ITSEPUOLUSTUKSEN LAKIPERUSTEET. Aki Tiihonen

Transkriptio

1 ITSEPUOLUSTUKSEN LAKIPERUSTEET Aki Tiihonen

2 PERUSTIEDOT ITSEPUOLUSTUKSEN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Itsepuolustuksen lakiperusteiden tunteminen on tärkeää, että pystytään arvioimaan millaisia toimia erilaisissa itsepuolustustilanteissa saadaan toteuttaa. Kansalaisen kohdalla nämä lakiperusteet on säädetty rikoslaissa, pakkokeinolaissa ja rikoslain voimaanpanoa koskevassa asetuksessa. Lain mukaista toimintaa voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä. Tämän lisäksi jokainen määrittelee oman moraalin ja arvojen perusteella henkilökohtaisesti toiminnan rajat, jotka voivat olla vieläkin lain sallimia ahtaampia. Puolustustoiminnan rajat eivät kuitenkaan voi olla lain sallimia suuremmat. Edellä mainitut lain kohdat antavat kansalaiselle oikeuden suojella itseään ja toista henkilöä pahoinpitelyltä sekä mahdollisuuden omaisuuden suojeluun.

3 PERUSTIEDOT ITSEPUOLUSTUKSEN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Tärkeitä määritteitä Pahoinpitelyllä tarkoitetaan rikoslaissa toisen henkisen tai ruumiillisen koskemattomuuden loukkaamista. Pahoinpitely voidaan tehdä fyysisellä tai henkisellä väkivallalla. Käytännössä tyypillisiä pahoinpitelyjä ovat lyöminen ja potkiminen sekä lievempiä töniminen ja käsiksi käyminen, joiden seurauksena henkilö loukkaantuu. Tappelu rikoslaissa merkitsee useiden henkilöiden samassa tilaisuudessa toisiinsa kohdistamaa vakavaa väkivaltaa. Rikoslain mukaan tappeluun osallistumista ei ole tappelusta irtautumiseen pyrkiminen tai tappelevien osapuolten erottaminen.

4 LAINSÄÄDÄNNÖT Hätävarjelu Pakkotilanne Jokamiehen kiinniotto-oikeus Itseapu Rikosvastuu

5 HÄTÄVARJELU Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin. Rangaistavaksi säädetty teko ei siis ole rangaistava, jos hätävarjelun tunnusmerkit täyttyvät. Yleispätevää ja jokaiseen tilanteeseen sopivaa ohjetta siitä, mikä on hätävarjelutilanne, ei voida antaa. Poliisia tai virkavaltaa vastaan ei pidä käyttää väkivaltaa missään tilanteessa. Myös järjestysmies toimii yleensä järjestysmiesvaltuuksin.

6 HÄTÄVARJELU Laki oikeuttaa vain hyökkäyksen torjumiseen, joten puolustautuminen on lopettava heti, kun hyökkäys loppuu. On myös huomioitava, että, jos tilanne kehittyy iskujen vaihdoksi, on tilannetta enää vaikea tulkita hyökkäyksen torjumiseksi ja kyseessä on lähinnä tappelu, jossa kumpikin osapuolista toimii ilman lain tuomaa oikeuttamisperustetta. On muistettava, että omaisuutta ei saa puolusta yhtä suurta voimaa käyttäen, kuin henkilöön kohdistuvaa hyökkäystä. Vaikka hätävarjelun oikeuttamisperusteen tunnusmerkit puolustajan mielestä täyttyisi, on itsepuolustustilanteissa viisasta huomioida myös ne seikat, jotka tulevat vastaan mikäli tapaus selvitetään lopullisesti oikeudessa. Tarkoituksena on varautua niihin seuraamuksiin, jos oikeus katsoo, ettei kyseessä ole hätävarjelu.

7 HÄTÄVARJELU Hätävarjeluoikeus ei anna kanssalaiselle mielivaltaista oikeutta käyttää voimaa, vaan voimankäytön pitää olla tilanteeseen soveltuvaa. Oikeudettoman hyökkäyksen pysäyttämiseen pitää käyttää lievintä mahdollista keinoa, esimerkiksi verbaalisia keinoja. Jos verbaalinen toiminta ei auta, voidaan hyökkäys estää voimakeinoin. Hyökkäyksen estämiseen saa käyttää voimaa niin paljon, että se lopettaa hyökkäyksen. Käytettävään voimaan vaikuttaa hyökkäyksen laatu (verbaalinen ampuma-aseella uhkaaminen). Liiallinen voimankäyttö hätävarjelutilanteessa saattaa johtaa hätävarjelun liioitteluun, jolloin puolustaja saatetaan tuomita rikoslain perusteella tai jättää tuomitsematta, kun kokonaisuutta tarkastellaan. Viime kädessä oikeus ratkaisee onko tilanteessa toimittu oikein.

8 PAKKOTILANNE Muun kuin edellä 4 :ssä tarkoitetun, oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet. Jos oikeudellisesti suojatun edun pelastamiseksi tehtyä tekoa ei ole 1 momentin perusteella pidettävä sallittuna, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos tekijältä ei kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon pelastettavan edun tärkeys, tilanteen yllätyksellisyys ja pakottavuus sekä muut seikat. Pakkotilasäännös soveltuu itsesuojeluun poikkeuksellisesti. Lähinnä tällaisesta on kysymys silloin, kun pelastustointa ei voida suorittaa ilman väkivaltaisia toimia.

9 JOKAMIEHEN KIINNIOTTO-OIKEUS Jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai jos rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä petos tai omavaltainen käyttöönottaminen. Jokainen saa ottaa kiinni myös sen, joka viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan on pidätettävä tai vangittava. Kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisille. Jokamiehen kiinniotto-oikeudella tarkoitetaan jokaisen kansalaisen oikeutta ottaa kiinni henkilö, jonka voidaan tuoreelta epäillä syyllistyneen lainkohdassa kuvattuun rangaistavaan tekoon sekä oikeutta estää tällaista henkilöä poistumasta paikalta. Kiinniotto ei ole kuitenkaan kansalaisen velvollisuus. Kiinniottaja saa käyttää vain sellaista voimaa, jota kiinniottamiseksi tai karkaamisen estämiseksi voidaan olosuhteisiin nähden pitää puolustettavana. Kiinniottotilanteissa vahingoittamistehon käyttöä ei yleensä voida pitää puolustettavana

10 ITSEAPU Rikoksen kautta menetetyn tai muuten kadotetun irtaimen omaisuuden takaisin hankkimiseksi on turvauduttava toimivaltaisen viranomaisen apuun. Toimet tällaisen omaisuuden takaisin ottamiseksi ovat kuitenkin itseapuna sallittuja, jos: 1) omaisuus on rikoksen kautta menetetty ja toimiin omaisuuden takaisin ottamiseksi on ryhdytty välittömästi rikoksen tapahduttua; tai 2) menetetty tai kadotettu omaisuus muissa tapauksissa otetaan takaisin siltä, joka pitää sitä oikeudettomasti hallussaan, eikä saatavilla ollut riittävää ja oikea-aikaista viranomaisapua. Edellä tarkoitetuissa tilanteissa saa käyttää sellaisia omaisuuden takaisin hankkimiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon tapahtuneen oikeudenloukkauksen ilmeisyys sekä uhkaavan oikeudenmenetyksen suuruus ja todennäköisyys.

11 ITSEAPU Itseapu koskee materiaalisen omaisuuden palautusta, eikä koske henkilön kiinniottamista, kuten jokamiehen kiinniotto-oikeus. Jokaisella on oikeus ottaa haltuunsa omistamansa materiaalinen omaisuus, jos varas tavataan itse teossa, tai jos omaisuus on muuten tuntemattoman henkilön hallussa, eikä omaisuuden tavoitettavuutta voida varmistaa jälkeen päin. Itseapu koskee materiaalista omaisuutta, joten voimakeinojen käyttämiseen täytyy suhtautua varauksellisesti.

12 RIKOSVASTUU Rikosvastuun ikäraja on Suomessa 15 vuotta. Sitä nuoremmat eivät joudu oikeuteen eikä heitä rangaista. Sen sijaan heidät voidaan tuomita vahingonkorvaukseen ja lastensuojelu voi puuttua asiaan. Tällöin äärimmäisessä tapauksessa nuori voidaan esimerkiksi laittaa asumaan kodin ulkopuolelle, jotta hän ei omalla toiminnallaan vaarantaisi itseään tai tulevaisuuttaan. Vahingonkorvausvastuulla ei ole ikärajaa. Tämä koskee niin tahallista kuin vahingossa tehtyä vahinkoa. Vahingon korvauksessa otetaan kuitenkin huomioon nuoren ikä, kehitystaso, teon laatu, vahingon kärsineen varallisuus sekä muut olosuhteet.

13 RIKOSVASTUU Itsepuolustustilanteessa on viisasta ottaa huomioon myös ne seikat, mitkä tulevat esille, jos tapaus lopullisesti selvitetään oikeudessa. Tarkoitus on varautua tilanteeseen jossa oikeus toteaakin, ettei hätävarjelu tai muu oikeuttamisperuste täyty. Tämän takia on tärkeää saada todisteet ja todistajien nimet talteen. Tuomioistuimissa omaksutun linjan mukaan hätävarjelutilanteessa ei saisi tuottaa hyökkääjälle ruumiillista vahinkoa kuin vakavissa/hengenvaarallisissa tilanteissa. Jokainen tilanne kuitenkin arvioidaan tapauskohtaisesti. Fyysistä seikoista johtuen heikommalla osapuolella on sallittu suurempi voimankäyttö puolustustilanteessa ja jopa apuvälineen käyttö. Mikäli tilanne tuntuu epävarmalta kannattaa asiasta keskustella lainoppineen kanssa ja lisäksi huolehtia, että omat oikeusturva- ja muut vakuutukset ovat kunnossa.

14 MIETI Mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat: Hätävarjelu Pakkotilanne Jokamiehen kiinniotto-oikeus Itseapu Rikosvastuu

15 LISÄTIETOA Lisätietoa itsepuolustuksesta ja käytännön harjoittelusta voit kysyä Toimimme Lahdessa ja järjestämme viikoittain omalla salilla itsepuolustustunteja, joihin voivat osallistua kaikki yli 15 vuotiaat henkilöt. Lisäksi järjestämme yrityksille räätälöityjä itsepuolustuskursseja yritysten erityistarpeet huomioiden.