Iijoki koskiensuojelun keskipisteessä - Kollaja kestää isältä pojanpojalle. Erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta

Transkriptio

1 Iijoki koskiensuojelun keskipisteessä - Kollaja kestää isältä pojanpojalle Erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta

2 Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (2008) Virtavedet jaettu 18 eri luontotyyppiin Uhanalaisuus koskee suurinta osaa virtavesistä, erityisen merkittävää Etelä-Suomessa Uhanalaisuus kasvaa virtojen koon suurentuessa KSL:lla suojeltu vain kaksi Erittäin suuren joet -tyyppiä, Tornionjoki ja Iijoki = EN, erittäin uhanalainen Uhanalaistumisen syyt ja uhkatekijät: vesistörakentaminen, säännöstely ja rehevöityminen Vesivoimastamme rakennettu reilusti yli puolet

3 Ounasjoki KSL Kyrönjoki 1987 vesioikeus palautti Kollajan lupakakemuksen voimayhtiölle Jos laki purkautuu, palataan 30 vuotta ajassa taaksepäin..avautuu Pandoran lipas

4 KSL:n (1987) purkaminen: Ei anna lupaa yhdellekään vesivoimalaitokselle poliitikot eivät päätä voimalaitosten tai altaiden rakentamisesta Hanke etenisi KHO:een, vuotta? Vrt Sierilä: jo lähes 20 vuotta, ei vielä päätöstä Kyse ei ole yhteiskunnallisesti merkittävästä, yleisen edun kannalta pakottavasta eikä vaihtoehdottomasta hakkeesta, Natura-arviointi tehtäisiin oikeuskäsittelyn aikana uudelleen

5 Oikeudelliset edellytykset tiukentuneet: LS-laki (1996), YSL (2014), Vesienhoitolaki (2004), Vesilaki (2011), Natura, EUlainsäädäntö Vesilain intressivertailussa allashanke ei menestyisi Yhteiskunnalliset edellytykset muuttuneet Jokien virkistyskäyttäjiä satoja tuhansia Johtaa pitkiin oikeuskäsittelyihin ja koskisotien aikakausi palaa

6 Ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä heinäkuussa 2014 Keskustelussa koskiensuojelulain avaamisesta on syntynyt virheellinen kuva, että Kollajan altaan rakentamisesta päätettäisiin eduskunnassa koskiensuojelulain kautta. Koskiensuojelulaki kyllä kieltää luvan myöntämisen uusien voimalaitosten rakentamiseen mm. Iijokeen, mutta jos lakia tältä osin muutettaisiin, tämä ei tarkoittaisi, että lupa voimalaitoksen ja altaan rakentamiseen välttämättä voitaisiin myöntää. Koskiensuojelulain purkaminen sitä paitsi edellyttäisi eduskunnassa mahdollisesti perustuslainsäätämisjärjestä. Jos koskiensuojelulaki avattaisiin, Kollajan altaan kohtalo ratkaistaisiin joka tapauksessa vesilain lupasäännöksiä soveltaen. Viime kädessä korkein hallinto-oikeus päättäisi asiasta. Olemassaolevan tiedon valossa Kollajan altaalle on vaikea ennustaa menestystä vesilain intressivertailusäännöstä sovellettaessa, EU:n ympäristödirektiivien velvoitteet myös huomioon ottaen."

7 Iijoen vesistö ja Kollaja

8 Iijoki Nykytilanne (+99,0-+109,0) +108,2 Aittojärvi valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kyngäs +107,8 Kollajanniemi Petäjäkangas Kipinä maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Kylät ja taajamat

9 KOLLAJA 2008 suunnitelma +99,0-+109,0 pengertiet ja maapadot pohjapadot Joelle välttämättömät tulvat jäisivät pois!

10 Tulvasuojeluako? Pudasjärven keskustaajama on luokiteltu tulvariskialueeksi; selvityksessä todetaan ettei allas pienentäisi tulvia (Ehdotus Iijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi) Mutta: 40 km:n Iijoen luontaiset, joelle ja virkistyskäytölle välttämättömät tulvat poistuisivat paljon haittaa joelle, asutukselle ja lajeille Siis: voimayhtiön tulvasuojeluväite on perusteeton

11 Kollaja-hanke poistaa tulvat sieltä mistä ei ole tarvetta, mutta suurtulvalla vedellä ei ole mahdollisuutta levitä luontaiselle tulvimisalueelle. Siikahaaran veneaukko, tulvatappi Piirroskuvat: PVO

12 Onko uusi Kollaja-hanke muuttunut paremmaksi? Periaatteessa sama suunnitelma kuin 1987 vain hienosäätöä, ei mikään uusi innovaatio Yhteysviranomainen tyrmäsi YVA-selvityksen 2009 puutteellisena ja riittämättömänä, näin on edelleen Lausunnoista (34 kpl) myönteinen 1 kpl ja mielipiteistä (52) myönteinen 1 kpl Natura-arviointi 3:lla yrityksellä läpi eriävällä lausunnolla Voimakasta lainvastaisen hankkeen markkinointia kuten koskikaupat luvulla otamme vain sähkön vedestä, kuinkas sitten kävikään?

13 Kipinän kosket, tässä virtaisi talvella vain 15 m 3. Normaalisti talvella noin 100 m 3. Voimayhtiön mielestä se ei haittaa, kun talvella joki on lumen ja jään peitossa (PVO).

14 Mertajoen vesistö järvineen jäisi kokonaan altaan alle. Allas nostaisi veden pintaa tässä 15 m. Ei mitään haittaa ympäristölle ja ihmisille?

15 Iijoki on huono voimatalousjoki (PVO) Ilman rankkaa allastusta ei kannata pienen putouskorkeuden takia Kollajan merkitys n. 1 % Suomen vesivoiman tuotantoon (150 GWH / GWh) yhden yhtiön oma etu ei voi olla peruste lain purkamiselle PVO:n omistajat saavat Mankalasähkön, vesivoima on hyvää ja kannattavaa bisnestä omistajilleen pääomistajat UPM ja StoraEnso Perustelut vesivoiman lisärakentamiselle muuttuvat muodin mukaan, työllisyys, hallitusohjelman velvoittavuus, tulvasuojelu, tuulivoiman tai ydinvoiman säätö, työllisyys

16 Säätö ei ole vain vesivoiman varassa Yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ollaan siirtoverkon parantaminen Pyhäsalmen pumppuvoimala Siis: Koskiensuojelulakia tulisi täydentää pienten, alle 0,5 Mw:n vesistöjen osalta ja purkaa vanhoja tippavoimaloita, jotka jäivät KSL:n ulkopuolelle.

17 Entäs ihmiset Iijokivarressa? PVO: Altaan alueella ei asu ketään, vain pari metsästysmajaa. Tosiasiassa: Vaikutusalueella jokivarressa neljä kylää ja yli 500 kesämökkiä, joista valtaosa tullut KSL:n jälkeen Kollajan allas lopettaisi Kollajan paliskunnan; 70 porotaloudesta elantonsa saavaa joutuisi luopumaan elinkeinostaan. Pysyvästi. Jo nyt allasuhka haittaa poro- ja matkailuelinkeinon kehittämistä, ei uskalleta investoida

18 Paikallinen hyväksyttävyys? 1980-luvun Iijokiselvityksessä 80/20 Paikallislehden äänestyksessä (2014) 79 % vastusti allasta ja 21 % kannatti (2500 ääntä) WWF 2014 kysely Iijoen kalastusalue mm. on ilmoittanut olevansa Kollajaa vastaan Voimayhtiön omissa kyselyissä prosentit 40/60 Onko mielipiteillä merkitystä? - Asia ratkaistaisiin vesilain intressivertailussa tuomioistuimissa, ei äänestyksillä eduskunnassa tai kunnanvaltuustoissa. Noin vuoden kuluttua.

19 Iijoen erityisarvoja Suomessa perattiin uittoa varten km jokia MUTTA ei Iijoen pääuomaa! Lähes 30 jokihelmisimpukkakantaa (200 mil. ) Suomen suosituinta kalastusaluetta (RKTL) Omat alkuperäiset vaelluskalakannat lohi, meritaimen, vaellussiika, nahkiainen

20 Iijoen kalatiet Suunnitelmat valmiit viiteen voimalaan, mutta ei lupahakemukseen nimenkirjoittajaa! Lohen kotiutusistutukset aloitettu 2006 ja ylisiirrot 2009, omalla alkup. kannalla, poikasia syntynyt PVO:n istutusvelvoite; olosuhteet olennaisesti muuttuneet (VL 3 luku 22 ) Tarve velvoitteen muuttamiseksi kalatievelvoitteeksi ja poikasistutuksiksi jokialueella RKTL 2014: PVO:n velvoitteet lohen osalta 5-7 x liian pienet PVO ei halua keskustella velvoitemuutoksesta vastaamaan aiheutettuja vahinkoja kalakannoille

21 Kollaja-hanke tekisi käytännössä tyhjäksi mahdollisuudet vaelluskalojen palauttamiseen. Yhteensä Iijoen alueella noin 900 ha koskialueita Kurenkosken ensiluokkaista lohen lisääntymisaluetta

22 PVO Kollaja YVA:ssa (2009): Hankkeen toteuttaminen päättää vuosia kestäneen erimielisyyden. Osa kansalaisista ei voi kuitenkaan hanketta hyväksyä. Niin, eiköhän koskiensuojelulaki (1987) päättänyt vuosikymmeniä kestäneet erimielisyydet. Voimayhtiö vain ei ole voinut lakia hyväksyä.

23 Heinäkuussa 2014 Kollajalta löytyi kirjojokikorentoja. Laji on luontodirektiivin IV a-liitteen laji: niiden lisääntymis- ja levähtämispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Korentoekspertin mukaan löytö on lajin kannalta sensaatio. Niin myös Iijoen tulevaisuuden kannalta. Lämmin kiitos teille! Kuva: Juha Kauppinen