SISÄLLYS. N:o Laki. kaivoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 20 päiänä joulukuuta 2000 N:o SISÄLLYS N:o Siu 1102 Laki kaioslain muuttamisesta Sosiaali- ja tereysministeriön asetus työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittaan eläkesäätiön eläkeastuun laskuperusteista Liikenne- ja iestintäministeriön asetus linja-autoliikenteen sarjalipputaksoista N:o 1102 Laki kaioslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päiänä joulukuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päiänä syyskuuta 1965 annetun kaioslain (503/1965) 6 :n 1 momentin 6 ja 8 kohta, 10 :n 2 momentti, 22 :n 1 ja 4 momentti sekä 23 :n 1 momentin 5 ja 6 kohta, sellaisena kuin niistä on 10 :n 2 momentti laissa 1625/1992, sekä lisätään 6 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1625/1992, uusi 8 kohta, jolloin muutettu 8 kohta siirtyy 9 kohdaksi, sekä 23 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laissa 208/1995, uusi 7 kohta seuraaasti: 6 altausta ei saa suorittaa (altauksen esteet): 6) 50 metriä lähempänä rakennusta, jota käytetään tai aiotaan käyttää asuntona, lomaasuntona tai työhuoneena, taikka sellaista rakennusta arten arattua tonttia tai rakennuspaikkaa, jossa on aloitettu rakentamista tarkoittaat työt, tai yleistä rakennusta tai laitosta taikka yli oltin jännitteistä sähkölinjaa tai muuntoasemaa eikä puutarhassa taikka asuinrakennuksen yhteydessä oleassa puistossa; 8) ilman erityistä syytä asemakaaan tai oikeusaikutteisen yleiskaaan alueella, jos kunta astustaa sitä alueiden käyttöön liittyästä päteästä syystä; 9) kirkko tai hautausmaalla. 10 Ottaen huomioon tarpeellisten tutkimusten arioitu määrä ja laatu altaus on oimassa ähintään uoden ja enintään iisi uotta altauskirjan antopäiästä. 22 Jos altauksen esteistä ei muuta johdu, kaiospiirin on oltaa yhtenäinen alue sekä suuruudeltaan ja muodoltaan käytännön aa- HE 148/2000 TaM 30/2000 E 163/

2 2882 N:o 1102 timuksia astaaa ja osan siitä altausaluetta. Kaiospiiriin saadaan ottaa sellaiset alueet, jotka oat älttämättömät esiintymän hyäksi käyttämistä arten, niin kuin teollisuus-, arasto-, jäte- ja asuntoalueet sekä alueet teitä, kuljetuslaitteita, oima- ja esijohtoja sekä iemäreitä arten samoin kuin sellaiset esiintymän lähettyillä sijaitseat alueet, joilla on kaiostyössä täytemaaksi soeltuaa maalajia tai muuta kaiostuotteiden jalostuksessa tarittaaa siuainetta. Kaiospiiriä määrättäessä on lisäksi otettaa huomioon alueiden käytön suunnittelun tarpeet. Jos teitä, kuljetuslaitteita, oima- tai esijohtoja, iemäreitä, jätealueita tai riittäään syyyteen maan pinnasta louhittaaa kuljetusäylää arten tarittaaa aluetta ei liitetä kaiospiiriin, oidaan sellainen älttämätön alue osoittaa kaiospiirin ulkopuolelta (apualue). Apualue on määrättää siullisille mahdollisimman ähän haittaa tuottaen ottaen samalla huomioon alueiden käytön suunnittelun tarpeet. 23 Kaiospiirihakemukseen on liitettää: 5) kiinteistörekisterin otteet niistä kiinteistöistä, joita kaiospiirin määrääminen koskee; 6) ehdotus kaiospiirin nimeksi; 7) kunnan lausunto tai selitys siitä, että kunnalle on annettu mahdollisuus antaa lausunto asiasta, jollei kuntaa ole jo asiassa kuultu. Tämä laki tulee oimaan 1 päiänä tammikuuta Helsingissä 15 päiänä joulukuuta 2000 Tasaallan Presidentti TARJA HALONEN Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

3 2883 N:o 1103 Sosiaali- ja tereysministeriön asetus työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittaan eläkesäätiön eläkeastuun laskuperusteista Annettu Helsingissä 13 päiänä joulukuuta 2000 Sosiaali- ja tereysministerin päätöksen mukaisesti säädetään 8 päiänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 a :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 390/1995, ja 29 päiänä joulukuuta 1995 annetun eläkesäätiölain (1774/1995) 43 :n 2 momentin 3 kohdan nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1323/1997: 1 Soeltamisala Laskuperusteita soelletaan työntekijäin eläkelain (395/1961) mukaisesti rekisteröityyn, ähimmäisetuja astaaaan eläketuraan, jossa kuitenkin eläkeikä oi olla alempi kuin 65 uotta tai perhe-eläkkeen saamisen ehdot lain ähimmäisaatimuksista tämän asetuksen liitteen 2 mukaisesti poikkeaat. Näitä laskuperusteita soelletaan myös työntekijäin eläkelain 1 b :ssä tarkoitettuihin henkilöihin ja henkilöihin, joille on apaaehtoisesti työntekijäin eläkelain 1 c :n mukaisesti järjestetty eläketura. Näitä laskuperusteita soelletaan myös henkilöihin, joiden osalta lyhytaikaisissa työsuhteissa oleien työntekijäin eläkelain (134/1962) 10 b :n tai taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluien työntekijäin eläkelain (662/1985) 8 a :n mukaan on jäänyt oimaan työntekijäin eläkelain mukainen eläkejärjestely. Nämä perusteet eiät koske sellaisia työntekijäin eläkelain alaisia työsuhteita, joiden osalta työntekijäin eläkelain 15 b :n mukaan on oimassa lyhytaikaisissa työsuhteissa oleien työntekijäin eläkelain tai taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluien työntekijäin eläkelain mukaan järjestetty eläketura. 2 Työntekijäin eläkelain mukaisen eläkeastuun laskeminen Eläkesäätiölain (1774/1995) 43 :ssä tarkoitettu työntekijäin eläkelain mukainen eläkeastuu lasketaan tämän asetuksen liitteessä 1 esitettyjen laskuperusteiden mukaisesti. Eläkeastuun laskemiseen 1 momentin mukaisesti tarittaat kertoimet oat tämän asetuksen liitteessä 2. 3 oimaantulo Tämä asetus tulee oimaan 22 päiänä joulukuuta 2000 ja sitä soelletaan ensimmäisen kerran eläkesäätiön uodelta 2000

4 2884 N:o 1103 tehtäissä akuutusteknisissä laskelmissa. Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja tereysministeriön 4 päiänä heinäkuuta 1997 eläkesäätiöille antamat määräykset (Dnro 35/021/97) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 13 päiänä joulukuuta 2000 Sosiaali- ja tereysministeri Maija Perho Matemaatikko Pirjo Moilanen

5 N:o Liite 1 LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

6 2886 N:o 1103 SISÄLLYS 1 AKUUTUSTEKNISET SUUREET 2 IKÄÄN, PALKKAAN JA TYÖSUHDEAIKAAN LIITTYÄT SUUREET 2.1 IKÄLASKU 2.2 TYÖSUHDEAIKAAN LIITTYÄT SUUREET 2.3 UOSIMAKSUN PERUSTEENA OLEA PALKKA 3 RAHASTOITU ANHUUSELÄKE 4 ELÄKEASTUU 4.1 ASTAISTEN ELÄKKEIDEN ELÄKEASTUU 4.2 ALKANEIDEN ELÄKKEIDEN ELÄKEASTUU ALKANEIDEN ANHUUSELÄKKEIDEN ELÄKEASTUU ALKANEIDEN TYÖKYYTTÖMYYSELÄKKEIDEN ELÄKEASTUU ALKANEIDEN TYÖTTÖMYYSELÄKKEIDEN ELÄKEASTUU TASAUSASTUU 4.3 LISÄAKUUTUSASTUU LISÄAKUUTUSASTUU A AKAARAISUUSASEMA SIIRROT LISÄAKUUTUSASTUUSEEN JA LISÄAKUUTUSASTUUN PURKAMINEN SIJOITUSTOIMINNAN ALIJÄÄMÄ TAI YLIJÄÄMÄ KANNATUSMAKSUT 5 ASTUUNJAON PERUSTEENA OLEAT SUUREET 5.1 YLEISTÄ 5.2 UOSIMAKSU 5.3 UOSIMAKSUN TASAUSOSA 5.4 TASAUSOSISTA MUODOSTUNUT RAHASTO 5.5 ELÄKEIÄN ALENTAMINEN 5.6 ELÄKEJÄRJESTELYYN LIITTYÄT ELÄKESUUREET JA ELÄKELAITOKSEN AIHTUMINEN 5.7 TYÖSUHDEKOHTAISTEN TIETOJEN KORJAAMINEN 6 AKUUTUSTEKNISEN TUTKIMUKSEN SUORITTAJAN KELPOISUUSAATIMUKSET 7 APAAKIRJAN MUUNTAMINEN 8 TYÖNTEKIJÄIN MAKSUOSUUTTA ASTAAA OSUUS ELÄKEASTUUSTA 9 POIKKEUKSET

7 N:o AKUUTUSTEKNISET SUUREET Näissä laskuperusteissa esiintyät akuutustekniset suureet oat sosiaali- ja tereysministeriön eläkeakuutusyhtiöille ahistamien yleisten laskuperusteiden ja niihin ahistettujen muutosten mukaiset. Tällöin käytetään seuraaia erikoisakioiden aroja: Laskuperustekorko (b1) = 0, (b1) = 0, (b1) = 0,0575 Kuoleuus - miesten anhuuseläke, yksilöllisenä arhaiseläkkeenä myönnetty työkyyttömyyseläke ja 5, 6, (b2) = 7, 8, kun kun kun kun x x < 1950 x x 1970 < 1960 < 1970 työttömyyseläke - naisten anhuuseläke, yksilöllisenä arhaiseläkkeenä myönnetty työkyyttömyyseläke ja työttömyyseläke 13, 14, (b2) = 15, 16, kun x kun 1950 kun 1960 kun x < 1950 x x 1970 < < missä -x on työntekijän syntymäuosi Työkyyttömyys (b3) = 1 (b4) = 1 (b5) = 1 (b6) = 1 (b7) = 1 (b8) = 1

8 2888 N:o 1103 Rahanaron muuttuuus (b15) = 0, (b15) = 0, (b15) = 0,0275 Rahastokorko i 0 = (b1) - (b15) 2 IKÄÄN, PALKKAAN JA TYÖSUHDEAIKAAN LIITTYÄT SUUREET 2.1 IKÄLASKU Eläkeastuuta laskettaessa käytetään akuutusteknisissä suureissa ikänä x uoden ja syntymäuoden erotusta. Eläkeikä merkitään w:llä. 2.2 TYÖSUHDEAIKAAN LIITTYÄT SUUREET uoden työansioon perustuaa palkkaa laskettaessa käytettää suure t ' määritellään seuraaasti: ' t = uoteen sisältyä työsuhdeaika päiinä laskettuna työntekijäin eläkeasetuksen (183/1962) (TEA) 6 1 momentin mukaan. Mainittuun aikaan lisätään työntekijäin eläkelain (395/1961) (TEL) mukaiseen työsuhteeseen liittyä uoteen -1 kohdistua odotusaika, jos työntekijä on tullut TEL:n alaiseksi uonna. Ajaksi ei kuitenkaan lueta - aikaa, jonka työsuhde on jatkunut ennen sen uoden loppua, jona työntekijä on täyttänyt 13 uotta - aikaa, jonka työntekijä on ollut aseelollisuuttaan suorittamassa akinaisessa paleluksessa tai siihen rinnastettaassa muussa paleluksessa.

9 N:o uosimaksua ja rahastoidun eläkkeen lisäystä laskettaessa käytettäät suureet t ja T uodelta määritellään seuraaasti: t = kuten t ', mutta mainittuun aikaan ei kuitenkaan lueta - odotusaikaa työsuhteen kestäessä ennen työnantajan aihtumista - aikaa, jonka työntekijä on ollut työsuhteessa ollessaan oikeutettu sellaiseen laissa säädettyyn tai julkisen eläkesäännön mukaiseen työ- tai irkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuaan eläkkeeseen, jonka suuruutta määrättäessä on otettu huomioon eläkeiän saauttamiseen jäljellä olea aika tai sitä astaaa ansio lukuunottamatta aikaa, jonka yksilöllinen arhaiseläke on ollut lepäämässä - 65-uoden iän täyttämisen jälkeistä aikaa. Jos eläkejärjestelyyn liittyy alennettu eläkeikä ja työsuhde on jatkunut yli eläkeiän, suure t lasketaan erikseen eläkeikää edeltäneen ja eläkeiän jälkeisen ajan osalta. T = kuten t, mutta aikaisintaan iän 23 täyttämispäiästä lähtien. 2.3 UOSIMAKSUN PERUSTEENA OLEA PALKKA uoden työansioon perustua palkka S lasketaan kaaalla t (1) S = A ' t jossa A on TEL 7 e :ssä tarkoitettu työansio uodelta. Ansioon lisätään uoden -1 ansio, jos astaaa aika on lisätty suureeseen t '. Arioitaessa työntekijäin eläkelain 17 :n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa eläkeastuun määrää kuluneena tiliuonna otetaan huomioon kaikki ne työntekijät, jotka eläkesäätiölle saapuneiden ilmoitusten mukaan oliat tai olisiat oineet olla TEL:n alaisia.

10 2890 N:o 1103 Ellei ole käytettäissä yhtään hyäksyttäää palkkailmoitusta, palkka kaaalla S lasketaan (2) S t I I = t I I miesten osalta ja silloin kun henkilön sukupuoli ei ole naisten osalta, tiedossa jossa I on TEL 9 :n mukaisen indeksin aro uonna. Jos on käytettäissä palkka joltakin uotta edeltäältä uodelta, palkka S lasketaan käyttäen arion perusteena iimeiselle uodelle k (k<) annettua palkkaa S k t I (3) S = 1,1 Sk. t I k k Tilinpäätöksessä palkkasummana Σ S oidaan käyttää ariopalkkasummaa. 3 RAHASTOITU ANHUUSELÄKE Seuraaassa esitettäää rahastoidun eläkkeen laskutapaa käytetään anhuuseläkkeen yhteydessä. Muissa etuuslajeissa ei aktiiiaikana muodostu rahastoitua eläkettä. Rahastoidun eläkkeen määrä uoden lopussa määritellään kaaalla R R R (4) E E + E )(1+ i ), = ( 1 missä rahastoidun eläkkeen lisäys R E lasketaan kaaan (5) mukaan. Kertoimella i korotetaan rahastoidun eläkkeen määrää ja sen aro on annettu liitteessä 2. Rahastoidun eläkkeen lisäys R E uonna lasketaan kaaalla

11 N:o (5) E R T 0,005 = t 0, S, kun x < 55 kun x 55. Jos eläkeikä muuttuu työsuhteen kestäessä, rahastoitua eläkettä muutetaan eläkeiän muutosta edeltäään aikaan perustualta osalta kaaan R N w R (6) E ( w ) = E ( w) N w mukaan, jossa w on eläkeikä ennen muutosta ja w on muutettu uusi eläkeikä. Lisäksi otetaan kaaan (5) mukaista rahastoidun eläkkeen lisäystä laskettaessa huomioon kohdan 5.5 mukaista kertamaksua astaaa rahastoidun eläkkeen lisäys: RK N 65 δ T (7) E = 0,005 S, kun x < 55. N t w Kaaalla esiintyä suure δ T on määritelty kohdassa 5.5. Jos työntekijä siirtyy arhennetulle anhuuseläkkeelle tai anhuuseläkkeelle siirtyminen lykkääntyy eläkeiän yli, rahastoitua eläkettä muutetaan kaaan R N w R (8) E ( z) = E ( w) N z mukaan, jossa w on eläkeikä ja z on täytetty ikä kuukauden tarkkuudella eläkkeelle siirtymistä edeltään kuukauden lopussa. Laskettaessa kaaan (9) mukaista astaisen anhuuseläkkeen eläkeastuuta tapauksessa, jossa eläkkeelle siirtyminen lykkääntyy yli hetken , ikänä z käytetään kyseessä olealle hetkelle kuukauden tarkkuudella laskettua ikää.

12 2892 N:o 1103 Alkaneen anhuuseläkkeen rahastoitu osa R E uonna on anhuuseläkkeen määrä uodessa ilman tasausosaa. Määrään sisältyy alkaneisiin anhuuseläkkeisiin tehtää eläkkeen rahastoitujen osien korotus. Tällöin R E = R' E on anhuuseläkkeen määrä uodessa ilman tasausosaa ennen korotusta. E 1 + i ), jossa R' ( 4 ELÄKEASTUU 4.1 ASTAISTEN ELÄKKEIDEN ELÄKEASTUU astaisten anhuuseläkkeiden eläkeastuu hetkellä lasketaan kaaalla R Nw R (9) = E + E (z) ax+ 1/2. x<w D x+1/2 x w Eläkeastuuta laskettaessa otetaan huomioon myös apaakirjat sekä työkyyttömyys- ja työttömyyseläkkeen saajien astaiset anhuuseläkkeet. Tilinpäätöksessä oidaan määränä käyttää seuraaan kaaan ilmaiseman periaatteen mukaista likiaroa = [( 1+i 0 ) -1 - A (alk)/(1 + i ) (10) + (1+ i ) 0 0,5 ΣS ΣS 1 Nw R ( E 1 )](1 + i ), D x 1 missä A (alk) on ennen myönnettyjen ja maksettaien anhuuseläkkeiden eläkeastuu hetkellä

13 N:o ALKANEIDEN ELÄKKEIDEN ELÄKEASTUU Alkaneiden eläkkeiden eläkeastuu muodostuu alkaneiden anhuus-, työkyyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden eläkeastuusta sekä tasausastuusta ALKANEIDEN ANHUUSELÄKKEIDEN ELÄKEASTUU Alkaneiden anhuuseläkkeiden eläkeastuu hetkellä lasketaan kaaalla A R (11) = E ax 1/ 2 + missä R E on määritelty luussa 3. Eläkeastuu lasketaan kaikille ennen myönnetyille ja maksettaille anhuuseläkkeille. Muiden eläkelaitosten maksamien, mutta eläkesäätiön astuulla oleien anhuuseläkkeiden eläkeastuu oidaan arioida tilinpäätökseen siten, että siirtymää astaisista anhuuseläkkeistä alkaneisiin anhuuseläkkeisiin ei oteta huomioon ALKANEIDEN TYÖKYYTTÖMYYSELÄKKEIDEN ELÄKEASTUU Alkaneiden työkyyttömyyseläkkeiden eläkeastuu hetkellä lasketaan kaaalla IA 1 I 2 I (12) = +. Eläkeastuut 1 I ja 2 I lasketaan kaaojen (13) ja (14) mukaisesti.

14 2894 N:o 1103 Eläkeastuu 1 I lasketaan kaikille ennen myönnetyille ja tai myöhemmin maksettaille työkyyttömyyseläkkeille tai lepäämässä oleille yksilöllisille arhaiseläkkeille. 1 I IR iili IR Nx+ 2 N (13) 1/ w = E a( u) + ( x+ 1/ 2 u): w + E, D x+ 1/ 2 jossa jälkimmäinen summalauseke koskee niitä eläkkeitä, jotka on myönnetty yksilöllisinä arhaiseläkkeinä, ja edellinen summalauseke muita eläkkeitä. IR E on työkyyttömyyseläkkeen määrä uodessa ilman tasausosaa ja u on työkyyttömyyden alkamisuoden ja syntymäuoden erotus. Eläkeastuu 2 I lasketaan muita työkyyttömyyseläkkeitä arten työntekijäin osalta kaaalla 2 I I I (14) = k1 Σ ix k iw S + k 2 Σ ix kiw S -, 1 jossa esiintyien kertoimien I k 1, I k 2, i x ja k iw arot on annettu liitteessä 2. Jälkimmäisessä summalausekkeessa kertoimille i x ja k iw käytetään uodelle -1 annettuja aroja. Tilinpäätöksessä oidaan määränä 2 I käyttää seuraaan kaaan ilmaiseman periaatteen mukaista likiaroa 2 I I Σ S I (15) = k1 ix Σix k iw S-1 + k2 Σix kiw S Σ S-1-1 jossa kertoimen ix aro on annettu liitteessä 2.

15 N:o ALKANEIDEN TYÖTTÖMYYSELÄKKEIDEN ELÄKEASTUU Alkaneiden työttömyyseläkkeiden eläkeastuu hetkellä lasketaan kaaala UA 1 U 2 U (16) = +. Eläkeastuut 1 U ja 2 U lasketaan kaaojen (17) ja (18) mukaisesti. Eläkeastuu 1 U lasketaan kaikille ennen myönnetyille ja tai myöhemmin maksettaille työttömyyseläkkeille. - 1 U UR N x+1/2 Nw (17) = E, Dx+1/2 jossa UR E on työttömyyseläkkeen määrä uodessa ilman tasausosaa. Eläkeastuu 2 U lasketaan muita työttömyyseläkkeitä arten työntekijäin osalta kaaalla 2 U U U U (18) = Σ ux k uw S + k1 Σux k uw S-1 + k2 Σ ux kuw S -2 + k 3 Σux k uwt 3 S - 3, U U U jossa esiintyien kertoimien k, k, k, u ja summalausekkeessa kertoimille x k uw arot on annettu liitteessä 2. Toisessa u x ja k uw käytetään uodelle -1 annettuja aroja, kolmannessa uodelle -2 ja neljännessä uodelle -3 annettuja aroja. Tilinpäätöksessä oidaan määränä 2 U käyttää seuraaan kaaan ilmaiseman periaatteen mukaista likiaroa 2 U Σ S U U U (19) = ux Σux k uw S-1 + k1 Σux kuw S -1+ k 2 Σ ux k uw S-2 + k3 Σ ux k uwt 3 S Σ S-1-3,

16 2896 N:o 1103 jossa kertoimen ux aro on annettu liitteessä TASAUSASTUU Tasausastuu T hetkellä lasketaan kaaalla (20) T a T b [(1- q )P - q P ] =(1+(b1))(1- q a ) T -1 + R - Σ +(1+(b1) ) 0,5 (i ) - Σ A ( i ), jossa T P = kaaassa (38) määritelty uosimaksun tasausosa, P = kaaassa (37) määritelty uosimaksu, T 1 = määritelty kohdassa 5.4, R = (( b1) i 0 ) IU 1 0,5 (1 + ( b1)) (1 + i0 ) + 0,5 (1 + i ) 0 0,5 [ IU (1 + i 0 ) IU 1 ( i ) A ( i ) ], IU A IA = UA, R R (i ) = kohdan 3 mukaista rahastoidun eläkkeen osaa i (E 1 + E ) astaaa astaisen anhuuseläkeastuun määrä hetkellä ja

17 N:o A (i ) = kohdan 3 mukaista rahastoidun eläkkeen osaa R' i E astaaa alkaneiden anhuuseläkkeiden eläkeastuun määrä hetkellä Sosiaali- ja tereysministeriö ahistaa uosittain sosiaali- ja tereysministeriön ahistamissa astuunjakoperusteissa esiintyien kertoimien q ja q arot. a b Suureista T P ja P ähennetään uodelta altion eläkerahastoon maksettu siirtymämaksu. Siirtymämaksulla tarkoitetaan siirtymämaksusta muutettaessa altion irastoja, laitoksia tai liikelaitoksia osakeyhtiöiksi annetun lain mukais ta maksua. T Jos < 0, määrä T ' T = on sosiaali- ja tereysministeriön ahistamien astuunjakoperusteiden osan I mukainen saataa Eläketurakeskukselta ja tasausastuu hetkellä on nolla. Määrinä T IU P, P ja oidaan tilinpäätöksessä käyttää seuraaien kaaojen ilmaisemien periaatteiden mukaisia likiar oja s T u Σ S T (21) P = P-1, s u Σ S-1 1 missä s u on keskimääräisen TEL:n perittään akuutusmaksun tasausosa uonna ja sen aro on annettu liitteessä 2, (22) P = y kσs, missä y ja k on määritelty kohdassa 5.2 ja IU A 1 I 2 I 1 U 2 U (23) = /154

18 2898 N:o LISÄAKUUTUSASTUU LISÄAKUUTUSASTUU A A Eläkesäätiölain 43 :n 2 momentin kohdan 3 mukainen lisäakuutusastuu tilinpäätöksessä lasketaan kaaalla A A A' Y A Y A (24) + + W W + H H, = 1 missä ' A R1999 ' = R. Suure ' R on tilinpäätöksessä laskettu ario kohdassa määritellylle, TEL:n muuttamisesta annetun lain (1293/1996) oimaantulosäännöksen 4 momentissa tarkoitetulle korkoerolle R Suureet Y W ja A W oat eläkesäätiön sijoitustoiminnan yli- tai alijäämästä W lisäakuutusastuuseen tehtäät siirrot. Suureet Y H ja A H oat lisäakuutusastuun kartuttamiseen ja purkamiseen kannatusmaksuista käytettäät määrät. Suureet ja A H on määritelty kohdassa Y W, A W, Y H AKAARAISUUSASEMA Eläkesäätiön akaaraisuusasema z lasketaan kaaalla A (25) z =, S missä

19 N:o A = sosiaali- ja tereysministeriön asetuksessa työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittaien eläkesäätiöiden lisäakuutusastuun kartuttamisesta ja purkamisesta (1051/2000) määritelty laskennallinen toimintapääoma hetkellä S = eläkesäätiön akaaraisuusraja tilinpäätöshetkellä akaaraisuusraja lasketaan eläkesäätiölain 48 b :n, työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittaan eläkesäätiön akaaraisuusrajan laskemisesta annetun asetuksen (1282/1999) ja altioneuoston asetuksen työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittaan eläkesäätiön akaaraisuusrajan laskemisesta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta (311/2000) sekä edellä mainittujen säädösten perusteella annettujen sosiaali- ja tereysministeriön määräysten Dnro 10/02/2000 mukaisesti SIIRROT LISÄAKUUTUSASTUUSEEN JA LISÄAKUUTUSASTUUN PURKAMINEN Jos kohtien tai mukainen siirto lisäakuutusastuuseen tai lisäakuutusastuun purkaminen johtaa siihen, että eläkesäätiön akaaraisuusasema muuttuu akaaraisuusyöhykkeeltä toiselle, soelletaan kunkin yöhykkeen säännöksiä heti yöhykerajalta alkaen SIJOITUSTOIMINNAN ALIJÄÄMÄ TAI YLIJÄÄMÄ Lisäakuutusastuun purkaminen sijoitustoiminnan alijäämän peittämiseksi lasketaan kaaalla A (26) W = 1 g( z)] min ( W,0), kuitenkin siten, että [

20 2900 N:o 1103 A -1 + A W < ½( A A' W A 0 - S ), kun z 2, missä g(z) = määritelty kaaoissa (30) - (33) W = eläkesäätiön tilinpäätöksen mukaiset sijoitustoiminnan tuotot (aronkorotukset mukaan lukien) ähennettynä sijoitustoiminnan kuluilla sekä eläkeastuun laskuperustekorkotuottoaatimuksella, joka lasketaan TEL:n mukaisen perus- ja lisäeläkeakuutuksen osalta seuraaasti: 0,5 (1+ ( b1)) 1 (27) ( b 1) 1 + ( (1+ ( 1)) 1), 0,5 b (1+ ( b1)) missä 1 on kohdan 4 mukaisesti laskettu eläkeastuu ilman lisäakuutusastuuta kuitenkin niin, että kohdan mukainen tasausastuu on laskettu sosiaali- ja tereysministeriön ahistamilla kertoimilla a q 1 ja b q 1 ja on tilinpäätöksen mukainen eläkeastuu, A josta on ähennetty lisäakuutusastuu ja eläkeastuun osat Σ i ) ja Σ i ). ( ( Tilinpäätöksessä laskuperustekorkotuottoaatimus lasketaan kaaalla (1,0525 0,5 1,055 0,25 1,0575 0,25 1) 1 + (1,0525 0,25 (1,0525 1,055 0,25 1,055 0,125 1,0575 0,125 1,0575 0,125 0,125 1) ( ) (1,0525 0,5 1,055 0,25 1,0575 0,25 ) 1 ). uosina kartutettu TEL:n muuttamisesta annetun lain (1293/1996) oimaantulosäännöksen 4 momentissa tarkoitettu korkoero on

21 N:o AR 1999 = Ri, i= 1997 missä R i = määritelty kohdassa Tilinpäätöksessä , kun 2000, korkoero lasketaan kaaalla AR AR A (28) = max( 1 W ;0). Lisäakuutusastuun kartuttaminen sijoitustoiminnan ylijäämällä lasketaan kaaalla Y (29) W = g z) max( W,0), ( missä g (z) = määritelty kaaoissa (30) - (33). Edellä kaaoissa (26) ja (29) esiintyän funktion g(z) aro määräytyy akaaraisuusaseman z perusteella seuraaasti: (30) Jos z 1, niin g( z) = 1. (31) Jos 1 < z 2, niin g( z) = 1, ellei eläkesäätiön hallitus ole tehnyt päätöstä g (z) :n arosta äliltä 2 - z g ( z) 1. Eläkesäätiön hallituksen tulee tehdä päätös g (z) :n määräytymisestä ennen

22 2902 N:o 1103 (32) Jos 2 < z < 4, niin 1, kun W 0 g ( z) = z 2, kun W > 0, 2 ellei eläkesäätiön hallitus ole tehnyt päätöstä g (z) :n arosta äliltä 0 g ( z) 1. Eläkesäätiön hallituksen tulee tehdä päätös g (z) :n määräytymisestä ennen Jos z 4, niin (33) 0, g( z) = 0, kun W 0 ellei eläkesäätiön hallitus ole tehnyt päätöstä g( z) : n arosta äliltä 0 g( z) 1, kun W < 0. Eläkesäätiön hallitus oi tehdä päätöksen funktion g(z) määräytymisestä erikseen yli- ja alituottotilanteita arten KANNATUSMAKSUT Kun z > 2, eläkesäätiö oi tilinpäätöksessä purkaa lisäakuutusastuuta kannatusmaksujen alentamiseen enintään määrän H, kuitenkin siten, että siirron H A A jälkeen z 2. Määrä A H lasketaan kaaalla A ' E + (34) H = [ K 1,025K ] S, missä ' K = eläkesäätiön tiliuoden kannatusmaksujen suhde eläkesäätiön arioituun uoden palkkasummaan ennen lisäakuutusastuusta kannatusmaksujen alentamiseen tehtäiä siirtoja.

23 N:o E K = eläkesäätiön laskennallinen odotettaissa olea kannatusmaksuprosentti S = määritelty kohdassa 2.3. E p (35) K = K y, missä 1 3 K i (36) K =, p 3 y i= 1 i missä p y i = liitteen 2 mukainen suure uodelle -i K = i eläkesäätiön tilinpäätöksen i mukaisten kannatusmaksujen suhde eläkesäätiön uoden -i palkkasummaan siten, että kannatusmaksuista poistetaan poikkeukselliset kertaerät, joita oat siirrot lisäakuutusastuuseen A (, H 1 siirrot. Y H 1 ) ja eläkesäätiölain 6 :n tarkoittamat osastojen äliset sisäiset Eläkesäätiö oi tilinpäätöksessä kartuttaa lisäakuutusastuuta kannatusmaksuilla määrän Y H siten kuin sosiaali- ja tereysministeriön asetuksessa työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittaien eläkesäätiöiden lisäakuutusastuun kartuttamisesta ja purkamisesta säädetään. Eläkesäätiön hallituksen tulee tehdä päätös suureiden A H jatkuuutta noudattaasta määräytymisestä ennen Y H ja

24 2904 N:o ASTUUNJAON PERUSTEENA OLEAT SUUREET 5.1 YLEISTÄ Sosiaali- ja tereysministeriön antaman päätöksen (83/97) mukaan käytetään tasausperusteena uosimaksua ja sen tasausosaa sekä tasausosista muodostunutta rahastoa. Jos eläkeikä on alempi kuin 65 uotta ja työntekijä jatkaa työsuhdettaan eläkeiän täyttämisen jälkeen, lasketaan uosimaksu eläkeiän jälkeisen ajan osalta käyttäen eläkeikänä 65 uotta ja uosimaksua lasketaan enintään ikään 65 saakka. uosimaksun perusteena oleana palkkana käytetään kaaan (1) mukaan laskettua palkkaa S. 5.2 UOSIMAKSU uosimaksu P uodelta lasketaan kaaalla (37) P= y Σ k S. Kerroin y on yrittäjien eläkelain (468/1969) 9 :ssä tarkoitetun maksuprosentin sadasosa. Kerroin k on perhe-eläkkeen saamisen ehdoista ja eläkeiästä liitteen 2 mukaan riippua kerroin. 5.3 UOSIMAKSUN TASAUSOSA uosimaksun tasausosa T P uodelta lasketaan kaaalla

25 N:o (38) P T = [ u s x + y P -( k 1)( p ( k 1) i H + p M x ( k + e iw 1) u y )] S x ( k uw ( E 1) R N w N D x 65 ), missä esiintyien kertoimien u, y, k,i,k s x P x iw,u, k x uw, p H ja M p arot on annettu liitteessä 2. Suure e on sosiaali- ja tereysministeriön Eläketurakeskukselle ahistama kerroin, joka määrittää Eläketurakeskuksen kustannusten koraamiseksi suoritettaaa osuutta. 5.4 TASAUSOSISTA MUODOSTUNUT RAHASTO Tasausosista muodostunut rahasto T hetkellä lasketaan soeltaen kaaaa (20) käyttäen suureiden tarkkoja aroja ja sosiaali- ja tereysministeriön ahistamia kertoimien a q ja b q aroja. Tasausosista muodostunut rahasto hetkellä lasketaan kuitenkin kaaalla: T ,5 0,5 a T 0,5 a T b = 1,05 1,0525 (1 - q ) + 1,0525 [(1 - q ) P q1999 P1999 ]. T Jos < 0, määrä T ' T = on sosiaali- ja tereysministeriön ahistamien astuunjakoperusteiden osan I mukainen saataa Eläketurakeskukselta ja tasausosista muodostunut rahasto hetkellä on nolla. 5.5 ELÄKEIÄN ALENTAMINEN Eläkeikää alennettaessa työsuhteen kestäessä lasketaan muutosuonna työsuhdekohtainen kertamaksu K δt (39) P = K ( w x) S, t missä

26 2906 N:o 1103 K( w 0,106 0,001( w x), w x 8 x) = 0,132 0,052, 18 w x 0,214 0,082, 8 kun w kun 8 w kun w x 26 x < 26 x < 8, ' (40) δ T [ k T k T δt ], ' + = w w w w i jossa k w on kerroin, jonka arot on annettu liitteessä 2. Kaaassa (40) oleat summat on laskettu työsuhteen alusta, kuitenkin aikaisintaan alkaen, kyseessä olean eläkeiän muutospäiään saakka (muutospäiää lukuun ottamatta), ' T w on eläkeiän w oimassaoloaikana kertynyt anhuuseläkkeeseen oikeuttaa aika päiinä, ja w tarkoittaa muutettua uutta eläkeikää. δ T tarkoit taa ennen kyseessä oleaa i muutospäiää tehtyjen eläkeikämuutosten johdosta muodostuneiden, kaaan (40) mukaisesti laskettujen lukujen δ Ti summaa (i < ). astaaasti lasketaan muutosuonna työsuhdekohtaista kertamaksua astaaa tasausosa TK δ (41) ( ) T K H δ - - ( y + p ) T P = K w - x S P e S, t t missä esiintyän kertoimen H p aro on annettu liitteessä 2 ja P K N 0,005 = D 0, 65 x δ T t S, kun x < 55 kun x 55

27 N:o ' ' (42) [ ] + δ T = k Tw - k w Tw - δ T i w. Kaaassa (42) oleat summat on laskettu kuten kaaassa (40), kuitenkin myös ennen palellun ajan osalta. δ T i lasketaan astaaasti kuin δ T i. Niin sanottujen arhaiseläkejärjestelyjen (TEL 11 :n mukaisten rekisteröimiskelpoisten lisäetujen kartan kohdan IX d) osalta kertamaksu ja sitä astaaa tasausosa lasketaan käyttäen palk kana S suuretta S = t S / 30, missä ' ' S on arhaiseläkkeen perusteena olea eläkepalkka eläkeiän täyttämisuoden indeksitasossa. Mikäli tällöin työsuhteeseen on tehty TEL 2 :n mukainen automaattinen katkaisu ja arhaiseläke määrätään erillisten työsuhdejaksojen eläkepalkkojen perusteella, lasketaan kertamaksu erikseen työsuhdejaksolle ennen automaattista katkaisua ja työsuhdejaksolle sen jälkeen käyttäen kyseisen aikajakson eläkepalkka- ja aikasuureita. Kaaalla (39) laskettujen työsuhdekohtaisten kertamaksujen summa lisätään muutosuonna kaaan (37) mukaiseen uosimaksuun. astaaasti kaaalla (41) laskettujen työsuhdekohtaisten tasausosien summa lisätään muutosuonna kaaan (38) mukaiseen uosimaksun tasausosaan. Poikkeussäännös Mikäli työsuhdeaikaa ennen ei oteta huomioon apaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-aroistamisesta annetun lain (1038/1997) mukaan eläkejärjestelyjä tasa-aroisiksi muunnettaessa, niin sitä ei oteta huomioon myöskään kaaoissa (40) ja (42). 5.6 ELÄKEJÄRJESTELYYN LIITTYÄT ELÄKESUUREET JA ELÄKELAITOKSEN AIHTUMINEN Kuhunkin eläkejärjestelyyn liittyiksi luetaan ne TEL 6 a :ää soeltaen myönnetyt työkyyttömyys- ja työttömyyseläkkeet, joiden osalta se työsuhde, joka TEL 12 1 momentin 2

28 2908 N:o 1103 kohdan mukaan määrää eläkkeestä astaaan eläkelaitoksen, on kuulunut tähän eläkejärjestelyyn. Mikäli kyseessä olea työsuhde on eri aikoina kuulunut eri eläkejärjestelyihin, eläkkeen katsotaan liittyän näistä siihen, johon työsuhde kuului eläketapahtumahetkellä tai iimeksi ennen sitä. Jos kuitenkin työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisena työnantajan aihtuessa, määrätään se eläkejärjestely, johon eläkkeen katsotaan liittyän, samalla taalla kuin jos työsuhde olisi katkennut työnantajan aihtuessa. Tällöin ei sulautumisen eikä jakautumisen yhteydessä kuitenkaan katsota työnantajan aihtuan. Kuntoutusrahan suhteen menetellään astaaasti kuin työkyyttömyyseläkkeen suhteen. Kun työntekijä siirtyy kesken kalenterikuukauden toisen eläkelaitoksen piiriin muun syyn kuin työnantajan konkurssin takia työsuhteen jatkuessa yhtäjaksoisesti sanotun kalenterikuukauden ajan, anhuuseläkeoikeudesta astaa kalenterikuukauden loppuun se eläkelaitos, jonka piiriin työntekijä on kuulunut kyseisen kalenterikuukauden alussa. Suureita T ja t laskettaessa ajan kyseiseltä kalenterikuukaudelta ottaa huomioon se eläkelaitos, jonka piiriin työntekijä on kuulunut kyseisen kalenterikuukauden alussa. 5.7 TYÖSUHDEKOHTAISTEN TIETOJEN KORJAAMINEN Jos akuutusteknisen tutkimuksen suorittamisen jälkeen joudutaan korjaamaan työsuhdekohtaisia tietoja työntekijöistä tai lisäämään tai poistamaan jokin työsuhde, lasketaan korjauksesta aiheutua uosimaksun ja uosimaksun tasausosan muutos kunkin uoden osalta asianomaisen uoden määräyksiä soeltaen. Korkoutus suoritetaan laskuperustekoron mukaan asianomaisen uoden puoliälistä korjausuoden puoliäliin. Korjauksia laskettaessa ei oteta huomioon sellaisia TEL:n alaisiin työsuhteisiin liittyiä työansioita, joiden osalta TEL 15 b :n mukaan on oimassa lyhytaikaisissa työsuhteissa oleien työntekijäin eläkelain (134/1962) (LEL) tai taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluien työntekijäin eläkelain (662/1985) (TaEL) mukaan järjestetty eläketura. Sellaiset ansiot otetaan korjausta laskettaes sa huomioon, joiden osalta LEL 10 b :n tai TaEL 8 a :n mukaan on jäänyt oimaan TEL:n mukainen eläkejärjestely.

29 N:o Näin lasketut korjauserät otetaan huomioon kohdissa 5.2 ja 5.3 siten, että uosimaksun korjauserä lisätään kaaan (37) mukaiseen korjausuoden uosimaksuun ja uosimaksun tasausosan korjauserä lisätään kaaan (38) mukaiseen korjausuoden uosimaksun tasausosaan. 6 AKUUTUSTEKNISEN TUTKIMUKSEN SUORITTAJAN KELPOISUUSAATIMUKSET Eläkesäätiölain 135 :n mukaan eläkesäätiöllä on oltaa akuutusmatemaatikko akuutusteknisten laskelmien ja selitysten laatimista arten. akuutusmatemaatikon kelpoisuus on henkilöllä, jolla on sosiaali- ja tereysministeriön antaman päätöksen (219/1999) mukainen akuutusmatemaatikon kelpoisuus (SH). Sama kelpoisuus tulee olla myös henkilöllä, joka antaa lausunnon tilinpäätöstä arten. Sosiaali- ja tereysministeriö oi akuutusmatemaatikon tutkintolautakuntaa kuultuaan hakemuksesta katsoa muunkin kuin edellä mainitun kelpoisuuden omaaan henkilön päteäksi suorittamaan akuutusteknisen tutkimuksen tai antamaan lausunnon tilinpäätöstä arten. 7 APAAKIRJAN MUUNTAMINEN Jos eläkeikä on 65 uodesta poikkeaa, apaakirjaeläke eli ansaittu eläke muunnetaan työsuhteen päättyessä sosiaali- ja tereysministeriön ahistamissa työeläkelakien mukaista ähimmäisturaa astaaan apaakirjan ehdoissa ja perusteissa esitetyllä taalla. Rahastoitu eläke E R (w) muunnetaan silloin, kun w < 65 seuraaalla taalla: R Nw R (43) E ( 65 ) = E (w). N65

30 2910 N:o TYÖNTEKIJÄIN MAKSUOSUUTTA ASTAAA OSUUS ELÄKEASTUUSTA Työntekijäin maksuosuutta astaaa osuus eläkeastuusta hetkellä lasketaan kaaalla 0,5 (44) L (1 + i )(1 u ) L + (1+ i ) q ΣS, = jossa kertoimet u ja q on annettu liitteessä 2. Eläkeastuusta työntekijäin maksuosuutta astaaaa osaa ei saa takaisinlainata. 9 POIKKEUKSET Sosiaali- ja tereysministeriö oi myöntää poikkeuksia tässä asetuksessa annettuihin laskuperusteisiin.

31 N:o Liite 2 AKUUTUSTEKNISIIN PERUSTEISIIN LIITTYÄT KERTOIMET UONNA Alennettuun eläkeikään liittyiä kertoimia Kerroin k määritellään kaaalla 1 ' k = (21,5 + k w k p ), 21,5 missä ' k w riippuu eläkeiästä ja k p perhe-eläkkeen saamisen ehdoista. Kertoimien k, k, k ja iw uw w ' k w lukuarot oat seuraaat: eläkeikä w k iw k uw k w k w 53 0,23 0,00 1,693 7, ,26 0,00 1,636 6, ,29 0,00 1,581 5, ,32 0,00 1,527 4, ,35 0,00 1,474 3, ,39 0,00 1,421 3, ,44 0,00 1,369 2, ,51 0,00 1,316 1, ,58 0,16 1,238 1, ,67 0,34 1,168 1, ,77 0,54 1,106 0, ,88 0,77 1,050 0, ,00 1,00 1,000 0,00 Laskettaessa kerrointa k w kuukauden tarkkuudella käytetään suoraiiaista äliaro-laskumenettelyä. Kertoimien arot pyöristetään kolmen desimaalin tarkkuuteen.

32 2912 N:o Perhe-eläkkeen saamisen ehdot Merkintä Perhe-eläkkeen saamisen ehdot 100 k p Pe 0 TEL:n ähimmäisehdot 0 Pe 1 Eläkkeen saamisen ehtojen laajentaminen lesken osalta TEL 11 :n mukaisen rekisteröimiskelpoisten lisäetujen kartan mukaisesti - edunjättäjänä mies - edunjättäjänä nainen 0,05 0,02 Pe 2 Lapseneläkkeen pääteiän muuttaminen 21 uodeksi - edunjättäjänä mies - edunjättäjänä nainen 0,06 0,03 Pe 3 Lapseneläkkeen pääteiän muuttaminen 24 uodeksi - edunjättäjänä mies - edunjättäjänä nainen 0,11 0,05 Pe 4 Sekä leskeneläkkeen saamisen ehtojen laajentaminen että lapseneläkkeen pääteiän muuttaminen 21 uodeksi - edunjättäjänä mies - edunjättäjänä nainen 0,11 0,05 Pe 5 Sekä leskeneläkkeen saamisen ehtojen laajentaminen että lapseneläkkeen pääteiän muuttaminen 24 uodeksi - edunjättäjänä mies - edunjättäjänä nainen 0,16 0,07

33 N:o Kertoimet i x x 100 ix x 100 ix -18 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , /154

34 2914 N:o Kertoimet u x 100 u x 100 u x , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,00

35 N:o Kertoimet s u x s 100u x x Miehet Naiset ,92 14, ,91 14, ,88 14, ,85 14, ,92 14, ,98 14, ,99 14, ,00 14, ,05 14, ,10 14, ,15 14, ,21 14, ,26 14, ,39 14, ,43 14, ,46 14, ,49 14, ,51 14, ,54 14, ,55 14, ,57 14, ,56 14, ,54 14, ,60 14, ,54 14, ,42 14, ,30 14, ,27 14, ,58 14, ,96 14, ,34 15, ,66 15, ,97 15, ,45 16, ,66 16, ,71 16, ,28 9, ,27 7, ,37 6, ,87 5, ,47 4, ,27 6, ,97 9, ,07 12, ,57 15, ,47 19, ,77 23, ,47 25,47

36 2916 N:o Rahastoitua anhuuseläkettä koskea kerroin i = 0,0296 kun Alkaneen työkyyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden astuun ja uosimaksun tasausosan laskemiseen liittyiä kertoimia k I 1 = 0,75 (kaaat (14) ja (15)) k I 2 = 0,15 (kaaat (14) ja (15)) k U 1 = 1,00 (kaaat (18) ja (19)) k U 2 = 0,70 (kaaat (18) ja (19)) k U 3 = 0,50 (kaaat (18) ja (19)) i x = 0,65 (kaaa (15)) u x = 1,50 (kaaa (19)) M p 2000 = 0,0007 (kaaa (38)) H p 2000 = 0,00680 (kaaat (38) ja (41)) P y 2000 = 0,215 (kaaa (38)) s u 1999 = 0,139 (kaaa (21)) s u 2000 = 0,146 (kaaa (21)) u 2000 = 0,0405 (kaaa (44)) q 2000 = 0,0146 (kaaa (44))

37 2917 N:o 1104 Liikenne- ja iestintäministeriön asetus linja-autoliikenteen sarjalipputaksoista Annettu Helsingissä 15 päiänä joulukuuta 2000 Liikenne- ja iestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään luanaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15 päiänä helmikuuta 1991 annetun lain (343/1991) 11 :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 662/1994: 1 Soeltamisala Tätä asetusta soelletaan linja-autolla harjoitettaassa luanaraisessa linjaliikenteessä koko altakunnan alueella Ahenanmaata lukuun ottamatta silloin, kun matkan pituus ei ylitä 100 kilometriä. Tämä asetus ei koske liikennettä, jonka harjoittaminen perustuu liikenne- ja iestintäministeriön, lääninhallituksen tai kunnan kanssa tehtyyn ostosopimukseen. Kuljetusmaksuihin sisältyy aronlisäero. 2 Sarjaliput Linjaliikenteessä on myytää seuraaia sarjalippuja 25 prosentin alennuksella tämän asetuksen liitteen mukaisesta perushinnasta: 1) ostopäiästä 12 kuukauden ajan oimassa oleia liikenne- ja iestintäministeriön määrittelyjen mukaisia 44 matkan älykortteja, sekä 2) lukuuoden oimassa oleia ja ain koulumatkoihin kelpaaia älykortteja, joiden kokonaishinta määräytyy suoritettujen matkojen määrän perusteella. 3 Lisämaksut ja -alennukset Edellä 2 :ssä mainitun lisäksi matkustajalta saadaan periä tarittaessa lisämaksu pikauorossa tai erillinen yömaksu. Pikauoromaksusta on annettaa 25 prosentin alennus, jos maksu on etukäteen lippua ostettaessa lisätty sarjalipun hintaan. Koululaisliikenteessä alle 12-uotiaille on myytää sarjalippuja 50 prosentin alennuksella perushinnasta. 4 Muita määräyksiä Matkustajille tulee etukäteen tiedottaa perittäistä maksuista ja lippujen kelpoisuusehdoista. Matkustaja oi maksaa matkansa ostamansa sarjalipun oikeuttamalla tai sitä lyhyemmällä matkalla. 5 oimaantulo Tämä asetus tulee oimaan 1 päiänä tammikuuta 2001.

38 2918 N:o 1104 Ennen tämän asetuksen oimaantuloa ostetut sarjaliput on hyäksyttää ilman hinnan korotusta ostohetkellä määräytyneen kelpoisuusajan mukaisesti. Tällä asetuksella kumotaan linja-autoliikenteen sarjalipputaksoista 19 päiänä toukokuuta 2000 annettu liikenneministeriön asetus (447/2000). Helsingissä 15 päiänä joulukuuta 2000 Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen Osastopäällikkö, ylijohtaja Harri Caén

39 N:o Liite Matkan pituus enintään km Perushinta (yhdensuuntaisen matkan hinta mk) 44 matkan älykortti mk , , , , , , , , , , , , , , , , Matkan pituus enintään km Perushinta euroina 44 matkan älykortti euro ,93 63, ,10 69, ,35 77, ,61 85, ,03 99, ,53 116, ,12 135, ,63 152, ,21 172, ,63 185, ,05 199, ,15 235, ,07 266, ,00 296, ,84 324, ,60 349,65

40 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o , 5 arkkia OY EDITAAB, HELSINKI 2000 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN