Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

Transkriptio

1 Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Työikäiseksi huoltosuhteen laskukaavassa lasketaan kaikki vuotiaat. Ei työikäisiä ovat puolestaan kaikki muut eli 0 14 vuotiaat ja yli 64 vuotiaat. Väestöllinen huoltosuhde pohjautuu pelkästään väestön ikärakenteeseen, eikä se ota huomioon työllisyyttä. Vuoden 2012 kuntajaon mukaan kaikkien Suomen kuntien demografisen huoltosuhteen mediaaniarvo oli 63 mikä tarkoittaa sitä, että puolella kunnista huoltosuhteen arvo oli pienempi kuin 63 ja puolella kunnista suurempi kuin 63. Tyypillisesti pienemmissä kunnissa on heikompia huoltosuhteen arvoja ja suuremmissa keskuskunnissa parempia arvoja. Väestöllisen huoltosuhteen alueittaiset ja kunnittaiset erot ovat suuria. Etenkin vanhusväestön määrän huomattava kasvu nostaa väestöllistä huoltosuhdetta tulevaisuudessa. Väestöllinen huoltosuhde pysytteli

2 Lapissa pitkään alle 52:ssä. Vuonna 2010 lapsia ja vanhuksia oli 52,5 sataa työikäistä kohden, vuoteen 2012 mennessä huoltosuhde oli noussut 56:een. Alueittaiset ja kuntakohtaiset erot ovat suuria. Lapissa oli viidessä kunnassa koko maata edullisempi väestöllinen huoltosuhde. Väestöennusteen mukaan huoltosuhde ei parane tulevaisuudessa kuitenkaan yhdessäkään kunnassa. Vuonna 2025 Lapissa olisi kymmenen kuntaa, joissa huoltosuhde nousee yli 100:n eli lapsia ja vanhuksia on enemmän kuin työikäisiä. Taloudellinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa työllisten määrään. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan 0 14 vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat esim. hoitovapaalla olevat. Työllisiä ovat kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuodenviimeisimmällä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies tai siviilipalvelua. Taloudellinen huoltosuhde vertaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää työllisten määrään. Työssäkäyvien määrä heijastuu kunnan maksukykyyn. Mitä vähemmän on työssäkäyvää väestöä, sitä pienempi on kunnan tuloverokertymä. Mitä suurempi osa alueen väestöstä on työssä, sitä parempi on huoltosuhde.

3 Kaikkien kuntien taloudellisen huoltosuhteen mediaani vuoden 2012 kuntajaon mukaan oli 1,5 mikä tarkoittaa, että puolessa maamme kunnista arvo on pienempi kuin 1,5 ja puolessa kunnista suurempi kuin 1,5. Taloudellisen huoltosuhteen arvot ovat pääsääntöisesti parempia suurimmilla kaupunkiseuduilla, joilla myös työllisyys ja väestörakenne ovat muita alueita parempia. Heikoimpia arvoja löytyy sen sijaan väestöltään vähenevistä syrjäisistä kunnista. Huoltosuhteeltaan parhaimmissa kunnissa suhde on lähellä sataa eli työssäkäyviä on yhtä paljon kuin työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia. Huoltosuhteeltaan heikoimmissa kunnissa korkeintaan kolmasosa väestöstä on työelämässä, jolloin huoltosuhde nousee yli kahdensadan. Vuoden 2010 lopussa tällaisia kuntia oli 22.

4 Vuoden 2012 ennakkotiedon mukaan huoltosuhde Lapissa oli 1,59. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtä työssäkäyvää kohden oli 1,59 ei työssäkäyvää eli lapsia, opiskelijoita, työttömiä ja eläkeläisiä sekä muita työvoiman ulkopuolella olevia. Taloudellinen huoltosuhde oli edelleen Lapissa oleellisesti huonompi kuin keskimäärin koko maassa. Lapissa eniten ei työllisiä suhteessa työllisiin oli Itä Lapin (2,06) ja Tornionlaakson seutukunnissa (2,04). Kunnittain tarkasteltuna näkyvissä on huomattavasti rajumpia muutoksia ja kuntien väliset erot suurenevat. Huolestuttavimmalta kehitys näyttää monissa Kainuun ja Lapin kunnissa ja yleensäkin itäsuomalaisissa pikkukunnissa. Taloudelliselta huoltosuhteeltaan heikoimpien kuntien joukkoon kuuluvat Kainuusta Hyrynsalmi ja Puolanka, Lapista Pello, Salla ja Ranua. Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2011 sekä laskelma vuosille 2020 ja 2030, olettaen että työllisyysaste (18 67 vuotiaat) pysyy vuosien keskimääräisellä tasolla

5 Taulukko Lapin kuntien taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrä yhtä työllistä kohden) vuosina ja väestöllinen huoltosuhde (alle 15 vuotiaiden ja yli 64 vuotiaiden määrä sataa vuotiasta kohden) vuosina sekä ennuste vuosille (Lähde: Julkaisu: Peruspalvelujen tila Lapissa vuonna 2013, Lapin aluehallintovirasto Julkaisuja 3/2014)

6 THL:n sairastavuusindeksi THL:n sairastavuusindeksi on tarkoitettu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuskehityksen mittariksi. Sairastavuusindeksi kuvaa sitä, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maahan. Koko maan arvoa kuvataan luvulla 100. Sairastavuusindeksi koostuu seitsemästä sairausryhmästä ja neljästä sairauksien tiettyä merkitystä painottavasta näkökulmasta. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ao. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Alueen indeksi on näiden painotettujen sairausryhmittäisten yleisyyslukujen keskiarvo. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Sairausryhmät: syöpäindeksi, sepelvaltimotauti indeksi, aivoverisuonitauti indeksi, TULE indeksi, mielenterveysindeksi, tapaturmaindeksi ja dementiaindeksi. Väestö Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä Lapissa ja koko maassa ikäihmisiä on yhä enemmän, erityisesti miesten elinikä pitenee. Tilastokeskuksen väestöennustuksen mukaan tulevina vuosina ikääntynyttä väestöä on Lapissa koko maata enemmän. Lapissa yli 64 vuotiaiden määrä tulee kasvamaan lähes neljänneksellä vuodesta 2012 vuoteen Yli 85 vuotiaiden määrä kasvaa vastaavana ajanjaksona 45 %. Ikääntyneiden määrän ääripäässä on Lapista Salla (kasvu 19 %). Väestöennusteen mukaan Lapin Pellossa ikääntyneitä on eniten, peräti 28 %. Ikääntyneiden henkilöiden määrän nopea kasvu vaikuttaa asumis ja hoitopalvelujen tarpeeseen. Säännöllistä kotihoitoa koskevien suositusten toteutuminen edellyttää kotihoidon asiakasmäärien lisäämistä lähes kaikissa kunnissa. Ympärivuorokautisen hoidon suhteen tilanne on vaihtelevampi. Tehostettu palveluasuminen: 25 kunnassa suositusten toteutuminen vuonna 2030 tarkoittaa nykyisten paikkojen vähentämistä ja 43 kunnassa nykyisten paikkojen lisäämistä. Laitospaikat: Ainakin 19 kunnassa suosituksen toteutuminen vuonna 2030 edellyttää nykyisten paikkojen vähentämistä, kun taas ainakin 26 kunnassa puolestaan paikkojen lisäämistä. Lapissa säännöllistä kotihoitoa saavia, omaishoidon tuen asiakkaita ja ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa olevia on suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Sen sijaan vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa hoidettavien osuus on koko maata matalampi. Miten sosiaali ja terveyspalvelujen tarve tulee muuttumaan alueellisesti väestön keskittyessä ja ikääntyessä? (Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminta) Suomessa asutus on siirtynyt alueellisiin ja valtakunnallisiin keskuksiin haja asutusalueiden väestön vähentyessä, ovat väestön ikärakenteen alueelliset erot korostuneet. Erityisesti Pohjois Suomen hajaasutusalueiden väestö on ikääntynyt nopeasti

7 Lapin Muistibarometri 2014: Muistisairauksien esiintyvyys Lapissa Lapissa muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa koko ajan lappilaisten ikääntymisen myötä. Vuosien aikana määrän arvioitiin kasvaneen jo lähes 400 henkilöllä. Kuvissa 7 12 on kuvattu muistisairaiden ihmisten määrät ikäluokittain vuonna 2013 Lapin kuudessa seutukunnassa.

8

9 Alle 65 vuotiaiden, keskivaikeaa/vaikeaa muistisairauden vaihetta sairastavien muistisairaiden ihmisten määrän arvioidaan vähenevän Lapissa noin 30 henkilöllä vuodesta 2013 vuoteen Vuonna 2030 sairastuneiden määrän arvioidaan olevan 185 henkilöä kyseisessä ikäluokassa. Sitä vastoin 65 vuotiaiden ja sitä vanhempien, keskivaikeaa/vaikeaa muistisairauden vaihetta sairastavien muistisairaiden ihmisten määrän arvioidaan kasvavan Lapissa yli henkilöllä vuodesta 2013 vuoteen Vuonna 2030 sairastuneiden määrän arvioidaan olevan jo henkilöä kyseisessä ikäryhmässä. Kun lasketaan lukuihin

10 myös lievää muistisairauden vaihetta sairastavat muistisairaat ihmiset, arvioidaan muistisairaita ihmisiä olevan vuonna 2030 Lapissa yhteensä henkilöä (kuva 13 ja 14).

11 Palvelut Mitkä ovat uusia toimintamalleja iäkkäiden palveluissa? (Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminta) Iäkkäille suunnatut sosiaali ja terveydenhuollon palvelut muodostavat palvelukokonaisuuden, jonka uudistaminen on välttämätöntä. Asiakkaan kannalta järjestelmä on pirstaleinen, asiakaskeskeiset hoitoketjut eivät toimi, palveluissa on paljon tutkimuksin todennettuja laatuongelmia ja eri palvelumuotojen asiakasmaksut muodostuvat eri tavoin eikä yhdenvertaisuus toteudu. Terveyskeskus vuodeosastoihin, vanhainkoteihin ja tehostettuun palveluasumiseen perustuva kolmiportainen rakenne on aikanaan rakentunut toisenlaiseen toimintaympäristöön eikä se vastaa tämän päivän tarpeita. Tällä hetkellä järjestelmän eri osissa hoidetaan osittain hoidon tarpeeltaan samankaltaisia asiakkaita, mikä ei ole tarkoituksenmukaista ja tulee kalliiksi. Järjestelmää on uudistettava niin että siirrytään tavoitteellisesti kohti yksiportaista asiakkaan tarpeisiin perustuvaa ympärivuorokautisen hoidon järjestelmää. Tavoitteena on palvelujärjestelmä, jossa iäkkäät saavat pääosan tarvitsemistaan palveluista kotiin tai kotoa käsin. Tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat mm. kotona asumisen mahdollistava toimintakyky ja terveys, kotona asumista tukevien palveluiden monipuolinen tarjoaminen, kotona asumisen mahdollistavat asunnot sekä kotona asumista tukeva henkilöstörakenne ja henkilöstön osaaminen. Iäkkäiden kotona asumisen mahdollistamisen kannalta erityinen merkitys on kotiin annettavien palveluiden vaikuttavuudella. Tutkimusten mukaan nykyisillä kotihoidon toimintakäytänteillä ei kyetä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, vaan tarvitaan uusia innovatiivisia eri sektoreiden toimintaa integroivia kuntouttavia toimintamalleja. On kehitettävä vaikuttavia menetelmiä niiden iäkkäiden hoitoon, joiden kotona selviytyminen edellyttää uudenlaisia palveluja.