SISÄLLYS JAKSON KERTAUS 36

Transkriptio

1 I YKSILÖ JA ARVOT 1 ARVOT 11 Mitä arvot ovat? 11 Välinearvot ja itseisarvot 12 Arvojen kuvaaminen ja arvojen määritteleminen 15 2 EETTINEN HARKINTAPROSESSI 19 Hyviä arvoja vai huonoja arvoja? 19 Mitä on arvojemme takana? 20 Ihmiskäsitys ja yhteiskunta 22 3 YKSILÖNÄ OLEMISEN VAIKEUS 25 Yksilö ja yhteisön paine 25 Tilanteet ja rakenteet 26 Holokausti 28 4 VAPAUDEN RAJAT 31 Syyllisyys 31 Pelko 33 Kateus 33 Häpeä 34 SISÄLLYS JAKSON KERTAUS 36 II MAAILMA JA ARVOT 5 OVATKO ARVOT UNIVERSAALEJA? 41 Samat arvot kaikilla? 41 Kenellä on parhaat arvot? 42 Mistä löytyy yhteinen minimi? 43 6 YKSILÖN HYVÄ JA YHTEISÖN HYVÄ 47 Yksilöetiikka ja sosiaalietiikka 47 Epätäydellisten ihmisten mahdollisimman hyvä yhteiskunta 48 Mitä valtio saa tehdä, vaikka yksilö ei saa 49 7 GLOBAALI ETIIKKA 53 Lähisuhteista maailmanlaajaksi 53 Eettisen valinnan globaalit vaikutukset 53 Ekososiaalinen sivistys 56

2 8 EETTISET TEORIAT 59 Hyveet 59 Seuraukset 61 Velvollisuudet 63 JAKSON KERTAUS 66 III SUOMEN KATSOMUSKENTTÄ 9 SUOMALAISTEN USKONNOLLISUUS JA KATSOMUKSELLISUUS 71 Uskonnonvapaus 71 Suomalaisten uskonnollisuus 72 Suomalaisten arvot SUOMEN USKONTOHISTORIA 1: KARHU, SAMAANI JA PIISPA 81 Suomalaiset ja saamelaiset luonnonuskonnot 81 Kristinuskon ja kansanuskon kohtaaminen 82 Kristillisen Suomen rakentuminen SUOMEN USKONTOHISTORIA 2: LUTERILAINEN SUOMI 87 Reformaatio: katolisesta kirkosta luterilaiseksi kirkoksi 87 Reformaatio uudisti kirkkoa: kansankieli ja kansanopetus 88 Valtionkirkko kansan yhdistäjänä 88 Herätysliikkeet: kaikkien kirkosta uskonyhteisöksi 89 Valtionkirkosta kansankirkoksi SUOMEN USKONTOHISTORIA 3: YHTENÄISKULTTUURISTA MONEKSI 93 Suomalaisten kuuluminen uskontokuntiin 93 Uskonnottomuus 94 Uskonnon yksityistyminen 95 Maahanmuuton pitkä historia SUOMESSA VAIKUTTAVAT USKONNOT 99 Kristilliset kirkot 99 Muut uskontokunnat 101 Uskontojen yhteistyö Suomessa USKONNONVAPAUS SUOMESSA 105 Uskonnonvapaus: vapaus uskoa vai vapaus uskonnosta? 105 Uskonto ja katsomukset julkisessa tilassa ja keskustelussa 106 Moniuskontoinen Suomi USKONTO TAITEESSA JA MEDIASSA 111 Uskonnosta kirjoitetaan ja lauletaan 111 Uskonto ja katsomukset suomalaisessa mediassa 112 Globaalit uskonnolliset elementit kulttuurissa 114 JAKSON KERTAUS 116 IKIPEDIA 118 Kuvalähteet 126

3 I Yksilö ja arvot Oikein tekeminen ja toimiminen on tärkeää. Miten voi tietää, milloin on toiminut oikein? Miksi ihmiset toimivat toisin kuin minkä tietävät oikeaksi? Miten valintoja voi perustella? Sanat ja teot eivät välttämättä kohtaa. Ihminen voi sanoa haluavansa hyvää mutta tekee kuitenkin valintoja, jotka ovat ristiriidassa hyvien tavoitteiden kanssa. Kauniille sanoille ei jää paljoakaan merkitystä, sillä teot ratkaisevat. Myös sanat, puhuminen tai kirjoittaminen, voivat olla hyviä tai pahoja tekoja. Ihmisen erikoisuus on ristiriitainen käytös: yhdessä tilanteessa hän toimii yhdellä tavalla, toisessa toisella. Joskus hän noudattaa hyviksi katsomiaan periaatteita, toisessa tilanteessa hän unohtaa ne tai vain jättää noudattamatta niitä. Hyvän elämän tarkastelu ei ole vain ylevien eettisten periaatteiden ihmettelyä ja soveltamista vaan kiehtova ja osin raadollinen matka ihmisyyteen. 8 9

4 1 Arvot MITÄ ARVOT OVAT? Jotkin asiat ovat meille tärkeitä, ja me tavoittelemme niitä. Joku voi tavoitella viisautta, toinen suosiota, kolmas valtaa. Tärkeinä pidettyjen asioiden tavoitteleminen vaikuttaa valintoihimme ja tekoihimme. Jos haluan olla suosittu, toimin siten, että tulen suosituksi. Jos haluan valtaa, mietin keinoja saada valtaa ja teen tekoja, jotka ilmentävät valtaa. Jos haluan olla viisas, yritän hankkia tietoa, syventää sitä ymmärrykseksi ja jalostaa lopulta viisaudeksi. Tärkeitä ja tavoiteltuja asioita, jotka ohjaavat toimintaamme, kutsutaan arvoiksi. Arvo on tärkeä asia, jotain mitä tavoitellaan. Emme aina ole tietoisia niistä arvoista, jotka ohjaavat toimintaamme. Voin kuvitella haluavani olla viisas, mutta oikeastaan tavoittelen näennäisen viisauden avulla valtaa. Voin luulla haluavani suosiota, mutta oikeasti tavoittelen valtaa. Ihmiset ovat hyviä esittämään omaa toimintaansa ohjaavat arvot ylevämpinä kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Tämä on sekä yksilöiden että ihmisyhteisöjen taipumus. Ilman tavoitteita toimiminen on käytännössä mahdotonta. Ihmiset ja yhteisöt tavoittelevat aina jotain. Ihminen voi vain maata sohvalla, mutta tällöinkin hän tavoittelee jotain, ehkä omaa mielihyväänsä. Mitä minä oikeasti tavoittelen? Arvo on tärkeä ja tavoiteltu asia, joka ohjaa toimintaamme

5 Ihmisellä ja ihmisyhteisöllä on aina arvoja, vaikka niistä ei oltaisi kovin tietoisia. Omien arvojen tunnistaminen on osa vastuullista käytöstä. On hyvä kuvata, määritellä ja myöntää itselle, millaisten arvojen mukaisesti toimii. On turha väittää, että makaa sohvalla, koska haluaa tulla mietiskelemällä viisaaksi, jos todellinen tavoite on vain oma nautinto. Kun tunnistaa omat tavoitteensa eli ne arvot, jotka ohjaavat toimintaa, pystyy myös arvioimaan paremmin omaa toimintaansa. Miksi toimin juuri näiden arvojen mukaisesti? Haluanko toimia näiden arvojen ohjaamana? Myös toisten arvojen tunnistaminen on mahdollista ja mielekästä. Kun kohtaamme ihmisen tai luemme hänestä kertovan tarinan, voimme arvioida hänelle tärkeitä asioita. Toisen arvojen Ihmisellä ja ihmisyhteisöllä on aina arvoja. tunnistamisen tarkoitus ei ole arvioida häntä kriittisesti vaan ymmärtää häntä: Minkälaiset arvot näyttävät ohjaavan hänen toimintaansa? Toisen arvojen tunnistaminen ja ymmärtäminen on osa suvaitsevaisuutta. VÄLINEARVOT JA ITSEISARVOT Kaikki arvot eivät ole samanlaisia. Joidenkin asioiden tavoitteleminen on tärkeämpää kuin toisten. Ehkä tavoittelen sekä viisautta että valtaa, mutta kumpi on tärkeämpää? Välinearvoja tavoitellaan siksi, että ne mahdollistavat jonkin vielä tärkeämmän saavuttamisen. Joku voi tavoitella viisautta saadakseen valtaa. Kun hän tietää ja ymmärtää kaiken, hän voi käyttää näennäistä viisauttaan toisten hallitsemiseen tai jopa alistamiseen. Toinen henkilö taas tavoittelee valtaa saadakseen viisautta. Kun hän saa päättää omasta tekemisestään tai vaikka kirjaston toimintaedellytyksistä kotipaikkakunnallaan, hän voi lukea, sivistyä ja tulla viisaaksi. Vaikka molemmat tavoittelivat valtaa ja viisautta, lopputulos oli kovin erilainen. Toisesta tuli viisauden avulla toisia hallitseva hirmuhallitsija, toisesta valtaa hyödyntämällä viisautta hankkinut, sivistynyt kansalainen. Jotkin arvot voivat olla välineellisiä. Tällaisia välinearvoja tavoitellaan siksi, että ne mahdollistavat jonkin vielä Miksi koulua käydään? Missä määrin opitut asiat tai suoritetut tutkinnot ovat välinearvoja ja missä määrin itseisarvoja? Mikäli oppiminen tai tutkinnot ovat välinearvoja, mitä ovat ne itseisarvot, joihin niiden avulla pyritään? Jos saisit paljon rahaa, vaikka tuhansia euroja, mihin käyttäisit sen? Mitä kulutusvalintasi kertoo sinun arvoistasi? 12 13

6 Jotkin arvot eivät ole välineitä minkään muun saavuttamiseksi. Tällaisia arvoja kutsutaan itseisarvoiksi. Ne ovat tärkeitä itsessään, eivät siksi, että niiden avulla saavutetaan jotain muuta. Se, mitä ihminen pitää itseisarvona, kertoo hänen arvoistaan ja hänestä ihmisenä. Minkälaiset arvot sopivat itseisarvoksi? Voiko valta olla itseisarvo? Mitä tarkoittaa valta, jolla ei tavoitella mitään valtaa tärkeämpää? Entä voiko viisaus olla itseisarvo? Mikä merki- tys on viisaudella, jota ei hyödynnetä jonkin vielä tärkeämmän edistämiseen? Hyvien itseisarvojen miettiminen on ihmiselämän tärkeimpiä tehtäviä. ARVOJEN KUVAAMINEN JA ARVOJEN MÄÄRITTELEMINEN Sekä yksilöiden että yhteisöjen arvoja voidaan kuvata analysoimalla, mitä henkilö tai vaikka joukkue tekee ja tavoittelee. Arvojen kuvaaminen, sanoittaminen ja kirjaaminen on tärkeää, jot- Tubecon-tapahtuma kokoaa yhteen YouTubeen videoita tekeviä henkilöitä ja heidän fanejaan. Tapahtumasta on tullut erittäin suosittu. Mitä arvoja sinun lempitubettajasi edustaa? Mistä sen voi päätellä? tärkeämmän saavuttamisen. Jos vii saus on väline vallan saamiseksi, viisaus on välinearvo. Jos taas valta on väline viisauden saavuttamiseksi, valta on välinearvo. Suuri osa tavoittelemistamme asioista on itse asiassa välineellisiä. Niitä tavoitellaan siksi, että saavutettaisiin jotain muuta. Jos tuo jokin muu on saavutettavissa muilla tavoin, välinearvo menettää merkityksensä. Jos valtaa saa ilman viisautta, ehkä viisaus ei ole niin tärkeää? Tai jos viisautta saa ilman valtaa, mihin valtaa tarvitaan? Itseisarvot ovat tärkeitä itsessään, eivät jonkin muun tavoittelemiseksi. Joskus valinnan tekeminen on tasapainoilua erilaisten arvojen välillä. Millaisiin valintoihin voisi liittyä erilaisia, keskenään ristiriitaisia arvoja? Millä perusteella lopullinen valinta tehdään? 14 15

7 ta ymmärretään ihmisten ja yhteisöjen toimintaa. Kun arvot on kuvattu, tavoitteet ovat selvillä ja arvojen toteutumista voidaan arvioida. On eri asia kuvata arvoja kuin määritellä niitä. Arvojen määritteleminen tarkoittaa hyvän määrittelemistä. Parhaimmillaan arvojen kuvaaminen on sen esittämistä, miten joku ihminen tai ryhmä tosiasiallisesti toimii. Kuinka usein ihmiset todella toimivat kuvattujen arvojen mukaisesti? Kun puhutaan koulun tai joukkueen yhteisistä arvoista, kuvataanko silloin toivottua ideaali - tilannetta vai vallitsevia, toimintaa jo ohjaavia arvoja? Arvojen määritteleminen on sen määrittelemistä, miten yksilöiden ja ryhmien pitäisi toimia. Kun puhutaan arvoista, on tärkeä tietää, kummasta näkö kulmasta puhutaan. On eri asia Mieti tilanne, jossa et ole toiminut oikeaksi tietämälläsi tavalla. Mikä sai aikaan sen, että toimit omien arvojesi vastaisesti? Todellisten ja toivottujen arvojen välistä eroa kutsutaan arvoristiriidaksi. kuvata, että minun tärkeinä arvoinani ovat oma nautinto ja kavereiden suosio, kuin asettaa tavoitteeksi, että minun arvoinani pitäisi olla ahkeruus ja rakkaus toisia kohtaan. Todellisten ja toivottujen arvojen välistä eroa kutsutaan arvoristiriidaksi. Jos ihminen toimii yhdellä tavalla mutta tietää, että hänen pitäisi toimia toisella tavalla, tai haluaisi toimia toisin, hän elää arvoristiriidassa. Arvo on tärkeä asia, jotain mitä tavoitellaan. Ihmisellä ja ihmisyhteisöllä on aina arvoja, vaikka niistä ei oltaisi tietoisia. Omien arvojen tunnistaminen on osa vastuullista käytöstä. Toisten arvojen tunnistaminen on osa suvaitsevaisuutta. Jotkut arvot ovat tärkeitä siksi, että niiden avulla saavutetaan muita asioita. Tällaisia arvoja kutsutaan välinearvoiksi. Osa arvoista on tärkeää niiden itsensä takia. Tällaisia arvoja kutsutaan itseisarvoiksi. Arvoja voidaan sekä kuvailla että määritellä. Arvojen kuvaileminen tarkoittaa sitä, että sanoitetaan niitä arvoja, joiden mukaan toimitaan. Arvojen määritteleminen tarkoittaa hyvän määrittelyä: näiden arvojen mukaan itsen tai jonkun muun pitäisi toimia. 1. Mitä tarkoittaa a) arvo b) välinearvo c) itseisarvo d) arvoristiriita? Vertailkaa parin kanssa, miten määrittelitte sanat. Kertokaa omin sanoin ja esimerkein, mitä sanat tarkoittavat. 2. Miten on mahdollista, että sama arvo voi olla yhdelle ihmiselle välinearvo ja toiselle itseisarvo? Mieti esimerkki tällaisesta tilanteesta. 3. Miksi yksilön tulisi olla tietoinen omaa toimintaansa ohjaavista arvoista? 16 17