, 1400 g/pv si, 1400 g/pv Elopaino, kg
22 Jos karkearehu-% nostetaan? Riippuu rodusta tai rotuyhdistelmästä, koska syöntikyky olennaisessa osassa Eläimen iästä: Noin 450 kg painosta eteenpäin eläimen kuiva-aineen syönti kyky nousee Esimerkki eläin 500 kg tarvitsee kasvuun 1000 g = 99 MJ/pv ja 1400 g = 122,4 MJ/pv Väkirehu % Ab Ch Hf Li Si ,2 110,2 109,7 92,0 104, ,1 112,9 112,5 94,6 107, ,9 115,7 115,3 96,6 110, ,7 118,5 118,0 98,9 112, ,6 121,3 120,8 101,2 115,4 Karkearehuna sulava, hyvälaatuinen säilörehu D-arvo 680 g/kg ka, ME 10,65 MJ/kg ka
23 Alkupainolla on iso merkitys Kasvu, g/pv Alku: 150 kg Kasvu: 1415 g/pv 20 kk = 721 kg Alku: 200 kg 1581 g/pv 19,5 kk = 800 kg Alku: 300 kg 1488 g/pv 18 kk = 801 kg Elopaino, kg Kasvatusaika, kk Jokainen 100 g lisäkasvua vaatii 6-10 MJ lisää energiaa Jokainen vieroituksessa hävitty 30 kg on kasvatuksessa 14 päivää lisää
24 Karkearehu ennen kaikkea! Tärkein yksittäinen säilörehun ruokinnallista laatua kuvaava mittari on D-arvo eli sulavan orgaanisen aineen määrä D-arvon tulisi olla g/kg ka (68-70 %) Täyttävyys rajoittaa syöntikykyä merkitsevästi, kun D-arvo laskee alle 650 g/kg ka Raakavalkuaispitoisuus g/kg ka (14-16 %) Tavoittele hyvää säilönnällistä laatua Eläinten syönti on parempi Mikrobivalkuaisen tuotanto on korkeampi = vähennät mahdollista valkuaisrehujen tarvetta Analysoi karkearehut Karkearehun laatu asettaa reunaehdot väkirehun käyttömäärille seoksessa
25 Apilan haaste Apila sisältää paljon valkuaista, mutta vähän hiilihydraatteja (sokereita) ja kuitua (NDF) Märehtijä pyrkii saavuttamaan mahdollisimman optimaalisen tasapainon valkuaisen ja hiilihydraattien välille, jotta pötsipöpöillä on hyvä olla Todennäköisesti seoskasvusto, jossa % apilaa on pötsinmikrobeille optimaalinen seos Puhdas apilasäilörehu voi lisätä syöntiä jopa 30 % Lisääntynyt syöntimäärä on yhdistetty parempiin kasvu tuloksiin Kasvutulosten parantuminen irlantilaisissa tutkimuksissa % Mutta vertailutaso on ollut 0,5-1,0 kg/päivässä
26 Apila muuttaa pötsin sisältöä Apilan koostumuksesta johtuen pötsiin muodostuva ammoniumtypen määrä on suurempi kuin pelkällä nurmisäilörehu ruokinnalla Ammoniumtyppi heikentää kivennäisten imeytymistä Apila sisältää paljon kalsiumia Ylimäärä kalsium heikentää muiden kivennäisten imeytymistä (mm. Mg) Laidunhalvaus riski, kivennäisten imeytymisen epätasapaino Apila sisältää paljon kobolttia Puute aiheuttaa lihasten surkastumista ja yleistä huonovointisuutta Kasvavilla eläimillä luuston kehityshäiriöt voivat olla mahdollisia Kivennäisruokintaan kiinnitettävä huomio Mikä kivennäinen?
27 Kasvu muodostuu erilaiseksi karkea- tai väkirehuvaltaisella ruokinnalla Päiväkasvu, g/pv Karkearehuvaltainen dieetti Väkirehun osuus 30 % Syönti, kg ka/pv Päiväkasvu, g/pv Väkirehuvaltainen dieetti Väkirehun osuus 75 % Syönti, kg ka/pv Elopaino, kg Elopaino, kg Karkearehudieetillä kasvu muodostuu tasaisemmaksi Rehun syöntikyky lisääntyy elopainon kasvaessa Energiansaantia rajoittaa eläimen koko eli syöntikyky Rehun syöntiä ei rajoita täyttävyys Energiaa saadaan paljon Kasvuun muodostuu piikki Kasvatuksen loppuvaiheessa negatiiviset vaikutukset laskevat syöntiä ja kasvua
28 Rasvakudos kasvaa Kolmella eri tavalla 1. Rasvasolut lukumäärä lisääntyy 2. Rasvasolujen koko kasvaa 3. Näiden kahden yhdistelmänä Yhden rasva kg kasvattamiseen tarvitaan ¼ enemmän energiaa verrattuna yhden lihas kg muodostamiseen Energiapitoinen ruokinta varsinkin, jos energia on viljasta (tärkkelys) stimuloi rasvakudoksen kasvua Yksittäisen rasvasolun koko ei ole yhtä suuri, mutta uusien rasvasolujen muodostus kiihtyy Rasvoittuminen tapahtuu sekä lkm lisääntymisenä että koon kasvuna Karkearehuruokinnalla rasvasolun maksimi koko on suurempi
29 Erilainen ruokinta jo ennen vieroitusta? Rasvakudos voi alkaa kasvaa jo päivän iässä Ruokinnan tärkkelyspitoisuus ratkaisevassa roolissa Limousin-vasikat hyötyvät, kun viljapohjainen lisäruokinta aloitetaan 3 kuukauden iässä (Garcia-Launay ym. 2008) Ei kasvun taittumista noin 200 pv iässä Angus ja angus-simmental-risteytyksillä eroja havaittavissa (Schoonmaker ym. 2004, Zehnder ym. 2010) Mitä enemmän angusta, sitä enemmän rasvakudos aktivoitui Väkirehulisäruokittujen angus-härkien teuraspainot olivat alhaisempia, koska rasvoittuminen oli runsasta Onnistuneella lisäruokinnalla jopa 30 kg lisää vieroituspainoa
30 Valkuaista kasvun jakson mukaan Vieroituksen jälkeen, alkukasvatusvaihe (ikä alle 10 kk) RV g/kg ka (14-16 %) Loppukasvatusvaiheessa dieetin valkuaispitoisuutta voidaan laskea RV g/kg ka (12-14 %) Jos käytetty karkearehu on kaikilta osin mallikasta rotukohtaisia eroja valkuaisen tarpeessa ei ole pystytty osoittamaan
31 Valkuaisrehuja voidaan tarvita 1. Jos nurmisäilörehu on heikkolaatuista 2. Sulavuus on heikko (D-arvo alle 650) 3. Rehun säilönnällinen laatu on heikko 4. Säilörehun raakavalkuaispitoisuus on alle 120 g/kg ka 5. Jos karkearehuna kokoviljasäilörehua, heinää tai olkea 6. Jos väkirehun osuus rehuannoksesta on pieni (< % rehuannoksen kuiva-aineesta) 7. Alkukasvatuskaudella (< 200 kg) 8. Suurilla liharoduilla (Ba, Ch, Li, Si)? Voivat hyötyä, kun liikutaan ns. rajoilla Esim. RV 130 g/kg ka Tavoitellaan korkeaa kasvua Eläimet ovat < 400 kg
32 Energiantarve määrityksiä % vähennys erilaisesta rasva/lihaskudoksen suhteesta Jos perusenergian tarpeena 11,7 MJ/kg ka Riittää kasvuun, g/pv Aikaisin ,12 ~ 1100 g/pv Keskiryhmä , g/pv Myöhään , g/pv Ruhon koostumus arvioitu teurastuksen jälkeen eri painoissa Rasva sisältää enemmän energiaa kuin lihas Ruotsalaiset ja MAFF:n (mm. Australia ja Iso-Britannia) suositukset Ruotsissa vähennetään energiantarvetta keskikokoiselle roduille - 5 % ja isoille roduille - 15 % maitorotuisten tarpeesta samassa päiväkasvussa
33 Rotukohtainen väkirehutaso Ab Ch Hf Li Si Väkirehun määrä, g ka Kun karkearehu on joko sulavaa tai heikosti W0,75/pv sulavaa D-arvo yli D-arvo Bonesmo ym. 2010
34 Rotukohtainen väkirehumäärä D-arvo yli 670 Ab Ch Hf Li Si Väkirehu, kg ka 300 kg 1,59 3,10 1,87 2,74 2, kg 2,32 4,55 2,75 4,02 3, kg 2,99 5,85 3,54 5,17 4,63 D-arvo 650 Ab Ch Hf Li Si Väkirehu, 300 kg 3,17 3,82 3,03 4,18 3,89 kg ka 500 kg 4,65 5,60 4,44 6,13 5, kg 5,99 7,21 5,72 7,89 7,35 D-arvo yli 670 Ab Ch Hf Li Si Väkirehu % 25 % 48 % 29 % 50 % 39 % D-arvo 650 Ab Ch Hf Li Si Väkirehu % 49 % 60 % 47 % 76 % 61 % Energia, MJ/kg ka 11,14 11,49 11,20 11,52 11,35 Bonesmo ym. 2010
35 Energiantarpeen vaihtelu kasvuun ja ylläpitoon on pieni Sonneilla riittävään kasvuun tarvittava energianmäärä Isot rodut (Ch, Si) 11,4-11,6 MJ/kg ka Isot rodut (Ba, Li) 11,5-11,7 MJ/kg ka Keskikokoiset rodut (Ab, Hf) 11,2-11,4 MJ/kg ka Risteytykset isärodun mukaan Kasvatusaikana käytettyjen rehujen kokonaismäärä on hyvin samanlainen, suhteissa ero
36 Tasainen kasvu Sonneille sopii rodusta riippumatta parhaiten intensiivinen kasvatus, jossa hyödynnetään korkea kasvupotentiaali Tasaisella kasvulla luokittuminen ja teurassaanto on parempi Isot rodut vähintään 1,6 kg päivässä Voidaan tavoitella korkeaa päiväkasvua, ilman rasvoittumista Hyödynnetään jo nuorten eläinten kasvurytmiä Keskikokoiset rodut noin 1,4 kg päivässä Tavoitellaan kasvatuskaudeksi mahdollisimman tasaista kasvua Kasvatetaan mahdollisimman vähän ylimääräistä rasvakudosta
37 Entä hiehot? Kasvatetaan mahdollisimman vähän rasvakudosta, koska se on kallista Mietitään kasvatuksen pituus! Isot rodut vähintään 1,3 kg päivässä Keskikokoiset rodut noin 1,0-1,2 kg päivässä Hiehoilla riittävään kasvuun tarvittava energianmäärä Isot rodut (Ch, Si) 10,9-11,1 MJ/kg ka Isot rodut (Ba, Li) 11,2-11,4 MJ/kg ka Keskikokoiset rodut (Ab, Hf) 10,5-11,0 MJ/kg ka
38 Karkearehu pääroolissa Kasvatus kolmeen jaksoon: 1. Alkukasvatus ( kg) hyvä karkearehu + väkirehu Dieetin energiasisältö 11 MJ/kg ka, RV 150 g/kg ka 2. Keskivaiheen kasvatus ( kg) rasvoittumista seurattava Energia 10,5 MJ/kg ka, RV 130 g/kg ka 3. Loppuvaiheen kasvatus ( kg) Perustuu eläinten kasvaneeseen syöntikykyyn Väkirehupitoisuus lasketaan % kuiva-aineesta, RV 110 g/kg ka Jos eläimet rupeavat rasvoittumaan ennen aikojaan voidaan karkearehu vaihtaa esim. kokoviljasäilörehuun
39 Pitkä kasvatusaika? Kasvatuksen pituus on mietittävä Kasvatus on jaettava selviin jaksoihin Jaksojen kasvutavoitteet määritettävä (0,5-1,0 kg/pv) Kasvatuksen viimeiselle jaksolle (6-8 vk) dieetin energiapitoisuutta suositellaan nostettavan (luokittuminen ja lihan laatuominaisuudet parantuvat) Kasvun seuraaminen Keskikokoisilla roduilla kasvunrajoitus kasvatuksen puoleen väliin (noin kk haluttu pituus) Kompensatorisen kasvun rasvoittumista ehkäisevä vaikutus 2-4 viikkoa Sidekudoksen määrä alkaa sonneilla merkitsevästi lisääntyä 24 kk iässä ja hiehoilla 30 kk iässä = sitkeää lihaa
40 Ikäänsä nähden liian pienet vasikat Jos kasvunrajoitus on tapahtunut alle 6 kk iässä kompensatorinen kasvu harvoin toteutuu Nämä eläimet jäävät yleensä aina pienemmiksi Kudosten toiminnan geneettinen säätely on voinut häiriintyä Ennen vieroitusta alle 0,5 kg päivässä kasvaneet vasikat ongelmallisimpia Jos eläin siirretään energiatiheälle ruokinnalle ottamaan kiinni kasvua rasvoittumistaipumus voi olla suuri Ensin karkearehuvaltainen ruokinta (väkirehu <30%)? Kaikista toimenpiteistä huolimatta teuraspainot jäävät pitkälläkin kasvatusajalla yleensä kg matalimmiksi
41 Seuranta ja analysointi Kasvun seuraaminen ja teuraskypsyyden arvioiminen on tärkeää Vaaka! Harjaantunut silmämääräinen arviointi Mahdollisuus nähdä omia eläimiä linjalla Teurastulokset myös pihvivasikankasvattajatilalle Tuloksiin ei saisi turtua Olenko tyytyväinen? Mistä saatu tulos voi johtua? Missä voin parantaa? Vai jatketaanko samalla reseptillä? Samalla reseptillä saadaan samanlaisia tuloksia
Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen
Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita
LisätiedotNAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
LisätiedotTeuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen
Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse
LisätiedotKasvatuskokeiden tuloksia. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen
Kasvatuskokeiden tuloksia Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Liharotuisten kasvatuksen tavoitteita ja biologisia lainalaisuuksia Kokeet pääpiirteissään Keskeisimpiä kasvu-, ruhon-
LisätiedotRotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen
Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna
LisätiedotTuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio
Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:
LisätiedotNaudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?
LisätiedotRotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen
Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere 16.7.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä
LisätiedotRehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?
Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia
Lisätiedot21.1.2013. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.
Rodun vaikutus loppukasvatuksessa Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.2013 Maiju Pesonen Taustaksi Ruhon laatu on kaupallinen käsite, joka kuvaa ruhon arvoa Lihan laatu voidaan jakaa aistinvaraiseen, kemialliseen,
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotSimmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay
Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa
LisätiedotÀ la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli
À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli Nostetta Naaraista kevätseminaari 2012 Ikaalinen 6.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Emolehmien ruokinnan perusteet hyvään tulokseen Tuotantovaiheet
LisätiedotRuokintakoe 2012-2013
Ruokintakoe 2012-2013 Maiju Pesonen, Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...
Lisätiedot03/06/14. Naudan- ja lampaan lihanlaatu. Taustaksi. Esityksen kulku. Lihan markkinointi ja suoramyynti 10.01.2014 Juva Maiju Pesonen
Naudan- ja lampaan lihanlaatu Lihan markkinointi ja suoramyynti 1.1.214 Juva Maiju Pesonen Esityksen kulku Mistä muodostuu lihan syöntilaatu? Mikä siihen vaikuttaa? Miksi syöntilaatua kannattaa tavoitella?
LisätiedotEmolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta
Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden
LisätiedotRuokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen
Ruokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Esityksen kulku Mistä muodostuu lihan syöntilaatu? Mikä siihen vaikuttaa? Miksi syöntilaatua kannattaa
LisätiedotEmolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen
Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon rakenne Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden
Lisätiedot13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys!
Palkokasvit emojen ja kasvavien nautojen ruokinnassa Palkokasvi-pienryhmä, ProAgria E-S 24.03.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Palkokasvit emoille Laiduntaminen
LisätiedotRuokinta ennen vieroitusta. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen
Ruokinta ennen vieroitusta Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Vasikan kasvu ja energiantarvetta Emolehmävasikan kasvun eväät Laidunkasvusto ja vaihtoehdot Lisärehut Mitä tulisi
LisätiedotMitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet)
Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet) Teuraspaino max. 400 kg Ø Optimi 350-380 kg Teurasikä max. 24-26
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotRoduista ja rotujen eroista
Roduista ja rotujen eroista Neuvojakoulutus 21.08.2014 Faba Maiju Pesonen Otsikon alla: Rodut: ulkomaalaisia ja kotimaisia tutkimuksia Rotujen erojen anatomiaa Rodun vaikutus emojen tuotanto-ominaisuuksiin
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
LisätiedotTarvitseeko sonni lisävalkuaista?
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään
LisätiedotVasikoiden väkirehuruokinta
Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen
LisätiedotIII. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
Lisätiedot13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.
Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus
LisätiedotAngus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen
Angus Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Miksi angus on suosittu? Rodun ominaisuuksia Jalostustavoitteita Haasteita Entä miellä Suomessa? 1 Angus on käytetyin liharotu Pohjois-
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotSari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
Lisätiedot13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä
Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä Lihatalous-hanke, ProAgria E-P Jussi Knuuttilan tila 18.02.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita
LisätiedotRotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa
Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa Innolla mukaan Loppukasvatustilojen koulutuspäivä Ylivieska 24.11.2011 Kuopio 14.12.2011 Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
Lisätiedot03/06/14. Ruokinta ennen vieroitusta. Sisältö. Vasikka on kiihtyvän kasvun vaiheessa!
Ruokinta ennen vieroitusta Kunnon pihvivasikka Perho 29.01.2014 Maiju Pesonen Sisältö Emolehmävasikan kasvun eväät Vasikan kasvu Syönti ja ravintoaineiden tarve Laidunkasvusto ja vaihtoehdot Lisärehut
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotEmolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,
LisätiedotTasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella
Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa
LisätiedotPötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta
Pötsin täydeltä rehua Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Ruokintavaihtoehdot Säilörehun laatu Kivennäisruokinta ja vesi Ruokinnan aiheuttamat sairaudet Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Maitorotuisilla
LisätiedotHerne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa
Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja
LisätiedotKasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen
Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen
LisätiedotKasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot
Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä
LisätiedotTaulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg
LisätiedotEmolehmien ruokinta. Otsikon alla: 26/01/14. Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen
Emolehmien ruokinta Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Karkearehuja Kivennäisiä
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
Lisätiedot19.11.2014. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota
Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota Emojen ruokintapäivä 20.11.2014 Ikaalinen Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja
LisätiedotEmolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen
Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden
LisätiedotMitä geenitestin tulos kertoo?
3.8.2011 Mitä geenitestin tulos kertoo? InnoNauta Kehitys Tutkija Maiju Pesonen, MTT Ruukki Geenitestin tulos voi olla mahdollisuuksien työväline Eläimen geenitestin tulokset esitetään alla olevalla tuloskortilla.
LisätiedotRotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta
LisätiedotLoppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla
2012 Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla Juha Alatalo & Katri Strohecker 30.5.2012 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.0 NAUDANLIHAMARKKINAT, PIHVILIHAMARKKINAT JA PIHVILIHAN TARJONNAN TASAISUUS....
LisätiedotRehunhyötysuhde. Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Rehunhyötysuhde Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Miksi tärkeä ominaisuus? Rehunhyötysuhteen määritys Residuaalinen syönti idea mikä vaikuttaa mihin? kasvavat emot rodut ympäristövaikutukset
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotLIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN
LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2015 Henrika Taimiaho TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotKolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa
Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotEmolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta
Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
LisätiedotYmpäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa
Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?
LisätiedotVALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA
VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Tarvitseeko
LisätiedotVäkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa?
Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Loppukasvatuksen taloudelliset vaihtoehdot ruokinnassa 25.3.2013, Kannonkoski Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 26.3.2013 VÄKIREHUT
LisätiedotEmolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti
Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokintapäivä 21.10.2015 Perho Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotVASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA
2012 VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA Lihanautojen ruokintaopas 2012 TEHOKASTA RUOKINTAA ERI KASVUVAIHEISSA Sonnien teuraspaino on kohonnut
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotMonipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle
Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle Primo-juomarehut Primo Kasvatus -rehut Kivennäiset lihanaudoille Komponentit lihanautojen seosruokintaan Hyvä vasikan alkukasvu tuottaa tulosta koko
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotSampo Tupila. Liharotuisten nautojen loppukasvatusvaihtoehdot
Sampo Tupila Liharotuisten nautojen loppukasvatusvaihtoehdot Opinnäytetyö Syksy 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö Ilmajoki Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tuotantotalous 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotLypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)
LisätiedotLiharoturisteytykset lypsykarjatilalla
Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla AgriFuture - Katse tulevaisuuteen tapahtuma 29.10.2014, Iisalmi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 29.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta
LisätiedotPellosta tehoa naudanlihantuotantoon
Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Nautaparlamentti 22.7.2017, Tammela Katariina Manni, lehtori HAMK Pellon hyvä kasvukunto on rehuntuotannon perusta Pellon kasvukunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta
LisätiedotKolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset
Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Tutkija Mikko Tuori, MTT/sikatutkimus Karjujen kasvunopeus kantakokeissa vv. 1995-2005 Kasvunopeus, g/pf 1125 1050 975 900 825 750 675 600 1995 1996 1997
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotRisteytyksellä lisäarvoa ay-sonnin ruholle
Risteytyksellä lisäarvoa ay-sonnin ruholle Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1), Maarit Hyrkäs 2), Hilkka Kämäräinen 3) ja Risto Kauppinen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon
LisätiedotAPERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA
APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA Kannonkoski 23.2.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu
LisätiedotMiten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
LisätiedotVasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista
Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä
LisätiedotSinimailanen lypsylehmien ruokinnassa
Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage
LisätiedotKantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta
Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotLimousin talvipäivä Mikkeli. Saara Rantanen
Limousin talvipäivä 30.1.2019 Mikkeli Saara Rantanen Liharotuaste kasvu ja lihakkuus sonneilla E+ E E- U+ U U- R+ R R- O+ O O P+ P P- 15, 14,13, 12, 11,10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1 Akselin otsikko Vaihteluvälejä
LisätiedotKasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen
Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen
LisätiedotEmolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?
Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia
LisätiedotTiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista. Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2.
Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotantovaiheen tavoite Vasikan tiineysajan kasvu
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!
TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan
LisätiedotUmpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012
Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.
LisätiedotMaito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet
Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1), Maarit Hyrkäs 2), Hilkka Kämäräinen 3) ja Risto Kauppinen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotEuroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen
Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina Maitovalmennus 5.9.2019 Auvo Sairanen Sisällys Tutkimuksen filosofia Tuotosvaste KarjaKompassin muutokset laskennan näkökulmasta Käytännön näkökulmia 2 3.9.2019
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotLiharoturisteytykset lypsykarjatilalla
Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille
LisätiedotKaikki meni eikä piisannutkaan
NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit
Lisätiedot