JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen"

Transkriptio

1 JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja Organisaation kokonaisarkkitehtuurilähtöinen toiminnan kehittäminen Suosituksen sisältö ja rakenne Soveltamisala Termit ja määritelmät Arkkitehtuurikehys Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu Määritä ja rajaa kehittämistarpeen mukaiset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisalueet Tunnista ja kokoa ohjaava tieto Määritä ylätason toimintalähtöinen tavoitetila Organisoi arkkitehtuurin suunnitteleminen Lopputulokset Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi Analysoi nykytilan kuvaukset Kuvaa nykytilan arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu Kokoa kehittämisalueen kuvaustavat Analysoi arkkitehtuurin ja kuvausten kohderyhmät Analysoi ja huomioi arkkitehtuuriin vaikuttavat tekijät Kuvaa tavoitetilan arkkitehtuuri Tee puuteanalyysi Kehitä toiminnan tavoitetilaa tarvittaessa Lopputulokset Toimeenpanon suunnittelu Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen Arkkitehtuuriperiaatteet ja linjaukset Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Standardit Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelu Organisaation toiminnan tavoitteet /35

2 6.4.2 Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kuvaaminen Palveluiden kuvaus Prosessien kuvaaminen Organisaatiorakenteiden kuvaus Tietoarkkitehtuurin suunnittelu Käsitemalli Sanasto Päätietoryhmien määrittely Tietovirtojen kuvaaminen Tietovarantojen kuvaaminen Tietoarkkitehtuurin kuvausmatriisit Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu Looginen järjestelmäjäsennys Tietojärjestelmäpalvelut Tietojärjestelmäsalkku Tietojärjestelmäkartta Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kuvausmatriisit Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelu Teknologiapalvelut Teknologiakomponenttikuvaus Integraatioratkaisut Fyysiset tietovarannot Sijoituskaavio Verkkokaavio Teknologiasalkku Opastavat tiedot Liitteet /35

3 1 Johdanto Tässä suosituksessa määritellään menetelmä, jolla organisaation kokonaisarkkitehtuuri suunnitellaan sekä annetaan suositukset kokonaisarkkitehtuurin eri osa-alueiden kuvausten laatimisesta. Suosituksen tarkoituksena on antaa yhtenäinen suunnittelumenetelmä, suunnittelun viitekehys sekä yhtenäiset kuvaustavat ja -mallit julkisen hallinnon organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen sen eri vaiheissa. Suosituksen mukaan toimitaan sekä organisaation kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen ensimmäisellä kierroksella että kehittämisen seuraavilla iteraatiokierroksilla. Tässä suosituksessa annettavina kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ydinkohtina voidaan pitää seuraavia suosituksia: organisaation nykytilan arkkitehtuuri tulee kuvata tämän suosituksen mukaisesti. organisaation tavoitetilan arkkitehtuuri tulee kuvata tämän suosituksen mukaisesti. kokonaisarkkitehtuurin kaikkien osa-alueiden kehittämisestä tulee laatia ylätason toimeenpanosuunnitelma tämän suosituksen mukaisesti. Yksittäiset, tarkemmat hanke- ja kehittämissuunnitelmat laaditaan JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suosituksen mukaisesti. kaikissa kehittämisprojekteissa tulee noudattaa tämän suosituksen perusteella tehtyjä tavoitetilan arkkitehtuurikuvauksia. organisaation nykytilan arkkitehtuurikuvaukset tulee päivittää kehittämisprojektien tuotoksien perusteella. Arkkitehtuurimenetelmällä luotujen linjausten ja kuvausten käyttö ja varsinkin niiden ylläpito vaativat, että organisaatio toimii kehitystyössä järjestelmällisesti noudattaen organisaatiossa sovittua arkkitehtuurin hallintamallia. Arkkitehtuurin hallintamalli koostuu organisaation yhteisesti sopimista periaatteista liittyen arkkitehtuurilähtöisen kehittämisen organisointiin (kokonaisarkkitehtuurista ja arkkitehtuurinäkökulmista vastaavien tahojen määrittely). kokonaisarkkitehtuurin johtamiseen (arkkitehtuurin kehittäminen ja käyttöönoton ohjaus). arkkitehtuurin hyödyntämiseen ja noudattamiseen (ratkaisujen elinkaaren hallinta). Tässä suosituksessa ei erikseen anneta suosituksia arkkitehtuurin hallintamallin toteuttamisesta, vaan organisaation on luotava sellainen itse. Esimerkkinä voi käyttää ValtIT:n luomaa arkkitehtuurin hallintamallia (http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/ kokona/03_liite_01_arkki tehtuurin_hallintamalli.pdf) tai TOGAF 9:n arkkitehtuurin hallintaan (Architecture Governance) liittyviä osioita F-H (http://www.opengroup.org/architecture/togaf9-doc/arch/index.html). 3/35

4 Kuva 1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu, hallinta ja toteutus 1.1 ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja Tämä suositus on osa ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjaa (kts. kuva 2) ja se täydentää muita sarjan suosituksia antamalla pohjan suosituksissa kuvatulle arkkitehtuuriohjatulle organisaation toiminnan kehittämiselle. Muita ICT-palvelujen kehittäminen sarjan suosituksia ovat: JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen. JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys. JHS 173 ICT-palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely. Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suositus opastaa kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun yhteydessä havaittujen kehittämiskokonaisuuksien yksityiskohtaisempien kehittämiskohteiden tunnistamisessa ja kuvaamisessa, kun taas esiselvitys-suositus antaa suositukset tietoteknisen ratkaisun esiselvitysvaiheen suorittamiseen. Vaatimusmäärittely-suositus jatkaa arkkitehtuuriohjattua toiminnan kehittämistä antamalla suositukset kehitettävän ratkaisun vaatimusten määrittelystä ja niiden priorisoinnista ennen mahdollista järjestelmähankintaa. 4/35

5 Kuva 2 ICT-palvelujen kehittäminen suositukset Kokonaisarkkitehtuurin kuvausvaiheessa tehdyt nyky- ja tavoitetilan kuvaukset auttavat hahmottamaan organisaation arkkitehtuurin eri osa-alueita kehittämisen eri vaiheissa ja ne antavat pohjan tarkempia kehittämisalueita ja -ratkaisuja kuvattaessa ja suunniteltaessa. Nyky- ja tavoitetilan kuvausten pohjalta tehty toimenpidesuunnitelma kehittämisen osa-alueista antaa pohjan organisaation TTS-suunnittelulle (toiminta- ja taloussuunnittelu), jonka perusteella kehittämishankkeet ja -projektit käynnistetään. Vastaavasti esimerkiksi vaatimusmäärittelyvaiheessa koostetut tarkennetut kehittämisvaatimukset sekä hankinnan jälkeen tehdyt toteutus- ja käyttöönottovaiheet tuottavat syötteen kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvausten päivittämiselle ja mahdollisten uusien tavoitetilan vaatimusten syntymiselle. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen osana ICT-palvelujen kehittämisprosessia rakentuu siis iteratiivisesta prosessista, joka alkaa kehitettävän kohteen tai toiminnan tavoitetilan määrityksestä, jatkuu kohteen tarkemmilla kuvauksilla ja etenee aina muutosten toteuttamiseen ja tehtyjen muutosten hallintaan, kuten kokonaisarkkitehtuurin nykytilan päivitykseen. 1.2 Organisaation kokonaisarkkitehtuurilähtöinen toiminnan kehittäminen Kokonaisarkkitehtuurilähtöinen organisaation toiminnan kehittäminen lähtee johtamisprosessista, jonka osana tätäkin suositusta tulee hyödyntää. Organisaation johto asettaa kehittämisen vaatimukset strategiaprosessin mukaisesti ja se vastaa kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen johtamisesta ja hallinnoinnista. Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi saa syötteen strategiaprosessista ja vastaavasti suunnittelun tulokset toteutetaan TTS-suunnittelun kautta käynnistettävänä kehittämiskohteiden tunnistamistyönä tai kehittämishankkeina (kts. kuva 3). 5/35

6 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ei ole kertaluontoinen projekti, vaan se on jatkuva prosessi, jonka aikana arkkitehtuuria ylläpidetään ja muokataan muuttuvien tavoitteiden, yhteentoimivuudelle asetettujen vaatimusten sekä uusien palveluiden perusteella. Organisaation kehittämishankkeiden ja arkkitehtuurin kehittämisen aikana saadut kokemukset muodostavat kokoelman parhaita käytäntöjä. Tieto parhaista käytännöistä välittyy eri tahoille käytännön projektien ja arkkitehtuurin kehittämistahojen välisen vuorovaikutteisen yhteistyön kautta. Kuva 3 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu osana strategiaprosessia ja TTS-suunnittelua Tässä suosituksessa kuvattu kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi (kts. kuva 3) koostuu seuraavista vaiheista: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu (mihin tähdätään?) - Valmistele ja organisoi organisaation johdolta saatujen strategisten toiminnan kehittämisen vaatimusten ja muiden kehittämisvaatimusten pohjalta kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen ja suunnittelun eteneminen (kts. luku 5.1). - Määrittele ja tarkenna myös suunnittelussa käytettävät arkkitehtuuriperiaatteet. Tarkenna myös arkkitehtuurin hallintamalli tai mikäli sitä ei ole vielä olemassa, määrittele ja hanki organisaation tarvittavilta tahoilta sille vahvistus. Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi (missä nyt mennään?) - Tarkista ja analysoi organisaation nykytilan arkkitehtuurikuvaukset. Mikäli kuvauksia ei ole olemassa, tee kuvaukset tämän suosituksen mukaisesti. (kts. luku 5.2). Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu (millaisilla ratkaisulla tavoite saavutetaan?) 6/35

7 - Suunnittele ja kuvaa organisaation toiminnan tavoitetila huomioiden mm. arkkitehtuurille asetetut periaatteet, strategiset vaatimukset, lainsäädäntö sekä sidosryhmät (kts. luku 5.3). - Tee tavoitetilan kuvaukset tämän suosituksen mukaisesti. - Täsmennä kuvaukset toteutuksen ja käyttöön oton jälkeen toteutuneen ratkaisun kuvauksella. Ne muodostavat pohjan seuraavien suunnittelukierrosten nykytilan kuvauksille. Toimeenpanon suunnittelu (miten ratkaisuun päästään?) - Kokoa ylätason toimeenpanosuunnitelmaksi nykytilan ja tavoitetilan kuvauksien yhteydessä tarkentuneet, strategiaan ja periaatteisiin perustuvat kehittämisen osa-alueet (kts. luku 5.4). - Toteuta toimeenpanosuunnitelmaan kootut kehittämiskohteet TTS-suunnittelun kautta perustettavina kehittämishankkeina ja -projekteina. - Tarkenna yksittäiset kehittämiskohteet JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suosituksen kuvaamalla tavalla. Tässä suosituksessa kuvattu lähestymistapa tehostaa organisaation toiminnan kehittämistä tarjoamalla työkaluja organisaation nykytilan ymmärtämiseen ja toimintaympäristön hallinnan parantamiseen. Lähestymistapa mahdollistaa myös, että kehittämisen suunnittelusta tulee järjestelmällisempää ja että organisaation eri tasoilla tapahtuva kehittämistyö pysyy linjassa kokonaisuuden kehittämisen kanssa. Erityisasemassa tässä lähestymistavassa on tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen sekä niiden tehokas integroituminen toiminnan prosesseihin ja organisaation tavoitteisiin. Lähtökohtana arkkitehtuurilähtöiselle organisaation toiminnan kehittämiselle on, että organisaation rakenteet, kuten prosessit, tiedot ja järjestelmät on kartoitettava ja niiden vuorovaikutussuhteet ymmärrettävä, ennen kuin niitä voidaan käsitellä kokonaisuutena. Tämä on myös vaatimuksena toiminnan optimoinnille. Tässä suosituksessa organisaation rakenteiden tarkastelu ja niiden suunnittelu tapahtuu eri arkkitehtuurinäkökulmien kautta (kts. luku 4 Arkkitehtuurikehys). Arkkitehtuurin johtamisesta lähtevillä periaatteilla ja linjauksilla taas ohjataan arkkitehtuurin kehittämistä tavoitteiden mukaisiin ratkaisuihin. Tarve kokonaisarkkitehtuurilähtöiseen organisaation toiminnan kehittämiseen kasvaa yleensä organisaation koon ja iän kasvaessa. Organisaation pitkän kehittymisen tuloksena muodostuu laajoja ja monimutkaisia organisointimalleja sekä järjestelmäratkaisuja, joiden yhteys- ja vaikutussuhteita on vaikea ymmärtää ja hallita ilman kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen mukanaan tuomia konkretisoivia välineitä (mm. yhtenäinen kuvausprosessi ja kuvaustavat). Arkkitehtuurilähtöisen organisaation toiminnan kehittämisen suunnittelu ja yhtenäinen mallintaminen ja kuvaus tekevät organisaation toiminnan eri osa-alueista näkyviä. Näkyvyyden myötä kehittämisasioista voidaan keskustella ja sopia tarvittavien sidosryhmien kesken tehokkaasti ja ymmärrettävästi. Arkkitehtuurilähtöinen toiminnan kehittäminen edistää siis osaltaan organisaatioiden välistä yhteistyötä sekä yhteentoimivuutta. Arkkitehtuurilähtöisen toiminnan kehittämisen hyödyistä ja kehittämissyklistä lisää liitteissä 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli sekä 3 Arkkitehtuurisuunnittelun hyödyt. 1.3 Suosituksen sisältö ja rakenne Tämä suositus koostuu suositusosasta sekä yhdeksästä liitteestä: Suositusosa: Johdanto-luvussa kuvataan suosituksen suhde muihin kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen JHSsuosituksiin (ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja) sekä kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen perusteet. Arkkitehtuurikehys-luvussa esitellään suositeltu arkkitehtuurikehys. Arkkitehtuurikehys toimii nimensä mukaisesti organisaation kehittämistoiminnan kehyksenä antaen puitteet tehtäville kuvauksille ja kuvausten tasoille. 7/35

8 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi -luvussa kuvataan kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin eri vaiheet sekä vaiheissa suoritettavat toimenpiteet. Suosituksessa kuvatun prosessin mukaisesti voidaan toimia niin ensimmäisellä arkkitehtuurin suunnittelukierroksella, kuin myös sitä seuraavilla iteraatiokierroksilla. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa tunnistettujen kehittämisalueiden tarkentamisessa ennen kehittämisen hankkeistamista hyödynnetään JHS 171 -suosituksessa kuvattua prosessia. Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen -luvussa annetaan suositukset eri arkkitehtuurinäkökulmien kuvaukseen ja kuvauksessa käytettävien kuvien, mallien tai matriisien toteuttamiseen. Liitteet : Liitteen 1 tarkoituksena on syventää suosituksen lukijan tietämystä arkkitehtuuriohjatusta organisaation kehittämisestä ja kehittämisen syklistä sekä sen käytöstä johtamisprosessissa. Liitteessä 2 kuvataan tarkemmin suosituksessa käytetty arkkitehtuurikehys sekä sen eri ulottuvuudet. Liitteessä 3 kuvataan arkkitehtuuriohjatun kehittämisen yleisiä hyötyjä sekä eri arkkitehtuurinäkökulmista tehtyjen kuvausten ja -mallien tuomia hyötyjä. Liitteessä 4 annetaan suosituksia nykytilan ja tavoitetilan kuvauksien tekemiseksi. Nykytilan ja tavoitetilan kuvauksissa suositellaan myös hyödynnettäväksi JHS 171 -suositusta, kun on kyse kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa havaittujen kehittämisalueiden ja -kohteiden jatkoselvityksistä ja kuvauksista. Liitteessä 5 annetaan suosituksia arkkitehtuuriperiaatteiden kuvauksessa. Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus on olennainen osa kokonaisarkkitehtuurin kuvausta ja arkkitehtuurin hallintaa. Liitteessä 6 esitellyn Puuteanalyysi-matriisin avulla nykytilan ja tavoitetilan kuvausten väliset erot kuvataan selkeästi ja systemaattisesti taulukkomuodossa. Liitteessä 7 on kuvattu ydintiedonhallinnan (Master Data Management) periaatteet ja hyödyt. Ydintiedonhallinnan kuvaaminen on osa tietoarkkitehtuurin kuvauksia. Liitteestä 8 löytyy tässä suosituksessa esiteltyihin arkkitehtuurien kuvaustapoihin liittyvät kuvauspohjat ja -taulukot. Niitä käytetään kokonaisarkkitehtuurin periaatteiden ja eri arkkitehtuurinäkökulmien kuvaamisessa. Liitteestä 9 löytyy suosituksessa esiteltyihin arkkitehtuurien kuvaustapoihin liittyvät matriisit eli eri näkökulmien välisten osa-alueiden suhteiden kuvaamiseen liittyvät taulukot. 2 Soveltamisala Tämä suositus ohjaa organisaatioita kokonaisarkkitehtuurilähtöiseen kehittämiseen ja arkkitehtuurisuunnitteluun sekä arkkitehtuurin ylläpitoon liittyvässä prosessissa. Tässä suosituksessa kuvattua arkkitehtuurin suunnitteluprosessia ja kuvausmalleja tulee hyödyntää organisaation kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa ja arkkitehtuurikuvausten tuottamisessa. Suosituksessa kuvattu kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi toimii sekä ensimmäisellä suunnittelukerralla että sitä seuraavilla iteraatiokierroksilla. Suosituksen kohderyhmiä ovat organisaation strategiasta vastaava taho (ts. toimiva johto). organisaation arkkitehtuurista vastaavat henkilöt (arkkitehdit). toiminnan kehittämisestä vastaavat henkilöt. tietojärjestelmien hankinnasta päättävät tai tietojärjestelmiä hankkivat henkilöt. 8/35

9 projektipäälliköt. tiedosta ja tiedonhallinnasta vastaavat henkilöt. toiminnasta ja toimintaprosesseista vastaavat henkilöt. 3 Termit ja määritelmät arkkitehtuurikehys Jäsennysmalli, jonka mukaan organisaation rakenteita jäsennetään, hallitaan ja kehitetään. Se kuvaa käytettävät arkkitehtuurin näkökulmat ja tasot. Arkkitehtuurikehys voi olla valmis jäsennysmalli (esim. Zachman Framework, TOGAF) tai organisaation omaan käyttöön räätälöity arkkitehtuurirakenteiden jäsennys. arkkitehtuurimenetelmä Toimintamalli, jonka avulla kehitetään suunnitelmallisesti ja systemaattisesti arkkitehtuurikokonaisuutta tai sen rajattua osaa. Tässä suosituksessa kuvatun arkkitehtuurimenetelmän avulla suunnitellaan ja kuvataan organisaation kokonaisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun yhteydessä havaittujen kehittämisalueiden ja kohteiden tarkempi suunnittelu toteutetaan JHS 171 -suosituksen mukaisesti edeten. arkkitehtuurinäkökulma Arkkitehtuuria suunnitellaan eri näkökulmista niitä tilanteen ja suunniteltavan kohteen mukaisesti painottaen. Suunnittelu voi keskittyä vain yhteen näkökulmaan tai yhdistää useamman näkökulman. Arkkitehtuurinäkökulmat ovat toiminta-arkkitehtuurin näkökulma, tietoarkkitehtuurin näkökulma, tietojärjestelmäarkkitehtuurin näkökulma ja teknologia-arkkitehtuurin näkökulma. arkkitehtuuriperiaate Periaate tai linjaus, jolla ohjataan kehittämistä ja toteutusta tavoitteellisesti linjausten mukaisiin arkkitehtuuriratkaisuihin. arkkitehtuuriviitekehys Kts. arkkitehtuurikehys. hallintamalli Arkkitehtuurin hallintamalli käsittää roolien ja vastuiden määrittelyn, organisoinnin sekä johtamisen ja hyödyntämisen prosessit (ohjausmalli) sekä toimintamallin (tässä suosituksessa kuvattu arkkitehtuurimenetelmä). Arkkitehtuurin hallintamallia noudattaen hallinnon toimijat kehittävät, hyödyntävät ja ylläpitävät arkkitehtuuria sekä virasto- ja hallinnonalatasolla että koko hallinnon organisaation tasolla. kohdearkkitehtuuri Organisaation rajatun toiminnallisen osa-alueen (esim. prosessin tai toiminnon) arkkitehtuurikokonaisuus. Kohdearkkitehtuuri sisältää kaikki arkkitehtuurikehyksen näkökulmat (toiminta, tieto, tietojärjestelmät, teknologia) rajatun kohteen alueelta. kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. MD, Master Data Master Dataksi eli ydintiedoksi luokitellaan tieto, jota käytetään useassa käyttökohteessa samanlaisena tai jota useampi prosessi/toiminto tarvitsee tai hyödyntää. Ydintieto on pysyväisluonteista tietoa, joka kuvaa tietokokonaisuuksia, joista on tai josta tulisi olla yhtenäinen käsitys koko organisaatiossa ja joka on samalla avaintietoa organisaation toiminnalle. Ydintietoa on yleisesti asiakas-, tuote-, henkilöstö-, materiaali- ja toimittajatieto jne. 9/35

10 MDM, Master Data Management MDM on toiminto ja prosessi joka hallinnoi, korjaa ja ylläpitää toiminnan edellyttämän Master Datan eli ydintiedon. Sen tehtävänä on huolehtia riittävästä ydintiedon laadusta, jotta raportointi ja seuranta voidaan pitää luotettavana ja yksikäsitteisenä. referenssiarkkitehtuuri Kts. viitearkkitehtuuri. sanasto Sanastolla tarkoitetaan yleensä luetteloa jossain kielessä tai ympäristössä sallituista sanoista (termeistä) luokitteluineen, määritelmineen, kuvauksineen ja esimerkkeineen. Sanastotyyppejä ovat muun muassa terminologiset sanastot, asiasanastot, ontologiat sekä tietojärjestelmien ja sovellusten integrointia tukevat sanastot. sidosarkkitehtuuri Sidosarkkitehtuurit ovat muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi olla vaikutusta kyseisen organisaation tai toimialueen arkkitehtuurityöhön ja -linjauksiin ontologia Ontologioilla määritellään tietyn aihealueen käsitteistöjä. Usein ne muodostetaan olemassa olevien sanastojen avulla. Ontologioilla määritellään käsitteet ja niiden suhteet. teknologia-arkkitehtuuri (technology architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation teknologista infrastruktuuria ja järjestelmäarkkitehtuurin teknologiavalintoja. Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelussa linjataan käytettävät tekniset järjestelmien ja ICT-infrastruktuurin ratkaisuvaihtoehdot, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. tietoarkkitehtuuri (data architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation käyttämät tiedot, niiden rakenteet sekä suhteet. Tietoarkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on luoda organisaatiotasoinen yhteinen näkemys keskeisestä tietopääomasta sekä helpottaa tiedon löytämistä, välittämistä ja hallintaa. Suunnittelulla tähdätään tietorakenteiden vakiointiin ja sen mahdollistamaan tietojen uudelleenhyödynnettävyyteen. tietojärjestelmäarkkitehtuuri (application architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation keskeiset tietojärjestelmät, niiden suhteet sekä ominaisuustiedot. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu on ko. arkkitehtuurin rakenteellista suunnittelua, elinkaarisuunnittelua sekä kustannus- ja käyttöoptimointia. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelussa tavoitteena on suunnitella tietojärjestelmäkokonaisuutta siten, että muodostuva tietojärjestelmäkokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. toiminta-arkkitehtuuri (business architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation toiminnalliset rakenteet. Näitä ovat mm. sidosryhmät, palvelut ja tuotteet sekä prosessit ja organisaatiot. Myös toiminnan kehittämisen perusrakenteet, kuten visiot ja strategiat, ovat osa toiminta-arkkitehtuuria. Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on optimoida ja suunnitella asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin liittyvää palvelutarjontaa sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavia toiminnan rakenteita. Tunnetaan myös termillä liiketoiminta-arkkitehtuuri. viitearkkitehtuuri Viitearkkitehtuuri on rajatun arkkitehtuurikokonaisuuden abstrakti toimittaja- ja toteutusneutraali rakenne. Se on esitys arkkitehtuurikokonaisuuden loogisista osista ja niiden välisistä suhteista. Viitearkkitehtuurilla ohjataan arkkitehtuurisuunnittelua halutunlaiseen toteutusrakenteeseen. Viitearkkitehtuuri voi olla organisaation sisäinen, toimialaan liittyvä tai yleinen looginen rakennemalli. 10/35

11 4 Arkkitehtuurikehys Arkkitehtuurikehyksellä tarkoitetaan kokonaisarkkitehtuurin jäsennysmallia, joka tarjoaa näkökulmia ja lähestymistapoja kokonaisuuden hahmottamiseksi ja jäsentämiseksi paremmin käsiteltävään ja ymmärrettävään muotoon. Kehyksen avulla tunnistetaan kehittämisessä huomioonotettavia näkökulmia ja asioita riittävän kokonaiskuvan saamiseksi sekä tietojen ja kokonaisuuteen vaikuttavien rakenteiden välisten suhteiden selvittämiseksi. Kehyksen tehtävä on nostaa esiin niitä kysymyksiä, joita kokonaisarkkitehtuurin tai valitun ja rajatun kokonaisarkkitehtuurin osa-alueen kehittämisessä on huomioitava ja tarkasteltava. Se rajaa mm. tarkasteltavia arkkitehtuurinäkökulmia, organisatorista kattavuutta ja tarkkuustasoa (hierarkiatasot) sekä suunnittelun abstraktio- eli käsitetasoja. Tässä suosituksessa suositeltu arkkitehtuurikehys on kuvattu kuvassa 4. Se sisältää neljä eri arkkitehtuurinäkökulmaa: toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurinäkökulman. Tämän suosituksen arkkitehtuurikehys pohjautuu TOGAF-mallin arkkitehtuurikehykseen. Kehyksessä on kolme käsitetasoa: käsitteellinen, looginen ja fyysinen taso. Lisäksi kehyksessä kuvattu on periaatteiden taso, jolla määritetyt periaatteet ja tehdyt linjaukset ohjaavat kaikkien käsitetasojen kuvauksia. Kuva 4 Arkkitehtuurikehys: arkkitehtuurinäkökulmat ja käsitetasot Suosituksen arkkitehtuurikehys sekä hierarkiatasot on kuvattu tarkemmin liitteessä 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus. 5 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi (kuva 5) mahdollistaa järjestelmällisen organisaation toiminnan kehittämisen. Menetelmän avulla voidaan suunnitella yhden tai useamman kokonaisarkkitehtuurinäkökulman sisältöä ja erisuuruisia kokonaisuuksia. Menetelmä on iteratiivinen. Suunnitteluprosessi on jaettu neljään päävaiheeseen: 1. kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu. 2. kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi. 11/35

12 3. kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu. 4. toimeenpanon suunnittelu. Yllämainitut vaiheet ovat kuvattu tarkemmin seuraavissa luvuissa (luvut ). Kuva 5 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessissa tärkeimpänä syötteenä toimii organisaation johdon asettama strategia (strategiaprosessi). Suunnitteluprosessin tuotokset, erityisesti toimeenpanosuunnitelma, toimivat vastaavasti pohjana organisaation TTS-suunnittelulle (kts. kuva 5). Ensimmäisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelukierroksen jälkeen suoritettavilla iteraatiokierroksilla huomioidaan edellisten suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset sekä toimeenpanon suunnittelun ja toteutuksen ja käyttöönoton aikana tehdyt tarkemman tason kuvaukset ja määritykset (vrt. JHS 171- ja JHS 172 -suositukset). 5.1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmisteluvaiheen (kts. kuva 6) voi käynnistää arkkitehtuurin johtamisprosessista tuleva pyyntö, heräte tai muulta taholta noussut tarve kehittää nykytilaa. 12/35

13 Kuva 6 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmisteluvaihe Vaiheen tarkoituksena on tunnistaa ja hahmottaa organisaation toiminnan tulevaisuuden tavoitetila ja sen rajaukset. varmistaa toiminnan ja ICT-johdon tuki. rajata ja suunnitella arkkitehtuurin suunnitteluprojekti rinnakkaiset kehitysprojektit huomioiden. tunnistaa kehittämiseen vaikuttava olemassa oleva kokonaisarkkitehtuurin sisältö. tunnistaa kehittämisen sidosryhmät ja niiden tavoitteet. analysoida toiminnan kehittämistarpeet ja vaikutukset eri osapuolten näkökulmasta sekä analysoida kehittämisen perustelut toiminnan näkökulmasta. tunnistaa ja määritellä kehittämisen tavoitteet. perustella suunnittelun tavoitetila. Syötteet työn käynnistyessä ovat tarve kehittämiseen. toiminnan kehittämisen tavoitteet ja strategiat. organisaation ja organisaatiota ylemmän tason kokonaisarkkitehtuurin nykytila ja tavoitetilakuvaukset. edellisten arkkitehtuurin suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset. toteutettujen kehittämiskohteiden tarkemmat kuvaukset. kehittämisen yhteydessä havaitut uudet kehittämistarpeet. Määritä ja rajaa kehittämistarpeen mukaiset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisalueet Määritä ja rajaa kehittämistarpeen mukaiset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisalueet. Arvioi lisäksi aiheuttaako pyydetty kehityskohde muutoksia tehtyjen rajausten ulkopuolella olevissa kohteissa, jotka ovat 13/35

14 riippuvaisia tai liittyvät ko. kehittämiskohteeseen. Rajausvaihtoehtoja ovat mm. tarkkuustaso. organisaatiolaajuus. tietty/tietyt näkökulmat. kehittämisen aikaikkuna. Rajausten ja reunaehtojen kuvaaminen on opastettu tarkemmin liitteessä 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus, kappaleessa 1.1 Sidosarkkitehtuurit, rajaukset, reunaehdot. Ensimmäisellä kokonaisarkkitehtuurin suunnittelukierroksella arkkitehtuurin laajuus on loogisesti koko arkkitehtuurin laajuus, mutta suunnittelu voidaan vaiheistaa ja jakaa eri kokonaisuuksiin, jolloin rajaukset tehdään kunkin kokonaisuuden kohdalla myös erikseen Tunnista ja kokoa ohjaava tieto Tunnista, mitä kokonaisarkkitehtuuriin vaikuttavaa sisältöä (esim. strategia, arkkitehtuuriperiaatteet, tehdyt toimeenpanosuunnitelmat) on huomioitava ohjaavana tietona ja vaatimuksina arkkitehtuurin ylemmiltä tasoilta sekä saman tason toisista näkökulmista. Huomioi olemassa olevat nykytilan ja tavoitetilan kuvaukset. Varmista, että ko. dokumentaatio on käytettävissä suunnitteluvaiheessa. Arvioi, ovatko nykytilan tiedot riittäviä ja ajantasaisia. Mikäli tiedot ovat puutteellisia, varaa suunnitteluvaiheeseen aikaa niiden täsmentämiseen. Arvioi riskit, mikäli nykytilan tietojen täsmentäminen ei ole ajallisesti tai käytössä olevien resurssien näkökulmasta mahdollista. Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvausten laatiminen on kuvattu tarkemmin liitteessä 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus. Nykytilan ja tavoitetilan kuvauksien tekemiseen liittyvät suositukset löytyvät tarkemmin liitteestä 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen sekä JHS 171 -suosituksesta Määritä ylätason toimintalähtöinen tavoitetila Kuvaa tarvittaessa ylätason toimintalähtöinen tavoitetila (kts. luku Organisaation toiminnan tavoitteet). Tavoitetilan eli vision kuvaaminen on tarpeen, mikäli kehittämiskohde on iso ja kehittämisen seurauksena tehtävää muutosta ei ole kuvattu kokonaisuutena, tai jos kehittämisen perusteluja ei ole mietitty toiminnan näkökulmasta. Huomioi tässä vaiheessa myös organisaatiohierarkia, eli millä tasolla arkkitehtuurisuunnittelua ollaan tekemässä, sekä kuinka montaa osa-aluetta tai kohderyhmää suunnittelu koskee Organisoi arkkitehtuurin suunnitteleminen Valmistele ja organisoi arkkitehtuurin suunnittelu tässä suosituksessa annetun menetelmän mukaisesti ja tee projektisuunnitelma tai tarkenna olemassa olevaa projektisuunnitelmaa. Analysoi suunnitteluprojektin riskit ja ilmoita aikatauluun tai lopputulokseen liittyvistä riskeistä arkkitehtuurin johtamisprosessille. Tarvittaessa arkkitehtuurin suunnittelutyö voidaan tehdä linjaorganisaation työnä, mutta tällöin tulisi myös toimia projektinomaisesti ja määritellä suunnittelulle aikataulu, sekä selvät tavoitteet ja tarkistuspisteet. Tunnista kehittämiseen liittyvät sidosryhmät ja heidän tarpeensa. Varmista myös sidosryhmien hyväksyntä ja tuki. Hyödynnä sidosryhmien kuvaamisessa ja analysoimisessa tämän suosituksen liitteen 8 Kokonaisarkkitehtuurin kuvauspohjat Sidosryhmät -välilehden taulukkoa. 14/35

15 Arkkitehtuurin suunnittelutyön organisoinnissa hyödynnetään organisaation arkkitehtuurin hallintamallissa määriteltyjä vastuita, jotta suunnittelu- ja kehittämistyö pysyy hallittavana ja noudattaa kokonaisuudelle asetettuja vaatimuksia. Mikäli organisaatiolla ei ole vielä arkkitehtuurin hallintamallia käytössään, määrittele se viimeistään tässä vaiheessa tarvittavien sidosryhmien kanssa Lopputulokset Vaiheen lopputuloksia ovat 5.2 lista suunnittelussa tarvittavista olemassa olevista kokonaisarkkitehtuurikuvauksista. hyväksytty suunnitelma arkkitehtuurin suunnittelukierroksesta, sen osa-alueista ja mahdollisesta vaiheistuksesta. ylätason toimintalähtöinen tavoitetilan kuvaus (visio). suunnitelma arkkitehtuurisuunnittelun organisoinnista (pohjalla organisaation arkkitehtuurin hallintamalli). Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi Kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisessa lähdetään liikkeelle organisaation nykytilan toiminnan analysoinnista. Arkkitehtuurimenetelmän nykytilan analysointivaiheessa (kts. kuva 7) selvitetään organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. Nykytilan analysointi ja sen kuvaus toimivat pohjana tavoitetilan suunnittelulle auttaen ymmärtämään toiminnan rakenteita ja riippuvuuksia sekä hahmottamaan ratkaistavia haasteita. Kuva 7 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysoinnin vaiheet 15/35

16 5.2.1 Analysoi nykytilan kuvaukset Analysoi organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvaukset. Mikäli kuvauksia ei ole, kuvaa ne tämän suosituksen mukaisesti. Tässä suosituksessa annettuja minimivaatimuksia tulee noudattaa kuvauksien toteuttamisessa. Selvitä, onko tarpeen kuvata enemmän kuin minimivaatimukset edellyttävät. Kohteen tarpeet määrittelevät kuvausten tason ja niiden laajuuden yli minimivaatimusten. Ensimmäisellä suunnittelukierroksella nykytilan kuvaamiseen kannattaa usein käyttää enemmän aikaa ja tehdä kuvauksista perusteellisempia, kuin seuraavilla suunnittelukierroksilla Kuvaa nykytilan arkkitehtuuri Kuvaa nykytila valituilla kuvaustavoilla ja kuvaustasoilla huomioiden valitut arkkitehtuurinäkökulmat sekä kehittämisen tavoitteet ja rajaukset, kuten myös tässä suosituksessa annetut minimivaatimukset kuvauksille. Nykytilan kuvauksesta lisää liitteessä 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus. Käytä kuvauksessa luvussa 6 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen annettuja kuvaustapoja, malleja, matriiseja ja listauksia. Hyödynnä myös suosituksessa JHS 171 annettuja nykytilan kuvauksen suosituksia. 5.3 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnitteluvaiheessa (kts. kuva 8) vaiheessa voidaan menetelmän joustavuusperiaatteen mukaisesti suunnitella mitä tahansa toiminnallista kokonaisuutta tai arkkitehtuurin näkökulmaa. Kuva 8 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelun vaiheet 16/35

17 Jos kehittämiskohteen arkkitehtuurisuunnitteluun tarvitaan useampia näkökulmia, suositeltu suunnittelujärjestys on seuraava toiminnan vaatimusten huomioimiseksi: toiminta-arkkitehtuurinäkökulma. tietoarkkitehtuurinäkökulma. tietojärjestelmäarkkitehtuurinäkökulma. teknologia-arkkitehtuurinäkökulma. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu etenee seuraavien päätehtävien mukaisesti kaikissa näkökulmissa: kuvaustapojen kokoaminen tehtyjen rajausten perusteella. kohderyhmien analysointi. arkkitehtuuriin vaikuttavien tekijöiden analysointi. tavoitetilan arkkitehtuurin mallinnus. toiminnan tavoitetilan (visio) kehittäminen. puuteanalyysin tekeminen. Päätehtävät on kuvattu tarkemmin luvuissa Kunkin arkkitehtuurinäkökulman suunnittelun erityispiirteitä on käsitelty luvuissa Näissä luvuissa on myös kuvattu tarkemmin minkälaisia kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun tuloksia kustakin yllä mainitusta näkökulmasta tuotetaan. Kuvauksien tekemisessä käytetään tässä suosituksessa ja sen liitteissä annettuja kuvaustapoja Kokoa kehittämisalueen kuvaustavat Kokoa ongelmalähtöisesti tavoitetilan kuvauksessa käytettävät kuvaustavat. Käsittele tavoitetilan suunnitteluun osallistuvien tahojen kanssa suunnittelussa käytettävät kuvaustavat. Minimivaatimukset ovat samat kuin nykytilan kuvauksissa. Niitä voidaan laajentaa tarvittaessa ja valitun kehittämisen osa-alueen niin vaatiessa (esim. hyvin laaja kokonaisuus tai uusi toiminnallinen ratkaisu). Arkkitehtuurikehyksessä (kts. luku 4 on kuvattu suositukset eri käsitetasoilla ja -näkökulmissa tehtävistä kuvauksista. Suositellut kuvaustavat eri arkkitehtuurinäkökulmista löytyvät luvusta 6 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen. Hyödynnä olemassa olevia kuvauksia, mikäli se on mahdollista Analysoi arkkitehtuurin ja kuvausten kohderyhmät Analysoi, miten arkkitehtuurin suunnittelun eri sidosryhmät osallistuvat kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen tai hyödyntävät suunnittelun tuloksia. Tuotettavien kuvausten sisällön tulee olla sellainen, että tarpeelliset sidosryhmät tulevat huomioitua. Kunkin sidosryhmän tulee lisäksi ymmärtää niille tarkoitettujen kuvausten sisällöt (esim. ylimmälle johdolle kuvaukset tehdään toiminnan käsittein ja tekniselle asiantuntijalle teknisin käsittein). Huomioi analyysin tulokset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä ja tulosten dokumentoinnissa. Sidosryhmien kuvauksessa käytetään luvussa Asiakkaiden ja sidosryhmien kuvaaminen esitettyjä menetelmiä Analysoi ja huomioi arkkitehtuuriin vaikuttavat tekijät. Analysoi aiemmissa vaiheissa (kts. luvut 5.1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu ja 5.2 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaus) koottu materiaali ja kirjaa arkkitehtuurin kehittämisprojektin suunnitteluun ja rajaamiseen vaikuttavat asiat. Arkkitehtuurin kehittämisen rajaukseen vaikuttavia asioita ovat mm. 17/35

18 5.3.4 ylemmän tason arkkitehtuurivaatimukset ja periaatteet (kts. liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus, luku 1.3 Kokonaisarkkitehtuurin hierarkiatasot). kuvausten kohderyhmä. sidosryhmien tarpeet ja määrä. budjetti. käytettävissä oleva aika. henkilöresurssit. muut aiemmissa vaiheissa määritellyt rajaukset ja erityistapaukset. Kuvaa tavoitetilan arkkitehtuuri Käynnistä arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen suositeltuja ja valittuja kuvaustapoja käyttäen (kts. luku 5.3.1). Hyödynnä aikaisempien suunnitteluvaiheiden tuotoksia. Etene luvussa 6 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen kuvatun ohjeistuksen mukaisesti. Huomioi arkkitehtuurin suunnitteluun vaikuttavat tekijät (kts. luku 5.3.3). Mallinnus voi olla nykytilan kuvaamista ja sen kautta kehittämiskohteiden tunnistamista tai se voi olla kehitettävän kohteen tavoitetilan suunnittelua. Huomioi erot lähestymistavoissa näissä näkökulmissa. Käytä JHS-suositusten kuvauspohjia täydentämään tavoitetilan kuvausta Tee puuteanalyysi Arvioi, onko jotain asioita tai näkökulmia jäänyt huomioimatta suunnittelussa käyttäen hyödyksi puuteanalyysi-matriisia, jonka löydät tämän suosituksen liitteestä 4 Puuteanalyysi-matriisi Kehitä toiminnan tavoitetilaa tarvittaessa Arvioi, vaikuttaako kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen tulos toiminnan tavoitetilaan (olemassa oleva organisaation strategia) ja tee tarvittaessa muutosehdotus. Lähetä muutosehdotukset katselmoitavaksi tarvittaville tahoille (mm. johtamisprosessi). Päivitä tavoitetila katselmoinnin jälkeen Lopputulokset Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelun lopputulokset ovat 5.4 kokonaisarkkitehtuuriin vaikuttavien tekijöiden listaus ja analyysi. sidosryhmien kartoitus ja analyysi. puuteanalyysi. päivitetyt ja tarkennetut muutosehdotukset (= tarpeet). tavoitetilan arkkitehtuurin kuvaus, jossa on huomioitu eri näkökulmat ja tarkastelutasot. Tavoitetilan arkkitehtuuri sisältää ratkaisut lähtökohtina olleisiin kehittämistarpeisiin. Toimeenpanon suunnittelu Toimeenpanon suunnitteluvaiheessa (kts. kuva 9) määritellään kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilaan pääsemiseksi vaadittavat kehittämisalueet ja laaditaan ylätason toimeenpanosuunnitelma TTS-suunnittelua varten. Tässä vaiheessa määritellään toimeenpanosuunnitelma organisaation kokonaiskehittämistä ajatellen. 18/35

19 TTS-suunnittelun kautta sovitut kehittämisalueet tarkennetaan yksityiskohtaisemmiksi kehittämishankkeiksi ja -projekteiksi, sekä arvioidaan niiden hyödyt ja riskit. Kehittämiskohteiden tarkennus toteutetaan JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suosituksen (http://www.jhssuositukset.fi/suomi/jhs171) kuvaamalla tavalla. Yksittäisten kehittämisalueiden tai -kokonaisuuksien toimeenpanosuunnitelma laaditaan yllä mainitun suosituksen mukaisesti. Kuva 9 Toimeenpanon suunnittelun vaiheet Toimeenpanon suunnittelu koostuu seuraavista vaiheista: Kehittämistarpeiden tunnistaminen Määrittele kehittämisalueet esim. puuteanalyysin tulosten perusteella (kts Tee puuteanalyysi). Tunnista kehittämistyötä vaativat osa-alueet. Suunnittele alustavasti tarvittavien ylätason kehityshankkeiden tavoitteet ja sisältö. Kustannus- ja hyötyanalyysien tekeminen Tee alustava kustannus- ja hyötyanalyysit ylätason kehittämisalueista kokonaisuus huomioiden. Riskien analysointi Analysoi riskit ja laadi ylätason riskienhallintasuunnitelma. Kehitystarpeiden priorisointi Arvioi ylätason kehittämistarpeet mm. niiden merkittävyyden, vaikuttavuuden ja kustannussäästöjen kannalta sekä priorisoi kehitystarpeet ja niihin liittyvät kehittämishankkeet. 19/35

20 Kehittämispolun suunnittelu Suunnittele valittujen ylätason kehittämisalueiden pitkän tähtäimen aikataulutus huomioiden organisaation kehittämistoiminnan vuosikello. Toimeenpanosuunnitelman tekeminen Kokoa kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa tuotetut kuvaukset, analyysit ja laskelmat ja tee niiden perusteella alustava kokonaisuutta koskeva toimeenpanosuunnitelma. Katselmointi Katselmoi kuvaukset, analyysit ja muut arkkitehtuurikuvausten tuotokset tarpeeksi laajalti kehittämisessä mukana olleissa sidosryhmissä. Toimeenpanosuunnitelman esittely sidosryhmille Esittele katselmoinnin tulosten perusteella päivitetty toimeenpanosuunnitelma sidosryhmille. Toimeenpanosuunnitelman linkittäminen TTS-prosessiin Toimita toimeenpanosuunnitelma TTS-suunnitteluprosessin vastuutahoille. Noudata toimeenpanon suunnittelussa organisaation omia investoinneille, projektien- sekä hankkeiden hallinnalle asetettuja vaatimuksia ja menetelmiä, mikäli niitä on käytettävissä. Huomioi myös arkkitehtuurin johtamisprosessi. 6 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen Tässä luvussa annetaan suositukset arkkitehtuurikuvausten tuottamiseksi ja kuvaamiseksi eri näkökulmista sekä esitellään menetelmät ja mallit kuvauksien dokumentoimiseksi. Tuotettujen arkkitehtuurikuvausten tuottamat hyödyt on kuvattu kootusti liitteessä 3 Arkkitehtuurisuunnittelun hyödyt. 20/35

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Versio: luonnos 18.01.2011 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja...

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus 29.4.2015 Kansallismuseon auditorio Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Esityksen sisältö Suosituksen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Versio: v. 0.23 20.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 ICT-palvelujen kehittäminen

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta 25.2.2009 Agenda Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuuriajattelun soveltuvuus ICTpalvelujen kehittäminen -suositussarjaan

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

JHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset

JHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset JHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 1 4 Termit

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...

Lisätiedot

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Valikoima kalvoja RAKETTI-OPI:n Synergiaryhmälle Paula Merikko, CSC Lähdemateriaali yhteentoimivuus.fi https://www.yhteentoimivuus.fi/view/snav/koulutus_ja_ tuki/ka_oppimateriaalit.xhtml

Lisätiedot

KOKONAISARKKITEHTUURIMALLIEN VERTAILUA

KOKONAISARKKITEHTUURIMALLIEN VERTAILUA Kaisa Paavola KOKONAISARKKITEHTUURIMALLIEN VERTAILUA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2011 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1 KOKONAISARKKITEHTUURI MENETELMÄT... 3 1.1 JHS 179... 3 1.2 Kartturi-malli...

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen Versio: 2.0 Julkaistu: 7.2.2017 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1Johdanto...2

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin käsitteitä ja termejä Määrittely 1.0 Päiväys 4.4.2012 4.4.2012 2 (10) Tiivistelmä Tähän dokumenttiin on koottu julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurissa

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Termit ja määritelmät... 3 4 Arkkitehtuuriohjattu

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen Versio: Palautekierros, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Inspire verkoston Arkkitehtuuriryhmän kokous 12.10.2012 Tampereen kaupunki Marko Kauppi Taustaa 2011 tehty kaupunkiympäristön kehittämisen (KAKE) paikkatietoalueen

Lisätiedot

JHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset

JHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset JHS 198 Kokonaisarkkitehtuurin peruskuvaukset Versio: 12.1.2017 Julkaistu: Luonnos Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 1 4 Termit ja lyhenteet...

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hanke

Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hanke VALTIOVARAINMINISTERIÖ Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu Menetelmäprojekti Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmä versio 1.0 28.06.2007 1 TIIVISTELMÄ...1 2 JOHDANTO...2 2.1 YLEISTÄ...2

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

v. 1.0 13.2.2015 Tämä dokumentti esittää tavan, jolla puolustusministeriön kokonaisarkkitehtuuri kuvataan.

v. 1.0 13.2.2015 Tämä dokumentti esittää tavan, jolla puolustusministeriön kokonaisarkkitehtuuri kuvataan. Ohje 1 (21) v. 1. 13.2.215 Puolustusministeriön kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen Tiivistelmä Tämä dokumentti esittää tavan, jolla puolustusministeriön kokonaisarkkitehtuuri kuvataan. Kehittämishankkeissa

Lisätiedot

Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri

Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri Toivakan kunnan teknologiaarkkitehtuuri Iikka Virtanen, Teemu Uusitalo & Vesa Kakriainen Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri Johdanto Nykytilan kartoitus Tavoitetilan kuvaus 6.7.1 Teknologiapalvelut

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto JHS 179-SUOSITUS JA KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI

Jyväskylän yliopisto JHS 179-SUOSITUS JA KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI Jyväskylän yliopisto JHS 179-SUOSITUS JA KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI 19.6.2011 Elektroninen liiketoiminta TJTSE25 Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri Harjoitustehtävä Opettaja: Jukka Heikkilä Vesa

Lisätiedot

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet

Lisätiedot

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje Ohje 1 (11) 04.09.2012 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena Tämä ohje on yleisen tason kuvaus julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja sen tarkoituksesta. Aluksi myös kuvataan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. PATINE neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. PATINE neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT kokonaisarkkitehtuuri PATINE 18.8.2011 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture (EA) Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit,

Lisätiedot

<Viitearkkitehtuuri X> Viitearkkitehtuurikuvaus XX.X.201X Versio: 0.X XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 4 1.1. Dokumentin tarkoitus... 4 1.2. Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI. Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI. Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen osana 20.8.2015 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kohdealueiden määrittely ja tehtävät...

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2009 SESSIO 12 Antero Lehmuskoski Projektipäällikkö Sosiaalialan tietoteknologiahanke Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1 Sessio

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 1 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen... 2 1.1 Organisaation

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu Liite 3 Arkkitehtuurin suunnittelun hyödyt

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu Liite 3 Arkkitehtuurin suunnittelun hyödyt JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu Liite 3 Arkkitehtuurin suunnittelun hyödyt Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Kokonaisarkkitehtuurin

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa tulee olla Työstänyt Synergiaryhmä 4.12.2014 Toimittanut Pekka Linna, CSC Tuleva toteutus Tuotetaan sivusto,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 2 Arkkitehtuuriperiaatteet Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet... 2 1.1 Sidosarkkitehtuurit,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi:: Laatuvastaavien tapaaminen 10.2.2012 Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri KA tiimi: Tapani Kella Tuuli Karjalainen Ville Seppänen Kokonaisarkkitehtuurihanke Jyväskylän yliopisto KA hankkeen taustaa Tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus JHKA-jaosto 13.11.2013 Kuntasektorin KA-työn tavoitteet KA-osaamisen kehittäminen kuntasektorilla Kuntasektorin yhteisien linjauksien tuottaminen Kuntasektorin

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin välineet 0.9 Päiväys 15.3.2016 15.3.2016 2 (6) Tiivistelmä Dokumenttiin on listattu keskitetysti hankitut ja koko julkisen hallinnon käyttöön tarkoitetut kokonaisarkkitehtuurin kuvausvälineet.

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013 QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Rajaukset ja tarkoitus Määrittely 0.91 Päiväys 7.5.2017 7.5.2017 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 JHKA:n tarkoitus... 3 3 JHKA:n rajaukset... 4 4 Miten

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri VITKO 11.2.2011 neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen / KuntaIT neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

toimeenpanosuunnitelma

<Viitearkkitehtuurin nimi> toimeenpanosuunnitelma toimeenpanosuunnitelma XX.X.201X Versio: 0.X toimeenpanosuunnitelma XX.XX.201X 2 (7) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin vaikutukset... 3 2.1. Viitearkkitehtuurin vaikutukset toimintaympäristöön...

Lisätiedot

Yhteentoimivuus.fi ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Valtio Expo Baltica, 12:00 12:30 neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Yhteentoimivuus.fi ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Valtio Expo Baltica, 12:00 12:30 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Yhteentoimivuus.fi ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtio Expo 20.5.2014 Baltica, 12:00 12:30 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö kokonaisarkkitehtuuri Yhteentoimivuus-palvelut Mitä

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT-päivät 2010, , Joensuu

Korkeakoulujen IT-päivät 2010, , Joensuu Korkeakoulujen IT-päivät 2010, 12.10.2010, Joensuu Mika Karjalainen, Silver Planet Oy 2010 Silver Planet Oy 1 Sisältö Kokonaisarkkitehtuuri lyhyesti 2010 Silver Planet Oy 2 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

ATT-viitearkkitehtuuri

ATT-viitearkkitehtuuri ATT-viitearkkitehtuuri Ville Tenhunen, 17.3.2016 2015 OKM ATT 2014 2017 -hanke www.avointiede.f Lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla Kokonaiskuva muodostuu osakuvauksista

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM

JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM 27.01.2017 Hannu Ojala Kokonaisarkkitehtuuri JHS 179 uudistuu JHS 179 v2.0 on huomattavasti kattavampi kokonaisuus kuin edeltävä JHS 179 v1.0. Se tarjoaa päästä-päähän

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne. KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne. KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on tehty kokonaisarkkitehtuurissa? Mikä on arvio nykytilasta? Mihin mennään seuraavaksi?

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus ValtioExpo 19.05.2015 Kimmo Järvinen Valtiokonttori Tilaisuus, Esittäjä Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri - Suuntaviivat

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 6. KA-kuvausten visualisointi. Palautekierrosversio, 2.

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 6. KA-kuvausten visualisointi. Palautekierrosversio, 2. JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 6. KA-kuvausten visualisointi Palautekierrosversio, 2. palautekierros Johdanto Tämän dokumentin tarkoituksena on antaa konkreettisia esimerkkejä

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurikoulutukset

Kokonaisarkkitehtuurikoulutukset JulkICT-toiminto Kokonaisarkkitehtuurikoulutukset 2012 2014 www.yhteentoimivuus.fiwww.julkict.fi Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan kehittämismalli, joka varmistaa eri näkökulmien ja erityisesti toiminnan

Lisätiedot

Arkistosektorin aineistohallinnan viitearkkitehtuuri

Arkistosektorin aineistohallinnan viitearkkitehtuuri Arkistosektorin aineistohallinnan viitearkkitehtuuri Arkistosektorin KDK-yhteistyöverkoston arkkitehtuuriseminaari 10.11.2014 Markus Merenmies Kansallisarkisto Seminaarin lupaus Seminaari on kohdennettu

Lisätiedot

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj http://www.britannica.com/ blogs/2009/10/the-classictree-swing-example-ofproduction-and-customerservice-gone-awry/

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma 7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen suositussarja 25.2.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Katselmointi osana laadunvarmistusta... 2 2 Yleistä katselmoinneista...

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.05.2009 Mirja Pulkkinen Jyväskylän Yliopisto 1 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?

Lisätiedot

Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015

Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015 Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015 Valmennukset koostuvat aiheista, jotka yhdessä 1. Toiminnan johtaminen muodostavat valmennuspolun Osallistuja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot