TIEDOTUS- ja TOIMENPIDESUUNNITELMA
|
|
- Santeri Yrjö Manninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Iijoen ympäristönhoito-ohjelma Iijoen Uusi Tulevaisuus VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN -hanke TIEDOTUS- ja TOIMENPIDESUUNNITELMA Jari Jussila
2 sivu 2/14 Tiedotussuunnitelma Iijoen vesistöalueen kalastusalueiden (Iijoen vesistön kalastusalue, Kuusamon kalastusalue ja Keski-Perämeren kalastusalue) kalastus-/osakaskunnille, asukkaille ja muille paikallisille tahoille Vaelluskalat palaavat Iijokeen hankkeeseen liittyvistä istutuksista, rauhoituksista ja muista tarvittavista toimenpiteistä hankkeen tuloksellisuuden varmistamiseksi. Hankkeen suurimmat aktiviteetit tapahtuvat pääasiassa Iijoen kalastusalueella ja Keski-Perämeren kalastusalueella. Joen latvavesille (Kuusamon kalastusalue) eivät keskijuoksulle istutettavat emokalat pääse nousemaan säännöstelypatojen takia. Keski-Perämeren kalastusalueella sijaitsevalla Iijoki-suulla ja läheisellä merialueella tapahtuu emokalojen pyynti ja merkitseminen sekä lastaus kuljettamista varten. Alueella toteutetaan hankkeen yleistä tiedottamista. Iijoen vesistön kalastusalueella sijaitsevat varsinaiset kutualueen joiden läheisyyteen ylisiirretyt emokalat istutetaan. Tällä alueella toteutetaan voimakasta ja yksityiskohtaista tiedottamista ja opastamista ylisiirrettyjen lohien turvaamiseksi ja kudun onnistumisen varmistamiseksi. Kuusamon kalastusalueelle toteutetaan poikasistutuksia ja hankkeen yleistä tiedottamista.
3 sivu 3/14 SISÄLLYSLUETTELO: Tiedotussuunnitelma Tiedotus ennakkoon ja hankkeen tapahtumien aikana Tarvittavat päätökset Ylisiirrettävien lohien vapauttamispaikkoihin liittyvät toimenpiteet Valvonnan järjestäminen ja organisointi Toimintaohje, kun merkitty kala joutuu saaliiksi:... 14
4 sivu 4/14 1. Tiedotus ennakkoon ja hankkeen tapahtumien aikana Tavoite: Hankkeen tuloksellisuuden varmistamisessa riittävän laaja ja avoin tiedotus on ensiarvoisen tärkeää. Tiedotus on oltavaa jatkuvaa ja kohderyhmälle sopivaa, helposti ymmärrettävää ja ajankohtaista. Toimenpiteet: Yleistiedottaminen laajasti taustoista, tavoitteista ja toteutettavan kokonaisuuden merkityksestä on tärkeää. Myönteisen asenneilmaston aikaansaamiseksi tarvitaan riittävästi aikaa ennen varsinaisten käytännön toimenpiteiden alkamista. Odotusarvoa kannatta nostaa. Kohdennettu ajankohtainen tiedottaminen juuri sopivasti ennen kutakin konkreettista tapahtumaa kytkee yleistiedottamisen aikana esitetyt laajemmat taustat juuri käsillä olevaan tapahtumaan. Käytännön tapahtumista tiedottaminen kannattaa ajoittaa tarkasti muutamaa päivää tai korkeintaan viikkoa enne tapahtumaa. Emokalojen vapauttaminen jokeen lienee kohokohta paikallisten ihmisten kannalta. Muutamat näistä tapahtumista kannattaa järjestää kunnolla julkisiksi tapahtumiksi, melkein kyläjuhliksi, ja hyödyntää tilaisuus kertomalla seikkaperäisesti kaloista, elinkierrosta, kalojen käyttäytymisestä, pyyntirajoituksista jne. Kasvokkain ihmisten kanssa oleminen ja keskustelut ovat hedelmällisintä asenteisiin vaikuttamista. Tähän kannattaa panostaa. Kun emokalat on istutettu laajan ja seikkaperäisen tiedottamisen ja informoinnin kera, alkaa seuraava vaihe eli kalojen elinvaiheiden seuranta. Telemetrialaitteilla varustettuja kaloja seurataan sopivilla seurantalaitteilla ja tässä on taas tiedottamisen ja informoinnin paikka. Kiinnostavia seurantatilaisuuksia järjestetään pitkin jokivartta ja niistä informoidaan etukäteen ja raportoidaan jälkikäteen.
5 sivu 5/14 Tässä on myös paikallisille osakaskunnille erinomainen paikka osallistua tapahtumiin, tuoda omia asioitaan ihmisten tietoisuuteen ja parantaa samalla profiiliaan merkittävästi. Tilaisuuksissa seurataan kalojen liikkeitä, etsitään nimikkokaloja, kerrataan kalastussääntöjä, luodaan positiivista ilmapiiriä asian ympärille ja parannetaan emokalojen elin- ja lisääntymismahdollisuuksia vesistössämme. Asenteiden muokkausta tapahtuu kaikilla tasoilla. Tiedottamisessa käytetään kaikkia käytettävissä olevia kanavia kuten paikallis- ja maakuntalehdet, radio, TV, Internet, jaettavat tiedotteet ja tietenkin suoraan suusta korvaan. Markkinat ja messut ovat myös hyviä tiedonjakamistilaisuuksia. Käytännön suunnitelma ja toteutus laaditaan yhdessä tiedottajan kanssa. Aikataulu: Tiedottaminen kannattaa sovittaa paikallisten osakaskuntien kevätkokousten ja kalastusalueen aikatauluun. Osakaskuntien tärkein kokous on kevätkokous. Silloin päätetään tulevista toimenpiteistä kuten erilaisista tapahtumista ja ennen kaikkea kalastukseen liittyvistä asioista kuten istutuksista, rauhoituksista ja kalastussäännöistä. Kevätkokousta edeltää ns. hoitokunnan kokous (=hallituksen kokous), jossa valmistellaan mm. kevätkokousasiat. Tässä kokouksessa on jo oltava tiedossa asiat, joista kevätkokous päättää. Vaelluskalat palaavat Iijokeen hankkeen kannalta ehdotukset tarvittavista asioista ja päätöksistä olisi oltava osakaskuntien hoitokuntien tiedossa jo helmikuun alkupuolella ja viimeistään helmikuun puolivälissä.
6 sivu 6/14 Intressiryhmien laaja mukaan saaminen hankkeeseen Hankkeen onnistumisen kannalta intressiryhmien laaja mukaan saanti on ensiarvoisen tärkeää. Intressiryhmät on informoitava erikseen henkilökohtaisesti ja/tai yhteisellä tilaisuudella. Käytännön toimiin osallistuvat ryhmät on otettava erityiseen infokäsittelyyn. Tärkeimmät intressiryhmät ovat: Kunnat Osakas- ja kalastuskunnat Kalastusjärjestöt, -seurat ja yhdistykset Kylä- ja metsästysseurat Nuorisoseurat koulut Rotary-, Lions- ja RT-klubit Suuremmat yritykset Intressiryhmät ovat myös resurssipankki esim. nimikkokalojen hankkimiseksi ja niiden seuraamiseksi. Tämä on myös erinomainen hankkeen markkinointikanava. Seuranta: Asenteiden ja mielipiteiden muuttumista hankkeelle suotuisaksi seurataan kyselyjen ja mielipideseurannan avulla. Mielipideilmaston haistelu eri tilaisuuksissa on tärkeä indikaattori tiedotuksen onnistumisesta. Menetelmä ei ole kovin tieteellinen mutta antaa kuvan toiminnan vaikuttavuudesta. Yhteistyöverkoston muodostuminen eli eri tahojen mukaan lähteminen kertoo myös suoraan viestinnän tehokkuudesta.
7 sivu 7/14 2. Tarvittavat päätökset jotka on tehtävä ajoissa ja oltavaa valmiita ennen käytännön toimenpiteitä. Tavoite: Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat päätökset kalastusalueilta ja osakaskunnilta aikatauluineen: Osakaskuntien päätökset, kalastusalueiden päätökset ja osakaskuntien päätösten hyväksyntä. Toimenpiteet: Kalastusalue on lakisääteinen yhteistyöelin, jonka päämääränä on edistää toimialueensa kalataloutta. Kalastusalue tekee asiantuntijoiden suosittelemat kalastuksen ohjausta koskevat päätökset kuten rauhoitukset, pyyntirajoitukset yms. hallituksen ja yleiskokousten yhteydessä helmikuun 2009 loppuun mennessä. Päätösaihioita: Päätös liittyä hankkeen sopijaosapuoleksi Rauhoituspäätökset vapauttamispaikkojen lähialueista Päätös lohien ylisiirtoluvan hakemisesta Aikataulu: Kalastusalueen toimesta ko. päätökset viedään osakaskuntiin ja kukin osakaskunta päättää/hyväksyy kyseiset kalastuksen ohjausta koskevat päätökset. Osakaskuntien päätökset ovat valmiina huhtikuun loppuun mennessä. Päätöksentekotilaisuudet ovat myös erinomaisia tiedottamis- ja asennemuokkaustilaisuuksia. Seuranta: Seuranta tapahtuu helposti kokoamalla kalastusalueen ja osakaskuntien kokousten päätökset yhteen ko. elimien kokouspöytäkirjoista tai ottamalla yhteyttä ao. elimien puheenjohtajiin
8 sivu 8/14 3. Ylisiirrettävien lohien vapauttamispaikkoihin liittyvät toimenpiteet Tavoite: Tavoitteena on tilanne jossa itse toimenpiteiden aikana kaikki käytännön luvat, sopimukset ja asiat ovat sovittuja ja osapuolet ovat niihin sitoutuneet Toimenpiteet: Maa- ja vesialueiden omistajien luvat ja suostumukset, kulkulupa ko. paikkoihin Vapauttamispaikoista. Lähialueen rauhoitukset, kalastusrajoitukset Ensisijaiset vapauttamispaikat telemetriamerkityille: kpl Kipinän Vuormankosken yläosa Kalastuskeskuksen rantapaikka. Rauhoitusalue Väänäsensaaren niska Potansaaren yläosa yhteensä 2,1 km kpl Kurenkoski Koskenhovin ranta Rauhoitusalue Oulu-Kuusamo-silta voimajohtolinja Haapokarin alapuolella yhteensä 2 km. Helposti valvottava ja imagollisesti hyvä paikka kpl Yli-Kurki Tipparinne Tie aivan lähellä jokea, rannassa aitat, johon pääsee aivan rannan tuntumaan. Rauhoitusalue alavirtaan 1,3 km valtion vesialueen alarajaan ja ylävirtaan 1 km Korpelan talon alapuolelle paikkaan, jossa luoteesta tulee voimajohtolinja ja joen eteläpuolella valtion maan raja. Varalla: Hikimys ( ), Kipinän alapuolella olevat Riepukoski ja Hikimys tulevat myös testatuiksi. Vanhaan lossirantaan pääsee autolla. Paikallisten kaikki sallittua kalastuspaikka Kollajanniemi ( ) Kollajan puolella virallinen veneenlaskupaikka. Hyvin paikallisten valvottavissa.
9 sivu 9/14 Rauhoitusalue 700 m alavirtaan Kantolansaaren ja Kirkkosaaren alaosaan ja ylävirrassa 700 m Selkäsaaren yläosaan. Kaarteenkari, ( ) Pudasjärven kohdalla sillasta n. 5,5 km jokea ylävirtaan. PVO:n istutuspaikka, koski on ruopattu rantojen suojaukseen istutusrannalta, kova virtaus. Kellon lossiranta ( )Lossipaikka virtaavaa, yläpuolella kellolampi ja heti sen yläpuolella Kellokoski. Rauhallinen paikka. Rauhoitusalue 1 km alavirtaan ja yläpuolella Kellolammen yläpäähän. Sepänkari ( ), Parviaiskoskien alapuolella, PVO:n istutuspaikka. Vanha lohen lisääntymispaikka. Rauhoitusalue alavirrassa Elkonniemeen (kunnanraja) ja ylävirrassa Hoikkasaaren yläpäähän 500 m. Jurmun silta ( ). Sillan yläpuolella P-paikka, jossa veneenlaskuluiska (jyrkkä) ja sillä alapuolella vanha uiton lanssipaikka. Rauhoitusalue alavirtaan Pekkalan kohdalle voimajohtolinjaan 550 m, ylävirtaan esim. Ulkunivaan 1,5 km. Livojoki: 20 kpl Vääräkoski Livojoen vesiretkeilyreitin rantautumispaikka kosken alapuolella. Rauhoitusalue 1 km alavirtaan peltojen alaosaan (Varjola) ja ylävirtaan 800 m Vääräkosken niskalle. Vaihtoehtona Kynkään lanssi ( ) vanha lanssipaikka Kynkään kosken yläpuolella, sillan alapuolella. Rauhoitusalue alaraja Kynkäänlammen alapää (800 m) ja lanssilta ylävirtaan 500 m. Korpijoki 20 kpl Siivikko, ( ) P-paikka sillan alapuolella, PVO:n istutuspaikka. Rauhoitusalue 1 km ylävirtaan ja 1 km alavirtaan. Nämä paikat soveltuvat parhaiten emokalojen selviämiseen ja kutemiseen jokeemme. Vapauttamispaikat sijaitsevat lähellä kutupaikkoja ja tarjoavat kaloille myös riittävän suojan.
10 sivu 10/14 Vapauttamispaikoille järjestetään riittävä rauhoitusalue siirrosta aiheutuvan stressin laukaisuun. RKTL on varannut ylisiirrettäviin lohiin 100 telemetriamerkkiä. Ylisiirrettävia lohia on hyvä olla vapautuspaikkaa kohti vähintään 20 kpl. Koska vesistöalue on laaja, eikä voida etukäteen tietää, kuinka lohet ylisiirron jälkeen käyttäytyvät, käytetään istutettavia emolohia antamaan mahdollisimman paljon tietoa kalojen käyttäytymisestä, liikkumisesta ja mahdollisesta kutupaikan valinnasta. Koska hankkeessa arvioidaan myös sivujokien kunnostuksen onnistumista, on tarpeen vapauttaa lohia myös alaosan suurimpien sivuvesistöjen alaosalle, jotta nähdään, kelpaavatko entiset, kunnostetut vaelluskalajoet myös lisääntymiseen. Vastakuoriutuneille poikasille alueet ovat olleet hyviä. Jos ylisiirrettäviä kaloja saadaan enemmän kuin 100, kaikki siirretään jokialueelle. Näma lohet voidaan merkitä carlinmerkillä. Myöhemmin kesällä siirrettävät kalat vapautetaan ylemmäs jokialueelle. Loppukesän kalojen vapautuspaikan valinnassa käytetään telemetriaseurannan tietoja. Jos valtaosa siirretyistä on ollut mätikaloja ja loppukesästä saadaan maitikosseja, siirretään ne samalle alueelle, missä lohimammat ovat menossa. Syyskesän ylisiirtojen istutuspaikat, joita ei ole etukäteen vesialueen omistajien kanssa sovittu, voidaan valita Metsähallituksen vesialueilta, jos muuten ei paikkoja saada. Vapauttamispaikat, joista valitaan 4-5 istutukseen. Paikkoja on ehdolla enemmän, jos kaikkiin paikkoihin ei saada vesialueen omistaja lupaa tai osakaskunta ei sitoudu esim. istutusajankohdan rauhoitukseen ja kalastuksenvalvontaan. Aikataulu: Istutuspaikat joulukuu Seuranta: Vapauttamispaikkojen soveltuvuus, käyttöluvat, käyttökelpoisuus sekä paikallisen osakaskunnan halukkuus
11 sivu 11/14 Kartta istutuspaikoista:
12 sivu 12/14 4. Valvonnan järjestäminen ja organisointi Tavoite: Hankkeen tuloksellisuuden kannalta tehokas ja opastava valvonta on erittäin tärkeä osakokonaisuus. Valvonnan organisointi ja toimivan pitkäkestoisen toimintamallin kehittäminen varmistavat Iijoen vesistö kalakantojen kestävyyden ja hyödyntämisen. Toimenpiteet: Kalastuksen valvonnan järjestäminen erityisesti lohien vapauttamista seuraavina 7 vrk:n aikana vapauttamispaikkojen läheisyydessä ja siitä tiedottaminen: Valvonnan toteuttajatahot ja käytännön tekijät (henkilöiden nimet) sekä riittävän osaamisen varmistaminen. Kalastuksen valvonnan (sisältää kulu- ja matkakorvaukset) kustannusarvio vuosina 2009 ja 2010 avustuksen hakemiseksi Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksiköltä vuosiksi 2009 ja Tehokas, näkyvä ja ennen kaikkea opastava ja neuvova valvonta varmistaa hankkeen tuloksellisuutta ja samalla on erinomainen tiedottamisen positiivisten asenteiden muokkaamisen paikka. Valvonnan järjestämisessä Iijoen kalastusalueella yhdessä paikallisten osakaskuntien kanssa on ratkaisevan tärkeä rooli. Organisoimalla valvonnan tehokkaasti tämän hankkeen innoittamana luomme samalla hyvän ja toimivan kalastuksen valvonnan toimintamallin pitkälle tulevaisuuteen. Kalastusalue siis ottaa päävastuun valvonnan organisoimisesta. Kalastusalue laatii hankesuunnitelman valvonnan järjestämiseksi. Hankesuunnitelma sisältää erilaisia valvonnan toteutusmahdollisuuksia, niiden hyvät ja huonot puolet, kustannusarviot, jatkuvuusmahdollisuudet, toteuttajat jne. Rahoitus haetaan TE-keskukselta. Toimintamalli: Kalastuspaine on suurimmillaan 2-3:na kesäkuukautena ja juuri silloin kalastuksen valvontaa tarvitaan eniten. Kalastusalue palkkaa päätoimisen henkilön organisoimaan yhdessä yhteistyökumppanien ja tahojen kanssa.
13 Henkilö rakentaa yhdessä osakaskuntien kanssa toimivan yhteistyömallin ja toimintatavan. Kalastusalueen ja osakaskuntien välille laaditaan sopimukset valvonnan järjestämiseksi. Muina yhteistyötahoina toimivat Metsähallitus, kalastusseurat kuten Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiirin jäsenjärjestöt, Pudasjärven perhokalastajat.. sivu 13/14 Kaikille valvontaa tekeville henkilöille maksetaan matka- ja kulukorvaukset toteutuman mukaisesti. Talkoohenkeäkin tarvitaan paljon, mutta suorat kulut maksetaan. Aikataulu: Valvojat koulutetaan palveluhenkisiksi neuvojiksi ja opastajiksi kevään aikana. Valvonta-/neuvontaiskut suunnitellaan huolellisesti vilkkaimpiin kalastusajankohtiin. Valvojat osallistuvat myös mahdollisuuksien mukaan emolohien istutus- ja informaatiotapahtumiin. Toiminta aloitetaan 2-vuotisen hankkeen tukemana ja päätavoitteena on saada aikaan toimiva malli, joka toimii sekä toiminnallisesti että taloudellisesti vielä hankkeen jälkeenkin. Tämän suuntaisia toimivia malleja on käynnissä mm. Suomussalmella ja kokemukset ovat hyviä. Seuranta: Valvontahankkeen suunnittelu, rahoituksen hakeminen TEkeskukselta, ja valvonnan käytännön toteutuminen
14 sivu 14/14 5. Toimintaohje, kun merkitty kala joutuu saaliiksi: Käsittely, irrottaminen, tarkastus, vapauttaminen ja ilmoitus. Ohjeen tiedottamistapa. Tavoite: Tavoitteena on saada aikaan selkeä ja yksinkertainen käsittelyohje emokalojen käsittelemiseksi niin, että ne voivat jatkaa elämistään käsittelyn jälkeenkin. Toimenpiteet: Laaditaan teksti yhdessä asiantuntijoiden kanssa ja julkaistaan se netissä sekä painetaan taskuun sopivaan luvan myynnin yhteydessä jaettavaan muotoon. Telemetrialaitteilla varustetut kalat ovat rauhoitettuja. (Päätös Iijoen vesistön kalastusalue). Käsittele kalaa niin, että sen on mahdollisimman helppo jatkaa elämäänsä ja toteuttaa elämäntehtäväänsä eli jatkaa sukua omassa joessamme. Käsittele kalaa mahdollisimman varovasti, irrota viehe taidolla esim. kärkipihtejä käyttäen, varo suomujen rikkomista, ota pikaiset valokuvat, tunnista kala ID-numerosta, merkitse muistiin tapahtuma matkapuhelimeen, allakkaan tms, ilmoita asiasta yhteyshenkilöille ja ole ylpeä onnistuessasi jatkamaan emokalan vaellusta. Yksi emokalaahan tuottaa kalanpoikasta kutukerralla. Ohje on jaossa netissä, luvanmyyjillä, valvojilla ja tiedotteissa. Lisäksi ohjeen sisältämä informaatio toistuu lähes kaikissa mediajulkaisuissa. Aikataulutus: Käsittelyohje on oltava jaettavissa jo maaliskuun puolivälissä osakaskuntien kokouksissa. Varsinaiset pahvikortit on oltava jaossa toukokuun alkuun mennessä. Seuranta: Netti, lehdistö, pahvikortti
VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN YLISIIRRETTÄVIEN KALOJEN KERÄILY JA KULJETUS PYYNTIPAIKOILTA VAPAUTUSPAIKOILLE
VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN YLISIIRRETTÄVIEN KALOJEN KERÄILY JA KULJETUS PYYNTIPAIKOILTA VAPAUTUSPAIKOILLE Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 1 Kuljetusmenetelmät.
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotMillaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?
Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotIijoen vesistöalueen lohen ja meritaimenen kotiutusistutukset ja sähkökalastukset
Iijoen vesistöalueen lohen ja meritaimenen kotiutusistutukset ja sähkökalastukset TYÖRAPORTTI Vaelluskalat palaavat Iijokeen- hankkeessa 2007-2010 Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen Metsähallitus Luontopalvelut
LisätiedotKollaja-hanke Kiinteistökyselyn tulokset. Anne Vehmas
Kiinteistökyselyn tulokset Anne Vehmas Kysely kiinteistöjen omistajille Tavoitteena kerätä tietoa nykytilanteesta miten hankkeeseen liittyviä alueita käytetään mitä asioita pidetään tärkeänä Kollaja-hankkeessa
LisätiedotLohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia
Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Photo: P.Hyvärinen Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Olli van der Meer Tmi Olli van der Meer Atso Romakkaniemi
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotKokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008
Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotKalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä
Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen
LisätiedotKALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO
KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO Vaelluskalafoorumi 14.-15.6.2016 Aki Mäki-Petäys Kuva: Aki Mäki-Petäys Keskustelun alustusta Ylisiirrot Suomessa Onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä Kalojen pyynti ja
LisätiedotJokitalkkari 2012-2016 -hanke
Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio
LisätiedotVeneenlaskuverkoston rakentamishankkeiden rahoitusmahdollisuudet
Veneenlaskuverkoston rakentamishankkeiden rahoitusmahdollisuudet Kalastonhoitomaksuvarat 7.12.2015 Kalastuksenhoitomaksuvarat (1952-) Kertymä vuosittain noin 5,5 M palautus kalatalouden käyttöön kalastusalueiden
LisätiedotLisääntyivätkö ylisiirretyt lohet Kemija Iijoen vesistöissä?
Lisääntyivätkö ylisiirretyt lohet Kemija Iijoen vesistöissä? Ounasjoen, Vähäjoen ja Iijoen sähkökalastukset 2015 TYÖRAPORTTI 4.11.2015 Maare Marttila, Olli van der Meer, Panu Orell, Ville Vähä ja Aki Mäki-Petäys
LisätiedotPALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE
PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE 2014-2015 Lohijokitiimi ry Kunnantie 3 94400 KEMINMAA Toiminnanohjaaja Jukka Viitala 0400/880358 jukka.viitala@hotmail.fi Kemi/Ounasjoen vaelluskalojen palauttamiseen
LisätiedotPanumaojan kunnostusraportti
Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2014
www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotKALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT
Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL
LisätiedotTehtävät, työn organisointi ja toimintatavat
Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Harjus...4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY RAUVANJOELLA...4 3. LÄHTEET...5 4.
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...
LisätiedotVAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA
VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotTaimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015
POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus
LisätiedotMiten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.
Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
LisätiedotKalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista
Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska Esityksen
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotPerhekortin (turisti) hinnat ovat seuraavat: - Päiväkortti 15 Euroa - Viikkokortti 45 Euroa - Kausikortti 85 Euroa
1 S O P I M U S Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission ja Tornion-Muonionjoen- Könkämäenon viehekalastuksen yteislupa-alueen sopijapuolina olevien kalastuskuntien ja vesialueiden omistajien kesken on
LisätiedotKalastusalue osakaskuntien toimeksiantojen toteuttajana
Kalastusalue osakaskuntien toimeksiantojen toteuttajana isännöitsijä Toivo Korhonen Koitereen ja Koitajoen kalastusalueet Ilomantsi, Pohjois-Karjala gsm 0400 858 929 toivo.korhonen@vara.fi Pohjois-Karjalan
LisätiedotMetsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään
Lisätiedot15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012
15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta
LisätiedotASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS
ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla
LisätiedotVesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
LisätiedotKokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
Heikki Holsti Vesistön kunnostusprosessin eteneminen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 21.11.2017 Tampere, KVVY Ajatus kunnostustoimien toteuttamisesta saa alkunsa Rantojen umpeenkasvu Kiintoainekuormitus
LisätiedotBeat 1 Rostad ja Sanden
Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on
LisätiedotLUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT
LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI (2012-2014) Yleishyödyllinen kehittämishanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueella Hanketta
LisätiedotRaportti 23/2017 Jokitalkkari-hankkeen kalastuksenvalvontaraportti 2017
Raportti 23/2017 Jokitalkkari-hankkeen kalastuksenvalvontaraportti 2017 Velimatti Leinonen Olli Sivonen Raportti 23/2017 Jokitalkkari-hankkeen kalastuksenvalvontaraportti 2017 20.12.2017 Laatijat: Velimatti
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotOSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN
OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN HYÖDYT MM. KUNNOSTUKSISSA JA KALAKANTOJEN HOIDOSSA Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Mikkeli 3.6.2019 Projektipäällikkö Jouni Kivinen, Metsähallitus 040 157 9561, jouni.kivinen@metsa.fi
LisätiedotSiikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siikaistutukset merialueella Ari Leskelä, RKTL 12.11.2013 1. Vaellussiian velvoiteistutusten tuloksellisuus 2. Selkämeren vaellussiikamerkinnät 3. Vastakuoriutuneiden istutus Vaellussiian velvoiteistutusten
LisätiedotIijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne
Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne Suomen ensimmäinen smolttien alasvaellusrakenne 6.6.2019 Jukka Tuohino, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 1 - Iijoen vesistöalue 14 190 km 2 - Keskivirtaama
LisätiedotSaaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Vekaransalmen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotYhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään
Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden
LisätiedotValitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013
1 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Kaisaniemenkatu 4 A PL 820, 00101 Helsinki Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1. Taustaa Kalastusasetuksen 17
LisätiedotELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt
ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien
LisätiedotKestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa
Siida 11.6.2009 / Inarin Kalastusalue K. Kyrö Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Ukko Hautuumaasaaret Kaamasjoki Tsiuttajoki Juutua Paatsjoki Sarmivuono
LisätiedotKemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x
Vuosi 2016 AJANKOHTA RAHOITUS LAJIT TOIMENPIDE TYYPPI ALKAA PÄÄTTYY KOHDE KOK.KUSTANNUS KÄRKIHANKE MUU LÄHDE TILANNE TOTEUTTAJAT JL TVI KUVAUS / VAIKUTTAVUUS / HUOMIOITA Valmistelu Koordinointi helmikuu
LisätiedotJudinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön
LisätiedotKalatalousvelvoitteen joustavuus
Kalatalousvelvoitteen joustavuus case-esimerkkejä -------------- Viranomaisen kokemuksia ja näkemyksiä Markus Huolila Lapin ELY-keskus Vaelluskalafoorumin työpaja 4.3.2016, Helsinki Iijoen vesistön joki-
LisätiedotYhteistyötä Preiviikinlahden Yyterin alueen toimintojen turvaamiseksi. Yhteistyöryhmästäkö ratkaisu? Mikko Ojanen
Yhteistyötä Preiviikinlahden Yyterin alueen toimintojen turvaamiseksi. Yhteistyöryhmästäkö ratkaisu? Mikko Ojanen Meri Porin skenaariot hanke Aloituskokous 3.12.2004 Hankkeen esittely, Työsuunnitelman
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015
UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotYLISIIRTOJEN TUTKIMUKSELLISET HAASTEET
YLISIIRTOJEN TUTKIMUKSELLISET HAASTEET Maare Marttila Sisältö 1. Ylisiirtotutkimuksia Suomessa Tutkimuskysymyksiä Tutkimuskohteet ja menetelmät Tuloksia 2. Tapaus Klarälven 3. Yhteenveto 2 21.4.2016 1.
LisätiedotKokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen
LisätiedotPäivitetty Christian Koivula Kalastuskoordinaattori
Päivitetty 20.2.2014 Christian Koivula Kalastuskoordinaattori V. 2011-2013 (jatkoa 30.6.2014 asti) Merikarvian kunnan hanke, joka toteutetaan yhdessä Kalakierroksen kanssa Rahoitus: yht. 335 000 Euroopan
LisätiedotKainuun kalatalouskeskus
Kainuun kalatalouskeskus Toimialueena Kainuun maakunta Toimintatavoitteena kalatalouden yleisen kehityksen edistäminen Kainuussa Toiminta alkanut 1908, rekisteröity yhdistys vuodesta 1986 alkaen - Vallaton
LisätiedotKalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ...
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotKaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa
Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.
LisätiedotLuonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet
Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Miksi kaloja istutetaan? Kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen, tukeminen ja palauttaminen Kalastusmahdollisuuksien
LisätiedotLohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta
Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Tässä selvityksessä tarkasteltiin Ounasjoen lohikannan mahdollisia kehittymisnäkymiä 5
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 3. LÄHTEET... 4
LisätiedotIijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen
Iijoen otva Oulu, 13.6.2018 Mirko Laakkonen Perustietoja projektista Kesto: 15.10.2015-14.10.2018 Budjetti: 917 332 e Hallinnoija: Pohjois-Pohjanmaan liitto Projektipäällikkö: Mirko Laakkonen Osatoteuttaja:
LisätiedotKokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous
Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous Aika: 17.3.2009 Paikka: Vammalan Seurahuone, Puistokatu 4, Sastamala Läsnä: Lista osanottajista liitteenä 1. Kokouksen avaus. Kari Ranta-aho,
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma Pvm Mitä tehty Kuka Missä käsitelty 21.3.2016 Suunnitelman luonnos Johanna PoPSTer 19.5.2016 Suunnitelman täydennys ja päivitys Johanna & Kirsi 1.6.2016 poliittinen ohjausryhmä
LisätiedotIijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017
Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Vaelluskalafoorumi, Muhos 22.9.2017 Riina Huusko Luonnonvarakeskus Taustaa Kalojen alavirtaan vaellus Vesivoimaloiden vaikutukset alavirtaan vaeltaville kaloille
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...
LisätiedotSäännöt, käyttö- ja hoitosuunnitelmat ja rahoitus. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät Polvijärvi
Säännöt, käyttö- ja hoitosuunnitelmat ja rahoitus Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 16.3.2018 Polvijärvi Kalatalousaluejakopäätökset julki joulukuussa 2017, valitusaika päättyi 19.1.2018. Päätöksiin
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET...
LisätiedotKalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä
Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä Jorma Piironen LUKE Joensuu Kalastuslakipäivät 28.-29.11.2017 Jyväskylä 1 Järvilohen säilyttäminen täysin riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 9/04/1 Dnro PSY-2003-Y-60 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 9/04/1 Dnro PSY-2003-Y-60 Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2004 1 ASIA LUVAN HAKIJA Iijoen keskiosan Irnin säännöstelypato - Jongunhaara kunnostuksen jälkeinen istutusvelvoite Irninjokeen,
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotKokemäenjoen ankeriastutkimus
Kokemäenjoen ankeriastutkimus Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 21.3.2013 Reposaari Ankerias - erittäin uhanalainen Vaellusesteet kasvualueille,
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.
LisätiedotJärvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki
Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen
LisätiedotValtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)
Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-
LisätiedotKalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen
Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen Helsinki 19.10.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, P-S ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalastonhoitomaksusta Kalastajan näkökulmasta yhden kortin
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon
Lisätiedot