JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen
|
|
- Riikka Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja Organisaation kokonaisarkkitehtuurilähtöinen toiminnan kehittäminen Suosituksen sisältö ja rakenne Soveltamisala Termit ja määritelmät Arkkitehtuurikehys Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu Määritä ja rajaa kehittämistarpeen mukaiset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisalueet Tunnista ja kokoa ohjaava tieto Määritä ylätason toimintalähtöinen tavoitetila Organisoi arkkitehtuurin suunnitteleminen Lopputulokset Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi Analysoi nykytilan kuvaukset Kuvaa nykytilan arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu Kokoa kehittämisalueen kuvaustavat Analysoi arkkitehtuurin ja kuvausten kohderyhmät Analysoi ja huomioi arkkitehtuuriin vaikuttavat tekijät Kuvaa tavoitetilan arkkitehtuuri Tee puuteanalyysi Kehitä toiminnan tavoitetilaa tarvittaessa Lopputulokset Toimeenpanon suunnittelu Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen Arkkitehtuuriperiaatteet ja linjaukset Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Standardit Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelu Organisaation toiminnan tavoitteet /35
2 6.4.2 Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kuvaaminen Palveluiden kuvaus Prosessien kuvaaminen Organisaatiorakenteiden kuvaus Tietoarkkitehtuurin suunnittelu Käsitemalli Sanasto Päätietoryhmien määrittely Tietovirtojen kuvaaminen Tietovarantojen kuvaaminen Tietoarkkitehtuurin kuvausmatriisit Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu Looginen järjestelmäjäsennys Tietojärjestelmäpalvelut Tietojärjestelmäsalkku Tietojärjestelmäkartta Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kuvausmatriisit Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelu Teknologiapalvelut Teknologiakomponenttikuvaus Integraatioratkaisut Fyysiset tietovarannot Sijoituskaavio Verkkokaavio Teknologiasalkku Opastavat tiedot Liitteet /35
3 1 Johdanto Tässä suosituksessa määritellään menetelmä, jolla organisaation kokonaisarkkitehtuuri suunnitellaan sekä annetaan suositukset kokonaisarkkitehtuurin eri osa-alueiden kuvausten laatimisesta. Suosituksen tarkoituksena on antaa yhtenäinen suunnittelumenetelmä, suunnittelun viitekehys sekä yhtenäiset kuvaustavat ja -mallit julkisen hallinnon organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen sen eri vaiheissa. Suosituksen mukaan toimitaan sekä organisaation kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen ensimmäisellä kierroksella että kehittämisen seuraavilla iteraatiokierroksilla. Tässä suosituksessa annettavina kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ydinkohtina voidaan pitää seuraavia suosituksia: organisaation nykytilan arkkitehtuuri tulee kuvata tämän suosituksen mukaisesti. organisaation tavoitetilan arkkitehtuuri tulee kuvata tämän suosituksen mukaisesti. kokonaisarkkitehtuurin kaikkien osa-alueiden kehittämisestä tulee laatia ylätason toimeenpanosuunnitelma tämän suosituksen mukaisesti. Yksittäiset, tarkemmat hanke- ja kehittämissuunnitelmat laaditaan JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suosituksen mukaisesti. kaikissa kehittämisprojekteissa tulee noudattaa tämän suosituksen perusteella tehtyjä tavoitetilan arkkitehtuurikuvauksia. organisaation nykytilan arkkitehtuurikuvaukset tulee päivittää kehittämisprojektien tuotoksien perusteella. Arkkitehtuurimenetelmällä luotujen linjausten ja kuvausten käyttö ja varsinkin niiden ylläpito vaativat, että organisaatio toimii kehitystyössä järjestelmällisesti noudattaen organisaatiossa sovittua arkkitehtuurin hallintamallia. Arkkitehtuurin hallintamalli koostuu organisaation yhteisesti sopimista periaatteista liittyen arkkitehtuurilähtöisen kehittämisen organisointiin (kokonaisarkkitehtuurista ja arkkitehtuurinäkökulmista vastaavien tahojen määrittely). kokonaisarkkitehtuurin johtamiseen (arkkitehtuurin kehittäminen ja käyttöönoton ohjaus). arkkitehtuurin hyödyntämiseen ja noudattamiseen (ratkaisujen elinkaaren hallinta). Tässä suosituksessa ei erikseen anneta suosituksia arkkitehtuurin hallintamallin toteuttamisesta, vaan organisaation on luotava sellainen itse. Esimerkkinä voi käyttää ValtIT:n luomaa arkkitehtuurin hallintamallia ( tehtuurin_hallintamalli.pdf) tai TOGAF 9:n arkkitehtuurin hallintaan (Architecture Governance) liittyviä osioita F-H ( 3/35
4 Kuva 1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu, hallinta ja toteutus 1.1 ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja Tämä suositus on osa ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjaa (kts. kuva 2) ja se täydentää muita sarjan suosituksia antamalla pohjan suosituksissa kuvatulle arkkitehtuuriohjatulle organisaation toiminnan kehittämiselle. Muita ICT-palvelujen kehittäminen sarjan suosituksia ovat: JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen. JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys. JHS 173 ICT-palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely. Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suositus opastaa kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun yhteydessä havaittujen kehittämiskokonaisuuksien yksityiskohtaisempien kehittämiskohteiden tunnistamisessa ja kuvaamisessa, kun taas esiselvitys-suositus antaa suositukset tietoteknisen ratkaisun esiselvitysvaiheen suorittamiseen. Vaatimusmäärittely-suositus jatkaa arkkitehtuuriohjattua toiminnan kehittämistä antamalla suositukset kehitettävän ratkaisun vaatimusten määrittelystä ja niiden priorisoinnista ennen mahdollista järjestelmähankintaa. 4/35
5 Kuva 2 ICT-palvelujen kehittäminen suositukset Kokonaisarkkitehtuurin kuvausvaiheessa tehdyt nyky- ja tavoitetilan kuvaukset auttavat hahmottamaan organisaation arkkitehtuurin eri osa-alueita kehittämisen eri vaiheissa ja ne antavat pohjan tarkempia kehittämisalueita ja -ratkaisuja kuvattaessa ja suunniteltaessa. Nyky- ja tavoitetilan kuvausten pohjalta tehty toimenpidesuunnitelma kehittämisen osa-alueista antaa pohjan organisaation TTS-suunnittelulle (toiminta- ja taloussuunnittelu), jonka perusteella kehittämishankkeet ja -projektit käynnistetään. Vastaavasti esimerkiksi vaatimusmäärittelyvaiheessa koostetut tarkennetut kehittämisvaatimukset sekä hankinnan jälkeen tehdyt toteutus- ja käyttöönottovaiheet tuottavat syötteen kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvausten päivittämiselle ja mahdollisten uusien tavoitetilan vaatimusten syntymiselle. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen osana ICT-palvelujen kehittämisprosessia rakentuu siis iteratiivisesta prosessista, joka alkaa kehitettävän kohteen tai toiminnan tavoitetilan määrityksestä, jatkuu kohteen tarkemmilla kuvauksilla ja etenee aina muutosten toteuttamiseen ja tehtyjen muutosten hallintaan, kuten kokonaisarkkitehtuurin nykytilan päivitykseen. 1.2 Organisaation kokonaisarkkitehtuurilähtöinen toiminnan kehittäminen Kokonaisarkkitehtuurilähtöinen organisaation toiminnan kehittäminen lähtee johtamisprosessista, jonka osana tätäkin suositusta tulee hyödyntää. Organisaation johto asettaa kehittämisen vaatimukset strategiaprosessin mukaisesti ja se vastaa kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen johtamisesta ja hallinnoinnista. Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi saa syötteen strategiaprosessista ja vastaavasti suunnittelun tulokset toteutetaan TTS-suunnittelun kautta käynnistettävänä kehittämiskohteiden tunnistamistyönä tai kehittämishankkeina (kts. kuva 3). 5/35
6 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ei ole kertaluontoinen projekti, vaan se on jatkuva prosessi, jonka aikana arkkitehtuuria ylläpidetään ja muokataan muuttuvien tavoitteiden, yhteentoimivuudelle asetettujen vaatimusten sekä uusien palveluiden perusteella. Organisaation kehittämishankkeiden ja arkkitehtuurin kehittämisen aikana saadut kokemukset muodostavat kokoelman parhaita käytäntöjä. Tieto parhaista käytännöistä välittyy eri tahoille käytännön projektien ja arkkitehtuurin kehittämistahojen välisen vuorovaikutteisen yhteistyön kautta. Kuva 3 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu osana strategiaprosessia ja TTS-suunnittelua Tässä suosituksessa kuvattu kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi (kts. kuva 3) koostuu seuraavista vaiheista: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu (mihin tähdätään?) - Valmistele ja organisoi organisaation johdolta saatujen strategisten toiminnan kehittämisen vaatimusten ja muiden kehittämisvaatimusten pohjalta kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen ja suunnittelun eteneminen (kts. luku 5.1). - Määrittele ja tarkenna myös suunnittelussa käytettävät arkkitehtuuriperiaatteet. Tarkenna myös arkkitehtuurin hallintamalli tai mikäli sitä ei ole vielä olemassa, määrittele ja hanki organisaation tarvittavilta tahoilta sille vahvistus. Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi (missä nyt mennään?) - Tarkista ja analysoi organisaation nykytilan arkkitehtuurikuvaukset. Mikäli kuvauksia ei ole olemassa, tee kuvaukset tämän suosituksen mukaisesti. (kts. luku 5.2). Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu (millaisilla ratkaisulla tavoite saavutetaan?) 6/35
7 - Suunnittele ja kuvaa organisaation toiminnan tavoitetila huomioiden mm. arkkitehtuurille asetetut periaatteet, strategiset vaatimukset, lainsäädäntö sekä sidosryhmät (kts. luku 5.3). - Tee tavoitetilan kuvaukset tämän suosituksen mukaisesti. - Täsmennä kuvaukset toteutuksen ja käyttöön oton jälkeen toteutuneen ratkaisun kuvauksella. Ne muodostavat pohjan seuraavien suunnittelukierrosten nykytilan kuvauksille. Toimeenpanon suunnittelu (miten ratkaisuun päästään?) - Kokoa ylätason toimeenpanosuunnitelmaksi nykytilan ja tavoitetilan kuvauksien yhteydessä tarkentuneet, strategiaan ja periaatteisiin perustuvat kehittämisen osa-alueet (kts. luku 5.4). - Toteuta toimeenpanosuunnitelmaan kootut kehittämiskohteet TTS-suunnittelun kautta perustettavina kehittämishankkeina ja -projekteina. - Tarkenna yksittäiset kehittämiskohteet JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suosituksen kuvaamalla tavalla. Tässä suosituksessa kuvattu lähestymistapa tehostaa organisaation toiminnan kehittämistä tarjoamalla työkaluja organisaation nykytilan ymmärtämiseen ja toimintaympäristön hallinnan parantamiseen. Lähestymistapa mahdollistaa myös, että kehittämisen suunnittelusta tulee järjestelmällisempää ja että organisaation eri tasoilla tapahtuva kehittämistyö pysyy linjassa kokonaisuuden kehittämisen kanssa. Erityisasemassa tässä lähestymistavassa on tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen sekä niiden tehokas integroituminen toiminnan prosesseihin ja organisaation tavoitteisiin. Lähtökohtana arkkitehtuurilähtöiselle organisaation toiminnan kehittämiselle on, että organisaation rakenteet, kuten prosessit, tiedot ja järjestelmät on kartoitettava ja niiden vuorovaikutussuhteet ymmärrettävä, ennen kuin niitä voidaan käsitellä kokonaisuutena. Tämä on myös vaatimuksena toiminnan optimoinnille. Tässä suosituksessa organisaation rakenteiden tarkastelu ja niiden suunnittelu tapahtuu eri arkkitehtuurinäkökulmien kautta (kts. luku 4 Arkkitehtuurikehys). Arkkitehtuurin johtamisesta lähtevillä periaatteilla ja linjauksilla taas ohjataan arkkitehtuurin kehittämistä tavoitteiden mukaisiin ratkaisuihin. Tarve kokonaisarkkitehtuurilähtöiseen organisaation toiminnan kehittämiseen kasvaa yleensä organisaation koon ja iän kasvaessa. Organisaation pitkän kehittymisen tuloksena muodostuu laajoja ja monimutkaisia organisointimalleja sekä järjestelmäratkaisuja, joiden yhteys- ja vaikutussuhteita on vaikea ymmärtää ja hallita ilman kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen mukanaan tuomia konkretisoivia välineitä (mm. yhtenäinen kuvausprosessi ja kuvaustavat). Arkkitehtuurilähtöisen organisaation toiminnan kehittämisen suunnittelu ja yhtenäinen mallintaminen ja kuvaus tekevät organisaation toiminnan eri osa-alueista näkyviä. Näkyvyyden myötä kehittämisasioista voidaan keskustella ja sopia tarvittavien sidosryhmien kesken tehokkaasti ja ymmärrettävästi. Arkkitehtuurilähtöinen toiminnan kehittäminen edistää siis osaltaan organisaatioiden välistä yhteistyötä sekä yhteentoimivuutta. Arkkitehtuurilähtöisen toiminnan kehittämisen hyödyistä ja kehittämissyklistä lisää liitteissä 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli sekä 3 Arkkitehtuurisuunnittelun hyödyt. 1.3 Suosituksen sisältö ja rakenne Tämä suositus koostuu suositusosasta sekä yhdeksästä liitteestä: Suositusosa: Johdanto-luvussa kuvataan suosituksen suhde muihin kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen JHSsuosituksiin (ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja) sekä kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen perusteet. Arkkitehtuurikehys-luvussa esitellään suositeltu arkkitehtuurikehys. Arkkitehtuurikehys toimii nimensä mukaisesti organisaation kehittämistoiminnan kehyksenä antaen puitteet tehtäville kuvauksille ja kuvausten tasoille. 7/35
8 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi -luvussa kuvataan kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin eri vaiheet sekä vaiheissa suoritettavat toimenpiteet. Suosituksessa kuvatun prosessin mukaisesti voidaan toimia niin ensimmäisellä arkkitehtuurin suunnittelukierroksella, kuin myös sitä seuraavilla iteraatiokierroksilla. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa tunnistettujen kehittämisalueiden tarkentamisessa ennen kehittämisen hankkeistamista hyödynnetään JHS 171 -suosituksessa kuvattua prosessia. Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen -luvussa annetaan suositukset eri arkkitehtuurinäkökulmien kuvaukseen ja kuvauksessa käytettävien kuvien, mallien tai matriisien toteuttamiseen. Liitteet : Liitteen 1 tarkoituksena on syventää suosituksen lukijan tietämystä arkkitehtuuriohjatusta organisaation kehittämisestä ja kehittämisen syklistä sekä sen käytöstä johtamisprosessissa. Liitteessä 2 kuvataan tarkemmin suosituksessa käytetty arkkitehtuurikehys sekä sen eri ulottuvuudet. Liitteessä 3 kuvataan arkkitehtuuriohjatun kehittämisen yleisiä hyötyjä sekä eri arkkitehtuurinäkökulmista tehtyjen kuvausten ja -mallien tuomia hyötyjä. Liitteessä 4 annetaan suosituksia nykytilan ja tavoitetilan kuvauksien tekemiseksi. Nykytilan ja tavoitetilan kuvauksissa suositellaan myös hyödynnettäväksi JHS 171 -suositusta, kun on kyse kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa havaittujen kehittämisalueiden ja -kohteiden jatkoselvityksistä ja kuvauksista. Liitteessä 5 annetaan suosituksia arkkitehtuuriperiaatteiden kuvauksessa. Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus on olennainen osa kokonaisarkkitehtuurin kuvausta ja arkkitehtuurin hallintaa. Liitteessä 6 esitellyn Puuteanalyysi-matriisin avulla nykytilan ja tavoitetilan kuvausten väliset erot kuvataan selkeästi ja systemaattisesti taulukkomuodossa. Liitteessä 7 on kuvattu ydintiedonhallinnan (Master Data Management) periaatteet ja hyödyt. Ydintiedonhallinnan kuvaaminen on osa tietoarkkitehtuurin kuvauksia. Liitteestä 8 löytyy tässä suosituksessa esiteltyihin arkkitehtuurien kuvaustapoihin liittyvät kuvauspohjat ja -taulukot. Niitä käytetään kokonaisarkkitehtuurin periaatteiden ja eri arkkitehtuurinäkökulmien kuvaamisessa. Liitteestä 9 löytyy suosituksessa esiteltyihin arkkitehtuurien kuvaustapoihin liittyvät matriisit eli eri näkökulmien välisten osa-alueiden suhteiden kuvaamiseen liittyvät taulukot. 2 Soveltamisala Tämä suositus ohjaa organisaatioita kokonaisarkkitehtuurilähtöiseen kehittämiseen ja arkkitehtuurisuunnitteluun sekä arkkitehtuurin ylläpitoon liittyvässä prosessissa. Tässä suosituksessa kuvattua arkkitehtuurin suunnitteluprosessia ja kuvausmalleja tulee hyödyntää organisaation kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa ja arkkitehtuurikuvausten tuottamisessa. Suosituksessa kuvattu kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi toimii sekä ensimmäisellä suunnittelukerralla että sitä seuraavilla iteraatiokierroksilla. Suosituksen kohderyhmiä ovat organisaation strategiasta vastaava taho (ts. toimiva johto). organisaation arkkitehtuurista vastaavat henkilöt (arkkitehdit). toiminnan kehittämisestä vastaavat henkilöt. tietojärjestelmien hankinnasta päättävät tai tietojärjestelmiä hankkivat henkilöt. 8/35
9 projektipäälliköt. tiedosta ja tiedonhallinnasta vastaavat henkilöt. toiminnasta ja toimintaprosesseista vastaavat henkilöt. 3 Termit ja määritelmät arkkitehtuurikehys Jäsennysmalli, jonka mukaan organisaation rakenteita jäsennetään, hallitaan ja kehitetään. Se kuvaa käytettävät arkkitehtuurin näkökulmat ja tasot. Arkkitehtuurikehys voi olla valmis jäsennysmalli (esim. Zachman Framework, TOGAF) tai organisaation omaan käyttöön räätälöity arkkitehtuurirakenteiden jäsennys. arkkitehtuurimenetelmä Toimintamalli, jonka avulla kehitetään suunnitelmallisesti ja systemaattisesti arkkitehtuurikokonaisuutta tai sen rajattua osaa. Tässä suosituksessa kuvatun arkkitehtuurimenetelmän avulla suunnitellaan ja kuvataan organisaation kokonaisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun yhteydessä havaittujen kehittämisalueiden ja kohteiden tarkempi suunnittelu toteutetaan JHS 171 -suosituksen mukaisesti edeten. arkkitehtuurinäkökulma Arkkitehtuuria suunnitellaan eri näkökulmista niitä tilanteen ja suunniteltavan kohteen mukaisesti painottaen. Suunnittelu voi keskittyä vain yhteen näkökulmaan tai yhdistää useamman näkökulman. Arkkitehtuurinäkökulmat ovat toiminta-arkkitehtuurin näkökulma, tietoarkkitehtuurin näkökulma, tietojärjestelmäarkkitehtuurin näkökulma ja teknologia-arkkitehtuurin näkökulma. arkkitehtuuriperiaate Periaate tai linjaus, jolla ohjataan kehittämistä ja toteutusta tavoitteellisesti linjausten mukaisiin arkkitehtuuriratkaisuihin. arkkitehtuuriviitekehys Kts. arkkitehtuurikehys. hallintamalli Arkkitehtuurin hallintamalli käsittää roolien ja vastuiden määrittelyn, organisoinnin sekä johtamisen ja hyödyntämisen prosessit (ohjausmalli) sekä toimintamallin (tässä suosituksessa kuvattu arkkitehtuurimenetelmä). Arkkitehtuurin hallintamallia noudattaen hallinnon toimijat kehittävät, hyödyntävät ja ylläpitävät arkkitehtuuria sekä virasto- ja hallinnonalatasolla että koko hallinnon organisaation tasolla. kohdearkkitehtuuri Organisaation rajatun toiminnallisen osa-alueen (esim. prosessin tai toiminnon) arkkitehtuurikokonaisuus. Kohdearkkitehtuuri sisältää kaikki arkkitehtuurikehyksen näkökulmat (toiminta, tieto, tietojärjestelmät, teknologia) rajatun kohteen alueelta. kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. MD, Master Data Master Dataksi eli ydintiedoksi luokitellaan tieto, jota käytetään useassa käyttökohteessa samanlaisena tai jota useampi prosessi/toiminto tarvitsee tai hyödyntää. Ydintieto on pysyväisluonteista tietoa, joka kuvaa tietokokonaisuuksia, joista on tai josta tulisi olla yhtenäinen käsitys koko organisaatiossa ja joka on samalla avaintietoa organisaation toiminnalle. Ydintietoa on yleisesti asiakas-, tuote-, henkilöstö-, materiaali- ja toimittajatieto jne. 9/35
10 MDM, Master Data Management MDM on toiminto ja prosessi joka hallinnoi, korjaa ja ylläpitää toiminnan edellyttämän Master Datan eli ydintiedon. Sen tehtävänä on huolehtia riittävästä ydintiedon laadusta, jotta raportointi ja seuranta voidaan pitää luotettavana ja yksikäsitteisenä. referenssiarkkitehtuuri Kts. viitearkkitehtuuri. sanasto Sanastolla tarkoitetaan yleensä luetteloa jossain kielessä tai ympäristössä sallituista sanoista (termeistä) luokitteluineen, määritelmineen, kuvauksineen ja esimerkkeineen. Sanastotyyppejä ovat muun muassa terminologiset sanastot, asiasanastot, ontologiat sekä tietojärjestelmien ja sovellusten integrointia tukevat sanastot. sidosarkkitehtuuri Sidosarkkitehtuurit ovat muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi olla vaikutusta kyseisen organisaation tai toimialueen arkkitehtuurityöhön ja -linjauksiin ontologia Ontologioilla määritellään tietyn aihealueen käsitteistöjä. Usein ne muodostetaan olemassa olevien sanastojen avulla. Ontologioilla määritellään käsitteet ja niiden suhteet. teknologia-arkkitehtuuri (technology architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation teknologista infrastruktuuria ja järjestelmäarkkitehtuurin teknologiavalintoja. Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelussa linjataan käytettävät tekniset järjestelmien ja ICT-infrastruktuurin ratkaisuvaihtoehdot, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. tietoarkkitehtuuri (data architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation käyttämät tiedot, niiden rakenteet sekä suhteet. Tietoarkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on luoda organisaatiotasoinen yhteinen näkemys keskeisestä tietopääomasta sekä helpottaa tiedon löytämistä, välittämistä ja hallintaa. Suunnittelulla tähdätään tietorakenteiden vakiointiin ja sen mahdollistamaan tietojen uudelleenhyödynnettävyyteen. tietojärjestelmäarkkitehtuuri (application architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation keskeiset tietojärjestelmät, niiden suhteet sekä ominaisuustiedot. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu on ko. arkkitehtuurin rakenteellista suunnittelua, elinkaarisuunnittelua sekä kustannus- ja käyttöoptimointia. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelussa tavoitteena on suunnitella tietojärjestelmäkokonaisuutta siten, että muodostuva tietojärjestelmäkokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. toiminta-arkkitehtuuri (business architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation toiminnalliset rakenteet. Näitä ovat mm. sidosryhmät, palvelut ja tuotteet sekä prosessit ja organisaatiot. Myös toiminnan kehittämisen perusrakenteet, kuten visiot ja strategiat, ovat osa toiminta-arkkitehtuuria. Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on optimoida ja suunnitella asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin liittyvää palvelutarjontaa sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavia toiminnan rakenteita. Tunnetaan myös termillä liiketoiminta-arkkitehtuuri. viitearkkitehtuuri Viitearkkitehtuuri on rajatun arkkitehtuurikokonaisuuden abstrakti toimittaja- ja toteutusneutraali rakenne. Se on esitys arkkitehtuurikokonaisuuden loogisista osista ja niiden välisistä suhteista. Viitearkkitehtuurilla ohjataan arkkitehtuurisuunnittelua halutunlaiseen toteutusrakenteeseen. Viitearkkitehtuuri voi olla organisaation sisäinen, toimialaan liittyvä tai yleinen looginen rakennemalli. 10/35
11 4 Arkkitehtuurikehys Arkkitehtuurikehyksellä tarkoitetaan kokonaisarkkitehtuurin jäsennysmallia, joka tarjoaa näkökulmia ja lähestymistapoja kokonaisuuden hahmottamiseksi ja jäsentämiseksi paremmin käsiteltävään ja ymmärrettävään muotoon. Kehyksen avulla tunnistetaan kehittämisessä huomioonotettavia näkökulmia ja asioita riittävän kokonaiskuvan saamiseksi sekä tietojen ja kokonaisuuteen vaikuttavien rakenteiden välisten suhteiden selvittämiseksi. Kehyksen tehtävä on nostaa esiin niitä kysymyksiä, joita kokonaisarkkitehtuurin tai valitun ja rajatun kokonaisarkkitehtuurin osa-alueen kehittämisessä on huomioitava ja tarkasteltava. Se rajaa mm. tarkasteltavia arkkitehtuurinäkökulmia, organisatorista kattavuutta ja tarkkuustasoa (hierarkiatasot) sekä suunnittelun abstraktio- eli käsitetasoja. Tässä suosituksessa suositeltu arkkitehtuurikehys on kuvattu kuvassa 4. Se sisältää neljä eri arkkitehtuurinäkökulmaa: toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurinäkökulman. Tämän suosituksen arkkitehtuurikehys pohjautuu TOGAF-mallin arkkitehtuurikehykseen. Kehyksessä on kolme käsitetasoa: käsitteellinen, looginen ja fyysinen taso. Lisäksi kehyksessä kuvattu on periaatteiden taso, jolla määritetyt periaatteet ja tehdyt linjaukset ohjaavat kaikkien käsitetasojen kuvauksia. Kuva 4 Arkkitehtuurikehys: arkkitehtuurinäkökulmat ja käsitetasot Suosituksen arkkitehtuurikehys sekä hierarkiatasot on kuvattu tarkemmin liitteessä 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus. 5 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi (kuva 5) mahdollistaa järjestelmällisen organisaation toiminnan kehittämisen. Menetelmän avulla voidaan suunnitella yhden tai useamman kokonaisarkkitehtuurinäkökulman sisältöä ja erisuuruisia kokonaisuuksia. Menetelmä on iteratiivinen. Suunnitteluprosessi on jaettu neljään päävaiheeseen: 1. kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu. 2. kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi. 11/35
12 3. kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu. 4. toimeenpanon suunnittelu. Yllämainitut vaiheet ovat kuvattu tarkemmin seuraavissa luvuissa (luvut ). Kuva 5 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessissa tärkeimpänä syötteenä toimii organisaation johdon asettama strategia (strategiaprosessi). Suunnitteluprosessin tuotokset, erityisesti toimeenpanosuunnitelma, toimivat vastaavasti pohjana organisaation TTS-suunnittelulle (kts. kuva 5). Ensimmäisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelukierroksen jälkeen suoritettavilla iteraatiokierroksilla huomioidaan edellisten suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset sekä toimeenpanon suunnittelun ja toteutuksen ja käyttöönoton aikana tehdyt tarkemman tason kuvaukset ja määritykset (vrt. JHS 171- ja JHS 172 -suositukset). 5.1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmisteluvaiheen (kts. kuva 6) voi käynnistää arkkitehtuurin johtamisprosessista tuleva pyyntö, heräte tai muulta taholta noussut tarve kehittää nykytilaa. 12/35
13 Kuva 6 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmisteluvaihe Vaiheen tarkoituksena on tunnistaa ja hahmottaa organisaation toiminnan tulevaisuuden tavoitetila ja sen rajaukset. varmistaa toiminnan ja ICT-johdon tuki. rajata ja suunnitella arkkitehtuurin suunnitteluprojekti rinnakkaiset kehitysprojektit huomioiden. tunnistaa kehittämiseen vaikuttava olemassa oleva kokonaisarkkitehtuurin sisältö. tunnistaa kehittämisen sidosryhmät ja niiden tavoitteet. analysoida toiminnan kehittämistarpeet ja vaikutukset eri osapuolten näkökulmasta sekä analysoida kehittämisen perustelut toiminnan näkökulmasta. tunnistaa ja määritellä kehittämisen tavoitteet. perustella suunnittelun tavoitetila. Syötteet työn käynnistyessä ovat tarve kehittämiseen. toiminnan kehittämisen tavoitteet ja strategiat. organisaation ja organisaatiota ylemmän tason kokonaisarkkitehtuurin nykytila ja tavoitetilakuvaukset. edellisten arkkitehtuurin suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset. toteutettujen kehittämiskohteiden tarkemmat kuvaukset. kehittämisen yhteydessä havaitut uudet kehittämistarpeet. Määritä ja rajaa kehittämistarpeen mukaiset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisalueet Määritä ja rajaa kehittämistarpeen mukaiset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisalueet. Arvioi lisäksi aiheuttaako pyydetty kehityskohde muutoksia tehtyjen rajausten ulkopuolella olevissa kohteissa, jotka ovat 13/35
14 riippuvaisia tai liittyvät ko. kehittämiskohteeseen. Rajausvaihtoehtoja ovat mm. tarkkuustaso. organisaatiolaajuus. tietty/tietyt näkökulmat. kehittämisen aikaikkuna. Rajausten ja reunaehtojen kuvaaminen on opastettu tarkemmin liitteessä 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus, kappaleessa 1.1 Sidosarkkitehtuurit, rajaukset, reunaehdot. Ensimmäisellä kokonaisarkkitehtuurin suunnittelukierroksella arkkitehtuurin laajuus on loogisesti koko arkkitehtuurin laajuus, mutta suunnittelu voidaan vaiheistaa ja jakaa eri kokonaisuuksiin, jolloin rajaukset tehdään kunkin kokonaisuuden kohdalla myös erikseen Tunnista ja kokoa ohjaava tieto Tunnista, mitä kokonaisarkkitehtuuriin vaikuttavaa sisältöä (esim. strategia, arkkitehtuuriperiaatteet, tehdyt toimeenpanosuunnitelmat) on huomioitava ohjaavana tietona ja vaatimuksina arkkitehtuurin ylemmiltä tasoilta sekä saman tason toisista näkökulmista. Huomioi olemassa olevat nykytilan ja tavoitetilan kuvaukset. Varmista, että ko. dokumentaatio on käytettävissä suunnitteluvaiheessa. Arvioi, ovatko nykytilan tiedot riittäviä ja ajantasaisia. Mikäli tiedot ovat puutteellisia, varaa suunnitteluvaiheeseen aikaa niiden täsmentämiseen. Arvioi riskit, mikäli nykytilan tietojen täsmentäminen ei ole ajallisesti tai käytössä olevien resurssien näkökulmasta mahdollista. Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvausten laatiminen on kuvattu tarkemmin liitteessä 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus. Nykytilan ja tavoitetilan kuvauksien tekemiseen liittyvät suositukset löytyvät tarkemmin liitteestä 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen sekä JHS 171 -suosituksesta Määritä ylätason toimintalähtöinen tavoitetila Kuvaa tarvittaessa ylätason toimintalähtöinen tavoitetila (kts. luku Organisaation toiminnan tavoitteet). Tavoitetilan eli vision kuvaaminen on tarpeen, mikäli kehittämiskohde on iso ja kehittämisen seurauksena tehtävää muutosta ei ole kuvattu kokonaisuutena, tai jos kehittämisen perusteluja ei ole mietitty toiminnan näkökulmasta. Huomioi tässä vaiheessa myös organisaatiohierarkia, eli millä tasolla arkkitehtuurisuunnittelua ollaan tekemässä, sekä kuinka montaa osa-aluetta tai kohderyhmää suunnittelu koskee Organisoi arkkitehtuurin suunnitteleminen Valmistele ja organisoi arkkitehtuurin suunnittelu tässä suosituksessa annetun menetelmän mukaisesti ja tee projektisuunnitelma tai tarkenna olemassa olevaa projektisuunnitelmaa. Analysoi suunnitteluprojektin riskit ja ilmoita aikatauluun tai lopputulokseen liittyvistä riskeistä arkkitehtuurin johtamisprosessille. Tarvittaessa arkkitehtuurin suunnittelutyö voidaan tehdä linjaorganisaation työnä, mutta tällöin tulisi myös toimia projektinomaisesti ja määritellä suunnittelulle aikataulu, sekä selvät tavoitteet ja tarkistuspisteet. Tunnista kehittämiseen liittyvät sidosryhmät ja heidän tarpeensa. Varmista myös sidosryhmien hyväksyntä ja tuki. Hyödynnä sidosryhmien kuvaamisessa ja analysoimisessa tämän suosituksen liitteen 8 Kokonaisarkkitehtuurin kuvauspohjat Sidosryhmät -välilehden taulukkoa. 14/35
15 Arkkitehtuurin suunnittelutyön organisoinnissa hyödynnetään organisaation arkkitehtuurin hallintamallissa määriteltyjä vastuita, jotta suunnittelu- ja kehittämistyö pysyy hallittavana ja noudattaa kokonaisuudelle asetettuja vaatimuksia. Mikäli organisaatiolla ei ole vielä arkkitehtuurin hallintamallia käytössään, määrittele se viimeistään tässä vaiheessa tarvittavien sidosryhmien kanssa Lopputulokset Vaiheen lopputuloksia ovat 5.2 lista suunnittelussa tarvittavista olemassa olevista kokonaisarkkitehtuurikuvauksista. hyväksytty suunnitelma arkkitehtuurin suunnittelukierroksesta, sen osa-alueista ja mahdollisesta vaiheistuksesta. ylätason toimintalähtöinen tavoitetilan kuvaus (visio). suunnitelma arkkitehtuurisuunnittelun organisoinnista (pohjalla organisaation arkkitehtuurin hallintamalli). Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi Kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisessa lähdetään liikkeelle organisaation nykytilan toiminnan analysoinnista. Arkkitehtuurimenetelmän nykytilan analysointivaiheessa (kts. kuva 7) selvitetään organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. Nykytilan analysointi ja sen kuvaus toimivat pohjana tavoitetilan suunnittelulle auttaen ymmärtämään toiminnan rakenteita ja riippuvuuksia sekä hahmottamaan ratkaistavia haasteita. Kuva 7 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysoinnin vaiheet 15/35
16 5.2.1 Analysoi nykytilan kuvaukset Analysoi organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvaukset. Mikäli kuvauksia ei ole, kuvaa ne tämän suosituksen mukaisesti. Tässä suosituksessa annettuja minimivaatimuksia tulee noudattaa kuvauksien toteuttamisessa. Selvitä, onko tarpeen kuvata enemmän kuin minimivaatimukset edellyttävät. Kohteen tarpeet määrittelevät kuvausten tason ja niiden laajuuden yli minimivaatimusten. Ensimmäisellä suunnittelukierroksella nykytilan kuvaamiseen kannattaa usein käyttää enemmän aikaa ja tehdä kuvauksista perusteellisempia, kuin seuraavilla suunnittelukierroksilla Kuvaa nykytilan arkkitehtuuri Kuvaa nykytila valituilla kuvaustavoilla ja kuvaustasoilla huomioiden valitut arkkitehtuurinäkökulmat sekä kehittämisen tavoitteet ja rajaukset, kuten myös tässä suosituksessa annetut minimivaatimukset kuvauksille. Nykytilan kuvauksesta lisää liitteessä 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus. Käytä kuvauksessa luvussa 6 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen annettuja kuvaustapoja, malleja, matriiseja ja listauksia. Hyödynnä myös suosituksessa JHS 171 annettuja nykytilan kuvauksen suosituksia. 5.3 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnitteluvaiheessa (kts. kuva 8) vaiheessa voidaan menetelmän joustavuusperiaatteen mukaisesti suunnitella mitä tahansa toiminnallista kokonaisuutta tai arkkitehtuurin näkökulmaa. Kuva 8 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelun vaiheet 16/35
17 Jos kehittämiskohteen arkkitehtuurisuunnitteluun tarvitaan useampia näkökulmia, suositeltu suunnittelujärjestys on seuraava toiminnan vaatimusten huomioimiseksi: toiminta-arkkitehtuurinäkökulma. tietoarkkitehtuurinäkökulma. tietojärjestelmäarkkitehtuurinäkökulma. teknologia-arkkitehtuurinäkökulma. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu etenee seuraavien päätehtävien mukaisesti kaikissa näkökulmissa: kuvaustapojen kokoaminen tehtyjen rajausten perusteella. kohderyhmien analysointi. arkkitehtuuriin vaikuttavien tekijöiden analysointi. tavoitetilan arkkitehtuurin mallinnus. toiminnan tavoitetilan (visio) kehittäminen. puuteanalyysin tekeminen. Päätehtävät on kuvattu tarkemmin luvuissa Kunkin arkkitehtuurinäkökulman suunnittelun erityispiirteitä on käsitelty luvuissa Näissä luvuissa on myös kuvattu tarkemmin minkälaisia kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun tuloksia kustakin yllä mainitusta näkökulmasta tuotetaan. Kuvauksien tekemisessä käytetään tässä suosituksessa ja sen liitteissä annettuja kuvaustapoja Kokoa kehittämisalueen kuvaustavat Kokoa ongelmalähtöisesti tavoitetilan kuvauksessa käytettävät kuvaustavat. Käsittele tavoitetilan suunnitteluun osallistuvien tahojen kanssa suunnittelussa käytettävät kuvaustavat. Minimivaatimukset ovat samat kuin nykytilan kuvauksissa. Niitä voidaan laajentaa tarvittaessa ja valitun kehittämisen osa-alueen niin vaatiessa (esim. hyvin laaja kokonaisuus tai uusi toiminnallinen ratkaisu). Arkkitehtuurikehyksessä (kts. luku 4 on kuvattu suositukset eri käsitetasoilla ja -näkökulmissa tehtävistä kuvauksista. Suositellut kuvaustavat eri arkkitehtuurinäkökulmista löytyvät luvusta 6 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen. Hyödynnä olemassa olevia kuvauksia, mikäli se on mahdollista Analysoi arkkitehtuurin ja kuvausten kohderyhmät Analysoi, miten arkkitehtuurin suunnittelun eri sidosryhmät osallistuvat kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen tai hyödyntävät suunnittelun tuloksia. Tuotettavien kuvausten sisällön tulee olla sellainen, että tarpeelliset sidosryhmät tulevat huomioitua. Kunkin sidosryhmän tulee lisäksi ymmärtää niille tarkoitettujen kuvausten sisällöt (esim. ylimmälle johdolle kuvaukset tehdään toiminnan käsittein ja tekniselle asiantuntijalle teknisin käsittein). Huomioi analyysin tulokset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä ja tulosten dokumentoinnissa. Sidosryhmien kuvauksessa käytetään luvussa Asiakkaiden ja sidosryhmien kuvaaminen esitettyjä menetelmiä Analysoi ja huomioi arkkitehtuuriin vaikuttavat tekijät. Analysoi aiemmissa vaiheissa (kts. luvut 5.1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu ja 5.2 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaus) koottu materiaali ja kirjaa arkkitehtuurin kehittämisprojektin suunnitteluun ja rajaamiseen vaikuttavat asiat. Arkkitehtuurin kehittämisen rajaukseen vaikuttavia asioita ovat mm. 17/35
18 5.3.4 ylemmän tason arkkitehtuurivaatimukset ja periaatteet (kts. liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus, luku 1.3 Kokonaisarkkitehtuurin hierarkiatasot). kuvausten kohderyhmä. sidosryhmien tarpeet ja määrä. budjetti. käytettävissä oleva aika. henkilöresurssit. muut aiemmissa vaiheissa määritellyt rajaukset ja erityistapaukset. Kuvaa tavoitetilan arkkitehtuuri Käynnistä arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen suositeltuja ja valittuja kuvaustapoja käyttäen (kts. luku 5.3.1). Hyödynnä aikaisempien suunnitteluvaiheiden tuotoksia. Etene luvussa 6 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen kuvatun ohjeistuksen mukaisesti. Huomioi arkkitehtuurin suunnitteluun vaikuttavat tekijät (kts. luku 5.3.3). Mallinnus voi olla nykytilan kuvaamista ja sen kautta kehittämiskohteiden tunnistamista tai se voi olla kehitettävän kohteen tavoitetilan suunnittelua. Huomioi erot lähestymistavoissa näissä näkökulmissa. Käytä JHS-suositusten kuvauspohjia täydentämään tavoitetilan kuvausta Tee puuteanalyysi Arvioi, onko jotain asioita tai näkökulmia jäänyt huomioimatta suunnittelussa käyttäen hyödyksi puuteanalyysi-matriisia, jonka löydät tämän suosituksen liitteestä 4 Puuteanalyysi-matriisi Kehitä toiminnan tavoitetilaa tarvittaessa Arvioi, vaikuttaako kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen tulos toiminnan tavoitetilaan (olemassa oleva organisaation strategia) ja tee tarvittaessa muutosehdotus. Lähetä muutosehdotukset katselmoitavaksi tarvittaville tahoille (mm. johtamisprosessi). Päivitä tavoitetila katselmoinnin jälkeen Lopputulokset Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelun lopputulokset ovat 5.4 kokonaisarkkitehtuuriin vaikuttavien tekijöiden listaus ja analyysi. sidosryhmien kartoitus ja analyysi. puuteanalyysi. päivitetyt ja tarkennetut muutosehdotukset (= tarpeet). tavoitetilan arkkitehtuurin kuvaus, jossa on huomioitu eri näkökulmat ja tarkastelutasot. Tavoitetilan arkkitehtuuri sisältää ratkaisut lähtökohtina olleisiin kehittämistarpeisiin. Toimeenpanon suunnittelu Toimeenpanon suunnitteluvaiheessa (kts. kuva 9) määritellään kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilaan pääsemiseksi vaadittavat kehittämisalueet ja laaditaan ylätason toimeenpanosuunnitelma TTS-suunnittelua varten. Tässä vaiheessa määritellään toimeenpanosuunnitelma organisaation kokonaiskehittämistä ajatellen. 18/35
19 TTS-suunnittelun kautta sovitut kehittämisalueet tarkennetaan yksityiskohtaisemmiksi kehittämishankkeiksi ja -projekteiksi, sekä arvioidaan niiden hyödyt ja riskit. Kehittämiskohteiden tarkennus toteutetaan JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suosituksen ( kuvaamalla tavalla. Yksittäisten kehittämisalueiden tai -kokonaisuuksien toimeenpanosuunnitelma laaditaan yllä mainitun suosituksen mukaisesti. Kuva 9 Toimeenpanon suunnittelun vaiheet Toimeenpanon suunnittelu koostuu seuraavista vaiheista: Kehittämistarpeiden tunnistaminen Määrittele kehittämisalueet esim. puuteanalyysin tulosten perusteella (kts Tee puuteanalyysi). Tunnista kehittämistyötä vaativat osa-alueet. Suunnittele alustavasti tarvittavien ylätason kehityshankkeiden tavoitteet ja sisältö. Kustannus- ja hyötyanalyysien tekeminen Tee alustava kustannus- ja hyötyanalyysit ylätason kehittämisalueista kokonaisuus huomioiden. Riskien analysointi Analysoi riskit ja laadi ylätason riskienhallintasuunnitelma. Kehitystarpeiden priorisointi Arvioi ylätason kehittämistarpeet mm. niiden merkittävyyden, vaikuttavuuden ja kustannussäästöjen kannalta sekä priorisoi kehitystarpeet ja niihin liittyvät kehittämishankkeet. 19/35
20 Kehittämispolun suunnittelu Suunnittele valittujen ylätason kehittämisalueiden pitkän tähtäimen aikataulutus huomioiden organisaation kehittämistoiminnan vuosikello. Toimeenpanosuunnitelman tekeminen Kokoa kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa tuotetut kuvaukset, analyysit ja laskelmat ja tee niiden perusteella alustava kokonaisuutta koskeva toimeenpanosuunnitelma. Katselmointi Katselmoi kuvaukset, analyysit ja muut arkkitehtuurikuvausten tuotokset tarpeeksi laajalti kehittämisessä mukana olleissa sidosryhmissä. Toimeenpanosuunnitelman esittely sidosryhmille Esittele katselmoinnin tulosten perusteella päivitetty toimeenpanosuunnitelma sidosryhmille. Toimeenpanosuunnitelman linkittäminen TTS-prosessiin Toimita toimeenpanosuunnitelma TTS-suunnitteluprosessin vastuutahoille. Noudata toimeenpanon suunnittelussa organisaation omia investoinneille, projektien- sekä hankkeiden hallinnalle asetettuja vaatimuksia ja menetelmiä, mikäli niitä on käytettävissä. Huomioi myös arkkitehtuurin johtamisprosessi. 6 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen Tässä luvussa annetaan suositukset arkkitehtuurikuvausten tuottamiseksi ja kuvaamiseksi eri näkökulmista sekä esitellään menetelmät ja mallit kuvauksien dokumentoimiseksi. Tuotettujen arkkitehtuurikuvausten tuottamat hyödyt on kuvattu kootusti liitteessä 3 Arkkitehtuurisuunnittelun hyödyt. 20/35
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Versio: luonnos 18.01.2011 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja...
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen
LisätiedotJHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio
JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus 29.4.2015 Kansallismuseon auditorio Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Esityksen sisältö Suosituksen
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Versio: v. 0.23 20.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 ICT-palvelujen kehittäminen
LisätiedotKeskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta
Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta 25.2.2009 Agenda Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuuriajattelun soveltuvuus ICTpalvelujen kehittäminen -suositussarjaan
LisätiedotKohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen
Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...
LisätiedotJHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset
JHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 1 4 Termit
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...
LisätiedotYhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit
Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Valikoima kalvoja RAKETTI-OPI:n Synergiaryhmälle Paula Merikko, CSC Lähdemateriaali yhteentoimivuus.fi https://www.yhteentoimivuus.fi/view/snav/koulutus_ja_ tuki/ka_oppimateriaalit.xhtml
LisätiedotICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy
ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden
LisätiedotViitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7
Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen Versio: 2.0 Julkaistu: 7.2.2017 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1Johdanto...2
LisätiedotKOKONAISARKKITEHTUURIMALLIEN VERTAILUA
Kaisa Paavola KOKONAISARKKITEHTUURIMALLIEN VERTAILUA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2011 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1 KOKONAISARKKITEHTUURI MENETELMÄT... 3 1.1 JHS 179... 3 1.2 Kartturi-malli...
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen Versio: Palautekierros, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotPaikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA
Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Inspire verkoston Arkkitehtuuriryhmän kokous 12.10.2012 Tampereen kaupunki Marko Kauppi Taustaa 2011 tehty kaupunkiympäristön kehittämisen (KAKE) paikkatietoalueen
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Satu Pajuniemi. Conversatum Oy
n kehittäminen 10.10.2017 Satu Pajuniemi Miksi kokonaisarkkitehtuuri? JHS 179 n suunnittelu ja kehittäminen (uusin versio 6/2017) Ei korvaa muita toiminnan suunnittelumenetelmiä Tavoitteena julkishallinnon
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Termit ja määritelmät... 3 4 Arkkitehtuuriohjattu
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin käsitteitä ja termejä Määrittely 1.0 Päiväys 4.4.2012 4.4.2012 2 (10) Tiivistelmä Tähän dokumenttiin on koottu julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurissa
LisätiedotJHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset
JHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset Versio: 12.1.2017 Julkaistu: Luonnos Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 1 4 Termit ja lyhenteet...
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?
LisätiedotOppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011
Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)
LisätiedotMaster data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011
Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa
LisätiedotValtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hanke
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu Menetelmäprojekti Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmä versio 1.0 28.06.2007 1 TIIVISTELMÄ...1 2 JOHDANTO...2 2.1 YLEISTÄ...2
Lisätiedotv. 1.0 13.2.2015 Tämä dokumentti esittää tavan, jolla puolustusministeriön kokonaisarkkitehtuuri kuvataan.
Ohje 1 (21) v. 1. 13.2.215 Puolustusministeriön kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen Tiivistelmä Tämä dokumentti esittää tavan, jolla puolustusministeriön kokonaisarkkitehtuuri kuvataan. Kehittämishankkeissa
LisätiedotTerveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/
Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne
LisätiedotTiedonhallintalakiehdotus tiedonhallinnan kuvaukset
Tiedonhallintalakiehdotus tiedonhallinnan kuvaukset 14.9.2018 Riitta Autere Tiedonhallintalain esittelytilaisuus Julkisen hallinnon digitalisoinnin ja ICT-toiminnan ohjaus Tiedonhallinnan kuvausten laadinta
LisätiedotArkkitehtuuripankki. Mallintamisen metamalli ja notaatiot
Arkkitehtuuripankki Mallintamisen metamalli ja notaatiot 21.2.2018 Sisältö Kuvaustapa (notaatio) ja standardit Mallityypit Metamalli Muuta Kuvaustavat ja hyödynnetyt standardit JHS179 template ArchiMate
LisätiedotToivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri
Toivakan kunnan teknologiaarkkitehtuuri Iikka Virtanen, Teemu Uusitalo & Vesa Kakriainen Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri Johdanto Nykytilan kartoitus Tavoitetilan kuvaus 6.7.1 Teknologiapalvelut
LisätiedotJHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset
JHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset Versio: 1.0 Julkaistu: 5.9.2017 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1Johdanto...1 2Soveltamisala...1 3Viittaukset...2 4Termit ja lyhenteet...2 5Arkkitehtuurikuvausten
LisätiedotKokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä
Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion
LisätiedotProjektin tilannekatsaus
Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla
LisätiedotJyväskylän yliopisto JHS 179-SUOSITUS JA KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI
Jyväskylän yliopisto JHS 179-SUOSITUS JA KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI 19.6.2011 Elektroninen liiketoiminta TJTSE25 Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri Harjoitustehtävä Opettaja: Jukka Heikkilä Vesa
LisätiedotJHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta
JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet
LisätiedotToiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje
Ohje 1 (11) 04.09.2012 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena Tämä ohje on yleisen tason kuvaus julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja sen tarkoituksesta. Aluksi myös kuvataan
LisätiedotMiten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?
Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät
ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. PATINE neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT
kokonaisarkkitehtuuri PATINE 18.8.2011 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture (EA) Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit,
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI. Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen osana 20.8.2015 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kohdealueiden määrittely ja tehtävät...
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri
Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa tulee olla Työstänyt Synergiaryhmä 4.12.2014 Toimittanut Pekka Linna, CSC Tuleva toteutus Tuotetaan sivusto,
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -
Lisätiedot<Viitearkkitehtuuri X>
Viitearkkitehtuurikuvaus XX.X.201X Versio: 0.X XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 4 1.1. Dokumentin tarkoitus... 4 1.2. Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu...
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu Liite 3 Arkkitehtuurin suunnittelun hyödyt
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu Liite 3 Arkkitehtuurin suunnittelun hyödyt Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Kokonaisarkkitehtuurin
LisätiedotSosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri
Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2009 SESSIO 12 Antero Lehmuskoski Projektipäällikkö Sosiaalialan tietoteknologiahanke Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1 Sessio
LisätiedotPALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x
JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio
Lisätiedot11.10.2013 Tekijän nimi
11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka
LisätiedotKuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä
Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri
LisätiedotKorkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon
LisätiedotTietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT
Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen
LisätiedotQPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013
QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 1 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen... 2 1.1 Organisaation
LisätiedotTAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin
LisätiedotIoT, tiedolla johtaminen ja alustatalous
IoT, tiedolla johtaminen ja alustatalous Vesihuolto 2018, Imatra 24.5. Kehityspäällikkö Timo Vakkilainen / HSY Smart Water on tiedonkeräystä ja käsittelyä alusta loppuun Tietoa on kerätty aina, mikäs tässä
LisätiedotLaat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::
Laatuvastaavien tapaaminen 10.2.2012 Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri KA tiimi: Tapani Kella Tuuli Karjalainen Ville Seppänen Kokonaisarkkitehtuurihanke Jyväskylän yliopisto KA hankkeen taustaa Tietoyhteiskunnan
LisätiedotEspoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta
Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus JHKA-jaosto 13.11.2013 Kuntasektorin KA-työn tavoitteet KA-osaamisen kehittäminen kuntasektorilla Kuntasektorin yhteisien linjauksien tuottaminen Kuntasektorin
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuurin välineet 0.9 Päiväys 15.3.2016 15.3.2016 2 (6) Tiivistelmä Dokumenttiin on listattu keskitetysti hankitut ja koko julkisen hallinnon käyttöön tarkoitetut kokonaisarkkitehtuurin kuvausvälineet.
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Rajaukset ja tarkoitus Määrittely 0.91 Päiväys 7.5.2017 7.5.2017 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 JHKA:n tarkoitus... 3 3 JHKA:n rajaukset... 4 4 Miten
LisätiedotJHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto
JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu
Lisätiedot<Viitearkkitehtuurin nimi> toimeenpanosuunnitelma
toimeenpanosuunnitelma XX.X.201X Versio: 0.X toimeenpanosuunnitelma XX.XX.201X 2 (7) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin vaikutukset... 3 2.1. Viitearkkitehtuurin vaikutukset toimintaympäristöön...
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 2 Arkkitehtuuriperiaatteet Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet... 2 1.1 Sidosarkkitehtuurit,
LisätiedotYhteentoimivuus.fi ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Valtio Expo Baltica, 12:00 12:30 neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Yhteentoimivuus.fi ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtio Expo 20.5.2014 Baltica, 12:00 12:30 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö kokonaisarkkitehtuuri Yhteentoimivuus-palvelut Mitä
LisätiedotValtionhallinnon arkkitehtuurin kehittäminen
arkkitehtuurin kehittäminen Kehittämisohjelman esittely RASKE2-seminaari 16.5.2006 neuvotteleva virkamies Aki Siponen Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö arkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuurista ja
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja
LisätiedotKorkeakoulujen IT-päivät 2010, , Joensuu
Korkeakoulujen IT-päivät 2010, 12.10.2010, Joensuu Mika Karjalainen, Silver Planet Oy 2010 Silver Planet Oy 1 Sisältö Kokonaisarkkitehtuuri lyhyesti 2010 Silver Planet Oy 2 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri VITKO 11.2.2011 neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen / KuntaIT neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture
LisätiedotATT-viitearkkitehtuuri
ATT-viitearkkitehtuuri Ville Tenhunen, 17.3.2016 2015 OKM ATT 2014 2017 -hanke www.avointiede.f Lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla Kokonaiskuva muodostuu osakuvauksista
LisätiedotJUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM
JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM 27.01.2017 Hannu Ojala Kokonaisarkkitehtuuri JHS 179 uudistuu JHS 179 v2.0 on huomattavasti kattavampi kokonaisuus kuin edeltävä JHS 179 v1.0. Se tarjoaa päästä-päähän
LisätiedotKANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä
KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI V3.0 Tiivistelmä Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimialatasoinen sisältö- ja palvelukokonaisuus.
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotKÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI
KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotVastaajan taustatiedot
Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen
LisätiedotIntegrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola
Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden
LisätiedotJohtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako?
Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako? JÄRJESTÄJÄ SAVO Q AIKA 14.11.2018 Kokonaisarkkitehtuurin määrittelyä Tekijä(t) Armour, F. & Kaisler, S. 2017. Introduction to Enterprise
LisätiedotTIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella
LisätiedotValtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus
Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus ValtioExpo 19.05.2015 Kimmo Järvinen Valtiokonttori Tilaisuus, Esittäjä Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri - Suuntaviivat
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotJUHTA asiantuntijajaoston kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM
JUHTA asiantuntijajaoston kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM 20.12.2016 Hannu Ojala Kokonaisarkkitehtuuri JHS 179 uudistuu JHS 179 2.0 on huomattavasti kattavampi kokonaisuus kuin edeltävä JHS 179 1.0. Se
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
LisätiedotYhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne. KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on tehty kokonaisarkkitehtuurissa? Mikä on arvio nykytilasta? Mihin mennään seuraavaksi?
LisätiedotArkkitehtuuri muutosagenttina
Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan
LisätiedotArkistosektorin aineistohallinnan viitearkkitehtuuri
Arkistosektorin aineistohallinnan viitearkkitehtuuri Arkistosektorin KDK-yhteistyöverkoston arkkitehtuuriseminaari 10.11.2014 Markus Merenmies Kansallisarkisto Seminaarin lupaus Seminaari on kohdennettu
LisätiedotJyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma
7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 6. KA-kuvausten visualisointi. Palautekierrosversio, 2.
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 6. KA-kuvausten visualisointi Palautekierrosversio, 2. palautekierros Johdanto Tämän dokumentin tarkoituksena on antaa konkreettisia esimerkkejä
LisätiedotTIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO
TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla
LisätiedotLuvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 1.0 HYVÄKSYTTY Jari Kokko & Vesa Mettovaara LUVAT JA VALVONTA -KÄRKIHANKE
Luvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 1.0 HYVÄKSYTTY 12.10.2018 Jari Kokko & Vesa Mettovaara Taustaa Nyt katselmoitiin ja hyväksyttiin KA-kuvaukset Ver. 1.0 Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0
Kansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0 KDK: Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteena on edistää digitaalisten kulttuuriperintö- ja
LisätiedotMiten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj
Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,
LisätiedotJUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen
JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan
Lisätiedot