SISÄLLYS. N:o 218. Valtioneuvoston asetus. huumausainetestien tekemisestä. Annettu Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2005

Transkriptio

1 SUOMN SÄÄDÖSKOKOLM 2005 Julkaistu Helsingissä 15 päiänä huhtikuuta 2005 N:o SISÄLLYS N:o Siu 218 Valtioneuoston asetus huumausainetestien tekemisestä Sosiaali- ja tereysministeriön asetus työntekijäin eläkelain 11 :n mukaista toimintaa harjoittaan eläkesäätiön eläkeastuun laskuperusteista annetun sosiaali- ja tereysministeriön asetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus silakan ja kilohailin troolikalastuksen rajoittamisesta uonna N:o 218 Valtioneuoston asetus huumausainetestien tekemisestä nnettu Helsingissä 7 päiänä huhtikuuta 2005 Valtioneuoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja tereysministeriön esittelystä, säädetään 21 päiänä joulukuuta 2001 annetun työtereyshuoltolain (1383/2001) 19 :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 760/2004: 1 Tarkoitus Tämän asetuksen tarkoituksena on armistaa että asetuksen soeltamisalaan kuuluat huumausainetestit tehdään hyän työtereyshuoltokäytännön ja laboratorioiden laatustandardien mukaisesti sekä testattaan henkilökohtainen koskemattomuus ja yksityiselämän suoja sekä muut perusoikeudet huomioon ottaen. 2 Soeltamisala Tätä asetusta soelletaan työtereyshuoltolain (1383/2001) 3 :n 6 a kohdassa tarkoitetun huumausainetestin toteuttamiseen liittyien näytteiden ottamiseen, analysointiin ja tulkintaan sekä huumausainetestin luotettauuden ja laadun alontaan. Työnantajan oikeudesta käsitellä huumausainetestin perusteella laadittaaan huumausainetestiä koskeaan todistukseen merkittyjä tietoja säädetään yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004). Työtereyshuoltolain nojalla suoritettuun tereystarkastukseen sisältyän huumausainetestin testitulosten käsittelystä säädetään työtereyshuoltolaissa. 3 Laboratorioiden laatuaatimukset Näytteen analysointia suorittailla laboratorioilla tulee olla lupa harjoittaa laboratoriotoimintaa siten kuin siitä tereydenhuollon lainsäädännössä erikseen säädetään. Lisäksi laboratorioiden tulee olla mittatekniikan keskuksen akkreditointiyksikön taikka uroopan unionin tai uroopan talousalueen jäsenaltion muun astaaan kansallisen akkreditointielimen akkreditoimia ja huumausainetestien, mukaan lukien 6 :n 2 momentissa tarkoitetussa ensiaiheen analysoinnissa mahdollisesti käytettäät pikatestit, tulee kuulua akkreditoituun päteyysalueeseen. kkreditoinnis

2 736 N:o 218 sa tulee soeltaa testaus- ja kalibrointilaboratorioiden päteyysaatimuksia koskeaa standardia SFS-N 17025:2000 tai muuta astaaaa standardia. 4 Tutkimuslähetteen antaminen, testattaan informointi ja suostumus Huumausainetestiä koskean tutkimuslähetteen antaa lääkäri tai huumausainetestaukseen perehtynyt tereydenhoitaja. Tutkimuslähetteeseen tulee kirjata testattaan lääkitys. Tutkimuslähetteen antajan on potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) mukaisesti annettaa testattaalle selitys huumausainetestin tarkoituksesta ja sisällöstä. Lisäksi tutkimuslähetteen antajan on annettaa testattaalle tieto mahdollisuudesta riitauttaa armistettu positiiinen testitulos 8 :ssä tarkoitetulla taalla. Huumausainetestin tulee potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti perustua testattaan jokaiseen testikertaan antamaan suostumukseen. 5 Näytteenotto ja näytteen käsittely Näytteen ottaan tereydenhuollon ammattihenkilön tulee ennen näytteenottoa armistaa testattaan henkilöllisyys. Näytteenoton tulee tapahtua asianmukaisissa tiloissa ja alotuissa olosuhteissa siten että testattaan yksityisyyden suoja armistetaan. Näytteenotto ja näytteen käsittely on suoritettaa teknisesti luotettaalla taalla siten, että: 1) eri testattaien näytteet eiät oi sekoittua; 2) näytteeseen ei oi joutua epäpuhtauksia; sekä 3) näytettä ei oi äärentää. Testattaan näyte on jaettaa -näytteeseen ja B-näytteeseen. Näytteet on merkittää tunnistetiedoin, sinetöitää ja toimitettaa laboratorioon. 6 Näytteen analysointi Laboratoriossa sekä -näytteen että B-näytteen koskemattomuus tarkistetaan. Tämän jälkeen -näyte analysoidaan. B-näyte säilytetään aaamattomana siltä aralta, että testattaa riitauttaa armistetun positiiisen testituloksen 8 :ssä tarkoitetulla taalla. Jos -näytteestä saatu testitulos on negatiiinen, lisätutkimuksia ei saa tehdä ellei älittömästi testituloksen ilmenemisen jälkeen esitetä 5 :n 2 momentissa tarkoitettuihin seikkoihin liittyiä erityisiä perusteluita. -näytteestä saatu positiiinen testitulos on armistettaa erillisellä kromatografismassaspektrometrisellä armistusanalyysillä tai muulla yhtä luotettaalla analyysimenetelmällä. Varmistetusta positiiisesta testituloksesta on laadittaa analysointilausunto, jonka tulee sisältää: 1) näytteen tunnistetiedot; 2) näytteenottoajankohta; 3) raportointipäiämäärä; 4) tieto todetusta huumausaineesta ja sen pitoisuudesta; 5) testituloksen armentajan allekirjoitus; 6) käytetty analyysimenetelmä; sekä 7) armistusanalyysin suorittaneen laboratorion nimi. dellä 2 momentissa tarkoitetun analysoinnin suorittaneen laboratorion on toimitettaa sekä armistetusta positiiisesta testituloksesta laadittu analysointilausunto että negatiiinen testitulos siihen tereydenhuollon toimintayksikköön, josta huumausainetestiä koskea tutkimuslähete on annettu. 7 Testituloksen tulkinta ja testituloksesta ilmoittaminen Huumausainetestaukseen perehtynyt lääkäri tulkitsee armistetun positiiisen testituloksen. Testitulosta tulkitessaan lääkärin on arioitaa, johtuuko armistettu positiiinen testitulos testattaalle määrätystä lääkityksestä, muusta hyäksyttäästä syystä tai testattaan esille tuomasta muusta syystä. Testat-

3 N:o taalle tulee arata mahdollisuus esittää käsityksensä armistetun positiiisen testituloksen syystä, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Lääkärin on ilmoitettaa testattaalle tulkitusta armistetusta positiiisesta testituloksesta ja samalla annettaa hänelle testitulos kirjallisena. Huumausainetestiä koskean tutkimuslähetteen antaneen tereydenhuollon toimintayksikön on ilmoitettaa testattaalle negatiiisesta testituloksesta. 8 Testituloksen riitauttaminen Testattaa oi testituloksen oikeellisuuteen liittyästä syystä riitauttaa armistetun positiiisen testituloksen ja aatia B-näytteen analysointia 30 päiän kuluessa siitä päiästä, jolloin hän on saanut tiedon armistetusta positiiisesta testituloksesta. iitauttaminen on tehtää siihen tereydenhuollon toimintayksikköön, josta huumausainetestiä koskea tutkimuslähete on annettu. 9 Näytteiden säilyttäminen -näyte, josta on saatu positiiinen testitulos, on säilytettää yhden uoden ajan näytteen ottamisesta. -näyte, josta saatu positiiinen testitulos on riitautettu 8 :ssä tarkoitetulla taalla, on kuitenkin säilytettää niin kauan kuin asian selittäminen riitauttamisen johdosta kestää. -näyte, josta on saatu negatiiinen testitulos, tulee häittää, jos testitulosta ei jouduta 6 :n 2 momentissa tarkoitettujen erityisten perusteiden uoksi armistamaan erillisellä kromatografismassaspektrometrisellä armistusanalyysillä tai muulla yhtä luotettaalla analyysimenetelmällä. B-näyte on säilytettää yhtä kauan kuin -näytteen loppujäännös. 10 B-näytteen analysointi, testituloksen tulkinta ja testituloksesta ilmoittaminen B-näytteen analysointiin ja sen perusteella saadun testituloksen tulkintaan sekä testituloksesta ilmoittamiseen soelletaan, mitä 6 ja 7 :ssä säädetään -näytteestä. B-näytteen analysointilausunnossa tulee 6 :n 3 momentissa säädettyjen tietojen lisäksi ilmoittaa, astaako B-näytteen testitulos kaikilta osin -näytteen testitulosta. 11 Voimaantulo Tämä asetus tulee oimaan 1 päiänä toukokuuta uonna Helsingissä 7 päiänä huhtikuuta 2005 Peruspaleluministeri Liisa Hyssälä Lääkintöneuos Matti Lamberg

4 738 N:o 219 Sosiaali- ja tereysministeriön asetus työntekijäin eläkelain 11 :n mukaista toimintaa harjoittaan eläkesäätiön eläkeastuun laskuperusteista annetun sosiaali- ja tereysministeriön asetuksen muuttamisesta nnettu Helsingissä 6 päiänä huhtikuuta 2005 Sosiaali- ja tereysministeriön päätöksen mukaisesti kumotaan työntekijäin eläkelain 11 :n mukaista toimintaa harjoittaan eläkesäätiön eläkeastuun laskuperusteista 15 päiänä joulukuuta 2004 annetun sosiaali- ja tereysministeriön asetuksen (1137/2004) liite 1:n 5 kohta, sekä muutetaan liite 1:n 1, 3, 4.1, 4.2, 4.3, 6.1, 6.2.1, 6.4, 8.1, 8.2 ja kohta seuraaasti: Tämä asetus tulee oimaan 20 päiänä huhtikuuta 2005 ja sitä soelletaan ensimmäisen kerran eläkesäätiön uodelta 2005 tehtäissä akuutusteknisissä laskelmissa. Helsingissä 6 päiänä huhtikuuta 2005 Sosiaali- ja tereysministeri Sinikka Mönkäre Matemaatikko Pirjo Moilanen

5 N:o LIIT 1 LÄKSÄÄTIÖN TYÖNTKIJÄIN LÄKLIN MUKISN LISÄLÄKVKUUTUKSN LSKUPUSTT

6 740 N:o PUSTIDN SOVLTMISLU Työntekijäin eläkelain (TL) mukaisella lisäakuutuksella tarkoitetaan tässä akuutusta, joka sisältää yhden tai useampia TL 11 :n tarkoittamista eläke-eduista: - anhuus-, työkyyttömyys- ja työttömyyseläke - perhe-eläke - hautausaustus - anhuuseläkkeen lisäosa - arhaiseläkkeen täydennysosa, joka liittyy TL 11 :n mukaisten rekisteröimiskelpoisten lisäetujen kartan kohdassa VIII f tarkoitettuun arhennettuun anhuuseläkkeeseen. - eläketapahtumahetkellä ostettaa anhuuseläke, joka kustannetaan TL 11 :n mukaisten rekisteröimiskelpoisten lisäetujen kartan kohdassa XII tarkoittamalla kertamaksulla. ikaisempiin uosiin soelletaan kunkin uoden TL 11 :n mukaisia perusteita. 3 IKÄLSKU Näissä laskuperusteissa tarkoittaa x työntekijän ikää syntymäpäiänä sinä kalenteriuonna, johon uosimaksu kohdistuu tai jonka iimeiselle päiälle astuu lasketaan. Poikkeuksena edellä oleaan käytetään kertamaksulla kustannettaan eläkkeen ja siihen liittyän astaisen eläke-etuuden kertamaksua rahastoidun eläkkeen lisäyksestä laskettaessa eläkkeensaajan ikänä sitä ikää uosina ja täysinä kuukausina, jonka hän täyttää eläkkeen alkamista edeltään kuukauden aikana. 4.1 VUOSIMKSUN PUSTN OLV TVOIT-LÄK Näissä laskuperusteissa taoite-eläkettä laskettaessa eläkkeellä tarkoitetaan uosieläkettä. Vuosimaksun perusteena olea taoite-eläkkeen määrä, joka on kuitenkin ähintään ansaitun eläkkeen suuruinen, uonna määritellään eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti. Perhe-eläkkeen taoite-eläkkeellä tarkoitetaan sellaista leskeneläkettä, johon leski yksin edunsaajana olisi oikeutettu.

7 N:o HSTOITU LÄK Seuraaassa esitettäää rahastoidun eläkkeen laskutapaa käytetään anhuus- ja työkyyttömyyseläkkeen, anhuuseläkkeen lisäosan sekä perhe-eläkkeen osalta. ahastoidun eläkkeen määrä uoden lopussa määritellään kaaalla = 1 (1) +, missä rahastoidun eläkkeen lisäys lasketaan kaaan (2) mukaan. Mikäli eläketuran ehtoja muutetaan eläkeikää muuttamalla, muunnetaan jatkuien työsuhteiden muutoshetkeen mennessä rahastoidut eläkkeet siten, että niiden pääoma-arot kohdan 9.2 mukaisesti laskettuna eiät muutu. ahastoidun eläkkeen lisäys uonna lasketaan kaaan (2) mukaisesti. Mikäli uosi jakautuu työntekijän osalta eläketuran muutosten johdosta useampaan laskentajaksoon, lasketaan rahastoidun eläkkeen lisäys erikseen kultakin jaksolta kaaaa (2) soeltaen. 1 2 (2) = +, jossa on takautuaan aikaan kohdistunutta rahastoidun eläkkeen lisäystä ja 1 kohdeuoden (laskentajakson) osalta laskettu rahastoidun eläkkeen lisäys 2 on (2a) 1 2 = d = t T k n I I I I Näissä kaaoissa on d = kerroin, jonka aro on älillä 0 d 1. Kertoimen arona käytetään aroa nolla, ellei eläkesäätiö ole toisin sopinut lisäeläketuran järjestäneen työnantajan kanssa. Siltä ajalta, jolta työntekijällä on oikeus työkyyttömyys- tai työttömyyseläkkeeseen, lasketaan käyttäen d :lle aroa nolla.

8 742 N:o 219 n = eläkeikään jäljellä olea aika laskentajakson alussa täysinä kuukausina; aikaa ennen työntekijän 23-uotispäiää tai ennen rekisteröidyn lisäeläketuran toimintapiiriin tulemista ei oteta huomioon. T = koko eläkkeeseen oikeuttaa palelusaika kuukausina sekä takautualta että astaiselta osaltaan; aikaa ennen työntekijän 23-uotispäiää ei oteta huomioon. t = takautua eläkkeeseen oikeuttaa palelusaika kuukausina, ts. se osa eläkkeeseen oikeuttaasta palelusajasta, joka kohdistuu aikaan ennen laskentajakson alkua; aikaa ennen työntekijän 23-uotispäiää ei oteta huomioon. k = laskentajakson pituus kuukausina; sitä aikaa, jolta työntekijällä on oikeus työkyyttömyys- tai työttömyyseläkkeeseen ei oteta huomioon k:ta laskettaessa, ei myöskään aikaa ennen työntekijän 23-uotispäiää eikä aikaa, jona työntekijä laskentajakson aikana ei ole kuulunut rekisteröidyn lisäeläketuran toimintapiiriin. I = ennen uotta 2005 TL 9 :n mukainen indeksin aro uonna ja uodesta 2005 lähtien TL 7 b :ssä tarkoitettu palkkakerroin uonna. = kohdassa 4.3 määritelty ansaittu eläke. Hautausaustuksesta muodostuu rahastoitu etu eläkeiän täyttämisen yhteydessä, jolloin se on eläkeiän täyttämisuonna oimassaolean hautausaustuksen suuruinen. Vastaaasti menetellään, kun kyseessä on arhennetulle anhuuseläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle siirtyminen. Mikäli työntekijä on eläkeiän täyttäessään lisäturan ehtojen mukaisella työkyyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä, ei hautausaustuksen rahastoitua etua muodostu. 4.3 NSITTU LÄK nsaittu eläke uoden lopussa on edellisen uoden loppuun mennessä ansaittu eläke muunnettuna palkkaindeksillä uoden tasoon lisättynä kaaan (2) ja (4) mukaisesti karttuneella ansaitun eläkkeen lisäyksellä: I M (3) = 1 + ( + ). I 1 Jos uoteen ei kohdistu maksuapautusaikaa, on M = 0.

9 N:o Jos työkyyttömyyseläke päättyy eläkkeensaajan paranemiseen, eikä eläkettä myöhemminkään myönnetä entisin perustein TL 7 e :n 2 momentin mukaan, kaaassa olea M on uonna olealta maksuapautusajalta muodostunut ansaitun eläkkeen lisäys M M k I (4) = 1 n I 1 jossa, M k = uonna olleen työkyyttömyys- tai työttömyysajan pituus kuukausina; aikaa ennen työntekijän 23-uotispäiää ei oteta huomioon. Mikäli eläketuran ehtoja muutetaan lisäeläketuran oimassa ollessa kohdassa 4.2 kaaan (1) yhteydessä mainitulla taalla, muutetaan myös muutoshetkeen mennessä ansaitut eläkkeet ko. kohdassa mainitulla taalla. 6.1 KTMKSU HSTOIDUN LÄKKN LISÄYKSSTÄ Kertamaksu rahastoidun eläkkeen lisäyksestä uonna lasketaan kunkin kyseeseen tulean eläke-etuuden osalta erikseen kaaasta k (9) P = x, missä x on liitteen 2 mukainen nettokertamaksu ko. eläkkeen yksikköedusta, työkyyttömyyseläkkeen osalta kuitenkin kerrottuna kertoimella 1,012. Kun työntekijän ikä x > 62, on työkyyttömyyseläkkeen kertamaksu nolla. Perhe-eläkkeessä kertamaksu x määräytyy TL:n ähimmäisehtojen mukaisena eli ilman etujen laajennuksia. ahastoidusta eläkkeestä ei lasketa kertamaksua, jos perhe-eläke on akuutettu ain lapsille. Mikäli uosi jakautuu useampaan laskentajaksoon, lasketaan kustakin jaksosta syntyää rahastoidun eläkkeen lisäystä astaaa kertamaksu erikseen kaaaa (9) soeltaen.

10 744 N:o Työkyyttömyyseläkkeen astuuaaramaksu Työkyyttömyyseläkkeen astuuaaramaksu on (10) r P ( ) x ( S ), jos x < 63 =, 0, muulloin jossa x (S) = liitteen 2 mukainen nettoastuuaaramaksu yksikköedusta. 6.4 TSUSOS Tasausosa on T (13) P = c P + c P, jossa Kerroin 1 P ja 2 P oat kaaan (7) mukaisia maksuja. 1 c koskee muita etuuksia paitsi anhuuseläkkeen lisäosaa. Jos akuutettu on syntynyt ennen uotta 1945 tai uoden 1949 jälkeen, lasketaan kerroin kaaasta 0,07 + 0,008 ( w 55), työsuhteessa oleien osalta 0,03 (64 max{ x;55}) / 9, muiden osalta. 1 c = + Jos akuutettu on syntynyt aikaisintaan uonna 1945, mutta iimeistään uonna 1949, lasketaan kerroin c 1 kaaasta 1 c

11 N:o c 0,07 + 0,008 (max{ w;58} 55), työsuhteessa oleien osalta, kun w 60, 0,15 0,008 (65 w) + (0,02 0,0041 (65 w)) (max{ x;50} 50), työsuhteessa oleien osalta, kun w > 60 ja x 60, = 0,14+ 0,049 ( w 55), työsuhteessa oleien osalta, kun w > 60 ja x > 60, + 0,03 (64 max{ x;55}) / 9, muiden osalta. Kuitenkin hautausaustuksen kertamaksun osalta ( 64 max{ ;55}) / 9 c = 0,03 x. 1 + Kerroin 2 c koskee anhuuseläkeliikkeen lisäosaa. c 2 = 0,03 (64 max{ x;55}) + / 9. Kaaoissa x on henkilön ikä syntymäpäiänä sinä kalenteriuonna, johon uosimaksu kohdistuu. 8.1 LÄKTPHTUMN STTUMISJNKOHDLL LSKTTU MKSTTV LÄK läketapahtuman sattumisajankohdalle laskettu muun kuin apaakirjan perusteella maksettaa lisäeläke määrätään seuraaasti: Vanhuus-, työkyyttömyys- tai työttömyyseläke on M (16) = (Y ), missä on eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti laskettu lisäeläke ilman yhteensoitusta kuitenkin ähintään ansaittu eläke. Suure (Y ) on määrä, jolla yhteensoitus TL 8 :n 1 momentin mukaisten etuuksien kanssa pienentää lisäeläkettä. Perhe-eläke on

12 746 N:o 219 M (17) = (Y ), missä on eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti laskettu edunsaajien yhteinen lisäperheeläke ilman yhteensoitusta, kuitenkin ähintään edunsaajakokoonpanoa astaaa ansaittu eläke, ja (Y ) on määritelty astaaasti kuin kaaassa (16). Vapaakirjan perusteella maksettaa eläke määräytyy sosiaali- ja tereysministeriön ahistamien apaaehtoisten lisäetujen apaakirjan ehtojen ja perusteiden mukaan. 8.2 LÄKSÄÄTIÖN VSTUULL OLV LÄK Vapaakirjan perusteella maksettaa eläke Vapaakirjan perusteella maksettaan anhuus-, työkyyttömyys- tai perhe-eläkkeen eläkesäätiön astuulla olea osa on apaakirjan muodostumishetken laskuperusteiden mukaan määräytyän apaakirjan rahastoidun osan suuruinen. ahastoitu eläke tulee muuntaa edunsaajia astaaaksi TL 7 i :n 2 ja 3 mukaisesti. Osaeläkkeenä maksettaan työkyyttömyyseläkkeen osalta eläkesäätiön astuulla olea osa on puolet täyden työkyyttömyyseläkkeen rahastoidusta osasta. Työttömyyseläkkeeseen ei sisälly eläkesäätiön astuulla oleaa osaa. Jos yhteensoitus on pienentänyt uonna maksettaaa eläkettä, pienennys kohdistetaan ensisijaisesti eläkkeen yhteisesti kustannettaaan osaan ja toissijaisesti eläkesäätiön astuulla oleaan osaan. Jos astuu eläkkeestä jakaantuu usealle eläkelaitokselle, pienennetään kunkin eläkelaitoksen astuulla oleaa osaa samassa suhteessa Muun kuin apaakirjan perusteella maksettaa eläke M on kohdan 4.2 mukaan määräyty- Vanhuuseläkkeen eläkesäätiön astuulla olea osa än rahastoidun eläkkeen suuruinen. Työkyyttömyyseläkkeen eläkesäätiön astuulla olea osa koostuu aktiiiaikana rahastoituasta osasta ja eläketapahtuman yhteydessä rahastoituasta osasta ja se saadaan kaaasta (18) M = + ( ) +, missä = kohdan 4.2 mukaisesti määräytyä eläketapahtumahetkeen mennessä rahastoitu eläke

13 N:o = kohdan 4.1 mukainen eläketapahtumahetkeä astaaa uosimaksun perusteena olea taoite-eläke = kohdan 4.3 mukaisesti määräytyä eläketapahtumahetkeen mennessä an- saittu eläke. Kaaassa (18) taoite-eläke, ansaittu eläke ja rahastoitu eläke lasketaan eläketapahtumahetkellä oimassa olleiden laskuperusteiden mukaisesti. Osa-eläkkeenä maksettaan työkyyttömyyseläkkeen osalta eläkesäätiön astuulla olea osa on puolet kaaan (18) mukaan lasketusta määrästä. Jos työkyyttömyyseläke myönnetään työttömyyseläkkeen jatkona, eläkesäätiön astuulla olea osa on samansuuruinen, kuin se olisi ollut, jos työkyyttömyyseläke olisi myönnetty aktiiiajan rahastoinnin päättymispäiästä lukien. Työttömyyseläkkeeseen ei sisälly eläkesäätiön astuulla oleaa osaa. Perhe-eläkkeen rahastoitu osa on kohdan 4.2 mukainen rahastoitu eläke, mikäli edunjättäjä on kuollut anhuuseläkkeellä. Mikäli leski ei ole edunsaaja tai lesken lisäksi edunsaajina on lapsia, rahastoitu eläke tulee muuntaa edunsaajia astaaaksi TL 7 i :n 2 ja 3 momentin mukaisesti. Mikäli edunjättäjä ei ollut anhuuseläkkeellä, perhe-eläkkeen eläkesäätiön astuulla olea osa on (19) M = ( + ) +, missä = kohdan 4.2 mukaisesti määräytyä eläketapahtumahetkeen mennessä rahastoitu eläke = kohdan 4.1 mukainen eläketapahtumahetkeä astaaa uosimaksun perusteena olea taoite-eläke = kohdan 4.3 mukaisesti määräytyä eläketapahtumahetkeen mennessä ansaittu eläke. Jos edunjättäjä kuolee saadessaan työkyyttömyyseläkettä, perhe-eläketapahtumapäiänä pidetään työkyyttömyyseläkkeen eläketapahtumapäiää. Jos edunjättäjä kuolee saadessaan työttömyyseläkettä, eläketapahtumapäiänä pidetään lisäeläkkeen aktiiiajan rahastoinnin

14 748 N:o 219 päättymispäiää. Kaaan (19) taoite-eläke, ansaittu eläke ja rahastoitu eläke lasketaan eläketapahtumahetkellä oimassa olleiden laskuperusteiden mukaisesti. Mikäli leski ei ole edunsaaja tai lesken lisäksi edunsaajina on lapsia, perhe-eläkkeen eläkesäätiön astuulla olea eläke tulee muuntaa edunsaajia astaaaksi TL 7 i :n 2 ja 3 momentin mukaisesti. Jos yhteensoitus on pienentänyt uonna u maksettaaa eläkettä M u, pienennys kohdistetaan ensisijaisesti eläkkeen yhteisesti kustannettaaan osaan ja toissijaisesti eläkesäätiön astuulla oleaan osaan. Jos astuu eläkkeestä jakaantuu usealle eläkelaitokselle, pienennetään kunkin eläkelaitoksen astuulla oleaa osaa samassa suhteessa. läkesäätiön astuulla olea osa hautausaustuksesta on kohdan 4.2 mukainen rahastoitu hautausaustus, jos sellainen on syntynyt. Muulloin hautausaustuksen eläkesäätiön astuulla olea osa on eläketapahtumahetkelle laskettu hautausaustuksen taoite-etuus. Jos edunjättäjä kuolee saadessaan työkyyttömyys-eläkettä, eläketapahtumahetkenä pidetään edunjättäjän eläkkeen eläketapahtumahetkeä. Jos edunjättäjä kuolee saadessaan työttömyyseläkettä, eläketapahtumahetkenä pidetään lisäeläkkeen aktiiiajan rahastoinnin päättymispäiää Vastaisten työkyyttömyyseläkkeiden eläkeastuu Vastaisten työkyyttömyyseläkkeiden eläkeastuu hetkellä lasketaan kaaasta (23) V 1,01 < = x+ ½ ( S), kun x 63 0, kun x 63 I.

15 749 N:o 220 Maa- ja metsätalousministeriön asetus silakan ja kilohailin troolikalastuksen rajoittamisesta uonna 2005 nnettu Helsingissä 12 päiänä huhtikuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeriö on uroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päiänä joulukuuta 1994 annetun lain (1139/1994) 2 ja 10 :n nojalla päättänyt: 1 lintarikkeeksi kalastus Pohjanlahdella Suomen lipun alla purjehtiat tai Suomessa rekisteröidyt kalastusalukset eiät saa harjoittaa silakan ja kilohailin troolikalastusta Pohjanlahdella leeyspiirin N pohjoispuolella (ICS osa-alueilla 30 ja 31) seuraaina aikoina: 1) iikoittain torstaista klo alkaen lauantaihin klo saakka; 2) ; ja 3) iikoittain torstaista klo alkaen perjantaihin klo saakka. 2 Suunnattu rehukalastus Pohjanlahdella dellä 1 :n säännöksistä poiketen kalastusalukset eiät saa harjoittaa silakan ja kilohailin suunnattua rehukalastusta troolipyydyksillä seuraaina aikoina: 1) iikoittain torstaista klo alkaen sunnuntaihin klo saakka; 2) ; ja 3) iikoittain torstaista klo alkaen lauantaihin klo saakka. 3 Kalastus yksityisillä esialueilla dellä 1 ja 2 :n säännöksistä poiketen tunnuspituudeltaan alle 24 metriset kalastusalukset saaat harjoittaa silakan ja kilohailin troolikalastusta Selkämerellä leeyspiirin N pohjoispuolella (ICS osaalueella 30) yksityisillä esialueilla iikoittain sunnuntaista klo 0.00 alkaen seuraaaan torstaihin klo saakka. 4 Kalastus Perämerellä dellä 1 ja 2 :n säännöksistä poiketen tunnuspituudeltaan alle 18 metrin kalastusalukset saaat harjoittaa silakan ja kilohailin troolikalastusta Perämerellä leeyspiirin N pohjoispuolella (ICS osaalueella 31) Kalastus Itämeren pääaltaalla Suomen lipun alla purjehtiat tai Suomessa rekisteröidyt kalastusalukset eiät saa harjoit-

16 750 SDK/SÄHKÖINN PINOS N:o 220 taa silakan ja kilohailin troolikalastusta Itämeren pääaltaalla leeyspiirin N eteläpuolella (ICS osa-alueilla 25 28) aikaälillä iikoittain torstaista klo alkaen perjantaihin klo saakka. 6 Määritelmät Tässä asetuksessa elintarikkeeksi kalastuksella tarkoitetaan pyyntiä, jossa 1) käytetään ähintään 32 millimetrin silmäkoon troolipyydystä; 2) yhtäjaksoisesta pyyntimatkasta saatu saalis lajitellaan kokonaisuudessaan kokoluokista annettujen määräysten mukaisesti iimeistään satamassa tai elintarikkeiden jalostuslaitoksessa työoima- ja elinkeinokeskuksen hyäksymästä erityisestä syystä; tai 3) elintarikkeeksi lajiteltu saaliin osa säilytetään ja käsitellään aluksessa ja satamassa elintarikkeeksi käytettäästä kalasta annettujen määräysten mukaisesti. 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee oimaan 15 päiänä huhtikuuta 2005 ja on oimassa 31 päiään joulukuuta Tällä asetuksella kumotaan 30 päiänä joulukuuta 2004 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus silakan ja kilohailin troolikalastuksen rajoittamisesta uonna 2005 (1377/2004). Helsingissä 12 päiänä huhtikuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Kalatalousylitarkastaja Harry Kaasinen JULKISIJ: OIKUSMINISTIÖ N:o , 2 arkkia DIT PIM OY, HLSINKI 2005 DIT PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTJ JI LINHL ISSN