Iijoen vesistöalueen lohen ja meritaimenen kotiutusistutukset ja sähkökalastukset

Transkriptio

1 Iijoen vesistöalueen lohen ja meritaimenen kotiutusistutukset ja sähkökalastukset TYÖRAPORTTI Vaelluskalat palaavat Iijokeen- hankkeessa Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen Metsähallitus Luontopalvelut 2010

2 Lohen ja meritaimenen kotiutusistutukset Iijoen vesistöalueelle Iijoen vesistöalueelle nousi viimeksi vaelluskaloja vapaasti merialueelta vuonna Pahkakosken voimalaitoksen valmistuttua ylisiirtoja tehtiin viisi vuotta, mutta ne lopetettiin ylisiirtokalojen vähentyessä vuonna Viimeisenä vuonna ylisiirrettiin 1057 kg lohia, 1207 kg vaellussiikoja ja 106 kg meritaimenia. Iijoen vaelluskalakannat otettiin kuitenkin talteen Taivalkoskelle perustettuun Ohtaojan kalanviljelylaitokseen vuonna Pohjolan Voima oy:lle ja Metsähallitukselle luvulla määrätyt merelliset istutusvelvoitteet Iijokisuulle on siksi voitu hoitaa Iijoen omilla vaelluskalakannoilla. Metsähallitukselle määrätyt merelliset vaelluskalavelvoitteet ovat olleet 10 % Iijoen arvioidusta kokonaisvaelluskalamenetyksestä. Tämä on oikeudessa määritetty osuus uittoperkausten aiheuttamasta vahingosta Iijoen vaelluskalakannoille. Istutusvelvoite on kuitenkin poistumassa, kun vesistöalueen vaelluskalajoet on kunnostettu ja niiden istutusvelvoitteet loppumassa vuonna Metsähallituksen uittovelvoite muutettiin vuosina niin, että jokisuun lohen smoltti-istutukset muutettiin jokialueelle istutettaviksi 1-vuotiaiksi lohiksi velvoitteen loppuajaksi. Kotiutusistutukset ovat merkittävä osa vaelluskalojen palauttamista. Kalojen kulkumahdollisuuksien palauttamisen yleissuunnitelma Iijoelle - selvityksessä (Oulun yliopisto 1998) todetaan mm. että lohikalat oppivat nousureitin joessa laskeutuessaan sitä alas vaelluspoikasena. Näin kalat, jotka eivät ole laskeutuneet jokea alavirtaan, todennäköisesti epäröivät jokeen nousemisessakin. 1. Kalojen hankinta ja istutusmäärät Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hankkeen aikana vuosina lohia ja meritaimenia on kotiutettu sekä vastakuoriutuneina (vk) että 1-vuotiaina poikasina. Kotiutusistutukset on tehty hankkeen varoilla, Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Taivalkosken kalanviljelylaitoksen lahjoituksilla, Metsähallituksen uittovelvoitteena sekä muutaman osakaskunnan ja yhdistyksen varoilla (Taivalkosken ja Kipinän osakaskunta, Pärjänjoen yhteislupa-alue, Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ry., Iijoen suojeluyhdistys ry.). Lohen kotiutusistutukset Iijoen alueella aloitettiin muuttamalla Metsähallituksen sisävesien vaelluskalavelvoitetta vuonna 2006, jolloin 1-vuotiaita lohenpoikasia istutettiin 5400 kpl. Kotiutusistutuksiin lohet ja meritaimenet hankittiin RKTL:n Taivalkosken kalanviljelylaitokselta ja Pekka Vääräniemen Outojoen laitokselta Taivalkoskelta.

3 RKTL muut (Mh) hanke RKTL muut hanke RKTL muut hanke RKTL muut vk-lohi v lohi vkmeritaimen Taulukko 1. Lohen ja meritaimenen vk-poikasten ja 1-vuotiaiden kotiutusistutusmäärät eri vuosina. yht hanke RKTL muut yht. vk-lohi v lohi vkmeritaimen Taulukko 2. Lohen ja meritaimenistutusten kokonaismäärät vuosina eri toimijoiden rahoituksella. 2. Vastakuoriutuneiden istutusten koeasetelma vuonna 2007 Vuonna 2007 RKTL:n Taivalkosken Ohtaojan laitokselta saatiin lahjoituksena vastakuoriutunutta (vk) lohta ja iijokista vk meritaimenta. Näille kaloille suunniteltiin yhdessä RKTL:n Aki Mäki-Petäyksen kanssa istutuskoe-asetelma. Kalat istutettiin 18:lle eri koskialueelle, joista yhdeksän pääuomalla ja yhdeksän eri sivujoilla. Kolmelle koealalle istutettiin lohta, kolmelle meritaimenta ja kolmelle molempia. lohi meritaimen lohi+meritaimen Iijoen pääuoma Iijoen sivujoet Taulukko 3. Lohi- ja meritaimenistutusten koealueiden määrä Iijoen pääuomalla ja sivujoilla. Tavoitteena oli seurata näillä 18:lla koski- ja virta-alueella vastakuoriutuneiden lohien ja meritaimenten selviytymistä ja sitä, kuinka lohen ja meritaimenen kotiutuminen poikkeaa eri alueilla pääuomalla ja sivujoilla. Vuonna 2007 sähkökalastettiin koeasetelma-alueilla 29 koealaa, seuraavana vuonna 26 ja vuonna 2009 seurantaa jatkettiin vielä 13:lla koealalla. Tämän seurannan tulokset raportoi RKTL.

4 3. Istutusajankohta - menetelmä ja alueet Hankkeen aikana kotiutusistutusten suunnittelusta ja istutuksista on vastannut Metsähallitus. Istutuksissa on apuna ollut myös hankkeen muita toimijoita ympäristökeskuksesta. Poikaset istutettiin tulvan laskuvaiheessa toukokuun 25.päivän ja kesäkuun 11. päivän välisenä aikana. Ensin istutettiin 1-vuotiaat lohet. Vastakuoriutuneet poikaset istutettiin siinä vaiheessa, kun niiden ruskuaispussi oli lopussa ja poikaset olivat nousemassa altaan pohjalta uimaan. Meritaimenet olivat istutettavissa ennen lohenpoikasia. Vastakuoriutuneiden poikasten ruokintaa ei aloitettu laitoksella. Istutusmenetelmä Sekä vk-poikaset että 1-vuotiaat merilohet laitettiin laitoksilla happipakkauksiin. Vastakuoriutuneita poikasia happipakkauksessa oli kpl ja 1-vuotiaita keskimäärin 200 kpl. Happipakkaukseen laitettiin noin 12 litraa vettä, noin 1 kg kalaa (750 g 1250 g) ja noin 12 litraa happea. Veden lämpötila laitoksella ja istutusvesissä istutusaikana pysyi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alle 10 asteessa. Päivän istutusten ja happipakkausten määrä suunniteltiin siten, ettei kuljetusaika ylitä kuutta tuntia. Sen ajan kalat pysyivät hyväkuntoisina istutushetkeen. Koska aurinko lämmittää nopeasti vettä happipakkauksessa, se pyrittiin pitämään tasaisena istutushetkeen saakka käyttämällä lunta tai jäätä happipakkausten ympärillä. Laitoksilta jokivarteen happipakkaukset kuljetettiin kuomukärryllä, jossa ne olivat suojassa suoralta auringonvalolta. Kanoottilevityksessä happipakkaukset suojattiin auringonvalolta myös pressulla. Jokien koski- ja virta-alueilla poikaset levitettiin mahdollisimman laajalle alueelle. Vastakuoriutuneiden poikasten happipakkaus tyhjennettiin kahteen sankoon, josta ne kauhalla laitettiin veteen niin hidasvirtaisiin paikkoihin, etteivät kalat joutuneet virran vietäväksi, vaan pääsivät laskeutumaan pohjaan tai kasvillisuuden suojaan. Kahlattaessa koskialueilla pelastautumispuku tai kahluuhousut ovat tarpeelliset, että istuttaja pääsee sopiville istutusalueille. Yksivuotiaat poikaset leviteltiin suoraan happipakkauksista. Levityksessä käytettiin kanoottia pitkillä koskijaksoilla, joiden rantaan ei lähelle päässyt autolla. Kanoottiin mahtuu kerralla noin happipakkausta. Istutustiheys on ollut laskennallisesti noin vk-poikasta hehtaarille, 1-vuotiaita kpl hehtaaria kohti. Istutusalueet Lohia kotiutettiin Iijoen pääuomalla 47:lle eri koskialueelle välillä Niskakoski (Jokijärvi) Vuormankoski (Kipinä). Kostonjoelle lohenpoikasia levitettiin kahdeksalle koskialueelle, Livojoella 18:lle, Pärjänjoella kuudelle, Korpijoella neljälle, Näljänkäjoella kahdelle sekä Lohijoella ja Korpuanjoella yhdelle koskialueelle.

5 Vastakuoriutuneita meritaimenia kotiutettiin 25:lle eri virta-alueelle Iijoen pääuomaan, Kostonjokeen, Kisosjokeen, Kutinjokeen, Korpuanjokeen, Pärjänjokeen, Loukusanjokeen, Korvuanjokeen, Koivuojaan, Haapuanojaan, Suolijokeen ja Kuoliojokeen. Iijoen vesistöalue on laaja kymmenine sivujokineen ja satoine puroineen, joista lukuisiin myös merelliset vaelluskalat ovat nousseet ennen joen patoamista. Istutusten suunnittelua varten koottiin kaikkien jokien koskialueiden tiedot yhteen tiedostoon, johon istutustiedot vuosittain lisätään. Taulukkoon on koottu 30 joen noin 300 koski- ja virta-alueen tiedot, kuten kosken pituus, putouskorkeus ja pinta-ala, vesialueen omistaja ja koordinaatit. Jokaisen koskialueen sopivuus lohen ja meritaimenen poikasalueeksi on arvioitu käyttöömme kertyneen tiedon perusteella. Arvio sopivuudesta tarkentuu vuosien mittaan. Koordinaatit Joki Koskialue Ylä Ala Kostonjok i Ulmajankosk i , Vääräkoski , , , Pit. Put.k. Alue sopii, ikäluokka / laji omistaj a m m ha ML x MT x vk. 1-v. vk. 1-v. Mh 730 1,7 Elehvän kk ,3 2, 8 4, 5 x = Ei varmaa tietoa Alueella vain vähän tai ei ollenkaan sopivaa aluetta Alueella paikoin sopivaa aluetta Alueella runsaasti sopivaa aluetta Nousualue (toimitusmiehet / muu tieto) Ei ole ollut nousualuetta Taulukko 4. Kuvaus Iijoen vesistön koskilistaukseen kootuista tiedoista. 4. Sähkökalastukset Kotiutusistutusten seurannan sähkökalastusten koordinoinnista vastasi Metsähallitus. Pääasiassa sähkökalastukset tehtiin Metsähallituksen väellä, mutta niihin osallistui myös hankkeen muita toimijoita. Sähkökalastuksissa käytettiin norjalaista, akkukäyttöistä FA-4 sähkökalastuslaitetta ja yhden koepyynnin menetelmää. Kalastukset tehtiin välisenä aikana. Sähkökalastuskoealojen keskikoko oli 225 m 2. Hankkeen aikana sähkökalastettiin yhteensä 102 koealaa. Näistä suurin osa (68) tehtiin kohdassa 2. kuvatun istutuskoeasetelman seuraamiseksi. Lisäksi uusia kotiutusistutuskohteita seurattiin sähkökalastuksin 34:llä koealalla eri jokien koski- ja virta-alueilla. Sähkökalastusten tulosten raportointi on tehty yhdessä RKTL:n kanssa.

6 Kanootti sähkökalastuksen toimistona sateella Kostonjoen Kypäräkoskella.