ASIAKASVÄKIVALLAN KIVALLAN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKASVÄKIVALLAN KIVALLAN HALLINNAN TOIMINTAMALLI"

Transkriptio

1 LEENA HUHTAMÄKI PERTTI RINTA-NIKKOLA NIKKOLA PENTTI VIITASAARI ASIAKASVÄKIVALLAN KIVALLAN HALLINNAN TOIMINTAMALLI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

2 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ASIAKASVÄKIVALLAN HALLINNAN TOIMINTAMALLI Leena Huhtamäki Pertti Rinta-Nikkola Pentti Viitasaari 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO MENETTELYTAPAOHJEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Lainsäädännölliset perusteet Toimintamallin tarkoitus ja tavoitteet TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN EHKÄISYYN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET Vastuutahot Työntekijät Esimiehet Toiminta-alueiden johto Sairaanhoitopiirin johto Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut hankesuunnittelussa Riskien arviointi Koulutus Perehdytys TYÖNTEKIJÖIDEN JURIDISET OIKEUDET JA VASTUUT Työntekijän yleiset velvollisuudet Jokamiehen kiinniotto-oikeus Hätävarjelu Tavaroiden tarkastaminen ja säilytys Vahingon korvaukset väkivaltatilanteessa TEKNISET TURVA- JA VALVONTALAITEET SEKÄ VARTIJATOIMINTA Kulunvalvonta ja lukitukset Turvahälytysjärjestelmät Vartijan toiminta VÄKIVALTATILANTEIDEN ILMOITUS- JA SEURANTAMENETELMÄT ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VÄKIVALLAN KOHTEEKSI JOUTUNEEN TYÖNTEKIJÄN AUTTAMINEN TOIMINTAOHJEITA VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE Uhkatilanteet Toimintaohjeita uhkaavan henkilön kohtaamistilanteeseen

4 1 JOHDANTO Työpaikalla väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutuu Suomessa vuosittain yli kahdeksankymmentätuhatta henkilöä. Terveydenhuoltoala monine ammattiryhmineen kuuluu tässä riskialoihin. Työpaikalla väkivalta voi ilmetä esimerkiksi sanallisena uhkauksena, huutamisena, solvaamisena, tönimisenä, lyömisenä, kiinni tarttumisena ja liikkumisen estämisenä. Päihteiden käytön lisääntyminen, väkivallan raaistuminen ja arvaamattomuus lisäävät uhkatilanteita työelämässä. Riski kasvaa, jos työskennellään yksin tai kohteessa, jossa henkilöstömäärä on pieni. Myös ilta- ja yöaikaan tapahtuvassa työskentelyssä riski väkivaltatilanteeseen kasvaa. Terveydenhuollossa huolta aiheuttavat eri syistä sekavat tai psyykkisesti sairaat potilaat, jotka saattavat käyttäytyä arvaamattomasti. Erimielisyydet tai ristiriidat potilaan kanssa hoidon suhteen voivat kärjistää tilannetta. Myös potilaan seuralaiset ja ulkopuoliset henkilöt saattavat aiheuttaa uhkatilanteita. Väkivaltatilanteella on merkittävä vaikutus työntekijän työhyvin vointiin, jaksamiseen ja työkyvyn. Hyvä työilmapiiri tukee ja auttaa työntekijää vaikeissakin tilanteissa selviään ja jaksamaan työssään. Työpaikalla tapahtuvaa väkivaltaa pyritään ehkäisemään ennakoimalla ja varautumalla mahdollisiin väkivalta tilanteisiin. Kenenkään ei tule työssään hyväksyä itseensä kohdistuvaa väkivaltaista käytöstä. Väkivaltatilanteita pyritään työnorganisointia ja työtapoja kehittämällä sekä huomioimalla työympäristössä turvallisuusseikat. Riittävästä henkilökunnan resursoinnista tulee myös huolehtia. Väkivallan riskiä pyritään vähentämään hyvällä asiakaspalvelulla, ammattitaitoisella henkilökunnalla ja viihtyisillä odotus- ja hoitotiloilla. Henkilökunnan koulutuksella ja perehdytyksellä saadaan hyviä tuloksia väkivallan uhan pienentämisessä. Väkivaltatilanteisiin ennalta varautuminen, johdon mukaisen toiminnan harjoittelu ja ennalta sovitut yksikön sisäiset toimintatavat ovat myös tarpeen. Riskien arvioinnissa tulee arvioida väkivallan riski ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin riskien vähentämiseksi tai poistamiseksi. Suurin turvallisuus uhka on aina välinpitämättömyys. 4

5 2 MENETTELYTAPAOHJEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 Lainsäädännölliset perusteet Työ ja työpaikka eivät saa vaarantaa työtekijän fyysistä ja henkistä terveyttä. Työturvallisuuslain 738/2002, 27 1 mom mukaan työssä, johon liittyy väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tämä edellyttää, että työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai - laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen (työturvallisuuslaki 738/2002). Erikoislaki 578/20002, järjestyslaki 612/2003 ja pakkokeinolaki 615/2002 sisältävät keskeiset henkilöturvallisuuteen liittyvät säädökset. Turvallisuuslain ohella uusi työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajaa huomioimaan väkivaltavaaran niin työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa kuin työolosuhteita muutettaessa (työterveyshuoltolaki 1383/2001). 2.2 Toimintamallin tarkoitus ja tavoitteet Tämän toimintamallin tarkoituksena on määrittää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleiset toimintalinjat, joilla ennalta ehkäistään työpaikka väkivaltaa ja lisätään työturvallisuutta. Sairaanhoitopiirissä on vuonna 2007 päivitetty pelastussuunnitelma, jossa on ohjeistettu toimintaonnettomuus-, vahinko- ja vaaratilanteet. Lisäksi työyksiköissä on laadittu paikallisia turvaohjeita. Toimintamallin tavoitteena on luoda turvallinen hoito ja työympäristö. Väkivaltaa ei tule hyväksyä missään muodossa eikä kenenkään taholta. Jokaisella työntekijällä on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen. Potilaat hoidetaan kukin vuorollaan. Etuuksia ei myönnetä metelöinnistä, uhkailusta tai muusta epäasiallisesta käytöksestä. 3 TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN EHKÄISYYN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET 3.1 Vastuutahot Työntekijät Jokainen työntekijä huolehtii omalta osaltaan siitä, että käyttäytyy asiallisesti ja kunnioittavasti potilaita/asiakkaita kohtaan. ei omalla käyttäytymisellään tietoisesti provosoi väkivaltaista käytöstä. ei ota tarpeettomia riskejä. ei jätä työtoveria yksin. osaa käyttää olemassa olevaa turvallisuustekniikkaa. ilmoittaa häiriötilanteesta esimiehelle. 5

6 3.1.2 Esimiehet Työyksikön esimies vastaa siitä, että työntekijät perehdytetään turvallisuustekniikan käyttöön ja menettelyohjeisiin. turvallisuus huomioidaan tila- ja kaluste ratkaisuissa. työntekijät osallistuvat säännöllisesti turvallisuuskoulutuksiin. yksikössä olevat turvallisuusohjeet ovat tarkoituksen mukaiset ja ajan tasalla. kriittiset tilanteet käsitellään välittömästi Toiminta-alueiden johto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-alueiden johto vastaa siitä, että turvallisuusriskit kartoitetaan säännöllisesti ja henkilöturvallisuuteen liittyviä riskejä arvioidaan jatkuvasti. riskianalyysin perusteella suoritetaan tarvittavat toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi. väkivalta- ja uhkatilanteet seurataan systemaattisesti. turvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti. alueella on toimiva jälkihoitojärjestelmä Sairaanhoitopiirin johto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johto vastaa siitä, että yleiset menettelyohjeet työpaikkaväkivallan ehkäisystä ja kohtaamisesta on laadittu lain ja säädösten edellyttämällä tavalla. menettelyohjeita noudatetaan ja toimintamallin tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti. 3.2 Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut hankesuunnittelussa 3.3 Riskien arviointi Turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöt osallistuvat yhdessä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden valmisteluun. Uusiin hankesuunnitelmiin on liitettävä turvallisuusselvitys, joka sisältää suunnitelman toteutettavista turvallisuusjärjestelmistä ja -järjestelyistä. Remonttien ja erilaisten korjaushankkeiden turvallisuusriskit arvioidaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Riskien arvioinnissa todetut ongelmat käsitellään ensin työyksikössä, vastuuyksiköissä tarvittaessa myös toiminta-alue tasolla. Vastuu työturvallisuudessa on aina työnantajalla. Mikäli riskien arvioinnissa todetaan toimenpiteitä vaativia turvallisuusriskiä, laaditaan niiden korjaustoimenpiteistä aikataulu ja nimetään vastuuhenkilöt. Kiireellisenä pidetään toimenpiteitä, joilla ehkäistään työntekijöille aiheuttavaa tai aiheutunutta vaaraa. Riskien arviointi on jatkuva. prosessi. 6

7 3.4 Koulutus 3.5 Perehdytys Työntekijällä on oikeus ja velvollisuus osallistua turvallisuuskoulutukseen. Turvallisuuskoulutus sisältää opetusta toiminta-alueen rakenteellisesta ja teknisestä turvallisuusjärjestelmästä, väkivallan hallinnasta ja kohtaamisesta, sekä häiriötekijöiden ilmoittamiskäytännöistä. Psykiatrian toiminta-alueella on aloitettu väkivaltatilanteiden hallinta ja turvallinen hoitokoulutus. Koulutuksen kohderyhmänä on koko psykiatrisen toimintaalueen hoitohenkilökunta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleisissä perehdytystilaisuuksissa käsitellään yleisiä turvallisuuteen liittyviä asioita, kuten käytössä olevaa turvallisuustekniikkaa, kulun valvontaa häiriöiden ilmoituskäytäntöä. Jokaisessa työyksikössä on kirjallinen perehdytysohjelma, joka sisältää turvajärjestelmiin, menettelytapoihin ja turvallisuusohjeisiin perehdyttämisen. Lyhyt aikaiset sijaiset perehdytetään työyksiköissä oleviin hälytys- ja turvajärjestelmien käyttöön. 4 TYÖNTEKIJÖIDEN JURIDISET OIKEUDET JA VASTUUT 4.1 Työntekijän yleiset velvollisuudet Työntekijää sitoo potilasasioissa erityinen salassapitovelvollisuus, joka kumoutuu vain erikseen lainsäädännössä määrätyissä tapauksissa. Täten potilaan sairaalassa sairaanhoitoon liittyvässä asianyhteydessä tekemää rikosta koskevan tutkintapyynnön tekee ainoastaan uhrin asemassa oleva työntekijä tai hänen laillinen edustajansa. Uhrin asemassa olevalla työntekijällä on oikeus ilmaista epäillyn henkilötiedot poliisille tutkintapyynnön yhteydessä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tutkintapyynnön tekee asianomistaja tai hänen valtuuttamana sairaalan turvallisuuspäällikkö. 4.2 Jokamiehen kiinniotto-oikeus 4.3 Hätävarjelu Pakkokeinolain 615/2002 mukaisen rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, mikäli kyseessä on teko, josta saattaa seurata vankeutta tai joka on lievä pahoinpitely. Kiinniottaja saa käyttää sellaisia kiinni ottamisen toimittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolusteltavana, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinni otettavan käyttäytyminen ja tilanne. Rikoslain ( /515) perusteella jokaisella on oikeus niin sanottuun hätävarjeluun. Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. 7

8 4.4 Tavaroiden tarkastaminen ja säilytys Työntekijä voi tarkistaa/ tai ottaa säilytykseen potilaan/asiakkaan luvalla hänen omaisuuttaan, mutta omaisuus on palautettava potilaan /asiakkaan niin vaatiessa ja aina hoitosuhteen päättyessä. Mikäli potilaalta/asiakkaalta tavataan järjestyslaissa 612/2003 kielletyiksi tai vaarallisiksi luokiteltuja esineitä tai aineita, ne otetaan talteen yhteisymmärryksessä potilaan/asiakkaan kanssa. Poliisi kutsutaan aina noutamaan luovutetut huumausaineet tai aseet pois sairaalasta. Mukaan tulee liittää selvitys, josta käy ilmi löytöpaikka, -aika ja tieto, mikä yksikkö on aineet tai aseet löytänyt. Ennen poliisin saapumista löytynyt huumausaine säilytetään osaston lääkekaapissa ja aseet lukitussa tilassa. Asiakkaalle, jolta aine tai aseet on talteen otettu, kerrotaan yhteistyöstä poliisin kanssa. Asiakkaan lähtiessä kotiin talteen otetut alkoholijuomat annetaan asiakkaalle takaisin hänen niitä pyytäessä. Ellei asiakas pyydä alkoholia takaisin niin se hävitetään kaatamalla viemäriin. Ellei asiakas luovuta alkoholia, huumeita tai aseita hoitohenkilökunnalle tai asiakas on tajuton, kutsutaan poliisi paikalle takavarikoimaan ne asiakkaalta. Mielenterveyslain 116/ mukainen potilaan omaisuuden tarkistaminen voidaan suorittaa, jos on perusteltua syytä epäillä, että potilaalla on hallussaan päihteitä tai huumausaineiden käyttöön erityisesti soveltuvia välineitä taikka potilaan ja muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta vaarantavia aineita tai esineitä. Tarkastamisesta päättää potilasta hoitava lääkäri. Omaisuus on tarkistettava kahden laitoksen henkilökuntaan kuuluvan henkilön läsnä ollessa Hoitoa tai toimintayksikön yleistä järjestystä vakavasti haittaavat aineet ja esineet saadaan ottaa haltuun. Asiasta on viipymättä ilmoitettava ylilääkärille tai muulle vastaavalle lääkärille, jonka tulee ratkaista palautetaanko omaisuus potilaalle jo ennen hoitojakson päättymistä. Potilasasiakirjoihin tulee merkitä, mitä omaisuutta on otettu haltuun sekä haltuun oton syy. 4.5 Vahingon korvaukset väkivaltatilanteessa Lakisääteinen tapaturmavakuutus korvaa työssä tapahtuneet vahingot myös väkivaltavammat. Tapaturmavakuutuslain perusteella (608/48) korvataan sairaanhoito mukaan lukien tarvittavat apuvälineet ja kuntoutus, ansionmenetys sairaanhoidon osalta, päiväraha, haittaraha, elinkorko ja omaisille suoritettava eläke sekä hautausapu. Mikäli turvallisuusmääräyksiä ei ole noudatettu voidaan tapaturmakorvauksia alentaa tai evätä. 8

9 5 TEKNISET TURVA- JA VALVONTALAITEET SEKÄ VARTIJATOIMINTA 5.1 Kulunvalvonta ja lukitukset Seinäjoen keskussairaalassa on käytössä kulunvalvontajärjestelmä, joka mahdollista henkilökunnan liikkumiset lukittujen ovien kautta tunnistimen avulla sallituissa tiloissa. Tunnistejärjestelmästä saadaan raporttitietoa ovi-, henkilö- ja osastokohtaisesti. Lisäksi järjestelmästä on saatavilla hälytystiedot välittömästi. Kulunvalvontajärjestelmällä valvotaan myös ovien lukitusta ja ohjataan moottorilukkojen toimintaa. Hyvään avain turvallisuuteen kuuluu, että jokainen vastaa saamistaan avaimista asian mukaisesti. Jokaisen sairaanhoitopiirin tiloissa kulkevan tulee huolehtia ovien lukituksista ohjeiden mukaisesti. Seinäjoen keskussairaalassa on käytössä myös kulun valvonnan lisäksi kameravalvonta järjestelmä. 5.2 Turvahälytysjärjestelmät 5.3 Vartijan toiminta Niissä työpisteissä joissa on käytössä turvahälytysjärjestelmä, välittyy hälytys nopeasti avun tarvitsijalta avun antajalle. Henkilökunnan käytössä on paikantavia ja kiinteitä rannekehälyttimiä, joista hälytys siirtyy apua antaviin yksiköihin ja vartiointiliikkeille. Jokaisen hälytysjärjestelmiä käyttävän tulee tuntea järjestelmänsä toimintatapa ja varmistua laitteiden toiminnasta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yksin työskentelyä tekevien työntekijöiden toimiviin turvahälytysjärjestelmiin. Seinäjoen keskussairaalassa työskentelee ulkopuolisen vartioimisliikkeen palveluksessa olevat vartijat. Vartijalla on oikeus poistaa lähiomainen, saattajat tai vierailija, joka käyttäytyy uhkaavasti, meluavasti, hoitoa häiritsevästi tai väkivaltaisesti ja vaarantaa yksikön turvallisuutta. Kuka tahansa toimintayksiköstä voi ottaa yhteyttä vartijaan tai poliisin, jos potilas käyttäytyy uhkaavasti tai aggressiivisesti. Vartija hälytetään välittömästi paikalle, jos potilaan käytöksen vuoksi joudutaan suojelemaan potilasta itseään, muita potilaita, lähiomaisia tai henkilökuntaa. Vartija voi tarvittaessa ennen poliisin tuloa ottaa kiinni turvallisuutta vakavasti uhkaavan potilaan ja eristää hänet lyhyeksi ajaksi. Huumeiden- ja päihteiden käyttäjät ovat riski potilaalle itselleen, muille potilaille ja henkilökunnalle. Varautuminen lisäavun saantiin on turvattava. Yksikkö tekee aina sähköpostilla ilmoituksen sairaalan vartijalle hoidossa olevista päihdepotilaista ja vartijan käynnin tarpeesta päivittäin. Ilmoituksessa ei mainita potilaan nimeä. Vartioiden sähköpostiosoite on "vartijat". 9

10 6 VÄKIVALTATILANTEIDEN ILMOITUS- JA SEURANTAMENETELMÄT ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Väkivallalla uhkaamisesta sekä väkivallasta ilmoitetaan aina esimiehelle sekä työsuojelu-ja turvallisuustoimistolle. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on käytössä vahinkoilmoituslomake, jolla raportoidaan kaikki sairaanhoitopiirin yksiköissä tapahtuneet vahinko- ja väkivaltatilanteet. Lomake on täytettävissä sairaalan Intranetissä kohdassa lomakkeet - vahinkoilmoitus. Systemaattisella tapahtumien rekisteröinnillä pystytään seuraamaan eri riskitekijöitä ja tekemään suunnitelmat niiden vähentämiseksi ja poistamiseksi. Yksiköiden esimiesten tehtävä on huolehtia, että kaikista vahinko-, väkivaltaja läheltäpiti -tilanteista tehdään vahinkoilmoitus. 7 VÄKIVALLAN KOHTEEKSI JOUTUNEEN TYÖNTEKIJÄN AUTTAMINEN Jälkihoidolla tarkoitetaan väkivalta- tai kriisitilanteiden jälkeen tapahtuvaa kokemusten, aistimusten ja reaktioiden yksityiskohtaista käsittelyä. Tavoitteena on purkaa nopeasti tilanteen aiheuttama välittömät reaktiot ja toisaalta käynnistää psyykkistä reaktioiden työstäminen. Tarkoituksena on säilyttää henkilökunnan työkyky ja ehkäistä posttraumaattisten reaktioiden syntyminen. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on erillinen ohje purkutilanteiden järjestämisestä. 8 TOIMINTAOHJEITA VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE 8.1 Uhkatilanteet Asiakkaat ja tilanteet ovat erilaisia ja vaihtelevia, joten ratkaisutkin ovat tapauskohtaisia. Tämä ohje on yleisohje, jonka soveltamisesta tulee yksikkökohtaisesti sopia yksityiskohtaisempia toimintamallia uhkatilanteiden varalle. Jokainen väkivaltatilanne tulee käsitellä työyksikössä jälkikäteen. Väkivaltatilanteen jälkeen tulee selvittää, miten tilanteeseen jouduttiin, olisiko ollut mahdollista estää ennakolta väkivaltatilanteen kehittyminen ja miten jatkossa voidaan vastaavanlainen tilanne ennalta ehkäistä. Jokaisessa uhkatilanteessa hyödyllisiä tietoja ja taitoja ovat: nopea tilanteen hahmottaminen. uhkaajan tilan tunnistaminen. työpaikan tilannekohtaiset toimintamallit, jotka tietävät ja ovat harjoitelleet. hyvät vuorovaikutustaidot. määrätietoisesti johdon mukainen toiminta. oman rauhallisuuden ja toimintakyvyn säilyttäminen. provosoimattomuus. omien tunteiden tunnistaminen ja hallinta. 10

11 8.2 Toimintaohjeita uhkaavan henkilön kohtaamistilanteeseen Ennakoi: älä pidä työpöydällä tai muualla esillä sellaisia tavaroita, joilla sinua voidaan vahingoittaa. älä lukitse työhuoneen ovea tavatessasi potilasta/asiakasta. pidä oma ja uhkaajan perääntymistie avoimena, älä jää loukkuun. Kättele vain jos se on mielestäsi turvallista. varaa puhelimen läheisyyteen tarvittavat hätänumerot ja aseta ne pikavalinnoiksi puhelimeesi. pyri hälyttämän apua. älä koskaan aliarvio arvaamattomasti tai uhkaavasti käyttäytyvää henkilöä. Kohtaamistilanteessa: säilytä turvaväli noin 1,5-2 m jos mahdollista. Jätä uhkaavalle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä. älä mene yksin uhkaavaan tilanteeseen. Pakene heti, kun se on mahdollista. hoida virkaasi/tehtävääsi. Pyri sulkemaan sivuun henkilökohtaiset tunteesi. puhu selkeästi, lyhyesti ja myötäile, älä keskeytä. Älä oikaise huumaantuneen tai muuten sekavan henkilön harhoja. Pyri rauhallisesti keskustelemalla sopimuksiin, tee ongelmasta "yhteinen". älä vähättele, äläkä provosoidu vastauhkailuun. kerro mitä teet ja vältä äkkinäisiä liikkeitä. Pidä kädet näkyvissä, mutta älä kosketa uhkaavasti käyttäytyjää. Vältä tuijottamista. seiso käytävällä pituussuuntaan päin, älä seinään päin. Älä käännä uhkaavalle henkilölle selkää. kulje aina vähän henkilön takana, älä rinnalla. istu, jos uhkaavasti käyttäytyvä henkilö istuu ja nouse seisomaan, jos hänkin tekee niin. älä sekaannu potilaiden tai muiden henkilöiden välisiin uhka-/ väkivaltatilanteisiin yksin, vaan kutsut muita paikalle. Uhkatilanteen jälkeen: älä jää yksin. käy tilannetta läpi sopivaksi kokemasi henkilön kanssa. Sinua voivat tukea esimiehesi, työtoverisi, työterveyshuolto ja työsuojelu. Tärkeää on, että tapahtuma selvitetään. tee tapahtumasta vahinkoraportti. Mikäli olet loukkaantunut väkivaltatilanteessa, täytä esimiehen kanssa työtapaturmailmoituslomake. 11

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Kyhallitus 19.1.2012 13 VÄKIVALTATILANTEIDEN EHKÄISYN JA HALLINNAN MENETTELYTAPAOHJEET

Kyhallitus 19.1.2012 13 VÄKIVALTATILANTEIDEN EHKÄISYN JA HALLINNAN MENETTELYTAPAOHJEET Kyhallitus 19.1.2012 13 VÄKIVALTATILANTEIDEN EHKÄISYN JA HALLINNAN MENETTELYTAPAOHJEET Sisältö: 1. Lainsäädännölliset perusteet 1 2. Menettelytapaohjeiden tarkoitus ja perusteet 1 3. Työpaikkaväkivallan

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA. Toimintamalli työpaikkaväkivallan hallintaan

HEINÄVEDEN KUNTA. Toimintamalli työpaikkaväkivallan hallintaan HEINÄVEDEN KUNTA Toimintamalli työpaikkaväkivallan hallintaan Johtoryhmä 29.09.2012 Yhteistyötoimikunta 22.10.2012 Kunnanhallitus 5.11.2012 Sisältö 1. TOIMINTAMALLIN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2. LAINSÄÄDÄNNÖLLISET

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

KERIMÄKI. Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN. Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan

KERIMÄKI. Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN. Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan Liite kunnanhallituksen 14.02.2012 pöytäkirjaan 52 sivu 98 KERIMÄKI Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan Työsuojelutoimikunta 12.12.2011 16 KERIMÄEN KUNTA

Lisätiedot

Aggressiivisen henkilön kohtaaminen

Aggressiivisen henkilön kohtaaminen Aggressiivisen henkilön kohtaaminen Yleinen toimintamalli Työpaikan turvallisuus turvallisuusohjeita työnantajan muistilista uhkaavaan tilanteeseen varustautuminen hankalan tilanteen tunnistaminen vaarallisen

Lisätiedot

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa 1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Työpaikkaväkivallan torjunta TURVALLISTA TYÖPÄIVÄÄ

Työpaikkaväkivallan torjunta TURVALLISTA TYÖPÄIVÄÄ Työpaikkaväkivallan torjunta TURVALLISTA TYÖPÄIVÄÄ Tilanne yllättää tutustu näihin ohjeisiin huolella ja tiedät miten toimia. Tieto antaa varmuutta ja auttaa ehkäisemään vaara- ja uhkatilanteiden toteutumista.

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTA- TILANTEITA VARTEN

TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTA- TILANTEITA VARTEN TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTA- TILANTEITA VARTEN Hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.12.2012 239 TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTATILANTEITA VARTEN YLEISTÄ Kaupungin työpaikoilla voi ilmetä asiakkaiden

Lisätiedot

SALON KAUPUNGIN ASIAKASVÄKIVALTA OHJEISTUS. Dnro 1814/01.04.01.02.00/2015

SALON KAUPUNGIN ASIAKASVÄKIVALTA OHJEISTUS. Dnro 1814/01.04.01.02.00/2015 Dnro 1814/01.04.01.02.00/2015 SALON KAUPUNGIN ASIAKASVÄKIVALTA OHJEISTUS Laatijat: Työsuojelupäällikkö Jarmo Parkkinen, työsuojeluvaltuutettu Päivi Virtanen-Telaranta työsuojeluvaltuutettu Hannu Rautiainen,

Lisätiedot

PÄIVITYS 2014 LUONNOS

PÄIVITYS 2014 LUONNOS 1 TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN TORJUNTAAN Uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisy ja hallinta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä PÄIVITYS 2014 LUONNOS 2 1 TOIMINTAMALLIN TARKOITUS JA TAVOITE...

Lisätiedot

Väkivallan hallinta osana turvallisuuden johtamista. Työväkivallan hallinta turvallisuusjohtamisen osana terveydenhuollossa

Väkivallan hallinta osana turvallisuuden johtamista. Työväkivallan hallinta turvallisuusjohtamisen osana terveydenhuollossa Väkivallan hallinta osana turvallisuuden johtamista Työväkivallan hallinta turvallisuusjohtamisen osana terveydenhuollossa Johanna Pulkkinen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Teollisuustalouden laitos

Lisätiedot

Aggressiivisen potilaan kohtaaminen

Aggressiivisen potilaan kohtaaminen Aggressiivisen potilaan kohtaaminen Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 13.10 Mielenterveyshoitaja Heikki Lehtilä HOITAJIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Lisääntynyt kaikilla mittareilla: Kunta-alan

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä

Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Turvallisuusmessut 2012, Tampere Timo Suurnäkki Työväkivallalla tarkoitetaan asiakkaiden

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Työpaikkaväkivaltatilanteiden ehkäisy ja käsittely

SIILINJÄRVEN KUNTA. Työpaikkaväkivaltatilanteiden ehkäisy ja käsittely SIILINJÄRVEN KUNTA Työpaikkaväkivaltatilanteiden ehkäisy ja käsittely Johtoryhmä 13.4.2015 Yhteistyötoimikunta 29.4.2015 Kunnanhallitus 18.5.2015 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Väkivalta- ja uhkatilanteiden

Lisätiedot

TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN. ehkäisy ja kohtaaminen toimintamalli työpaikkaväkivallan uhan torjumiseksi ja kohtaamisen hallitsemiseksi HUS:ssa

TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN. ehkäisy ja kohtaaminen toimintamalli työpaikkaväkivallan uhan torjumiseksi ja kohtaamisen hallitsemiseksi HUS:ssa TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN ehkäisy ja kohtaaminen toimintamalli työpaikkaväkivallan uhan torjumiseksi ja kohtaamisen hallitsemiseksi HUS:ssa HUS:n työsuojelujaosto asetti kokouksessaan 18.12.2002 määräaikaisen

Lisätiedot

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin

Lisätiedot

Turvallisuutta kaikkien parhaaksi

Turvallisuutta kaikkien parhaaksi Turvallisuutta kaikkien parhaaksi Toimintamalli työpaikkaväkivallan ehkäisyyn ja kohtaamiseen Sisällys 4 Toimintamallin lähtökohdat ja tavoitteet 4 Lainsäädännölliset perusteet 4 Toimintamallin tarkoitus

Lisätiedot

HENKILÖ- TURVALLISUUS JOHDANTO

HENKILÖ- TURVALLISUUS JOHDANTO JOHDANTO Henkilöturvallisuudella tarkoitetaan organisaation henkilöstön työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin kohdistuvien riskien hallintaa. Henkilöitä koskeva yritysturvallisuuden käsitemaailma jakautuu

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN OHJE VÄKIVALTA JA UHKATILANTEIDEN VARALLE

SUOMEN PUNAISEN RISTIN OHJE VÄKIVALTA JA UHKATILANTEIDEN VARALLE SUOMEN PUNAISEN RISTIN OHJE VÄKIVALTA JA UHKATILANTEIDEN VARALLE 1.Väkivalta ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisy Yleisesti väkivallalla voidaan ymmärtää mitä tahansa hyökkäävää käyttäytymistilannetta, jossa

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Lääkevastaavien koulutuspäivä 30.1.2013. Väkivalta- ja uhkatilanteet. Väkivalta- ja uhkatilanteet 30.1.2013

Lääkevastaavien koulutuspäivä 30.1.2013. Väkivalta- ja uhkatilanteet. Väkivalta- ja uhkatilanteet 30.1.2013 Lääkevastaavien koulutuspäivä 30.1.2013 Lääkkeiden jakohuoneen turvallisuuteen vaikuttavat tekijät Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Väkivalta- ja uhkatilanteet Työskentely yksin varsinkin ilta-ja yöaikaan

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi Keskustellaan opiskelijan kanssa Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä Wilma Opettaja/rehtori

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä. Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010

Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä. Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010 Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010 Mikä on väkivaltaa? Fyysinen väkivalta Väkivallan uhka Loukkaaminen Väkivaltatilanteiden aiheuttamat

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64 Sisällys Johdanto 7 1 Lapsityöntoimijan turvallisuusohjeet 11 1.1 Valinta ja soveltuvuus 11 1.2 Turvallinen käyttäytyminen 14 1.3 Erityistilanteet ja niiden kohtaaminen 16 1.4 Salassapitovelvollisuus 28

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Hyväksytty xx.xx.2014 Sisällysluettelo 1. Henkilöstömuutokset... 1 1.1. Irtisanoutuminen tai määräaikaisen työsuhteen päättyminen... 1 1.2. Pitkäaikainen poissaolo,

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

ELOKUUUN JÄSENTIEDOTE

ELOKUUUN JÄSENTIEDOTE ELOKUUUN JÄSENTIEDOTE Hyvää loppukesää kaikille jäsenille! Tässä on OAJ:n ohjeita YT-ajan käyttöön. OPETTAJIEN YT-AIKA Perusopetuksen opettajilla on yhteissuunnitteluaikaa 3 tuntia viikossa. Lukiossa yhteissuunnitteluaika

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

VAT-VERKOSTON OHJEISTO YHTEISÖN TOIMINNAN ITSEARVIOINTIIN:

VAT-VERKOSTON OHJEISTO YHTEISÖN TOIMINNAN ITSEARVIOINTIIN: 1 VAT-VERKOSTON OHJEISTO YHTEISÖN TOIMINNAN ITSEARVIOINTIIN: ITSEARVIOIMTIMALLI ASUMISOHJAUSTYÖKÄYTÄNTÖJEN, KRIISI-, VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEIDEN SEKÄ YKSIN- JA PARITYÖSKENTELYN ARVIOIMISEEN JA TYÖHYVINVOINNIN

Lisätiedot

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU JOHDANTO Hyvä koulu syntyy, kun jokainen koulussa toimiva huolehtii omasta ja muiden turvallisuudesta ja viihtymisestä noudattamalla järjestyssääntöjä

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA KRIISITILANTEISIIN. Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa NUTUKKA projekti

TOIMINTASUUNNITELMA KRIISITILANTEISIIN. Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa NUTUKKA projekti TOIMINTASUUNNITELMA KRIISITILANTEISIIN Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa NUTUKKA projekti Päivitetty 2008 Toimintasuunnitelma kriisitilanteisiin 1. Nuorten turvapaikanhakijoiden kielteiset oleskelulupapäätökset

Lisätiedot

Perehdyttäminen ja työnopastus autoliikenteen työpaikoilla

Perehdyttäminen ja työnopastus autoliikenteen työpaikoilla Perehdyttäminen ja työnopastus autoliikenteen työpaikoilla Muistilista perehdyttäjälle ja työntekijälle tai toimihenkilölle Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti Työntekijä tai toimihenkilö

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet tai olet ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Myös läheistesi

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh.

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh. LIEKSAN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hoivapalvelut 10.10.2014 Yrjönhovin palvelukoti Yrjönhovin tukikeskus Partalanmäen palvelukoti Karpalon päiväkeskus Kotihoito

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

*Mitkä tekijät voivat vaarantaa

*Mitkä tekijät voivat vaarantaa * *Mitkä tekijät voivat vaarantaa työpisteesi turvallisuuden: *Palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvät tekijät *Aggressiivisen asiakkaan käytös *Työkoneen tai laitteen käyttö (teollisuus) *Huono ergonomia

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Vastuullinen anniskelu ravintolassa

Vastuullinen anniskelu ravintolassa Vastuullinen anniskelu ravintolassa OhJeItA RAVINtOLAheNKILÖKUNNALLe Vastuullisessa ravintolassa pidetään hyvää huolta sekä asiakkaista että työntekijöistä. Viihtyisän ja turvallisen ravintolaympäristön

Lisätiedot

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4. UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.2015 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

Haastavan oppilaan ja huoltajan kohtaaminen KUN SANAT LOPPUVAT WWW.TURVANVUOKSI.COM

Haastavan oppilaan ja huoltajan kohtaaminen KUN SANAT LOPPUVAT WWW.TURVANVUOKSI.COM Haastavan oppilaan ja huoltajan kohtaaminen KUN SANAT LOPPUVAT WWW.TURVANVUOKSI.COM Poistaminen Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Sosiaalisen median pyörteissä Miten yrityksen kannattaa toimia, kun sosiaalisessa mediassa kuohuu? Viestintäpäällikkö Lotta Knuutinen MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, verkkosivut Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä Perehdyttämisaika alkaa

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Asuntolan järjestyssäännöt

Asuntolan järjestyssäännöt Asuntolan järjestyssäännöt Koulutuksen järjestäjä on päättänyt näistä järjestyssäännöistä 26.1.2016 ja ne ovat voimassa 1.2.2016 alkaen toistaiseksi. Järjestyssääntöjen valmisteluvaiheessa on kuultu sekä

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS.

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. Esti Laaksonen Yleislääketieteen erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Lääkärikeskus Mehiläinen Turku estlaa@utu.fi Sidonnaisuudet:

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa

Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa Turvallisuus vankilassa on kaikessa toiminnassa mukana oleva tekijä. Turvallisuus on samalla myös vaade jonka vaarantuminen aiheuttaa rajoituksia. Perusteet:

Lisätiedot

Työväkivallan yleisyys uuden tutkimuksen valossa ja riskien arviointimenetelmä TVR-Arvi

Työväkivallan yleisyys uuden tutkimuksen valossa ja riskien arviointimenetelmä TVR-Arvi Työväkivallan yleisyys uuden tutkimuksen valossa ja riskien arviointimenetelmä TVR-Arvi Asiantuntija Timo Suurnäkki Työturvallisuuskeskus Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä

Lisätiedot

Työväkivalta hallintaan

Työväkivalta hallintaan Työväkivalta hallintaan 8.5.2014 Helsinki STTK Työhyvinvointiseminaari ts-päällikkö Susanna Puumi, HUS TYÖVÄKIVALLAN YLEISYYS Arviolta noin 5% koko työvoimasta joutuu vuosittain fyysisen väkivallan tai

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Teoksen kirjoittajat toimivat Poliisiammattikorkeakoulussa turvallisuusalan opetus- ja asiantuntijatehtävissä.

Teoksen kirjoittajat toimivat Poliisiammattikorkeakoulussa turvallisuusalan opetus- ja asiantuntijatehtävissä. SATU RANTAESKOLA JARI HYYTI JAAKKO KAUPPILA MARI KOSKELAINEN Teoksen kirjoittajat toimivat Poliisiammattikorkeakoulussa turvallisuusalan opetus- ja asiantuntijatehtävissä. Poliisiammattikorkeakoulun koulutustarjontaan

Lisätiedot

Koulutuskeskus Sedu Asuntolan järjestyssäännöt

Koulutuskeskus Sedu Asuntolan järjestyssäännöt Koulutuskeskus Sedu Asuntolan järjestyssäännöt Käsitelty Sedun johtoryhmässä 59 22.05.2015 Hyväksytty Seinäjoen koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksessa 67 22.06.2015 Sisällys 1 Järjestyssääntöjen tavoitteet...

Lisätiedot

Mä tapan ton! Näkökulmia työväkivaltaan ja sen torjuntaan

Mä tapan ton! Näkökulmia työväkivaltaan ja sen torjuntaan Hyvinvointia työstä 24.1.2015 Virpi Fagerström 1 Mä tapan ton! Näkökulmia työväkivaltaan ja sen torjuntaan Educa-messut 24.1.2015 Ei kiusaamiselle! Tulevaisuuden työkaluja ja oppimisympäristöjä. Luentotila

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

2 TURVALLISUUSPEREHDYTTÄMINEN... 5 2.1 Oman henkilökunnan turvallisuusperehdyttäminen... 5 2.2 Palveluntuottajien turvallisuusperehdyttäminen...

2 TURVALLISUUSPEREHDYTTÄMINEN... 5 2.1 Oman henkilökunnan turvallisuusperehdyttäminen... 5 2.2 Palveluntuottajien turvallisuusperehdyttäminen... LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSKOULUTUS... 3 1.1 Oman henkilökunnan turvallisuuskoulutus... 3 1.1.1 Koulutustarpeen kartoitus... 4 1.1.2 Koulutuksen suorittaminen... 4 1.1.3

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot