Ortodoksinen uskonto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ortodoksinen uskonto"

Transkriptio

1 Ortodoksinen uskonto Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. ta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksen rakentamiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi. Kaikilla peruskoulun vuosiluokilla käsitellään kirkkovuoden suuret juhlat kunkin juhlan ajankohtana luokkatasolle sopivalla tavalla. Juhlat otetaan huomioon esim. alkurukouksissa, tarkastelemalla juhlan ikonia, lukemalla juhlan evankeliumiteksti ja laulamalla juhlaan liittyvä tropari. Mahdollisuuksien mukaan oppilaat osallistuvat juhlapäivinä liturgiaan, pääsiäiskaudella kaikkien vuosiluokkien oppilaat osallistuvat pääsiäisliturgiaan. Kaikilla vuosiluokilla otetaan opetuksessa huomioon myös kirkkovuoden paastot. Karjalan hiippakunnan alueella (johon Varkauden ortodoksinen seurakunta ja siten myös Savonlinnan koulut kuuluvat) on runsaasti erityispiirteitä, jotka otetaan opetussuunnitelmassa huomioon. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään vierailuja eri kohteisiin. Näitä ovat mm.: - Valamon ja Lintulan luostarit - Ortodoksinen kirkkomuseo Kuopiossa - Evakkokeskus Iisalmessa - pyhäköt, Savonlinnassa erityisesti pyhien Sakariaan ja Elisabetin rukoushuone - praasniekat - Ortodoksisten Nuorten Liitto ONL - Joensuun yliopiston teologinen tiedekunta - Ortodoksinen seminaari Joensuussa - leirikeskukset 1

2 Keskeiset sisällöt 1. ja 2. luokka - oppii ortodoksisen kristillisyyden sekä uskonopin peruskäsitteitä - perehtyy kirkkovuoteen ja pyhien ihmisten elämään - tutustuu oman seurakunnan toimintaan - tutustuu Jeesuksen kotimaahan ja Jeesuksen elämän keskeisiin vaiheisiin lähinnä kirkkovuoden kautta - perehtyy liturgiseen elämään ja osallistuu liturgiaan - oppii ottamaan huomioon lähimmäisensä opetusryhmässä ja sen ulkopuolella - oppii ottamaan vastuuta omista teoistaan - tutustuu alustavasti muihin uskontoihin - tärkeimmät kirkkovuoden juhlat kuten joulu, teofania, palmusunnuntai ja pääsiäinen - oppilaan oma taivaallinen esirukoilija ja nimipäivä - paasto - joitakin pyhiä ihmisiä kuten pyhä Nikolaos, pyhä Elia, profeetta Hanna, apostolit Pietari ja Paavali sekä oman kirkon nimikkopyhät Sakarias ja Elisabet - oma kirkko, ortodoksina perheessä ja koulussa - risti, ristinmerkki ja ikoni - rukouksen merkitys, opeteltavat rukoukset Isä meidän ja ruokarukous - kodin ja esim. sadon siunaaminen - vainajien muisteleminen - seurakunnan lapsityö - luterilainen kirkko - lähiympäristön ja oman koulun oppilaiden uskontoja - Jeesuksen elämän keskeisiä tapahtumia (syntymä, kaste, ristinkuolema ja ylösnousemus) - Jeesuksen kotimaa - Jeesuksen ihmetekoja ja opetuksia - luominen - Evankeliumi - sakramenteista ehtoollinen, kaste ja mirhavoitelu - nimenanto - yleisimmät kirkkoveisut ja tärkeimpien juhlien veisuja - kirkkomatka ja papin tapaaminen - kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana - ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisuutena - Isä, Poika ja Pyhä Henki - oikea ja väärä ja niiden erottaminen - ystävyys ja suvaitsevaisuus - lähimmäisenrakkaus - katumus ja anteeksipyytäminen sekä -antaminen - erilaiset retket, vierailut - askartelu, piirtäminen, käsityöt, kirjalliset tehtävät - opetuskeskustelut - leikit ja pelit - kirkkoveisujen laulaminen ja sisällön tarkastelu - yhteistoiminnalliset työtavat - ilmaisutaidollinen työskentely, kuten pedagoginen draama - ryhmätyöt ja erilaiset projektit 2

3 3. luokka 4. luokka - oppii kristinuskon peruskäsitteitä - perehtyy kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään ja liturgiseen elämään - tutustuu oman seurakunnan elämään - perehtyy Vanhan Testamentin kertomuksiin - oppii pohtimaan omaan elämään liittyviä eettisiä kysymyksiä - tutustuu oman lähiympäristön uskontoihin. - oppii kristinuskon peruskäsitteitä - perehtyy kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään ja liturgiseen elämään - tutustuu oman seurakunnan elämään - perehtyy Uuden Testamentin kertomuksiin - oppii pohtimaan omaan elämään liittyviä eettisiä kysymyksiä. Keskeiset sisällöt - kirkkovuoden keskeisiä juhlia Raamatun kertomusten ja kirkon perinteen pohjalta, erityisesti Neitsyt Marian juhlat - profeetta Eliaan elämäkerta - ortodoksinen perinne kotipaikkakunnalla - kotiseurakunta ja sen toiminta - lähiympäristön muut uskonnot - alkukertomukset - patriarkkakertomukset - Egyptistä luvattuun maahan - sakramenteista ehtoollinen ja katumus - tutustuminen liturgiaan - jumalanpalvelusten toimittajat - kirkkorakennus - kirkkoveisuja, mm. tropareja ja rukoushetken veisuja - kymmenen käskyä ja niiden merkitys omassa elämässä - ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena - kirkkovuoden keskeisiä juhlia Raamatun kertomusten ja kirkon perinteen pohjalta, erityisesti Kristuksen juhlat - suuren paaston käytäntöjä ja merkitys - pyhät Sergei ja Herman Valamolaiset - pyhä Georgios Voittaja - kotiseurakunta ja sen toiminta - seurakunnat ja hiippakunnat Suomessa - Ortodoksisten Nuorten Liitto (ONL) - Jeesuksen elämä ja opetukset - ylösnousemus ja sen merkitys - liturgiaan valmistautuminen - sakramenteista avioliitto ja sairaanvoitelu - suurten juhlien ikoneja - kirkkoveisuja, mm. tropareja ja rukoushetken veisuja - eettisiä kysymyksiä Jeesuksen opetusten pohjalta - sairaudet, kärsimys - erilaiset retket, vierailut - askartelu, piirtäminen, käsityöt, kirjalliset tehtävät - opetuskeskustelut, oma pohdinta - leikit ja pelit - kirkkoveisujen laulaminen ja sisällön tarkastelu - yhteistoiminnalliset työtavat - ilmaisutaidollinen työskentely, kuten pedagoginen draama - ryhmätyöt ja erilaiset projektit 3

4 5. luokka 6. luokka - oppii kristinuskon peruskäsitteitä - perehtyy kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään ja liturgiseen elämään - tutustuu uskonopin peruskysymyksiin - perehtyy Raamatun kertomuksiin ja oppii pohtimaan Raamatusta nousevia eettisiä kysymyksiä. - oppii myönteisen ilmapiirin luomisen uskonnon opetuksen aikana - ymmärtää rukouksen osana uskonnon opetusta - tutustuu ortodoksisuuden peruskysymyksiin - kehittää ja vahvistaa ortodoksista vakaumusta - oppii ymmärtämään ja kunnioittamaan toisen erilaisuutta. Keskeiset sisällöt - kirkkovuosi - paastot sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset - kirkon suuria opettajia ja marttyyreja - sakramenttien merkitys ortodoksin elämässä - luostarien toiminta - ortodoksinen perinne maailmassa - juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhtäläisyyksiä ja eroja - evankeliumin kirjoittajat - ylösnousemus ja uusi elämä - kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana - risti - ikoni - sakramenteista pappeus - liturgiset tekstiilit - pelastus ja iankaikkinen elämä - Pyhän Kolminaisuuden persoonat ja niiden erityispiirteet - Pääsiäinen ja kirkkovuoden 12 suurta juhlaa - juhlien ikonien sekä veisujen sisältö - ortodoksi kirkon elävänä osana - kirkolliset toimitukset: esim. hautaus, rukouspalvelukset - vainajien muistelu - luostarien toiminta - juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhtäläisyyksiä ja eroja - profeetat, kuninkaat ja Psalmit - Apostolien teot - Apostoli Paavalin matkat - alkukirkon synty - vuorisaarna - liturgian sisältö ja merkitys uskon elämässä - ehtoo- ja aamupalvelus - viikonpäivien pyhä muisto - lähetystyö ja sen merkitys - Jumalan kymmenen käskyä - uskontunnustus - kuolema ja iankaikkinen elämä - erilaiset retket, vierailut - askartelu, piirtäminen, käsityöt, kirjalliset tehtävät - opetuskeskustelut, oppilaan oma pohdinta - pelit - kirkkoveisujen laulaminen ja sisällön tarkastelu - yhteistoiminnalliset työtavat - ilmaisutaidollinen työskentely, kuten pedagoginen draama - ryhmätyöt ja erilaiset projektit 4

5 Arviointi Oppilaan hyvä osaaminen 5. luokan päättyessä Ortodoksisen uskonnon oppilasarvioinnin pohjana on oppilaan yksilöllisen kehityksen seuraaminen ja tukeminen sekä tavoitteiden että tiedolliseen ainekseen liittyvien keskeisten peruskäsitteiden osalta. Arvioinnin yhtenä tavoitteena on oppilaan itsetunnon ja myönteisen minäkuvan hallinta niin uskonnollisessa kuin muussakin elämässä. Arvioinnin muotoina ovat oppilaan itsearviointi ja opettajan eri tavoin suorittama arviointi. Arvioinnin tehtävänä on - auttaa oppilasta asettamaan oppimistavoitteita oppilaan ikätaso huomioiden - ohjata oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan, toimintaansa ja oppimistaan - antaa tietoa ja tukea oppimisen edistymisestä Lisäksi arvioidaan oppilaan osaaminen 5. luokan päättyessä. Hyvän osaamisen kriteerit pohjautuvat valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ortodoksisen uskonnon arviointiin. tuntee keskeiset asiat ortodoksisuudesta - tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksista elämää - tuntee pääpiirteissään ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan kirkkovuotta omassa elämässään - tuntee ortodoksista ihmisnäkemystä sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä ja pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään. tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia - tuntee pääpiirteittäin Vanhan ja Uuden testamentin erilaisen luonteen - tuntee Kristuksen opetuksia, elämänvaiheet ja kirkon synnyn - osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästään nousevia eettisiä kysymyksiä ja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään. osaa käyttää uskonnollista tietoa - tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä - tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää - pystyy käyttämään oppimaansa ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi - kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään. tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja - tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä - tunnistaa oman perheensä uskonnollisen taustan - tuntee oman kotiseurakuntansa toimintaa - tuntee lähiympäristössään olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. 5

6 7. luokka 8. luokka Opetuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa ortodoksista identiteettiä. Opetuksessa perehdytään ortodoksisen kirkon historiaan ja uskonkäsitykseen. - oppii tuntemaan kirkon syntyhistoriaan ja tietämään miten kirkon oppi on muotoutunut - oppii kirkon jakaantumiseen johtaneet syyt - oppii tuntemaan suomalaisen muinaisuskonnon erityispiirteitä sekä kristinuskon leviämiseen Suomeen - oppii ymmärtämään Suomen poliittisen ja maantieteellisen jaon merkityksen Suomen ortodoksisen kirkon asemalle ja historialle - tutustuu yleismaailmalliseen ortodoksiseen kirkkoon. - oppii tuntemaan Raamatun syntyhistorian ja rakenteen pääpiirteet - oppii ymmärtämään Raamatun pelastusilmoituksen ja merkityksen kristillisen etiikan perustana - oppii tuntemaan suurten maailmanuskontojen opetuksen perusteet sekä niiden ilmenemisen Suomessa - oppii tuntemaan muita kristillisiä kirkkoja pääpiirteittäin - oppii tiedostamaan maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä - oppii ymmärtämään uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä - osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Keskeiset sisällöt Yleinen kirkkohistoria - kristinuskon synty - kirkon opin muodostuminen - marttyyrien ja kilvoituselämän merkitys kirkon historiassa - kirkon jakaantuminen - Bysantin merkitys ortodoksisen kirkon perinteelle ja opille - kristinuskon leviäminen - läntisen kirkkokunnan opin perusteet - uskonpuhdistus Suomen kirkon historia - suomalainen muinaisuskonto - kristillisen lähetystyön alkuvaiheet Suomessa - luostareiden merkitys Suomen ortodoksisen kirkon kehitykselle ja niiden toiminta nykyisin - Karjalan varhainen kristillisyys - Ruotsin vallan aika - autonomian aika - evakkojen aika - Suomen ortodoksisen kirkon ja oman seurakunnan hallinnon pääpiirteet - kirkollisten järjestöjen (esim. ONL, PSHV,) historia ja toiminta - ortodoksiset paikalliskirkot ja niiden toiminta Raamattu - Raamatun synty - Vanhan testamentin keskeinen sisältö (Israelin kansan historia, elämänviisauskirjallisuus, profeettojen aika) - Uuden testamentin keskeinen sisältö (Jeesuksen elämän vaiheet, toiminta ja opetus, apostolien aika) - Raamatun eettinen opetus -, käyttö kristityn elämässä ja jumalanpalveluksissa Maailmanuskonnot - keskeisten maailmanuskontojen (juutalaisuus, islam, hindulaisuus, buddhalaisuus) levinneisyys, oppi ja elämä - uskonnon ulottuvuudet ja vaikutus yksilöön ja yhteiskuntaan - muihin kristillisiin kirkkoihin tutustuminen (esim. roomalaiskatolisuus ja evankelisluterilaisuus) - maailmanuskontojen esiintyminen suomalaisessa yhteiskunnassa - kirjalliset tehtävät: mm. vihko- ja kirjatyöskentely, oppimispäiväkirjat, portfoliot - opetuskeskustelut, oppilaan oma pohdinta - kyselevä- ja taustaperusteinen oppiminen - kirkkoveisujen laulaminen ja sisällön tarkastelu - yhteistoiminnalliset työtavat: draama, väittelyt, vierailut, vierailijat, tutkielmat, ja projektityöskentely 6

7 Keskeiset sisällöt 9. luokka Opetuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa ortodoksista identiteettiä. - perehtyy kirkon liturgiseen elämään - tiedostaa maailmankatsomuksen rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä - tutustuu eettisen ajattelun peruskäsitteisiin - tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita - osaa soveltaa em. tietoja eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan. Liturgiikka - sakramentit ja niiden merkitys - jumalanpalvelukset - kirkkorakennus - kirkkotaide- ja musiikki - kirkkovuoden juhlat Etiikka - ortodoksinen ihmiskäsitys - Vuorisaarnan etiikka - yksilöeettisiä kysymyksiä (esim. perhe, sukupuolisuhteet, itsemurha, abortti, eutanasia) - yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä (esim. sota, rasismi, luonnonsuojelu, geenimanipulaatio) - eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen ja soveltaminen elämässä - kirjalliset tehtävät: mm. vihko- ja kirjatyöskentely, oppimispäiväkirjat, portfoliot - opetuskeskustelut, oppilaan oma pohdinta - kyselevä- ja taustaperusteinen oppiminen - kirkkoveisujen laulaminen ja sisällön tarkastelu - yhteistoiminnalliset työtavat: draama, väittelyt, vierailut, vierailijat, tutkielmat, ja projektityöskentely 7

8 Arviointi Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Ortodoksisen uskonnon oppilasarvioinnin pohjana on oppilaan yksilöllisen kehityksen seuraaminen ja tukeminen sekä tavoitteiden että tiedolliseen ainekseen liittyvien keskeisten peruskäsitteiden osalta. Arvioinnin yhtenä tavoitteena on oppilaan itsetunnon ja myönteisen minäkuvan hallinta niin uskonnollisessa kuin muussakin elämässä. Arvioinnin muotoina ovat oppilaan itsearviointi ja opettajan eri tavoin suorittama arviointi. Arvioinnin tehtävänä on - auttaa oppilasta asettamaan oppimistavoitteita oppilaan ikätaso huomioiden - ohjata oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan, toimintaansa ja oppimistaan - antaa tietoa ja tukea oppimisen edistymisestä. Perusasteen päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8, jotka pohjautuvat valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ortodoksisen uskonnon arvioinnin kriteereihin. kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskonnosta - tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta - tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen - on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opeista - tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen - tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä. tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön - tuntee Raamatun sisäisen rakenteen - ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen - ymmärtää Raamatun osana kirkon traditiota - tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen liturgisen käyttöyhteyden. osaa käyttää uskonnollista tietoa - tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt - osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen - tuntee oman seurakuntansa toimintaa - tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa - tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa. tuntee maailmanuskontoja - ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle - tunnistaa suuret maailmanuskonnot - osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä. 8

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2 ORTODOKSINEN USKONTO 176 LUOKAT 1-2 : oppilaan ortodoksinen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen; ortodoksiseen kirkkovuoteen, sakramentteihin, kristillisiin peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan

Lisätiedot

7.11 Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto 61. Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät

7.11 Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto 61. Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Evankelisluterilainen uskonto 61 7.11 Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät U skonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä myös

Lisätiedot

Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto. Uskonnon opetuksesta

Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto. Uskonnon opetuksesta Uskonto Uskonnon opetuksesta Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaanoman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään

Lisätiedot

7.11 Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto

7.11 Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

7.2.7. USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

7.2.7. USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO 7.2.7. USKONTO 167 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO TAVOITTEET: : oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä; tutustuu

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Evankelisluterilainen uskonto. 1. luokka 2. luokka. Tavoitteet. Keskeiset sisällöt

Evankelisluterilainen uskonto. 1. luokka 2. luokka. Tavoitteet. Keskeiset sisällöt Evankelisluterilainen uskonto 1 Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä myös laajemmin yhteiskunnallisena ilmiönä muuttuvassa

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

7.11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto 1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen

Lisätiedot

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 5.11. Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Lanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto

Lanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto 1 Lanula 14.6.2007 Roomalaiskatolinen uskonto Katolisen uskonnon lähtökohta on tukea oppilaan kasvamista eheäksi persoonaksi sekä vahvistaa hänen katolista identiteettiään. Opetuksessa pyritään siihen,

Lisätiedot

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä ORTODOKSISET KIRKOT Historia Uskonto on täynnä mysteerejä Ortodoksinen kirkko alkoi kehittyä Kreikassa ja Bysantissa omaksi suuntauksekseen. Syynä tähän olivat eri kieli eli kreikka ja kulttuuri, joka

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET. Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS

Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET. Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS SISÄLLYS 1. USKONNOT SUOMESSA Suomessa on kaksi kansankirkkoa 10 Luterilainen kirkko Suomessa 12 Katolinen kirkko Suomessa

Lisätiedot

9.12. Uskonto ja elämänkatsomustieto

9.12. Uskonto ja elämänkatsomustieto 9.12. Uskonto ja elämänkatsomustieto 9.12.1. KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT JA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Opetuksen tavoitteet ja sisällöt Kaikkien uskontosidonnaisten ryhmien, että elämänkatsomustiedon opetuksen

Lisätiedot

Uskonto ja elämänkatsomustieto. Uskonto. Elämänkatsomustieto

Uskonto ja elämänkatsomustieto. Uskonto. Elämänkatsomustieto Uskonto ja elämänkatsomustieto Uskonnon ja elämänkatsomustiedon eli katsomusaineiden tehtävänä on käsitellä yleisinhimillisiä, ihmisenä olemiseen sisältyviä ja yleissivistykseen kuuluvia peruskysymyksiä,

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

7.3.9 Uskonto. 7.3.9.1 Evankelisluterilainen uskonto. Työtavat. Vuosiluokat 1 6

7.3.9 Uskonto. 7.3.9.1 Evankelisluterilainen uskonto. Työtavat. Vuosiluokat 1 6 134 7.3.9 Uskonto Uskonnon opetuksen keskeisenä tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden pohjalle hän rakentaa omaa kulttuuri-identiteettiään ja hahmottaa uskontojen merkitystä

Lisätiedot

7. 11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7. 11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7. 11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

LITURGISTEN TEKSTIEN KIRJAT RAAMATTU

LITURGISTEN TEKSTIEN KIRJAT RAAMATTU Ortodoksinen seminaari, lokakuu 2014 LITURGISTEN TEKSTIEN KIRJAT Tekstit: www.ortodoksi.net Liturgiset tekstit Ohjeet: www.ort.fi/seminaari Seminaarin jumalanpalvelusten ohjeita ja tekstejä RAAMATTU Raamattu

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

USKONTO. Opetuksen tavoitteet

USKONTO. Opetuksen tavoitteet USKONTO Uskonnonopetuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin, uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin ja uskonnottomuuteen.

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

3DNROOLVHWNXUVVLW 8VNRQQRQOXRQQHMDPHUNLW\V8(

3DNROOLVHWNXUVVLW 8VNRQQRQOXRQQHMDPHUNLW\V8( 3DNROOLVHWNXUVVLW 8VNRQQRQOXRQQHMDPHUNLW\V8( tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006. Opetushallitus

Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006. Opetushallitus Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006 Opetushallitus Perusopetuksen järjestäjille ja peruskouluille MÄÄRÄYS 1 (1) velvoittavana noudatettava 22.5.2006 20/011/2006 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11. Päiväohjelma 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.55 Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12.00 Lounas 13.40 2x oppitunti (kaksoistunti tai 13.40-14.20/14.25-15)

Lisätiedot

1. Mitä sana ortodoksi tarkoittaa? 1. Mihin ristinmerkkiä tehdessä kosketetaan ensin? 2. Kuinka alkaa rukous Pyhälle Hengelle?

1. Mitä sana ortodoksi tarkoittaa? 1. Mihin ristinmerkkiä tehdessä kosketetaan ensin? 2. Kuinka alkaa rukous Pyhälle Hengelle? 1. Mitä sana ortodoksi tarkoittaa? Oikein ylistävää. 2. Kuinka alkaa rukous Pyhälle Hengelle? Taivaallinen kuningas, Lohduttaja, totuuden Henki --- 3. Mistä pappi tarkistaa päivän jumalanpalvelustekstit?

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

ORTODOKSISEN USKONNON KOE 25.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

ORTODOKSISEN USKONNON KOE 25.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ ORTODOKSISEN USKONNON KOE 25.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa

Lisätiedot

PYHÄ MELU. ortodoksisen kirkon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen perusteet

PYHÄ MELU. ortodoksisen kirkon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen perusteet PYHÄ MELU ortodoksisen kirkon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen perusteet SIRPA OKULOV 2011 PYHÄ MELU ortodoksisen kirkon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen perusteet Hyväksytty kirkolliskokouksessa 2011.

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Tässä ohjeessa kuvataan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta sekä koulussa

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

ORTODOKSISEN USKONNON KOE 16.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

ORTODOKSISEN USKONNON KOE 16.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ ORTODOKSISEN USKONNON KOE 16.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

7.12 Elämänkatsomustieto ja esiopetuksen etiikka ja katsomus

7.12 Elämänkatsomustieto ja esiopetuksen etiikka ja katsomus 7.11.2 Muut uskonnot Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAISEN USKONNON KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

EVANKELIS-LUTERILAISEN USKONNON KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ EVANKELIS-LUTERILAISEN USKONNON KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa

Lisätiedot

1. Mihin on kirjoitettu lyhimmillään 1. Milloin ja missä laadittiin kirkon käyttämä ortodoksisen kirkon opetus? uskontunnustus?

1. Mihin on kirjoitettu lyhimmillään 1. Milloin ja missä laadittiin kirkon käyttämä ortodoksisen kirkon opetus? uskontunnustus? 1. Mihin on kirjoitettu lyhimmillään ortodoksisen kirkon opetus? - Uskontunnustukseen. 2. Vaikka olisi toisella puolella maailmaa, niin kuinka voi silti auttaa toista? - Esirukoilemalla tämän puolesta.

Lisätiedot

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kun kaste toimitetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, siihen liitetään tässä esitetyt kohdat. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

KATSAUS KATOLISEEN JA ORTODOKSISEEN MAAILMANKUVAAN. FT Tuija Saarinen tuija.saarinen@uef.fi www.tuijasaarinen.com

KATSAUS KATOLISEEN JA ORTODOKSISEEN MAAILMANKUVAAN. FT Tuija Saarinen tuija.saarinen@uef.fi www.tuijasaarinen.com KATSAUS KATOLISEEN JA ORTODOKSISEEN MAAILMANKUVAAN FT Tuija Saarinen tuija.saarinen@uef.fi www.tuijasaarinen.com Kristikunta - Kristinusko syntyi n. 2000 vuotta sitten yhtenä kirkkona - Alkukirkko jakautui

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

1. Missä toimituksessa (yleensä) vauvasta tulee seurakunnan jäsen? 1. Minkä toimituksen pappi toimittaa vedelle ennen kuin hän vihmoo sillä kodin?

1. Missä toimituksessa (yleensä) vauvasta tulee seurakunnan jäsen? 1. Minkä toimituksen pappi toimittaa vedelle ennen kuin hän vihmoo sillä kodin? 1. Mitä pappi jakaa lusikalla ainoastaan ortodoksisen kirkon jäsenille? - Ehtoollinen. 2. Minkä "merkin" pappi maalaa siveltimellä kastettavan otsalle, silmille, sieraimille, suulle, korville, rinnalle,

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi

Elämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi Elämänkatsomustieto tutuksi et opetus.fi Elämänkatsomustieto tutuksi Käsiteltävät aiheet Oppiaineen historiaa Katsomusaineiden lainsäädäntöä Katsomuskasvatus päiväkodissa Elämänkatsomustietokasvatus Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto

Lisätiedot

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut Historia KATOLINEN KIRKKO Kirkon kautta pelastut Kristinusko on aina sisältänyt valtavasti erilaisia lahkoja. Niistä suuriksi kehittyivät varhain lännen ja idän kirkko. Nämä kirkot kehittyivät Rooman valtakunnassa

Lisätiedot

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA Tässä ohjeessa kuvataan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta sekä lukiossa järjestettäviä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...

Lisätiedot

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti. JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

TROPARIT JA KONTAKIT LITURGIASSA PIENEN SAATON JÄLKEEN

TROPARIT JA KONTAKIT LITURGIASSA PIENEN SAATON JÄLKEEN TROPARIT JA KONTAKIT LITURGIASSA PIENEN SAATON JÄLKEEN Yleisiä huomautuksia: v Ennen toiseksi viimeistä a lauletaan aina Kunnia... ja viimeistä ennen Nyt... v Jos kontakkeja on vain yksi, lauletaan sitä

Lisätiedot

Kpl 3.Hyvä ja paha. Kpl 4. Paluu eheyteen

Kpl 3.Hyvä ja paha. Kpl 4. Paluu eheyteen 9. Lk. kirjasta: Kirkon jäsenenä Kpl 1. Kirkon opetus, seurakunnan elämä ja ihmisen toiminta 1. Mihin on kirjoitettu lyhimmillään ortodoksisen kirkon opetus? V: Uskontunnustukseen 2. Milloin ja missä laadittiin

Lisätiedot

IKONIMAALAUKSEN PERUSKURSSI 11.-20.9.2015

IKONIMAALAUKSEN PERUSKURSSI 11.-20.9.2015 IKONIMAALAUKSEN PERUSKURSSI 11.-20.9.2015 KURSSIOHJELMA PERJANTAI, 11.9. Saapuminen Valamoon (HUOM! majoittuminen klo 16 alkaen) Päivällinen. Trapesa klo 16.00- Kurssin avaus. 16.15, Valamon opiston luokka

Lisätiedot

Opettajalle KIRKKOVUOSI. KIRKKOVUOSI Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle KIRKKOVUOSI. KIRKKOVUOSI Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit KIRKKOVUOSI Opettajalle TAVOITE Oppilas saa käsityksen, mitä kirkkovuosi tarkoittaa ja miten se eroaa kalenterivuodesta.

Lisätiedot

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun Uskontojen maailmassa Pelikortit ala- ja yläkouluun JOHDANTO Monikulttuuristuminen on nostanut esille tarpeen uudenlaiseen, käytännönläheiseen uskontodialogiseen keskusteluun ja oman taustansa tuntemiseen.

Lisätiedot

Messu. Hollolan seurakunta Hämeenkosken kappeliseurakunta

Messu. Hollolan seurakunta Hämeenkosken kappeliseurakunta Messu Hollolan seurakunta Hämeenkosken kappeliseurakunta Messun sisältö on osuvasti kuvattu Martti Lutherin saarnassa:... rakas Herramme itse puhuu meille Pyhän Sanansa kautta ja me vastaamme Hänelle rukoillen

Lisätiedot

1. Millä nimellä kutsutaan pyhiä ihmisiä ja 1. Millä värillä ikoneissa olevat sädekehät tapahtumia esittäviä kuvia? maalataan?

1. Millä nimellä kutsutaan pyhiä ihmisiä ja 1. Millä värillä ikoneissa olevat sädekehät tapahtumia esittäviä kuvia? maalataan? 1. Millä nimellä kutsutaan pyhiä ihmisiä ja tapahtumia esittäviä kuvia? Ikoneiksi. 2. Mitä sädekehä pyhien pään ympärillä kuvaa? Ikuisuutta ja taivaallista valoa. käytetään tavallisena sunnuntaipäivänä?

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

IKONIT, IHMISET JA SOTA

IKONIT, IHMISET JA SOTA OPETUSMATERIAALIA SUOMEN KANSALLISMUSEO IKONIT, IHMISET JA SOTA KUVATAITEEN OPETUKSEN TEHTÄVÄPAKETTI Tehtäväpaketin avulla käydään läpi ikoneihin liittyviä perustietoja ja tutustutaan ikonimaalarin käyttämään

Lisätiedot

7/ 12.10.07 Euhologion / Kaste Rukoukset neljäntenäkymmenentenä päivänä lapsen syntymän jälkeen

7/ 12.10.07 Euhologion / Kaste Rukoukset neljäntenäkymmenentenä päivänä lapsen syntymän jälkeen 7/ 12.10.07 Euhologion / Kaste Rukoukset neljäntenäkymmenentenä päivänä lapsen syntymän jälkeen www.ortodoksi.net Euhologion / Kaste Rukoukset neljäntenäkymmenentenä päivänä lapsen syntymän jälkeen 40.

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Lukio. 22.04 Raamatut. Alkutekstit ja raamatunlausekokoelmat. 25.34 Nuorisotyö. 38.292 Uskonnon opetusoppi

Lukio. 22.04 Raamatut. Alkutekstit ja raamatunlausekokoelmat. 25.34 Nuorisotyö. 38.292 Uskonnon opetusoppi Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä / Materiaalipalvelu 9.2.2016 Sivu 1 Lukio 22.04 Raamatut. Alkutekstit ja raamatunlausekokoelmat 22.04 Johanneksen Harju, Harri 1 Johanneksen evankeliumi Etelä- Pohojanmaan

Lisätiedot

Viidensadan keljarukoussääntö

Viidensadan keljarukoussääntö Viidensadan keljarukoussääntö www.ortodoksi.net Optinan luostarin Viidensadan keljarukoussääntö Rukoussäännön nimi tulee siitä, että se on kehitetty Optinan luostarissa ja siihen kuuluu muiden tekstien

Lisätiedot

Tervehdys arvoisa seurakuntamme alueen kouluväki!

Tervehdys arvoisa seurakuntamme alueen kouluväki! Kouluyhteistyö Kallaveden seurakunta Marjukka Borgman marjukka.borgman@evl.fi p. 040 4848 357 Koulukukko 1 / 2015 2016 31.8.2015 Tervehdys arvoisa seurakuntamme alueen kouluväki! Uusi lukuvuosi iloineen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva

Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva Tämä verkkokurssi toteutetaan Verkkokurssin tuotantoprosessi kurssin TIES463 harjoitustyönä Milloin? Verkkokurssi valmistuu kevään 2014 aikana

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

1. 2. vuosiluokat 3. 4. vuosiluokat 5. 6. vuosiluokat. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

1. 2. vuosiluokat 3. 4. vuosiluokat 5. 6. vuosiluokat. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustiedon tehtävänä on tarjota oppilaille aineksia oman elämänkatsomuksensa rakentamiseen ja tukea heidän katsomuksellisesti laaja-alaista kehitystään. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

Pyhiinvaellusta kauniissa säässä, kauniissa maisemissa

Pyhiinvaellusta kauniissa säässä, kauniissa maisemissa Pyhiinvaellusta kauniissa säässä, kauniissa maisemissa Torniolaiset martat viettivät yhteisen elokuisen lauantaipäivän pyhiinvaelluksen merkeissä. Päivän aikana vaellettiin keväällä käyttöön vihitty Tornion

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. 9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

HERÄTYSLIIKKEITÄ. Tulkinnanvapautta uskovi!e yksilöi!e

HERÄTYSLIIKKEITÄ. Tulkinnanvapautta uskovi!e yksilöi!e HERÄTYSLIIKKEITÄ Historia ja filosofia Tulkinnanvapautta uskovi!e yksilöi!e Vapaakristillisyyden aika alkaa reformaatiosta. Vapaakristillisyys ei nojaa oppejaan suurimpiin kirkkokuntiin eli katoliseen,

Lisätiedot

HISTORIA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu Jaakko.vaisanen@uef.fi. Jaakko Väisänen

HISTORIA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu Jaakko.vaisanen@uef.fi. Jaakko Väisänen HISTORIA Joensuun normaalikoulu Jaakko.vaisanen@uef.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet.

Lisätiedot

MUISTIO PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN

MUISTIO PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN MUISTIO PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN Opetushallitus käsittelee tässä tiedotteessa uskonnon

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

jääkää odottamaan sitä, minkä Isä on luvannut ja mistä olette minulta kuulleet (1:5)

jääkää odottamaan sitä, minkä Isä on luvannut ja mistä olette minulta kuulleet (1:5) Suomen teologinen instituutti Henrik Perret 17.1.2006 PYHÄ HENKI JA ME Luentosarja Apostolien teoista Missä mennään? = miksi Ap. t.? defaitismi = tappiomieliala, antautumishenki olen rintamakarkuri Jos

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

JOHANNES KASTAJAN SYNTYMÄ

JOHANNES KASTAJAN SYNTYMÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JOHANNES KASTAJAN SYNTYMÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jossakin Juudean vuoristokaupungissa,

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

OPPILAAN OIKEUS OMAN USKONNON KOHTAAMISEEN KOULUSSA. Pekka Iivonen

OPPILAAN OIKEUS OMAN USKONNON KOHTAAMISEEN KOULUSSA. Pekka Iivonen OPPILAAN OIKEUS OMAN USKONNON KOHTAAMISEEN KOULUSSA Pekka Iivonen Uskonnon opetusjärjestelyiden ja uskonnollisen toiminnan taustalla oleva säädöstö: Suomen perustuslaki (731/1999) 11 1. oikeus uskonnonharjoittamiseen

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot