Suomen Eläkeläisten Pöytäkirja 1(5) Edunvalvontayhdistys SEDU ry

Transkriptio

1 Suomen Eläkeläisten Pöytäkirja 1(5) SEDU RY:N HALLITUKSEN LAAJENNETTU KOKOUS Aika klo Paikka Pikkuparlamentti, Saarni-kabinetti, Helsinki Läsnä Liisa Sihvo puheenjohtaja Pekka Auvinen varapuh.joht. (kokouksen pöytäkirja) Seppo Ruotsalainen jäsen Eero Laasila Josa Jäntti Mauri Lietkari Manu Paajanen Juhani Berg Poissa Matti Lindholm sihteeri Jouko Forss jäsen Kaj Karlsson Reino Mäenpää Vierailijat Tarmo Pukkila fil.tri, emeritus ylijohtaja / STM Irja Myllymäki STM / vakuutusosasto Matti Salonen Mikkelin seudun eläkeläisjärjestöjen yhteistyöryhmän sihteeri Kutsuja/ Pauliina Viitamies kansanedustaja (sd) isäntä 1 Tervetuloa Eduskuntaan Kansanedustaja Pauliina Viitamies toivotti osallistujat tervetulleeksi Eduskunnan tiloissa pidettävään kokoukseen. Samalla Viitamies selvitti noin vuosi sitten Eduskunnalle jätetyn vanhuspalvelulain käsittelyn nykyvaihetta. Viitamiehen mukaan laki on lausuntokierroksella ja se on tarkoitus vahvistaa vielä kuluvan vuoden aikana siten, että laki tulee voimaan vuoden 2013 alusta. Viitamies kertoi lakiesityksen sisällön osalta, että lakiin ei tultaisi ottamaan alkuperäisestä tekstistä poiketen minimihenkilöstön määrää palveluita järjestettäessä yhtenä kuntia velvoittavana kriteerinä. Valmistelun aikana on katsottu, että ikääntyneille ja vanhuksille tarjottavan palvelun laatu on henkilöstömäärää tärkeämpi. Lain mukaisen laadun saavuttamiseksi kunnat joutuvat olosuhteiden mukaan palkkaamaan riittävästi henkilöstöä. Lakiluonnos jaettiin kokouksen osallistujille. Viitamies poistui kokouksesta klo Kokouksen avaus / työjärjestys Puheenjohtaja Liisa Sihvo avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi keskustelemaan eläkeläisille entistä tärkeämmäksi muodostuvan edunvalvonnan kehittämisestä. Hyväksyttiin työjärjestykseksi laadittu, kokouskutsun mukainen esityslista.

2 Suomen Eläkeläisten Pöytäkirja 2(5) 3 Tarmo Pukkilan alustus työeläkejärjestelmän kehittämistarpeista Tarmo Pukkila kertoi, että syyn nykyiseen tilannearviointiin hän sai parhaillaan Eduskunnassa käsiteltäväksi tulevasta lakiehdotuksesta: Miten poikkeuslaista voidaan vapautua. Tätä lakiehdotusta on valmisteltu vaivihkaa siten, että se tuli esille vasta helmikuussa Eduskunnassa käydyn lähetekeskustelun yhteydessä. Uudella lailla on tarkoitus korvata vuoden 2008 syksyllä pikaisesti säädetty poikkeuslaki (vakavaraisuuslaki), jonka avulla työeläkeyhtiöt välttyivät myymästä silloisessa suhdannetilanteessa omistamiaan riskisijoituksia alihintaan. Lailla saatiin noin 7-8 miljardia euroa lisää yhtiöiden vakavaraisuuden turvaamiseen. Työeläkeyhtiöt olivat v saaneet Eduskunnalta oikeuden ohjata kertyneitä varoja riskisijoituksiin, joiden tuotoilla on vältytty työeläkemaksujen korotuksilta. Suomen rahathan ovat vakuutuslaitoksilla. Eläkerahastot ovat suuria Suomen mittakaavassa, mutta eläkevastuisiin verrattuna suhteellisen pieniä. Jos rahastoista ryhdyttäisiin maksamaan eläkkeet, 20 mrd /v, ne häviäisivät varsin nopeasti. Myöhemmin v lisättiin mahdollisuutta riskisijoituksiin, jotka vuonna 2008 tulleen finanssikriisin seurauksena uhkasivat yhtiöiden vakavaraisuutta. - Poikkeuslakia on jatkettu vuoden 2012 loppuun. Pukkila on ollut nyt valmisteilla olevan lakialoitteen johdosta kuultavana talousvaliokunnassa ja esittänyt valiokunnalle lain mahdollisesta vahvistamisesta aiheutuvia kielteisiä seuraamuksia. Hänen mukaansa hallituksen esitys vakavaraisuudesta pitäisi hylätä ja jatkaa nykyistä vakavaraisuuslakia vaikka vuodella, jolloin selviäsi työeläkeasioiden hoitoon paneutuvien työryhmien esitykset koko työeläkejärjestelmän parantamiseksi. Kuluvan vuoden ajan toimii mm. STM:n asettama indeksityöryhmä, jossa on mukana kahden eläkeläisjärjestön edustajat. Vakavaraisuuslaki valmisteltiin syksyllä 2008 Pukkilan toimiessa STM:n ylijohtajana ja tuolloin hän katsoi, että lain avulla pelastuneiden työeläkeyhtiöiden olisi luovuttava ns. asiakaspalautuksista työnantajille. Palautukset ovat olleet noin 200 milj. euroa vuodessa ja ne heikentävät varojen käyttöä niiden varsinaiseen käyttötarkoitukseen eli eläkkeiden maksuun. Julkisuudessa esitetty arvio, että valtiovalta olisi tehnyt aloitteen riskisijoitusten lisäämiseksi, ei pidä paikkaansa, vaan nimenomaan eläkeyhtiöt vaativat sitä. Myöhemmin on ilmennyt, että eläkeyhtiöiden riskinottostrategia oli epäonnistunut ja niin ollen tarvittiin laki suojaamaan sijoituksia. Lain voimassaoloajan päättyessä kuluvan vuoden lopussa, rahastosijoitukset ovat uhattuna samalla tavoin kuin vuoden 2008 lopulla. Nyt valmisteilla olevan korvaavan lakiehdotuksen mukaan eläkeyhtiöiden toimintapääoma (varojen ja velkojen erotus) yhdistettäisiin tasoitusvastuuseen. Pukkila on asiasta eri mieltä. Aikanaan näkyy onko valiokunnassa esitetyt näkemykset huomioitu. Käsittely jatkuu talousvaliokunnassa. - Toimintapääomalla puskuroidaan sijoitustoiminnan töyssyjä. Toisella rahalaarilla eli tasoitusvastuulla otetaan vastaan vakuutusriskejä. Vahinkopuolella tasoitusvastuu on pelastanut suomalaiset vakuutusyhtiöt monta kertaa. Yleensä hallituksen esityksiin pyydetään lausuntoja, nyt tähän lakiehdotukseen ei. Periaatteessa kysymyksessä on niin suuri muutos, että tarvittaisiin perustuslakivaliokunnan lausunto. Taustalla velkakriisi!

3 Suomen Eläkeläisten Pöytäkirja 3(5) Yhtiöillä on edelleen sijoituksia korkean riskin rahastoissa (esim. hedge-rahastot), joita suhdanne vaihtelussa voidaan joutua ilman puskuria realisoimaan alihintaan. Laki antaisi yhtiöille mahdollisuuden siirtää nykyiset noin 140 mrd:n euron rahastot pysyvästi käytettäväksi tasoitusvastuina. Pörssiyhtiöiden hallinnosta on karsittava eläkeyhtiöiden edustus! Työeläkerahastojen omistus? Lopuksi Pukkila totesi, että nyt valmisteilla olevan lakiuudistuksen yhteydessä olisi työeläkerahastojen omistus määriteltävä lailla. Rahastothan ovat kasvaneet osittain sijoitustoiminnan ja osittain käyttöä suurempien eläkemaksujen seurauksena. Työeläkeyhtiöt hoitavat noita rahastoja, mutta eivät ole niiden omistajia. Oikeuskansleri Paavo Nikulan päätöksen 535/1/01/ mukaan rahastot ovat perustuslain 15 :n tarkoittamaa yksityistä omaisuutta, jota ei voida ottaa muuhun käyttöön kuin laatimalla laki täydestä korvaamisesta. Pukkilan mukaan Suomen työeläkejärjestelmä on perustuslain vastaisessa tilassa. Perustuslain 124 sanoo, että merkittävää julkista valtaa voidaan antaa vain viranomaisille. Esimerkiksi työeläkeyhtiöt myöntävät työkyvyttömyyseläkkeitä, joka tuon lain kohdan mukaan olisi siirrettävä viranomaisen tehtäväksi. Yhtiöt käyttävät rahastoja myös hyvin arveluttavalla tavalla työhyvinvointi -nimikkeen alla suurempien asiakkaiden (työnantajien) hankintaan pienten työantajien kustannuksella. Kokonaisuutena Pukkila piti nykyistä työeläkejärjestelmää onnistuneena muutamaa mätäpaisetta lukuun ottamatta. Sen toimivuus ja luotettavuus on kuitenkin oleellisesti kiinni kotimaisesta työllisyydestä. Miten työeläkevaroilla voitaisiin tukea kotimaista työllisyyttä? 1993 on määritetty, että työeläkevarat luetaan julkisiksi varoiksi, näin saavutettiin EMU kelpoisuus. Maailma velkakriisi: ongelmana se, että elintasoa hankittu velkarahoilla. Suurin ongelma on, että työttömyysongelmaa on ryhdytty hoitamaan työeläkejärjestelmän sisällä. 4 Keskustelu Pukkilan esityksen johdosta/jatkotoimet Keskustelun yhteydessä todettiin mm., että yhdistyksen on vaikutettava nyt esillä olevan työeläkerahastojen asemaa ja hoitoa koskevan lain valmisteluun pitämällä yhteyttä omiin kansanedustajiinsa ja muihin eläkeläisjärjestöihin sekä tuotava asiaa esille julkisuudessa lehtikirjoituksilla ja muulla tiedottamisella. Pukkila itse on asian johdosta haastateltavana TV1:n MOT-ohjelmassa 14.5 illalla. Vaikka Pukkila ei oman näkemyksensä mukaan pitänyt mahdollisena nykyisen taitetun indeksin muuttamista aikaisemmin käytössä olleen puoliväli- tai palkkaindeksin mukaiseksi, on yhdistyksen toimesta kiinnitettävä julkista huomiota rahastojen epätaloudelliseen ja epäoikeudenmukaiseen hoitoon sekä siihen, että varat ovat nimenomaan eläkkeiden maksuun tarkoitettuja, eikä nyt ilmenneeseen sisäpiiriliiketoimintaan ja työnantajien kosiskeluun erilaisilla kaupallisilla menetelmillä.

4 Suomen Eläkeläisten Pöytäkirja 4(5) 5 Yhteistyö muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa 6 Kunnallisvaalit Aktiviteetit Pekka Auvinen kertoi lyhyesti mahdollisuuksista kehittää yhteistyötä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa. Kutsuista huolimatta ovat EETUn ja VENKin edustajat jääneet pois tästä kokouksesta. Muutoinkin mm. EETU:n edustaja Jouni Mykkänen on todennut, että jos järjestöillä on samat tavoitteet, niin työtä ja toimintaa voidaan jatkaa hakeutumatta nykyistä läheisempään yhteistyöhön. VENKin taholta ei ole haluttu mitenkään perustella heidän nykyistä pidättyvyyttään yhteistyön kehittämiseen. Suomen Senioriliike, jossa SEDU on mukana, on tällä hetkellä se puolueisiin sitoutumaton keskeinen valtakunnallinen järjestö, jonka kanssa voidaan yhteistyötä kehittämällä saada toimintaan mukaan lisää eläkeläisiä. Senioriliikkeen julkaisema lehti on hyvin merkittävä mahdollisuus toiminnasta tiedottamisessa. SEDU:n omat nettisivut tullaan esittelemään Senioriliikkeen lehdessä. Keskusteltiin keinoista vaikuttaa järjestettäviin kunnallisvaaleihin ja todettiin, että ollaan aktiivisesti mukana jo alkaneessa ehdokasasettelussa ja pyritään saamaan seniorikäisiä ehdokkaita. Erityisen merkityksen osallistumiselle tuo vuoden 2013 alusta voimaan tuleva Vanhuspalvelulaki ja sen kunnille asettamat velvoitteet. Päätettiin samalla laatia viesti EETU laisille mahdollisuudesta yhteistyöhön vaaleissa. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valmistelevat viestin sähköpostiin luettavaksi ja hallituksen hyväksyttäväksi ennen lähetystä EETU:lle. (Jälkikommentti: EETU on jo käynnistänyt vaalityönsä) Senioriliikkeen syysnumeroon aiheesta kirjoitus! SEDU:n toiminnasta tiedottamista laajennetaan siten, että www -sivut jaetaan kaikkien kansanedustajien käyttöön. Jakelulistan käyttömahdollisuuden selvittävät Kaj Karlsson ja Eero Laasila. Selvitetään mahdollisuus TV-tietoiskutilaisuuden järjestämiseen ennen kuntavaaleja. SYYSTEMPAUS? Teemoja jatkossa: - syökö eurokriisi eläkkeet - verotuksen oikaisu - asiantuntijoiden kirjoituksia, esim. Jouko Yläliedenpohja, Olli Pusa ja ETK:n Kautto, jonka juttu Valheellinen eläkepommi - nettisivuille tietoavain, jonka lunastamalla pääsee katsomaan vertailutaulukoita? - kysymys; Eläkeläinen, haluatko maksaa veroa enemmän kuin palkansaaja, lähes kaksinkertaisesti? Avaimen lunastamalla voi katsoa ja vertailla.

5 Suomen Eläkeläisten Pöytäkirja 5(5) 8 Yhdistyksen asiat 9 Yhdistyksen www-sivustot - Hyväksyttiin pidetyn hallituksen kokouksen muistio muutoksitta - Selvitettiin uusien jäsenten rekisteröitymisessä ilmenneitä ongelmia ja parannetaan jäsenhankintaa sekä nettisivujen sisältöä Kaj Karlssonin 23.4 laatiman ehdotuksen mukaan. Ehdotus käsiteltiin ja esiteltiin kokouksessa. - Yhdistyksen talouden seuranta on edelleen puheenjohtajalla ja rahaa on 250 euroa Puheenjohtaja Liisa Sihvo esitteli www sivujen suunnittelua, sisältöä ja käyttöä. Uusien jäsenten hankintaan ei www-sivut ole vielä tuoneet helpotusta. Mietittävä keinoja! 10 Seuraava kokous Hallituksen seuraava kokous järjestetään klo Helsingissä myöhemmin ilmoitettavassa paikassa. Päätettiin pitää työryhmällä: Liisa Sihvo, Pekka Auvinen, Kaj Karlsson, Juhani Berg, Manu Paajanen ja Eero Laasila Helsingissä syksyn tempausta koskeva suunnittelukokous. 11 Kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo Vakuudeksi Liisa Sihvo, puheenjohtaja Pekka Auvinen, varapuheenjohtaja JAKELU TIEDOKSI Hallituksen jäsenet Kokoukseen osallistuneet muut SEDUn jäsenet www sivut Pauliina Viitamies Tarmo Pukkila