JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen"

Transkriptio

1 JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja Organisaation kokonaisarkkitehtuurilähtöinen toiminnan kehittäminen Suosituksen sisältö ja rakenne Soveltamisala Termit ja määritelmät Arkkitehtuurikehys Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu Määritä ja rajaa kehittämistarpeen mukaiset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisalueet Tunnista ja kokoa ohjaava tieto Määritä ylätason toimintalähtöinen tavoitetila Organisoi arkkitehtuurin suunnitteleminen Lopputulokset Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi Analysoi nykytilan kuvaukset Kuvaa nykytilan arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu Kokoa kehittämisalueen kuvaustavat Analysoi arkkitehtuurin ja kuvausten kohderyhmät Analysoi ja huomioi arkkitehtuuriin vaikuttavat tekijät Kuvaa tavoitetilan arkkitehtuuri Tee puuteanalyysi Kehitä toiminnan tavoitetilaa tarvittaessa Lopputulokset Toimeenpanon suunnittelu Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen Arkkitehtuuriperiaatteet ja linjaukset Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Standardit Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelu Organisaation toiminnan tavoitteet /35

2 6.4.2 Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kuvaaminen Palveluiden kuvaus Prosessien kuvaaminen Organisaatiorakenteiden kuvaus Tietoarkkitehtuurin suunnittelu Käsitemalli Sanasto Päätietoryhmien määrittely Tietovirtojen kuvaaminen Tietovarantojen kuvaaminen Tietoarkkitehtuurin kuvausmatriisit Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu Looginen järjestelmäjäsennys Tietojärjestelmäpalvelut Tietojärjestelmäsalkku Tietojärjestelmäkartta Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kuvausmatriisit Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelu Teknologiapalvelut Teknologiakomponenttikuvaus Integraatioratkaisut Fyysiset tietovarannot Sijoituskaavio Verkkokaavio Teknologiasalkku Opastavat tiedot Liitteet /35

3 1 Johdanto Tässä suosituksessa määritellään menetelmä, jolla organisaation kokonaisarkkitehtuuri suunnitellaan sekä annetaan suositukset kokonaisarkkitehtuurin eri osa-alueiden kuvausten laatimisesta. Suosituksen tarkoituksena on antaa yhtenäinen suunnittelumenetelmä, suunnittelun viitekehys sekä yhtenäiset kuvaustavat ja -mallit julkisen hallinnon organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen sen eri vaiheissa. Suosituksen mukaan toimitaan sekä organisaation kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen ensimmäisellä kierroksella että kehittämisen seuraavilla iteraatiokierroksilla. Tässä suosituksessa annettavina kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ydinkohtina voidaan pitää seuraavia suosituksia: organisaation nykytilan arkkitehtuuri tulee kuvata tämän suosituksen mukaisesti. organisaation tavoitetilan arkkitehtuuri tulee kuvata tämän suosituksen mukaisesti. kokonaisarkkitehtuurin kaikkien osa-alueiden kehittämisestä tulee laatia ylätason toimeenpanosuunnitelma tämän suosituksen mukaisesti. Yksittäiset, tarkemmat hanke- ja kehittämissuunnitelmat laaditaan JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suosituksen mukaisesti. kaikissa kehittämisprojekteissa tulee noudattaa tämän suosituksen perusteella tehtyjä tavoitetilan arkkitehtuurikuvauksia. organisaation nykytilan arkkitehtuurikuvaukset tulee päivittää kehittämisprojektien tuotoksien perusteella. Arkkitehtuurimenetelmällä luotujen linjausten ja kuvausten käyttö ja varsinkin niiden ylläpito vaativat, että organisaatio toimii kehitystyössä järjestelmällisesti noudattaen organisaatiossa sovittua arkkitehtuurin hallintamallia. Arkkitehtuurin hallintamalli koostuu organisaation yhteisesti sopimista periaatteista liittyen arkkitehtuurilähtöisen kehittämisen organisointiin (kokonaisarkkitehtuurista ja arkkitehtuurinäkökulmista vastaavien tahojen määrittely). kokonaisarkkitehtuurin johtamiseen (arkkitehtuurin kehittäminen ja käyttöönoton ohjaus). arkkitehtuurin hyödyntämiseen ja noudattamiseen (ratkaisujen elinkaaren hallinta). Tässä suosituksessa ei erikseen anneta suosituksia arkkitehtuurin hallintamallin toteuttamisesta, vaan organisaation on luotava sellainen itse. Esimerkkinä voi käyttää ValtIT:n luomaa arkkitehtuurin hallintamallia (http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/ kokona/03_liite_01_arkki tehtuurin_hallintamalli.pdf) tai TOGAF 9:n arkkitehtuurin hallintaan (Architecture Governance) liittyviä osioita F-H (http://www.opengroup.org/architecture/togaf9-doc/arch/index.html). 3/35

4 Kuva 1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu, hallinta ja toteutus 1.1 ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja Tämä suositus on osa ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjaa (kts. kuva 2) ja se täydentää muita sarjan suosituksia antamalla pohjan suosituksissa kuvatulle arkkitehtuuriohjatulle organisaation toiminnan kehittämiselle. Muita ICT-palvelujen kehittäminen sarjan suosituksia ovat: JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen. JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys. JHS 173 ICT-palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely. Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suositus opastaa kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun yhteydessä havaittujen kehittämiskokonaisuuksien yksityiskohtaisempien kehittämiskohteiden tunnistamisessa ja kuvaamisessa, kun taas esiselvitys-suositus antaa suositukset tietoteknisen ratkaisun esiselvitysvaiheen suorittamiseen. Vaatimusmäärittely-suositus jatkaa arkkitehtuuriohjattua toiminnan kehittämistä antamalla suositukset kehitettävän ratkaisun vaatimusten määrittelystä ja niiden priorisoinnista ennen mahdollista järjestelmähankintaa. 4/35

5 Kuva 2 ICT-palvelujen kehittäminen suositukset Kokonaisarkkitehtuurin kuvausvaiheessa tehdyt nyky- ja tavoitetilan kuvaukset auttavat hahmottamaan organisaation arkkitehtuurin eri osa-alueita kehittämisen eri vaiheissa ja ne antavat pohjan tarkempia kehittämisalueita ja -ratkaisuja kuvattaessa ja suunniteltaessa. Nyky- ja tavoitetilan kuvausten pohjalta tehty toimenpidesuunnitelma kehittämisen osa-alueista antaa pohjan organisaation TTS-suunnittelulle (toiminta- ja taloussuunnittelu), jonka perusteella kehittämishankkeet ja -projektit käynnistetään. Vastaavasti esimerkiksi vaatimusmäärittelyvaiheessa koostetut tarkennetut kehittämisvaatimukset sekä hankinnan jälkeen tehdyt toteutus- ja käyttöönottovaiheet tuottavat syötteen kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvausten päivittämiselle ja mahdollisten uusien tavoitetilan vaatimusten syntymiselle. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen osana ICT-palvelujen kehittämisprosessia rakentuu siis iteratiivisesta prosessista, joka alkaa kehitettävän kohteen tai toiminnan tavoitetilan määrityksestä, jatkuu kohteen tarkemmilla kuvauksilla ja etenee aina muutosten toteuttamiseen ja tehtyjen muutosten hallintaan, kuten kokonaisarkkitehtuurin nykytilan päivitykseen. 1.2 Organisaation kokonaisarkkitehtuurilähtöinen toiminnan kehittäminen Kokonaisarkkitehtuurilähtöinen organisaation toiminnan kehittäminen lähtee johtamisprosessista, jonka osana tätäkin suositusta tulee hyödyntää. Organisaation johto asettaa kehittämisen vaatimukset strategiaprosessin mukaisesti ja se vastaa kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen johtamisesta ja hallinnoinnista. Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi saa syötteen strategiaprosessista ja vastaavasti suunnittelun tulokset toteutetaan TTS-suunnittelun kautta käynnistettävänä kehittämiskohteiden tunnistamistyönä tai kehittämishankkeina (kts. kuva 3). 5/35

6 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ei ole kertaluontoinen projekti, vaan se on jatkuva prosessi, jonka aikana arkkitehtuuria ylläpidetään ja muokataan muuttuvien tavoitteiden, yhteentoimivuudelle asetettujen vaatimusten sekä uusien palveluiden perusteella. Organisaation kehittämishankkeiden ja arkkitehtuurin kehittämisen aikana saadut kokemukset muodostavat kokoelman parhaita käytäntöjä. Tieto parhaista käytännöistä välittyy eri tahoille käytännön projektien ja arkkitehtuurin kehittämistahojen välisen vuorovaikutteisen yhteistyön kautta. Kuva 3 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu osana strategiaprosessia ja TTS-suunnittelua Tässä suosituksessa kuvattu kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi (kts. kuva 3) koostuu seuraavista vaiheista: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu (mihin tähdätään?) - Valmistele ja organisoi organisaation johdolta saatujen strategisten toiminnan kehittämisen vaatimusten ja muiden kehittämisvaatimusten pohjalta kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen ja suunnittelun eteneminen (kts. luku 5.1). - Määrittele ja tarkenna myös suunnittelussa käytettävät arkkitehtuuriperiaatteet. Tarkenna myös arkkitehtuurin hallintamalli tai mikäli sitä ei ole vielä olemassa, määrittele ja hanki organisaation tarvittavilta tahoilta sille vahvistus. Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi (missä nyt mennään?) - Tarkista ja analysoi organisaation nykytilan arkkitehtuurikuvaukset. Mikäli kuvauksia ei ole olemassa, tee kuvaukset tämän suosituksen mukaisesti. (kts. luku 5.2). Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu (millaisilla ratkaisulla tavoite saavutetaan?) 6/35

7 - Suunnittele ja kuvaa organisaation toiminnan tavoitetila huomioiden mm. arkkitehtuurille asetetut periaatteet, strategiset vaatimukset, lainsäädäntö sekä sidosryhmät (kts. luku 5.3). - Tee tavoitetilan kuvaukset tämän suosituksen mukaisesti. - Täsmennä kuvaukset toteutuksen ja käyttöön oton jälkeen toteutuneen ratkaisun kuvauksella. Ne muodostavat pohjan seuraavien suunnittelukierrosten nykytilan kuvauksille. Toimeenpanon suunnittelu (miten ratkaisuun päästään?) - Kokoa ylätason toimeenpanosuunnitelmaksi nykytilan ja tavoitetilan kuvauksien yhteydessä tarkentuneet, strategiaan ja periaatteisiin perustuvat kehittämisen osa-alueet (kts. luku 5.4). - Toteuta toimeenpanosuunnitelmaan kootut kehittämiskohteet TTS-suunnittelun kautta perustettavina kehittämishankkeina ja -projekteina. - Tarkenna yksittäiset kehittämiskohteet JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suosituksen kuvaamalla tavalla. Tässä suosituksessa kuvattu lähestymistapa tehostaa organisaation toiminnan kehittämistä tarjoamalla työkaluja organisaation nykytilan ymmärtämiseen ja toimintaympäristön hallinnan parantamiseen. Lähestymistapa mahdollistaa myös, että kehittämisen suunnittelusta tulee järjestelmällisempää ja että organisaation eri tasoilla tapahtuva kehittämistyö pysyy linjassa kokonaisuuden kehittämisen kanssa. Erityisasemassa tässä lähestymistavassa on tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen sekä niiden tehokas integroituminen toiminnan prosesseihin ja organisaation tavoitteisiin. Lähtökohtana arkkitehtuurilähtöiselle organisaation toiminnan kehittämiselle on, että organisaation rakenteet, kuten prosessit, tiedot ja järjestelmät on kartoitettava ja niiden vuorovaikutussuhteet ymmärrettävä, ennen kuin niitä voidaan käsitellä kokonaisuutena. Tämä on myös vaatimuksena toiminnan optimoinnille. Tässä suosituksessa organisaation rakenteiden tarkastelu ja niiden suunnittelu tapahtuu eri arkkitehtuurinäkökulmien kautta (kts. luku 4 Arkkitehtuurikehys). Arkkitehtuurin johtamisesta lähtevillä periaatteilla ja linjauksilla taas ohjataan arkkitehtuurin kehittämistä tavoitteiden mukaisiin ratkaisuihin. Tarve kokonaisarkkitehtuurilähtöiseen organisaation toiminnan kehittämiseen kasvaa yleensä organisaation koon ja iän kasvaessa. Organisaation pitkän kehittymisen tuloksena muodostuu laajoja ja monimutkaisia organisointimalleja sekä järjestelmäratkaisuja, joiden yhteys- ja vaikutussuhteita on vaikea ymmärtää ja hallita ilman kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen mukanaan tuomia konkretisoivia välineitä (mm. yhtenäinen kuvausprosessi ja kuvaustavat). Arkkitehtuurilähtöisen organisaation toiminnan kehittämisen suunnittelu ja yhtenäinen mallintaminen ja kuvaus tekevät organisaation toiminnan eri osa-alueista näkyviä. Näkyvyyden myötä kehittämisasioista voidaan keskustella ja sopia tarvittavien sidosryhmien kesken tehokkaasti ja ymmärrettävästi. Arkkitehtuurilähtöinen toiminnan kehittäminen edistää siis osaltaan organisaatioiden välistä yhteistyötä sekä yhteentoimivuutta. Arkkitehtuurilähtöisen toiminnan kehittämisen hyödyistä ja kehittämissyklistä lisää liitteissä 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli sekä 3 Arkkitehtuurisuunnittelun hyödyt. 1.3 Suosituksen sisältö ja rakenne Tämä suositus koostuu suositusosasta sekä yhdeksästä liitteestä: Suositusosa: Johdanto-luvussa kuvataan suosituksen suhde muihin kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen JHSsuosituksiin (ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja) sekä kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen perusteet. Arkkitehtuurikehys-luvussa esitellään suositeltu arkkitehtuurikehys. Arkkitehtuurikehys toimii nimensä mukaisesti organisaation kehittämistoiminnan kehyksenä antaen puitteet tehtäville kuvauksille ja kuvausten tasoille. 7/35

8 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi -luvussa kuvataan kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin eri vaiheet sekä vaiheissa suoritettavat toimenpiteet. Suosituksessa kuvatun prosessin mukaisesti voidaan toimia niin ensimmäisellä arkkitehtuurin suunnittelukierroksella, kuin myös sitä seuraavilla iteraatiokierroksilla. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa tunnistettujen kehittämisalueiden tarkentamisessa ennen kehittämisen hankkeistamista hyödynnetään JHS 171 -suosituksessa kuvattua prosessia. Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen -luvussa annetaan suositukset eri arkkitehtuurinäkökulmien kuvaukseen ja kuvauksessa käytettävien kuvien, mallien tai matriisien toteuttamiseen. Liitteet : Liitteen 1 tarkoituksena on syventää suosituksen lukijan tietämystä arkkitehtuuriohjatusta organisaation kehittämisestä ja kehittämisen syklistä sekä sen käytöstä johtamisprosessissa. Liitteessä 2 kuvataan tarkemmin suosituksessa käytetty arkkitehtuurikehys sekä sen eri ulottuvuudet. Liitteessä 3 kuvataan arkkitehtuuriohjatun kehittämisen yleisiä hyötyjä sekä eri arkkitehtuurinäkökulmista tehtyjen kuvausten ja -mallien tuomia hyötyjä. Liitteessä 4 annetaan suosituksia nykytilan ja tavoitetilan kuvauksien tekemiseksi. Nykytilan ja tavoitetilan kuvauksissa suositellaan myös hyödynnettäväksi JHS 171 -suositusta, kun on kyse kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa havaittujen kehittämisalueiden ja -kohteiden jatkoselvityksistä ja kuvauksista. Liitteessä 5 annetaan suosituksia arkkitehtuuriperiaatteiden kuvauksessa. Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus on olennainen osa kokonaisarkkitehtuurin kuvausta ja arkkitehtuurin hallintaa. Liitteessä 6 esitellyn Puuteanalyysi-matriisin avulla nykytilan ja tavoitetilan kuvausten väliset erot kuvataan selkeästi ja systemaattisesti taulukkomuodossa. Liitteessä 7 on kuvattu ydintiedonhallinnan (Master Data Management) periaatteet ja hyödyt. Ydintiedonhallinnan kuvaaminen on osa tietoarkkitehtuurin kuvauksia. Liitteestä 8 löytyy tässä suosituksessa esiteltyihin arkkitehtuurien kuvaustapoihin liittyvät kuvauspohjat ja -taulukot. Niitä käytetään kokonaisarkkitehtuurin periaatteiden ja eri arkkitehtuurinäkökulmien kuvaamisessa. Liitteestä 9 löytyy suosituksessa esiteltyihin arkkitehtuurien kuvaustapoihin liittyvät matriisit eli eri näkökulmien välisten osa-alueiden suhteiden kuvaamiseen liittyvät taulukot. 2 Soveltamisala Tämä suositus ohjaa organisaatioita kokonaisarkkitehtuurilähtöiseen kehittämiseen ja arkkitehtuurisuunnitteluun sekä arkkitehtuurin ylläpitoon liittyvässä prosessissa. Tässä suosituksessa kuvattua arkkitehtuurin suunnitteluprosessia ja kuvausmalleja tulee hyödyntää organisaation kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa ja arkkitehtuurikuvausten tuottamisessa. Suosituksessa kuvattu kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi toimii sekä ensimmäisellä suunnittelukerralla että sitä seuraavilla iteraatiokierroksilla. Suosituksen kohderyhmiä ovat organisaation strategiasta vastaava taho (ts. toimiva johto). organisaation arkkitehtuurista vastaavat henkilöt (arkkitehdit). toiminnan kehittämisestä vastaavat henkilöt. tietojärjestelmien hankinnasta päättävät tai tietojärjestelmiä hankkivat henkilöt. 8/35

9 projektipäälliköt. tiedosta ja tiedonhallinnasta vastaavat henkilöt. toiminnasta ja toimintaprosesseista vastaavat henkilöt. 3 Termit ja määritelmät arkkitehtuurikehys Jäsennysmalli, jonka mukaan organisaation rakenteita jäsennetään, hallitaan ja kehitetään. Se kuvaa käytettävät arkkitehtuurin näkökulmat ja tasot. Arkkitehtuurikehys voi olla valmis jäsennysmalli (esim. Zachman Framework, TOGAF) tai organisaation omaan käyttöön räätälöity arkkitehtuurirakenteiden jäsennys. arkkitehtuurimenetelmä Toimintamalli, jonka avulla kehitetään suunnitelmallisesti ja systemaattisesti arkkitehtuurikokonaisuutta tai sen rajattua osaa. Tässä suosituksessa kuvatun arkkitehtuurimenetelmän avulla suunnitellaan ja kuvataan organisaation kokonaisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun yhteydessä havaittujen kehittämisalueiden ja kohteiden tarkempi suunnittelu toteutetaan JHS 171 -suosituksen mukaisesti edeten. arkkitehtuurinäkökulma Arkkitehtuuria suunnitellaan eri näkökulmista niitä tilanteen ja suunniteltavan kohteen mukaisesti painottaen. Suunnittelu voi keskittyä vain yhteen näkökulmaan tai yhdistää useamman näkökulman. Arkkitehtuurinäkökulmat ovat toiminta-arkkitehtuurin näkökulma, tietoarkkitehtuurin näkökulma, tietojärjestelmäarkkitehtuurin näkökulma ja teknologia-arkkitehtuurin näkökulma. arkkitehtuuriperiaate Periaate tai linjaus, jolla ohjataan kehittämistä ja toteutusta tavoitteellisesti linjausten mukaisiin arkkitehtuuriratkaisuihin. arkkitehtuuriviitekehys Kts. arkkitehtuurikehys. hallintamalli Arkkitehtuurin hallintamalli käsittää roolien ja vastuiden määrittelyn, organisoinnin sekä johtamisen ja hyödyntämisen prosessit (ohjausmalli) sekä toimintamallin (tässä suosituksessa kuvattu arkkitehtuurimenetelmä). Arkkitehtuurin hallintamallia noudattaen hallinnon toimijat kehittävät, hyödyntävät ja ylläpitävät arkkitehtuuria sekä virasto- ja hallinnonalatasolla että koko hallinnon organisaation tasolla. kohdearkkitehtuuri Organisaation rajatun toiminnallisen osa-alueen (esim. prosessin tai toiminnon) arkkitehtuurikokonaisuus. Kohdearkkitehtuuri sisältää kaikki arkkitehtuurikehyksen näkökulmat (toiminta, tieto, tietojärjestelmät, teknologia) rajatun kohteen alueelta. kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. MD, Master Data Master Dataksi eli ydintiedoksi luokitellaan tieto, jota käytetään useassa käyttökohteessa samanlaisena tai jota useampi prosessi/toiminto tarvitsee tai hyödyntää. Ydintieto on pysyväisluonteista tietoa, joka kuvaa tietokokonaisuuksia, joista on tai josta tulisi olla yhtenäinen käsitys koko organisaatiossa ja joka on samalla avaintietoa organisaation toiminnalle. Ydintietoa on yleisesti asiakas-, tuote-, henkilöstö-, materiaali- ja toimittajatieto jne. 9/35

10 MDM, Master Data Management MDM on toiminto ja prosessi joka hallinnoi, korjaa ja ylläpitää toiminnan edellyttämän Master Datan eli ydintiedon. Sen tehtävänä on huolehtia riittävästä ydintiedon laadusta, jotta raportointi ja seuranta voidaan pitää luotettavana ja yksikäsitteisenä. referenssiarkkitehtuuri Kts. viitearkkitehtuuri. sanasto Sanastolla tarkoitetaan yleensä luetteloa jossain kielessä tai ympäristössä sallituista sanoista (termeistä) luokitteluineen, määritelmineen, kuvauksineen ja esimerkkeineen. Sanastotyyppejä ovat muun muassa terminologiset sanastot, asiasanastot, ontologiat sekä tietojärjestelmien ja sovellusten integrointia tukevat sanastot. sidosarkkitehtuuri Sidosarkkitehtuurit ovat muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi olla vaikutusta kyseisen organisaation tai toimialueen arkkitehtuurityöhön ja -linjauksiin ontologia Ontologioilla määritellään tietyn aihealueen käsitteistöjä. Usein ne muodostetaan olemassa olevien sanastojen avulla. Ontologioilla määritellään käsitteet ja niiden suhteet. teknologia-arkkitehtuuri (technology architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation teknologista infrastruktuuria ja järjestelmäarkkitehtuurin teknologiavalintoja. Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelussa linjataan käytettävät tekniset järjestelmien ja ICT-infrastruktuurin ratkaisuvaihtoehdot, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. tietoarkkitehtuuri (data architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation käyttämät tiedot, niiden rakenteet sekä suhteet. Tietoarkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on luoda organisaatiotasoinen yhteinen näkemys keskeisestä tietopääomasta sekä helpottaa tiedon löytämistä, välittämistä ja hallintaa. Suunnittelulla tähdätään tietorakenteiden vakiointiin ja sen mahdollistamaan tietojen uudelleenhyödynnettävyyteen. tietojärjestelmäarkkitehtuuri (application architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation keskeiset tietojärjestelmät, niiden suhteet sekä ominaisuustiedot. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu on ko. arkkitehtuurin rakenteellista suunnittelua, elinkaarisuunnittelua sekä kustannus- ja käyttöoptimointia. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelussa tavoitteena on suunnitella tietojärjestelmäkokonaisuutta siten, että muodostuva tietojärjestelmäkokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. toiminta-arkkitehtuuri (business architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation toiminnalliset rakenteet. Näitä ovat mm. sidosryhmät, palvelut ja tuotteet sekä prosessit ja organisaatiot. Myös toiminnan kehittämisen perusrakenteet, kuten visiot ja strategiat, ovat osa toiminta-arkkitehtuuria. Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on optimoida ja suunnitella asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin liittyvää palvelutarjontaa sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavia toiminnan rakenteita. Tunnetaan myös termillä liiketoiminta-arkkitehtuuri. viitearkkitehtuuri Viitearkkitehtuuri on rajatun arkkitehtuurikokonaisuuden abstrakti toimittaja- ja toteutusneutraali rakenne. Se on esitys arkkitehtuurikokonaisuuden loogisista osista ja niiden välisistä suhteista. Viitearkkitehtuurilla ohjataan arkkitehtuurisuunnittelua halutunlaiseen toteutusrakenteeseen. Viitearkkitehtuuri voi olla organisaation sisäinen, toimialaan liittyvä tai yleinen looginen rakennemalli. 10/35

11 4 Arkkitehtuurikehys Arkkitehtuurikehyksellä tarkoitetaan kokonaisarkkitehtuurin jäsennysmallia, joka tarjoaa näkökulmia ja lähestymistapoja kokonaisuuden hahmottamiseksi ja jäsentämiseksi paremmin käsiteltävään ja ymmärrettävään muotoon. Kehyksen avulla tunnistetaan kehittämisessä huomioonotettavia näkökulmia ja asioita riittävän kokonaiskuvan saamiseksi sekä tietojen ja kokonaisuuteen vaikuttavien rakenteiden välisten suhteiden selvittämiseksi. Kehyksen tehtävä on nostaa esiin niitä kysymyksiä, joita kokonaisarkkitehtuurin tai valitun ja rajatun kokonaisarkkitehtuurin osa-alueen kehittämisessä on huomioitava ja tarkasteltava. Se rajaa mm. tarkasteltavia arkkitehtuurinäkökulmia, organisatorista kattavuutta ja tarkkuustasoa (hierarkiatasot) sekä suunnittelun abstraktio- eli käsitetasoja. Tässä suosituksessa suositeltu arkkitehtuurikehys on kuvattu kuvassa 4. Se sisältää neljä eri arkkitehtuurinäkökulmaa: toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurinäkökulman. Tämän suosituksen arkkitehtuurikehys pohjautuu TOGAF-mallin arkkitehtuurikehykseen. Kehyksessä on kolme käsitetasoa: käsitteellinen, looginen ja fyysinen taso. Lisäksi kehyksessä kuvattu on periaatteiden taso, jolla määritetyt periaatteet ja tehdyt linjaukset ohjaavat kaikkien käsitetasojen kuvauksia. Kuva 4 Arkkitehtuurikehys: arkkitehtuurinäkökulmat ja käsitetasot Suosituksen arkkitehtuurikehys sekä hierarkiatasot on kuvattu tarkemmin liitteessä 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus. 5 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi (kuva 5) mahdollistaa järjestelmällisen organisaation toiminnan kehittämisen. Menetelmän avulla voidaan suunnitella yhden tai useamman kokonaisarkkitehtuurinäkökulman sisältöä ja erisuuruisia kokonaisuuksia. Menetelmä on iteratiivinen. Suunnitteluprosessi on jaettu neljään päävaiheeseen: 1. kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu. 2. kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi. 11/35

12 3. kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu. 4. toimeenpanon suunnittelu. Yllämainitut vaiheet ovat kuvattu tarkemmin seuraavissa luvuissa (luvut ). Kuva 5 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessissa tärkeimpänä syötteenä toimii organisaation johdon asettama strategia (strategiaprosessi). Suunnitteluprosessin tuotokset, erityisesti toimeenpanosuunnitelma, toimivat vastaavasti pohjana organisaation TTS-suunnittelulle (kts. kuva 5). Ensimmäisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelukierroksen jälkeen suoritettavilla iteraatiokierroksilla huomioidaan edellisten suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset sekä toimeenpanon suunnittelun ja toteutuksen ja käyttöönoton aikana tehdyt tarkemman tason kuvaukset ja määritykset (vrt. JHS 171- ja JHS 172 -suositukset). 5.1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmisteluvaiheen (kts. kuva 6) voi käynnistää arkkitehtuurin johtamisprosessista tuleva pyyntö, heräte tai muulta taholta noussut tarve kehittää nykytilaa. 12/35

13 Kuva 6 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmisteluvaihe Vaiheen tarkoituksena on tunnistaa ja hahmottaa organisaation toiminnan tulevaisuuden tavoitetila ja sen rajaukset. varmistaa toiminnan ja ICT-johdon tuki. rajata ja suunnitella arkkitehtuurin suunnitteluprojekti rinnakkaiset kehitysprojektit huomioiden. tunnistaa kehittämiseen vaikuttava olemassa oleva kokonaisarkkitehtuurin sisältö. tunnistaa kehittämisen sidosryhmät ja niiden tavoitteet. analysoida toiminnan kehittämistarpeet ja vaikutukset eri osapuolten näkökulmasta sekä analysoida kehittämisen perustelut toiminnan näkökulmasta. tunnistaa ja määritellä kehittämisen tavoitteet. perustella suunnittelun tavoitetila. Syötteet työn käynnistyessä ovat tarve kehittämiseen. toiminnan kehittämisen tavoitteet ja strategiat. organisaation ja organisaatiota ylemmän tason kokonaisarkkitehtuurin nykytila ja tavoitetilakuvaukset. edellisten arkkitehtuurin suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset. toteutettujen kehittämiskohteiden tarkemmat kuvaukset. kehittämisen yhteydessä havaitut uudet kehittämistarpeet. Määritä ja rajaa kehittämistarpeen mukaiset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisalueet Määritä ja rajaa kehittämistarpeen mukaiset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisalueet. Arvioi lisäksi aiheuttaako pyydetty kehityskohde muutoksia tehtyjen rajausten ulkopuolella olevissa kohteissa, jotka ovat 13/35

14 riippuvaisia tai liittyvät ko. kehittämiskohteeseen. Rajausvaihtoehtoja ovat mm. tarkkuustaso. organisaatiolaajuus. tietty/tietyt näkökulmat. kehittämisen aikaikkuna. Rajausten ja reunaehtojen kuvaaminen on opastettu tarkemmin liitteessä 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus, kappaleessa 1.1 Sidosarkkitehtuurit, rajaukset, reunaehdot. Ensimmäisellä kokonaisarkkitehtuurin suunnittelukierroksella arkkitehtuurin laajuus on loogisesti koko arkkitehtuurin laajuus, mutta suunnittelu voidaan vaiheistaa ja jakaa eri kokonaisuuksiin, jolloin rajaukset tehdään kunkin kokonaisuuden kohdalla myös erikseen Tunnista ja kokoa ohjaava tieto Tunnista, mitä kokonaisarkkitehtuuriin vaikuttavaa sisältöä (esim. strategia, arkkitehtuuriperiaatteet, tehdyt toimeenpanosuunnitelmat) on huomioitava ohjaavana tietona ja vaatimuksina arkkitehtuurin ylemmiltä tasoilta sekä saman tason toisista näkökulmista. Huomioi olemassa olevat nykytilan ja tavoitetilan kuvaukset. Varmista, että ko. dokumentaatio on käytettävissä suunnitteluvaiheessa. Arvioi, ovatko nykytilan tiedot riittäviä ja ajantasaisia. Mikäli tiedot ovat puutteellisia, varaa suunnitteluvaiheeseen aikaa niiden täsmentämiseen. Arvioi riskit, mikäli nykytilan tietojen täsmentäminen ei ole ajallisesti tai käytössä olevien resurssien näkökulmasta mahdollista. Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvausten laatiminen on kuvattu tarkemmin liitteessä 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus. Nykytilan ja tavoitetilan kuvauksien tekemiseen liittyvät suositukset löytyvät tarkemmin liitteestä 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen sekä JHS 171 -suosituksesta Määritä ylätason toimintalähtöinen tavoitetila Kuvaa tarvittaessa ylätason toimintalähtöinen tavoitetila (kts. luku Organisaation toiminnan tavoitteet). Tavoitetilan eli vision kuvaaminen on tarpeen, mikäli kehittämiskohde on iso ja kehittämisen seurauksena tehtävää muutosta ei ole kuvattu kokonaisuutena, tai jos kehittämisen perusteluja ei ole mietitty toiminnan näkökulmasta. Huomioi tässä vaiheessa myös organisaatiohierarkia, eli millä tasolla arkkitehtuurisuunnittelua ollaan tekemässä, sekä kuinka montaa osa-aluetta tai kohderyhmää suunnittelu koskee Organisoi arkkitehtuurin suunnitteleminen Valmistele ja organisoi arkkitehtuurin suunnittelu tässä suosituksessa annetun menetelmän mukaisesti ja tee projektisuunnitelma tai tarkenna olemassa olevaa projektisuunnitelmaa. Analysoi suunnitteluprojektin riskit ja ilmoita aikatauluun tai lopputulokseen liittyvistä riskeistä arkkitehtuurin johtamisprosessille. Tarvittaessa arkkitehtuurin suunnittelutyö voidaan tehdä linjaorganisaation työnä, mutta tällöin tulisi myös toimia projektinomaisesti ja määritellä suunnittelulle aikataulu, sekä selvät tavoitteet ja tarkistuspisteet. Tunnista kehittämiseen liittyvät sidosryhmät ja heidän tarpeensa. Varmista myös sidosryhmien hyväksyntä ja tuki. Hyödynnä sidosryhmien kuvaamisessa ja analysoimisessa tämän suosituksen liitteen 8 Kokonaisarkkitehtuurin kuvauspohjat Sidosryhmät -välilehden taulukkoa. 14/35

15 Arkkitehtuurin suunnittelutyön organisoinnissa hyödynnetään organisaation arkkitehtuurin hallintamallissa määriteltyjä vastuita, jotta suunnittelu- ja kehittämistyö pysyy hallittavana ja noudattaa kokonaisuudelle asetettuja vaatimuksia. Mikäli organisaatiolla ei ole vielä arkkitehtuurin hallintamallia käytössään, määrittele se viimeistään tässä vaiheessa tarvittavien sidosryhmien kanssa Lopputulokset Vaiheen lopputuloksia ovat 5.2 lista suunnittelussa tarvittavista olemassa olevista kokonaisarkkitehtuurikuvauksista. hyväksytty suunnitelma arkkitehtuurin suunnittelukierroksesta, sen osa-alueista ja mahdollisesta vaiheistuksesta. ylätason toimintalähtöinen tavoitetilan kuvaus (visio). suunnitelma arkkitehtuurisuunnittelun organisoinnista (pohjalla organisaation arkkitehtuurin hallintamalli). Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi Kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisessa lähdetään liikkeelle organisaation nykytilan toiminnan analysoinnista. Arkkitehtuurimenetelmän nykytilan analysointivaiheessa (kts. kuva 7) selvitetään organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. Nykytilan analysointi ja sen kuvaus toimivat pohjana tavoitetilan suunnittelulle auttaen ymmärtämään toiminnan rakenteita ja riippuvuuksia sekä hahmottamaan ratkaistavia haasteita. Kuva 7 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysoinnin vaiheet 15/35

16 5.2.1 Analysoi nykytilan kuvaukset Analysoi organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvaukset. Mikäli kuvauksia ei ole, kuvaa ne tämän suosituksen mukaisesti. Tässä suosituksessa annettuja minimivaatimuksia tulee noudattaa kuvauksien toteuttamisessa. Selvitä, onko tarpeen kuvata enemmän kuin minimivaatimukset edellyttävät. Kohteen tarpeet määrittelevät kuvausten tason ja niiden laajuuden yli minimivaatimusten. Ensimmäisellä suunnittelukierroksella nykytilan kuvaamiseen kannattaa usein käyttää enemmän aikaa ja tehdä kuvauksista perusteellisempia, kuin seuraavilla suunnittelukierroksilla Kuvaa nykytilan arkkitehtuuri Kuvaa nykytila valituilla kuvaustavoilla ja kuvaustasoilla huomioiden valitut arkkitehtuurinäkökulmat sekä kehittämisen tavoitteet ja rajaukset, kuten myös tässä suosituksessa annetut minimivaatimukset kuvauksille. Nykytilan kuvauksesta lisää liitteessä 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus. Käytä kuvauksessa luvussa 6 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen annettuja kuvaustapoja, malleja, matriiseja ja listauksia. Hyödynnä myös suosituksessa JHS 171 annettuja nykytilan kuvauksen suosituksia. 5.3 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnitteluvaiheessa (kts. kuva 8) vaiheessa voidaan menetelmän joustavuusperiaatteen mukaisesti suunnitella mitä tahansa toiminnallista kokonaisuutta tai arkkitehtuurin näkökulmaa. Kuva 8 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelun vaiheet 16/35

17 Jos kehittämiskohteen arkkitehtuurisuunnitteluun tarvitaan useampia näkökulmia, suositeltu suunnittelujärjestys on seuraava toiminnan vaatimusten huomioimiseksi: toiminta-arkkitehtuurinäkökulma. tietoarkkitehtuurinäkökulma. tietojärjestelmäarkkitehtuurinäkökulma. teknologia-arkkitehtuurinäkökulma. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu etenee seuraavien päätehtävien mukaisesti kaikissa näkökulmissa: kuvaustapojen kokoaminen tehtyjen rajausten perusteella. kohderyhmien analysointi. arkkitehtuuriin vaikuttavien tekijöiden analysointi. tavoitetilan arkkitehtuurin mallinnus. toiminnan tavoitetilan (visio) kehittäminen. puuteanalyysin tekeminen. Päätehtävät on kuvattu tarkemmin luvuissa Kunkin arkkitehtuurinäkökulman suunnittelun erityispiirteitä on käsitelty luvuissa Näissä luvuissa on myös kuvattu tarkemmin minkälaisia kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun tuloksia kustakin yllä mainitusta näkökulmasta tuotetaan. Kuvauksien tekemisessä käytetään tässä suosituksessa ja sen liitteissä annettuja kuvaustapoja Kokoa kehittämisalueen kuvaustavat Kokoa ongelmalähtöisesti tavoitetilan kuvauksessa käytettävät kuvaustavat. Käsittele tavoitetilan suunnitteluun osallistuvien tahojen kanssa suunnittelussa käytettävät kuvaustavat. Minimivaatimukset ovat samat kuin nykytilan kuvauksissa. Niitä voidaan laajentaa tarvittaessa ja valitun kehittämisen osa-alueen niin vaatiessa (esim. hyvin laaja kokonaisuus tai uusi toiminnallinen ratkaisu). Arkkitehtuurikehyksessä (kts. luku 4 on kuvattu suositukset eri käsitetasoilla ja -näkökulmissa tehtävistä kuvauksista. Suositellut kuvaustavat eri arkkitehtuurinäkökulmista löytyvät luvusta 6 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen. Hyödynnä olemassa olevia kuvauksia, mikäli se on mahdollista Analysoi arkkitehtuurin ja kuvausten kohderyhmät Analysoi, miten arkkitehtuurin suunnittelun eri sidosryhmät osallistuvat kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen tai hyödyntävät suunnittelun tuloksia. Tuotettavien kuvausten sisällön tulee olla sellainen, että tarpeelliset sidosryhmät tulevat huomioitua. Kunkin sidosryhmän tulee lisäksi ymmärtää niille tarkoitettujen kuvausten sisällöt (esim. ylimmälle johdolle kuvaukset tehdään toiminnan käsittein ja tekniselle asiantuntijalle teknisin käsittein). Huomioi analyysin tulokset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä ja tulosten dokumentoinnissa. Sidosryhmien kuvauksessa käytetään luvussa Asiakkaiden ja sidosryhmien kuvaaminen esitettyjä menetelmiä Analysoi ja huomioi arkkitehtuuriin vaikuttavat tekijät. Analysoi aiemmissa vaiheissa (kts. luvut 5.1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu ja 5.2 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaus) koottu materiaali ja kirjaa arkkitehtuurin kehittämisprojektin suunnitteluun ja rajaamiseen vaikuttavat asiat. Arkkitehtuurin kehittämisen rajaukseen vaikuttavia asioita ovat mm. 17/35

18 5.3.4 ylemmän tason arkkitehtuurivaatimukset ja periaatteet (kts. liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus, luku 1.3 Kokonaisarkkitehtuurin hierarkiatasot). kuvausten kohderyhmä. sidosryhmien tarpeet ja määrä. budjetti. käytettävissä oleva aika. henkilöresurssit. muut aiemmissa vaiheissa määritellyt rajaukset ja erityistapaukset. Kuvaa tavoitetilan arkkitehtuuri Käynnistä arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen suositeltuja ja valittuja kuvaustapoja käyttäen (kts. luku 5.3.1). Hyödynnä aikaisempien suunnitteluvaiheiden tuotoksia. Etene luvussa 6 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen kuvatun ohjeistuksen mukaisesti. Huomioi arkkitehtuurin suunnitteluun vaikuttavat tekijät (kts. luku 5.3.3). Mallinnus voi olla nykytilan kuvaamista ja sen kautta kehittämiskohteiden tunnistamista tai se voi olla kehitettävän kohteen tavoitetilan suunnittelua. Huomioi erot lähestymistavoissa näissä näkökulmissa. Käytä JHS-suositusten kuvauspohjia täydentämään tavoitetilan kuvausta Tee puuteanalyysi Arvioi, onko jotain asioita tai näkökulmia jäänyt huomioimatta suunnittelussa käyttäen hyödyksi puuteanalyysi-matriisia, jonka löydät tämän suosituksen liitteestä 4 Puuteanalyysi-matriisi Kehitä toiminnan tavoitetilaa tarvittaessa Arvioi, vaikuttaako kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen tulos toiminnan tavoitetilaan (olemassa oleva organisaation strategia) ja tee tarvittaessa muutosehdotus. Lähetä muutosehdotukset katselmoitavaksi tarvittaville tahoille (mm. johtamisprosessi). Päivitä tavoitetila katselmoinnin jälkeen Lopputulokset Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelun lopputulokset ovat 5.4 kokonaisarkkitehtuuriin vaikuttavien tekijöiden listaus ja analyysi. sidosryhmien kartoitus ja analyysi. puuteanalyysi. päivitetyt ja tarkennetut muutosehdotukset (= tarpeet). tavoitetilan arkkitehtuurin kuvaus, jossa on huomioitu eri näkökulmat ja tarkastelutasot. Tavoitetilan arkkitehtuuri sisältää ratkaisut lähtökohtina olleisiin kehittämistarpeisiin. Toimeenpanon suunnittelu Toimeenpanon suunnitteluvaiheessa (kts. kuva 9) määritellään kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilaan pääsemiseksi vaadittavat kehittämisalueet ja laaditaan ylätason toimeenpanosuunnitelma TTS-suunnittelua varten. Tässä vaiheessa määritellään toimeenpanosuunnitelma organisaation kokonaiskehittämistä ajatellen. 18/35

19 TTS-suunnittelun kautta sovitut kehittämisalueet tarkennetaan yksityiskohtaisemmiksi kehittämishankkeiksi ja -projekteiksi, sekä arvioidaan niiden hyödyt ja riskit. Kehittämiskohteiden tarkennus toteutetaan JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suosituksen (http://www.jhssuositukset.fi/suomi/jhs171) kuvaamalla tavalla. Yksittäisten kehittämisalueiden tai -kokonaisuuksien toimeenpanosuunnitelma laaditaan yllä mainitun suosituksen mukaisesti. Kuva 9 Toimeenpanon suunnittelun vaiheet Toimeenpanon suunnittelu koostuu seuraavista vaiheista: Kehittämistarpeiden tunnistaminen Määrittele kehittämisalueet esim. puuteanalyysin tulosten perusteella (kts Tee puuteanalyysi). Tunnista kehittämistyötä vaativat osa-alueet. Suunnittele alustavasti tarvittavien ylätason kehityshankkeiden tavoitteet ja sisältö. Kustannus- ja hyötyanalyysien tekeminen Tee alustava kustannus- ja hyötyanalyysit ylätason kehittämisalueista kokonaisuus huomioiden. Riskien analysointi Analysoi riskit ja laadi ylätason riskienhallintasuunnitelma. Kehitystarpeiden priorisointi Arvioi ylätason kehittämistarpeet mm. niiden merkittävyyden, vaikuttavuuden ja kustannussäästöjen kannalta sekä priorisoi kehitystarpeet ja niihin liittyvät kehittämishankkeet. 19/35

20 Kehittämispolun suunnittelu Suunnittele valittujen ylätason kehittämisalueiden pitkän tähtäimen aikataulutus huomioiden organisaation kehittämistoiminnan vuosikello. Toimeenpanosuunnitelman tekeminen Kokoa kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa tuotetut kuvaukset, analyysit ja laskelmat ja tee niiden perusteella alustava kokonaisuutta koskeva toimeenpanosuunnitelma. Katselmointi Katselmoi kuvaukset, analyysit ja muut arkkitehtuurikuvausten tuotokset tarpeeksi laajalti kehittämisessä mukana olleissa sidosryhmissä. Toimeenpanosuunnitelman esittely sidosryhmille Esittele katselmoinnin tulosten perusteella päivitetty toimeenpanosuunnitelma sidosryhmille. Toimeenpanosuunnitelman linkittäminen TTS-prosessiin Toimita toimeenpanosuunnitelma TTS-suunnitteluprosessin vastuutahoille. Noudata toimeenpanon suunnittelussa organisaation omia investoinneille, projektien- sekä hankkeiden hallinnalle asetettuja vaatimuksia ja menetelmiä, mikäli niitä on käytettävissä. Huomioi myös arkkitehtuurin johtamisprosessi. 6 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen Tässä luvussa annetaan suositukset arkkitehtuurikuvausten tuottamiseksi ja kuvaamiseksi eri näkökulmista sekä esitellään menetelmät ja mallit kuvauksien dokumentoimiseksi. Tuotettujen arkkitehtuurikuvausten tuottamat hyödyt on kuvattu kootusti liitteessä 3 Arkkitehtuurisuunnittelun hyödyt. 20/35

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Versio: v. 0.23 20.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 ICT-palvelujen kehittäminen

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Valikoima kalvoja RAKETTI-OPI:n Synergiaryhmälle Paula Merikko, CSC Lähdemateriaali yhteentoimivuus.fi https://www.yhteentoimivuus.fi/view/snav/koulutus_ja_ tuki/ka_oppimateriaalit.xhtml

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin käsitteitä ja termejä Määrittely 1.0 Päiväys 4.4.2012 4.4.2012 2 (10) Tiivistelmä Tähän dokumenttiin on koottu julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurissa

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hanke

Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hanke VALTIOVARAINMINISTERIÖ Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu Menetelmäprojekti Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmä versio 1.0 28.06.2007 1 TIIVISTELMÄ...1 2 JOHDANTO...2 2.1 YLEISTÄ...2

Lisätiedot

v. 1.0 13.2.2015 Tämä dokumentti esittää tavan, jolla puolustusministeriön kokonaisarkkitehtuuri kuvataan.

v. 1.0 13.2.2015 Tämä dokumentti esittää tavan, jolla puolustusministeriön kokonaisarkkitehtuuri kuvataan. Ohje 1 (21) v. 1. 13.2.215 Puolustusministeriön kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen Tiivistelmä Tämä dokumentti esittää tavan, jolla puolustusministeriön kokonaisarkkitehtuuri kuvataan. Kehittämishankkeissa

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu Liite 3 Arkkitehtuurin suunnittelun hyödyt

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu Liite 3 Arkkitehtuurin suunnittelun hyödyt JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu Liite 3 Arkkitehtuurin suunnittelun hyödyt Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Kokonaisarkkitehtuurin

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa tulee olla Työstänyt Synergiaryhmä 4.12.2014 Toimittanut Pekka Linna, CSC Tuleva toteutus Tuotetaan sivusto,

Lisätiedot

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013 QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri VITKO 11.2.2011 neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen / KuntaIT neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus ValtioExpo 19.05.2015 Kimmo Järvinen Valtiokonttori Tilaisuus, Esittäjä Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri - Suuntaviivat

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne. KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne. KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on tehty kokonaisarkkitehtuurissa? Mikä on arvio nykytilasta? Mihin mennään seuraavaksi?

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Arkistosektorin aineistohallinnan viitearkkitehtuuri

Arkistosektorin aineistohallinnan viitearkkitehtuuri Arkistosektorin aineistohallinnan viitearkkitehtuuri Arkistosektorin KDK-yhteistyöverkoston arkkitehtuuriseminaari 10.11.2014 Markus Merenmies Kansallisarkisto Seminaarin lupaus Seminaari on kohdennettu

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj http://www.britannica.com/ blogs/2009/10/the-classictree-swing-example-ofproduction-and-customerservice-gone-awry/

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma 7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Katselmointi osana laadunvarmistusta... 2 2 Yleistä katselmoinneista...

Lisätiedot

Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015

Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015 Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015 Valmennukset koostuvat aiheista, jotka yhdessä 1. Toiminnan johtaminen muodostavat valmennuspolun Osallistuja

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Keski-Suomen liiton kokonaisarkkitehtuurikoulutus

Keski-Suomen liiton kokonaisarkkitehtuurikoulutus Keski-Suomen liiton kokonaisarkkitehtuurikoulutus Jyväskylä 10.2.2015 Kea Kangas-Lång kea.kangas-lang@tiera.fi KARSTULAN KUNTA Copyright Kuntien Tiera Oy 2 Päivän ohjelma Osa 1 perusteet Mitä kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri kokonaisarkkitehtuuri arkkitehtuurilinjaukset ja -kuvaukset Määrittely 0.95 Päiväys 4.4.2011 kokonaisarkkitehtuuri Määrittely Valtiovarainministeriö 4.4.2011 2 (42) Tiivistelmä arkkitehtuurilinjaukset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Helsingin yliopisto, pieni juhlasali 16.11.2006 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Kehittämisohjelman tavoite

Lisätiedot

Johtamisen viitekehys ja arkkitehtuurityö. Johtamisen arkkitehtuuri JHS 179 uudistaminen LMK 10.10.2014

Johtamisen viitekehys ja arkkitehtuurityö. Johtamisen arkkitehtuuri JHS 179 uudistaminen LMK 10.10.2014 Johtamisen viitekehys ja arkkitehtuurityö Johtamisen arkkitehtuuri JHS 179 uudistaminen LMK 10.10.2014 Kokonaisvaltainen toimintatapa on aina jokin siilo KA-siilo on toimiala, mutta se on hallinnonalaa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä

Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sisältö Taustaa Tavoite Lähtökohta Tuotokset Prosessien kuvaaminen esimerkkinä lasten päivähoito

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

VALMENNUS JULKISEN HALLINNON YHTEENTOIMIVUUDEN EDISTÄMISEKSI

VALMENNUS JULKISEN HALLINNON YHTEENTOIMIVUUDEN EDISTÄMISEKSI VALMENNUS JULKISEN HALLINNON YHTEENTOIMIVUUDEN EDISTÄMISEKSI Aihe 5: Toiminnan kuvaaminen 27.5.2015 Valmennuksen sisältö Kokonaisvaltainen toiminnan kehitys käytännössä ja toiminnan kuvaamisen merkitys

Lisätiedot

VALMENNUS JULKISEN HALLINNON YHTEENTOIMIVUUDEN EDISTÄMISEKSI

VALMENNUS JULKISEN HALLINNON YHTEENTOIMIVUUDEN EDISTÄMISEKSI VALMENNUS JULKISEN HALLINNON YHTEENTOIMIVUUDEN EDISTÄMISEKSI Aihe 5: Toiminnan kuvaaminen 17.2.2015 Valmennuksen sisältö Kokonaisvaltainen toiminnan kehitys käytännössä ja toiminnan kuvaamisen merkitys

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

Tietohallinto on palvelu

Tietohallinto on palvelu Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori Tiedolla johtaminen Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Valtion taloushallinnon strategia 2020 ja tiedolla johtaminen Taloushallinnon järjestelmät tukevat tiedolla johtamista,

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

VALMENNUS JULKISEN HALLINNON YHTEENTOIMIVUUDEN EDISTÄMISEKSI

VALMENNUS JULKISEN HALLINNON YHTEENTOIMIVUUDEN EDISTÄMISEKSI VALMENNUS JULKISEN HALLINNON YHTEENTOIMIVUUDEN EDISTÄMISEKSI Aihe 4: Toiminnan kuvaamisen merkitys Valmennuksen sisältö Kokonaisvaltainen toiminnan kehittäminen käytännössä Kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,

Lisätiedot

Turun seudun KA- koulu

Turun seudun KA- koulu Turun seudun KA- koulu Kurttu-seminaari 2.10.2012 Jaakko Ståhlberg Kokonaisarkkitehtuurit Turun kaupunki jaakko.stahlberg@turku.fi 1 Agenda Taustaa KA- koulun sisältö Osallistujien kommentit: Tavoitteet

Lisätiedot

JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen

JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Versio: 1.2 5.10.2012 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Soveltamisala... 4 3 Termit ja

Lisätiedot

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä Liite 2. Alustava projektisuunnitelma JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä 16.10.2013 Versio: 0.4 Laatija: Kirsi Pispa 1 Sisältö

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän kokous 28.11.2014 LUONNOS keskustelun pohjaksi 18.11.2014 Tuija Raaska, CSC Julkisen hallinnon

Lisätiedot

TIETO- JÄRJESTELMÄN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN

TIETO- JÄRJESTELMÄN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Digia Konsultointipalvelut TIETO- JÄRJESTELMÄN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Palvelukuvaus Tietojärjestelmän prosessien kehittäminen Palvelukuvaus 2 TIETOJÄRJESTELMÄN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Palvelun yleiskuvaus

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia Tuomo Rintamäki, tietohallintojohtaja Esa Suominen, kokonaisarkkitehti 18.11.2011 Osaamista

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä

Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä Kasvatus, esi- ja perusopetus, toinen asete (lukio- ja ammatillinen) sekä aikuiskoulutus Kurttu seminaari 30.9.2013 Leena Kononen 1 Yhteistyön

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot

Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi

Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi Versio 1.1 18.6.2012 Kokonaisarkkitehtuurihankkeen ohjausryhmä Laatua ja liikettä 2017 tavoitetila Strategiansa mukaisesti Jyväskylän yliopisto on

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa

Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuuri ja laatutyö -seminaari 10.10.2013 Jussi Koskivaara HY tietotekniikkakeskus, tietohallinto Tietohallinto/ / Jussi Koskivaara www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää?

Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää? Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää? Työpisteessä pohdittiin, mitä on kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta ja miten se voidaan

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä

Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä HSY-paikkatietoseminaari 16.3.2016 1 MISTÄ PUHUN TÄNÄÄN VIITE- JA KOKONAISARKKITEHTUURIT EKOSYSTEEMI TIEDOLLA JOHTAMINEN TOIMIJAVERKOSTOT PAIKKATIETO

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon Kurttu-seminaari 30.10.2013 Helsinki Jaana Siitari Kuntasektorin yhteiset t Henkilöstö- ja taloushallinto 2 Projektin tavoitteet, tuotokset ja hyödyt

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Arkkitehtuurin hallintamalli. Esimerkkikohde: Jämsän kaupunki

KESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Arkkitehtuurin hallintamalli. Esimerkkikohde: Jämsän kaupunki KESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Arkkitehtuurin hallintamalli Esimerkkikohde: Jämsän kaupunki Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 Kotisivu: www.keskisuomi.fi

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen toiminnan kehittäminen

Kokonaisvaltainen toiminnan kehittäminen Kokonaisvaltainen toiminnan kehittäminen Yleisosa: Kunta osana yhteisöä kuntien toimintaympäristö Kokonaisarkkitehtuuri mistä on kysymys? Kokonaisarkkitehtuurityö Tierassa Lisämateriaalit: Tiera kokonaisarkkitehtuuripalvelun

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

SADe hanke Oppijan verkkopalvelu keskitetyt palvelut

SADe hanke Oppijan verkkopalvelu keskitetyt palvelut SADe hanke Oppijan verkkopalvelu keskitetyt palvelut Hakeutujan palvelut Todennetun osaamisen rekisteri KSHJ yleisötilaisuus 29.3.2011 Erja Nokkanen, Seppo Ränninranta SADE - kokonaisuus Uusittava ja luotava

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Asemakaavat ja arkkitehtuurit. 1.4.2011 Kyösti Könönen

Asemakaavat ja arkkitehtuurit. 1.4.2011 Kyösti Könönen Asemakaavat ja arkkitehtuurit 1.4.2011 Kyösti Könönen Sisältö Mitä tarkoitetaan kokonaisarkkitehtuurilla? Miksi kokonaisarkkitehtuureja kehitetään? Mitä ministeriö tekee ja mitä virastot tekevät? Mitä

Lisätiedot

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha

Lisätiedot

Opetushallitus. Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden. Projektisuunnitelma

Opetushallitus. Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden. Projektisuunnitelma Opetushallitus Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden hops-palvelun vaatimusmäärittelyn tueksi Projektisuunnitelma Päivitetty 12.2.2014 Sisällysluettelo 1 Projektin yleiskuvaus... 3 1.1 Projektin

Lisätiedot

Pohjois-Savon tietohallintostrategia 2012-2015

Pohjois-Savon tietohallintostrategia 2012-2015 30.11.2011 1 Sisältö Strategian kohde Maakunnan ICT-toiminnan toiminta-ajatus ja visio Strategiset muutostekijät Kokonaisarkkitehtuuri merkittävänä muutostekijänä Strategiset painopistealueet Strateginen

Lisätiedot